Herätys on... Niin mitä se on? Jumala paransi Riston Eila on kutsuttu

NUMERO 4 15. elokuuta 2012
Lapin alueen helluntaiseurakuntien lehti
3
Herätys on...
Niin mitä se on?
Herätys on asia, jota
kaivataan ja odotetaan.
4
Jumala paransi
Riston
Risto Portaankorva muistelee
kahta tapausta nuoruudessaan.
7
Eila on kutsuttu
ystäväksi
Kun Jumalan kutsumus tulee
sydämeen, niin asialle vaan
palaa!
2
15. elokuuta 2012
PÄÄKIRJOITUS
Unessa vai herätyksessä?
Kirjoitan tätä unikeon päivänä eli 27.7. Naantalissa tätä
päivää juhlitaan joka kesä perinteisin menoin heittämällä
vuoden unikeko sänkyineen laiturilta mereen.
Se oli aikaa, jolloin uskovat spontaanisti kokoontuivat yhteen
rukoilemaan ja jolloin todistettiin uskosta ja jaettiin paljon
hengellistä kirjallisuutta sekä äänitteitä. Oli halu voittaa sieluja ja myös voitettiin!
Tänään kuulin, että unikeon päivä on alkujaan kristillinen merkkipäivä, jota on vietetty seitsemän efesolaisen
marttyyrinuorukaisen muistoksi. Heitä vainottiin uskonsa
vuoksi ja he pakenivat vainoojiaan luolaan, jonne nukahtivat
ja legendan mukaan nukkuivat 200 vuotta.
Edelliset sukupolvet ovat Lapin alueella kokeneet herätyksen aikoja. Lestadiolainen herätys lienee ollut aikoinaan voimakkain vaikutukseltaan. Herätyksen siunauksena ovat myös
alueemme helluntaiseurakunnat syntyneet. Vaan miten on, onko
nyt herätyksen merkkejä ilmassa Lapin alueella?
Raamatusta löydämme varoituksia väärään aikaan nukkumisesta, kehotuksia heräämiseen ja valvomiseen. Pääsääntöisesti nuo sanat on puhuttu uskoville ihmisille.
Meillä Rovaniemellä heräsi alkukesästä nuorten aikuisten
keskellä halu täyttää rukouksella koko kesäkuu. Kymmeniä
nuoria jos vanhempiakin yhtyi rukousrintamaan. Facebookkiin perustettiin rukoussivut, jonka kautta rukoilijat innostivat toisiaan ja aikatauluttivat rukouksen kattamaan koko
kuukauden. Rukoiltiin yhdessä herätyksen ja monen muun
tärkeän asian puolesta. On syntynyt uutta intoa rukoukseen!
– Olisiko tämä herätyksen ilmapiirin vaikutusta? Olisiko tässä
näkyvissä kohta alkavan herätyksen ajan ennusmerkkejä?
Ymmärrämme helposti noiden kehotusten hengellisen merkityksen, ja ehkäpä juuri tämän helppouden vuoksi näiden
kuvaannollisten ilmaisujen edessä onkin syytä pysähtyä miettimään, että mitä Jumala niiden kautta haluaa meille puhua.
Jos olet saanut elää seurakunnassa herätyksen aikana, niin
tiedät, että se on innostavaa ja monin tavoin jännittävää aikaa.
Itse muistan 80-luvun alun herätyksen ajan Oulaisissa. Silloin ei
oikein malttanut olla pois seurakunnan yhdestäkään tilaisuudesta, koska aina oli pieni jännitys sen suhteen, että kuinka monta
tällä kertaa tulee uskoon ja ketähän ne tämän illan uskoon tulevat mahtavat olla.
Toisaalla tässä lehdessä pellolaiset Kari, Raija, Pertti ja Pirjo pohtivat
mitä on herätys ja miten voisimme sitä seurakunnissa enemmän
kokea. Luehan heidän ajatuksensa tästä asiasta!
Esa Pikkumäki
Kuva: Serdar Burak / sxc.hu
Esirukousta Pohjois-Kalotin puolesta
”Ja Minä annan heille uuden sydämen, niin että he tuntevat minut ja
ymmärtävät, että Minä olen Herra.
He kääntyvät jälleen minun puoleeni, koko sydämestään. He ovat
Minun kansani, ja Minä olen heidän Jumalansa.” Jer. 24:7
puolesta on Jumala laittanut monet
rukoilemaan myös kaukaisissa
maissa. Lisäksi järjestämme vuosittain monia rukouskonferensseja
Pohjois-Kalotin alueelle Suomeen,
Venäjälle ja Norjaan.
Viime juhannuksena rukousryhmä oli rukoilemassa Kilpisjärvellä
kolmen valtakunnan rajapyykillä ja
Saanatunturin huipulla.
Viime tammikuussa Kolarissa
pidetyn Pohjois-Kalotin Rukouskonferenssin jälkeen Jumalan
Henki vaikutti sydämissämme
säännöllistä määrätietoista esirukousta pohjoisen alueen ihmisten
puolesta.
Niinpä perustimme Pohjoisen
Rukousverkoston, joka keskittyy
rukoilemaan Lapin, saamelaisten
ja lappilaisten ihmisten puolesta.
Tähän vasta perustettuun Pohjoisen Rukousverkostoon on jo
liittynyt noin 100 esirukoilijaa.
Sinäkin voit liittyä, jos niin koet
Jumalasi edessä. Voit antaa nimesi,
paikkakuntasi ja sähköpostiosoitteesi allekirjoittaneelle, niin lähetämme sinulle aina välillä infoa
rukousrintamalta.
Yhteystietosi voit lähettää osoitteeseen jorma.lappalainen@pp3.inet.fi
Olemme rukoilleet sopimusrukouksia erityisesti Lapin ja lappilaisten ihmisten puolesta.
Rukoilemme yksimielisesti Hengessä ja totuudessa Jumalan tuulien
puhaltamista näille alueille.
Rukoilemme kammiorukouksia
yksin Jumalan edessä. Rukoilemme
pikku ryhmissä eri puolilla Lappia ja Suomea. Pohjoisen alueen
Lopuksi rohkaisuksi kaikille rukoilijoille erään esirukoilijan saama
näky Kolarin rukouskonferenssissa 2012.
”Näyssä näkyy ensin Lapin tunturi
auringon paisteessa. Tunturin rinteeltä lähtee virtaamaan pieni puro,
joka kasvaa pian joeksi. Sitten näky
siirtyy toiseen tunturimaisemaan,
jossa jälleen lumi sulaa joeksi ja
Jorma Lappalainen
Kolmen valtakunnan rajapyykillä rukoiltiin juhannuksena Suomen, Ruotsin ja Norjan asukkaiden puolesta.
Ristinlipun kansat tarvitsevat voimallista ristin evankeliumia ja Jumalan muuttavaa voimaa.
yhtyy ensimmäiseen jokeen. Tämä
tapahtuu useilla tuntureilla. Tuntureiden lumi sulaa ja sulamisvesistä muodostuu suuri joki, jonka
vedet virtaavat pohjoisesta kohti
etelää. Kun joki viimein saavuttaa
Keski-Suomen, on se niin laaja, että
se ulottuu lännestä itään yli koko
kansakunnan.”
Näky merkitsee sitä, että Pyhä
Henki ja Isän rakkaus ja vapautus
tulevat vahvemmiksi virratessaan
etelään kunnes siitä tulee liike, joka
vaikuttaa koko Suomen alueella.
Tämä näky olkoon rohkaisuna
rukoiltaessa vapautuksen läpimurtoa Lapin ylle.
15. elokuuta 2012
Terassilla pohdittiin herätystä ja sen
syntymistä. Kuvissa vasemmalta
Pertti Harila, Raija Harila ja
Pirjo Kouva.
Haluamme kylvää
hyvää siementä ja
kantaa ihmisiä
rukouksin.
ja siitä, mitä itse
on saanut kokea.
Apostolitkin tekivät rohkeasti asioita ja sanoivat
Jumalan sanoja.
Meillä pitäisi olla
sama rohkeus toimia uskossa Sanan
pohjalta. Jos meille ei olisi kerrottu
uskonasioista, niin
olisimmeko löytäneet
Jeesusta? Uskotaan, että
Jumala antaa herätyksen.
N
Raija & Pertti Harila
…
n
Herätys o
i t ä s e on ?
m
n
i
i
Herätys on asia, jota kaivataan ja
odotetaan. Siitä on kirjoitettu kirjoja ja pidetty puheita. Pellolaiset
Kari Nurisalo, Raija ja Pertti Harila
sekä Pirjo Kouva paneutuivat aiheeseen pohtimalla mitä herätys on,
millaisia reseptejä heillä on herätyksen tulemiseen ja mitä he itse
voisivat tehdä, jotta herätys tulisi.
Haastattelijana: Iiris Talka
Kuvat: Iiris Talka
Herätys on ilmapiiri
Kari: Mielestäni herätys on jotakin eri-
tyistä. Se on Jumalan antama erityinen aika,
jolloin Pyhän Hengen ilmeneminen vaikuttaa uskovissa. Jumala vapauttaa voimansa uskovien kautta ja ulkopuolisissa
se herättää synnintunnon. Herätystä ei voi
tilata. Seurakunnan vanhimpien tulisi pitää
seurakunnassa yllä profeetallista henkeä
julistuksen kautta.
Raija: Ennen kuin herätys tulee, niin
Jumala herättää erilaisissa ihmisissä kaipauksen kokea Jumalan läsnäoloa.
Pertti: Herätyksen ilmapiirin aistii siitä,
kun julistusta kuunnellessa ihmiset kokevat, että puheessa on jotakin yliluonnollista. Puhe ei ole vain ihmisen puhetta, vaan
siinä on Pyhän Hengen voitelu.
Pirjo: Ihmiset ovat vastaanottavaisia
silloin, kun Jumalan antama ilmapiiri on
läsnä. Julistuksella on myös iso merkitys.
Jos julistuksessa on voitelu, niin ihmiset
lähtevät siihen matkaan ja huomaa, miten
ihmiset tulevat kosketetuiksi. Kun Sana
aukeaa, niin julistaja puhuu asioita, joista
ihmiset saavat vastauksia.
3
Kari Nurisalo kertoi
oman näkemyksensä
herätyksestä.
Herätys tulee ensin uskoville
Kari: Olen vahvasti sitä mieltä, että herä-
tys lähtee seurakunnan keskeltä ja leviää
uskovien välityksellä ympäristöön.
Raija: Ensin herätys tulee uskovaisille.
Kun rakkaus ja Pyhä Henki täyttää uskovaiset, niin heidän kauttaan Jumalan rakkaus
menee eteenpäin. Minulla on oma kokemus
siitä, miten Luulajassa työpaikalla työkaverista huokui Jumalan Henki ja rakkaus.
Työkaverini pyysi minua kysymään toiselta työkaveriltani, että onko hän uskossa.
Tämä ruotsalainen aisti suomalaisessa työtoverissaan Jumalan Hengen vaikutuksen,
mutta kun ei osannut suomenkieltä, niin
pyysi minua puhemieheksi. Itse olin ihan
pihalla, kun suomalainen työkaveri kertoi,
että hän on uskossa. En ymmärtänyt niistä
asioista mitään, mutta kun myöhemmin
menin seurakunnan tilaisuuksiin, niin aistin
siellä ihmisten keskellä erityisen ilmapiirin.
Uskovista välittyi rakkaus ja heissä usko
oli muuttunut teoiksi.
Yhteyden kokeminen oli voimakasta.
Minuun teki suuren vaikutuksen se,
miten silloin 80-luvulla minut otettiin
seurakunnassa vastaan ja että siellä oltiin
kiinnostuneita ja välitettiin. Tuntui siltä,
että aivan kuin siunauksen verho oli ihmisten yllä.
Pertti: Kun uskovaisesta näkyy ilo ja
positiivinen asenne ulospäin, niin kyllä se
saa ihmiset kiinnostumaan.
Kari: Ilmestyskirjan ensimmäisten
lukujen loppusanoissa kehotetaan kuuntelemaan mitä Henki sanoo seurakunnille.
Tarvitsemme viisauden ja tiedon sanoja
sekä profetian lahjaa, jotta voimme palvella ja auttaa ihmisiä. Jumala haluaa puhua
omilleen ja antaa uskoville Hengen lahjoja.
Pertti: Kyllä meidän uskovien pitäisi rohkeammin puhua uskonasioista. Puhuvathan
maailman ihmisetkin vaikka mistä - meillä
on kuitenkin maailman tärkein sanoma.
Pirjo: Meidän pitäisi uskaltaa puhua
ja kertoa ihmisille Jumalan lupauksista,
Herätyksessä uskovat antavat
aikaa Jumalalle
Raija: Muistelen usein 80-luvun herätyk-
sen ilmapiiriä. Silloin seurakunnassa tehtiin
paljon erilaisia asioita. Ristin Voiton bussi
esimerkiksi tuli paikkakunnalle ja kirjat
tuotiin ihmisten luokse. Myös paikkakunnan lehdissä kirjoitettiin herätyksestä ja
siihen liittyvistä asioista. Herätyksestä oli
tullut julkinen ja ihmisiä kiinnostava asia
ja toimintaa vietiin ulkopuolelle.
Herätyksen syntymiselle näyttää olevan
erityisen tärkeää se, että uskovat alkavat
antamaan aikaansa Jumalalle. Silloin näkee
lähimmäisensä ja tekee rakkauden tekoja.
Jumalan asioista täytyy tulla meille tärkein asia elämässä. Jumala ottaa useita
askeleita meitä kohden, kun me otamme yhden. Miksi emme antaisi alkuun
vaikka joka päivä 15 minuuttia ajastamme pelkästään Jumalalle, pyhittäen sen
Hänelle, ollen Hänen läsnäolossaan. Sen
tietää aivan varmasti, että kun annamme
Jumalalle, niin Jumala vastaa ja antaa
siunauksia.
Pirjo: Olen ajatellut, että yksikin ihminen voi saada suuria aikaan, kun lähtee
liikkeelle. Ei tarvitse yrittää voittaa isoja
joukkoja, vaan kertoa yhdelle. Vaikka olisi
arka ja hiljainen, voi viedä ilosanoman toiselle, joka taas vie viestiä eteenpäin.
Lähdin viime syksynä mukaan tekemään
lapsityötä, ja olen vakuuttunut siitä, että
lasten kautta sanoma menee myös koteihin.
Raija ja Pertti ovat puolestaan tehneet
päätöksen, että haluavat aina kun mahdollista, antaa tuttavilleen ja läheisilleen
lahjaksi kirjan tai äänitteen.
— Haluamme kylvää hyvää siementä ja
kantaa ihmisiä rukouksin. Ympärillämme
on aivan varmasti ihmisiä, jotka painiskelevat elämänsä ongelmien kanssa ja odottavat, että joku välittäisi ja kantaisi heidän
taakkaansa. Kunpa vain osaisimme löytää
nämä ihmiset.
Kari: Täytyy olla halu kulkea seurakunnassa matkassa ja osallistua sekä olla aktiivisesti hereillä kullakseen Jumalan äänen.
Pellolaiset uskovat siis herätyksen mahdollisuuteen. Jumala on hän, joka antaa
herätyksen, mutta välikätenään evankeliumin työssä hän haluaa aina käyttää uskovia ihmisiä. Tavalla tai toisella ihmisten
pitää päästä kuulemaan sanoma Jeesuksesta,
sillä Raamatun mukaan usko syntyy kuulemisen kautta. Lupaus on myös, että kun
kylvämme runsaasti, niin saamme myös
aikanaan niittää runsaasti.
4
15. elokuuta 2012
Jumala paransi Riston
R
Paula Portaankorva
isto Portaankorva muiste-
lee kahta tapausta nuoruudessaan, jolloin ensimmäisen kerran koki, että Jumala
todella kuulee rukouksia. Hän
oli 17-vuotias, kun myöhään eräänä pakkasyönä käveli yksin kotiin ja sai epilepsiakohtauksen ja kaatui lumihankeen. Kohtauksen jälkeen hän oli osittain halvaantunut,
eikä voinut liikkua. Taju hänellä ei mennyt
kuitenkaan kokonaan. Paikka oli syrjäinen,
eikä siellä liikkunut silloin ketään. Siinä
hän alkoi pelätä, että paleltuu kuoliaaksi.
Silloin hän ensimmäisen kerran rukoili
todella sydämestään Jumalaa, että hän auttaisi. Jotenkin hän lopulta sai raahauduttua
ylös ja pääsi keskustaan lähimmälle puhelinkopille soittamaan kotiin.
Pari vuotta myöhemmin hän ajoi pyörällä alas jyrkkää mäkeä ja sai epilepsiakohtauksen siinä pyörän päällä kovassa vauhdissa
kaatuen ojaan ja iskien pään kiveen. Siellä
ojanpohjalla hän sitten rukoili, että Jumala
lähettäisi jonkun avuksi. Ei mennyt kuin
vähän aikaa, niin paikalle saapui kirkon
diakoni Ladallaan ja nosti Riston ja pyörän
pois ojasta ja vei kotiin.
Sairastuminen
12-vuotiaana luistelemassa ollessaan
Risto kaatui ja iski pään jäähän, jonka
seurauksena sai aivoverenvuodon. Oulun
yliopistollisessa sairaalassa hän joutui olemaan kaksi kuukautta hoidossa. Viisi vuotta myöhemmin hän sai ensimmäisen epilepsiakohtauksen ja silloin todettiin, että
hän sairastaa epilepsiaa sekä perinnöllistä
verenvuototautia. Lääkkeitä piti syödä
kolme kertaa päivässä. Lääkkeet eivät auttaneet täysin, vaan kohtauksia tuli silti.
Ristolle oli kova paikka, kun joutui lopettamaan autokoulun kesken, kun epilepsia
todettiin. Hän oli myös ollut kiinnostunut
armeijaurasta, mutta joutui siitä luopumaan
ja sai vapautuksen varusmiespalveluksesta.
Sairaus vaikeutti myös myöhemmin työn
saantia.
Uskoontulo
Kun vuonna -82 Riston veli Jari tuli
uskoon, kertoi hän, että Jeesus elää ja parantaa ihmisiä. Ristoa nämä asiat puhuttelivat
ja hän ajatteli, että ehkä Jumala voi hänetkin parantaa.
Kesällä oli telttakokous Muurolassa ja
ihmettelin, että mitä tämä on.
Seuraavana päivänä menimme veljeni
kanssa Helluntaiseurakuntaan. Menin heti
kasteelle kun ensimmäinen kastetilaisuus
järjestettiin. Sain täyttyä Pyhällä Hengellä
melko pian kasteen jälkeen. Asiat tuntuivat
edistyvän nopeaan tahtiin Riston elämässä.
Tulevaan vaimoonsa Paulaan hän tutustui
melkein heti uskoontulonsa jälkeen. Aluksi
he olivat ystävinä nuorten porukassa, mutta
pikkuhiljaa huomasivat tulevansa hyvin
toimeen keskenään. Naimisiin mentiin jo
vuonna 1984.
Parantuminen
Ristolla oli ollut sellainen usko, että
Jumala pystyy parantamaan hänet. Aluksi
hänen puolestaan rukoiltiin usein, että hän
Koen, että nämä parantumiseni ovat olleet todella ihmeitä.
Risto Portaankorva
Risto meni Jarin kanssa sinne tarkoituksenaan vain mennä auttamaan teltan pystytyksessä. Koska Risto ei saanut mitään kyytiä
sieltä pois, niin hänen oli pakko olla siellä
tilaisuuden loppuun asti.
— Kuuntelin teltan perällä saarnaa ja
tunsin sydämessäni Jumalan vaikutuksen.
Kun sitten tilaisuuden lopussa kysyttiin,
että kuka haluaa tänä iltana antaa elämänsä Jeesukselle, niin nostin käteni. Koin silloin että voimakas rauha tuli sisälleni siinä
hetkessä. Seuraavana yönä nukkuessanikin sisälläni soi: Jeesus, Jeesus, Jeesus ja
paranisi. Meni vuosia eikä Risto parantunut ja kohtauksia tuli aina silloin tällöin.
Jossakin vaiheessa hän pettyi, kun mitään
parantumista ei tapahtunutkaan.
— Ajattelin, että ei kai se Jumala sitten
parannakaan, vaan täytyy tyytyä elämään
sairauden kanssa, Risto muistelee.
— Vuonna -88 Pentti Ylirämi tuli pitämään kokouksia Rovaniemelle. Esitin
hänelle rukousaiheeni, että parantuisin ja
sitten Ylirämi sanoi minulle vain lyhyesti
sanat: ”Sana on lähtenyt jo liikkeelle”, eikä
muuta.
Vuonna -90 Ristolla oli taas aivofilmi sairaalassa. Siinä todettiin, että aivosähkökäyrä
oli täysin normaali, vaikka siinä aiemmin
oli aina ollut häiriöitä. Viimeinen kohtaus
tuli vuonna -89. Sitten kun kaksi vuotta oli
ollut kohtauksetonta aikaa, hän sai mennä
jälleen autokouluun. Vähitellen lääkkeitä
alettiin vähentää ja lopulta ne lopetettiin
kokonaan. Omin päin Risto oli jo kyllä
vähentänyt niitä nopeammassa tahdissa,
kuin mitä lääkäri oli luvannut. Kontrollitkin
lopulta lopetettiin kokonaan.
Elämä helpottui parantumisen myötä,
koska Risto sai ajokortin ja työnsaanti
parani. Kiinteistönhoitajan tehtävissä Risto
onkin viihtynyt jo kaksikymmentä vuotta.
Seurakunnassakin hän on siitä asti toiminut
kiinteistönhoitajana. Riston elämä on nykyään työntäyteistä, sillä hänellä on päivätyön
lisäksi myös osa-aikainen ulkomainosten
asennusyritys.
Muutama vuosi sitten Risto joutui leikkaukseen ja silloin tuli yllättäen ilmi, että
hän ei enää sairastakaan verenvuototautia.
Koe tehtiin sairaalassa kahteen kertaan.
Risto ei ollut itsekään tietoinen, että tautia
ei enää ole, koska se ei haitannut normaalia
elämää. Monet ihmettelivät, että miten se
voi parantua, koska sairaus on geeneissä.
— Koen, että nämä parantumiseni ovat
olleet todella ihmeitä.
— Kun olen ollut uskossa 30 vuotta,
niin sen haluan sanoa, että Jumalaan kannattaa aina luottaa, sillä hän pitää huolen.
Joskus näyttää elämässä vaikealta, mutta
silti Jumala pitää huolta. Hyviä ja huonoja
päiviä tulee, mutta kun on Jumalan kanssa,
niin ne huonotkin päivät ovat hyviä hänen
kanssaan, Risto toteaa lopuksi.
Risto työskentelee kiinteistönhoitajana sekä hoitelee samalla seurakunnan kiinteistönhoidon. Ristolla on päivätöidensä lisäksi osa-aikainen
ulkomainosten asennusyritys.
15. elokuuta 2012
5
Leirillä Hyvän Paimenen laumassa
I
Teksti ja kuvat:
Eero Valtiala
valon helluntaiseurakunnan leirikeskus Ukontuvalla kuultiin innostunutta
puheensorinaa alkuiltapäivällä tiistaina
10. heinäkuuta, kun vähän yli kaksikymmentä lasta oli kokoontunut aloittamaan
tämänkesäistä leiriään. Leirin teemaksi oli
valittu Hyvä Paimen. Siihen paneuduttiin
niin raamiksilla kuin muutamien draamojen ja toiminnallisen Seikkailux-tapahtuman avullakin.
Leirin ideoinnista ja toteutuksesta vastasivat oman seurakunnan motivoitunut väki
ja kaksi lapsityön konkaria Etelä-Karjalasta.
Hyvä Paimen tuli tutuksi lapsille monelta näkökulmalta, ja ilmeisesti pari kolme
lasta halusi liittyä ensimmäistä kertaa elämässään hänen laumaansa. Viimeisen illan
rukouskokouksessa pari kolme lasta sai
täyttyä Pyhällä Hengellä, ja he alkoivat heti
palvella lahjoillaan rukoilemalla toistensa
ja myös ohjaajien puolesta; parantumisiakin koettiin. Siinä vasta Jumalan kunniaksi
riemua riittikin.
Leirillä touhuttiin myös perinteisiä leiripuuhia. Leiriolympialaisia kisailtiin usean
päivän aikana mahdollisimman tasaväkisin
joukkuein, ja näin kaikilla oli tilaisuus pärjätä, varsinkin kun yhtenä arviointiperusteena
oli joukkuehengen ja toinen toisensa kannustamisen ylläpitäminen. Lajivalikoima oli
mielenkiintoinen muun muassa saappaan
ja tulitikun heittoineen, jättifortunoineen
sekä välimatkan ja korkeuden arviointeineen. Voittajajoukkue erottui hieman muista, mutta loput olivat niin tasaväkisiä, ettei
muita palkintosijoja jaettu. Sen sijaan kaikki
pääsivät nauttimaan tuoreista mansikoista
ja muista mukavista yhteispalkinnoista.
Pääsivätpä leiriläiset kokeilemaan rohkeuttaan usean metrin korkeuteen viritetyn
köyden päällä kävelyssäkin, ja tietysti myös
saunottiin ja uitiin. Illat päättyivät iltanuotion, lipunlaskun ja iltapalan jälkeen yhteiseen rukoustuokioon.
Leiristä jäi mukana olleille erittäin hyvä ja
kiitollinen mieli. Useat lapset ilmaisivat halukkuutensa jo ensi kesän leirille. Yhdessä kiitettiin Taivaan Isää leirisäistä, jotka olivat kesän
parhaimmat kaikkien neljän päivän aikana.
Oli upeaa todeta lasten kanssa, että Jumala
todella kuulee rukouksemme ja vastaa niihin.
Ohjaajien kesken saatettiin todeta ajoissa, jo
viime vuonna aloitetuilla koko seurakunnan
esirukouksilla ja huolellisella valmistautumisella olleen keskeinen merkitys leirin onnistumisessa. Ohjaajien riittävä määrä toi myös
levollisen ilmapiirin leirille, kun lasten kanssa
ehdittiin olla, eikä kukaan kuormittunut liikaa. Jo menneen lukuvuoden aikana koululla
järjestetyissä MIX-tapahtumissa oltiin tultu
tutuksi ja luotu pohjaa leirille tuloa ajatellen
useamman lapsen kanssa, joita ei varmaan
muuten olisi tavoitettu.
Lennokas loikka vauhdittomassa pituushypyssä – vain Ukonjärvi on rajana
Lähtökiihdytys leiriolympialaisten pussijuoksuviestissä
Raamattutunneilla tänä vuonna porisivat opettajat Juhani Kolehmainen ja Ulla
Pyykkönen. Sieltä jäi paljon hengellistä
evästä leiriläisten elämään. Leirin tunnusbiisi: ”Jeesus oot mun paras kamu, sulle vaan
mä elää saan!” raikui iloisesti viikon aikana ja toivomme, että se saa raikua jokaisen
meidän sydämissä leirin jälkeenkin.
Päivisin iloista porinaa kuului metsistä,
pihoilta, pelloilta sekä rannalta, kun leiriläiset peuhasivat erilaisten aktiviteettien
parissa. Näitä olivat esimerkiksi rämmeli,
metsäfrisbee, ensiaputaitorastit, vesileikit
sekä tuttu hittipeli ”Angry Birds”, joka oli
saanut uuden muodon pallopelinä. ”Angry
Balls” -peli osoittautuikin monien leiriläisten ehdottomaksi suosikiksi leirin aikana.
Leirillä kisailtiin myös leiriläisten ja ohjaajien kesken perinteisessä leirijalkapalloturnauksessa. Turnauksen tunnelmaa lisäsivät
aurinkoinen sää, tsemppimusiikki ja meininkiä ylläpitävä pelin selostaja.
Iltaisin porina kaikui riemukkaasti iltanuotiorannalta, jossa saimme kokea suuria
tunteita ja aitoa jännitystä erilaisten ohjelmien kautta. Näytelmiä, sketsejä ja vitsejä
riitti kun innokkaat leiriläistalentit halusivat
mukaan joka näytelmään. Iltanuotion perinteisiin kuuluu myös leiriuutiset, jonka odotetuin osa on mainostauot, joilla esitetään
kaikille tuttuja tv-mainoksia ja populaariilmiöitä leiriversioina. Leiriperinteeseen
kuuluu ”makkarayllätys” yhtenä iltanuotiona. Tänä vuonna makkarat toimitti yksinäinen meloja, joka hukkasi eväänsä, kun
kanootti sattui kaatumaan.
Iltahartaudessa jokainen sai hiljentyä
Jumalan edessä ylistäen ja rukoillen yhdessä. Suuri kiitos Taivaan Isille joka rakastaa
kuunnella lastensa porinoita.
Leiriporinoita Kittilästä
Leirielämää vietettiin sateessa ja paisteessa
Teksti ja kuva:
Hilla Rantajääskö
Alakylän leirikenttä täyttyi iloisesta puheenporinasta, kun leiriläiset, isoset ja ohjaajat
saapuivat jo niin perinteiselle Alakylän lasten- ja nuortenleirille Ounasjoen rannalle.
Vaikka leiri järjestetään joka kesä, oli tämäkin leiri ainutlaatuinen. Lapin kesäsään
sateet, sääsket ja kylmä uimavesi (+9°C) ei
karaistuneita leiriläisiä haitannut. Ruokailuteltassa porisi joka aamu kuuma puuro,
jonka iloinen keittiötiimi oli valmistanut
leiriläisille. Suuri kiitos siitä keittiöväelle.
6
15. elokuuta 2012
Herätystä
Budapestissä
H
Esa Pikkumäki
einäkuussa olimme vaimoni kanssa lomamatkalla
Unkarin pääkaupungissa Budapestissä. Sunnuntaiaamuna suuntasimme metrolla seurakunnan
jumalanpalvelukseen. Seurakunnan tilat olivat muutaman kilometrin päässä keskustasta. Kirkkorakennus oli uudehko, mutta
ulkoisesti se ei juurikaan kirkkoa
muistuttanut.
Jumalanpalveluksen piti alkaa
kello 10, joten olimme paikalla
melkein tuntia ennen alkamisaikaa.
Menimme sisään muiden
perässä ovesta, joka oli ilmeisesti joku rakennuksen sivuovi.
Ensimmäisenä näimme sisääntuloaulassa samanlaiset turvaportit kuin lentokentilläkin on.
Laitoimme reppumme ja taskujemme sisällön koriin josta turvamiehet ne tarkistivat.
Maru käveli edellä turvaportista ja minä yritin perässä samaa,
mutta portin piippaus ja turvamiehen käsi pysäyttivät minut.
Turvamiehen unkarinkielestä
ja eleistä ymmärsin, että vyökin
pitää laittaa koriin, koska vyössä on metallisolki. Siispä uusi yritys, mutta piipitys pysäytti minut
uudelleen.
Turvamies otti käsilaitteen, jolla
etsi minusta sellaista kohtaa, joka
piippaisi ja löysikin farkkujen taskujen pielessä olevat pienet niitit, jotka reakoivat tunnistimeen.
Hymyillen turvamies päästi minut
aulaan toisten joukkoon.
Katselimme aulassa ympärillemme ja mietimme mihin suuntaan tästä pitäisi lähteä. Kiipesimme
portaita toiseen kerrokseen ja otin
pari valokuvaa ajatellen, että tuo
turvatarkastuspiste on mukava
näyttää kotona kuvasta jollekin.
Eipä mennyt kuin minuutti tai
kaksi kun jo kaksi turvamiestä seisoi edessäni ja kertoi, että täällä ei
saa ottaa kuvia. He saattoivat meidät turvamiesten esimiehen juttusille, joka kuulemma osaa paremmin englantia.
Ystävällisesti esimies selosti, että heillä ei kuvia saa ottaa ja
kamerakin pitää jättää turvatarkastukseen. Niinpä poistin ottamani kuvat kamerasta ja kamera
laitettiin pussiin, johon päälle tuli
minun nimeni.
Seuraavaksi meidät ohjattiin
hakemaan tulkkauskuulokkeet
itsellemme. Täytimme yhteystietomme paperille ja maksoimme 4000 forintin panttimaksun
kuulokkeista.
Kokous tulkataan useammalle
kielelle – ei suomeksi, mutta ainakin englanniksi. Tulkkauspisteen
esimies vei meidät sitten parvelle,
johon tulkkaus parhaiten kuuluu.
Jumalanpalveluksen alkamisaika tuli täyteen ja salikin alkoi olla
täysi osallistujista. Arvelin väkeä
olevan lähes 10 000. Kuitenkin
tilaisuus alkoi vasta puoli tuntia
ilmoitetun ajan jälkeen…
Uusi saarnamies astui estraadille
parin laulun jälkeen ja aloitti saarnan Ilmestyskirjan alkuteksteistä.
Esa Pikkumäki
Lavalle tuli puolenkymmentä
soittajaa ja saman verran laulajia.
Pääosa musikanteista taisi olla iältään jo 50 täyttäneitä.
Väki salissa nousi seisomaan ja
oli mielenkiintoista havainnoida
kuinka suuressa salissa ei näyttänyt olevan juuri ketään, joka ei
olisi osallistunut lauluun ja kätten
taputuksiin. Äänentoisto oli meille turhankin suurella, mutta kai se
oli muulle väelle sopivalla tasolla.
Ylistyslaulun pauhu täytti salin
ja sitä jatkui taukoamatta tunnin
ja vartin verran. Marun kanssa
olimme lähes ainoat, jotka eivät
jaksaneet seistä koko ylistyksen
aikaa – muut veisasivat innolla ja
voimalla. Kukaan ei näyttänyt olevan seuroissa ”ei vois vähemmän
kiinnostaa”- asenteella.
Jossakin välissä turvamiesten
esimies kävi tuomassa anteeksi
pyydellen kamerani takaisin ja
Hit-seurakunta
V
Unkarilaisista noin 55% on katolilaisia. Luterilaisia on 3%. Kommunismihallinnon loppumisen jälkeen seurakuntien työ on taas voimistunut maassa. Kuvassa piispa Gellertiä kuvaava patsas Gellert-vuoren rinteellä. Tämä
piispa kuoli martyyrikuoleman kristinuskoa vastustavien käsissä vuonna 1046.
antoi vielä seurakunnan musiikkiäänitteen lahjaksi.
Sitten olikin jo saarnan vuoro.
Aiheena oli se kuinka uskovina
olemme Jumalan hyväksymiä ja
rakastamia ja meidän pitäisi uskaltaa elää tässä rakkaudessa. Puhujan
pääidea oli, että jos emme koe olevamme Jumalan rakkauden täydellisesti ympäröimiä, niin emme voi
rakastaa ja hyväksyä toisia ihmisiäkään. Puhe kesti noin 40 minuuttia ja kolehdin kerääjien lähtiessä
liikkeelle, ajattelimme kokouksen
nyt loppuvan.
Luulomme kokouksen loppumisesta oli tosiaankin vain luuloa, sillä uusi saarnamies astui
estraadille parin laulun jälkeen
ja aloitti saarnan Ilmestyskirjan
alkuteksteistä.
Kello oli jo yksi ja kun muistin turvamiehen sanoneen, että
kokous loppuisi joskus klo 13.30
tai viimeistään 14.30, niin päätimme Marun kanssa lähteä johonkin
syömään. Olimme nimittäin vain
aamukahveilla liikkeellä.
Mielenkiintoista oli nähdä
edes vilaukselta tämän seurakunnan sunnuntaielämää.
Sellainen kuva jäi, että tässä seurakunnassa oli aikamoinen annos
helluntaihenkeä.
uonna 1979 Sandor Nemeth aloitti seurakunnan
kokoontumiset yhdessä seitsemän uskovan kanssa
kodissaan Budapestissä. Elettiin vielä kommunistihallinnon aikaa ja uuden seurakunnan kokoontumisia häirittiin
ja vaikeutettiin kaiken aikaa.
Pienestä alusta on reilun kolmenkymmenen vuoden
aikana kasvanut Budapestiin noin 15 000 jäsenen seurakunta, jonka sunnuntaijumalanpalveluksissa käy reilut 10
000 ihmistä.
Seurakunnan työ on laajentunut koskettamaan koko
Unkaria ja mukana on yli 70 000 uskovaa ja he toimivat yli
250 seurakunnassa.
Faith Church eli unkarilaisittain Hit Gyülekezete (Hit =
suomeksi usko) on Euroopan suurin helluntailais-karismaattinen seurakunta. Sillä on oma päiväkoti, kouluja lapsille,
oma yliopisto, oma TV- ja radiolähetykset, oma viikoittain
ilmestyvä sanomalehti ja laaja sosiaalinen työ.
Pastori Sandor Nemeth on toiminut pastorina seurakunnassa sen alusta lähtien. Hänen mielestään menestyksen perusta on koko ajan ollut Jumalan yliluonnollisessa
ilmestymisessä seurakunnan keskellä.
Seurakunnan nettisivuilla voit tutustua sen elämään:
http://www.hit.hu/
7
15. elokuuta 2012
Eila on kutsuttu
ystäväksi
E
Teksti ja kuva:
Liisa Vähälassi
ila Höynälä on iloi-
nen ja elämänmyönteinen toisen polven karjalainen. Eila
tuli uskoon vuonna
1983 Oulussa. Pian tämän jälkeen hän sai sisäisen kutsun
diakoniatyöhön.
— Diakoniatyö on aina kutsumustyö. Saan Jumalalta voimaa ja
apua tehtävän hoitamiseen. Koko
ajan on oltava Pyhän Hengen
ohjauksessa ja kun Henki laskee
asioita sydämelleni, niin silloin
on toteltava. Uskova on Kristuksen kirje, jota ihmiset lukevat
ennen kuin ovat valmiita kohtaamaan Jeesuksen, sanoo Eila.
Tie avautuu
Innokkaan nuoren uskovan kutsumustyö kyseenalaistettiin aluksi.
— Kun Jumalan kutsumus tulee
sydämeen, niin asialle vaan palaa!
Jumala vastaa kutsustaan ja pitää
huolen kutsumastaan ihmisestä.
Tehtävässäni sitoudun lähimmäisen ystäväksi ja tukijaksi. Työtä
teen pitkälti tuettavan ehdoilla.
Tärkeintä työssä on asiakkaan
luottamus ja vaitiolovelvollisuus.
Kutsumukseni kautta palvelen
Jumalaa ja lähimmäisiäni. Olen
aloittanut seurakunnan siunaamana diakonina Oulussa ja jatkanut
työtä Kuopiossa ja nyt Torniossa
paluumuuttajana, Eila juttelee.
Sydämellä vanhukset ja sairaat
Eilan toimenkuvaan kuuluu ikäihmisten luona vierailemisen lisäksi
vuosipäivämuistamiset ja joulutervehdysten jakaminen.
— Asiakkaan luona keskustellaan,
kahvitellaan ja tietysti rukoillaan.
Työssä on hyvä olla pieni suu ja isot
korvat, kiteyttää Eila. Vanhuksilta
Eila saa itselleen elämänviisautta ja
ihmeellistä rakkautta. Sydän yhtyy
usein ihmiskohtaloihin.
Eila on käynyt syöpäyhdistyksen
järjestämät koulutukset saattohoitajaksi ja surutyön ohjaajaksi. Niistä on ollut paljon hyötyä käytännön palvelussa. Eila on havainnut,
että elämättömästä, ihmismielen
mukaisesta elämästä on vaikea luopua, koska Jumala on suunnitellut
ihmisen elämän iankaikkisuusnäkökulmasta. Vapaaehtoistyö syöpäyhdistyksessä onkin mahdollistanut viedä ilosanomaa Jeesuksesta
eteenpäin asiakkaan vakaumusta
kunnioittaen. Jopa ateisti on saanut
uskoa evankeliumin vapauttavan
sanoman Jeesuksen sovitustyöstä ja
astua sisään taivasten valtakuntaan
armahdettuna syntisenä!
Rukous voimavarana
Palvelutyö on haasteellista ja omasta jaksamisesta on pidettävä huolta.
Vierailu Oulussa 90-vuotian äidin
ja lastenlasten luona tuo piristystä
Eilan arkeen ja uintiharrastus ylläpitää fyysistä kuntoa.
— Jokapäiväinen rukousyhteys
Jumalan kanssa on tämän työn
salainen ase, mutta myös yhteydellä kotiseurakuntaan on korvaamaton merkitys. Seurakunnalta
Eila toivoisi koulutusta vapaaehtoistyöhön. Lisäksi hän pitää tärkeänä vertaistukea, minkä kautta
olisi mahdollisuus vaihtaa omia
kokemuksia toisten hengellistä
työtä tekevien kanssa.
— Diakoniatyön pitäisi olla helluntaiseurakunnissa arvostetumpaa.
Työmiehiä on aivan liian vähän.
Kutsutun pitäisi rohkeasti tarttua kutsumukseensa ja heittäytyä
Jumalan johdatuksen ja huolenpidon varaan. Jumala antaa jokaiselle
kannettavaksi vain sellaisen taakan, jonka itse kukin voi harteillaan kantaa. Aluksi on hyvä lähteä
liikkeelle vaikka varttuneemman
uskovan kanssa. Taivaan Isä ohjaa
aina oikeaan paikkaan ja oikeaan
aikaan, kun työtä tekee rukoillen,
Eila kannustaa.
Eila on kiitollinen Jumalalle, kun Hän on laskenut diakonin työn sydämelle.
Niin kauan kuin työtä tekee saa myös itselle hyvän mielen.
8
15. elokuuta 2012
Mietitkö sitä, että miten voisit tulla uskoon?
ILMOITUKSET / YHTEYSTIEDOT
Uskoontulo on jokaisella yksilöllinen tapahtuma, mutta tietyt perusasiat
siitä aina löytyvät. Tässä sinulle neljä perusasiaa oppaaksi uskoontuloon.
1
Usko syntyy Jumalan
Sanan kuulemisesta.
Raamattu kertoo, että
kukaan ei voi tulla Jumalan
luokse muutoin kuin Jeesuksen kautta. Puhu siis
asiasi rukouksessa Jeesukselle ja kerro hänelle, että
haluat tulla uskoon.
2
Raamatun mukaan
jokainen ihminen on
syntinen ja tarvitsee
anteeksiantamusta Jumalalta. Tunnusta siis syntisyytesi
hänelle vaikka näin rukoillen:
Taivaallinen Isä, minä olen
syntinen ihminen ja olen paljon rikkonut sinua vastaan.
Uskon, että Jeesus on kuollut syntieni tähden ja siksi
pyydän, anna minulle minun
syntini anteeksi. Tahdon
antaa elämäni sinulle ja tulla
uskoon. Tahdon elää yhteydessä sinuun ja haluan oppia
sinua tuntemaan. Aamen.
3
Raamattu sanoo, että
uskomalla Jeesukseen
ihminen saa syntinsä anteeksi. Siellä on myös
kehotus tunnustaa uskonsa:
”Jos sinä suullasi tunnustat,
että Jeesus on Herra ja sydämessäsi uskot, että Jumala on
herättänyt hänet kuolleista,
olet pelastuva.”
Muisto kaunis
voimaa antaa
surun raskaan
hiljaa kantaa
4
”Haluan oppia tuntemaan Jumalan”,
rukoilit hetki sitten.
Käytännössä se pyyntö vie
sinut raamatun äärelle; raamattu on varma tietolähde
siitä millainen Jumala on.
Hyvä on myös mennä toisten
uskovien keskuuteen seurakuntaan. Seurakunnasta voi
parhaimmillaan muodostua sinulle kuin hengellinen
koti, jossa saa yhdessä toisten kanssa kasvaa uskossa
ja oppia tuntemaan pelastajaansa Jeesusta paremmin.
Toni hoitaa kaikki hautajaisiin liittyvät
käytännön järjestelyt. Tarvittaessa
hän vastaa myös musiikkiesityksistä.
Lähteentien pirtti on tunnelmallinen
paikka muistotilaisuuksille.
Pirtin pitopalvelu on tunnetusti hyvää.
Mikäli omaiset haluavat, Maarit lukee adressit.
Hautaustoimisto Karilahti
Toni Karilahti
040-448 6086
älä
m
y
y
M stuu
uudi
Tästä lehdestä löydät Helluntaiseurakuntien osoitteita — mene rohkeasti
mukaan niiden tilaisuuksiin.
Lähdön haikeutta Ivalossa
I
valon helluntaiseurakunnassa vietettiin
inhimillisesti haikeissa,
mutta kuluneesta kahden
ja puolen vuoden jaksosta
Jumalalle kiitollisissa tunnelmissa pastorin tehtäviä
hoitaneen Eeron ja vaimonsa Linnea Valtialan läksiäisiä
sunnuntaina 22. heinäkuuta.
Seurakuntaväen siunaava ja
kannustava asenne, rohkaisevat sanat, kaunis rukoushuone ja kesäsää loivat
ihanan ilmapiirin, joka helpotti jonkin verran luopumisen tuskaa, unohtamatta
tietenkään upeaa mansikkakakkua ja hyvää kahvia juhlan päätteeksi.
Eerolla ja Linnealla on
sydämellään lähetystyö juutalaisten parissa, ja siihen
varustautuakseen he ovat
lähdössä kahdeksi vuodeksi Keuruulle Isoon Kirjaan
opiskelemaan. Lähtijät kokevat lyhyehköksi jääneen
Seppo Luiro
RAKENNUSSANEERAUS
PIENURAKOINTITYÖT
Rovaniemi
Puh. 040 522 2048
arctic-saneeraus@luukku.com
Enontekiön Helluntaiseurakunta
99440 Leppäjärvi
Yhteyshenkilö Tapio Huttunen
Tapio 050 400 6377
www.lapinhelluntaiseurakunnat.fi
Kolarin Helluntaiseurakunta
Lukkarintie 11, 95900 Kolari
Yhteyshenkilö Jorma Lappalainen
Jorma 050 526 1895
www.kolarinhelluntaiseurakunta.fi
Sallan Helluntaiseurakunta
Tasalantie 12, 98900 Salla
Yhteyshenkilö Olli Teukku
Olli 050 356 3946
www.lapinhelluntaiseurakunnat.fi/salla
Ivalon Helluntaiseurakunta
Metsätie 2, 99801 Ivalo
040 825 2918
www.ivalonhelluntaisrk.fi
Muonion Helluntaiseurakunta
Torniontie 4417, 95950 Kihlanki
Yhteyshenkilö Ilmari Kurki
Ilmari 0400 567 192
Sodankylän Helluntaiseurakunta
Lapintie 12, 99600 Sodankylä
Yhteyshenkilö Kari Kielinen
Kari 040 578 1456
www.sodankylanhelluntaiseurakunta.fi
Kemin Helluntaiseurakunta
Koulukatu 5, 94100 Kemi
Yhteyshenkilö Eero Peteri
Eero 0400 293 684
Pellon Helluntaiseurakunta
Kauppatie 19, 95700 Pello
Yhteyshenkilö Ilpo Talka
Ilpo 0440 611 214
www.pellonhelluntaiseurakunta.fi
Kittilän Helluntaiseurakunta
Valtatie 43 A 5, 99100 Kittilä
Yhteyshenkilö Geert Laevens
Geert 040 732 3932
www.kittilanhelluntaiseurakunta.auttaa.fi
Rovaniemen Helluntaiseurakunta
Kairatie 37, 96100 Rovaniemi
Yhteyshenkilö Esa Pikkumäki
Esa 040 7368 579
www.kairatemppeli.fi
Asusteita
koko
perheelle
ARCTIC-SANEERAUS
Lapin helluntaiseurakuntien yhteystiedot
Posion Helluntaiseurakunta
Posiontie 35, 97900 Posio
Yhteyshenkilö Erkki Karjalainen
Erkki 040 596 5168
Maarit Simoska
044-200 6880
Ruokasenkatu 15, puh. 016-344 045
Lapin jaksonsa erittäin antoisaksi ja opettavaiseksi, sekä
ovat hyvin kiitollisia uskovien lämpimästä yhteydestä
ja esirukouksista koko Lapin
alueella. Sanomattakin lienee selvää, että koska tuonelan portitkaan eivät voita
Kristuksen seurakuntaa,
niin Jumalan valtakunnan
työ Ivalossakin jatkuu Pyhän
Hengen virvoittavassa vaikutuksessa Jeesuksen tuloon
asti.
Kemijärven Helluntaiseurakunta
Pelkosenniementie 24, 98120 Kemijärvi
Yhteyshenkilö Heikki Korppi
Heikki 040 518 7477
www.taivaantuli.fi
Lähteentien pirtti
Tornion Helluntaiseurakunta
Keskikatu 21, 95400 Tornio
Yhteyshenkilö Juha Juola
Juha 040 593 9844
www.tornionhelluntaiseurakunta.fi
Ylitornion Helluntaiseurakunta
Alkkulanraitti 57, 95600 Ylitornio
Yhteyshenkilö Pertti Keisu
Pertti 0400 692 627
www.lapinhelluntaiseurakunnat.fi
Pitkospuut
Pitkospuut
Ilmestyy RV-lehden liitteenä kuusi kertaa
vuodessa. Yhteistyöseurakuntina Pitkospuita
rakentamassa Tornion, Ylitornion, Pellon, Kittilän, Kolarin, Enontekiön, Ivalon ja Rovaniemen
helluntaiseurakunnat.
Toimituksen postiosoite:
Rovaniemen Helluntaiseurakunta/
Pitkospuut
Kairatie 37
96100 Rovaniemi
Sähköpostiosoite:
pikkuesa@gmail.com
Ilmoitusasioissa ja juttuaiheisssa yhteyttä
voi ottaa paikallisiin seurakuntiin.
Päätoimittaja
Esa Pikkumäki
p. 040 7368 579
Graafinen suunnittelu
Kai Karkulahti
Kannen kuva
Vince Petaccio / sxc.hu