Lehti 11/2013 - Suomen Helluntaikansa ry

NRO 11 / 2013
MARRASKUU
n
i
t
s
i
R ansa
K
JOULUN ODOTUSTA
Lumikello
Lumi on kiteyttänyt joulun kellon kotimme pihaan.
Joulun kello soittaa tänäkin vuonna ihanaa, vanhaa sävelmää elämäämme. Sävel tavoittaa meidät huolien ja
ilojen keskellä. Kellon soitto kehottaa meitä heittämään
pois arkinutun ja pukeutumaan riemun vaatteisiin, sillä
meille on syntynyt Vapahtaja ja Kuningas.
Onko joulumieltä?
Ystäväni kysyi minulta: ”Joko sinulla on joulumieli?”
Tarkoittiko hän sitä, että huomaan toista ihmistä yhtä
paljon kuin itseäni? Kirjoitanko ystävälleni joulukortissa lämpimiä sanoja, siunaanko häntä? Onnellinen joulumieli alkaa seimeltä.
Joulumieltä etsimässä
Vuosia sitten olimme joulun alla ulkomailla. Menimme
tavarataloon, kun ajattelimme saavamme sieltä vähän
joulumieltä. Etsimme kortteja jouluksi. Erilaisia kortteja oli runsaasti, ei vain ollut yhtään sellaista, joka
olisi kertonut maailman Vapahtajasta. Heräsi kysymys:
saimmeko joulumielen?
Lampaat ja paimenet
Viime jouluna saimme pysäyttävän joulukortin. Kortissa paimenet menivät lampaiden kanssa seimen lapsen
luo.
Miten on tänä päivänä? Menevätkö lampaat paimenen kanssa Vapahtajan luo? Seimeltä alkaa ilo. Joulun
Herrassa on kätkettynä kaikki aarteemme - nykyiset ja
tulevat.
Joulun valo
Kalliota katsellessa voi nähdä pienen ihmeen. Kiven
kolosessa näkyy vihreää. Siellä kasvaa kuusi. Kuusi on
elinvoimainen, vaikka ympärillä on kiveä.
Huomaatko, että sinä elät ympäröivästä kalliosta
huolimatta. Juuresi ovat syvällä valossa, jonka joulun
Herra toi maailmaan.
Anne Pesonen
Alajärvi
Ristin
Kansa
9. vuosikerta
Julkaisija:
Suomen Helluntaikansa ry
Vihuntie 21, 38800 JÄMIJÄRVI
toimisto@helluntaikansa.fi
www.helluntaikansa.fi
Päätoimittaja
(Lehteen tulevat kirjoitukset ja
palautteet)
Juhana Lehmuskoski
Eskonkorventie 110
41800 KORPILAHTI
puh. 044 082 1871
lehmuskoski@kotikone.fi
Toimitussihteeri
Jouko Laaksonen
Jämijärventie 13 b 8
38800 JÄMIJÄRVI
puh. 050 561 1173
toimitussihteeri@helluntaikansa.fi
Laskutus ja asiakaspalvelu:
Suomen Helluntaikansa ry
Vihuntie 21, 38800 JÄMIJÄRVI
puh. 045 233 3939
ristin.kansa@helluntaikansa.fi
toimistoaika 9-13
Ilmestyy 12 kertaa vuodessa
Tilaushinta kestotilauksena: kotimaahan
45 € vuosi
Eurooppaan 50 € vuosi
muihin maihin 60 € vuosi
Toimituskunta
Heikki Ahonen
Erkki Hietanen
Heikki Lahti
Kaija Turunen
Hannes Vehviläinen
Pankkitilit:
Suomen Helluntaikansa ry
OP IBAN: FI07 5537 0120 0402 91
BIC: OKOYFIHH
POP IBAN: FI76 4722 0010 0142 48
BIC: HELSFIHH
Lahjoitusten viitenumerot:
Yleiset lahjoitukset 71
Evankeliointi Suomessa 725
Lähetystyö 738
Kurssikeskus 7401
Vakituinen kannattaja 1009
Rahastonhoitaja Matti Salo
puh. 050 012 8090
salo.matti@gmail.com
Painopaikka
Skyprint Oy, Saarikoskentie 61
29880 LEVÄSJOKI
puh. 02 552 7217
PÄÄKIRJOITUS
Ristinnsa
Ka
NUORI JA TERVE KRISTILLISYYS
Ari Tanhula
Aikamme henkeä kuvaavat itsekeskeisyys ja vastuuton moraali. Huudetaan synnillisen vapauden
ja käskyistä vapaan elämän puolesta. Kuvitellaan, että kaikki elävät ja toimivat yleisen mielipiteen
mukaan. Varsinkin kaikki kristillisyys ja hengellisyys halutaan sulkea kokonaan elämästä pois.
Maailmallinen nuorisotyön malli on valitettavasti tullut osaksi seurakuntien toimintaa. Onneksi
asian laita ei kaikkien kohdalla ole näin. Vielä on ihmisiä, jotka ovat ottaneet elämänsä suunnaksi
ja ohjeeksi Jumalan Sanan neuvot. Myös niitä fiksuja nuoria löytyy, jotka uskaltavat ja tahtovat jo
nuoruudestaan asti säilyttää iankaikkiset, Raamatun antamat elämän ohjeet. Onnellinen on sellainen
lapsi ja nuori, jonka sydämeen on jo lapsesta alkaen kylvetty Jumalan Sanan katoamaton siemen.
Paavali muistuttaa 2 Tim. 3:15: ”…ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka
voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.”
Kyseessä ei ole eikä saa olla vanhempien hengellinen väkivalta vaan rakkaudellinen tiedon jakaminen ja omalla esimerkillään taivastien näyttäminen. Sana sopii kaiken ikäisille elämän ohjeeksi ja
kaikissa elämän tilanteissa todelliseksi viisaudeksi (2 Tim. 3:16–17).
Siksi Paavali rohkaisee ja kehottaa nuorta Timoteusta toisten arvostelusta ja vähättelystä huolimatta: ”Älköön kukaan nuoruuttasi katsoko ylen, vaan ole sinä uskovaisten esikuva puheessa, vaelluksessa, rakkaudessa, uskossa, puhtaudessa. Lue, kehoita ja opeta ahkerasti, kunnes minä tulen. Älä
laiminlyö armolahjaa, joka sinussa on ja joka sinulle annettiin profetian kautta, vanhinten pannessa
kätensä sinun päällesi. Harrasta näitä, elä näissä, että edistymisesi olisi kaikkien nähtävissä. Valvo
itseäsi ja opetustasi, ole siinä kestävä; sillä jos sen teet, olet pelastava sekä itsesi, että ne, jotka sinua
kuulevat. (1 Tim. 4:14–16).
Nuoren elämään tulee eteen monia valintoja ja haasteita. Siksi on ihanaa, että meille on annettu
turvallinen ja suojeleva Jumalan Sana. Huono seura hyvät tavat helposti turmelee. Jumalan Sanan
iankaikkiset neuvot varjelevat houkutuksilta ja houkuttelijoilta. Seurakunnan ja uskovien yhteisön
pitää olla turvallinen ja hoitavan kasvattava. ”Pakene nuoruuden himoja, harrasta vanhurskautta,
uskoa, rauhaa niiden kanssa, jotka huutavat avuksensa Herraa puhtaasta sydämestä.” (2 Tim. 2:22)
Kaikki epäraitis ja saastainen toiminta on tuomittavaa. Sellaiset miehet ja naiset, jotka elävät saastaisuudessa ja epävanhurskaasti, pitää ehdottomasti sulkea kaiken työn ja toiminnan ulkopuolelle,
etteivät he pääse turmelemaan keneenkään elämää. Vastuu tässä asiassa on hyvin suuri, ja sormien
läpi katselu ei auta.
Aikuisten pitää olla turvallisia ja esimerkillisiä vaikuttajia lasten ja nuorten elämässä. Nuori ei
aina tiedä, mikä on oikein ja viisasta. Siksi nuori tarvitsee hengellisesti terveitä esikuvia ja Sanan
neuvoja. Tarvitsemme aitoja, hengellisiä äitejä ja isiä, jotka itse puhtaasti rakastavat Kristusta ja lähimmäistään.
Hengellisissäkin piireissä rakkaus, jolla ei ole rajoja, ei ole oikein, vaan se on välinpitämättömyyttä. Jumalan Sanassa on ikivanhat rajat, ja niitä ei ole lupa ylittää eikä siirtää. Hengellinen nuorisotyö
ei ole fiilistelyä ja savumyrskyssä kulkemista.
On hyvä oppia kantamaan vastuuta jo nuorena. Hengellisten äitien ja isien avulla vastuu kasvaa
ja kokemusta karttuu. Jumala lupaa Sanassaan, että hänen nuori sotaväkensä nousee vielä kuin kaste
aamuruskon helmasta.
Nuoruus on valtava mahdollisuus. Puhtaana säilymiseksi on annettu hyvä neuvo: ”Kuinka voi
nuorukainen pitää tiensä puhtaana? Siten, että hän noudattaa sinun sanaasi.” (Ps. 119:9)
Nuori, muista että olet ainutlaatuinen ja elämäsi on liian arvokas annettavaksi sielunvihollisen
ja synnin tuhottavaksi. Palvele ehyellä ja puhtaalla sydämellä Herraa. Älä ole massojen vanki vaan
kulje rohkeasti Jumalan Sanan viitoittamaa tietä.
Ari Tanhula
3
Ristinnsa
4
Ka
SISÄLLYS
JUMALANI, JUMALANI,
MIKSI MINUT HYLKÄSIT?
3Pääkirjoitus
Psalmissa 22 Herra Jeesus antaa meille kauniin ja
kirkkaan kuvan siitä, mitä risti merkitsee sekä hänelle että Isälle Jumalalle. Sitä kuvastaa tuo äänekäs, kauhea huuto: ”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?”
4
Jumalani, Jumalani, Synti tuhoaa
miksi minut hylkäsit
5
Jumalan ihmeteko
6-7
Amalek lihan vertauskuvana
8-9
Seurakunnissa tapahtuu
9
Sydämeltä sydämelle
10-11Kuukauden kolumnisti
Ehkä et ole koskaan tullut ajatelleeksi, että ihmisen
synti – sekä sinun että minun – sai aikaan katkoksen
kahden täydellisen henkilön täydellisessä yhteydessä – sekä iankaikkisen Isän Jumalan että suuren Jumalan, Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen välillä.
He olivat täysin samaa mieltä synnin suhteen:
molemmat vihasivat sitä ja olivat vakaasti päättäneet panna sen pois (Ps. 45:6, 7; Hes. 1:8-9; Hes.
18:1-4).
12-13Paavalin opetus ehtoollisyhteydestä
Kristus tehtiin synniksi
14
Näin minä tulin uskoon
15
Miten turvaat lapsesi elämän
Jumala teki Kristuksen synniksi meidän vuoksemme, hänet, joka ei synnistä tiennyt. Hän itse kantoi
meidän syntimme ruumiissaan ristinpuulle.
Jumala kohteli Kristusta ristillä aivan kuin hän
olisi ollut täynnä syntiä (Ps. 39:1–13). Hän lähetti
oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja tuomitsi synnin hänessä. Me tiedämme, että Herrassa
Jeesuksessa Kristuksessa ei ollut syntiä. Me tiedämme myös, että hän on ollut kaikessa kiusattu samalla
lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä.
Mutta Herra näki hyväksi runnella Kristusta ja
tuomita synnin hänessä (Jes. 53:10). Jumala käytti
hänen suostumistaan tulla syntiuhriksi, ja piti häntä riippumassa ristillä, niin että hänen verensä vuoti
maahan (Joh. 19:28–37).
2
Joulun odotusta
16Kysymyspalsta
17
Ihmeellisesti rakennettu
17
Syntisen rukous
18
Jeesuksella on apu pelkoon ja häpeään
18-19Antti Sainio - työkenttänä vankilalähimmäiset
20-21Syksyn tapahtumia
21
Mikko Vähä-Lassilan muistolle
22
Laulu veteraaneille
23Kevätkonferenssi
24
Mertiörannan ohjelmaa
25
Seurakunnat ilmoittavat
26Tiedoksi
27Ilmoituksia
Niin kuin karitsa
Ilman verenvuodatusta ei tapahdu anteeksiantamista. Getsemanen puutarhasta Golgatan ristille Herra Jeesus vuodatti verensä jokaisen ihmisen jokaisen synnin vuoksi. Syvät haavat jäivät
todisteeksi tästä kauheasta verenvuodatuksesta.
Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, niin kuin karitsa, joka
teuraaksi viedään.
Satu Huttunen
Ristinnsa
Ka
5
JUMALAN IHMETEKO
”Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt.”
(Ps. 103:2) ”Mutta minun onneni on olla
Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun
tekojasi.” (Ps. 73:28)
Vähän ennen tyttäremme syntymää vuonna 1961
luoksemme tuli kuin Jumalan lähettämänä ystäväpariskunta. Kuultuaan tilanteestamme he jäivät
meidän pieneen aittaamme asustelemaan ja lupasivat rukoilla synnytyksen puolesta.
Kätilökin tuli meille yöksi, ja hän kauhistui, kun
virtsanäyte oli kuin paksua puuroa. Hän olisi lähettänyt heti Kuopioon, 60 kilometrin päähän. Sanoin
kuitenkin, että kyllä Herra auttaa, ja hän taipui odottamaan.
Olin lukenut Raamatusta, kuinka Hiskia rukoili.
Minäkin käänsin kasvoni seinään päin ja itkien siinä rukoilin hiljaa.
Kun kätilö heräsi, hän otti uuden kokeen. Näyte oli aivan kirkasta. Hän oli ihmeissään, kuinka se
saattoi olla mahdollista. Kerroin, että hänen nukkuessaan minä rukoilin Jumalaa, ja Herra sen teki.
Kätilö ei puhunut enää mitään Kuopioon lähdöstä.
Aune
Rimpeläinen
Synnytys käynnistyi, mutta lapsi ei alkanut syntyä. Pyysin naapurin sisarelta rukousapua. Aitassa
asuva pariskuntakin jatkoi rukoustaan. Kätilö alkoi
uudelleen puhua Kuopioon lähdöstä. Sanoin jälleen, että kyllä Herra auttaa.
Viimein lapsi syntyi, mutta napanuora oli kiertynyt kaksi kierrosta kaulan ympärille. Lapsi ei itkenyt, se oli ihan tumma. Kätilö taputteli ja heilutteli
sitä, ja viimein se pillahti itkuun. Oli syntynyt terve
tyttö.
Kaikki yhdessä kiitimme suurta Jumalaa avusta ja terveestä lapsesta. Toivo-isä tapansa mukaan
siunasi pienen käärön kapaloissaan. Kätilökin oli
selvinnyt järkytyksestään ja ihmettelystään, ja hän
sanoi minulle: ”Hyvähän teidän kanssa on, kun te
olette niin rauhallinen”.
Muutamia vuosia myöhemmin olin naistenpäivillä Kuopiossa. Eräs uskovainen kätilö etsi minut
joukosta ja kertoi kätilötoverinsa kertoneen hänelle
tapahtuneesta ja sanoneen: ”Siinä Rimpeläisen pienessä mökissä se ihme tapahtui.”
Meillä on todella ihmeitä tekevä Jumala. Minäkin
olen saanut kokea monta ihmettä ja saan kertoa hänen teoistaan vielä nyt 88-vuotiaana. Armosta olen
pelastettu, ja vielä tänään saan kiittää hänen armoteoistaan pientä ihmistä kohtaan.
Aune Rimpeläinen
Ristinnsa
6
Ka
Vertti Tarkiainen
Israelin
erämaavaelluksen aikana amalekilaiset
hyökkäsivät Israelia vastaan. Amalek on vanhan,
turmeltuneen luonnon vertauskuva.
”Sillä liha himoitsee Henkeä vastaan, ja Henki lihaa vastaan; nämä
ovat nimittäin toisiansa vastaan,
niin että te ette tee sitä, mitä tahdotte.” (Gal. 5:17) Luonnollinen
ihminen ei tule koskaan alistumaan Pyhän Hengen johtoon.
Rukoustaistelu
Mooses kehotti Joosuaa valitsemaan miehiä ja taistelemaan amalekilaisia vastaan. Mooses itse
meni vuorelle ja otti Aaronin ja
Huurin mukaansa. Siellä Mooses
rukoili, ja niin kauan kuin hänen
kätensä pysyivät ylhäällä, Israel
oli voitolla. Rukoustaistelu oli ainoa ratkaisu tuohon tilanteeseen.
Amalek oli häviöllä, mutta kun
kädet väsyivät ja vaipuivat, Amalek pääsi voitolle.
Aaron ja Huur laittoivat silloin
AMALEK LIHAN
Mooseksen istumaan kivelle, ja
he molemmat ottivat Mooseksen
käsistä kiinni. He kannattelivat
Mooseksen käsiä, ja näin toteutui ihanalla tavalla se veljesyhteys, jota tarvitaan vakavissa ja
vaikeissa tilanteissa. Näin saatiin
voitto Amalekista miekan terällä.
Miekan terä mainitaan uudestaan ja uudestaan niissä yhteyksissä, joissa on kysymys Israelista
ja Amalekista. Israel kuvaa seurakuntaa Vanhassa testamentissa.
Taistelun jälkeen Mooses pystytti alttarin ja ylisti Herraa. Hän
sanoi: ”Herra on minun lippuni.”
Yksi hengellisen elämän perusasioita on se, että Herra on meidän lippumme. Menemme tämän
lipun alle. Emme tarvitse siihen
kirkkokuntia emmekä uskonsuuntia, emme uskonnollisia näkemyksiä, tarvitsemme vain Herraa.
Eino Manninen, edesmenneen
Veikko Mannisen isä, sanoi: ”Jumala ja minä olemme enemmistö!” Uskonnollisissa järjestelmissä on se huono puoli, että ne tuovat Herran rinnalle sivuvivahteen:
”Herra ja meidän pastorimme...”,
”Herra ja meidän piispamme.”
”Herra ja meidän kirkkokuntamme!”
Kunnian tavoittelu
Mooses jatkoi: ”Herra on sotiva
aina amalekilaisia vastaan sukupolvesta sukupolveen.” Ainoa
ratkaisu on se, että me tulemme Herran puolelle tässä asiassa
ja lausumme kuolemantuomion
vanhalle aatamille ja vanhalle
elämällemme. Lausumme tuomion langenneelle luonnollemme
ja kaikelle sille, mitä se nostattaa
eteemme, hyvältäkin kuuluvia
asioita.
Saamme tottua siihen, että taka-alalla langennut luontomme
aina ottaa itselleen sitä kunniaa,
joka kuuluisi Jumalalle. Syntiinlankeemuksen ytimessä oli juuri
kunnian tavoittelu. Ihminen tavoitteli tietoa ja kunniaa ja pyrki
pääsemään samanlaiseksi kuin
Jumala.
Bileam ja lihan valta
Bileam kutsuttiin kiroamaan Israelia. Baalak näki, mikä voima suojelee Israelia. Sitä oli mahdotonta
voittaa muuten kuin saamalla Jumalan kirous sen ylle. Bileam oli
ristiriitainen persoona. Hän oli Jumalan profeetta, mutta hänen vanha, turmeltunut luontonsa taisteli
vastaan. Hän ei pystynyt hillitsemään sitä. Hän himoitsi Baalakin
hopeaa ja vääryyden palkkaa.
Bileam tiesi, että Jumala on
siunannut Israelin eikä ole mitään
asiaa peukaloimaan Jumalan asioita, Jumala hoitaa oman tonttinsa. Kuitenkin hän kiusasi Jumalaa
aikansa, kunnes sai luvan mennä.
Jumala antaa aika paljon narua ihmisen tahdolle, mutta seuraukset
tulee myös kantaa.
Baalak vei Bileamin eri puolille näköalapaikoille kiroamaan
Israelia. Siellä Jumala näytti Bileamille sen järjestyksen ja kurinalaisuuden, tahdikkuuden, joka
tuon kansan käyttäytymisessä ilmeni erämaassa. Bileam ihmetteli, miten Jumala oli tuota kansaa
siunannut. Se oli erilainen kansa.
Se oli ihmeellinen kansa.
Bileam varmasti toivoi samanlaista loppua kuin tuon kansan
jäsenillä. Moni ihminen toivoisi
kristityn kuolemaa mutta ei haluaisi ottaa vastaan hänen elämäänsä. Tämä johtuu siitä, että jo
VERTAUSKUVANA
eläessään pitäisi kuolla sille, mitä
meidän turmeltunut luontomme
rakastaa. Sekin, joka ei ole siihen
valmis, toivoo saavansa kuitenkin
hurskaan kuoleman ja turvautuu
ryövärin armoon.
Bileam profetoi Israelista:
”Minä näen hänet, en kuitenkaan
nyt, minä katselen häntä, en kuitenkaan läheltä. Tähti nousee
Jaakobista, ja valtikka kohoaa
Israelista.” (4 Moos. 24:17) Israelista nousee ruhtinas, ja tuo kansa
tekee väkeviä tekoja.
Kun sitten Bileam näkee Amalekin, hän puhkeaa puhumaan:
”Kansakunnista ensimmäinen on
Amalek, mutta sen loppu on perikato.” (4 Moos. 24:20) Siinä
ilmoitettiin meidän luonnollisen
ihmisemme tulevaisuus. Se ei peri
Jumalan valtakuntaa.
Liha yrittää tinkiä
Meissä oleva uusi luomus riemuitsee tästä Jumalan suunnitelmasta. Vanhalla aatulla ei ole mitään
osuutta. Minun ansioillani ei ole
osuutta siihen, että minä olen saanut syntini anteeksi ja vapautunut
syntitaakoista ja sen kahleista.
Paavali kirjoittaa. ”Meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan
ristiinnaulittu, että synnin ruumis
kukistettaisiin, niin ettemme enää
syntiä palvelisi.” (Room. 6:6)
Uskomattomana ollessani en
voinut kuvitella, että voisin olla
vapaa määrätyistä asioista. Kun
evankelioin erästä miestä, hän
parahti: ”Eikö enää edes saunakaljaa saa ottaa?” Vanha luonto
on aina tinkimässä. Se haluaisi
vetää kirkkaan hengellisen, uuden
ihmisen elämän luonnollisen elämän tasolle. Sitten se muka olisi
tyytyväinen. Saattaa olla vähän
aikaa, mutta se herra, joka vanhaa
luontoa hallitsee, ei ole tyytyväinen, vaan se vetää vielä vähän
alemmaksi: ”Sinä olet vielä liian
ahdasmielinen. Et ole naapurien mielestä oikein mukava mies.
Älä ole niin turhan tarkka! Oma
elämäsi on helpompaa eikä toistenkaan tarvitse kärsiä synnintuntoa.”
Kristuksen kirje
Uskovainen on kirja, kirje, lamppu, valo ja suola. Jos hän elää
lähellä Jeesusta, niin vaikka hän
ei puhu mitään vaan menee vain
hakemaan maitopurkin kaupasta,
naapuri katsoo ikkunasta ja sanoo: ”Siellä se uskovainen mies
menee! Tuolla tuo uskovainen
nainen menee. Hän sanoo olevansa pelastettu. Hän on entinen
alkoholisti, eli ennen huonoa elämää. Nyt hän tunnustaa Jeesusta.
Minunkin pitäisi tehdä parannus!”
Eräs mies sanoi, että kun hän
ennen meni hengelliseen kokoukseen, hän ei kuullut mitään siitä,
mitä siellä puhuttiin. Aina kun
hän astui ovesta sisälle, heti tuli
sydämeen pistos, että pitäisi tehdä
parannus.
Jos sinä olet vähäsanainen ja
arka Jumalan ihminen, älä pidä
itseäsi vähäarvoisena tai arvottomana. Vaikka et pystyisi samaan,
mihin joku lavaleijona pystyy,
sinä saatat olla niin väkevä Jumalan kirje tässä pimeässä maailmassa, että vasta taivas sen selvit-
Ristinnsa
Ka
7
tää. Vasta siellä selviää, että satoa
tuli. Jumala viisaudessaan joskus
kätkee meiltä ihania asioita siksi,
että me emme kestä niitä, vaan
ne saattavat meidät kiusaukseen.
Palkka maksetaan sitten perillä.
Israelin seurakunnan keskellä
saattoi olla vaikka minkälaista
valitusta, napinaa, kiistaa, riitoja. Oli itkua ja itsesääliä: ”Toitte
meidät tänne kuolemaan. Täällä
ei ole lihaa, ei vettä, ei mitään.
Egyptissä oli kaikkea. Lähdetään
takaisin.”
Erikoisesti hylkyväki levitti
tällaista mielialaa ja tyytymättömyyttä. Jumala kuitenkin näytti
Bileamille pelastussuunnitelmansa. Hän näytti, millaista tulee olemaan, kun Jumalan ihmiset, Jeesusta rakastavat ihmiset kokevat
Hengen yhteyttä, vaeltavat uskon
kuuliaisuudessa ja rakastavat ja
hoitavat toisiaan. He tekevät Jumalan antamaa työtä. Bileam sai
katsella asioita Jumalan näkökulmasta. Jumala peitti häneltä kansan keskuudessa olevat ongelmat
ja vaikeudet.
Vertti Tarkiainen
Jyväskylä
OIKAISU
Lokakuun Ristin Kansa –lehdessä oli kirjoitus Ei lasten leikkiä
-näyttelyn avajaisista Jyväskylästä. Kuvatekstissä oli virheellisesti mainittu: ”Puhumassa Viron
suurlähettiläs Dan Ashbel.”
Itse kirjoituksessa oli oikein:
”Näyttelyn avauksen suoritti Israelin Suomen ja Viron suurlähettiläs Dan Ashbel.”
Kuvassa ei siis ollut Viron
suurlähettiläs, vaan Israelin. Hän
hoitaa Suomen ja Viron asioita
Helsingistä käsin.
Pahoittelemme virhettä.
Lehden toimitus
8
Ristinnsa
Ka
SEURAKUNNISSA
”MENKÄÄ SIIS TEIDEN RISTEYKSIIN JA
KUTSUKAA HÄIHIN, KEITÄ TAPAATTE.” (Matt. 22:9)
Pirkanmaan Perinteinen Helluntaiseurakunta on mennyt jo neljänä kesänä Tammelantorin risteykseen kutsumaan ihmisiä taivaan häihin.
Jumalan seurakunnalla on halu mennä ja valloittaa koko maailma Kristukselle. Kuitenkin
vallitseva tunne on turhautuneisuus tehtävän
suuruuden edessä. Tunne on vallitseva jo oman
paikkakunnankin evankelioinnin edessä. Ihmiset
eivät tule Sanan kuuloon rukoushuoneille, eikä
itse viedä sanomaa kuultavaksi rukoushuoneitten ulkopuolelle.
Jo neljänä kesänä on Pirkanmaan Perinteisellä Helluntaiseurakunnalla ollut tapana kuljettaa
touko-elokuun ajan joka torstai pienen telttamme kanssa evankeliumia ihmisten keskelle Tammelantorilla.
Tarjoamme toriteltassa kahvia, teetä tai mehua pullan kera. Hyvin harva poikkeaa pelkästään kahvin vuoksi. Miltei poikkeuksetta jokainen on halukas keskusteluun. Jotkut kyllä ilmoittavat topakasti, että uskon
asiat eivät kiinnosta ja että niistä ei haluta kuulla. Kuitenkin useimmat haluavat keskustella iankaikkisuusasioista. Syy saattaa olla pelkkä yksinäisyys, halu kohdata joku ihminen kahvikupillisen ääressä. Niihin
keskusteluihin on Pyhä Henki tullut mukaan ja paljastanut ihmisen, joka on ”Isän vedossa”, ja todellinen
syy on tullut ilmeiseksi kummallekin keskustelun osapuolelle.
Teltalla vierailijoissa on monta, jotka ovat useamman kerran palanneet kahville ja jatkamaan keskustelua.
Kaikki yhteiskunnan luokat ovat edustettuina, puliukkokerjäläisistä professoreihin. Jokaisella on ollut syvä
halu löytää vastaus siihen, miksi tuntuu niin tyhjältä ja pelottaa kuolla. Tästä samasta tyhjyydestä ja pelosta
ovat kertoneet kerjäläinen, puliukko, pankinjohtaja, opettaja, autonasentaja, taksinkuljettaja, jääkiekkoilijakuuluisuus, poliisi, yliopiston professori ja monet muut. Ei ole tarvinnut houkutella tai painostaa. Ihmiset
ymmärtävät, että uskovien teltta on sitä varten, että siellä syntinen löytää pelastuksen. Monen puolesta
olemme saaneet rukoilla, ja joku on löytänyt tiensä
rukoushuoneellemmekin.
Pullien ja kahvikuppien menekki kertoo, että joka
torstai käy telttasessamme yli sata ihmistä.
Tuntui kuin Jumala olisi erikoisella tavalla huomioinut tämän toritelttatyömme virittämällä Suomen
kesän ihanteelliseksi ilmojenkin suhteen torstaisin.
Näin sen koimme!
Teltta on pystyssä klo 9 – 14. Teltantuojan jo neljä
vuotta jatkunut uskollisuus on vetänyt mukaan uskolliset kahvinkeittäjät ja uskollisia avustajia. Ympäröivät torikauppiaat sanoivat, että vasta sitten voi kesä
Ristinnsa
Ka
TAPAHTUU
9
alkaa, kun helluntailaiset tulivat telttakojunsa kanssa. Tunnemme,
että olemme ”kilpailijoittenkin” suosiossa, vaikka tuotteemme
on ilmainen, niin kahvi kuin evankeliumikin. Keväällä seurakuntaamme liittyi pariskunta, muualta Tampereelle muuttanut. Heille
torityön aikoinaan aloittanut veli antoi julkisen määräyksen puhujanpaikalta, sunnuntaikokouksessa, tulla mukaan Tammelan torin
telttatyöhön. Tämä oli osoitus, että Rakkaus on kekseliäs. Nuo
”määrätyt”, uudet tulokkaat, löysivät elämänsä paikan Jumalan
valtakunnan työssä.
Seuraavaa kautta odotamme kovasti. Kaikilla on halu löytää
uusia muotoja, muitakin kuin tämä torityö. Haluamme voida kohdata surmapaikalle hoippuvan tai rosvojen runteleman ihmisen tiepuolessa, jotta voisimme tuoda hänet ”majataloomme”, Pirkanmaan Perinteisen
Helluntaiseurakunnan yhteyteen, pehmittää hänen haavansa ja ruokkia nääntyvää. Näitä runneltuja ja nääntyviä on kaikissa yhteiskuntaluokissa.
Teksti Reijo Mänttäri
Kuvat Ilkka Kajovalta
SYDÄMELTÄ
Hannu Grönroos SYDÄMELLE
”Niinkuin paimen hän kaitsee
laumaansa, kokoaa karitsat käsivarrellensa ja kantaa niitä sylissään, johdattelee imettäviä
lampaita.” (Jes. 40:11)
Yli kolmenkymmenen vuoden
takaa nousee mieleeni kuva vierailusta eräässä helsinkiläisessä
vanhainkodissa. Tuon kodin asukas, kauan uskossa ollut sisar, oli
ollut jo vuosikaudet vuoteen omana. Luonteeltaan hän oli kuitenkin hyvin myönteinen ja valoisa.
Raskaat sairausvuodet ja liikuntakyvyttömyyskään eivät olleet
vaikuttaneet hänen mieleensä
kielteisyyttä, katkeruudesta puhumattakaan. Muistan, kun hän
kerran kysyi minulta: ”Tiedätkö,
kuka minä olen?” Olin kysymyk-
sestä hieman hämilläni ja vastasin spontaanisti: ”Marttahan sinä
olet”. Hän sanoi: ”Niin olenkin,
mutta lisäksi olen Herran pieni
karitsa”. En voinut olla hymyilemättä.
Jälkeenpäin ajatellen: tottahan
Martta puhui. Hänhän oli Herran
pieni karitsa. Sairaus oli riisunut
Martan elämästä kaiken voiman,
mutta ”Herran pieni karitsa” oli
jäänyt. Se riitti, ja se riittää. Se
riittää sinullekin, joka tuskailet
oman heiveröisen elämäsi keskellä. Jeesus rakastaa karitsoita.
Siksi hän antoi Pietarille erityisen
tehtävän huomioida niitä sanoen:
”Ruoki minun karitsoitani” (Joh.
21:15). Karitsan osa on siunattu.
Paimen antaa kaiken rakkautensa
ja huolenpitonsa sille ja kantaa
kerran yli suuren virran vihreille
niityille asti paratiisiin. Siellä on
nyt Marttakin, Herran pieni karitsa. Me teemme vielä matkaa –
Hyvän paimenen harteilla.
Martan lempivirsi, jonka joka
kerran lauloin hänelle, oli: ”Jumalan syömmen armoon, min’
Jeesus kuollessaan avasi meille
kerran syvissä haavoissaan, uskoni, autuuteni pelotta perustan
ja elän turvallisna, liitossa Jumalan”. (Hengellinen laulukirja
344)
Rukous:
Jeesus, vaikka olen lammas sinun
laumassasi, anna minulle myös
karitsan mieli, jotta voisin kaikessa olla riippuvainen vain sinusta.
Hannu Grönroos
Ristinnsa
10
Ka
KUUKAUDEN
KOLUMNISTI Olavi von Bell
TOISENLAINEN KANSA
”Ja Haaman sanoi kuningas Ahasverokselle: ’On
yksi kansa hajallaan ja
erillään muiden kansojen
seassa sinun valtakuntasi
kaikissa maakunnissa. Heidän lakinsa ovat toisenlaiset kuin kaikkien muiden
kansojen, he eivät noudata
kuninkaan lakeja, eikä kuninkaan sovi jättää heitä
rauhaan.’” (Est. 3:8)
Paha Haaman on juonimassa juutalaisen kansan tuhoamista. Sanomalla totuuden Jumalan kansasta
hän yrittääkin vahingoittaa sitä,
kansaa, jonka Jumala oli ottanut omakseen toteuttaakseen sen
kautta oman pelastussuunnitelmansa. Ellei näin olisi, se olisi
vain tavallinen kansa toisten kansojen joukossa eikä sielunvihollisella olisi ollut mitään tarvetta
vihata sitä. Täytyy myöntää, että
sitkeyttä ei ainakaan sielunviholliselta puutu. Vaikka se tietää Jumalan ylivertaisuuden, se yrittää
aina estää Jumalan suunnitelmien
toteutumisen niin kansakuntien
kuin yksilöidenkin elämässä!
Jumala tiesi jo etukäteen kaiken
tämän, ja hän oli lähettänyt kansalleen pelastuksen kuningatar
Esterin muodossa. Eikä hän koskaan myöhästy!
Kansa hajallaan
Jumalan Sana vakuuttaa meille:
”Hän on sama eilen ja tänään ja
iankaikkisesti.” Me tiedämme,
että myös tänään ”on yksi kansa hajallaan ja erillään muiden
kansojen seassa ja heidän lakinsa ovat toisenlaiset kuin kaikkien
muiden kansojen, he eivät noudata kuninkaan lakeja!” Tämä kansa on uloskutsuttu Jumalan seurakunta. Seurakunnalleen Jumala
on laatinut oman suunnitelmansa
viedä sanoma Jeesuksen hankkimasta pelastuksesta kaikkien
ulottuville. Myös tätä sielunvihollinen vihaa, ja se tahtoisi hävittää
tämän kansan, jos sillä olisi siihen
valtuudet.
Ei seurakuntansakaan kohdalla
Jumala torku eikä nuku vaan valvoo omiaan, eikä sielunvihollinen
pääse hänen asettamansa rajan
yli. Jumala kuitenkin sallii vielä
monissa maissa uskovien vainot
aina marttyyrikuolemaan asti.
Siksi Kristuksen ruumiin jäseninä Hebrealaiskirjeen kirjoittaja
muistuttaa meitä: ”Muistakaa
vankeja, niin kuin olisitte itsekin
heidän kanssaan vangittuina;
muistakaa pahoinpideltyjä, sillä
onhan teillä itsellännekin ruumis.” (Hebr. 13:3)
Perustuslaki
Koska maailma on pahan vallassa, uudestisyntyneitä Jumalan
lapsia, jotka on siirretty pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan valtakuntaan, koskee sama: ”heidän lakinsa ovat
toisenlaiset kuin kaikkien muiden
kansojen”. Meidän laki- ja opaskirjamme on Jumalan elävä, voimallinen, muuttumaton Sana, jota
ei tarvitse ajan myötä päivittää,
eikä siitä katoa pieninkään piirto.
Jumalan valtakunnan ”perustuslaki” on lyhyt ja yksiselitteinen
”rakkauden kaksoiskäsky”, jonka
valtakunnan perustaja, Jeesus, itse
ilmoitti: ”’Rakasta Herraa, sinun
Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi
ja kaikesta sielustasi ja kaikesta
mielestäsi ja kaikesta voimastasi.’
Toinen on tämä: ’Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’ Ei ole
mitään käskyä, suurempaa kuin
nämä.” Tämä on kaksoiskäsky,
jonka Jumala on yhdistänyt. Ja
minkä Jumala on yhdistänyt, sitä
älköön ihminen erottako. ”Jos
joku sanoo: ’Minä rakastan Jumalaa’, mutta vihaa veljeänsä,
niin hän on valhettelija. Sillä joka
ei rakasta veljeänsä, jonka hän
on nähnyt, se ei voi rakastaa Jumalaa, jota hän ei ole nähnyt. Ja
tämä käsky meillä on häneltä, että
joka rakastaa Jumalaa, se rakastakoon myös veljeänsä.” (1 Joh.
2:20–21)
Olemme tulossa aikaan, jolloin maallista lainsäädäntöä ollaan aina enemmän ja enemmän
säätämässä Jumalan Sanan vastaiseksi. Ne, joiden tulisi seisoa
Sanan puolesta, ovatkin romuttamassa sen totuutta ja arvovaltaa.
Joudutaan kysymään: Olemmeko
tulleet aikaan, jollainen vallitsi israelilaisten keskuudessa profeetta
Malakian aikana? ”Poika kunni-
Ristinnsa
Ka
11
oittakoon isää ja palvelija herraansa. Mutta jos minä olen isä,
missä on minun kunnioitukseni?
Ja jos minä olen Herra, missä on
minun pelkoni? sanoo Herra Sebaot teille, te papit, jotka pidätte
halpana minun nimeni.” (Mal.
1:6)
malan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.” (Room. 12:2) Tässä ei sanota: ”Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, ellei
muuttuva kulttuuri sitä vaadi…” Kaikki muutokset tulevat sen kautta,
että me haluamme tutkia, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää, otollista
ja täydellistä ja pyrkiä siihen. Jaakob kirjoittaa: ”Mutta joka katsoo
täydelliseen lakiin, (eli Jumalan Sanaan) vapauden lakiin, ja pysyy siinä, eikä ole muistamaton kuulija, vaan todellinen tekijä, hän on oleva
autuas tekemisessään.” (1:25)
Seisotko muurinaukossa?
Jumalan lakien päivittäjät
Malakia jatkaa (jae 10): ”Jospa
olisi teidän joukossanne joku,
joka sulkisi ovet, ettette pitäisi tulta minun alttarillani turhaan! Ei
ole minulla mielisuosiota teihin,
sanoo Herra Sebaot, enkä minä
mielisty ruokauhriin, joka tulee
teidän kädestänne.” Löytyykö
enää niitä, jotka todella seisovat
muurinaukossa ja sulkevat ovia
moraalin rappion vyöryltä?
Antikristuksen henki on enenevässä määrin valtaamassa alaa,
sillä yksi sen tuntomerkki on juuri
muuttaa ajat ja lait. Mutta Jumalan Sana varoittaa ja myös neuvoo
meitä: ”Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan
muuttukaa mielenne uudistuksen
kautta, tutkiaksenne, mikä on Ju-
Alussa lainaamassani sanankohdassa sanottiin vielä: ”He eivät noudata kuninkaan lakeja, eikä kuninkaan sovi jättää heitä rauhaan.”
Kuningas edusti tuohon aikaan usein ainoaa auktoriteettia ja määräysvaltaa. Vaikka meillä vallitsee demokratia, Raamatun vastaisia lakeja
säädetään edelleen, ja ne ovat lainvoimaisia. Pitäisikö meidän myydä
periaatteemme Jumalan Sanan vastaisten lakien takia?
Voi olla, että tulevaisuudessa Jumalan Sanaan pitäytyessämme huomaammekin olevamme raastuvassa. Me olemme kahden maan kansalaisia. Jumalan valtakunta on iankaikkinen valtakunta, jonka perustaja
on kaiken Luoja. Siksi sen säädökset menevät edelle maallisten lakien,
jos ne ovat ristiriidassa keskenään, sillä ”enemmän on toteltava Jumalaa kuin ihmisiä!”
Tänä päivänä tuntuu, että kansakunnissa saastaisuudesta tehdään hovikelpoista muuttamalla lakeja, ja näin toteutuu Raamatun Sana: ”Heidän kunnianaan on heidän häpeänsä, ja maallisiin on heidän mielensä.” Mutta Jumalan kansa ja hänen valtakuntansa lait ovat toisenlaiset,
eikä meillä ole varaa lähteä niitä päivittämään yleisen mielipiteen mukaan. Jeesuksen risti on vedenjakaja, ja vaikka se on suojaava varjo, se
ei peitä mitään saastaisuutta. Se on maailmalle hullutus, mutta meille
se on Jumalan voima.
Armon ja rauhan valtakunta
Laulamme: ”Ristihin, oi Karitsa, kiinnä katseheni.
Jeesus, ristis varjossa johda askeleeni. Valvon ristin juurella, ootan Jeesustani, kunnes näen kotona
kasvot Jumalani.” Tämä Jumalan kansan erilaisuus
ilmenee myös siinä Jumalan Sanan perustuslain
asetuksessa, että meidän tulee elää jatkuvassa anteeksiantamuksessa. Jeesus itse opetti meitä rukoilemaan: ”Anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat
meitä vastaan rikkoneet.”
Tämä Jumalan valtakunta on rauhan ja armon
valtakunta!
Olavi von Bell
12
Ristinnsa
Ka
Juhana Lehmuskoski
Kirjeessään korinttolaisille
Paavali määrittelee tarkasti, ketkä voivat osallistua
raamatulliseen leivän murtamiseen eli ehtoolliseen.
PAAVALIN OPETUS
kuvitella, että Kristuksen verestä
osallinen ihminen ei olisi uudestisyntynyt. Siitä osallinen on varmasti pelastettu, sillä Jeesuksen
veri on ainoa vanhurskauttava
tekijä maailmankaikkeudessa, ja
toisaalta siinä on aina voima pelastaa ihminen. Siitä osallinen ei
voi olla vailla pelastusta.
Lisäksi pelastettu ihminen on
varmasti käynyt läpi uudestisyntymisen prosessin. Uudestisyntyminenhän on ainoa tie pelastukseen. Pelastukseen ei ole oikotietä. Jeesus sanoi: ”Joka ei synny
uudesti ylhäältä, se ei voi nähdä
Jumalan valtakuntaa.” (Joh. 3:3).
Ehtoolliseen osallistuvat ihmiset
ovat siis Raamatun mukaan uudestisyntyneitä.
Toiseksi he ovat osallisia Kristuksen ruumiiseen, joka on seurakunta. Raamattu samaistaa Kristuksen ruumiin ja seurakunnan.
Paavali kirjoittaa: ”Mikä vielä
puuttuu Kristuksen ahdistuksista,
sen minä täytän lihassani hänen
ruumiinsa hyväksi, joka on seurakunta.” (Kol. 1:24)
”Siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus
Kristuksen vereen? Se leipä, jonka murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen?
Koska leipä on yksi, niin me moSakramenttiajattelu
net olemme yksi ruumis; sillä me
olemme kaikki tuosta yhdestä leiNämä kaksi osallisuutta tulee leivästä osalliset.” (1 Kor. 10:16–17)
vänmurtoon osallistujilla olla jo
ennen osallistumistaan. Emme voi
Kaksitahoinen osallisuus ajatella Paavalin tarkoittaneen,
että itse ehtoollisen nauttiminen
Herran ateria tarkoittaa osallisuut- tekisi ketään osalliseksi Kristukta, joka on kaksitahoinen. Malja sen ruumiista. Siinä tapauksessaon osallisuus Kristuksen vereen, han ehtoolliseen voisi osallistua
ja leipä on osallisuus Kristuksen sekin, joka ei vielä kuulu Kristukruumiiseen. Osallistujat ovat siis sen ruumiiseen.
ensiksikin osallisia Jeesuksen veSakramenttiajattelu kyllä opetrestä. Tämä merkitsee sitä, että he taa juuri näin, ja se omistaa ehovat uudestisyntyneitä, Jeesuksen toolliselle lähes taianomaisia voiverellä pestyjä. On mahdotonta mia ja vaikutuksia. Suurien kirk-
kokuntien virallinen oppi kulkee
näitä latuja, mutta tällaisesta opetuksesta seuraa ilman muuta, että
osallistujien ei tarvitse olla osallisia myöskään Kristuksen verestä,
vaan uskosta osattomatkin voivat
osallistua.
Ehtoollista tulisikin jakaa erityisen ahkerasti uskosta osattomille,
jos siinä olisi voima tehdä heitä
osallisiksi Kristuksesta ja jos se
uudestisynnyttäisi
nauttijansa.
Tällainen pelastusväline tietenkin ohittaisi jopa Jumalan Sanan,
koska vain harvat ottavat vastaan
Sanan ja pelastuvat. Ehtoollinen
sen sijaan olisi tehokas pelastusautomaatti, joka tekisi suuria kansanjoukkoja hetkessä uudestisyntyneiksi Jumalan lapsiksi.
Raamattu ei kuitenkaan kerro,
että apostolit olisivat käyttäneet
kastetta ja ehtoollista evankelioimisvälineinä. Sellaisena käytettiin Jumalan Sanaa, siitä on
lukuisasti esimerkkejä Uudessa
testamentissa.
Uudestisyntyminen ja
vesikaste
On selvää, että Paavalin mainitsemat osallisuudet tulee olla olemassa jo ennen leivänmurtoon
osallistumista. Osallistujien tulee
olla uudestisyntyneitä. Samoin
heidän tulee olla astunut Kristuksen ruumiin osallisuuteen, seurakunnan yhteyteen. Kaste on portti
seurakuntaan, ja tätä jälkimmäistäkään ehtoa ei voi ohittaa, jos
pidämme kiinni uudestisyntymisen välttämättömyydestä. Mikäli laiminlyömme kasteen ehtona
leivänmurtoon osallistumiseen,
meidän tulee johdonmukaisuuden
EHTOOLLISYHTEYDESTÄ
vuoksi unohtaa myös uudestisyntymisen ehto.
Näin ollen avoin ehtoolliskäytäntö, jossa osallistujilta ei edellytetä uskovien kasteen vastaanottamista, johtaa suoraan pelastumattomien ehtoolliseen. Ennen
pitkää ajaudutaan sellaiseen tilanteeseen, että avoimeen ehtoollispöytään hyväksytään mukaan
kaikki ihmiset katsomatta heidän
uskoonsa ja pelastumiseensa.
Tämä johtaa kirkolliseen ehtoolliseen, ja se pakottaa helluntaiteologit vähitellen laatimaan
oppeja ehtoollisen myönteisestä
vaikutuksesta pelastumattomiin
ihmisiin. Tällä tiellä ajaudutaan
ajan mittaan sakramentaaliseen
ehtoollisopetukseen. Nyt onkin
helluntaiseurakunnissa jo olemassa käsitystä, että ei ole tarpeen
kysellä ehtoollisella edes osallistujien uskoa vaan se voidaan jättää heidän ja Jumalan väliseksi
asiaksi. Tämä on ensimmäinen
askel kohti todella vapaata ehtoolliskäytäntöä, jossa ovat mukana sekä uskovat että uskosta
osattomat.
Liika hienotunteisuus
Tähän päädytään myös aivan käytännöllisen ajattelun kautta. Uskosta osattomat puhuvat yleensä
itsestään heikkouskoisina eivätkä
uskosta osattomina.
He alkavat pian vedota tunteisiimme kysellen, miksi he eivät
voi osallistua ehtoollispöytään.
”Lähimmäisenrakkaus”,
vieraanvaraisuus, hienotunteisuus
ja myötäelämisemme eivät salli
meidän kovin kauan kieltäytyä
jakamasta ehtoollista myös heil-
le. Tämä tapahtuu viimeistään
seuraavan sukupolven aikana, jos
emme pidä kiinni raamatullisista
rajoista.
Rajojen vetäminen
Ristinnsa
Ka
13
VAELTAJAN
MIETTEITÄ
VOIMANLÄHDE
Paavali asettaa ehtoollisyhteyden
edellytykseksi uudestisyntymisen
ja Kristuksen ruumiin osallisuuden. Koska Raamattu opettaa kastetta porttina seurakuntaan, Kristuksen ruumiiseen, kasteesta tulee
toinen edellytys leivänmurtoon
osallistumiseen. Tämä tarkastelu johtaa samaan tulokseen kuin
Apostolien tekojen tutkiminen.
Paavali antaa samassa kirjeessään ymmärtää, että ehtoollista
vietettiin seurakunnankokouksessa (1 Kor. 11:18, 20). Tämäkin
viittaa siihen, että kastamattomat
eivät olleet mukana. Raamattu on
suljetun ehtoolliskäytännön kannalla.
Hän oli sairas, vakavasti sairas.
Hän oli rikas, keskitason yläpuolella paljon, mutta sairaus
oli vienyt kaiken. Sairaus, joka
hänellä oli, oli epäpyhä. Se teki
myös kantajansa epäpyhäksi.
Tauti, jota hän kantoi, johtui
hänen sairaasta verestään, joka
virtasi hänen suonissaan.
Hän sairasti verenjuoksutautia. Lääkärit eivät voineet häntä auttaa. Hän häpesi itseään ja
olemustaan. Suuren verenhukan takia hän oli kovin heikko.
Hän oli kuullut miehestä, joka
parantaa. Tuon miehen tykö
hänen olisi päästävä, vaikka se
olisi miten vaikeaa. Ja vaikeaa se olikin, mutta hänellä oli
usko. Usko kasvoi yhä suuremmaksi, mitä lähemmäs hän pääsi Jeesusta.
”Jospa minä saisin koskettaa
Jeesuksen viitan tupsua, niin
minä paranisin.” Näin kävikin.
Kun nainen kosketti Jeesusta,
Jeesus tunsi, että voimaa lähti
hänestä. Hän kysyi: ”Kuka minuun koski?” Nainen pelästyi.
Hän kai koki syyllisyyttä, kun
oli miesjoukon läpi raivannut
tiensä Jeesuksen luo.
Jeesuksen läheisyys vaikuttaa
uskon. Niin se on tänäänkin.
Kaukaa katsominen ei auta.
Pyritään lähemmäksi, kosketusetäisyydelle. Hänessä on
voima vielä tänäänkin.
Juhana Lehmuskoski
Raine Pitkonen
Kun siis Paavali sanoo: ”Me monet olemme yksi ruumis, sillä me
olemme kaikki tuosta yhdestä
leivästä osalliset”, hän tarkoittaa,
että uudestisyntymisensä jälkeen
kastetut ihmiset ovat yhtä ruumista jo ennen leivänmurtoon osallistumistaan.
Vaikka rajojen vetäminen ei nykyisessä tilanteessa, ihmisoikeuksia korostavana aikana, kristittyjenkään ajattelussa ja seurakuntaelämässä ole muodissa, siihen on
tässä kysymyksessä pakko ryhtyä,
jos tahdomme pysyä uskollisena
Raamatun opetukselle.
Suljettu ehtoollinen
Ristinnsa
14
Ka
NÄIN MINÄ TULIN Simo
Pasanen
USKOON
Synnyin ja
kasvoin työmiehen perheessä, Ida
ja Johannes Pasasen neljän lapsen
vanhimpana. Elämä oli köyhää
toisen maailmansodan aikana ja
vielä sodan jälkeisinä vuosinakin.
Voi sanoa, että melkein kaikesta
oli puutetta, ruoasta, vaatteista ja
rahasta. Sota ja sotavelat rankaisivat Suomen kansaa raskaalla
kädellä.
Kansakoulu oli Äänekoskella
sotasairaalana, naisopettajat sairaanhoitajina, osa lottina armeijan
palveluksessa. Useimmat miesopettajat olivat sotatantereella
niin kuin muidenkin perheiden
isät ja aikamiespojat.
Poikkeustila johti siihen, että
koulunkäynti jäi lapsilta ja nuorilta heppoiseksi ja vaillinaiseksi. Rintamalta tuotiin kaatuneita sankarivainajia haudattaviksi
kunnialaukausten saattelemina.
Luterilaisen valtiokirkon papit
rukoilivat vihollisjoukoille kostoa
ja omille joukoille menestystä. Ei
niin pahaa, ettei hyvääkin. Ahdingon ja kärsimyksen keskellä,
kuten jälkeenkin, Suomen kansan
sydämen tila ja maaperä oli otollista Jumalan Sanan ja evankeliumin kylvösiemenelle.
Nuoren miehen työura
aukeaa varhain
Kaksitoistavuotiaana, kun koululaisilla alkoi kesäloma, juoksin
laivarantaan uittoyhtiön miesten
sekaan heittelemään tervaiseen
keluuveneeseen puominlenkke-
jä. Miesten pomo tuli paikalle
ja kyseli: ”Kenes poika sinä olet
ja mitä varten tänne olet tullut?”
Vastasin: ”Olen Pasasen Jussin
poika, olen tullut töihin, minut on
luvattu!” Pomomies oli itse luvannut: ”Kun, Simo, kasvat isoksi pojaksi, niin kyllä sinä töihin
pääset!”
Sain olla kesäkuukaudet Kymin
Uitto-yhtiön palveluksessa. Ensimmäinen tilipussi saapui, mikä
mahtava tunne! Jotakin samantapaista koetaan evankelistana
ollessa, kun rukoillen johdellaan
pelastusta etsivä synnin tuskistaan pelastuksen iloon.
Olin jo neljätoistavuotias, kun,
vaikka pienen vilpin avulla, valehtelemalla vuotta vanhemmaksi
itseni, onnistuin pääsemään valtiolle Posti- ja lennätinlaitoksen
palvelukseen. Tämän onnenpotkun koin syksyllä vuonna 1945.
Uskoontulo
Alpo Auvisen Sinikka-puoliso
kehotteli Simo-poikaa hengelliseen tilaisuuteen. Sinikka teki
töitä toimistovirkailijana puhelinkansliassa, missä aina joskus
tapasimme ja puhelimme. Olin
siihen asti ollut täysin pimennossa hengellisiin asioihin nähden,
vaikka omasta mielestäni en ollut
mikään rökälesyntinen. En tupakoinut enkä juonut.
Sinikan aviomies Alpo Auvinen
ajeli kymmenpyöräistä amerikkalaista ”Kempsua” eli GMC:tä raskaan kuorma-auton kuljettajana.
Hän palveli Wärtsilä-yhtiötä päivisin ja joskus kovastikin väsy-
neenä iltaisin ja viikonloppuisin
kantoi vastuuta hengellisistä tilaisuuksista, joita hän järjesteli palokunnan- ja työväentalolle sekä
koululle ja lisäksi Äänekosken ja
Suolahden kauppaloiden ympäristökylien koteihin.
Eräänä sunnuntaina, viikko
jälkeen loppiaisen vuonna 1949,
kun olin 17-vuotias, olin minua
nuoremman sisareni Anna-Liisan
kanssa hengellisessä herätyskokouksessa, jossa oli vierailevana
puhujana Akseli Puhakainen Jyväskylästä.
Niin sanottujen helluntaiuskovien pieni joukko kokoontui
jälkitilaisuuteen köyhän yksinhuoltajaäidin kotiin rukoilemaan
taivastietä etsivien puolesta. Perheen isä oli työlaitoksessa, mutta
äiti oli rehellinen, vilpitön uskovainen Jumalan lapsi.
Vaatimattoman asunnon keittiön lattialle polvistuneena rukoilin: ”Jos, Jumala, olet olemassa,
niin ilmaise itsesi ja vastaa minulle.” Rehellisesti sanoen päätin kokeilla uskonasioita, onko totta se,
mitä minulle sanottiin: ”Anova
saa, etsivä löytää ja kolkuttavalle
avataan.”
Tuosta hetkestä ja ratkaisusta
on aikaa yli 62 vuotta, eikä ole ollut katumista yhtenäkään päivänä
siitä, että kokeilin uskonasioita ja
taivastietä. Suosittelen sitä toisille, ja itsekin aion jatkaa perille
asti kirkkauden maahan. Kahdeksankymppisellä ei ole taivaskotiin
enää pitkä matka.
Simo Pasanen
Ristinnsa
Ka
15
MITEN TURVAAT LAPSESI ELÄMÄN?
Olin mukana keskustelussa neljän nuoren äidin kanssa. Heillä kaikilla on pieniä lapsia. Aiheena oli lasten
elämän turvaaminen. Kuuntelin suurella kunnioituksella heidän kertomuksiaan siitä, miten tarkoin he olivat
lastensa elämää suunnitelleet eteenpäin ja tehneet monenlaisia toimenpiteitä myös heidän elämänsä varalle.
Jokaisen äidin lapsilla oli kummit, jotka he olivat saaneet lapsikasteen yhteydessä. Nämä äidit olivat
vielä varsinaisten kummien lisäksi pyytäneet lapsilleen niin sanottuja pikkukummeja sen varalle, että varsinaiselle kummille tapahtuisi elämässä jotakin, mikä estäisi kummin tehtävän hoitamisen. Äidit olivat
myös ottaneet lapsilleen monenlaisia vakuutuksia esimerkiksi mahdollisten sairastumisten, harrastuksissa
tapahtuvien tapaturmien ja matkoilla tapahtuvien onnettomuuksien varalle.
Yksi äideistä kertoi tehneensä kirjallisen sopimuksen neljän sisaruksensa kanssa siitä, kuka ottaa hoitaakseen hänen lapsensa, jos hän vaikkapa kuolisi liikenneonnettomuudessa. Hän oli myös tarkoin määrännyt,
miten hänen lapsensa tulisi kouluttaa ja miten heidät tulisi huoltaa.
Tuon keskustelutuokion päätyttyä mietin, miten itse olen turvannut oman lapseni elämää ja tulevaisuutta.
Vertasin omaa tilannettani kuulemaani keskusteluun. Muistin sen, että lapsellani ei ole yhtäkään kummia,
puhumattakaan vara- ja lisäkummeista, ei häntä ole lapsena kastettu eikä häntä varten ole otettu minkäänlaista vakuutusta. En ollut sukulaisteni kanssa sopinut mitään jatkotoimenpiteitä hänen elämäänsä ajatellen
silloin, kun hän oli vielä alaikäinen eikä olisi itse kyennyt itsestään huolehtimaan. Ajattelin, olenko ollut
liiankin huoleton äiti.
Lohdutuksekseni kuitenkin muistin, että onhan pojallani ollut lapsuudessa hyvät isovanhemmat, tätejä,
setiä, serkkuja ja monia läheisiä ystäviä, jotka ovat paikanneet kymmenkertaisesti puuttuvien kummien
virkaa. Suurin osa näistä läheisistä on myös uskovaisia ihmisiä, jotka esirukouksillaan ovat kantaneet, ja
osoittaneet Jumalan rakkautta häntä kohtaan elämän eri tilanteissa. Esirukoukset ja siunaus seurakunnassa
on vastannut parhaintakin vakuutusyhtiön tarjoamaa palvelua elämässä. Poikani on saanut lapsuudessa
käydä seurakunnan kerhossa, pyhäkoulussa ja leireillä, joissa on saanut kuulla Jeesuksesta. Uskovaisina
vanhempina olemme myös pyrkineet hoitamaan oman osuutemme parhaalla mahdollisella tavalla antaen
turvallisen lapsuuden sekä opettaneet tien Jumalan luo.
Emme voi kokonaisvaltaisesti hoitaa, ohjata ja kantaa vastuuta loputtomasti lastemme elämästä. On
asioita, jotka eivät ole meidän ihmisten vallassa. Äideille ja naisille on tyypillistä murheen kantaminen ja
asioiden sureminen jo vuosia etukäteen. Raamattu kuitenkin lohduttaa meitä ja antaa luvan heittää kaikki
murheemme hänen päällensä, joka on meidät lunastanut ja pelastanut. Hän itse antaa vastuuvakuuden rukouksillemme, eikä meidän tarvitse turvautua maallisiin henkivakuutusyhtiöihin. Vakuutusaika kattaa koko
elinikämme, ja omavastuuosuuksien suorittaminenkaan ei horjuta meidän talouttamme. Kaikki on nimittäin
luvattu meille maksutta ja hinnatta. Tämä totuus lohduttakoon sinua, äiti ja isä.
Kirsti Järventausta
Ikaalinen
Kuva: Iltasanomat
16
Ristinnsa
Ka
Kysymys-
?
palsta
Pentti Mäkinen
JUMALAN POJAT JA AAMUTÄHDET
Keitä ovat Jumalan pojat, jotka mainitaan 1 Moos.
6:1-2? Ilmestyskirjassa seurakuntien paimenia
puhutellaan enkeleinä. Job taas puhuu enkeleistä
Jumalan poikina.
Nimim. Vastauksesta kiitollinen
Vastaus: Jobin kirjan luvuissa 1 ja 2 mainitaan
’Jumalan pojat’, jotka tulivat ’Herran eteen’ (1:6;
2:1). Saatana näyttää olleen yksi niistä, jotka tulivat
tähän taivaallisen neuvoston kokoukseen. Kaikista
miljoonaisista enkelijoukoista ei ilmeisesti voinut
olla kysymys. Koolle tulivat enkeliruhtinaat (Dan.
10:13, 29, 21; 12:1).
Job 38:7 sanotaan: ”Kun kaikki aamutähdet riemuitsivat ja kaikki Jumalan pojat puhkesivat riemuhuutoon”. Riemuitsemisen aiheena olivat Jumalan
luomistyöt. Jumalan pojat ja yleensä enkelit olivat
ilmeisesti vain katsojina, kun Isä, Poika ja Henki
toimivat.
Aamutähti on sama kuin kointähti (vrt. aamunkoitto). Kointähti on myös Raamattu Kansalle
-käännöksessä ainakin 1 Piet. 1:19. Sen sijaan Ilm.
2:28:ssa ja 22:16:ssa on kointähti korvattu sanalla
aamutähti.
En pidä uskottavina yrityksiä määritellä, kuinka
monta Jumalan poikaa, enkeliruhtinasta, arkkienkeliä, ylienkeliä on.
Ajatus, että Uuden testamentin aikaisissa seurakunnissa olisi ollut yhden miehen johtajuus, on täysin mahdoton. Mistään kohtaa tällaista ei ilmene, ja
paimenajatuksen ymppääminen Ilmestyskirjan mainintoihin seurakuntien enkeleistä on omalaatuista.
Jehovan todistajien ajatus, että Jeesus olisi lihaksi
(lihaan) tullut enkeliruhtinas Mikael (Miikael), on
lähtöisin niistä Vanhan testamentin kohdista, joissa
enkeliruhtinaita sanotaan Jumalan pojiksi. Se, että
Jeesus oli Jumalan Poika, tarkoittaisi vain sitä, että
hän oli yksi enkeliruhtinaista, lihaan tullut.
Jo pelkästään Joh. 3:16 kumoaa tämän. Vanhassa
raamatunkäännöksessä Jeesusta kutsutaan Jumalan
ainokaiseksi Pojaksi. Joissakin muissa käytetään
nimitystä ainosyntyinen (myös Jehovan todistajien
käännöksessä 1995). Raamattu Kansalle –käännös
sanoo: ainutsyntyinen. On vaikea ymmärtää tätä sanaa muuten kuin että Jeesus ei ollut yksi ”Jumalan
pojista”, luoduista olennoista (Kol. 1:16). Nikealaisen uskontunnustuksen sanat Jeesuksesta, että hän
oli ”Jumala Jumalasta, valkeus valkeudesta (valo valosta)” ovat Raamatun mukaiset.
1 Moos. 6:4 sanoo: ”Jumalan pojat yhtyivät ihmisten tyttäriin”. Näistä liitoista syntyi lapsiakin, jättiläisiä. On esitetty, että Jumalan pojat tässä olisivat
Seetin jälkeläisiä ja ihmisten tyttäret olisivat kirotun
Kainin kirottuja jälkeläisiä.
On ajateltu, että Seetin jälkeläiset olivat Jumalan
poikia ja tyttäriä siksi, että Jumala oli luonut heidät.
Mutta tässä mielessä myös Kainin jälkeläiset olivat
Jumalan poikia ja tyttäriä. Ja olivathan Seetin jälkeläisetkin ihmisten poikia ja tyttäriä. Seetin jälkeläisten asettaminen ihmisten tyttärien vastakohdaksi ei
toimi.
Ja miksi näistä Seetin poikien ja Kainin tyttärien
liitoista olisi syntynyt jättiläisiä, sankareita, kuuluisia miehiä (1 Moos. 6:4)?
Ajatus, että enkeliolennot olisivat olleet niin aidoissa aviosuhteissa ihmisten tyttärien kanssa, että
syntyi lapsia, on sekin ongelmallinen. Voiko enkeli
ruumiillistua näin perusteellisesti? Toisaalta emme
tiedä tarkasti, mitä enkeli voi tai ei voi tehdä. Ehkä
heillä oli jokin tapa toteuttaa tämä asia. Kolmatta
edes jollakin tavalla huomioon ottamisen arvoista
vaihtoehtoa ei liene olemassa, joten täytyy päätyä
siihen johtopäätökseen, että Jumalan pojat olivat langenneita enkeliolentoja.
Pentti Mäkinen
Ristinnsa
Ka
17
ILMEELLISESTI RAKENNETTU
Jumala on rakentanut ihmisen ihmeellisellä tavalla.
Meissä on ajatusmaailma, eli aivoissamme tapahtuu jatkuvaa ajattelua. On tunteiden maailma. On myös
omatunto, joka joko hyväksyy tai tuomitsee tekemisiämme. Omatunto vaikuttaa tunteisiimme, ja me koemme sitä jokapäiväisessä elämässämme. Kaikki tämä on ihmisen toiminnan kannalta välttämätöntä.
Tällaiset näkymättömät asiat johtavat jokapäiväisiä tekemisiämme ja tekemättä jättämisiämme. Ihmisessä on henki, ja se on meissä niin kauan kuin elämme. Kun kuolemme, henki lähtee meistä, ja mainitsemani
toiminnot lakkaavat.
Hengen maailma on silmälle näkymätön, ja siksi harvat uskovat siihen. Et voi nähdä omaatuntoasi, et
aivojesi toimintaa etkä tunne-elämääsi. Silti elät näitä todeksi joka päivä.
Raamattu tuo esille, että tässä maailmassa on monia erilaisia henkiä. Sillä on suuri vaikutus elämäämme,
mikä henki meitä johtaa. Kun Jeesus puhui opetuslapsilleen Pyhän Hengen lähettämisestä, sekään henki ei
ole ihmissilmällä nähtävissä.
Eksyttävät henget yrittävät pitää ihmisen erossa Jumalan tuntemisesta. Ne kannustavat sellaiseen hengellisyyteen, joka ei tarjoa todellista pelastusta. On olemassa ties kuinka paljon sellaisia henkiä, joita ohjaa
saatana. Se käyttää niitä viedäkseen ihmisiä kadotukseen.
Jumalan lähettämä Pyhä Henki toimii kaikkialla maailmassa. Hänen tehtävänsä on kirkastaa Jeesusta
Kristusta, joka tuli kerran ihmiseksi ja toimi maan päällä näkyvällä tavalla. Me elämme vielä sitä aikaa,
jolloin hän ilmestyy lähettämänsä Hengen ja Sanan kautta.
Paavali kirjoitti, että näkyväiset ovat ajallisia mutta näkymättömät iankaikkisia. Jumalan Henki avaa
ymmärryksemme käsittämään näkymätöntä maailmaa. Ihmisinä olemme vain tomua, mutta Jumalan Henki
tekee maan tomusta syntyneestä ihmisestä uuden luomuksen, joka omistaa kerran iankaikkisen elämän.
Sakari Ahola
Reisjärvi
SYNTISEN RUKOUS
Pyhän Henkesi kastaa anna
taivastulella helluntain.
Minä kumarrun puoleesi, Herra,
Joka päivä taluta, kanna,
anna syntini anteeksi.
että tahtoas tottelen ain.
Kodin haluan luonasi kerran,
pese verelläs sydämeni.
Kun hetkeni viimeinen koittaa,
saata taivaan ilohon,
Minun nimeni Elämän kirjaan
eläessäni anna voittaa
punakynällä kirjoita.
sulle lyhteitä kokohon.
Veri Golgatan kummulta virtaa
vielä tänäkin päivänä.
Sointu Thakur
18
Ristinnsa
Ka
JEESUKSELLA ON APU
PELKOON JA HÄPEÄÄN
Sana kirkastaa Isän rakkauden olemusta meille, samoin oman ajattelun sekä ratkaisujen olemusta ja
vaikutusta niin omassa kuin toistenkin elämässä. Aadamin ja Eevan kaupankäynti tiedon ja siitä saatavan
hyödyn osalta tuotti pettymyksen.
Kainin ja Aabelin ajattelusta ei kerrota tarkemmin,
mutta uhraamisen jälkeiset tapahtumat osoittavat, ettei Kainilla ollut Luojansa ajattelua eikä hän pyytänyt hänen apuaan vihansa hallintaan.
Eesau kävi kauppaa lyhyen aikavälin hyödyllä.
Hän menetti siunauksen. Pelot ja häpeä sanelevat
huomattavan osan ihmisen ratkaisuista. Pelko ja häpeä pitävät yleensä sisällään rangaistusta. On myös
sukupolvilta perityn ajattelun, ratkaisujen ja tekojen
tuomat rasitteet.
Persoonan varhaisen kehityksen aiheuttamien
vammojen ja pelkojen aiheuttamat reaktiot ja häpeä
ovat vaikeimmin käsiteltäviä ja voitettavia ongelmia.
Hylkäämiset ja hyväksymättömyys lapsuuden kokemuksena kuin myös myöhemmällä iällä pohjustavat
sisäisen ihmisen joutumista ja pysymistä pelkojen ja
häpeän sitomaksi.
Tämä vie pohjaa Jumalan sisäisen tuntemisen ja
rakkauden kokemisen mukanaan tuoman rauhan ja
turvallisuuden kokemiselta. Hänen on vaikea ymmärtää olevansa sellaisenaan Jumalan hyväksymä.
Tekojen osalta ehdollistettua hyväksymistä kokeneen
on uskontaipaleella vaikea omaksua täysin armoa ja
hyväksyä itseään.
Pelon ja häpeän takia hänellä voi olla tiedostamaton taipumus hakea hyväksyntää tekemisen ja
kiltteyden kautta ilman myönteistä sisäistä kokemista ja iloa. Tämä aiheuttaa vuorostaan syyllisyydestä
johtuvia tekoja ja masennuksen kautta väsymystä,
toivottomuutta, tyytymättömyyttä ja kielteisiä tunteita, jotka kohdistuvat itseensä ja lähimmäisiin,
sekä eristäytymistä. Häpeä tai ylpeys estää ihmistä
hakemasta apua oikeaan asiaan, oikeaan aikaan ja
oikeasta paikasta.
Jeesus teki jo kaiken
Isä, Rakkaus, valmisti teot, pelastuksen ja tien yhteyteensä Jeesuksessa ja asetti hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi. Jeesus teki Isän edessä kaiken
tarvittavan ja on tullut ihmisen elämäksi ja hänen
omistettavakseen.
Jeesus sanoi: ”Minä olen tie ja totuus ja elämä.”
”Minä olen voittanut maailman.” ”Minä olen tehnyt sinun nimesi heille tunnetuksi.” ”Rauhan minä
jätän teille.” ”Minä olen Isässä ja Isä on minussa”
”Ja hän avasi heidän ymmärryksensä.” ”Minä olen
ovi.” ”Minä olen avannut sinun eteesi oven.” ”Minä
seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun
ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä
sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun
kanssani.” ”Sen, joka voittaa, minä annan syödä
elämän puusta, joka on Jumalan paratiisissa.” ”Ole
uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle
elämän kruunun.” ”He tulevat elämässä hallitsemaan yhden, Jeesuksen Kristuksen, kautta.”
”Minä annan… avaan, suljen… tutkin… tunnustan hänen nimensä Isäni edessä.” ”Minä neuvon,
kuritan, pelastan.”
Mitä jää enää ihmisen tehtäväksi Jeesuksen elämän ja kirkkauden saavuttamiseksi ja omistamiseksi?
Peruslankeemus eli ylpeys tuo seuralaisenaan ihmismieleen kateutta ja tyytymättömyyttä, pelkoa ja
häpeää riittämättömyydestä. Tämä johtaa ihmisen
tekojen tielle.
Hannu Tuoriniemi
Antti Sainio
– työkenttänä vankilähimmäiset
Antti Sainio Naantalin Olojuhlien
2013 vankilalähetyskokouksessa
Vankilalähetti Antti Sainiolle tuli tänä vuonna täyteen 50 vuotta vankilalähetystyötä. Aikanaan saatu kutsu vankila- ja katulähetystyöhön on kantanut niin, että vielä 86-vuotiaana Antti käy vankiloissa
julistamassa Jumalan Sanaa. Antti vakuuttaa Raamatun sanoin, ettei Jumalan Sana tyhjänä palaja.
Ristinnsa
Ka
Antti Sainio joutui nuorena rikosten teille. Muun muassa Keravan nuorisovankila, Riihimäen
vankila ja Pelson vankila tulivat
nuorelle miehelle tutuiksi. Olot
olivat ankarat, kovaa työtä, vilua ja nälkääkin. Vankiloissa oli
kirkkopakko, ja siten kirkko oli
melkein aina täysi. Hänen ollessaan Riihimäen vankilassa siellä
olivat sodan jälkeen myös niin sanotut sotasyylliset, jotka istuivat
kirkossa urkuparvella, eikä vanki
saanut sinne vilkuilla.
Vapauduttuaan vuonna 1952
vankilasta Antti Sainio yritti
epätoivoissaan räjäyttää itsensä,
jolloin hänet vietiin pahasti ruhjottuna sairaalaan. Siellä Antille
tuli kova synninhätä, ja hän alkoi
lukea Raamattua. Varsinaisen uskonratkaisunsa Antti teki sairaalasta päästyään katulähetyskokouksessa, mistä alkoi Antin uusi
elämä. Täytyttyään Pyhällä Hengellä Antti sai yöllisessä näyssä
kutsun katu- ja vankilalähetystyöhön, mitä vahvistivat hänelle tulleet kutsut katulähetys- ja vankilakokouksiin.
Vankilalähetystyön
alkuajoilta
Vuonna 1963, jolloin Antti Sainio
aloitti hengellisen työn vankien
parissa, ei tarvittu lupapapereita,
korkeintaan oli hyvä olla seurakunnan suositus mukana. Metallipaljastimia tai muuta sellaista
tarkastusta ei ollut. Tulo oli melko
vapaata.
Konnunsuon vankilan opettaja
Aarne Ylppö oli jo siihen aikaan
tunnettu vankiloissa. Oli paljolti
Ylpön ansiota, että vankiloiden
ovet aukenivat muillekin vankilaläheteille. Ylpön rakkaudellisuu-
19
den ja ammatin takia vankilanVankilalähetin tehjohtajat ja vartijatkin kunnioittitäväkenttä
vat häntä. Tosin oli vastustajiakin,
jotka nyrpistivät nenäänsä, kun Meistä jokaisella on tehtävä myös
vankilalähetti tuli taloon.
vankilalähetystyössä,
kenellä
muurien sisällä jumalanpalvelukEntä nyt?
sissa, raamattupiireissä tai kahdenkeskisessä
sielunhoidossa,
Hengellinen vankilatyö on toki toisilla seurakunnan keskellä otmuuttunut kuluneiden 50 vuoden tamassa vastaan vapautunut vanki
aikana. Evankeliumi ja Juma- tai olla esirukoilijana tai uhraajalan muuttava voima vaikuttavat na.
samalla tavalla, mutta kontrolli
Antti Sainio tähdentää kovankiloissa on tullut tiukemmak- kemuksesta, että vankilalähetin
si. Vankiaines on muuttunut, ja täytyy rukoillen ja Sanaa tutkien
ulkomaalaisia vankeja on paljon. valmistautua kaikenlaisiin tilanKirkkopakkoa ei enää ole. Van- teisiin. Henkilöön katsomatta jukilapastorit ja –diakonit tekevät listetaan, mitä Herra on antanut,
hyvää työtä ja arvostavat vankila- ja aina joku tulee alttarille. ”Joka
lähettien työpanosta.
niukasti kylvää, se myös niukasti
Vankilaläheteille on alettu niittää, ja joka runsaasti kylvää,
järjestää koulutusta, jota heil- se myös runsaasti niittää.” (2 Kor.
tä tulevaisuudessa edellytetään. 9:6) Tämä on Raamatun totuus, ja
Nykyisin vartijat ja henkilökunta työ on Herran, joka antaa kasvun
käyttäytyvät pääosin erittäin hie- heikkoudessakin tehdylle kylvölnosti, ja heidän kanssaan on hyvä le.
yhteys. Myös henkilökunnan parissa joitakin on tullut uskoon.
Kutsumus velvoittaa
Kaikkihan muistamme Sukevan
herätyksen, jossa useita vankeja Antti Sainio on ollut kuuliainen
ja vartijoita tuli uskoon.
sille näylle, joka hänelle vuon-
Seurakuntien tuki
Miten eri seurakunnat ovat tukeneet vankilalähetystyötä, siinä on
suuria eroja. Vankilapaikkakunnilla uskovia tuli mukaan laulamaan ja todistamaan, mutta esimerkiksi taloudellista tukea seurakunnilta Antti ei ole saanut. Sitä
vastoin hän sai aikanaan Vapaa
Sisälähetys ry:ltä pienen kuukausikannatuksen. Kuitenkin vankilalähetystyötä pidettiin arvossa, ja
maamme ensimmäiset vankilalähetyspäivät pidettiin 1960-luvulla
Katinalan raamattuopistolla.
na 1963 näytettiin, kun hänelle
työpaikka osoitettiin. Siksi jopa
80-vuotispäinäänkin Antti oli
muiden mukana Riihimäen vankilassa julistamassa Jumalan Sanaa. Erityispiirteenä on ollut, että
Antti on jo yli 20 vuoden ajan
kerännyt joulurahaa ja lähettänyt
sitä uskoville, tarpeessa oleville
vangeille. Ikääntyneenäkin Antti
käy säännöllisesti vankiloissa pitämässä hengellisiä tilaisuuksia ja
pitää yhteyttä vapautuneisiin vankeihin.
Matti Salo
20
Ristinnsa
Ka
SYKSYN TAPAHTUMIA
Elokuun suurjuhlien jälkeen Mertiörannan syyskauden ohjelma alkoi nuorten tapahtumalla, joka koettiin
siunattuna ja vahvaa hengellistä ravintoa antavana. Nuorilla oli myös aikaa ulkoiluun ja elokuun lopun lämpimät kelit suosivat koko viikonloppua. Päivien hengellisestä annista vastasivat Hannu Grönroos ja Raija
Salminen. Lähes 30 hengen joukossa oli mukana myös murrosikäisiä nuoria eri puolilta Suomea, suurin osa
pääkaupunkiseudulta. Nuoret pyysivät uusia päiviä alkuvuoteen, ja ne onkin jo suunniteltu järjestettäviksi
loppiaisviikonloppuna. Tervetuloa mukaan!
Syyskuun puolella
kaksi peräkkäistä viikonlopputapahtumaa
veti runsaasti väkeä kokoon; paljon oli mukana myös uusia kasvoja.
Kati Aallon vetämillä
naistenpäivillä puhujavastuuta kantoivat Mirja
Nuorten tapahtuman osanottajia
Yrjölä ja Raija Salminen. Tunnit olivat mielenkiintoisia ja lähetyspainotteisia. Ruokavahvuus lauantaina nousi noin 80 henkeen. Tiiviin ohjelman päätteeksi ilta oli varattu rukoukseen ryhmissä, mutta
kaipausta tuntui olevan myös yhteiseen iltatilaisuuteen. Seuraavat naistenpäivät pidetään helmikuun
toisena viikonloppuna. Lähes saman verran ihmisiä
Sadonkorjuupäivään osallistuneita
Ristinnsa
Ka
21
saapui seuraavanakin lauantaina, kun Karismapäivillä Pyhän Hengen alueelta Sanaa jakoivat Markku Kuokkanen ja Esa Kuusinen. Monet lähtivät
kotimatkalle siunattuina ja virvoitusta kokeneina.
Raamattuviikon jälkeen syyskuun tapahtumaka-
lenterin päätti Sadonkorjuupäivä lauantaina 28.9.
Aamun raamattutunnilla Erkki Hietanen kehotti
anteeksiantamiseen ja katsomaan, mitä uutta Jumala tekee ja on tehnyt; meillä Helluntaikansana on
vastuu Jumalan antamasta tehtävästä tässä ajassa.
Perunat ja porkkanat, puolukat ja omenat, sokerit ja
kahvit täydensivät Mertiörannan ruokavarastoja tulevia tapahtumia varten. Juhlakokouksessa paikalla
olleen lähes 70-päisen juhlaväen kiitosuhri oli runsas. Kiitos teille kaikille ja siunattua loppuvuotta!
Syksyn satoa talven varalle
Tapaamisiin ja kuulemisiin,
Kaija Turunen
Ristinnsa
22
Ka
LAULU VETERAANEILLE
Sanat ja sävel:
Antti Sainio
2. Vielä vanhuudessaankin he ovat vihannat
nuo harmaantuneet vanhukset, Herran palvelijat!
He monet sielut Jeesukselle ovat voittaneet
ja monet, monet rukoukset ovat rukoilleet.
On syvät uurteet kasvoillaan...
3. Vielä vanhuudessaankin he työtä tekevät.
he elämänsä illassakin ovat väkevät.
He ovat niin kuin puron varteen istutetut puut,
he rukouksin taistelee, kun nukkuvat jo muut!
On syvät uurteet kasvoillaan...
4. Vielä vanhuudessaankin he yhä julistaa
Herran huoneen alttarilla: Jeesus pelastaa!
He julistavat vanhurskautta hyvän Jumalan,
vaikka vanhuus painaakin jo selän kumaraan!
On syvät uurteet kasvoillaan...
Ristinnsa
Ka
23
KEVÄTKONFERENSSI 2014
ÄHTÄRI-HALLISSA 2.-3.5.2014
Karhunkierros 150, 63700 ÄHTÄRI
Hallin ja hotellin lähellä on uudet hyvät pysäköintialueet. Busseilla voi tuoda vieraat
aivan pääoven eteen ja viedä sitten bussin
pysäköintialueelle. Leirintäalueella on erikokoisia korkeatasoisia mökkejä vuokrattavana, ja matkailuajoneuvoille on hyvin tilaa.
Varaukset suoraan sinne, Ähtäri Zoo, Karhunkierros 150, 63700 Ähtäri, p. 06 5393
555 tai info@ahtarizoo.fi
Ohjelma alkaa perjantaina herätyskokouksella klo 19.00. Lauantaipäivän aloittaa Aki
Miettisen raamattutunti klo 9.30, ja päivä
jatkuu klo 18.00 alkavaan illan herätyskokoukseen asti. Ruokailu tapahtuu viereisessä Hotelli Mesikämmenessä. Tarkempi
ohjelma ja muuta infoa seuraavissa lehdissä sekä www.helluntaikansa.fi
Olemme varanneet koko Hotelli Mesikämmenen käyttöömme. Tästä johtuen huonehinnat ovat todella edulliset: 2 hh 45 € /
henkilö ja 2 hh yhden henkilön käytössä 70
€. Osaan huoneista saa lisävuoteen aikuiselle. Huoneen hintaan sisältyy aamupala ja
kylpyläosaston käyttö aamulla klo 8-10. Nyt
kannattaa tulla kauempaakin jo alusta alkaen mukaan. Majoitusvaraukset ensisijaisesti sähköpostilla: katim.aalto@gmail.com tai
puh. 044 507 7734 ma - pe klo 10-16. Huonevaraukset 10.4.2014 mennessä. Vahvista
varauksesi maksamalla se tilille FI76 4722
0010 0142 48 tai FI07 5537 0120 0402 91.
Viitenumero on 3117. Ota maksukuitti mukaan ilmoittautuessasi hotelliin.
Ristinnsa
24
Ka
TOIMINTAKESKUS
Vihuntie 21, 38800 JÄMIJÄRVI puh. 045 233 3939
k
Tulevaa ohjelmaa
10.11. Isänpäiväjuhla
klo 12.00 Juhlalounas
klo 13.30 Juhlakokous
Eino ja Ingrid Sirkiä, Hannes Vehviläinen
klo 15.00 Juhlakahvit, lounas + kahvi, aikuiset 15 €, lapset 10 €
13.-16.11 Pyhällä Hengellä ja tulella (ke 15 - la 13)
Hannu Puustelli, Reino Komonen, osallistumismaksu 105 / 90 €
27.-30.11. Marrasrukihiset (ke 15 - la 13)
Ari Tanhula, Juhana Lehmuskoski, osallistumismaksu 105 / 90 €
15.12. Kauneimmat joululaulut
Antti Riuttaskorpi ja Reino Komonen, vapaaehtoinen uhri
23.-26.12. Joulu Mertiörannassa
Markku ja Katriina Kuokkanen
Heikki ja Terttu Ahonen, aikuiset 200 €, lapset 120 €
3.-6.1.Nuorisopäivät (pe 17 - ma 13)
Markus Sainio, Timo Lindroos, Raija Salminen, osallistumismaksu 70 €
14.-18.1.Tammirukihiset (ti 15 - la 13)
Heikki Huttunen, Esko Rantala, vapaaehtoinen uhri
24.-26.1.Rukouspäivät (pe 17 - su 13)
Salli Kuhanen, Lasse ja Leena Heimonen, vapaaehtoinen uhri
7.-9.2.Naistenpäivät (pe 17 - su 13)
Irja Haapakangas, Annikki Salo, osallistumismaksu 80 / 65 €
10.-15.2.Lomavierasviikko
Tervetuloa viettämään lomaa rauhalliseen ympäristöön talvisen luonnon kes-
kelle. Aamu- ja iltahartaudet kuuluvat ohjelmaan, täysihoitohinta 250 / 220 €
Tarkempaa tietoa tapahtumien ohjelmista saat Helluntaikansan koti-
sivuilta www.helluntaikansa.fi
Ilmoittautumiset toimistoon viimeistään viikkoa ennen tapahtumaa puh. 045 233 3939, toimistoaika 9-13,
tai sähköpostilla toimisto@helluntaikansa.fi Omat liinavaatteet mukaan. Liinavaateveloitus 10 € / vaihtokerta. Myös osan ajasta mukana olevat ja päiväkävijät tervetulleita. Päiväkävijöiltäkin toivotaan ilmoittautumista ruokailujen vuoksi. Osallistumismaksut määräytyvät vuorokausihinnan mukaan.
SEURAKUNNAT
ILMOITTAVAT
Ristinnsa
Ka
25
Ristin Kansa julkaisee ilmaiseksi korkeintaan 4 rivin mittaisia seurakuntien kokousilmoituksia. Ilmoitathan muutoksista toimitussihteerille. Ylimenevästä osasta tai toisesta ilmoituksesta veloitetaan erikseen.
Espoonlahden Helluntaiseurakunta, Kipparinkatu
2, 02320 Espoo. Tilaisuudet su klo 17 ja ti klo 19.
Sähköposti: lindqvist_heikki@hotmail.com. Internet: www.espoonlahtihsrk.fi puh. 0400 858 658.
Evankelinen kotikirkko, Torrevieja Espanja.
Yhteysh. P-H Pohjola puh Fi+358405628289
Esp+34639852693 s-posti. pertti.pohjola@gmail.com
www. costablancankotikirkko.com
Heinolan Helluntaisrk, Siltakatu 42. Tilaisuudet: su
klo 11, to klo 11 “Hetki yhdessä” ja ke klo 18 Sanan
ja rukouksen ilta. Kts. kotisivut: www.heinolanhelluntaiseurakunta.fi Puh. 040 7066961 Jori Juntunen.
Hyrynsalmen helluntaiseurakunta Kaartotie 7 89400
Hyrynsalmi. Tilaisuudet su klo 11 ja ti klo 18 rukouskokous. Tervetuloa! Erkki Mäkinen puh. 0400
877837. Sähköposti erkkijmakinen@gmail.com
Janakkalan helluntaiseurakunta, Liikekuja 1, Turenki. Sunnuntaisin päivätilaisuus klo 16 ja keskiviikkoisin raamattupiiri ja rukousilta klo 18. www.
janakkalanhelluntaisrk.org
Joensuun perinteisen Sanan ystävät, Perinteisen Sanan ilta to klo 18.30 Malmikatu 2 Sanan Keidas
Rukouspiiri ke klo 18 Tsiikontie 36 Hoilola www.
perinteinensana.com p,0458542322
Kalajoen Helluntaiseurakunta. Kalajoent. 39, 85100
Kalajoki. Tilaisuudet to, pe ja su. Reijo Siipola puh.
040 737 6593. Sähköposti: sukunimi@iki.fi Nettisivut: www kalajoenhelluntaiseurakunta.com
Kiikan Kotiseurakunta Kontintie 2: Ma klo 9.00 aamurukous. Rukousillat ke ja pe klo 19 kodeissa. Su
päivätilaisuus klo 14. Evankelista Kaarina Isokivijärvi puh. (03)5135051
Kinnulan Helluntaiseurakunta. Rukousillat torstaisin
klo 19 ja sunnuntaisin päiväkokoukset klo 11. Tarkemmat tiedot seurakunnan toiminnasta puh. 044
053 042 tai 050 323 1701 (Antero Aarrekangas).
Kivijärven Helluntaiseurakunta, puh. 040 539 7391.
Päiväkokous su klo 11.00 ja rukouskokous ti klo
19.00.
Kokkolanseudun Perinteinen Helluntaiseurakunta,
Rantakatu 27 (Snellman koti) Seppo Särkioja p. 050
309 3920. Kokoukset su klo 13 ja to majataloilta
klo 19.
Kuusankosken Helluntaiseurakunta Pallokentäntie 1,
to klo 18 Sana ja rukous, su klo 11 päiväkokous.
Veikko Siekkinen puh. 041 503 16 19.
Lestijärven Helluntaiseurakunta, su päiväkokous
klo 11, to rukouskokous klo 19, la kirpputori klo 1013. Puh. 040 912 2549.
Liedon Torikirkko, Kirkkotie 3, 21420 Lieto. Ke klo
18.30 Sanan ja rukouksen ilta, pe klo 19 nuortenilta,
su klo 17 ilosanoman ilta. www.liedontorikirkko.com
Länsi-Päijänteen Helluntaiseurakunta, KorpilahtiJyväskylä. Saarnaaja Juhana Lehmuskoski puh. 0440
821 871. Evankelista Heimo Nuutinen puh. 040 531
4537. www.lansi-paijanteenhelluntaisrk.weebly.com
Outokummun Helluntaiseurakunta, Kiisukatu 1,
puh. 013 561 530
Paltamon helluntaisrk, Puolangantie 10. Ti klo 18
Sana ja rukous, To klo 12 Päivätilaisuus, Su klo 12
tai 18 Hyvää Sanomaa. www.paltamonhelluntaisrk.
com
Pirkanmaan Perinteinen Helluntaiseurakunta, Ilomäentie 5 (Adventtikirkko) Tampere. Rukouskokous ti klo 18, päiväkokous su klo 16.00. Markku
Kuokkanen puh. 044 569 1824.
Porin Baptistiseurakunta, Ojantie 11, paimen Esa
Kuusinen, puh. 050 574 6610. Ma raamattupiiri klo
18.00, ke sana ja rukous klo 18.00, su ilosanoman
ilta klo 17.00.
Rautavaaran KotiSeurakunta. Päiväkokoukset su
klo 11, Sana ja rukous ti klo 19 ja Neulekahvila to
klo 18 KotiParkissa, Savontie 10. Juhani Ylivainio
044 030 1154 tai Esa Vilhunen puh. 040 912 4704.
Reisjärven Helluntaiseurakunta, Rönöntie 5. puh.
050-4118790. Päiväkokous su klo 12 ja rukouskokous ti klo 19.
Sallan Helluntaiseurakunta, Tasalantie 12. Lähetyspiiri ti klo 12, rukouskokoukset ke klo 12 ja to klo
18. Sunnuntaisin tilaisuus klo 11. Kaikki ovat tervetulleita.
Siikaisten helluntaiseurakunta, Lauttijärventie 1 C,
29810 Siikainen. Kirjeenvaihtaja Juhani Glade
puh. 046 5487838. Sähköposti: siikainen.helluntaseurakunta@gmail.com
Tammijärvi: PYHÄN HENGEN ILLAT Orijärvellä,
Orijärventie 258 ti 15.10. klo 19, ti 19.11. klo 19 ja ti
10.12. klo 19. Puhuu Lasse Kangassalo. Tervetuloa.
Tuusulan Helluntaiseurakunta, ke klo 19 sana ja rukous, su klo 15 päiväkokous, www.tuusulanhelluntaisrk.net puh. 045 316 7427
Voikkaan Saalem helluntaiseurakunta, Voikkaantie
22, ti klo 19 rukousilta, su klo 11 päiväkokous. Ari
Tanhula, puh. 040 824 4011.
Ristinnsa
26
Ka
TIEDOKSI
Suomen Helluntaikansa ry
Hallitus:
Vihuntie 21, 38800 JÄMIJÄRVI. puh. 045 233 3939
Puheenjohtaja:
Heikki Ahonen, puh. 040 749 1051 heiaho3@netti.fi
Tyvitie 3 D 19, 42700 KEURUU
Varapuheenjohtaja: Hannes Vehviläinen, puh. 040 751 6613 hannes.vehvilainen@helluntaikansa.fi
Pastellintie 3 A 1, 37500 LEMPÄÄLÄ
Rahastonhoitaja:
Matti Salo, puh. 0500 128 090 salo.matti@gmail.com
Muut jäsenet:
Pentti Erkkilä, puh. 040 520 1719 pentti.erkkila@pp.inet.fi
Lasse Heimonen, puh. 044 501 1137 lasse.heimonen@gmail.com
Jouko Laaksonen, puh. 050 561 1173 jouko.laaksonen@kolumbus.fi
Heikki Lahti, puh. 050 346 9408
Joel Porkka, puh. 0400 804 172 joel.porkka@pp.inet.fi
Raija Salminen, puh. 0400 770 349 raija.jussi@suomi24.fi
Sihteeri:
Kaija Turunen, puh. 045 233 3939 toimisto@helluntaikansa.fi
Toimintakeskus: Mertiöranta, Vihuntie 21, 38800 JÄMIJÄRVI, puh. 045 233 3939
toimisto@helluntaikansa.fi www.helluntaikansa.fi
Toiminnanjohtaja: Hannes Vehviläinen, puh.040 751 6613
hannes.vehvilainen@helluntaikansa.fi
Toimistosihteeri: Kaija Turunen, toimisto 9-13 puh. 045 233 3939 toimisto@helluntaikansa.fi
Emäntä:
Tiina Lahdenoja, puh. 0400 805 877
Kiinteistönhoitaja: Antti Turunen, puh. 050 543 3416 (Vain kiinteistön hoitoon liittyvät asiat)
LEHDEN TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET
Lehden vuosikertatilaukset, osoitteenmuutokset, peruutukset ja muut yhteydenotot Suomen Helluntaikansa ry:n toimistoon toimistoaikana klo 9-13 puh. 045 233 3939, Vihuntie 21, 38800
JÄMIJÄRVI, sähköposti: ristin.kansa@helluntaikansa.fi
Helluntaikansan tapahtumien ja kurssien yhteydessä kuultujen raamattutuntien tallentaminen CD-levyille on alkanut jälleen uuden toimintakeskuksen toiminnan myötä.
Tilaukset Suomen Helluntaikansa ry:n toimistosta, Vihuntie 21, 38800 JÄMIJÄRVI,
puh. 045 233 3939 tai sähköpostilla: toimisto@helluntaikansa.fi
Suomen Helluntaikansa
ry:n kotisivut
www.helluntaikansa.fi
Ristinnsa
Ka
27
Vuoden 2013
Ristin Kansan Joulu
on ilmestynyt
Vuosien palautteen perusteella voisi kai sanoa, että odotettu joululehti on
jälleen saatavilla. Lehti on aito, ihmisläheinen, arkielämästä kertova joululehti. Sitä on mukava jakaa ja tarjota lähellä oleville, ystäville ja vieraammillekin. Siinä on luettavaa uskovaiselle ja vasta pelastusta etsivälle. Lehti
on hinnoiteltu edulliseksi, yksin kappalein hinta on 4 €. 10-99 kpl 3,00 €,
100-499 kpl 2,40 €, 500-999 1,80 € ja 1000 ja yli 1,20 €. Lähetykset 1000
ja yli toimitetaan rahtivapaasti. Lehteä saa Mertiörannasta, Helluntaikansan tapahtumista ja tilaamalla toimisto@helluntaikansa.fi tai puhelimella
arkisin klo 9-13 numerosta 045 233 3939.
Sinulle 2013
Syyskonferenssissa Sinulle-lehtiä lähti suurempia ja pienempiä määriä juhlakansan mukana jaettavaksi evankeliumin sanomaa kaipaaville ihmisille. Tämä
kaikkein yksinkertaisin ja helpoin tapa tavoittaa ihmisiä on lähes unohdettu.
Lehden tarjoaminen antaa hyvän mahdollisuuden päästä keskustelun alkuun, ja
jäähän siitä ainakin mahdollisuus lukea asiasta painetusta sanasta. Mitähän jos
tekisimme vielä syysrutistuksen ja ottaisimme kukin jaettavaksemme joitakin
kymmeniä tai jopa satoja lehtiä syksyn aikana. Onpa sellaisiakin yksilöitä tai
perheitä, jotka jakavat yli 5000 lehteä. Seurakunta voisi tilata lehdet jakajille ja
osallistua tarvittaessa kustannuksiin ja antaa näin mahdollisuuden ilosanoman
levittämiseen halukkaille. Muutama laatikko on lehteä vielä jäljellä. Hintakaan
ei ole esteenä. Olemme hinnoitelleet lehden mahdollisimman edulliseksi, 0,50
€ / kpl. Kaija Turunen odottaa tilaussoittoasi numerossa 045 233 3939.
Kirjauutuus
Suomen Helluntaikansa ry on julkaissut kesän kynnyksellä Erkki Hietasen kirjoittaman kirjan
Pyhässä Hengessä ja TULESSA
Kirja on erittäin ajankohtainen tämän päivän uskoville. Se on helppolukuinen ja ohjaa Pyhän Hengen alueisiin selkeästi ja vakuuttavasti. Erkki
Hietanen haluaa herättää lukijansa Pyhän Hengen kasteen ja armolahjojen palavaan etsimiseen. Lieveilmiöiden tunnistamiseksi ja välttämiseksi
on tärkeää saada raitista opetusta Pyhän Hengen alueista. Sellaista on
tarjolla tämän kirjan sivuilla.
Kysy kirjaa seurakuntasi kirjamyynnistä tai tilaa suoraan Mertiörannan
toimintakeskuksesta, puh. 045 233 3939 (arkisin klo 9-13) tai sähköpostilla: toimisto@helluntaikansa.fi
Kirjan hinta on 15 €.
M
Ristin sa
Kan
Itella Posti Oy
VALON TIE
Ainoa pääsylippuni veressä pesty pukuni.
Siell laulu soi, siihen yhtyä voi.
Se laulu uusi on, käy kaikki kuorohon.
Siell laulaa pyhät, laulu sointuu yhä.
Unto Viinikainen
4,00 €
On enkelvartio päärlyporteilla jo.
Ne aukeavat sulle aivan niin kuin mulle.
ISSN 2243-2434
Valo puhtoinen on Jeesuksen.
Jalkaas et loukkaa, se totisinta totta.
ISSN-L 2243-2434
Suora tie, valon tie, kotia se meidät vie.
Valoon jos tulet, et pimeässä kulje.