Silmänpaineen alennusta suntti-implantin avulla Hyvä käsihygienia

Suomen Silmähoitajat ry – Finlands Ögonskötare rf
4/2014
www.suomensilmahoitajat.fi
Silmänpaineen
alennusta
suntti-implantin
avulla
Hyvä käsihygienia
lisää potilasturvallisuutta
Turun
koulutuspäivät
saivat runsaasti
ruusuja
Hyvää
joulua!
”Sote-uudistuksessa kollegiaalisuus on entistä tärkeämpää: monimuotoisen toiminnan
sujuminen käytännön työn osaajien kesken edellyttää hyvää yhteistyökykyä.” Sivu 10
-2 2)
+ &0 /&
22 +"
0 +
*"&,$/#&
"+
&+ )) /&
!" "1
1, ,*
1
/
("
Lopeta arvailu.
Ala mittaaminen !
vv
0/3"&0()3,+
1,-,$/#&
^
")
6+
(6 *& (‚
#&) /" &*"
-‚1
2
Pyydä koekäyttö tänään !
3/&(231‚'‚
3&!",1
010-2290 670
,)
&
0, +00
3&1 &+‚
20
-&&
)
0‚
,+2
&
1,
("/ &++,&+1
%3
asiakaspalvelu@optiikkajuurinen.fi
Uusi OCULUS Keratograph 5M –
Enemmän kuin pelkkä
topografi!
OCULUS Keratograph 5M on kehittynyt sarveiskalvon topografi
sisäänrakennetulla keratometrillä ja värikameralla, joka on
optimoitu silmän kuvaamiseen. Ainutlaatuiset ominaisuudet
mahdollistavat meibomian rauhasten tutkimisen, Break Up Time´n
ja kyynelmeniskin mittaamisen, lipidikerroksen arvioimisen ja
automaattisen bulbaarisen punaisuuden luokittelun. Se on myös
yhteensopiva useimpien sähköisten ohjelmistojen (EMR) kanssa.
Pöytä ja iMac ovat saatavana
lisävarusteina.
1,-,$/#&‚'‚("/1,*"1/&‚
*"&,^0 +
/^0 +
1#^0+
Korkealaatuinen Placidorenkaisiin perustuva
sarveiskalvon topografi, oikea
keratometria sisäänrakennetulla
keratometrillä ja aikainen
keratoconuksen havannointi
osoitinikkunan avulla.
(2320
2 Silmähoitaja
Ensimmäinen ja ainoa
teknologia bulbaarisen ja
limbaalisen punaisuuden
automaattinen mittaus ja
luokittelu, havaitsee ohuet
verisuonet sidekalvolla.
HD kamera valittavalla
valaistuksella ja muunneltavalla
suurennuksella korkeatasoisten
kuvien ja videoiden ottamiseen
silmän ulko-osista.
Morfologinen arviointi
rauhassolukolle Meibomian
rauhasten toimintahäiriön
havaitsemiseksi.
Ylä- ja alaluomien meibomian
rauhasten 3D näyttö.
Ilman kontaktia oleva,
nopea ja automaattinen
kyynelfilmin break up time´lle
ja kyynelmeniskin korkeuden
määrittäminen, lipidikerroksen
ja hiukkasten virtauksen
näyttäminen.
-&&),)&+00&+‚0,3&120
Optiikka Juurinen Oy
Rajatie 4 A 12
01230 Vantaa
Monipuolinen ja laajennettava
tietokanta pehmeille ja
puolikoville piilolinsseille
mahdollistaa fluoresiinikuvien
simuloinnin ja vertailun parhaan
linssin löytämiseen nopeasti ja
tehokkaasti.
www.optiikkajuurinen.fi
Sisältö
Ideoita ja hyviä käytäntöjä
Tampereelta Lappiin................4
Päijät-Häme tutki
Molteno3-implantaatiota.........6
Mikrobit kuriin
käsihygienialla...........................8
CLES+T-mittari
symposiumin teemana..............9
Mitä on arjen
kollegiaalisuus?........................10
Liki 200 silmähoitajaa
kohtasi Turussa.......................12
Yhteistyötä ja
osaamisen jakamista...............17
Kansainvälisiä tuulia
ESONT-kongressissa............18
E
nsimmäinen kaksivuotiskauteni puheenjohtajana lähestyy loppuaan. Kuluneet kaksi vuotta ovat olleet työntäyteisiä, kiinnostavia ja opettavaisia.
Olen tutustunut uusiin ihmisiin ja oppinut paljon yhdistystoiminnasta.
Puheenjohtajana aloittaessani minulla ei ollut muuta kokemusta yhdistystoiminnasta kuin kaksi vuotta hallituksen varajäsenenä. Valinta puheenjohtajaksi tuli
minulle yllätyksenä, enkä ollut siihen mitenkään valmistautunut. Aluksi minut
valtasi epätoivo, enhän minä osaa. Mitä minun kuuluu tehdä?
Näiden kahden vuoden jälkeen olen kuitenkin tyytyväinen, että sain mahdollisuuden toimia puheenjohtajana silmähoitajayhdistyksessä. Niin antoisaa aikaa
tämä on ollut.
Silmähoitajapäivillä Turussa vuosikokous valitsi minut jatkokaudelle. Kiitän
luottamuksesta ja aloitan uuden kauden innolla ensi tammikuussa. Saimme hallitukseen myös kaksi uutta jäsentä. Haluan toivottaa heidät tervetulleeksi mukaan hallitustyöhön.
Silmähoitajayhdistyksen hallituksen tämän vuoden suurin haaste, Silmähoitajapäivät, on menestyksekkäästi hoidettu. Saimme erittäin hyvää palautetta, josta
olemme iloisia. Mieltäni lämmittää se, että jäsenistö tuli paikan päällä juttelemaan
ja antoi positiivista palautetta jo koulutuspäivien aikana.
Toivon edelleenkin, että tulette juttelemaan ja kertomaan ajatuksianne ja toiveitanne. Pyrimme aina kehittämään koulutuspäiviä parempaan suuntaan ja
vastaamaan jäsenistön toiveisiin. Muistakaa myös, että palautetta voi esittää aina
yhdistyksen nettisivujen kautta, oli asia mikä tahansa. Negatiivinenkin palaute
kannattaa antaa, sillä sen perusteella voimme kehittää toimintaa.
Jouluihmisenä minun päiväni ovat alkaneet täyttyä jouluisilla ajatuksilla. Joulu
on hiipinyt pikkuhiljaa kotiin kynttilän valona ja joulun tuoksuina. Nyt on aika rauhoittua joulun viettoon. Tunnelmallista
ja rauhaisaa joulunaikaa!
Kongressituliaisia
käytännön työhön...................21
Palstat
Puheenjohtajalta.......................3
Puheenjohtajalta
Palaute on lahja
KATI NIEMINEN
puheenjohtaja
Tumma taivas jouluyönä,
tähdet tuikkii valovyönä.
Ilmassa on ripaus taikaa.
Rauhallista joulunaikaa!
Minun työni.............................11
Silmähoitaja on Suomen Silmähoitajat ry:n
valtakunnallinen jäsenlehti, joka postitetaan
osoitteellisena kaikille yhdistyksen jäsenille.
Jakelu kattaa yliopistolliset sairaalat, keskus- ja
aluesairaalat, terveydenhuoltoalan oppilaitokset sekä lukuisat yksityiset terveydenhuollon
toimipisteet. Lehti sisältyy jäsenetuna yhdistyksen jäsenmaksuun.
JULKAISIJA Suomen Silmähoitajat ry –
Finlands Ögonskötare rf PÄÄTOIMITTAJA
Merja Korhonen, Supantie 7, 16610 Kärkölä, merja.korhonen@phsotey.fi, puh. 050
347 8818 TOIMITUS JA ILMOITUKSET
Viestintä-Karttimo, Kiviniemen rantatie 9,
90810 Kiviniemi, puh. 040 526 4880, ella@
karttimo.fi ULKOASU Mari Lähteenmaa
TOIMITUSNEUVOSTO Johanna Alaloukusa, Sari Juvonen, Merja Korhonen, Satu
Lähde, Erja Malvalehto-Inkerö, Kati Nieminen, Jouni Väätänen PAINOPAIKKA
Oy Fram Ab, Vaasa KANSI Ella Karttimo
AIKATAULU 2015
numero aineistot ilmestyy
1/2014 xx. xx.
2/2014 xx. xx.
3/2014 xx. xx.
Silmähoitaja 3
Ideoita ja hyviä käytä
Tampereelta Lappiin
Lapin keskussairaalan kolme
silmähoitajaa tutustui 5. syyskuuta
Taysin Silmäkeskukseen. Tuliaisina
oli ideoita omaa uutta yksikköä
ja työtä varten: ”Mielenkiintoista
oli nähdä, miten suuressa
sairaalassa hoidetaan ja tutkitaan
isoja potilasmääriä joustavasti ja
ystävällisesti. Silmiinpistävää oli
yhteen hiileen puhaltamisen meininki
ja eri tiimien yhteiset tavoitteet".
S
aavuimme illalla myöhään potilashotelliin ja saimme samalla ihailla hienoa iltavalaistusta silmäyksikön ulkoseinässä.
Aamulla meidät otettiin lämpimästi vastaan
ja saimme palvelupäällikkö Sirpa Miettuselta kattavan infon silmäyksikön toiminnasta.
Tämän jälkeen meille esiteltiin vuonna 2011
avatun silmäkeskuksen upeat tilat, laitteet ja
osa henkilökuntaa.
Avoimet tutkimushuoneet jäivät mieleen, sillä perinteisesti silmäpotilaat on tutkittu suljettujen ovien takana yksityisyyttä
suojellen.
Tässä tilassa käytettiin muun muassa autoreftatokeratometria, joka on tulossa koekäyttöön myös Lapin keskussairaalaan. Saimme
paljon uusia ideoita ja ajatuksia suunnitelmissa olevaa omaa ja yhtenäistä silmäklinikkaa varten.
Lounaan jälkeen kukin meistä perehtyi
oman vastuualueensa asioihin.
Kuvauskäytäntöjä
Valokuvauslaboratoriossa toimi kaksi toimenpidekoulutettua valokuvaajaa kokopäiväisesti.
Kyseisenä päivänä oli paljon diabeteskuvauk4 Silmähoitaja
sia. Yksikön käytössä oli potilastietojärjestelmään liitettävä Forum-ohjelma, jonne voidaan
tallentaa näkökentät ja valokuvat. Ohjelman
hankkiminen on suunnitteilla myös Lapin
keskussairaalaan.
Kuvauskäytännöt ja laitteet olivat samat
kuin Rovaniemellä, paitsi strereopapillakuvia ei otettu, vaan yksittäinen 40 asteen papillakuva riitti. Glaukoomapotilailta otettiin
silmänpohjasta myös värikuva hermosäie- ja
papillakuvan lisäksi.
Humphrey-laitteita oli useita, koska potilasmäärät olivat valtavia. Tutkimushuoneessa
oli useita potilaita yhtä aikaa. Työpaikkakoulutettu glaukoomahoitaja, joka ei välttämättä edes kohtaa potilasta, tulkitsee näkökenttiä ja kuvia.
Toiminta vaikutti tehokkaalta ja vaativalta,
mutta mielenkiintoiselta ja haastavalta.
Lasiaisinjektioita
Asiantuntijahoitaja Jukka Välimäen kanssa
kävimme läpi kostean ikärappeuman hoitoon liittyvää vuoden 2011 kehittämisprojektia ja yksikön lasiaisinjektiotoimenpiteitä
käytännössä.
Hoitokäytännöt olivat pääsääntöisesti
samanlaisia kuin Rovaniemellä, mutta Taysin Silmäkeskuksessa hoitajat pistävät lasiaisinjektioita.
Kymmenen sairaanhoitajaa on koulutettu ja
perehdytetty pistämään injektioita itsenäisesti. Koulutus oli kestänyt noin viisi kuukautta.
Tavoitteena on ollut muun muassa hoitoviiveen lyhentäminen ja lääkäriresurssien vapauttaminen muihin tehtäviin.
Asiasta on ollut alustavaa keskustelua
myös Lapin keskussairaalan silmätautien
poliklinikalla. Lisääntyvät potilasmäärät ja
lääkärivaje vaikuttavat siihen, että hoitajien
antamat pistokset saattavat lisääntyä muissakin sairaaloissa.
On ensiarvoisen tärkeää, että hoitajan saatavilla on lääkäri, jota voi konsultoida. Hoitajat
ovat kuitenkin aika vastuullisessa asemassa.
Tampereella hoitajat ovat sopineet erilliskorvauksen tehtävän siirrosta.
Karsastuksesta
Karsastuspoliklinikan toiminnasta kertoi
Taysin Silmäkeskuksen asiantuntijahoitaja
Satu Lähde. Hän on toiminut vuodesta 1999
lähtien erityisesti karsastuksen ja silmien yhteistoiminnan parissa. Tiimiin kuuluu myös
optikko, joka voitoimia lääkärin työparina ja
tehdä visuskontrolleja.
Lasten silmien tutkiminen otetaan huomioon jo ennen vastaanotolle saapumista. Kirjallisen ohjeen avulla häntä voidaan valmistaa
tuleviin silmätutkimuksiin – harjoitella silmän
peittämistä ja kertoa silmätipoista, jotka ovat
monille lapsille käynnin pelottavin asia.
Silmäkeskuksessa stereonäköä tutkitaan
Lang II -taululla. Rovaniemellä on käytössä myös TNP ja Titmus (kärpänen ja poro).
Silmien tutkimiseen kuuluvat myös Hirschbergin testi, peittokoe lähelle ja kauas, silmien liikkeet, konvergenssi ja visus.
Visus tutkitaan viimeisenä, koska silmän
peittäminen vaikuttaa peittokokeen ja kulmamittauksen tulokseen. Tutkimuksessa käytetään
LH- ja E-taulua sekä projektorin kuvia.
Hoitaja tekee myös prismapeittokokeen,
jonka avulla saadaan mitattua karsastuskulmat. Lapin keskussairaalassa kulmat katsotaan synoptoforilla, ja ainoastaan lääkäri
käyttää prismaa.
Silmäkeskuksessa käytetään myös Bagolin
juovalaseja, joiden avulla määritellään prismavahvuudet. Hoitaja tai optikko huolehtii
Pirkko Hietanen-Kangas
Ulla Lehmonen
Tuija Maisonvaara
äntöjä
Iltavalaistusta silmäyksikön ulkoseinässä.
Lapsipotilaat on huomioitu niin odotustiloissa kuin hoitohuoneissakin.
Pirkko Hietanen-Kangas, Ulla Lehmonen
ja Tuija Maisonvaara.
myös Fresnel-sovitukset ja ottaa autorefraktiot Plusoptix-laitteella ilman silmien laajennuksia. Ortoptista hoitoa ei anneta.
Silmäpoliklinikan ja leikkaussalin toiminta samoissa tiloissa vaikuttaa käytännön kannalta sujuvalta. Tähän pyritään myös Lapin
keskussairaalan tulevien vuosien tilasuunnitelmissa, kun nykyisin olemme sekä fyysisesti
että hallinnollisesti eri yksiköitä.
Suuri kiitos Suomen Silmähoitajat ry:lle ja
iLink Oy:lle saamistamme apurahoista.
Pirkko Hietanen-Kangas, Ulla Lehmonen
ja Tuija Maisonvaara ovat Lapin
keskussairaalan silmähoitajia.
Silmäkeskuksen aula. Taustalla seinän korkuinen videoteos.
Silmähoitaja 5
Molteno3-implantaa
ensisijaisena glaukoo
Päijät-Hämeen keskussairaalassa tehty tutkimus antaa
viitteitä, että Molteno3-implantaatio alentaa merkittävästi
painetta silmissä, joita ei ole aiemmin silmänpaineleikattu.
Myös komplikaatiot ovat vähäisiä ja hallittavissa.
P
erinteisesti glaukoomaimplantteja on käytetty potilaiden
hoidossa, kun muu kirurgia on epäonnistunut ja sen toimivuudesta myöhäisvaiheeseen edenneessä glaukoomassa on
paljon tutkimustietoa.
Nyt on voitu myös osoittaa, että implanttikirurgian vaikutuksia
voi verrata trabekulektomiaan niillä potilailla, joiden glaukooma ei
ole vielä edennyt myöhäisvaiheeseen. Implanttikirurgian soveltuvuus ensisijaiseksi toimenpiteeksi on ollut vielä epäselvää, vaikka
toimenpiteet ovatkin yleistyneet.
Lisätutkimusta
Päijät-Hämeessä
Implantteja on tutkittu uveiittiglaukoomissa sekä edenneessä primaarissa avo- ja sulkukulmaglaukoomassa. Halusimme Päijät-Hämeen keskussairaalassa selvittää lisää Molteno3-implantin käyttöä
ensisijaisena glaukoomakirurgisena toimenpiteenä.
Tutkimme aiempien sairaskertomusten perusteella hoitotulokset
106 peräkkäisen silmän (97 potilaan) Molteno3-implantaatiosta,
jotka kaikki oli tehty ensisijaisena glaukoomaleikkauksena. Aiempi
kaihileikkaus ei ollut tutkimukseen osallistumisen este.
Neljään silmään oli tehty aiemmin myös vitrektomia.
Leikkausta pidettiin indisoituna, kun avokulmaglaukoomapotilaan näkö oli vaarantunut korkean paineen vuoksi maksimaalisesta
lääkehoidosta ja mahdollisesta lasertrabekuloplastiasta huolimatta,
silmään oli aiemmin tehty kaihileikkaus tai toiseen silmään epäonnistunut trabekulektomia. Sulkukulmaglaukoomapotilaalla piti olla
tehtynä YAG-iridotomia ja kaihileikkaus.
Leikkauksen jälkeen potilaita seurattiin vähintään vuosi. Leikkaus katsottiin epäonnistuneeksi, jos silmänpaine oli kolmen kuukauden seurannan jälkeen kahdella peräkkäisellä kontrollikäynnillä yli 21mmHg, laskenut alle 20 prosenttiin lähtötasosta tai oli
5mmHg tai sitä alempi.
Myös valontajun menettäminen silmästä tai tarve uuteen glaukoomakirurgiseen toimenpiteeseen seuranta-aikana katsottiin epäonnistumiseksi. Ellei epäonnistumista näillä kriteereillä ollut, lääkkeettä hoituvan silmän leikkaus katsottiin onnistuneeksi. Lääkkeen
kanssa tavoitepaineeseen hoituva silmä oli osittain onnistunut.
Tutkimuksen keskimääräinen seuranta-aika oli 35 kuukautta.
Kaksi potilaista kuoli ensimmäisen seurantavuoden aikana ja heidät suljettiin pois tulosten arviosta. Kolmelle silmälle jouduttiin tekemään uusi glaukoomaleikkaus seuranta-aikana.
6 Silmähoitaja
Muuttuja
Ikä
Silmänpaine (mmHg)
Lääkeaineiden määrä
Aiempi LTP (%)
Oma mykiö:keinomykiö:afakia (%)
Miehet:naiset
51,3
35,2
4,0
34
41:56:3
53:47
Tutkimusväestön perustiedot leikkauspäivänä määritettynä.
Leikkauksen epäonnistumisen syy
Silmänpaineen liiallinen lasku
Uusi glaukoomaleikkaus
Silmänpaineen liian vähäinen lasku
Valontajun menetys silmästä
lkm (%)
4 (4)
3 (3)
2 (2)
2 (2)
Ensisijainen syy, jonka perusteella Molteno3-implantaatio
todettiin epäonnistuneeksi seuranta-aikana.
Tilastollisesti
merkittäviä tuloksia
Silmänpaine ennen leikkausta oli keskimäärin 35,2mmHg ja viimeisellä seurantakäynnillä 14,2mmHg. Pudotus oli tilastollisesti
merkitsevä.
Ennen Molteno3-implantaatiota leikattavan silmän keskimääräinen lääkitys koostui neljästä vaikuttavasta lääkeaineesta ja viimeisellä seurantakäynnillä 1,3 lääkeaineesta. Myös tämä lasku oli
tilastollisesti merkitsevä.
Aiempi kaihileikkaus, sukupuoli, aiempi LTP, ikä, preoperatiivinen silmänpaine tai preoperatiivisesti käytettyjen lääkkeiden
määrä ei tutkimuksessamme vaikuttanut loppusilmänpaineeseen.
Onnistuneiden ja osittain onnistuneiden leikkausten määrät
olivat 97, 94 ja 91 prosenttia yhden, kahden ja kolmen vuoden
kuluttua leikkauksesta. Viimeisellä seurantakäynnillä leikkaus oli
onnistunut 36:ssa, osittain onnistunut 54:ssä ja epäonnistunut 10
prosentissa silmistä.
Onnistumiseen ei vaikuttanut aiempi kaihileikkaus, sukupuoli,
aiempi LTP, ikä, preoperatiivinen silmänpaine tai preoperatiivisesti käytettyjen lääkkeiden määrä.
Preoperatiivisen ja viimeisen seurantakäynnin välillä näöntarkkuus pysyi yhden rivin sisällä lähtötilanteesta 60:ssa, parani
atio
omakirurgiana
ARI-PEKKA YLILEHTO
Komplikaatio
Varhainen hypotonia
Kaihi
Suonikalvon irtauma
Putken esiintulo
Matala etukammio
Putken kosketus endoteeliin tai iirikseen
Kapseloitunut filtraatiokumpu
Bulloottinen keratopatia
Makulaturvotus
Maligni glaukooma
Ohimenevä kahtena näkeminen
Verkkokalvon irtauma
Ftiisi
Verkkokalvon keskuslaskimon tukos
Haavan vuotaminen
Kroonisen uveiitin vaikeutuminen
Silikoniöljyn pääsy etukammioon
Sarveiskalvohaavauma
Komplikaatioita yhteensä
Komplikaatioita saaneiden silmien määrä
lkm (%)
20 (19)
9 (9)
8 (8)
4 (4)
4 (4)
4 (4)
3 (3)
2 (2)
2 (2)
2 (2)
1 (1)
1 (1)
1 (1)
1 (1)
1 (1)
1 (1)
1 (1)
1 (1)
66
47 (44)
Toimenpide
Kaihileikkaus
Vitrektomia
Anti-VEGF-injektio lasiaiseen
Putken esiintulon peitto
Etukammion muodostus
Läpäisevä sarveiskalvosiirto
Steroidi-implantin injisointi lasiaistilaan
Alkoholi-injektio silmän vieruskudokseen
Silikoniöljyn poisto etukammiosta
Kirurginen putkea sulkevan ompeleen avaus
Toimenpiteiden kokonaismäärä
lkm
3
3
2
2
1
1
1
1
1
1
16
Seuranta-aikana komplikaatioiden
hoitamiseksi tarvitut lisätoimenpiteet.
Kaikki havaitut komplikaatiot seuranta-aikana.
Yhdessä silmässä saatettiin havaita myös useampia
komplikaatioita.
16:ssa ja heikkeni 24 prosentissa silmistä.
Humprey C24-2-näkökenttätutkimuksessa MD-indeksi laski
-11,3dB:stä -12,1dB:iin. Muutos oli tilastollisesti merkitsevä. Kaikkien tutkimussilmien näkökenttää tosin ei oltu määritetty kyseisellä menetelmällä eri syistä.
Leikkauksen aikana ei ollut komplikaatioita. Leikkauksen jälkeen komplikaatioita tavattiin 44 prosentissa silmistä. Yleisin
komplikaatio oli varhainen hypotonia. Kuitenkin vaikeiden komplikaatioiden esiintyvyys oli tutkimuksessa matala.
Kirjoitus perustuu Päijät-Hämeen keskussairaalassa tehdyn
tutkimuksen pohjalta laadittuun tieteelliseen julkaisuun: Juha O.
Välimäki and Ari-Pekka A. Ylilehto, “Molteno3 Implantation as
Primary Glaucoma Surgery,” Journal of Ophthalmology, vol. 2014,
Article ID 167564, 6 pages, 2014. doi:10.1155/2014/167564
Käyrä kuvaa onnistuneiden ja osittain onnistuneiden
toimenpiteiden osuutta kaikista 106 silmästä
Molteno3-implantaation seuranta-aikana.
Silmähoitaja 7
Hyvä käsihygienia
– työntekijän velvollisuus ja potilaan oikeus
Hyvä ja oikea-aikainen käsihygienia
lisäävät potilasturvallisuutta, joka
on terveydenhuollon työntekijän
velvollisuus ja potilaan oikeus.
K
äsiemme pinnalla on suuri määrä mikrobeja. Ne jaotellaan joko
ihon pintaosassa sijaitsevaan niin
sanottuun väliaikaiseen mikrobistoon tai
ihon syvemmissä osissa sijaitsevaan pysyvään mikrobistoon.
Väliaikainen mikrobisto kerätään helposti
käsiin potilaita koskettamalla esimerkiksi verenpaineen mittaamisen yhteydessä tai muussa
hoitotoimenpiteessä. Ihon syvemmissä osissa
sijaitsevat mikrobit estävät vieraiden mikrobien asettumista pysyvästi käsiin.
Käsihygienian tavoitteena potilasturvallisuuden näkökulmasta on poistaa väliaikainen
mikrobisto potilaskontaktien välillä. Jos väliaikaista mikrobistoa ei käsistä poisteta, mikrobit – mukaan lukien antibiooteille vastustuskykyiset mikrobit – siirtyvät seuraavassa
potilaskosketuksessa uuteen potilaaseen.
Terveille ihmisille näistä mikrobeista on
harvoin haittaa, mutta vastustuskyvyltään
alentuneille ja iäkkäille potilaille ne saattavat aiheuttaa vaikean infektion.
Mikrobit kuriin
käsihygienialla
Mikrobit siirtyvät ihmisestä toiseen myös sairaalan ulkopuolella. Marketin ostoskärryjen
kahvoista saamme käsiimme suuria määriä
erilaisia mikrobeja. Kun pesee kädet vedellä ja saippualla heti kaupasta kotiuduttuaan,
voi välttyä monelta kausiluontoiselta virustaudilta, kuten noron aiheuttamalta oksennus- ja ripulitaudilta.
On tärkeää tiedostaa, että sairaalassa
”liikkuvat” mikrobit ovat yleensä huomattavasti haitallisempia kuin sairaalan ulkopuolella olevat.
Poliklinikoilla, toimenpideyksiköissä ja
vuodeosastoilla käy päivittäin potilaita, jotka
8 Silmähoitaja
Desinfektiotekniikkaa voi testata laitteella, jonka ultraäänivalon ja testihuuhteeseen
lisätyn reagenssin avulla voi nähdä ne käsien alueet, joihin huuhdetta ei ole levittynyt.
Alueet, joihin huuhdetta ei ole levittynyt, näkyvät tummina.
ovat terveydenhuoltopalveluita runsaasti käyttäviä asiakkaita. He ovat usein puolustuskyvyiltään alentuneita ja ovat saaneet runsaasti
erilaisia hoitoja. He ovat täten potentiaalisia
moniresistentin mikrobin kantajia.
Vaikka potilaat istuvatkin samoissa odotustiloissa, he tuskin koskettelevat toisiaan,
varsinkaan toistensa infektioportteja, kuten
kanyyleja tai haavoja, eivätkä täten siirrä mikrobistoaan toiselle potilaalle.
Tämän vuoksi useita potilaita päivän aikana hoitavien ja koskevien terveydenhuollon työntekijöiden on huolehdittava käsien
kautta siirtyvien mikrobien hävittämisestä
käsihygienian avulla.
Käsihuuhde
käyttäjän mukaan
Väliaikainen mikrobisto poistetaan käsistä
helpoiten alkoholipohjaisen käsihuuhteen
ahkeralla käytöllä. Käsihuuhteet sisältävät
ihoa hoitavia ainesosia, joten mitä enemmän
huuhteita käytät, sitä paremmassa kunnossa
pysyvät kätesi.
Huuhteista tulee olla saatavilla useita eri
vaihtoehtoja, että jokaisen työntekijän käsille löytyy sopivin huuhde. Enemmän geeliä
sisältävät huuhteet saattavat tuntua toisesta tahmealta ja toisesta juoksevammat liian
vähän hoitavilta.
Kuivaihoisen kannattaa rasvata käsiään
säännöllisesti myös perusvoiteilla. Käsien
ihon ehjänä pitäminen on erityisen tärkeää,
koska ihon rikkeymissä ja haavaumissa on
runsaasti mikrobeja.
Kädet ovat terveydenhuollon ammattilaisen tärkein työväline ja viestivät omistajansa ammattitaidosta. Kunnossa pidetty käsien iho, lyhyet kynnet ja koruttomat sormet
sekä käsien desinfektio potilaan nähden en-
Satu Kajander-Unkuri
HELENA OJANPERÄ
CLES+Tarviointimittari
symposiumin aiheena
Clinical Learning Environment and Supervision sekä
Nurse Teacher (CLES+T) -arviointimittaria käyttävien
tutkijoiden symposiumi pidettiin marraskuussa Alicantessa
Espanjassa. Kliinisen oppimisympäristön laatua mittavaa
CLES+T on kehitetty Mikko Saarikosken väitöskirjatyönä.
nen häneen koskettamista lisäävät varmasti
potilasturvallisuuden tunnetta.
Desinfektio on
tekniikkalaji
Käsien desinfektiohieronnan teho perustuu
oikeaan tekniikkaan. Käsihuuhdetta tulee
ottaa riittävästi, käsien koosta riippuen 1–2
painallusta pumppupullosta, jotta kädet kastuvat kunnolla.
Huuhdetta hierotaan siten, että molempien
käsien kaikki alueet, sormenpäät, sormenvälit
ja peukalon syrjät tulee käsiteltyä. Käsiä hierotaan yhteen kunnes ne ovat kuivat.
Desinfektiotekniikkaa voi testata esimerkiksi OYS:ssa infektioiden torjuntayksiköltä
lainattavan testauslaatikon avulla. Laitteessa
olevan ultraäänivalon ja testihuuhteeseen lisätyn reagenssin avulla voi nähdä ne käsien
alueet, joihin huuhdetta ei ole levittynyt.
Kun hoidamme potilaita terveydenhuollon
ammattilaisina, kädet tulee desinfioida ennen
potilaskosketusta ja sen jälkeen – samoin ennen aseptisia toimenpiteitä ja tilanteissa, jos
kätemme ovat tahriintuneet eritteisiin. Tällöin näkyvä lika pestään käsistä saippuavedellä ennen desinfiointia.
Myös potilaan välittömän hoitoympäristön
koskettamisen jälkeen ja ennen siirtymistä toisen potilaan luo kädet tulee desinfioida. Näin
huolehdimme tartuntatien katkaisusta.
Potilasturvallisuudesta huolehtiminen on
terveydenhuollon työntekijän velvollisuus ja
potilasturvallisuus on potilaan oikeus. Huolehtikaamme siis hyvästä ja oikea-aikaisesta
käsihygieniasta.
Hygieniahoitaja Helena Ojanperä on
Oulun yliopistollisen sairaalan infektioiden
torjuntayksikön osastonhoitaja.
K
ahden päivän symposiumissa jaettiin tutkimustuloksia eri
puolilta maailmaa. Kaukaisimmat tutkijat tulivat Filippiineiltä.
Arviointimittarista on tällä hetkellä 29 kieliversiota.
Sitä käytetään yleisesti myös Suomen yliopistollisissa ja keskussairaaloissa mittaamaan oppimisympäristön laatua ja opiskelijoiden
kokemuksia saamastaan ohjauksesta. Yleisesti käytetään myös mittarin T-osiota, joka mittaa hoitotyön opettajan osuutta harjoittelun
laadussa.
Vaikka mittari on kehitetty hoitotyön opiskelijoille, se taipuu ja
mittaa myös lääkäriopiskelijoiden kokemuksia. Näistä tuloksista symposiumissa kertoivat sekä ruotsalaiset että norjalaiset tutkijat. Lisäksi
mittaria on viime vuosien aikana käytetty lisääntyvässä määrin hoitotyön opiskelijoilla myös perusterveydenhuollossa.
Oma esitykseni symposiumissa keskittyi valmistumassa olevien
sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatilliseen pätevyyteen. Käytin väitöskirjatutkimuksessani CLES-mittaria taustamuuttujana. Halusin
selvittää, millainen yhteys kliinisellä oppimisympäristöllä ja sairaanhoitajien toteuttamalla ohjauksella on sairaanhoitajaopiskelijan ammatilliseen pätevyyteen.
Ohjaussuhde ja harjoitteluyksikön pedagoginen ilmapiiri olivat
yhteydessä ammatilliseen pätevyyteen. Tästä on julkaistu artikkeli
muun muassa Silmähoitaja-lehdessä 2/2014.
Oikeus olla opiskelija
Yksi mielenkiintoisimmista oli Margit Eckardtin esitys symposiumin
jälkimmäisenä päivänä. Hän oli analysoinut Suomessa käytössä olevan avoimen kysymyksen: Mitä muuta haluaisit kertoa ohjatusta harjoittelustasi? – Vastauksia vuodelta 2012 HUSin osalta eettisyyden
näkökulmasta.
Yksi tärkeimmistä asioista opiskelijoille on edelleen se, että heillä
on oikeus olla opiskelija ja heillä on oikeus tulla puhutelluksi omalla
nimellään. He eivät ole kasvottomia ”olentoja”, joilla on kädet ja jalat,
mutta ei nimeä eikä identiteettiä.
Tämä oman nimen käyttö olisi ohjaajille aika pieni vaiva, mutta
sillä saataisiin suuri hyöty.
Symposiumissa tehtiin myös katsausta tulevaan, miten tutkijoiden tulisi edetä kliinisen oppimisympäristön tutkimuksessa. Koimme kaikki, että on tärkeää lisätä laadullista tutkimusta, mutta myös
mitata oppimistuloksia.
Kiitän lämpimästi Suomen Silmähoitajia ja Santen Oy:tä apurahasta, joka teki osallistumiseni symposiumiin mahdolliseksi.
TtM Satu Kajander-Unkuri on Savonia ammattikorkeakoulun
hoitotyön lehtori ja Turun yliopiston TtT-opiskelija.
Silmähoitaja 9
Kollegiaalisuus arjen työssä
– mitä se on?
IRMELI STENROOS
Kollegiaalisuus-sana on tuttu kaikille
terveydenhuoltoalalla työskenteleville.
Se on merkittävä työyhteisön
toimivuuden ja hyvinvoinnin
taustatekijä. Käytännössä
kollegiaalisuus on usein pieniä arkisia
asioita, joihin ei välttämättä tule
kiinnitettyä suurempaa huomiota.
Mitä se oikeastaan merkitsee?
K
ollegiaalisuus-teema on ollut yksi
viime aikojen puheenaiheista sairaanhoitajien keskuudessa. Sairaanhoitajien kollegiaalisuusohjeet julkaistiin
Sairaanhoitajapäivillä 2014. Idea kirjallisten
ohjeiden laatimisesta tuli jäsenistöltä.
Ohjeiden tarkoituksena on tukea sairaanhoitajien kollegiaalisuutta. Ne velvoittavat toimimaan kollegiaalisesti toisiamme kohtaan.
Ohjeet perustuvat ammattietiikkaan. Toisen
kunnioitus, arvostus ja oikeudenmukainen
kohtelu arjen työssä tukevat sairaanhoitajan
ammatillista työskentelyä ja tähtäävät yhtei-
seen tavoitteeseen eli potilaan parhaaseen
mahdolliseen hoitoon.
Ohjeissa korostuu selkeästi osaamista
vahvistava vaikutus. Työtä on mukavampi
tehdä, kun puhutaan asiallisesti työtoverien
kesken. Jos yhteistyö ei toimi, voi osaamista
jäädä hyödyntämättä.
Harva osaa kaikkea
Silmähoitajankin työ vaatii nykyisin niin laaja-alaista osaamista, että harva on asiantuntija aivan kaikessa. Syvällisempi osaaminen
tietyillä alueilla kuten tiimityöskentelyssä on
parempi keskittää, ja jakaa osaamista ja konsultoida puolin ja toisin. Eri ammattiryhmilläkin on laajempaa osaamista. Tähänkin tarvitaan toimivaa kollegiaalisuutta.
Opiskelijaa on tärkeää tukea työharjoittelussa ja antaa rakentavaa palautetta uralle
kehittymiseen. Työharjoittelujaksoista jää
usein koko elämän muistettavia kokemuksia.
Silloin saatu käytännön kokemus on merkittävä askel opiskelijalle kehityksessä kohti
ammattilaisuutta.
Millainen kollega olen?
Joskus on hyvä pysähtyä miettimään, millainen kollega olen työyhteisössä, jossa toimii
muitakin ammattiryhmiä. Millainen olen
esimiehenä tai yhdistystoiminnassa? Jaanko
osaamistani toiselle? Miten minua uskalletaan lähestyä ja uskalletaanko kysyä apua?
Annanko tarvittaessa tukea? Vienkö kaiken
olemassa olevan tilan ympäriltäni vai annanko tilaa myös toisille?
Sote-uudistuksessa kollegiaalisuus on entistä tärkeämpää: monimuotoisen toiminnan
sujuminen käytännön työn osaajien kesken
edellyttää hyvää yhteistyökykyä.
Irmeli Stenroos
työskentelee Turun
yliopistollisen
sairaalan
silmätautien
poliklinikalla.
Hän on Suomen
Silmähoitajien
hallituksen
varajäsen.
Suomen
Silmähoitajat ry:n
hallitus toivottaa
Silmähoitaja-lehden
lukijoille
Hyvää joulua
ja
onnellista
uutta vuotta
2015!
10 Silmähoitaja
t
”Hyvä työilmapiiri ja yhteise
aan”,
am
jaks
at
tav
aut
t
juttutuokio
Sari Rosnell sanoo.
Minun työni
Hoitaja joustaa
ja muuntautuu
Silmähoitaja-lehden Minun työni
-sarja esittelee silmähoitajia työnsä
ääressä. Tässä lehdessä kysymyksiin
vastaa silmähoitaja Sari Rosnell
Turusta.
Missä työskentelet ja mitä teet?
Olen toiminut vuodesta 2005 lähtien Turun
yliopistollisen keskussairaalan silmäklinikalla.
Tällä hetkellä toimipaikkani on vuodeosasto,
mutta työskentelen myös päiväkirurgisessa
yksikössä ja poliklinikkavastaanotoilla.
Olen klinikan kirjaamisyhdyshenkilö, ja
pyrin olemaan ajan tasalla kaikissa kirjaamiseen liittyvissä asioissa. Uudistuksia ja
versionvaihdoksia pukkaa tiuhaan tahtiin,
niinpä perehtyminen uusiin asioihin muun
ohella on ajoittain haastavaa.
Millainen on tyypillinen työpäiväsi?
Vuodeosastolla päivä alkaa päivystys- ja elektiiviseen leikkaukseen tulevien potilaiden vastaanottamisella. Leikkauskierrolla arvioidaan,
ehditäänkö kaikki potilaat operoida. Perumisia on saatu kuriin iltapäivisin lisätyönä tehtävien toimenpiteiden ansiosta.
Suurin osa potilaista kotiutuu ensimmäisenä postoperatiivisena päivänä. Hoitaja kotiuttaa osastonlääkärin tutkimat potilaat, antaa
tiputusohjausta, käy läpi kotihoito-ohjeita ja
järjestää tarvittaessa jatkohoitopaikkaa.
Päivän aikana laitetaan tietysti silmätippoja, puhdistetaan silmiä ja ohjataan asentohoitoa tarpeen mukaan.
Vuodeosastolla hoidetaan päikipotilaita
vauvasta vaariin. Ensi kesänä silmäklinikkamme muuttaa uusiin remontoituihin tiloihin, minkä jälkeen on tarkoitus hoitaa kaikki
päikipotilaat omassa yksikössään.
Osastolla tutkitaan myös polikliinisia
kontrollipotilaita, jolloin hoitaja toimii tutkimushuoneessa lääkärin apuna, varaa kontrolliaikoja, ohjaa ja haastattelee potilaita.
Heikkonäköiset potilaat tarvitsevat ohjausta
ja tukea muuttuvissa tilanteissa.
Mikä on muuttunut?
Työ on muuttunut koko ajan hektisemmäksi. Hoitojaksot ovat lyhyitä. Potilasvirta on
suurentunut, mutta henkilökuntaa ei ole lisätty. Klinikkamme lisää hoitajien itsenäisiä vastaanottoja; ensi vuonna on tarkoitus
aloittaa hoitajien tekemät silmänsisäiset injektiot. Työtehtäviä on siis siirretty lääkäreiltä hoitajille.
Omat kiinnostuksen kohteesi?
Organisaatio määrää tällä hetkellä pitkälti
kiinnostuksen kohteet. Atk-ohjelman versionvaihdos ja siirtyminen Kantaan vievät
voimavaroja. Tulevan muuton suunnittelu
on täysillä käynnissä. Silmätauteihin liittyvät kiinnostuksen aiheet odottavat nyt seesteisempiä aikoja.
Miten kehität osaamistasi?
Haen tietoa kirjallisuudesta ja netistä. Lääkäreiden kanssa keskustelen ajoittain toimenpiteistä ja uudistuksista. Silmä- ja sairaanhoitajapäivät ovat talon ulkopuoliset
koulutukset, joissa olen käynyt. Klinikkamme jokaviikkoisessa kokouksessa käsitellään
ajankohtaisia asioita.
Mitkä asiat koet haasteena?
Organisaatio uudistuu jatkuvasti. Harvoin arvioidaan, onko edellisistäkään uudistuksista
ollut hyötyä. Hoitajilta vaaditaan joustamista
ja muuntautumiskykyä. Aamuvuoroon tullessa voi toimipiste olla aivan muu kuin edeltävänä päivänä on suunniteltu. Vaihdot johtuvat usein äkillisistä sairastumisista. Hoitajien
on kyettävä työskentelemään lähes kaikissa
toimipisteissä.
Haastavana pidän myös kollegojen motivoimista erilaisiin kirjaamisuudistuksiin
ja versionvaihdoksiin.
Mitä on työnilo?
Työniloa tuo potilaiden tai omaisten hyvä palaute tai hoitoonsa tyytyväinen potilas. Myös
hyvä työilmapiiri ja yhteiset juttutuokiot auttavat jaksamaan. On mahtavaa, jos työkaverit
jaksavat innostua kirjaamisasioista ja pohtia
yhdessä potilaiden hoitoa.
Miten huolehdit hyvinvoinnistasi?
Perheen kanssa on mukava touhuta kaikenlaista.
Lapsista huokuu ihana elämänilo ja työmurheet unohtuvat lasten saapuessa kotiin. Koiran kanssa lenkkeily pakottaa ulos luontoon
kelillä kuin kelillä. Jumpassa saa tuulettaa aivoja kovan musiikin pauhatessa. Ruuanlaitto
ja leipominen ilahduttavat kaikkia.
Sinulle tärkeä elämänohje?
Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.
Silmähoitaja 11
Turku 2014
Tämänvuotisille koulutuspäiville Turkuun saapui liki 200 silmähoitajaa eri puolilta Suomea.
Silmähoitajapäivät Turussa –
koulutusta, keskus
Lähes 200 silmähoitajaa kokoontui
vuosittaisille Silmähoitajapäiville
Turkuun Radisson Blu Marina
Palace -hotelliin 7.–8. marraskuuta.
Osallistujat olivat eri puolilta
Suomea sekä julkisen että yksityisen
terveydenhuollon toimipisteistä.
M
istä on hyvät Silmähoitajapäivät
tehty? Luennoista, paneelista,
postereista ja iltajuhlista. Niistä
on hyvät Silmähoitajapäivät tehty.
Perjantaina tervetuliaissanat lausui Silmähoitajayhdistyksen puheenjohtaja Kati Nieminen. Hän toimi myös päivän puheenjohtajana. Myös TYKS:n ylihoitaja Liisa Iire toivotti
osallistujat tervetulleiksi Turkuun. Puheessaan
hän käsitteli sitä, kuinka tärkeä ja merkityksellinen näköaisti on ihmiselle.
”Silmä on kooltaan pieni, mutta merkitykseltään suuri.”
Hän kehotti osallistujia olemaan ylpeitä
silmähoitajan erityisosaamisesta sekä muistamaan jokapäiväisessä työssä työnilon ja
myönteisen asenteen.
12 Silmähoitaja
Glaukooman
hoidosta
Perjantaiaamupäivän luennot käsittelivät
glaukoomaa ja sen kirurgista hoitoa. Aiheesta luennoi HUS:n erikoislääkäri Pasi Allinen.
Hän kertoi, kuinka jo 1600-luvulla ymmärrettiin, että pitkään jatkuessaan kohonnut
silmänpaine aiheuttaa näön heikkenemistä
ja sokeutta.
Suomessa on noin 85 000 glaukoomaa sairastavaa ja vuosittain tehdään noin 3 000 uutta
glaukoomadiagnoosia. Edelleenkin paineen
lasku on ainoa glaukooman hoitokeino.
Paineenalennusleikkaus on ajankohtainen,
kun silmänpainetta on laskettu silmätipoin tai
laserhoidoin, mutta niiden teho jäänyt riittämättömäksi tai kun lääkkeet aiheuttavat hankalia sivuvaikutuksia.
Glaukooman kirurginen hoito alkoi 1800luvulta, jolloin kehitettiin iridektomia.
”Nykyisin trabekulektomia on maailman
yleisin glaukoomaleikkaus ja syvä sklerektomia puolestaan maailman paras glaukoomaleikkaus”, Allinen luennoi.
Paineleikkauksen tavoitteena on pysäyttää
glaukooman eteneminen lääkkeittä tai siedettävällä lääkityksellä. Allinen ihastutti yleisöä
luentoonsa liittämillään videoklipeillä, jotka
esittelivät ja havainnollistivat tavallisimpia
paineenalennusleikkauksia.
Glaukoomayhdistyksen varapuheenjohtaja
Ritva Kivimäki kertoi, että yhdistys on perustettu 1998 ja siinä on tällä hetkellä noin 300
jäsentä. Yhdistyksen keskeiset toimintamuodot ovat tiedon jakaminen ja vertaistukiryhmätoiminta. Lisätietoa yhdistyksestä löytyy
osoitteesta www.glaukoomayhdistys.fi.
Vuosikokousvalintoja
Ennen lounasta pidettiin vielä Suomen Silmähoitajat ry:n vuosikokous, johon osallistui 41 jäsentä. Kokouksen puheenjohtajana
toimi Riitta Hiltunen
Kokous hyväksyi vuoden 2013 toimintakertomuksen ja myönsi yhdistyksen hallitukselle tili- ja vastuuvapauden. Kokous hyväksyi
myös toimintasuunnitelman ja talousarvion
vuodelle 2015. Yhdistyksen jäsenmaksuksi
vahvistettiin 25 euroa vuodessa. Lisäksi päätettiin, että jatkossa Silmähoitajalehti ilmestyy
kolme kertaa vuodessa.
Kokous valitsi Silmähoitajayhdistyksen
puheenjohtajaksi kahdeksi seuraavaksi vuo-
JOHANNA ALALOUKUSA
Silmähoitajapäivät
kiinnostavat vuosi
vuodelta yhä useampaa
näytteilleasettajaa, jotka
esittelevät tuotteitaan ja
palveluitaan.
steluja ja kollegoja
deksi yksimielisesti Kati Niemisen. Hallituksen varsinaisina jäseninä jatkavat seuraavat
kaksi vuotta myös Erja Malvalehto-Inkerö
ja Johanna Alaloukusa. Uusiksi varsinaisiksi
jäseniksi valittiin Irmeli Stenroos ja Kirsti
Rantala. Hallituksen varajäseninä jatkavat
Jaana Hakola ja Heidi Talvensaari. Uudeksi
varajäseneksi valittiin Petra Westerholm.
Tekomykiöistä ja
ikärappeumasta
Maittavan lounaan jälkeen erikoislääkäri
Ville Hemiö luennoi multifokaalilinsseistä
(MIOL). Hemiön mukaan tekomykiöllä on
mahdollista nähdä hyvin sekä lähelle että
kauas (kaksi tarkennuspistettä). Hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi potilasvalinta on
erittäin tärkeä ja MIOL-leikkaus pitää tehdä
yhtä aikaa molempiin silmiin.
MIOL-leikkauksen jälkeen potilailla esiintyy haloilmiötä ja kontrastiherkkyyden heikentymistä kuten myös IOL-leikkauksien
jälkeen.
Erikoistuva lääkäri Tuomo Lehtosen aiheena oli ikärappeuman (AMD) hoitopolku
Turussa. Aluksi hän kertoi kuulijoille perustietoa kosteasta ikärappeumasta ja sen pato-
geneesistä. Toisin kuin kuivaan ikärappeumaan kosteaan ikärappeumaan on olemassa
hoito, verisuonikasvutekijän (anti-VEGFlääkkeet) injisoiminen silmän lasiaiseen.
Tämä niin sanottu pistoshoito on yleisesti
tehokasta ja turvallista sekä parantaa potilaan elämänlaatua.
Hoidossa käytettävät tavallisimmat valmisteet ovat Avastin (bevatsumabi), Lucentis
(ranibitsumabi) ja Eylea (afliberatsepti).
Myös Lehtonen elävöitti luentoaan havainnollistavien videoklippien avulla.
Pistoshoidon
käytäntöjä
Perjantain koulutuksellisen osuuden päätti
mielenkiintoinen pistospaneeli, jonka veti
Riitta-Liisa Alm. Paneelissa olivat mukana
Seija Rahkola (SatSHP, Pori), Nina Viherkoski-Valtonen (VSSHP, Turku), Satu Lähde (PSHP, Tampere), Mirja Kivelä (PPSHP,
Oulu) ja Teija Aurala, (HUS, Helsinki).
Panelistit keskustelivat pistoshoitojen
käytänteistä. Yleisö seurasi ja kommentoi
keskustelua kiinnostuneena. Helsingissä ja
Hallitus 2015–2016
Puheenjohtaja Kati Nieminen, Pori
Varsinainen jäsen
Erja Malvalehto-Inkerö, Rovaniemi
Johanna Alaloukusa, Oulu
Merja Korhonen, Kärkölä
Sari Juvonen, Tampere
Irmeli Stenroos, Turku
Kirsti Rantala, Tampere
Varajäsen
Riitta Varamäki, Seinäjoki
Heidi Talvensaari, Helsinki
Aulikki Mäki-Jouppila, Seinäjoki
Riitta-Liisa Alm, Tornio
Petra Westerholm, Pori
Jaana Hakola, Rovaniemi
Silmähoitaja 13
Turku 2014
Luentojen lomassa osallistujilla oli mahdollisuus tutustua silmähoitotyötä ja sen kehittämistä
esitteleviin postereihin.
Tampereella tehtävään koulutetut sairaanhoitajat pistävät lasiaisinjektiot, mutta Oulussa, Turussa ja Porissa pistäminen on vielä
lääkärin tehtävä.
Sekä Helsingissä että Tampereella sairaanhoitajat saavat lasiaispistoksista lisäkorvauksen: Helsingissä hieman yli 200 euroa
kuukaudessa ja Tampereella 5–6 prosenttia
peruspalkasta, käytännössä hiukan yli 100
euroa kuukaudessa.
Pistoksia tehdään sekä leikkaussalissa että
toimenpidehuoneessa. Pistosmäärä vaihtelee
noin 20:sta aina 35–40:een päivässä. Yleisin
pistoshoidoissa käytetty lääke on Avastin. Pistoväli vaihtelee tavallisimmin neljästä kuuteen,
joskus seitsemään viikkoon. Pistoksia annetaan
kolmesta kuuteen pistoksen sarjana.
Sugillaatiot ovat tavallisimmat komplikaatiot. Endoftalmiitit ovat jokaisessa sairaalassa
harvinaisia, eivätkä ne ole lisääntyneet Helsingissä ja Tampereella sairaanhoitajien aloitettua pistämisen.
Jokaisella paikkakunnalla potilaat saavat
sekä kirjallista että suullista ohjausta ennen
pistoshoidon aloittamista ja sen aikana. Oulussa ja Porissa potilaiden pitää antaa kirjallinen suostumus Avastinin käyttöön.
Kaikilla panelisteilla oli kokemus, että potilaat kieltäytyvät hyvin harvoin Avastinin
käytöstä. Potilas täyttää kirjallisen kyselyn
terveydentilastaan ja tuo sen pistoshoitoon
tullessaan ainakin Oulussa, Tampereella ja Helsingissä. Osassa sairaaloista potilaat ohjataan
käymään pistosta edeltävänä iltana suihkussa
ja pesemään tällöin myös hiuksensa.
Missään panelistien edustamassa sairaa14 Silmähoitaja
lassa ei käytetty antibioottia pistosta edeltävästi, mutta Turussa, Porissa ja Tampereella
pistoksen jälkeen silmään laitettiin kloramfenikol-tippaa tai voidetta. Oulussa ja Helsingissä pistoksen jälkeen käytettiin ainoastaan
kostutusgeeliä (Oftagel).
Silmän puuduttamiseen käytettiin Obucainia, Oxb:tä jaTtetracainia sekä myös niiden erilaisia yhdistelmiä. Luomien pesuun
käytettiin Travahexiä, Betadinea ja 80-prosenttista alkoholia. Avastin tuli jokaisessa
sairaalassa apteekista pakattuna valmiiseen
kerta-annosruiskuun.
Invitria-ohjuria käytettiin pistoapuna Turussa, Oulussa, Porissa ja Tampereella. Kirjaamiskäytänteet ja hoitoisuusluokitukset
vaihtelivat eri sairaaloissa.
Luentojen lomassa osallistujilla oli mahdollisuus tutustua näyttelyalueella alan yrityksien
ja palveluntuottajien tuotteisiin ja toimintaan
sekä silmähoitotyötä ja sen kehittämistä esitteleviin postereihin.
Perjantaipäivä päättyi iltajuhlaan niin ikään
Radisson Marina Blu Palacessa. Herkullisen
illallisen ja keskustelujen lomassa illallisvieraita viihdyttivät humaltuva tarjoilija ja stand
up -koomikko.
Silmänpohjakuvia
ja kivunhoitoa
Mistä on hyvä Silmähoitajapäivät tehty?
Keskusteluista, kollegoista, näyttelystä, verkostoitumisesta. Niistä on hyvä Silmähoitajapäivät tehty.
Lauantaipäivän aluksi Matti Halkosaari Essmed Oy:stä luennoi näkökenttien tutkimisesta.
Silmähoitajat pitivät iltatilaisuutta onnistune
hauskaa ja sai nauraa.
Hänen jälkeensä Innz Oy:n Dheeraj Bansal
luennoi silmän OCT-kuvauksesta ja silmänpohjakuvien tulkinnan yksityiskohdista.
Tohtori Bansal paneutui erityisesti silmänpohja- ja OCT-kuvin tapahtuvaan kostean ikärappeuman (AMD) etenemisen seurantaan.
Kliinisen hoitotieteen professorin Sanna
Salanterän aiheena oli kivun hoitotyö osana potilaan kokonaishoitoa. Kivun hoito on
monitasoinen ja monisyinen asia. Salanterä
kehotti kuuntelemaan tarkasti potilaan kuvausta kivusta, sillä kivun luonne auttaa diagnoosin tekemisessä.
Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) on julkaissut suosituksen aikuispotilaan kirurgisen
toimenpiteen jälkeisen lyhytkestoisen kivun
hoitotyöstä, johon voi tutustua tarkemmin
Hotuksen internet-sivuilla www.hotus.fi/
hotus-fi/suositukset).
Lapsen näöstä
SMILE-leikkauksiin
Lounaan jälkeen sairaanhoitaja Satu Lähde
kertoi lapsen näön kehittymisestä ja näöntarkkuuden tutkimisesta eri menetelmillä.
Tämän jälkeen erikoislääkäri Markku Leinonen luennoi lapsen toiminnallisen näön
tutkimisesta. Hän havainnollisti esitystään
mielenkiintoisin videoklipein.
Osastonhoitaja Carita Karlssonin aiheena
oli silmähoitajien osaamisprofiili ja sen hyödyntäminen työelämässä muun muassa kehittämisen ja johtamisen apuvälineenä.
Päivän päätti erikoislääkäri Harri Koskelan luento SMILE-leikkauksista taittovirheki-
ena: ruoka oli erinomaista, tila viihtyisä, ohjelma
Kuvat: Riitta-Liisa Alm
Risuja ja ruusuja
Turun Silmähoitajapäiville osallistui molempina päivinä
190 osallistujaa. Palautteita jätettiin kiitettävästi:
paperisena 121 ja nettisivun kautta kuusi
eli yhteensä 127 palautetta. Hienoa!
Palautteen jättäneistä selvä enemmistö oli toiminut silmähoitajana alle
viisi vuotta erikoissairaanhoidossa.
PERJANTAIN ehdottomasti parhaana luentona pidettiin Pasi Allisen alustusta glaukooman kirurgisesta hoidosta. Palautteen jättäneistä
osallistujista 101 piti tätä luentoa päivän parhaana.
Toiseksi parhaana luentona perjantaina pidettiin pistospaneelia,
johon osallistui hoitajia eri kaupungeista. Paneelia luonnehdittiin hyväksi ja antoisaksi. Se toi hyvin esiin eri hoitokäytännöt ja toisten sairaaloiden käytäntöjä pistoshoidosta. Toivottiin kuitenkin, että paneelille olisi varattu enemmän aikaa.
Perjantain kaikkia luentoja pidettiin hyvinä, selkeinä ja mielenkiintoisina. Luennoissa esitetyt videot todettiin myös hyviksi.
rurgiassa. Hän kertoi, että leikkaus on hyvin
turvallinen menetelmä ja se on ollut käytössä
Suomessa noin kahden vuoden ajan. Menetelmä tuottaa stabiileja ja hyvin ennustettavissa
olevia hoitotuloksia. Myös hän havainnollisti
esitystään videoklipein.
Tervetuloa
Ouluun!
Lauantaina puheenjohtajana toiminut Jaana
Hakola kiitti osallistujia ja toivotti kaikki tervetulleiksi ensi vuonna Ouluun, jossa järjestetään seuraavat Silmähoitajapäivät. Samalla
vietetään yhdistyksen 25-vuotisjuhlia.
Johanna Alaloukusa on Suomen
Silmähoitajat ry:n sihteeri.
LAUANTAIN parhaana pidettiin Matti Halkosaaren Näkökenttien
tutkiminen -luentoa.
Sanna Salanterän alustus ”Kivun hoitotyö osana potilaan kokonaishoitoa” oli osallistujien mielestä päivän toiseksi paras luento. Kolmanneksi parhaana pidettiin Dheeraj Bansalin luentoa OCT:stä.
Kivun hoitotyö -luentoon olisi toivottu enemmän aikaa, samoin
näkökenttäluentoon. Vaikka Bansalin luentoa pidettiin kolmanneksi
parhaana, sai se jonkin verran kritiikkiä englannin kielestä ja toivottiin, että luento olisi ollut suomenkielinen.
Radisson Blu Marina Palace hotellia piti 105 vastaajaa erittäin hyvänä koulutuspäivien pitopaikkana. Ruoka sai paljon kiitosta ja sitä
pidettiin erittäin hyvänä. Palvelu oli hyvää ja tilat toimivat. Erityisen
paljon myönteistä palautetta sai se, että kaikki toiminnot olivat samassa rakennuksessa.
Lähes kaikki vastaajat pitivät iltatilaisuutta erittäin onnistuneena.
Ruoka oli erinomaista, tila kaunis ja viihtyisä. Ohjelma oli hyvää, hauskaa, mahtavaa ja ajan hermolla. Kiitettiin siitä, että sai nauraa. Iltajuhlassa oli mukavaa rentouttavaa yhdessäoloa ja samalla mahdollisuus
tutustua muihin silmähoitajiin ympäri Suomea.
Silmähoitaja 15
Turku 2014
Kuvat: Riitta-Liisa Alm
Perjantain parhaana luentona pidettiin
Pasi Allisen alustusta glaukooman
kirurgisesta hoidosta.
Myös pistospaneeli sai hyvän vastaanoton. Sille olisi toivottu vielä enemmän aikaa.
Vasemmalta paneelin asiantuntijat Seija Rahkola, Nina Viherkoski-Valtonen, Satu
Lähde, Mirja Kivelä ja Teija Aurala.
Toivottiin, että ruoka ja viinit olisi esitelty
ja ruokailun aikana olisi ollut taustamusiikkia.
Kolme iltajuhlaan osallistunutta vastaajaa piti
ohjelmaa mauttomana ja tökerönä.
LUENTOAIHEITA ensi vuodelle ehdotettiin paljon. Toivottiin muun muassa luentoja karsastuksesta, kaihista, diabeteksesta,
näönkuntoutuksesta ja takaosakirurgiasta.
Lisää luentoja näkökentistä ja OCT:sta suomeksi. Vuodeosastolla hoidettavan silmäpotilaan hoidosta ja poliklinikkahoitajan työstä
toivottiin myös luentoja.
Otamme huomioon näitä toiveita ensi vuoden silmähoitajapäiviä suunnitellessamme.
Matti Halkosaaren luento näkökenttien
tutkimisesta oli osallistujien mielestä
lauantain parasta antia.
16 Silmähoitaja
JOKA VUOSI Silmähoitajapäivien palautteissa on muutama palaute samantyyppisistä
asioista. Yleensä aina joku toivoo, että koulutuspäivät olisivat torstai ja perjantai. Samoin
esitetään toivomuksia kaupungeista, joissa
koulutuspäivät järjestettäisiin. Myös ajankohta herättää aina mielipiteitä.
Näihin asioihin ei silmähoitajayhdistyksen
hallitus juurikaan voi vaikuttaa. Omat päivät
pidetään aina syksyllä samaan aikaan kuin silmälääkäriyhdistyksen silmälääkäripäivät.
Jotta mahdollisimman moni yhdistyksen jäsen pääsisi koulutuspäiville, on tämä
mahdollista vain samaan aikaan, kun lääkärit ovat omilla päivillään. Ainakaan vielä ei
silmähoitajayhdistys ole päässyt ajankohtaan
vaikuttamaan.
Koulutuspäivät järjestetään aina paikkakunnilla, joilla on yliopistosairaala. Yleensä
katsotaan, että yliopistokaupungeissa on riittävät resurssit päivien järjestämiseen. Paikkakunta valitaan kiertävän listan mukaan.
Poikkeuksiakin on tehty. Kun oli esimerkiksi Suomen vuoro järjestää pohjoismaiset
silmähoitajapäivät, Tampere jäi väliin, ja silmähoitaja- ja silmälääkäripäivät järjestettiin
Helsingissä.
Usein myös toivotaan, että silmähoitajien
ja -lääkärien koulutuspäivät olisivat samassa
paikassa. Näin on joskus ollut, mutta aina tämäkään ei ole mahdollista. Kaikista kaupungeista ei löydy sopivia tiloja, joihin me kaikki
mahtuisimme.
Monesti silmähoitajat haluaisivat käydä
tutustumassa silmälääkäripäivien näyttelyyn. Tämä ei suinkaan ole kiellettyä, vaikka
näyttely olisikin eri paikassa kuin silmähoitajapäivät. Silmähoitajayhdistys on kuitenkin
saanut vuosi vuodelta enemmän myös omia
näytteilleasettajia, ja siitä meidän kannattaa
olla ylpeitä.
Halusin tässä perustella muutamia asioita,
jotka vuosittain ovat esillä palautteissa. Tämä
sen vuoksi, ettei tule sellainen olo, että annetuista palautteista ei välitetä.
Yleisesti tämän vuoden silmähoitajapäivien järjestelyihin oltiin erittäin tyytyväisiä ja palaute oli pääosin positiivista. Tämä
kannustaa suunnittelemaan seuraavia päiviä
Ouluun, jossa juhlimmekin 25-vuotiasta silmähoitajayhdistystä.
Kati Nieminen on Suomen Silmähoitajat
ry:n puheenjohtaja.
Yhteistyötä ja
osaamisen jakamista
toistaan, että kaikkea osaamista jaetaan.
Osaamista odottaa potilas ja siitä syntyy
työtyytyväisyys ja työn ilo.
Tampereen yliopistollisen sairaalan
Silmäkeskuksen osastonhoitaja,
vastikään eläkepäiville asettunut
Päivi Mattila oli perustamassa
Suomen silmähoitajien omaa
yhdistystä 25 vuotta sitten.
Miten kaikki sai alkunsa?
Silloinen professorimme ja ylilääkärimme Lotta
Salminen yllytti meitä hoitajia perustamaan
silmähoitajille oman yhdistyksen.
Keitä oli mukana?
Vetovastuuseen lähti leikkaussalihoitajamme
Marja-Liisa Taubert. Perustamiskokouksessa
Tampereella meitä oli muistini mukaan neljä
taysilaista: Marja-Liisan lisäksi vuodeosaston
osastonhoitaja Anja Marttila, silmäpolin
osastonhoitaja Eila Välimaa. Itse olin tuolloin karsastuspolin osastonhoitaja.
Äänivaltansa yhdistyksen perustamiseen
oli lähettänyt myös Kuopion yliopiston opetushoitaja Terttu Myöhänen.
Miten valmistauduitte yhdistyksen perustamiseen?
Marja-Liisa oli ennenkin ollut yhdistystoiminnassa aktiivinen ja tiesi, miten toimitaan.
Miten rahoitus järjestyi?
Vuonna 1990 taysilaiset järjestivät valtakunnalliset silmähoitajien opintopäivät Tampereella. Näille päiville tehtiin silmäklinikassa
kaihileikatun potilaan kotihoidosta opetusvideo, jota myytiin opintopäivillä. Myös
muu opintopäivistä kertynyt raha oli alkupääomana.
Milloin ja missä pidettiin ensimmäiset silmähoitajapäivät?
Vuonna 1991 Helsingissä. Niitä alettiin pitää
silmälääkäreiden syysopintopäivien kanssa samanaikaisesti ja samalla paikkakunnalla, jotta
mahdollisimman moni voisi osallistua.
Millaisia yksityiskohtia tulee mieleesi yhdistyksen perustamisesta tai koulutuspäivien järjestämisestä?
Aluksi meillä oli hyvin vähän kuluja sen vuoksi, että itse teimme kaiken talkoilla. Itse olin
muun muassa tilintarkastajana useamman
vuoden. Alusta asti hallitus on suunnitellut
ja toteuttanut hienoja opintopäiviä.
Kysymykset ja kuva:
Riitta-Liisa Alm
”Viime vuosien kehitys tehdä yhdessä
työtä potilaiden hyväksi on ollut hieno
asia”, Päivi Mattila sanoo.
Olet tehnyt pitkän päivätyön silmäsairaanhoitajana. Mitä se sisältää?
Opintieni alkoi 40 vuotta sitten Lahden diakonissalaitoksella. Jo sieltä sain kipinän erikoisalalle, jossa ehdin tehdä työtä yli 30 vuotta: vuodeosaston sairaanhoitajana 10 vuotta,
TAYSin Karsastuspoliklinikan osastonhoitajana lähes 10 vuotta ja Silmätautien poliklinikan osastonhoitajana 14 vuotta. Diakonissan
koulutustani arvostan erityisesti. Vuonna 1990
valmistuin myös terveydenhoitajaksi.
Minkälainen TAYS oli työpaikkana?
TAYS oli kaikkina työvuosinani kehittyvä,
uudistumaan pyrkivä työpaikka, joka antoi
mahdollisuudet kehittyä omassa työssä.
Sujuiko yhteistyö eri ammattiryhmien
välillä?
Se oli työurani alussa kovin muodollista ja
eriytynyttä. Viime vuosien kehitys tehdä
yhdessä työtä potilaiden hyväksi on ollut
hieno asia.
Mikä asia tai muutos on ollut urallasi merkittävintä?
Suurin muutos on ollut hoitajien työn muuttuminen avustamisesta itsenäiseen työskentelyyn.
Mitä mieltä olet tämän päivän silmäsairaanhoitajakoulutuksesta?
Silmäsairaanhoitajien koulutus on työpaikkojen ja työntekijän vastuulla. Arvostan erityisesti sitä, että hoitajat kouluttavat toinen
Onko silmähoitajan koulutustaso riittävä?
Onko kehitettävää?
Kehitettävää olisi paljonkin. Verkkokoulutus
on tätä päivää – jospa joku tai jotkut tekisivät verkkoon silmähoitajakoulutuksen! Silmähoitajille voisi kuvata osaamisen tasoja,
joille itse kukin voisi pyrkiä. Aloittelijasta
asiantuntijaksi.
Silmähoitaja-lehti on tärkeä tiedon välittäjä, edelleen lisää artikkeleita: näin meillä toimitaan. On myös hyödyllistä tutustua
muiden maiden silmähoitajakoulutuksiin;
niihin, joissa on erillinen erikoistuminen
kuten Ruotsissa.
Olet osallistunut moneen kehittämisprojektiin ja toimintatavan muutokseen. Viimeksi
olit kehittämässä sairaanhoitajien koulutusta ja perehdytit lasiaisinjektioiden pistämiseen. Miten kaikki sai alkunsa?
TAYSissa vieraili tutkimusryhmä, joka kertoi, että silmäpistoksia tekevät
Tanskassa sairaanhoitajat. Sairaanhoitaja
Jukka Välimäki oli halukas tutustumismatkaan,
jolta hän palasi tuoden toiminnan kuvauksen
kuvien kanssa ja kiinnostuneena aloittamaan
toimintaa myös meillä. Ylilääkärimme Anja
Tuulonen innostui asiaan, niinpä perustettiin projekti selvittämään asiaa.
Miten toimintatavan muutos ja tehtävänsiirto sujuivat?
Neljän kuukauden projektilla aloitimme toiminnan ja projektin päättyessä se oli valmis
jatkumaan normaalitoimintana. Halukkaat,
ensin neljä sairaanhoitajaa, lähtivät mukaan.
Hoitajien antamat silmäpistokset vapauttivat
tehtävästä lääkärin muihin tehtäviin.
Mikä muutoksessa sujui hyvin ja missä olisi kehittämistä?
Hyvää oli se, että muutos oli huolellisesti tehty
projektisuunnitelma, jota noudatettiin.
Tärkeää oli myös se, että ylilääkäri oli asian
takana ja hoitotyön esimiehet tukena.
Terveisesi silmähoitajille?
Teemme työtä hienolla erikoisalalla. Yhteistyöllä, toinen toistamme kunnioittaen ja potilaan
parhaaksi toimien ilo työstä on parhain.
Silmähoitaja 17
ExCel-kongressikeskuksen edessä vasemmalta Riitta-Liisa Alm, Erja Malvalehto-Inkerö, Johanna Alaloukusa, Kati Nieminen, Jouni
Väätänen, Jaana Hakola ja Heidi Talvensaari.
Kansainvälisiä tuulia
Lontoon ESONTSilmähoitotyön kansainvälinen
koulutustapahtuma järjestettiin tänä
vuonna ExCel-kongressikeskuksessa
Itä-Lontoossa 13.–17. syyskuuta.
ESONT-ESCRS-kongressi kerää
joka vuosi yhteen tuhansia lääkäreitä,
hoitajia ja teknikoita ympäri
maailman.
K
ongressin nettisivut aukesivat touko–
kesäkuun vaihteessa. Nettisivujen
kautta ilmoittauduimme kongressiin ja maksoimme ilmoittautumismaksut
kursseille. Internet-sivuilta seurasimme sinne ilmestynyttä uutta tietoa koulutuspäivistä
ja luentoaiheista.
Ohjelma tarkentui kesän aikana ja lopullinen
ohjelma ilmestyi vasta heinä–elokuussa.
18 Silmähoitaja
Kuvat: Riitta-Liisa Alm
Oftalmologisten laitteiden- ja työvälineiden laaja näyttely oli osa kongressikokonaisuutta.
Heidi Talvensaari
Riitta-Liisa Alm
-kongressissa
Tänä vuonna silmähoitajayhdistyksen hallituksesta oli matkalla mukana sekä varsinaisia
että varajäseniä. Lisäksi tapasimme kongressikeskuksessa suomalaisia sairaanhoitajia
ja lääkäreitä.
Kuljimme hotelliltamme kongressikeskukseen metrolla. Vaihtoehtona oli myös
gondolihissi – London Cable Car tai Emirates. Ensimmäisenä päivänä menimme Thamesjoen yli tietysti gondolihissillä, koska
hieno aurinkoinen sää ja maisemat siivittivät matkaamme.
Kongressikeskuksessa pääsimme heti
aistimaan ja näkemään kansainvälistä tunnelmaa.
Sunnuntaina oli ESCRS -kongressin virallinen avajaistilaisuus. Avauspuheen piti
itävaltalainen silmälääkäri, tohtori Günther
Grabner, jonka esitys oli mielenkiintoinen
katsaus kaihikirurgian kehittymisestä nyky-
päivään. Tilaisuus oli juhlava ja hyvä aloitus
kongressille.
Monipuolinen
ja laaja ohjelma
Luennot, oftalmologisten laitteiden- ja työvälineiden laaja näyttely sekä posterit ja videoesittelyt olivat kaikki samassa kongressitilassa
lääkäreiden ESCRS-tapahtuman kanssa.
Osallistumismaksulla pääsi kuuntelemaan suurinta osaa luennoista ja sai itse valita kiinnostuksen mukaan, mitä luentoja
halusi seurata.
Sairaanhoitajien ja teknikoiden ohjelma alkoi lauantaina eriaiheisilla kursseilla,
joista osa oli lisämaksullisia. Kurssitarjottimella oli muun muassa rakolampun käyttö,
OCT, kaihileikkaus, silmänpituuden mittaus ja IOL-laskenta, näkökenttätutkimukset
sekä refraktiivisen kirurgian kurssi hoitajille
ja teknikoille
Kiinnostava
luentotarjonta
Sunnuntai oli tiivis luentopäivä. Kuulimme
mielenkiintoisia esityksiä sairaanhoitajien ja
valokuvaajien laajennetuista tehtävänkuvauksista englantilaisissa sairaaloissa.
Richard Hancock kertoi Liverpoolin Aintreen yliopistollisen sairaalan uudesta toimintatavasta. Siellä silmäsairauksiin erikoistunut
valokuvaaja seuloo ikärappeumapotilaiden
OCT-kuvia ja ohjaa eteenpäin konsulttilääkärille injektiohoitoihin tai ei-hoidettavien
ryhmään. Toiminta aloitettiin vuonna 2010
pilottitutkimuksena, joka on nyt vakiintunut
uudeksi toimintatavaksi.
Melanie Mason Moorfieldsin silmäsairaalasta Lontoosta kertoi keratokonuspotilaiden
sarveiskalvon cross-linking-hoidosta, jota teSilmähoitaja 19
kevät ja johtavat sairaanhoitajat.
Asiantuntija-ortoptisti Tom Howard esitteli glaukooman liikkuvan tutkimus- ja kuvantamisyksikön, joka on kehitetty ja otettu
käyttöön Royal Devon ja Exeterin sairaalassa
Lounais-Englannissa.
Glaukoomapotilaiden määrä lisääntyy
Englannissa joka vuosi. Potilaat ovat entistä
iäkkäämpiä ja huolissaan omasta terveydestään. Lisäksi odotusajat sairaalan poliklinikalle ovat pitkiä.
Liikkuva yksikkö pystyy saavuttamaan
sellaiset alueet ja väestöryhmät, joiden hoidon tarve on suuri. Lisäksi kallis kalusto tulee
paremmin hyödynnettyä. Yksikkö toimii ostoskeskusten pihaan parkkeerattavassa isossa
rekassa, jonka kuljettajina toimivat koulutetut hoitajat.
Ongelmiakin oli: suurin pulma oli sähkö,
jonka saanti on ollut vaikea välillä järjestää
häiriöttömästi. Lisäksi huonot sääolot aiheuttavat hieman pulmia sekä potilaille että
mobiiliyksikölle.
Postereita ja
pistospaneeli
Posterit olivat sähköisinä nähtävillä ja niihin
pääsi rauhassa tutustumaan tietokoneilta ”Posterikylässä” (Poster Village). HYKS:n lasten
silmäyksikön näkökulmasta kiinnosti lapsiin
liittynyt posteri, Retinoblastoomapotilaiden
hoito Debrecen yliopistosairaalassa Unkarissa. Hoitolinjat näyttivät olevan samankaltaiset
kuin Suomessa.
Samana päivänä oli kansainvälinen paneelikeskustelu sairaanhoitajan tekemistä silmän-
Ensimmäisenä päivänä matka kongressikeskukseen taittui Thamesjoen yli
gondolihissillä.
20 Silmähoitaja
sisäisistä pistoksista. Paneelia veti ruotsalainen
ESONT-yhdyshenkilö ja silmäsairaanhoitaja
Susanne Albrecht.
Aihe herätti vilkasta keskustelua ja kysymyksiä sekä kokemusten jakoa. Esimerkiksi
kanadalainen hoitaja oli erittäin kiinnostunut kuulemaan hoitajavetoisesta pistostoiminnasta.
Tämäntyyppistä vastuuta
ei siellä ole vielä ajateltu
hoitajille.
Susanne Albrecht
kertoi, että Tampereella TAYS:n Silmäkeskuksessa on koulutettu
hoitajia antamaan silmäpistoksia hyvin tuloksin.
Myös Ruotsin Umeåssa on
aloitettu hoitajavetoinen pistostoiminta Tampereelta haettujen
oppien mukaan.
Italian puheenjohtajaedustaja epäili paneelissa, että Etelä-Euroopassa tuskin otetaan
käyttöön vastaavanlaista toimintaa.
Iltapäivän luentojen aiheita oli muun muassa
silmäsairaanhoitajan rooli Englannissa. Lene
Martin Karoliinisesta instituutista ja Lontoon
yliopistosta piti kaksi hyvää ja havainnollistavaa esitystä näön tutkimisesta ja lasten glaukoomasta. Norjasta oli esitys näkövammaisen
potilaan näönkuntoutuksesta.
Tower Bridgeä. Ohjelman teema olivat keskiaikaiset pidot: illallisruoka tarjoiltiin teeman
mukaisesti suurilta vadeilta ja padoista.
Kuuntelimme keskiaikaisia lauluja ja soittoa. Seurasimme tanssijoita, osa pääsi itsekin
tanssimaan esiintyjien kanssa. Oli akrobaatteja ja jonglöörejä, ja näimme myös hurjan miekkailunäytöksen.
Ensi vuonna ESONTESCRS-kongressi järjestetään Barcelonassa
Espanjassa 5.–6. syyskuuta.
Kannattaa lähteä
mukaan kansainväliseen kongressiin kuuntelemaan ja tutustumaan
eri maiden silmäsairauksien
hoitolinjoihin ja erilaisiin käytäntöihin. Matkan valmistelu kannattaa
aloittaa ajoissa ja apurahoja voi anoa taas ensi
keväänä Suomen Silmähoitajat ry:ltä.
Lisää
ESONTtunnelmia
Silmähoitajalehdessä
1/2015.
Silmähoitaja Heidi Talvensaari toimii
Hyksin Lasten- ja Karsastusyksikössä. Hän
on Suomen Silmähoitaja ry:n hallituksen
varajäsen ja ESONT-yhdyshenkilö. LänsiPohjan keskussairaalan silmäpoliklinikalla
työskentelevä Riitta-Liisa Alm on myös hallituksen varajäsen.
Ensi vuonna
Espanjaan!
Sunnuntai-iltana oli ESONT-kongressilaisten
gaalajuhla, joka pidettiin Ivory Housessa lähellä
Gaalajuhlan teemana olivat keskiaikaiset pidot: ruokaa, laulua, soittoa sekä tanssia ja
näyttäviä esityksiä.
HENNA SAVOLAINEN
Kuvat: Henna Savolainen
Lontoon
Docklands.
Näköala ExCelkongressikeskuksen
ja asuntoni
vierestä.
Kongressituliaisia
käytännön tuen tueksi
Tuliaisia ESCRS/ESONTkongressimatkalta esitteiden lisäksi oli
suuri määrä uutta tietoa taittovirheja linssikirurgiasta sekä vahvistus
käytänteiden toimivuudelle työssä.
Matkan anti auttaa suuntaamaan
tulevaan ja muokkaamaan yhteisiä
toimintatapoja.
T
oimin yksityisen sairaalan silmäosastolla taittovirhekirurgian esitutkimus- ja salihoitajana sekä kaihi- ja
linssikirurgian preoperatiivisena hoitajana.
Hain keväällä ensimmäistä kertaa Suomen
Silmähoitajat ry:n apurahaa Lontoon syyskuista ESCRS/ESONT-kongressia varten.
Iloiseksi yllätyksekseni sellainen minulle
myönnettiin.
Viivyin Lontoossa koko kongressin ajan.
Saavuin perille illalla 12. syyskuuta. Kongressin ajaksi majoituin Airbnb:n asuntoon aivan
ExCel-kongressikeskuksen viereen. Lyhyt kävelymatka kongressikeskukseen oli eduksi
pitkien koulutuspäivien aikana. Lounaan ja
muut taukohetket pääsin viettämään omassa
rauhassa hektisen keskuksen sijaan.
Kiinnostavia
luentoja
Ennen Lontooseen lähtemistä perehdyin kongressin ohjelmaan ja valitsin laajasta tarjonnasta
minua eniten kiinnostavat ja klinikallamme
ajankohtaiset aiheet. ESONT-luentojen lisäksi
päätin keskittyä SMILE- ja ICL-leikkauksiin
sekä linssileikkausten jälkeisiin taittovirheen
korjausleikkauksiin.
Käytännössä päivittäiset luentosuunnitelmani muuttuivat jatkuvasti, kun yritin ahmia
mahdollisimman paljon ja monipuolisesti
tietoa eri aiheista. Myös suuntavaisto ja ilmansuunnat menivät sekaisin muutamaan
otteeseen suuressa kongressikeskuksessa, ja
löysin itseni pariin otteeseen eri luennolta
kuin oli alun perin tarkoitus.
Ensimmäinen kongressipäivä alkoi luennolla refraktiivisen kaihikirurgian mittauksista. Tämä luento jäi myös parhaiten mieleeni koko kongressimatkalta. Luennoitsija
Rhonda Waldron keskittyi kaihileikkausten
preoperatiivisiin mittauksiin ja niiden laadun merkitykseen linssileikkausten tuloksissa. Sain luennolta runsaasti uutta tietoa ja
uusia näkökulmia.
Waldron oli erinomainen luennoitsija,
niinpä kuuntelijan mielenkiinto pysyi yllä
selkeän puheen sekä perusteellisen ja jäsennellyn esityksen ansiosta.
Esiintymisjännitystä
Kongressiin valmistautuessani sain tietää, että
kollegoideni tiivistelmä Terveystalon Silmäklinikan VIP-illasta refraktiivisen kirurgian
markkinointikeinona oli hyväksytty osaksi
ESONT-kongressin sunnuntain esitelmiä.
Kun olin ainoa osallistuja yksiköstäni, esityksen pitäminen koitui osakseni. Huolellisesta harjoittelusta huolimatta 10 minuutin
esitelmä tiivistyi lyhemmäksi ja esiintymisjännitys meinasi nostaa ääneni falsettiin. Esitys hoitui kuitenkin ilman suurempia kömmähdyksiä.
Sunnuntaina osallistuin myös kuivasilmäisyyden hoitoon liittyvälle luennolle, jossa
uutena asiana mainittiin ruokavalion oikeanlaiset rasvahapot.
Sunnuntain luennoilla käsiteltiin myös
sarveiskalvon biomekaniikkaa sekä vertailtiin SMILE- ja Lasik-leikkausten vaikutusta silmien kuivuuteen ja sarveiskalvon hermosoluihin.
Uusimpia trendejä
ja laite-esittelyjä
Alkuviikon luennot käsittelivät kaihikirurgian viimeisimpiä trendejä femtolaseravusteisista leikkauksista uusimpiin multifokaalilinsseihin.
Maanantaina perehdyin mitomysiinin käyttöön refraktiivisessa kirurgiassa ja ikänäköleikkauksiin sarveiskalvoimplanteilla.
Tiistaina tutustuin näyttelyalueeseen tarkemmin ja sain erinomaista henkilökohtaista palvelua
laite-edustajilta. Päivän iltaluennot käsittelivät
terapeuttista refraktiivista kirurgiaa.
Silmähoitaja 21
Päivitä tietosi!
S
uomen Silmähoitajat on ottanut käyttöön vuoden
2014 alusta uuden jäsenrekisterin, jonka yhteydessä on jäsenmaksuohjelma. Tämän ohjelman
käyttöön otto ei ole ollut mutkatonta. Ensimmäinen käyttövuosi on ollut haasteellinen ja opettanut erehdyksen
kautta paljon. Jäsenistö on ollut
ihailtavan pitkäpinnainen –
siitä kiitos!
Uusi jäsenmaksatuskausi lähestyy ja nyt vaaditaan
jäseniltä valppautta. Laskut
lähetetään tammikuun aikana sähköpostiin. Ne joiden yhteystiedot, sähköpostiosoitteet
tai työnantaja on vaihtunut, kannattaa käydä päivittämässä tietonsa
yhdistyksen nettisivuilla www.suomensilmahoitajat.fi > päivitä yhteystietosi.
Mukavaa joulunalusaikaa kaikille. Tehdään ensi
vuodesta hyvä vuosi silmähoitotyölle!
Vaihtuiko
sähköpostiosoite?
Trafalgar Square.
Keskiviikkona aikatauluni täyttivät SMILEleikkaukset myopian korjauksessa.
Aamuluentojen jälkeen alkoi kotimatkani.
Matkalaukkuni oli lihonut neljä kiloa matkan
aikana; muistiinpanot ja esitepinot tekivät yllättävän lisän laukun painoon, minkä huomasi käytännössä Lontoon metron portaita
noustessa. Onneksi avuliaita herrasmiehiä
riitti ruuhka-ajasta huolimatta auttamaan
laukkujen kanssa.
Viimeisenä matkapäivänä ehdin kiertää
Lontoon nähtävyyksiä valoisaan aikaan: Piccadilly Circus, Trafalgar Square ja National
Gallery tulivat viimein tutuksi. Tiiviin luentoaikataulun johdosta en juuri ehtinyt kierrellä isoimpia nähtävyyksiä.
Lontoon julkista liikennettä opin kuitenkin
käyttämään seuraavia vierailuja ajatellen.
Kiitän Suomen Silmähoitajat ry:n tukea
mahtavan koulutuksen rahoittamisessa ja
Iogen Oy:tä erinomaisen majoituksen järjestämisestä.
Sairaanhoitaja Henna Savolainen
työskentelee Terveystalo Kampin
Silmäklinikalla.
Lisätietoa:
henna.savolainen@terveystalo.com
22 Silmähoitaja
Terveisin
Erja Malvalehto-Inkerö
rahastonhoitaja
erja.malvalehto@inkero.fi
Haluatko kliinisesti
erikoistuneeksi
hoitajaksi?
S
ilmätautien hoitotyön vankan työkokemuksen omaaville sairaanhoitajille tulee helmikuussa hakuun koulutus: Kliinisesti
erikoistunut hoitaja – korkea-asteen oppisopimustyyppinen
koulutus, jonka laajuus on 30 opintopistettä.
Korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus on tutkinnon jälkeistä erityisosaamista tuottavaa täydennyskoulutusta. Opinnot suoritettuaan opiskelija kykenee toimimaan asiantuntijaroolissa työyhteisössään ja kehittämään potilaan vierellä tapahtuvaa hoitotyötä.
Lisätietoa: www.metropolia.fi/koulutukset/terveyspalvelut > Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen koulutus.
Jouni Väätäsen
muistoa kunnioittaen
ja kiittäen kaikista näistä vuosista
Silmähoitajayhdistyksen hallituksessa.
Lämpimästi muistaen
Suomen Silmähoitajat ry:n hallitus
• Hallitus kävi läpi Turun Silmähoitajapäivien järjestelyt ja totesi, että kaikki alkaa olla kunnossa niitä varten. Päiville on ilmoittautunut 180 yhdistyksen jäsentä. Hallitus päätti hankia yhdistykselle kaksi roll upia
jo ennen Turun päiviä.
• Ensi vuoden Pohjoismaiset Silmähoitajapäivät (NCON) järjestetään Bergenissä, Norjassa 14.–16.6.2015.
Norjalaiset haluavat jo nyt tietää muiden pohjoismaiden luennoitsijat ja aiheet. Heidi Talvensaari luennoi
retinoplastoomasta ja Johanna Alaloukusa Pohjois-Pohjamaalla kiertävän mobiiliyksikön toiminnasta.
Bergenissä pidetään myös pohjoismainen NCON-kokous, johon osallistuvat kunkin Pohjoismaan yhdistyksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.
• Hallitus totesi, että yhdistyksen taloudellinen tilanne on vakaa.
• Silmähoitaja-lehden toimittaminen vie runsaasti aikaa ja voimavaroja. Lisäksi lehden tekeminen on kallistunut. Hallitus päätti esittää vuosikokoukselle, että lehti ilmestyisi jatkossa kolmesti vuodessa.
• Metropolia AMK Helsingissä suunnittelee tarjoavansa 30 opintopisteen Kouluttaudu silmähoitajaksi -koulutusta. Vuoden kestävän koulutuksen hinta-arvio on 2 000–3 000 euroa/henkilö. Koulutusmainos on tulossa kohta jakoon. Hallitus keskusteli koulutuksen sisällöstä ja totesi, että koulutuksena se on hyvä, mutta
sitä pidettiin kalliina.
• Hallitus päätti esittää vuosikokoukselle jäsenmaksun korotusta 23 eurosta 25 euroon.
Hallituksen päätöksiä
Hallituksen kokous 6/2014
11.10. Helsinki
Silmähoitaja 23
M - Itella Oyj
Kuivasilmäisyys on yleinen mutta harvoin vakava ongelma
ja hoituu kostutushoidolla yleensä hyvin.
Oftagel annosteltuna ainakin aamuin illoin
pitää silmät virkeinä ja kosteina.
ō HARVA JA YKSINKERTAINEN ANNOSTELU
ō OFTAGEL-PIPETISTÄ GEELI TULEE
HELPOSTI ULOS
ō PIPETIT OVAT KÄYTTÖKELPOISIA JOPA KOLMEN
VUODEN AJAN PAKKAUKSEN AVAAMISESTA
ō GEELIMÄINEN TIPPA MYÖS PULLOSSA,
JOTA ON HELPPO KÄSITELLÄ
silmägeeli
4/2014
OFTAGEL® 2,5 mg/g karbomeeri. Käyttöaiheet: Keratoconjunctivitis sicca ja muu kuivan silmän oireenmukainen hoito. Annostus: 1 tippa silmään
1–4 kertaa vuorokaudessa. Pipetti on yhtä antokertaa varten. Yksi pipetillinen riittää kumpaankin silmään. Käytetty pipetti ja mahdollisesti jäljelle
jäänyt sisältö hävitetään. Vasta-aiheet: Yliherkkyys jollekin valmisteen sisältämälle komponentille. Varoitukset: Oftagel-silmägeeli silmätippapullossa
sisältää säilytysaineena bentsalkoniumkloridia, joka saattaa saostua pehmeisiin piilolinsseihin. Pehmeitä piilolinssejä ei tulisi käyttää valmisteen käytön
yhteydessä. Oftagel-silmägeeli kerta-annospipetissä ei sisällä säilytysainetta ja sopii täten säilytysaineille yliherkille potilaille. Piilolinssit tulisi poistaa
ennen valmisteen tiputtamista silmään ja asettaa takaisin aikaisintaan 15 minuuttia silmätippojen laiton jälkeen. Yhteisvaikutukset: Käytettäessä muuta
paikallista silmälääkitystä tulee lääkkeiden annon välillä olla vähintään 15 minuutin tauko ja Oftagel-silmägeeli tulee aina laittaa silmään viimeisenä.
Raskaus ja imetys: Valmistetta tulee käyttää raskauden ja imetyksen aikana vain, jos lääkityksestä koituva hyöty on sikiölle tai
rintaruokinnassa olevalle lapselle mahdollisesti aiheutuvaa riskiä suurempi. Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn:
Oftagel-silmägeeli saattaa ohimenevästi heikentää näkökykyä. Haittavaikutukset: Välittömästi valmisteen annon jälkeen
saattaa esiintyä ohimenevää näön sumentumista, lievää kirvelyä tai paikallista ärsytystä. Pakkaukset ja hinnat: (VMH 4/2014)
10 g 7,60 €, 3x10 g 15,76 €, 30x0,5 g 14,23 €, 120x0,5 g 32,15 €. Apteekista ilman reseptiä. Tutustu pakkauksessa olevaan
24 Silmähoitaja
www.santen.fi
käyttöohjeeseen. Oireiden pitkittyessä ja diagnoosin varmistamiseksi käänny lääkärin puoleen.