Koulutuspäivät Silmänpohja- kamera

4/2011
Suomen Silmähoitajat – Finlands Ögonskötare ry
www.suomensilmahoitajat.com
Koulutuspäivät
kokosi silmähoitajat
Helsinkiin
Silmänpohjakamera
kiertää Lapin kunnissa
Yksityinen Silmäsairaala
tarjoaa monipuolista
hoitoa Vantaalla. Sivu 4
Ensiavun päivystysuudistus
toi triagehoitajat
HUS:n Silmäklinikalle. Sivu 8
Antoisat Esont ja ESCRS
Mozartin hengessä
Itävallan Wienissä. Sivu 16
MST Kapselikoukut
Malyugin Ringin valmistajan uusin innovaatio
Kun kysyimme kirurgeilta mikä nykyisissä kapselikoukuissa oli hyvää ja huonoa, saimme lähes aina
saman vastauksen, “koukut ovat hyvä tuki, mutta rhexikseen kohdistuva paine on aina huolen
aiheena”. Tämän takia MST kehitti täysin uudenlaisen kapselikoukun. Koukun, jossa paine jakaantuu
paljon tasaisemmin, aina kapselipussin ekvaattorille saakka, jossa rhexis on tuettu jopa kuudesta
kohdasta, vain kolmella koukulla, ja joka on helppo implantoida sekä eksplantoida.
Täysin uusi, erilainen ja parempi kapselikoukku. Suomessa vain Iogenilta.
Koukku on saatavilla loppuvuodesta 2011. Varmista jo nyt, että olet
ensimmäisten käyttäjien joukossa ja pyydä koekäyttöerä sekä tuote-esittely.
www.iogen.fi
timo.kangastupa@iogen.fi
040 80 10 815
2 Silmähoitaja
Skannaa koodi tai käy osoitteessa
http://bit.ly/MST-koukut ja katso
video koukkujen käytöstä.
Silmien tietotaito saman
katon alla Vantaalla...................................4
Diabeettisen retinopatian
seulontaa Lapissa......................................5
Triagehoitaja näkee
asioiden moninaisuuden...........................8
Koulutuspäivät päivitti
arjen osaamista.......................................12
Silmähoitajat mukana
Wienin kongressissa................................16
Sairaalahygieniapäivät
Vaasan yliopistolla...................................19
Toimintasuunnitelma..............................21
Palstat
Puheenjohtajalta.......................................3
Minun työni............................................20
Uudet jäsenet.........................................21
Hallituksen päätöksiä..............................22
Yhteystiedot...........................................23
Pohjoismaista
yhteistyötä
T
ätä kirjoittaessani on pyhäinpäivän ilta. Kynttilät
on haettu esiin lieventämään pimeyttä. Lunta
ei vielä ole Pirkanmaallekaan saatu, vaikka
pikkuväki sitä hartaasti odottelee.
Joulu lähestyy päivä päivältä ja tuo mukanaan omat
touhut ja tohinat.
Silmähoitajien koulutuspäiville osallistui tänä vuonna
yli 250 silmäalalle vihkiytynyttä hoitajaa. Yleisesti ottaen
päiviin oltiin hyvin tyytyväisiä. Kiitos vielä kerran
Jounille. Hän oli valtuutettu pääorganisoija Helsingissä.
Lämpimät kiitokset myös kaikille
yhteistyökumppaneillemme ja osallistujille, jotka
edesauttoivat osaltaan koulutuspäivien onnistumisen
mallikkaasti.
Apurahojen saajat lähettävät matkakertomuksensa
apurahan alkulähteille ja hallitukselle. Niitä saamme
lukea lehdestämme matkan varrella. Tässä lehdessä on
yhteenveto koulutuspäivistä.
Lämpimät kiitokset palautteista, jotka ovat meille
tärkeitä valmistellessamme seuraavia koulutuspäiviä,
jotka koskevatkin kaikkia Pohjoismaita. Järjestelyt
tuovat erityishaasteita mukanaan. Hallitus on hyvissä
ajoin aloittanut ensi vuoden päivien järjestelyt.
Esont-yhdyshenkilö Raija Lammin kanssa
osallistuimme Esont-kongressiin ja siellä pidettyyn
NCON-kokoukseen Wienissä syyskuussa.
Osallistuminen isoon kongressiin oli mieleenpainuvaa ja
ainutlaatuista. Matkaseurana meillä oli apurahojen saajat
eri puolilta Suomea.
Tässä lehdessä on matkakertomus Wienin
matkastamme. Sitä lukiessa tuli haikea olo, koska sen
kirjoittanut Raija Lammi jättää hallituksen. Lämpimät
kiitokset ja halaukset ahkeralle ja aktiiviselle Raijalle
sekä pitkäaikaiselle hallituksen jäsenelle Juha Mäelle
hyvästä yhteistyöstä. Molemmille myötätuulta elämän
purjeisiin.
Hallituksella on tänä vuonna vielä yksi kokous,
joka koskee ensi vuoden pohjoismaisia koulutuspäiviä.
Hallitus on saanut uusia jäseniä rikastuttamaan ajatuksia
ja toimintaa. Toivotamme heidät tervetulleiksi!
Leppoisaa joulun odotusta ja aikaa sekä onnekasta
uutta vuotta kaikille!
Puheenjohtajalta
Sisältö
Anja Korpiaho
Silmähoitaja 3
Kuvat: Marja Holopainen
Kehykset ovat esillä vastaanottotilassa.
MARJA HOLOPAINEN
Silmäasema ja Yksityiset Silmäsairaalat yhdistivät voimansa
Viime vuoden lopussa
Silmäasema osti sekä
Helsingin, Espoon että Vantaan
Yksityiset Silmäsairaalat.
Kotimainen optisen alan
fuusio mahdollistaa
silmien kokonaisvaltaisen
terveydenhuollon samassa
toimipisteessä kattavasti
Helsingistä Rovaniemelle.
Minna Määttä
Silmien tietotaito sam
M
yyrmanninSilmälääkäriasemamuutti
Vantaan Yksityisen Silmäsairaalan
tiloihin huhtikuun alussa. Myymälä
toimii vastaanoton odotustilassa ja kehykset on
sijoiteltu niin, että esittely on helppoa ja luontevaa vastaanottoa odoteltaessa.
Henkilöstöä on 1,5 optikkoa, kaksi optista
myyjää, kolme vastaanottohoitajaa, tutkimushoitaja ja vastaava sairaanhoitaja.
Henkilöstö siirtyy joustavasti toimialalta toiselle tarvittaessa. Pyrkimyksenä on, että koko
henkilökunta pystyy palvelemaan asiakasta ja
auttamaan kiireisinä hetkinä sekä myymälän
että terveyspalvelujen puolella. Henkilökunta
on ottanut haasteet ja kouluttautumisen uusiin
tehtäviin vastaan myönteisesti.
Yksi käynti,
monta asiaa
Vantaan Yksityisessä Silmäsairaalassa on yli 500
silmälääkärin vastaanottokäyntiä kuukaudessa
ja silmälaboratoriossa 100 tutkimusta kuukausittain. Potilaat saavat määrätyt tutkimukset
mahdollisuuksien mukaan heti vastaanoton
yhteydessä, jolloin silmälääkäri voi antaa palautteen tutkimuksista samalla käynnillä.
4 Silmähoitaja
Vantaan Yksityisessä Silmäsairaalassa myös leikataan kaiheja.
Lääkärit voivat myös helposti konsultoida
toisiaan tutkimusten tulkinnassa ja hoitolinjan
valinnassa. Silmäkirurgin erityispätevyyden
omaavien lääkäreiden vastaanottoja on myös
lähes päivittäin, jolloin esimerkiksi kaihin toteaminen nopeutuu ja asiakas voi saada leikkausajan tarvittaessa heti.
Kokenutta
tiimityötä
Vantaalla tehdään pääasiassa kaihileikkauk-
sia kahtena-kolmena päivänä viikossa. Hoidamme sekä yksityisiä että palvelusetelipotilaita paikallispuudutuksessa ja tarvittaessa
sedaatiossa.
Leikkausryhmään kuluu silmäkirurgin lisäksi kaksi leikkaus- ja anestesiaan erikoistunutta sairaanhoitajaa, välinehuoltaja ja tutkimushoitaja, joka mittaa potilaista IOL:t,
tiputtaa laajentavat tipat ja kotiuttaa potilaat.
Kokenut tiimi pystyy hoitamaan isompiakin
potilasvolyymeja.
Nykyaisilla tutkimuslaitteilla voidaan tehdä muun muassa
glaukoomatutkimukset kattavasti.
Sairaalassa tehdään esitutkimukset kaihi- ja taittovirhekirurgiaan.
massa paikassa
Kokonaisvaltaista
hoitoa
Asiakkaan näkökulmasta kaikki silmän terveydenhuoltoon tarvittavat elementit löytyvät
samasta paikasta, mikä helpottaa kokonaisvaltaisen hoidon saavuttamista. Optikko voi tarvi-
tessaan siirtää asiakkaan hoidon silmälääkärille,
jos hän havaitsee jotain poikkeavaa.
Silmälääkäri voi vastavuoroisesti konsultoida optikkoa yksilöllisten linssien valinnassa tai
keskustella siitä, minkälainen linssi tyyppi olisi
asiakkaalle paras.
Marja Holopainen on Vantaan Yksityisen
Silmäsairaalan vastaava hoitaja
ja Silmäasema Vantaa Myyrmäen
myymäläpäällikkö.
Silmähoitaja 5
PIRJO AISALA
Diabeettisen
retinopatian seulonta
sujuu Lapin kunnissa
Lapissa ei aina toimi
nettiyhteys. Postit,
pankkiautomaatit ja kaupat
häipyvät yksi kerrallaan.
Silmänpohjakamera
kuvaajineen kiertää kuitenkin
uskollisesti alueen kunnissa
kahdesti vuodessa.
D
iabeettisen retinopatian seurantaan
ja hoitoon kohdistuu merkittävä osa
silmäpoliklinikoiden työpanoksesta. Hoidot ovat kehittyneet niin somaattisella
kuin silmäpuolellakin laserin, kuviosarjalaserin, vitrektomian ja VEGF-estäjähoidon
ansiosta.
Retinopatian aiheuttama näkövammaisuus onkin huomattavasti vähentynyt. Vielä
vuonna 1990 näkövammarekisterin diabeetikoista 40 prosenttia oli luokiteltu sokeiksi,
mutta vuonna 2000 enää 26 prosenttia. Hoito tuottaa parempia tuloksia, jos potilaan saa
ajoissa kiinni. Tämä vaatii myös oireettomien
potilaiden säännöllistä seurantaa.
Aloitin itse silmäurani Rovaniemellä 1980luvun alkupuolella, jolloin sairaanhoitopiirissämme oli reilut 120 000 asukasta. Sairaalassa oli neljä silmälääkärin virkaa, jotka
eivät milloinkaan ole olleet kaikki täytettyinä.
Kaupungissa oli kaksi yksityissilmälääkäriä ja
kunnissa kävi siellä täällä silloin tällöin vastaanoton pitäjiä Etelä-Suomesta.
Poliklinikan potilasmäärät olivat nykymittapuulla massiiviset. 1-tyypin diabeetikot seurattiin sairaalassa, ja terveyskeskuslääkärit oftalmoskopoivat 2-tyypin potilaat
kykyjensä mukaan.
Kamera kiertoon
kunnissa
Vuonna 1992 Diabetesliiton työryhmä julkaisi suosituksen diabeettisen retinopatian seurannasta ja hoidosta sekä näkövammaisten
6 Silmähoitaja
kuntoutuksesta. Tämän suosituksen mukaan
kaikkien diabeetikoiden tulisi päästä säännölliseen silmänpohjaseulontaan.
Julkaisujen mukaan oftalmoskopiaseulonnassa näköä uhkaavat muutokset havaitaan
vain 33-67-prosenttisesti, kun valokuvaseulonta on luotettavampi ja vaatii vähemmän
lääkäriresursseja.
Kameroita alkoi olla kaupan. Omassa
sairaanhoitopiirissämme ajatus potilaan
luo tulevasta seulonnasta, hienolla nimellä
teleoftalmologiasta, kuulosti järkevältä, sillä
kaukaisimmat potilaamme saapuvat yli 500
kilometrin takaa.
Miltähän helsinkiläispotilaasta tuntuisi
lähteä rikanpoistoon Kokkolaan - ja startata kymmenen minuutin poliklinikkakäynnin jälkeen kotimatkalle?
Lapin keskussairaalan tulisieluinen endokrinologi, edesmennyt Timo Tulokas otti
asiakseen vakuuttaa sairaanhoitopiirin kunnat silmänpohjakameroiden hankkimisen
järkevyydestä, ja vuonna 1995 ensimmäinen
kamera alkoi kiertää kunnissa. Seuraavana
vuonna kaikki jäsenkunnat olivat jo säännöllisen valokuvaseulonnan piirissä.
Hiljalleen siirsimme poliklinikalta kaikki
laserhoitoa tarvitsemattomat potilaat myös
seulontapuolelle.
Helppoa
ja taloudellista
Jotta seulonta olisi järkevää, sen kohteen pitää olla merkittävä kansanterveysongelma,
johon on olemassa hoito. Seulonnan pitää
olla potilaalle niin turvallinen, vaivaton
ja miellyttävä, että hän osallistuu siihen.
Lisäksi seulonnan pitää olla kustannustehokasta.
Diabeettisen retinopatian seulonta valokuvin täyttää kirkkaasti
nämä vaatimukset. Taloudelliseen
puoleenkin saatiin kotimainen varmistus vuonna 1999, kun Lapin
sairaanhoitopiirin silloisen johtajaylilääkärin Hannu Pajunpään väitöskirja aiheesta
julkaistiin.
Kävi ilmi, että diabeteksestä johtuvasta
näkövammaisuudesta aiheutuvat kulut olivat
vuodessa yli kolme kertaa suuremmat kuin
koko väestön seulonnasta ja hoidosta koituvat
kustannukset. Jos vuodessa olisi koko maassa
saatu 50 henkilön näkövammautuminen estetyksi, toiminta olisi maksanut itsensä.
Islannissa aloitettiin diabeetikoiden tehoseulonta vuonna 1994 eli samoihin aikoihin kuin meillä. Siellä näkövammautuminen
saatiin loppumaan kokonaan. Siellä tosin oli
tuolloin 300 diabeetikkoa eli 0,1 prosenttia
väestöstä. Silmälääkäri kävi säännöllisesti tutkimassa jokaisen. Lapin sairaanhoitopiirissä diabeetikoita on 8 000 eli seitsemän
prosenttia väestöstä.
Polaroid-kuvat
suosittuja
Alusta lähtien pidimme tärkeänä, että diabetesseulonta oli resurssisyistä kuntien eikä
Pirjo
Aisala
Markku Joki
DM2 ja nevus
silmäpoliklinikan vastuulla. Kunkin kunnan
diabeteshoitaja piti lankoja käsissään. Tällä
periaatteella kunnat hankkivat neljä silmänpohjakameraa, jotka kiersivät ja olivat kussakin kunnassa muutamien viikkojen ajan
kaksi kertaa vuodessa.
Suurin osa seulontapotilaista on iäkkäitä
ja heillä on paljon muitakin silmäongelmia.
Oulussa tehtiin 1990-luvulla pieni tutkimus,
jossa havaittiin, että 15 prosentilla vanhusväestöstä ei saatu edes toisesta silmästä kunnollista kuvaa.
Mustuaiset on valokuvaukseen syytä laajentaa tropicamidilla. Metaoksedriini on iäkkäälle väestölle melko riskialtis, mutta tästä
huolimatta diabeetikon mustuainen ei aina
kovin hyvin laajene.
Parhaiksi todetut 60 asteen mustavalkokuvat ovat ”kentällä” laajan mustuaisen ja taitavan kuvaajan vaatimuksensa vuoksi haave
vain, joten seulontavälineeksi valikoitui 45
asteen nonmydriaattikamera, jolla otettiin
kuva papilla ja toinen macula keskipisteenä
- myöhemmin maculakuva siten, että papilla
on aivan kuvan reunassa.
Tällaisella kuvaussysteemillä ”missataan”
yli 25 prosenttia niistä muutoksista, jotka
näkyisivät ”kultaisen standardin” mukaan
otetuissa kuvissa eli seitsemässä 30 asteen
kuvassa, mutta johonkinhan täytyy seulonnassa raja vetää.
Suurin osa kunnistamme otti alkuun
Polaroid-kuvia, joista näkyi heti, oliko kuva
onnistunut. Ei tarvinnut odottaa useampaa
päivää filmin kehitystä ja pyytää potilasta
mahdollisesti uusintakäynnille taas sadan
kilometrin päästä.
Paikallista
osaamista
Kuvat katsottiin hoitavan lääkärin vastaanotolla kunnissa. Muutoksia sisältävät kuvat
lähetettiin postipakettina Rovaniemelle silmälääkärille tarkistettavaksi. Kahden konsul-
DM2 ja nevus - käsitelty kuva.
toivan silmälääkärin kartellimme on pysynyt
koko ajan samana - samoin toiminnasta saatava korvaus.
Paikallisen silmälääkärin käyttäminen
konsulttina onkin laadun pysyvyyden kannalta äärimmäisen tärkeää. Hoitavat kollegat ovat kaikki tuttuja, eikä tumpelointi
pysy salassa.
Nykypäivinä tämänkaltainen konsultointityö on helppo ulkoistaa Suomenlahden tai
vaikka valtamerten taakse, eikä pelisäännöistä ja laadunvarmistuksesta sopiminen tällöin
ole täysin mutkatonta.
Tilastomme ovat vastanneet muualla maassa
ja maailmalla kerättyjä varsin hyvin. Yleensä
maksimissaan viisi prosenttia kuvista saa olla
luokitteluun kelpaamattomia. Käytännössä
tällöin on kyseessä harmaakaihi, kiteinen lasiainen tai täysin laajenematon pupilla.
Noin 60 prosenttia kuvista tulee silmälääkärin tarkistettavaksi ja noin 10 prosenttia kuvatuista päätyy lopulta tarkistukseen
poliklinikalle.
Kokenut
kuvaaja
Polaroid-kuvien tulkinta oli välillä turhankin
haastavaa. Vuosituhannen vaihteessa kamerat
alkoivat olla vaihtokunnossa. Markkinoille oli
ilmaantunut ranualaislähtöinen, nykyisin Rovaniemelle rekisteröity Digifundus Oy, joka
vuokrasi kunnille ensimmäisen digikameran
vuonna 2000.
Vuonna 2005 kaikki kunnat olivat jo hankkineet pakettiratkaisun, johon kuului kameran lisäksi paikalle saapuva kuvaaja. Aiemmin
kuvat otti kunnassa joko diabeteshoitaja tai
röntgenhoitaja. Toisinaan kuvat olivat erinomaisia, toisinaan suttuisempia.
Piirissämme on koko ajan pääosin toiminut sama kokenut kuvaaja, mikä on erittäin
mukavaa paitsi potilaiden myös yhteistyötä
tekevän silmälääkärin kannalta. Digitaalielämä kehittyy nopeasti ja aiheuttaa hankaluuk-
sia kuvaohjelmien vaihtuessa, jolloin edelliset
vertailukuvat eivät olekaan käytettävissä.
Kuvat kyllä tallentuvat kuntien ja Lapin
keskussairaalan yhteiseen kuva-arkistoon,
mutta se toimii radiologien ehdoilla, eikä kuvia voi enää siellä käsitellä, jolloin suuri osa
muutoksista jää näkymättömiin.
Kansallinen
ohjeistus
Alusta alkaen meillä on ollut käytettävissä
kansalliset ohjeet kuvien luokittelusta eri
retinopatiaryhmiin ja suositus kuvausväleistä. Näitä ohjeita on ajoittain päivitetty, ja
kuvausvälit ovat kokemuksen myötä pidentyneet jopa kolmeen vuoteen.
1-tyypin diabeetikoilla muutoksia löytyy 80
prosentilta 20 vuoden sairastamisen jälkeen,
2-tyypin diabeetikoista joka toiselta 10 vuoden
jälkeen ja melko monella jo heti diagnoosihetkellä, joten luokittelemista riittää.
Kehitteillä on tosin automaattisia kuvankäsittelyrobotteja, jotka saattavat vähentää
seulontaan käytettävän työvoiman tarvetta
tulevaisuudessa huomattavastikin.
Seulonta on eri sairaanhoitopiireissä järjestetty joko oman kunnan tai sairaanhoitopiirin toimintana, tai sitten koko homma
hoituu kaupallisen toimijan kautta. Rovaniemeläisfirma hoitaa kertomansa mukaan nyt
kolmasosan Suomen kuvauksista. Kamera voi
tulla kuntaan tai voi lyhyiden välimatkojen
paikkakunnilla seistä paikallaankin.
Joka tapauksessa toimintaa olisi jo korkea
aika saada jokaiseen kuntaan ja kaikkia diabeetikkoja koskevaksi. Omalla kohdallamme tulosta on 15 vuoden aikana syntynyt:
näkövammaisuus ja vitrektomialuvut ovat
vähentyneet, laserointimäärät ovat kasvavasta diabeetikkomäärästä huolimatta pysyneet
ennallaan ja potilaat olleet tyytyväisiä.
Pirjo Aisala toimii erikoislääkärinä
Lapin keskussairaalassa.
Silmähoitaja 7
MINNA HAKONEN, ANU MÄENPÄÄ
Triagehoitaja
näkee asioiden
moninaisuuden
HUS Silmäklinikan ensiavun
päivystysuudistus on
nopeuttanut kiireellisten
potilaiden hoitoon pääsyä.
Uudistus oli haastava ja osin
rankkakin kokemus, mutta nyt
myös hoitajat voivat nauttia
työn hedelmiä.
H
US Silmäklinikan ensiavun päivystysuudistus sai alkunsa, kun sosiaali- ja terveysministeriö vuonna
2009-2010 asetti työryhmän eri erikoisaloilta
pohtimaan valtakunnallista päivystyspotilaiden hoidontarvetta ja kiireellisyyttä. Tällöin
muotoutuivat yleiset hoidon kiireellisyyskriteerit, ja tarkoitus oli saada päivystyspotilaiden
hoidon kriteerit yhtenäisemmäksi.
Päivystysuudistus otettiin myös Silmäklinikalla ilolla vastaan, koska jonot päivystykseen olivat kasvaneet pitkiksi ja olivat monena
päivänä jopa 10 tunnin mittaisia.
Vuonna 2009 potilaskäyntejä ensiavussa
oli 11434. Keskimääräinen jonotusaika elokuussa 2009 oli 4,58 tuntia - ajoissa oli suurta variointia.
Pitkään, yli kahdeksan tuntia, jonottaneiden potilaiden määrä oli 106. Muualle lääkärien ohjaamine potilaiden määrä samana
vuonna oli 576.
Uudistuksen jälkeen elokuussa 2010 potilaskäyntejä päivystyksessä oli 8 044 ja läpimenoaika oli laskenut 1,39 tuntia. Keskimäärin
aika oli 3,19 tuntia. Myös negatiiviset potilaspalautteet olivat vähentyneet merkittävästi.
Lisäksi triagea tekevien sairaanhoitajien muualle ohjaamien potilaiden määrä oli
noussut puolella 1071 potilaaseen. Nämä
8 Silmähoitaja
potilaat eivät siis kuuluneet päivystyshoidon piiriin.
Uusi
ohjeistus
Ennen päivystysuudistusta hoitajan työ ensiavussa oli melko lailla samanlaista kuin ajanvarausvastaanotoillakin. Sairaanhoitajat hoitivat
ensiavun töitä vuorotellen ja hoitoon otettiin
kaikki lähetteellä tulevat potilaat.
Potilaat, jotka pyrkivät hoitoon ilman lähetettä, haastatteli päivystävä lääkäri. Kriteerit hoitoon pääsystä saattoivat vaihdella paljonkin lääkärin kokemusperustan mukaan.
Potilaita hoidettiin myös yöllä riippumatta
vaivan laadusta, ja potilasjono venyikin usein
aamuun saakka.
Silmähoidon kiireellisyyttä ohjaavan toimintaohjeistuksen laati toukokuussa 2010 työryhmä,
johon kuuluivat dosentti, silmäklinikan ylilääkäri
Erna Kentala; dosentti, silmäpoliklinikan ylilääkäri Marita Uusitalo; LL, päivystyksen vastuulääkäri Heikki Saaren-Seppälä ja LL, päivystyksen vastuulääkäri Kirsti Talvensaari.
Uudistuksen sisältö: hoidon kiireellisyyttä
ohjaava toimintaohjeistus päiväpäivystys arkisin klo 20 asti ja viikonloppuisin klo 18 asti
tiettyjen potilasryhmien osalta määriteltiin
potilasryhmät, jotka hoidetaan kellonajasta
riippumatta kaikista päivystykseen lähetettävistä potilaista tulee konsultoida etukäteen
triagehoitajan toiminta alkoi
Koordinoitua
työtä
Tällä hetkellä työ ensiavussa on koordinoitua. Sairaanhoitajia on aamuvuorossa yleensä kolme: yksi triagetoiminnan hoitava sairaanhoitaja, joka vastaa ensiavun toiminnasta
Sairaanhoitajat Minna Hakonen (vasemmalla) ja Mar
työvuoronsa ajan, yksi puhelinneuvontaa
antava sairaanhoitaja sekä yksi sairaanhoitaja, joka ottaa kahdesta lääkärinhuoneesta
tulevat pyynnöt. Olemme saaneet myös sihteerin helpottamaan hoitajille aikaisemmin
kasautuneita paperitöitä.
Iltaisin hoitajia on kaksi. Toinen heistä
hoitaa triagetoiminnan ja vastaa toiminnan
sujuvuudesta työvuoronsa ajan sekä toinen
pääsääntöisesti hoitaa puhelinneuvonnan,
joka on usein kovin vilkasta.
Päivystäviä lääkäreitä on illalla vain yksi,
joka on läpi yön yhden sairaanhoitajan kanssa.
Tällöin yövuorossa oleva sairaanhoitaja tekee
hoidon kiireellisyyden arvioinnin konsultoiden tarvittaessa päivystävää lääkäriä.
Nykyisin triagetoimintaa hoitava sairaanhoitaja ottaa kaikki ensiapuun tulevat potilaat vastaan, jotta kokonaisnäkemys päivystyksen tilanteesta pysyy yhdellä hoitajalla
hyppysissään.
• suunnittelee ennakkoon potilaan hoitoa valmiiksi ja mahdollisesti tarvittavia tutkimuk-
SILMÄKLINIKAN
ENSIAVUN
POTILAIDEN HOIDON
KIIREELLISYYS
– suosituksista huolimatta
tapauskohtainen harkinta
aina mahdollista
Aina päivystyspotilas:
• akuutti glaukooma
• kemikaali/palovamma
• avoin lävistävä silmävamma
• selluliittiepäily (sinuiittiperäinen
korvaklinikkaan,
luomihaavaperäinen
silmäklinikkaan)
• silmäleikkauksen jälkeisen
silmänsisäisen tulehduksen epäily
• lasten luomihaavat
• temporaaliarteriitti epäily
• tuore (alle 6 tuntia) valtimotukos
• äkillinen näön menetys (alle 6 tuntia)
Ohjataan neurologian
päivystykseen
• homonyymi hemianopia
• amaurosis fugax
• akuutti Horner + kasvo/kaulakipu
• okulomotoriuspareesi ja laaja
mustuainen
Päiväpäivystys:
ika Toivonen sekä ensiavun vastuulääkäri Anna Korsbäck.
sia (verenpaine, verensokeri, kuvantamiset,
laboratorionäytteet, mahdolliset konsultaatiot, laajennustipat jne.).
• tekee mahdollisesti jo pieniä diagnosointia
helpottavia toimenpiteitä valmiiksi ( rikanpoisto, visus, silmänpaine, kemikaalivamman
huuhtelun aloitus itsenäisesti, sak-pinnan
värjäys, adenoviruspikatestin teko).
• tarvittaessa delegoi hoitoa eteenpäin muille hoitajille.
• määrittelee jonopaikan arviointikykynsä
mukaan - päivystykseen tuloaika ei useinkaan määrää jonopaikkaa.
• haastattelee ilman lähetettä hoitoon pyrkivät potilaat ja tarvittaessa ohjaa potilaan
oikeaan hoitopaikkaan. Potilaan tulee saada
ohjausta ja neuvontaa siihen vaivaan, jonka
vuoksi hän tulee, vaikka heidät ohjattaisiinkin muualle.
• tarkistaa konsultoinnin kuntoon lähetteellä saapuvista.
• herkästi konsultoi erikoislääkäriä epäselvissä tapauksissa.
Nopeammin
hoitoon
Päivystysuudistuksen jälkeen kiireellisten potilaiden hoitoon pääsy on nopeutunut. Toiminta
ensiavussa on myös tehostunut selkeämpien
toimenkuvien ansiosta. Lääkärityövoimaa on
saatu kohdistettua paremmin, kun osa heille
aikaisemmin kuuluneista töistä on siirtynyt
nyt hoitajalle. Tämän toivoisimme myös työantajapuolen huomioivan.
Silmähoitajan työ on tullut mielekkäämmäksi ja avartanut huomaamaan potilaan
kokonaisuuden ja eri elintoimintojen vaikuttavuuden silmän tilanteeseen. Päivystysuudistus on ollut kaiken kaikkiaan haastava
ja rankkakin kokemus, mutta tänä päivänä
poimimme työmme hedelmiä!
Sairaanhoitajat Minna Hakonen
ja Anu Mäenpää työskentelevät
Hus/Hyks silmäklinikan silmätautien
poliklinikan ensiavussa.
• katsotaan arkisin ad klo 20 ja
viikonloppuisin ad klo 18
• värikalvon tulehdus epäily
• sarveiskalvon keratiitti
• verkkokalvon irtauma
• luomi- ja kyyneltiehaavat
• tylppä silmävamma
• sarveiskalvon vierasesine
• sarveiskalvon eroosio
• luisen silmäkuopan murtuma
• äkillinen näön menetys (yli 6 tuntia)
• optikusneuriitti
• lasiaisverenvuoto (ei altistavaa
tekijää)
I-kiireinen poliklinikka:
• akuutti kaksoiskuva tai karsastus
• vaikeat, pitkittyneet
sidekalvontulehdukset
• sidekalvon vierasesine
• lasiaisen irtauma
• verkkokalvon reiät
• kostea tarkannäön ikärappeuma
• diabetekseen liittyvät
lasiaisverenvuodot
Silmähoitaja 9
Päivä
triagehoitajana
A
l oitan työt tämän aamuvuoron vastaavana sairaanhoitajana kello 7.45, jolloin ensiavun päivä on jo alkanut. Yövuoron
hoitajan on päästänyt pois kello 7.15
aamuvuoron aloittanut sairaanhoitaja,
joka on ottanut raportin yön tapahtumista. Potilaita oli hoidettu kello 2.30
asti, jolloin viimeinenkin akuutti sulkukulmaglaukoomapotilas oli saatu
kotiutettua.
Tänä aamuna vahvuutemme on kolme sairaanhoitajaa ja yksi sihteeri. Normivarustus siis – onneksi. Jaan tehtävät:
minut on merkitty tänään triagehoitajaksi, toinen hoitaja ottaa huolekseen
puhelimen ja kolmas hoitaja kahdesta
lääkärinhuoneesta tulevat pyynnöt ja
tarpeet. Autamme kykymme ja ehtimisemme mukaan. Sihteeri tekee paperityöt ja hoitaa juoksevat asiat.
Puhelin alkaa soida ja yksi hoitaja
sitoutuu puhelinneuvontaan. Ensimmäinen potilas ilmoittautuu kontrollikäynnille ja samantien heitä tulee
kaksi lisää.
Tänään jälkinäyttölistalla on 10
potilasta, koska muualle ei ole ollut
antaa aikoja. Delegoin puhelinhoitajan soittelemaan lääkäreille, joiden
kontrollipotilaat ovat tulleet. Kaikille
ei ole lääkäriä nimetty, joten he jäävät
ensiavun jonon etupäähän. Tämän
päälle katsotaan päivystyspotilaat, joita toivottavasti ei tule monta. Se tietää
helposti jonon jumiutumista.
UUSIA POTILAITA alkaa tulla pikkuhiljaa: iriitti – konsultoitu, keratiittiepäily –konsultoitu, rikanpoiston jälkeinen
ruosterenkaan poisto – konsultoitu,
lasiaisenirtaumaepäily retinaruptuu-
10 Silmähoitaja
raepäilyineen – konsultoitu.
Otan heidät vastaan, esittelen itseni, otan visukset uusista potilaista
ja tarvittaessa mittaan silmänpaineet
valmiiksi. Sen jälkeen potilaskansio
jonokärryyn tuloajan mukaan. Helppoa. Jonossa on seitsemän potilasta,
joista kahdelle on nimetty kontrolloiva
lääkäri jossain muualla vastaanotolla
tai osastolla.
Kello 9.30 sisään tulee ensimmäinen konsultoimaton potilas. Vaivaa
ollut kolme viikkoa ja silmät ovat
hailakasti punaiset. Lähetteessä kaksi riviä tekstiä, joista toinen kuuluu:
”Pyydetään kohteliaasti silmälääkärin
konsultointia.”
Oireina ovat kutina, pieni punoitus,
veden valuminen silmästä varsinkin
tuulisella säällä. Potilas on lähdössä
matkalle huomenna ja haluaa silmälääkärin sitä ennen.
Katson visukset, mittaan paineet
ja analysoin. Pintavaiva. Kuiva silmä,
diagnosoin mielessäni. Kerron potilaalle päätelmäni ja pyydän häntä
varautumaan siihen, ettei hän tänään
tapaa lääkäriä.
SOITAN lähettävälle lääkärille ja pyydän konsultointia erikoislääkärillemme. Jonotan terveyskeskukseen 10
minuuttia.
Potilaita tulee koko ajan lisää. Alan
samalla delegoida visusten ja silmänpaineiden ottoa niiltä potilailta, joilta
arvelen sen olevan aiheellista. Valmiit
potilaat laitan jonoon ja tarkistelen
jokaisen jonopaikkaa vaivan ja yleistilan mukaan.
Vihdoin saan jätettyä soittopyynnön. Tällä kertaa ilman uusintasoittoa
ja lähettävän lääkärin konsultoitua he
tulevat siihen tulokseen, että potilaalla todellakin on kuivasilmävaiva, eikä
katsomista täällä tarvita.
Potilas suhtautuu uutiseen hyvin.
Kerron kuivasilmäisyydestä ja annan
kostutustippapullosta näytteen mukaan. Potilas lähtee tyytyväisenä kotiin.
Lähetän vielä kirjallisen päivystysuudistusinfon kyseiselle lääkärille sähköpostitse muistin virkistykseksi.
Tällä aikaa jonoa on ehtinyt kertyä
kiitettävästi. Silmälääkärin tutkimuksen tarvitsee yksi potilas korvaklinikan
osastolta ja toinen Meilahden keuhko-osastolta. Pyörätuolivanhus, jolla
pitkittynyt konjuktiviitti/herpesepäily, on saapunut - samoin viisivuotias
ritarinalku, joka on saanut leikkimiekasta silmäänsä.
TIIMISSÄ on tänään kokenutta porukkaa ja yhteistyö toimii mutkitta. Ainoat
kaksi petipaikkaa on varattu ja jokaisella kädet täynnä työtä. Toivon, ettei
petipaikkalaisia tule enempää, jotta
edelliset saataisiin alta pois.
Ilmoittautumisen sihteeri tuo juoksujalkaa työmiehen, joka on juuri saanut betonipölyä vasempaan silmäänsä.
Silmää kirvelee ja pakottaa. Silmä on
punainen ja valuttaa vettä.
Otan potilaan vastaan, pyyhin silmäluomet ylhäältä kääntäen ja alhaalta sekä mittaan ph-liuskalla arvon 7.7.
Kyselen allergiat, joita ei ole, niinpä
laitan puudutustipan ja aloitan huuhtelun. Potilas on hoidossa ja saan hänestä melko vapaat kädet noin 45 minuutiksi. Pääsen hetkeksi keskittymään
uusien potilaiden vastaanottamiseen.
Huomaan jonon jämähtävän, koska
Vasemmalla sairaanhoitaja Anu Mäenpää triagena ja sairaanhoitaja
Eija Autti puhelinneuvonnassa.
huonokuntoisia tutkittavia on tulppana
muutama. Helpommilla vaivoilla olevat potilaat alkavat hermostua. Kerron
päivystyksen jonoperiaatteesta ja päivystyksen tarkoituksesta. Saan potilaat
hetkeksi taas istumaan. Kehotan käymään välillä kahvilla ja huolehtimaan
yleisvoinnista. Jos joku haluaa lähteä
ulos syömään, lupaan soittaa hänelle
takaisin, kun vuoro lähestyy.
Kontrollipotilaat oli tarkoitus tutkia
nopeasti heidän jo kertaalleen odotettua ensimmäisenä käyntipäivänä tunteja. Mutta pieni ritarinalku oli niin
kipeä, ettei kärsinyt odottaa, ja osastojen konsultaatiopotilaista osa niin
huonokuntoisia, että heidät on tutkittava ensiksi.
Laitan uusien potilaiden väleihin
kontrollipotilaita ja saan jonon edes
jotenkin sujumaan eteenpäin. Auttavia
käsiä tarvittaisiin enemmän. Joskus joku
lääkäri käy oman vastaanottonsa väliin
hakemassa jokun helpohkon jonosta
pois. Kiitämme aina lämpimästi!
Huomaan huuhteluajan kuluneen,
käyn tarkistamassa kollegan kanssa ph:n,
joka on nyt 7.2. Huuhtelu saa jatkua
vielä 30 minuuttia, koska tavoitearvo
on tasan seitsemän. Lisään puudutetippaa ja jatkamme huuhtelua.
Näkö on heikentynyt kolmen kuukauden ajan pikku hiljaa ja nyt on vaikeaa lukeakin.
Asiaa selvitellään ja käy ilmi, että
syöpälääkärin vastaanotolla on ollut
asiasta ollut puhetta ja lääkäri luvannut
laittaa meille lähetteen. Konsultoitukin
on puhelimitse erikoislääkäriämme.
Nyt rouva on tullut penäämään silmälääkärille pääsyä.
Lupaan etsiä lähetteen ja delegoin
asian sihteerillemme, jolla on etsivätoimiston kyvyt. Lähete löytyy jonkin
ajan kuluttua ja on 2-kiireellinen. Selvitän asian rouvalle pidemmän kaavan
mukaan. Rouva ei haluaisi lähteä, vaan
silmälääkäriin ja heti. Käytettyäni aikaa, kaikki neuvottelutaitoni ja - kiitos
kolmen lapseni - oppimaani papukaijamaisen rauhallista puhetyyliä, hän
lähtee puhisten kotiin. Lupaan, että
häneen ollaan yhteydessä, kun aikaa
annetaan.
Huuhtelupotilaan aikakello pirahtaa: ph pitää jälleen mitata. Se on laskenut tavoitearvoon ja saan potilaan
pois letkuista. Mittaan vielä näöntarkkuuden ja pyydän häntä odottamaan
vuoroaan lääkärille. Tyytyväinen potilas lähtee kahville pitkän istumisen
päätteeksi.
SISÄÄN pyyhältää ilman lähetettä
rouva, joka on ollut eilen syöpäklinikalla lääkärin vastaanotolla ja haluaa
nyt tavata silmälääkärin välittömästi.
VUOROAAN odottaa jälleen yksi potilas ilman lähetettä. Vaivana on jomottava silmäkipu oikeassa silmässä ja näön
heikentyminen parin päivän sisällä.
Lisäksi hänellä on huonovointisuutta
ja kummallisia erivärisiä valoja näkökentässä. Mies on 65-vuotias.
Katson yleisvaikutelman silmistä.
Vasen silmä on rauhallinen, mutta oikea punoittaa. Lisäksi mustuainen tässä
silmässä on suurempi ja kynälampulla
testatessani ei reagoi valoon kuten vasen silmä. Mittaan silmänpaineet: 76.
Akuutti glaukooma.
Katson vielä näöntarkkuuden automaattisella refraktometrillä ja huomaan sen olevan selkeästi alentunut.
Konsultoin lääkäriä ja laitamme potilaan jonon kärkeen. Aloitamme silmänpainetta alentavan lääkityksen
silmätipoin ja iv-Diamoxilla. Delegoin
hoidon huonehoitajalle, koska tässä
menee aikaa.
ILTAVUOROA ennen poistan vielä
erään potilaan silmästä rikan, jota lähettävä lääkäri ei ole tehnyt. Käännytän
kaksi ilman lähetettä hoitoon pyrkivää
yleislääkärin juttusille omaan terveysasemaan, diagnosoin punaisen silmän
lähetteellä tulleen potilaan adenopikatestillä positiiviseksi ennen lääkärille
pääsyä, soitan muutaman konsultaatiopyynnön lähettäville lääkäreille
sekä ohjelmoin etukäteen potilaista
lääkäriämme konsultoiden laboratorionäytteitä.
Iltavuoroon kello 14 tulevalle hoitajalle annan raportin, kerron jonotilanteesta ja odotettavissa olevista potilaista. Tulossa on Jorvin sairaalasta
vielä yksi orbitaselluliittiepäily.
Jätän paikkani seuraavalle potilaiden hoidon kiireellisyyttä arvioivalle triagehoitajalle ja huoahdan. Täysi
päivä. Työ sujui jouhevasti eteenpäin
ja valtaosasta lähetteellä tulevista potilaista oli konsultoitu jo etukäteen
lääkäriämme.
Jonoon jäi aamuvuoron jäljiltä kahdeksan potilasta, joka on aika tavallinen määrä. Päivän saldoksi tuli koko
vuorokauden ajassa mitattuna 30 potilasta ja 10 jälkinäyttöpotilasta. Yhteensä siis 40 potilasta.
Silmähoitaja 11
Koulutuspäivät pidettiin tyylikkäässä Paasitornissa.
Kiitos
Helsinki!
RIITTA VARAMÄKI
Kuvat: Sirpa Torvikoski
Saimme viettää tämänkertaiset
silmähoitajien koulutuspäivät
vielä kesäisessä Helsingissä
ja upeassa 1809 vuonna
rakennetussa Congress
Paasitornissa. Rakennus on
kaunis suurine saleineen
ja jykevine portaineen - ja
kuitenkin nykyaikainen hyvän
tekniikan ansiosta. Usein
tekniikka pettää, mutta tällä
kertaa ei.
N
Helsinkiin kokoontui noin 260 silmähoitajaa eri puolilta maata.
12 Silmähoitaja
äytteilleasettajia oli runsaasti. Esittelijöitä oli muun muassa Silmäsairaalasta, Iogenilta, Alconilta,
iLinkiltä, Dorcilta ja Santenilta. Heille oli
varattu tilat kauniista erkkeristä luentosalikerroksesta. Ständeille ehdimme ennen luentoja ja tauoilla.
Ohjelma oli tiivis ja aikataulutettu. Puheenjohtaja Anja Korpiaho piti ohjat käsissään ja sai pidettyä kiinni aikataulusta. Silmähoitajia oli tänä vuonna päässyt mukaan
noin 260. Hotellit olivat lähellä Paasitornia,
joten liikkuminen ei ollut ulkopaikkakuntalaisillekaan vaikeaa.
Tervetuliaissanojen ja hallituksen esittelyn
jälkeen puheenvuoron sai HUS:n ylihoitaja
Nina Fagerholm. Hän esitteli Silmäklinikan
toimintaa ja suunnitelmia. Hän selvitti muun
muassa klinikan ydintehtäviä, visioita, arvopohjaa ja tapaa toimia.
Silmäklinikan tavoitteena on muun muassa
henkilökunnan työhyvinvoinnin kehittäminen
ja keskinäisen arvostuksen lisääminen, työssä
jaksamisen tukeminen sekä uuden työntekijän ja opiskelijoiden perehdytys
Työ on tuottanut hyviä tuloksia ja työntekijöitä on ollut helppo rekrytoida.
Akuutista silmästä
glaukoomaan
Dosentti Marita Uusitalo HUS:sta luennoi
akuutista silmästä. Hyvin suunniteltu ja toteutettu luento saavutti suuren suosion. Luentoon oli varattu tunti aikaa, mikä kului
kuin siivillä tärkeitä asioita kuunnellessa.
Käytäväpalautteissa tämä luento kohosi yhdeksi parhaimmiksi.
Triagehoitajan työstä olivat saapuneet luennoimaan sairaanhoitajat Anu Mäenpää ja
Minna Hakonen HUS:sta. Hoitajilla on pitkä
työkokemus Silmäklinikan ensiavussa ja se
huokui luennosta.
Yleisön ensimmäinen kysymys oli lisääntyvästä ammattitaidosta ja vastuun lisäämisestä
saatava palkka. Se ei ole kuulemma noussut,
vaikka vastuuta on todella paljon.
Tampereen yliopistollisen sairaalan erikoislääkäri Anu Vaajanen selvitti glaukooman diagnostiikkaa ja nykyisiä hoitokäytäntöjä. Taysin sairaanhoitaja Marika Peltonen
kertoi glaukoomahoitajan tehtäväkentästä.
Hän raotti hieman myös verhoa tulevaan
Silmäkeskukseen ja sen tuomiin muutoksiin
glaukoomahoitajan toimenkuvassa.
Vuosikokous
ja iltamenoja
Luentojen jälkeen pidetyssä vuosikokouksessa
osallistujia oli todella vähän. Vuosikokous
on jäsenistölle tärkeä, koska siellä
valitaan uusi hallitus. Olisi hienoa, jos saisimme ehdokkaita paljon. Olemme
Tunnelmia opintopäiviltä.
huomanneet, että uusi ihminen tuo aina uusia
ideoita ja ajatuksia hallitustyöhön.
Iltatilaisuus alkoi kello 19 illallisella. Ruoka oli koulutuspäivillä kympin arvoista, eikä
ruokailuun tarvinnut liiemmin jonottaa. Kello
21 siirryimme takaisin kongressitilaan, jossa
meille esiintyivät ihka aidot Hansu ja Pirre
hulvattomalla esityksellään. Esityksessä myös
improvisoitiin, jonka alansa konkarit hyvin
osaavat, ja yleisö nauroi!
Tilaisuuden jälkeen oli mahdollisuus tutustua Helsingin taiteiden yöhön. Monille
kuitenkin taisi maistua yöuni paremmin.
Video avuksi
potilasohjaukseen
Lauantai alkoi jälleen mielenkiintoisella luennolla. Erikoislääkäri Pertti Oksala luennoi
verkkokalvosairauksista ja leikkauksista. Olimme saaneet luentomonisteet etukäteen, joten
saimme rauhassa vain kuunnella. Saimme tietää
muun muassa, milloin verkkokalvoirtaumissa
on tärkeää päästä nopeasti hoitoon.
Hansun ja
Pirren tyyli
ei pettänyt
tälläkään
kertaa.
Sairaanhoitaja Johanna Lindgren HUS:sta
kertoi takaosapotilaan ohjauksesta. Luento
oli tärkeä, koska Silmäklinikalla on aloitettu verkkokalvopotilaiden päivystys- ja leikkaustoiminta.
”Osaamme nyt paremmin antaa ohjausta
potilaalle hänen joutuessaan päivystyspotilaaksi HUS:iin.”
Sairaanhoitaja Jouni Väätänen näytti uuden
videon potilasohjauksesta, joka oli käännetty
suomenkieliseksi. Video on selkeä ja kattaa
silmään liittyviä asioita hyvin. Tavallinen potilas ei tiedä silmäasioista mitään, joten videota
on hyvä näyttää ennen leikkausta.
Pertti Oksala ja Johanna Lindgren jäivät estradille videon ajaksi. Yleisö sai esittää kysymyksiä heidän luentoihinsa ja videoon liittyen.
Videota voi tilata Silmäklinikalta osoitteesta
Haartmaninkatu 4 C, 00290 Helsinki.
Uusinta tietoa
kaihilinsseistä
Silmäkirurgi Jyrki Mäki Seinäjoen Medilaserista kertoi uusimmista kaihilinsseistä.
Nykyisin silmään voidaan laittaa yksitehomykiön lisäksi hajataittoa korjaavia (toorisia), monitehomykiöitä (multifokaali) tai
toorisia multifokaaleja.
Asiakkaan valmistelu ja leikkaus sujuvat
lähes samalla tavalla kuin yksitehomykiöleikkauksessa. Asiakas käy etukäteen esitutkimuksessa, jossa linssivaihtoehdot käydään
hänen kanssaan läpi.
Päivän päätteeksi oli sponsoreille varattu
puheenvuorot, jonka käyttivät Santen, Sabora Pharma, Alcon ja OneMed.
Loppusanoissa kiiteltiin erityisesti
Jouni Väätästä, joka oli tehnyt huikean
ja korkealaatuisen työn päivien onnistumiseksi.
Silmähoitaja 13
Caporex Oy kiittää
kuluneesta vuodesta ja toivottaa
Hyvää Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta!
Caporex Oy • PL 12 • 00931 Helsinki • puh. 0201 47 47 47
0400 435 084 • jarmo.kinnunen@caporex.fi • www.caporex.fi
14 Silmähoitaja
Caporex Oy • PL 12 • 00931 Helsinki • puh. 0201 47 47 47, 0400 435 084 • faksi 0201 47 47 48
Silmähoitaja 15
jarmo.kinnunen@caporex.fi • www.caporex.fi
Mozartin sävelin
RAIJA LAMMI
Wienin kongressissa
Tämänvuotinen Esont- ja
ESCRS-kongressi pidettiin
17.-21. syyskuuta Itävallan
Wienissä. Suomen silmähoitajia
siellä edustivat puheenjohtaja
Anja Korpiaho ja Esontyhdyshenkilö Raija Lammi.
S
uomella on pohjoismainen puheenjohtajuus, joten myös NCON-kokous
oli sovittu Wieniin skandinaavisten
kollegojemme kanssa. Kävimme vilkasta
sähköpostikirjeenvaihtoa Norjan, Ruotsin ja
Tanskan kanssa, ja tapaamisemme oli sovittu
sunnuntaiaamuna.
Perjantai-aamuna 16.9. lensimme Kokkolasta apurahan saaneen Maarit Heikkilän kanssa Helsinkiin. Tapasimme kentällä
Anjan Korpiahon sekä apurahan saajat Erja
Malvalehto-Inkerön Rovaniemeltä ja RiittaLiisa Almin Torniosta.
Kaikilla oli ollut varhainen lähtö kotoa,
mutta väsymyksen merkkejä ei näkynyt,
koska olimme niin innoissamme kongressiin menosta.
Vaikka hotellivarauksemme oli tehty varhain, huoneemme olivat surkeat. Hotelli oli
kahdella puolella katua ja vain toinen puoli
oli ”rempattu”. Erja pääsi onnekseen uudelle puolelle ja me muut nousimme pienellä
hissillä vanhan puolen huoneisiimme. Monien vaiheiden ja allergiareaktioidenkin jälkeen saimme kaikki lopulta asumisemme
parhain päin.
Vaikuttava
messukeskus
Saapumisepisodin jälkeen suuntasimme karttojemme kanssa porukalla keskustaan katso-
Kongressikeskus oli valtava.
maan, mitä tarjottavaa ”sacherkaupungilla”
olisi. Samalla katsoimme metroasiat valmiiksi
seuraavan aamun kongressiin menon takia.
Lauantai-aamuna suuntasimme metroasemalle. Reed Messe -keskukseen oli vain
kaksi metroväliä ja nousimme suoraan messukeskuksen eteen. Hauska sattuma tapahtui
metrosta poistuessamme, kun ylilääkärimme
Visa Korkatti koputti Maaritin olkapäähän:
”Mitenkäs te täällä? ”
Hän oli apulaisylilääkärimme Christian
Mörtenhumerin kanssa keskustan hotellissa ja sattumalta hypänneet samaan metroon.
Maailma on pieni.
Messukeskus oli vaikuttavan näköinen ja
ihmismäärä valtava. Jonotimme vähän aikaa
väärässä jonossa, mutta ystävällinen ”koordinaattori” varmaan hoksasi, että kuulumme
jonnekin muualle ja meidät ohjattiin huikean
pitkän jonon päähän registration deskille.
Jonossa näkyikin tuttuja sieltä ja täältä.
Norjan silmähoitajayhdistyksen puheenjohtaja Mette Nordvik oli jonossa käsi paketissa. Halasimme Anjan kanssa häntä iloisina
jälleennäkemisestä. Jono eteni nopeasti ja
saimme henkilökortit ja messukassin.
Aloitimme kierroksen näyttelyhallista,
jossa oli valtaisa määrä ständejä. Paikka vilisi kongressiporukkaa ja näytteilleasettajia.
Olimme saaneet kutsun muun muassa Topconkameraesittelyyn ja Iogenin ständille.
Suurin osa näyttelystä oli kohdistettu
leikkaussalissa työskenteleville eli näytillä oli
phako-laitteita ja instrumentteja, mutta myös
OCT- ja laser-laitteita, kameroita ja visus- tutkimusvälineitä eli jokaiselle jotakin.
Kaihin
leikkausta
Hoitajat pääsivät vapaasti osallistumaan myös
lääkäreiden luennoille. Käytimmekin tämän
hyväksi aina, kun tuli vapaa hetki omista luennoista. Joidenkin luennoitsijoiden englanti
oli ajoittain vaikeaselkoista, mutta kuvat puhuivat sitäkin enemmän puolestaan.
Satelliittikoulutukset ja skreenit olivat
valtavat ja äänentoisto pelasi hyvin. Saleilla
oli aitoja wieniläisnimiä, kuten Strauz 1-2-3
sekä Stolz 1-2-3.
NCON-kokouksessa vasemmalta Tanskan
Solveig Kroer, Annette Ostrupp, Ruotsin
Susanne Albrecht, Suomen Raija Lammi
ja Anja Korpiaho sekä Norjan Elin Tesaker
ja Mette Haugen.
16 Silmähoitaja
Mielenkiintoiset luennot kiinnostivat osallistujia aamuvarhaisesta
alkaen.
Anja oli valinnut kaihikurssin ja odotti
sormet syyhyten pääsyä tekemään kapsulorexistä. Maarit ja Erja olivat valinneet myöhäisemmän workshopin, joten menin Anjan ”tueksi” ja kuvaajaksi, kun hän aloitteli
kaihileikkausta.
Leikkaukseen tarkoitetut instrumentit olivat valmiina pöydällä, samoin ”antiikkinen”
phako-laite. Huoneessa oli noin 10 ”leikkauspöytää”, edustajia, ohjaajia ja avustajia,
jotka ystävällisesti toivat uuden silmän, jos
leikkaus meni vähän pieleen. Kurssille tuli
myös Päivi Suorsa Kotkasta, joka oli myös
apurahalla ja leikkaussalihoitaja. Annoin
mielelläni Päiville assistenttiroolini, koska
en itse työskentele salissa.
Oli mielenkiintoista seurata Anjan ja
Päivin kaihileikkausta sivusta ja viihdyinkin heidän kanssaan pitkään, kunnes lähdin
viereiseen luentosaliin Free paper -luennoille.
Siellä olivatkin jo kuuntelemassa Riitta-Liisa,
Erja ja Maarit.
Aiheena oli glaukooma. Luennoitsijat
pitivät noin 8-10 minuutin pituisia luentoja
muun muassa mullistavasta canaloplastiasta.
Kokemuksista kertoivat huippusilmäkirurgit
ympäri maailmaa.
Luentojen
suunnittelua
Sunnuntai-aamuna olimme jälleen varhain
liikkeellä ja metromatka taittui konkarimaiseen tapaan. Olimme sopineet pohjoismaisten
kollegojemme kanssa tapaamisen rekisteröintitiskillä kello 10 ja siirryimme kokoustilaan,
jonka olin sopinut etukäteen ESCRS/Esontorganisaattori Niall Sloweyn kanssa.
Paikalla olivat Ruotsin Susanne Albrecht
ja Elisabeth Pranter, Norjan Elin Tesaker ja
Mette Haugen, Tanskan Annette Opstrup ja
Solveig Kroer sekä Suomesta Anja Korpiaho
ja minä. Myös rahastonhoitaja Erja Malvalehto-Inkerö ja apurahansaaja Maarit Heikkilä tulivat vapaaehtoisina ja innostuneina
seuraamaan kokouksen kulkua.
Anja Korpiaho ja Päivi Suorsa miettimässä
kaihistrategiaansa.
Tämä oli hienosti tehty, koska se myös nosti
puheenjohtajamaan imagoa. Riitta-Liisalla oli
juuri tuolloin näkökenttäkoulutus.
Muiden Pohjoismaiden edustajat olivat
kiinnostuneita, minkälaiset päivät aiomme
järjestää. Toivomus oli, että osallistumismaksut eivät olisi kovin korkeat, koska kaikki painiskelevat rahapulan kanssa.
He halusivat myös osallistua luentojen
aiheisiin. Tarkoitushan on, että Pohjoismaisilla päivillä voivat jokaisen maan asiantuntijat osallistua luentojen pitoon. Päivien
ajankohta on lähellä Esont-kongressia, mitä
moni harmitteli.
Kukin maa kävi lyhyesti läpi ajankohtaisia
aiheitaan. Esimerkiksi Norja ei järjestä omia
päiviä, koska he aikovat osallistua suurella
joukolla Helsingissä pidettäviin päiviin.
Kokouksen jälkeen kiertelimme näyttelyssä ja istuimme Strauss-salissa kuuntelemassa
lääkäreiden luentoja ”Innovations in Cataract
Surgery”. Free Paper -session avasi ESCRSsihteeri R.Bellucci Italiasta. Aiheina oli muun
muassa cross-linking keratokonuspotilaiden
hoitomuotona. Luento perustui vuodenmittaisiin tutkimuksiin. Samasta aiheesta luennoi
ruotsalainen Bartha Johansson ja hoitajan
roolista esitelmöi slovenialainen Kozelj.
Valssin
pyörteessä
Sunnuntain Esont-gaalailta pidettiin upeassa
Marriot Vienna -hotellissa. Kuohuviinitarjoilu ennen juhlasaliin menoa nosti tunnelmaa
ja puheensorina oli vilkasta, kun eri maiden
osallistujat keskustelivat hyväntuulisina ja
vaihtoivat ajatuksiaan.
Salissa meidät ohjattiin kauniisti katettuihin pöytiin. Taustalla soi musiikki, ruoat tuotiin ripeään tahtiin pöytiin ja saimme
maukkaan illallisen alkupaloineen ja jälkiruokineen.
Ruuan jälkeen tanssinopettaja piti alustuspuheen valssin saloista ja sisään leijui tanssipareja, jotka näyttivät miten askeleet sujuvat.
Sitten yleisöstä otettiin tanssijoille uudet parit,
joten osa meistä pääsi oikeasti kokeilemaan
pyörähdyksiä ja kuvioita.
Kiinnostavia
luentoja
Maanantai-aamuna Free Paper -luennoilla
istuimme taas koko porukka kuuntelemassa. Tanskan Annette Opstrup kertoi päivästä leikkaussalissa. He leikkaavat noin 3 000
kaihia, 800-1000 takaosaa ja noin 120 glaukoomaa vuodessa. Yksi sairaanhoitaja valmistelee päivässä 20-24 potilasta, mikä tuntuu todella huikealta määrältä.
Heidän sairaalansa on opetussairaala ja
usein he törmäävät siihen, että potilaat säikähtävät ja luulevat leikkaajaa ”epäpäteväksi”.
Potilastyytyväisyyden ja laadun mittaamiseen
on olemassa oma ”tyytyväisyyslaite”, jossa
potilaat lähtiessään painavat sitä nappulaa,
miltä on tuntunut.
Annette Opstrup korosti, että ”quality care
is important”. Hän kertoi myös, että Tanskassa
vuosi 2012 on ”A year of Nursing”.
Samassa Strauss-salissa pidettiin Esont
Symposium, jossa aiheena oli ”Nurse and
Technician role in chronic disease management”. Alustajina oli muun muassa C. WilsonBarret, joka kertoi uveiitista. Helen Gibbons
Englannista kertoi glaukooman hoidosta hoitajan näkökulmasta.
Ruotsalainen Elisabeth Pranter valotti hoitajan ohjausta AMD- ja diabetespotilaiden
hoidossa ja Susanne Albrecht kertoi AMDpotilaiden laatumittareista. Heille pistetään
Lucentista noin 4300 kertaa vuodessa ja Avastinia noin 600 kertaa.
Loppukeskusteluissa tuli esille, että muun
muassa Englannissa on oma yhdistyksensä
AMD-potilaille, koska he kokevat kovasti eristäytymistä sairautensa kanssa. Tämä koettiin
hyväksi ajatukseksi muissakin maissa.
Kiirehdimme vielä satelliittiesitykseen,
jossa kerrottiin uusimmista refraktiivisen kirurgian mullistuksista. Jo edellisenä päivänä
Silmähoitaja 17
huomasimme, että näissä esityksissä myös tarjoiltiin niin sanottu lunch box kaikille osallistujille. Niin mekin sulauduimme joukkoon,
nauttiessamme boksin sisältöä samalla kun
katselimme silmäkirurgiaa skreeniltä.
Wien pitää
kokea itse
Wien on upea kaupunki. Se pitää itse kokea.
Mitkään kuvat ja tarinat eivät kerro totuutta. Ihmiset olivat ystävällisiä joka paikassa, ja
kaupunki oli siisti ja jollain tapaa hienostunut.
Englannilla pärjäsi hyvin. Vain Visa-kortit
maksuvälineenä eivät käyneet kuin harvoissa paikoissa, joten käteistä sinne kannattaa
ottaa mukaan.
Metrokortti kannattaa ehdottomasti ostaa. Kävimme Maaritin kanssa monissa
katedraaleissa, joiden arkkitehtuuri oli käsittämättömän kaunista. Paljon olisi ollut
katsottavaa, mutta päivät kongressikeskuksessa olivat pitkät.
Iso kiitos ja halaus kaikile matkakumppaneille. Totesimmekin lopussa, että tällä
porukalla voisi lähteä uudelleen. Halaus ja
kiitos myös Päivi Suorsalle, joka oli mukanamme osittain.
ESONT-iltagaalassa vasemmalta Erja Malvalehto-Inkerö (vasemmalla), Riitta-Liisa Alm,
Raija Lammi, Anja Korpiaho ja Maarit Heikkilä.
Jätän hallitustyön neljän vuoden jälkeen. On
ollut mielenkiintoista ja antoisaa tutustua silmähoitajayhdistyksen toimintaan. Olen saanut upeita ystäviä tänä aikana ja toivonkin,
että ystävyys ja yhteydenpito säilyvät tulevaisuudessakin.
Ensi vuodesta eteenpäin osallistun silmähoitajapäiville ”taviksena”. Lämmin kiitos
NCON-meeting in Austria
Vienna, Reed Messe, 18`th September 2011
from 10:15-11:15
Present Elisabeth Pranter and Susanne
Albrecht (Sweden)
Elin Tesaker Tredy and Mette Haugen
Nordvik (Norway)
Annette Opstrup and Solveig Kroer
(Denmark)
Anja Korpiaho (chairman) and Raija
Lammi, secretary (Finland)
(also present Maarit Heikkilä and Erja
Malvalehto-Inkerö from Finland)
1. NCON-chairman Anja Korpiaho from Finland welcomed everybody to the meeting.
2. Last time the NCON-meeting was hold in
Oslo in April.
3. Report from Denmark: Annette Opstrup
asked the next Nordic Meeting, which is going
to be in Finland 2012. They hoped that the
registration payments are low, because their
budjet is not very big. Also it`s difficult to
travel and that`s also expensive. Denmark
has their 25`th celepration year.
4. Report from Norway: Mette was very happy about NCON-meeting in Oslo and she
said thanks to everybody. Norway doesn`t
have their meeting next year, because they
are going to travel to Finland as many as
18 Silmähoitaja
possible. Their next own meeting is going
to organize 2013. Norway also hoped that to
Nordic Ophtalmic Meeting in Finland could
get much speakers from many countries and
also Freepaper .
5. Report from Sweden: Susanne Albrecht
also said thanks for Oslo meeting in spring
and it was very succeeded. Sweden has their
annual meeting in May. Also Sweden is very
interested 2012 NCON-meeting in Finland
and they are coming. Also they have their
area meetings, which means that from every
area are invited ophtalmic nurses together (22
invites). This is the same they do also in Denmark. Sweden is starting their quality education and also the quality registration.
6. Report from Finland: Anja Korpiaho told
about the possibility the Ophtalmic Nurse
education in Tampere or Helsinki. It has got
a bit ”green light”. Also came out the Nordic
meeting days in Finland and these days are
Friday the 24`th until Saturday the 25`th
of August 2012. The place is Pörssitalo. The
Finnish Ophthalmic Association has already started to organize those days and we are
pleased to get some thoughts and hopes for
those days. It`s ment that speakers come from
every country and also those get the day free.
Every rules can be found from the memory-
kaikille kanssani hallitusyhteistyötä tehneille
sekä kaikille vanhoille ja uusille tsemppiä yhdistystyöhön. Ja kiitokset myös Ellalle!
Raija Lammi on Keski-Pohjanmaan
keskussairaalan Silmätautien
osastonhoitaja.
RAIJA LAMMI
stick, which chairman Anja Korpiaho has.
Anja Korpiaho promised to send information about the hotels etc. Also there must be a
link, how to registry for those days.
7. Discussion of many details for the days in
Finland and the deadline for the registration could be about March/April 2012 . Every country already had good thougths of the
speakers and subjects.
8. Everybody also wrote their e-mail-addresses and here they are:
susanne.albrecht@ltblekinge.se,
+46 721 818108/+46703353665
elisabet.pranter@skane.se, + 46703353665
elintesaker@yahoo.no, +4797157355
mette@nordvik.info, +4797166305
annetteopstrup@gmail.com, +4521902121
anja.korpiaho@elisanet.fi (home),
+358407389057
anja.korpiaho@pshp.fi (work)
9. Anja Korpiaho said thanks to everybody
and welcomed all to Finland next August. She
hoped to everybody nice trip home. More information is coming, when the details are a
bit more arranged.
Iltaohjelmassa musiikilla oli keskeinen osuus.
Vaasan kaupungintalon iltatilaisuus tarjosi kultaa ja kimallusta.
Pohjoismaiset päivät Vaasassa:
IRMELI AHONEN
Käsihygieniaa
ei voi korostaa liikaa
Kuvat: Irmeli Ahonen
Pohjoismaiset
Sairaalahygieniapäivät - Nordisk
Vårdhygienkonferens Nordic
Infektion Control – pidettiin 28.30. syyskuuta Vaasan yliopiston
suojissa. Taas kerran todettiin,
että huolellista käsihygieniaa ei
voi liikaa korostaa.
L
uentoja oli kolmena eri päivänä ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi ja englanniksi. Seinälle heijastetut otsikot ja
lyhennelmät olivat enimmäkseen englantia.
Yleiset ohjeet annettiin ruotsiksi, suomen
kieltä ei käytetty.
Luennoitsijoille esitettyihin kysymyksiin
oli varattu riittävästi aikaa. Joskus kuulosti
vaikealta ymmärtää kysymystäkään, jos se
esitettiin tanskan kieltä murtaen. Osanottajia tapahtumassa oli yli 300 kaikista Pohjoismaista lukuun ottamatta Islantia, joka
oli jäänyt tänä vuonna pois ilmeisesti kieliongelman vuoksi.
Näytteilleasettajia oli yli 30. Suomalaisia
ei juuri ollut mukana. Jo vuosi ennen koulutuspäiviä oli näytteilleasettajiin otettu yhteyttä ja joidenkin kanssa päästy sopimukseen. Materiaalia oli niin paljon, että sitä oli
kuljetettu paikalle jopa rekoilla. Näyttelypaikoista päivien järjestäjille kertyi varmasti
mukavasti tuottoa.
Hyvät tilat,
kaunis ympäristö
Iltaohjelmaa oli järjestetty molempina päivinä. Tuloiltana yliopistolla järjestettiin tervetuliaisbuffetti säestyksineen. Seuraavana iltana
olimme saaneet kutsun Vaasan kaupungintalolle, jossa oli kultaa ja kimallusta.
Pohjoismaisilla Sairaalahygieniapäivillä esitteli tuotteitaan ja
palvelujaan yli 30 näytteilleasettajaa.
Oli juhlallista virallista ja epävirallista ohjelmaa, jossa musiikilla oli tärkeä osuus. Vaasan
sairaalan omasta henkilökunnastakin löytyi
taitajia. Juhlan jälkeen ehti vielä jatkaa kaupungilla omaa ohjelmaa, ken jaksoi.
Vaasan yliopisto koulutuspaikkana oli sopiva: tilat olivat toimivat ja niitä riitti myös
näytteilleasettajille. Ympäristö oli kaunis, merikin näkyi. Vajaan puolen tunnin kävelymatka
hotellilta oli sopiva. Se herätti aamulla ja virkisti päivän istumisen jälkeen. Sääkin suosi:
vain yhtenä aamuna satoi vähän.
Moniammatillinen Suomen Sairaalahygieniayhdistys hallitsee laaja-alaista osaamista.
Yhdistyksen säännöissä kerrotaan, että tarkoituksena on parantaa potilasturvallisuutta ja henkilökunnan työsuojelua edistämällä sairaala- ja laitoshygieniaa sekä kiinnittää
erityistä huomiota sairaala- ja laitosinfektioiden torjumiseen.
Tietojen ja kielen
kertausta
Mitä opimme näillä päivillä? Tarjolla oli vä-
rikäs kielikylpy, mutta ymmärrystä haittasi
kielien sekavuus. Palautteeseen kirjoitinkin,
että pelkästään englanti tai ruotsi olisi ollut
luentokielenä parempi ja kaikkia palveleva
vaihtoehto.
Aiheet olivat enimmäkseen ennestään tuttuja, eikä mitään erityisiä uusia asioita tullut
esille. Enemmänkin tarjolla oli entisen tiedon
kertausta ja vahvistusta. Meneillään olleista
projekteista kerrottiin jonkin verran.
Kun saman alan osaajia oli näin paljon
yhtä aikaa koolla, olisi mielellään kuullut
käytännöistä eri sairaaloissa tai työpisteissä.
Myös eri sairaaloiden tarkempaa esittelyä
olisi kaivannut.
Mielestäni päivät olivat mielenkiintoiset ja antoisat. Samalla tuli kerrattua kielen
osaamistakin!
Irmeli Ahonen toimii sairaanhoitajana
Turun yliopistollisen keskussairaalan
silmäpoliklinikalla.
Silmähoitaja 19
Riitta-Liisa Alm
Minun työni
”Huumorintajuiset työkaverit auttavat jaksamaan - varsinkin loppuviikosta”,
Liisa Rytkönen sanoo.
Oppia ikä kaikki
Minun työni -sarja esittelee
silmähoitajia työnsä ääressä.
Tässä lehdessä kysymyksiin
vastaa sairaanhoitaja
Liisa Rytkönen LänsiPohjan keskussairaalan
silmäpoliklinikalta Kemistä.
Tähänastinen työurasi?
Olen kulkenut pitkän tien vuodeosastolta leikkaussalin kautta poliklinikalle. Silmähoitajana olen työskennellyt vuodesta 1976 - aluksi
vuodeosastolla, sitten leikkaussalissa ja vuodesta 1980 lähtien sairaanhoitajana poliklinikalla. Olen siis todella silmähoitaja.
Mitä teet?
Pienessä klinikassa silmähoitajan työ on
vaihtelevaa. Kaikkien on osattava perusasiat,
vaikka vastuualueita on jaettu. Toimin myös
karsastushoitajana, otan valo- ja OCT-kuvia
sekä teen näkökenttiä. Meillä sairaanhoitajat
tekevät peittohoito- ja glaukoomakontrolleja tehtävänsiirtosopimuksen ja lääkärin ohjeen mukaan. Olen lisäksi silmäpoliklinikan
vastuuhoitaja.
Mikä on muuttunut?
Työ on teknistynyt, on tullut lisää laitteita ja
hoitomenetelmät ovat muuttuneet. Rauhalliselta vuodeosastolta on pitkä matka hektiseen
20 Silmähoitaja
poliklinikkatyöhön. Meillä ei ole vuodeosastoa, vaan tarvittaessa potilaspaikka ostetaan
kirurgian vuodeosastolta.
Suuri muutos on myös tietokoneaika sähköiset ajanvarausohjelmat ja sairauskertomukset. Tietoa tulee tulvimalla, kun vain
on aikaa istua tietokoneella. Hoitotyöstä vie
aikaa, kun kirjaa kaiken tietokoneelle ja pitää
huolta siitä, että joka lokero on täytetty, jotta
saadaan oikeat tilastot. Nykyisin ei juuri ole
aikaa kuin tehdä päivittäiset tehtävät.
Omat kiinnostuksen kohteesi?
Aina on tullut vastaan uusia kiinnostuksen
kohteita ja haasteita, kuten 1980-luvun alussa
ensimmäiset intralinssit, joiden asennus oli
aivan jotakin muuta kuin nyt. Karsastushoitajana aloittaminen oli ja on edelleen haastavaa ja antoisaa. Poliklinikalla on koko ajan
uutta opittavaa, välillä enemmän kuin ehtii
omaksua. Yllättävää, miten pienen silmän
ympärillä voikin olla niin paljon kaikenlaista toimintaa. Joskus toivon, että työtahti olisi kiireettömämpi, jotta olisi enemmän
aikaa potilaiden tutkimiseen ja varsinaiseen
hoitotyöhön.
Miten kehität ammattitaitoasi?
Luen silmiä koskevaa materiaalia, kun sitä
eteen tulee. Sängyn vieressä on aina joku luettava kesken. Koko henkilökunta voi käydä
Oysin videokokouksissa, mikä on hyvä asia.
Silmäkoulutusta on vähän, niinpä silmähoitajien koulutuspäiville osallistuu vuosittain
koko henkilökunta.
Mistä syntyy työnilo?
Koen työniloa ja työssä onnistumista, kun
vastaanottotoiminta menee ”putkeen”. Joskus
keskustelu vanhemman ihmisen kanssa, hyvin
mennyt pienen lapsen tutkimus tai potilaiden kiitokset antavat hyvän mielen. Iloa tuo
työlään asian saattaminen loppuun. Sellainen
oli uusi ajanvarausohjelma, joka saatiin toimintaan ja tuhannet ajat siirrettyä vanhasta
ohjelmasta uuteen.
Työn haasteet?
Haasteita tulee koko ajan lisää, eikä voi jäädä
pitkäksi aikaa paikalleen. Meillä on käytössä
vuosikello, joka tukee muun muassa laatua
ja toimintasuunnitelmia. Tiukkana tavoitteena on nyt hoitotakuussa pysyminen. Välillä
stressaa, kun asiat eivät mene niin kuin pitäisi: jonot kasvavat ja potilaat kyselevät aikoja. Mutta kaikkeen ei voi vaikuttaa, teen sen
mihin pystyn. Toivoisin, että jaksaisin pitää
positiivisen mielen.
Miten huolehdit hyvinvoinnistasi?
Liikun paljon: lenkkeilen ja hiihdän tavoitteena tuhat kilometriä vuodessa. Pihatyöt ja
puolukanpoiminta ovat hyvää akkujenlatausta.
Olemme rakentaneet talon pienen joen rantaan, ja puuhaa on riittänyt nyt kolme vuotta.
Autourheilua seuraan, kun on mahdollista.
Lisäksi olen usein lastenhoitajana ihanille
pikkutytöille. Siitä saa iloa ja voimaa.
Sinulle tärkeä elämän ohje?
Mitään ei opi jos ei yritä. Iloa ja huumoria
tarvitaan.
Yleistä
Yhdistys perustettiin 8.12.1990.
Yhdistyksen tarkoituksena
on kehittää silmäpotilaiden
hoitotyötä ja kannustaa
jäsenistöä kehittämään itseään
ja työtään sekä verkostoitumaan
ammatillisiin yhteisöihin
kansallisesti ja kansainvälisesti.
Jäsenistö
Tavoitteena on saada
yhdistyksen jäseniksi
kaikki, jotka osallistuvat
silmähoitotyöhön tai
kehittävät silmäpotilaiden
hoitoa. Jäsenistön hankintaa
tehostetaan.
Hallinto
Yhdistyksen hallitus kokoontuu
kuusi kertaa vuoden aikana.
Yhdistyksen vuosikokous
pidetään sääntöjen mukaisesti
marraskuun loppuun mennessä
ja kokouksessa käsitellään
sääntöjen määräämät
asiat. Tarvittaessa pidetään
ylimääräinen kokous.
Toiminta
Yhdistys järjestää jäsenilleen
Pohjoismaiset koulutuspäivät.
Yhdistys julkaisee jäsenille
suunnattua Silmähoitaja-lehteä,
jonka tilausmaksu sisältyy
yhdistyksen jäsenmaksuun.
Muut lehdestä kiinnostuneet
voivat tilata sen erikseen
määrätyllä hinnalla.
Yhdistyksen kotisivujen
(www.suomensilmahoitajat.
com) ylläpitoa ja kehittämistä
jatketaan.
Pohjoismaista ja kansainvälistä
yhteistyötä jatketaan.
Yhdistys jatkaa alan koulutuksen
tehostamiseen tähtäävää
toimintaa.
Yhdistys jakaa koulutusapurahaa
jäsenilleen tukemalla jäsenistön
mahdollisuuksia osallistua myös
kansainväliseen koulutukseen.
Varainhankinta
Yhdistys perii vuosikokouksen
määräämää jäsenmaksua.
Yritykset, jäsenet ja muut
yhteisöt voivat halutessaan
maksaa niin sanottua
tukimaksua tai lahjoittaa
jäsenille
jaettavia apurahoja.
Ella Karttimo
Toimintasuunnitelma 2012
Uusia
jäseniä
Tervetuloa!
Suomen Silmähoitajat ry
toivottaa tervetulleiksi yhdistykseen
seuraavat uudet jäsenet:
Merja Antikainen, Espoo
Tiia Ilmaniemi, Tampere
Tanja Juppo, Hyllykallio
Heini Kaipainen, Pori
Tarja Kekäläinen, Vaajakoski
Tommi Korkatti, Hattula
Minna Korpela, Seinäjoki
Heidi Laaksovirta, Loimaa
Pia Lauren-Granqvist, Helsinki
Riina Liimatainen, Espoo
Johanna Lindfors, Helsinki
Mikko Nevala, Lahti
Jaana Nissi-Lämsä, Kiviniemi
Tuula Pajala-Helenius, Loimaa
Henna Savolainen, Helsinki
Katja Siitonen, Helsinki
Tiina-Liina Somppi, Kouvola
Ville Soramies, Kangasala
Jaana Ylitimo, Kuopio
Novartis toivottaa
Silmähoitaja-lehden lukijoille
Hyvää Joulua ja
Menestystä vuodelle 2012
Silmähoitaja 21
Hallituksen päätöksiä
Hallituksen kokous
6/2011
25.8.2011 klo 19.20-21.10, Congress Paasitorni Helsinki, kokoustila
Kokous avattiin ja todettiin päätösvaltaiseksi. Esityslista hyväksyttiin kokouksen
työjärjestykseksi. Edellisten kokousten pöytäkirjat hyväksyttiin muutoksitta.
Silmähoitajalehti- ja nettiasiat. Päätoimittaja kertoi, että seuraava lehden (3/2011)
materiaalit ovat valmiina. Nettisivujen etusivukilpailu päätettiin siirtää käsiteltäväksi
seuraavassa kokouksessa.
Raha-asiat. Varapuheenjohtaja esitteli
opintopäivien korjatun kustannusarvion.
Koulutuspäivät ja vuosikokous. Päätettiin, että rahastonhoitajat huolehtivat tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen
allekirjoitusten skannauksen hotellilla. Rahastonhoitaja esittelee tilinpäätöksen vuosikokouksessa. Hallitus päätti koulutuspäiviin
liittyvän työnjaon.
Erovuoroiset hallituksen jäsenet: Sari
Juvonen, Raija Lammi ja Juha Mäki. Oma
eroilmoitus 2.4.2011 alkaen: Hannele Saunders ja 5.8.2011 alkaen Juha Mäki. Varajäsenistä erovuoroisia ovat Irmeli Ahonen,
Mirja Ahokanto ja Riitta-Liisa Alm. Vuosikokouksen puheenjohtajaksi on lupautunut Päivi Heinola.
Jäsenasiat. Hallitus hyväksyi neljä uutta
jäsenhakemusta. Jäsensihteerin mukaan jäseniä on 725 ja kaksi kunniajäsentä.
Ilmoitusasiat. Vararahastonhoitaja ehdotti sääntömuutosten valmistelun aloittamista.
Muut asiat. Vararahastonhoitaja esitteli tilintarkastustarjouksia, joita oli pyydetty
Rovaniemeltä neljästä ja Tampereelta kahdesta tilintarkastustoimistosta. Määräaikaan
mennessä tarjouksia oli tullut kolme.
Hallitus ehdottaa vuosikokoukselle tilintarkastuspalveluiden ostamista ulkopuoliselta
tilintarkastustoimistolta. Ehdotus tilintarkastustoimistoksi on auktorisoitu tilitoimisto
Audit Auer Oy / Leila Auer Rovaniemeltä
ja hänen varatilintarkastajansa olisi HTM
Jukka Samuli Anttila.
Jos vuosikokous ei hyväksy ehdotettua
tilintarkastastustoimistoa, vuosikokous etsii
tällöin keskuudestaan toiminnantarkastajat
vuo­delle 2012.
22 Silmähoitaja
Vuosikokous 2011
26.8.2011 klo 14.55-16.15, Helsinki Congress
Paasitorni. Läsnä 40 jäsentä.
1§ Yhdistyksen puheenjohtaja Anja Korpiaho avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Päivi Heinola ja
sihteeriksi Riitta-Liisa Alm. Pöytäkirjan
tarkastajiksi valittiin Irmeli Ahonen ja Helena Kaasalainen. Päätettiin, että he voivat
toimia myös ääntenlaskijoina. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi ja laillisesti kokoon
kutsutuksi.
2§ Esityslistaan kohtaan muut asiat esitettiin käsiteltäväksi hallituksen esitys uudesta kunniajäsenestä. Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.
3§ Puheenjohtaja Anja Korpiahon esittelemä vuoden 2010 toimintakertomus
hyväksyttiin.
4§ Rahastonhoitaja Sari Juvonen esitteli
yhdistyksen vuoden 2010 taseen ja tilinpäätöksen. Tuloslaskelmasta ja taseesta ei ilmennyt huomauttamista. Tilintarkastajat olivat
antaneet hyväksyvän lausunnon.
5§ Hallitukselle myönnettiin tili- ja vastuuvapaus.
6§ Puheenjohtaja Anja Korpiahon esittelemä vuoden 2012 toimintasuunnitelma
hyväksyttiin.
7§ Jäsensihteeri Jouni Väätänen esitteli
yhdistyksen jäsentilannetta. Hallitus esitti
vuoden 2012 jäsenmaksuksi 20 euroa ja uudelle jäsenelle lisäksi viisi euroa kirjautumismaksua. Hallituksen esitys hyväksyttiin.
8§ Puheenjohtaja Anja Korpiaho esitteli
vuoden 2012 talousarvion, joka hyväksyttiin. Määräaikaistilillä on säästössä hieman
yli 20 000 euroa ensi vuoden Pohjoismaisia
päiviä varten.
9§ Päätoimittaja Riitta Varamäki esitteli
Silmähoitaja-lehden tuottamista. Lehden tilausmaksu on ollut 30 euroa / vuosi ja lisäksi
on peritty viiden euron suuruinen toimitusmaksu. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Silmähoitaja-lehteä toimittaa tällä hetkellä
Viestintä-Karttimo Kiviniemestä. Lehdellä
on noin 55 yhdistyksen ulkopuolista tilaajaa. Lehden nykyinen päätoimittaja lopettaa
tähän kauteen. Keskusteltiin lehden nettiversiosta ja ehdotettiin, että lehden muuttamista nettiversioksi harkitaan.
10§ Hannele Saundersin eroanomus
2.4.2011 alkaen ja Juha Mäen eroanomus
5.8.2011 alkaen luettiin ja hyväksyttiin.
Hallituksen erovuoroiset jäsenet olivat
Sari Juvonen, Juha Mäki ja Raija Lammi.
Vuosikokouksen ehdotusten ja äänestys-
ten perusteella hallituksen jäseniksi valittiin Riitta Varamäki Seinäjoelta (7 ääntä),
Irmeli Ahonen Turustau (12), Aulikki Mäki-Jouppila Seinäjoelta (10) ja Riitta-Liisa
Alm Kemistä (7) vuosiksi 2012-2013. Sari
JuvonenTampereelta sai neljä ääntä. Jouni Väätänen toimi ääntenlaskijana Irmeli
Ahosen ollessa estynyt.
11§ Hallituksen erovuoroiset varajäsenet
olivat: Mirja Ahokanto, Irmeli Ahonen ja
Riitta-Liisa Alm. Varajäseniksi ehdotettiin ja
valittiin Sari Juvonen Tampereelta sekä Soile
Suomela ja Päivi Heinola Helsingistä.
12§ Jouni Väätänen esitteli hallituksen
kantaa tilintarkastajien/toiminnantarkastajien valintaan. Hallitus oli pyytänyt tarjouksia neljältä rovaniemeläiseltä ja kahdelta tamperelaiselta tilintarkastustoimistolta.
Rovaniemeläisen Audit Auer Oy:n tarjous
oli edullisin. Hallituksen saaman tiedon
mukaan kyseinen toimisto on luotettava ja
hyvämaineinen. Audit Auer Oy / Leila Auer
ja hänen varatilintarkastajansa HTM Jukka
Samuli Anttila hyväksyttiin yhdistyksen tilintarkastustoimistoksi vuodeksi 2012.
Vararahastonhoitaja Erja MalvalehtoInkerö kertoi, että hallitus oli vaihtanut tilitoimistoa rovaniemeläiseen Rovaniemen
Tilipiste Oy:hyn, jonka kanssa yhteistyö oli
aloitettu kesäkuun alussa. Tilitoimiston valinta oli tehty tarjousten perusteella.
13§ Muut asiat.
1. Jouni Väätänen esitteli hallituksen
esityksen sairaanhoitaja Riitta Lindelöfin
nimeämisestä yhdistyksen kunniajäseneksi. Riitta Lindelöfin nimeäminen kunniajäseneksi vahvistettiin.
2. Yhdistyksen kantaa silmähoitajien erikoistumiskoulutukseen käsiteltiin. Puheenjohtaja Anja Korpiaho kertoi, että Tampereen ammattikorkeakouluun ja Metropolia
ammattikorkeakouluun oli oltu yhteydessä,
mutta oppilaitokset eivät olleet vastanneet
yhdistyksen tiedusteluihin erikoistumiskoulutuksen aloittamisesta tai järjestämisestä.
HUS:ssa on mietitty oppisopimustyyppisen koulutuksen aloittamista. Koulutuksen
aloittamiseen tarvitaan kaksi ammattikorkeakoulua ja muita yhteistyökumppaneita. Yhdistys toivoo, että asia etenee HUS.
ssa ja ammattikorkeakouluissa. Yhdistys
on valmis yhteistyöhön koulutuksen kehittämisessä.
14§ Kokouksen puheenjohtaja päätti
kokouksen kello 16.15.
Pöytäkirjojen lyhennelmät laati
sihteeri Riitta-Liisa Alm.
20. vuosikerta
Toimitusneuvosto
Silmähoitaja on silmähoitajien
valtakunnallinen jäsenlehti,
joka postitetaan osoitteellisena
kaikille Suomen Silmähoitajat
r.y.:n jäsenille. Lehden levikki
kattaa yliopistolliset sairaalat,
terveydenhoitoalan oppilaitokset
sekä lukuisia yksityisiä
terveydenhuollon toimipisteitä.
Sari Juvonen
Anja Korpiaho
Erja Koskinen
Raija Lammi
Irmeli Ahonen
Helena Kaasalainen
Riitta Varamäki
Jouni Väätänen
ISSN 1238-5379
Aikataulu 2012
Numero
1/2012
2/2012
3/2012
4/2012
Aineistot
20.2. 16.4. 10.9. 5.11. Ilmestyy
30.1.
14.5.
13.8.
3.12.
Yhteydenotot sähköpostitse
etunimi.sukunimi@
Julkaisija
Suomen Silmähoitajat –
Finlands Ögonskötare ry
suomensilmahoitajat.com
Kansikuva: Ella Karttimo
Toimitus ja ilmoitukset
Painopaikka
Viestintä-Karttimo
Kiviniemen rantatie 9
90810 Kiviniemi
p. 040 526 4880
ella@karttimo.fi
Päätoimittaja
Riitta Varamäki
riitta.varamaki@medilaser.fi
KS Paino Oy, Kajaani
Silmähoitajat internetissä:
www.suomensilmahoitajat.com
Osoitteenmuutokset palvelukortilla.
Palvelukortti
Jäsentiedot
PALAUTUSOSOITE:
Haluan Suomen Silmähoitajat r.y.:n jäseneksi
Nimen muutos*
Jouni Väätänen
Osoitteen muutos
Eroan yhdistyksen jäsenyydestä
Nimi
*Uusi nimi
Vaakatie 10 C 186
00440 Helsinki
tai kortin tiedot
sähköpostilla
Syntymäaika
vaatanen@welho.com
Osoite
Postinumero ja -toimpaikka
Jäsenmaksu on 20 euroa /
vuosi, uudelle jäsenelle lisäksi
Sähköpostiosoite
5 euron kirjautumismaksu.
Lehti sisältyy jäsenmaksuun.
Työnantaja ja työpaikka
Virkanimike
Allekirjoitus
Päiväys
SILMÄHOITAJA 4|2011
Silmähoitaja 23
M - Itella Oyj
markkinoiden
johtava silmägeeli
Tartuntapinnan
kuviointi parantaa
pipetin käsiteltävyyttä.
Kuivan silmän aiheuttamien oireiden
lievitykseen tarkoitettujen silmätippojen
tärkeimpiä ominaisuuksia ovat pitkä
kontaktiaika sarveiskalvon pinnalla ja
hyvä voitelukyky.
Näiden Oftagelin perusominaisuuksien
lisäksi potilaiden hoitomyöntyvyyttä
parantaa harva ja yksinkertainen
annostelu. Oftagelin optimaalisen
viskositeetin ansiosta geelitippa tulee
pipetistä ja pullosta helposti ulos.
Leveä pipetti helpottaa
geelin annostelua.
Tukeva ote kuivasilmäisyyden hoitoon
silmägeeli
en
i n o i d e e li
k
k
r
äg
Ma
a s il m
v
a
t
jo h
OFTAGEL® 2,5 mg/g karbomeeri. Annostus: 1 tippa silmään 1–4 kertaa vuorokaudessa. Varoitukset: Pehmeitä piilolinssejä ei
tulisi käyttää valmisteen käytön yhteydessä. Kovat piilolinssit tulee poistaa ennen lääkkeen tiputtamista ja ne voidaan laittaa takaisin
aikaisintaan 15 min kuluttua tiputtamisesta. Käytettäessä muuta paikallista silmälääkitystä tulee lääkkeiden annon välillä olla vähintään
15 min tauko, ja Oftagel-silmägeeli tulee laittaa silmään aina viimeisenä. Raskaus ja imetys: Valmistetta tulee käyttää raskauden ja
imetyksen aikana vain, jos lääkityksestä koituva hyöty on mahdollisesti aiheutuvaa riskiä suurempi. Haittavaikutukset: Ohimenevää
näön sumentumista, lievää kirvelyä tai paikallista ärsytystä saattaa esiintyä. Pakkaukset ja hinnat (VMH 8/2011): 10 g 6,97 €, 3x10
g 16,36 €*, 30x0,5 g 14,10 €, 120x0,5 g 33,45 €* (*reseptillä sv-peruskorvattava). Apteekista ilman reseptiä.
www.santen.fi
24 Silmähoitaja