korjaa yhä useamman taittovirheen

3/2013
Suomen Silmähoitajat ry – Finlands Ögonskötare rf
www.suomensilmahoitajat.fi
SMILE
korjaa yhä useamman
taittovirheen
Ortoptistit tulevat eläkeikään,
mutta alalle on vähän uusia
tulokkaita. Sivu 8
Monitehomykiöiden
suosio muuttaa myös hoitajan
työtä. Sivu 12
Näkövammarekisteri selvittää
vammojen määrää ja tuottaa
tilastotietoa. Sivu 13
The
selection
Large scale designs, boxes of 50
Large scale designs, boxes of 50
Boxes of 20 and 50
Boxes of 20 and 50
2 Silmähoitaja
Boxes of 20 and 50
Boxes of 20 and 50
www.optiikkajuurinen.fi
Leikkaus on kaihin
ainoa hoitokeino................................ 4
SMILE on nopea
ja kivuton toimenpide........................ 6
Ortoptistit toivovat
alalleen jatkajia.................................. 8
Tervetuloa
Kuopioon!....................................... 10
Yhä useampi saa
monitehomykiön............................. 12
Lapissa tutkittiin
kaihileikkausten laatua..................... 14
Tietoa ja tukea
opiskelijaohjaukseen........................ 16
SATKS:n
emässä.
väki tykyil
Työkykyä
K
aikille meille ovat tuttuja sanat tyky tai tyhy. Ainakin
toivottavasti, meidän kaikkien työhön kuuluu tykytoimintaa. Työkykyä, työhyvinvointia ja työssä jaksa-
mista pidetään tärkeänä osana työtä. Toivottavaa on, etteivät
Puheenjohtajalta
Sisältö
nämä jäisi vain sanoiksi paperilla tai hyviksi suunnitelmiksi.
Jokaisella työpaikalla on toivoakseni innokkaita tykyvastaavia,
jotka järjestävät työyksikkönä työntekijöille mukavia ja innos-
Palstat
Puheenjohtajalta................................ 3
Minun työni..................................... 11
Silmäyksiä........................................ 13
Hallituksen päätöksiä....................... 16
Hallituksen kuulumisia..................... 18
Uusia jäseniä.................................... 18
Yhteystiedot.................................... 20
tavia tykytapahtumia.
Parhaimmillaan hyvä tykytoiminta on rentouttavaa, hauskaa, yhteisöllistä, voimaannuttavaa, nauruhermoja kutkuttavaa
ja sopivan puuhakasta. Hyvän tunnelman luovat osallistujat, ja
se on helppoa, kun suunnitelmat on hyvin tehty. Hyvä ruoka ja
juoma kuuluvat olennaisena osana tykypäivään.
Hyvä tykytoiminta saa työntekijät irtautumaan työstä ja
tutustumaan työkavereihin uudella tavalla, muualla kuin työympäristössä. Ihanteellinen tilanne on, kun kaikki työpaikan
ammattiryhmät osallistuvat yhdessä tykyyn.
Olen onnellisessa asemassa, sillä omalla työpaikallani tykytoiminta on hyvää ja antoisaa. Alkukesällä olimme tykyilemässä
mökkikylässä merenrannalla. Päivään osallistui työntekijöitä
kaikista ammattiryhmistä. Saimme nauttia Kivinavetassa takkatulen lämmössä hyvää ruokaa.
Ryhmiin jakautuneena osallistuimme leikkimielisiin kilpailuihin. Illalla saunoimme ja rohkeimmat kävivät meressä
uimassa. Tunnelma oli hyvä, kaikilla oli hauskaa ja varmasti
työt unohtuivat siksi iltapäiväksi ja illaksi.
Tykypäivä oli todella rentouttava. Siitä sai taas voimia jaksaa työn aherruksessa, ja löytyipä uusia puolia myös tutuista
työkavereista.
Mitäpä jos haastaisitte itsenne ja työkaverinne miettimään,
millaista teidän tykytoimintanne voisi parhaimmillaan olla?
Oikein ihanaa alkavaa syksyä kaikille ja antoisia hetkiä tykyilyn parissa!
Kati Nieminen
Silmähoitaja
Silmähoitaja 33
KATI NIEMINEN
on kaihin ainoa hoito
Aikuisiän harmaakaihi eli
katarakta on kaihin yleisin
muoto. Sen kehittymistä
ehkäisevää hoitoa ei ole
löydetty. Kaihin ainoa hoitokeino
on leikkaus, jossa silmän
samentunut mykiö poistetaan ja
tilalle laitetaan tekomykiö.
K
aihi on yksi yleisimmistä iän mukana näköä heikentävistä sairauksista länsimaissa ja yleisin sokeuden
aiheuttaja maailmassa. Yli 30 prosentilla 65 vuotta täyttäneistä on todettavissa
näköä haittaava kaihi yhdessä tai molemmissa
silmissä. Yli 85-vuotiasta yli 70 prosentilla on
kaihimuutoksia.
Kaihi tarkoittaa mykiön samentumista, jonka vuoksi valon kulku verkkokalvolle vaikeutuu ja näkö heikkenee. Silmän mykiö on siis
samentunut ja läpäisee valoa huonosti.
Syyt ja riskit
Merkittävin tekijä kaihin synnyssä on ikääntyminen, jonka myötä mykiön aineenvaihdunta heikkenee ja rakenteet voivat myös
paksuuntua. Mykiön aiemmin läpinäkyvissä
valkuaisrakenteissa tapahtuu muutoksia, jotka samentavat niitä. Mykiöön kertyvä kalsium
lisää nesteen kertymistä ja turvottaa mykiötä.
Samoin linssiä ympäröivien kudosten joustavuus vähenee. Kaihin muodostusta voivat lisätä useat riskitekijät.
Kaihiriskiä lisäävät silmän vammat, erityisesti suoraan silmän alueelle kohdistuneet
iskut. Jos mykiö vaurioituu silmän lävistävän
vamman yhteydessä, voidaan kaihi joissain
tapauksissa todeta heti tapaturman jälkeen.
Tällöin puhutaan traumakaihista.
Kaihimuutokset voivat ilmetä pitkänkin
ajan kuluttua vammasta. Silmävammat voivat nopeuttaa kaihin muodostumista. Myös
4 Silmähoitaja
lääkeaineet, erityisesti suurina annoksina
pitkään käytettävät kortisonivalmisteet, lisäävät riskiä.
Kaihin muodostumista nopeuttavat liiallinen alkoholin käyttö, tupakointi ja ylipaino.
Diabetes lisää riskiä. Diabeetikoilla kaihimuutoksia todetaan usein varhaisemmassa vaiheessa kuin muuten terveillä. Auringonvalo saattaa
altistaa kaihille, samoin silmän sisäiset leikkaukset, erityisesti lasiaisen poisto.
Ionisoiva säteily, kuten röntgensäteet ja sädehoito, lisää kaihin muodostumista. Mykiötä
suojataan mahdollisuuksien mukaan suurilta
sädeannoksilta, jos pään alueelle annetaan
sädehoitoa. Pitkäaikaiset silmän tulehdukset,
kuten sarveis- tai värikalvon tulehdus, ovat
myös kaihin riskitekijöitä.
Kaihin oireet
Kaihi aiheuttaa näkökyvyn alentumista useilla
eri tavoilla. Useimmiten kaihimuutokset etenevät vähitellen. Näöntarkkuus huononee asteittain. Usein alkuvaiheessa lukeminen ja hämärässä näkeminen vaikeutuvat. Näöntarkkuutta
ei enää pystytä korjaamaan lasikorjauksella.
Taittovoima muuttuu.
Mykiön paksuuntuessa aiemmin lukulaseja
käyttänyt saattaa nähdä alkuvaiheessa lähelle paremmin ilman laseja, mutta kaukonäkö
heikentyy. Kaihin edetessä lopulta myös lukunäkö vaikeutuu.
Kaihin oireena on häikäisy, joka johtuu
mykiön samentumien aiheuttamasta valon hajonnasta. Kontrastiherkkyys huonontuu, mikä
aiheuttaa näkövaikeuksia etenkin hämärässä
valaistuksessa.
Myös värien näkeminen muuttuu. Joskus
esiintyy monokulaarisia kaksoiskuvia, jotka
aiheutuvat näköakselin jakautumisesta mykiösamentumien takia.
Kaihimuutokset todetaan usein silmälääkärin tarkistuksissa, kun silmälasien vahvuuksia muuttamalla ei enää päästä aikaisempaan
näön tarkkuuteen. Kaihimuutokset etenevät
usein hitaasti, eikä niitä välttämättä alkuvaiheessa itse huomaa.
On syytä tarkistuttaa tilanne silmälääkärillä, jos aiemmin hyvin sujunut lukeminen
tai autoilu iltapimeällä hankaloituu ikääntymisen myötä.
Hoitona leikkaus
Leikkaus on kaihin ainoa hoito. Se on ajankohtainen, kun näön alenemisesta on selkeää
haittaa työelämässä tai normaaleissa arkitoiminnoissa. Kaihileikkaus on tarpeellinen myös
silloin, jos silmässä on kaihin lisäksi muu sairaus, jonka hoito edellyttää hyvää näkyvyyttä
silmän syvempiin osiin.
Esimerkiksi diabeteksen yhteydessä mahdolliset silmänpohjan laseroinnit edellyttävät
hyvää näkyvyyttä verkkokalvolle.
Ennen toimenpidettä
Ennen kaihileikkausta molempiin silmiin laitetaan puhdistavia antibioottitippoja yleensä
kahden–kolmen vuorokauden ajan. Useimmiten leikkaus tehdään paikallispuudutuksessa,
jolloin potilas on hereillä.
Silmä pidetään auki leikkauksen aikana
luomenlevittimen avulla. Silmä puudutetaan
huolellisesti. Yleensä leikkaukset ovat kivuttomia. Jos ennen leikkausta todetaan, että silmä
liikkuu kovasti, voidaan antaa laajempi puudutus, joka lamaannuttaa silmää liikuttavien
lihasten toiminnan leikkauksen ajaksi.
Leikkauksen alkuvaiheessa näkyy kirkas
valo, johon leikkaava kirurgi pyytää potilasta
kohdistamaan katseensa. Leikkauksen edetessä valo sumenee ja valot voivat myös pyöriä.
Leikkauksen aikana potilaan tulee olla mahdollisimman paikallaan ja välttää äkkinäisiä
liikkeitä.
Leikkauksen kulku
Kaihileikkauksessa kapselipussissa oleva samentunut mykiö poistetaan pienen viillon
kautta ultraäänilaitteella. Kapselipussin etu-
Leikkauksenjälkeisiä komplikaatioita ovat
jälkikaihi, kystinen makulaturvotus, rakkulainen sarveiskalvotauti (karatopatia bullosa),
verkkokalvon irtauma, silmänsisäinen bakteeritulehdus (endoftalmiitti) ja tekomykiön
siirtyminen paikaltaan.
Leikkauksen jälkeen tulee käyttää antibioottihoitoa 2–4 viikkoa. Paikallisen kortikosteroidin käyttö neljän viikon ajan vähentää silmänsisäistä tulehdusreaktiota ja silmän
ärtymistä.
Silmälasimääritys leikkauksen jälkeen suositellaan tehtäväksi noin kuukauden kuluttua.
Tässä yhteydessä on tärkeää mitata silmänpaineet, arvioida leikkaushaava ja tekomykiön tila
sekä tutkia silmänpohja leikkauksenjälkeisten
komplikaatioiden pois sulkemiseksi.
Kaihi tarkoittaa mykiön samentumista, jonka vuoksi valon kulku verkkokalvolle vaikeutuu
ja näkö heikkenee.
osaan tehdään aukko, mutta sen reunaosat ja
takaseinä jäävät tukemaan uutta pussiin asetettavaa tekomykiötä.
Ultraäänilaitteessa kärkiosa värähtelee nopealla taajuudella ja sen avulla mykiö pilkotaan
ja imetään pois. Tilalle asetetaan tekomykiö eli
linssi. Pehmeä linssi viedään kaksinkerroin taivutettuna kapselipussiin, jossa se avautuu oikeaan muotoonsa.
Pieni leikkaushaava tehdään rakenteeltaan
sellaiseksi, että silmänpaine sulkee sen automaattisesti instrumenttien pois ottamisen jälkeen, eikä ompeleita tarvita.
Suunnitelman mukaan edennyt kaihileikkaus kestää 15–20 minuuttia. Potilaan näkökyky paranee yleensä heti leikkauksen jälkeen.
Pientä roskantunnetta ja valonarkuutta saattaa
esiintyä muutaman päivän ajan.
Silmän suojaksi laitetaan antibioottivoidetta
tai -tippoja ja läpinäkyvä muovinen suojakilpi.
Joskus uusi linssi voidaan joutua laittamaan esimerkiksi anatomisten syiden tai leikkauksessa
tapahtuneiden komplikaatioiden vuoksi poikkeuksellisesti etukammioon.
Yleinen toimenpide
Kaihileikkaus on Suomen yleisin kirurginen
toimenpide ja nykyisin varsin turvallinen. Tavallisimpia leikkauksenaikaisia komplikaatioita
ovat takakapselin repeäminen ja lasiaishyytelön prolapsi. Harvinaisempia komplikaatioita
ovat värikalvon prolapsi, mykiön tai sen osan
luiskahtaminen lasiaiseen sekä suonikalvon
alainen verenvuoto.
Muita kaihimuotoja
Lapsuusiän kaihi (kongenitaali katarakta) todetaan usein silmän rutiinitarkastuksen yhteydessä
ennen kotiutumista synnytyssairaalasta.
Traumakaihi kehittyy helposti silmän iskuvamman jälkeen. Lääkkeiden aiheuttamaa
kaihia esiintyy potilailla, jotka ovat joutuneet
käyttämään suuria annoksia kortisonia joko
tabletteina tai silmätippoina.
Lähteet:
Matti Seppänen, www.terveyskirjasto.fi,
Kustannus Oy Duodecim
Valtakunnallinen Käypä hoito -suositus.
Kaihi, www.kaypahoito.fi
Hietanen, Hiltunen, Hirn. 2005.
Silmähoidon käsikirja
Kati Nieminen on Suomen
Silmähoitajat ry:n puheenjohtaja.
T:mi Laura Routa
Nykyaikaista silmäprotetiikkaa
www.
suomensilmahoitajat.fi
– ajankohtaista tietoa
oman yhdistyksen asioista
Aidon ja
luonnollisen näköinen
silmäproteesi!
Silmänpohjasta otetaan yksilöllinen jäljennös
ja iiris valmistetaan valokuvaustekniikalla.
Tutustu: www.laurarouta.fi | p. 040 5832 356
Silmähoitaja 5
HARRI KOSKELA
SMI
Leikkaustiimin jäsenet,
Tanja Alppi, Harri Koskela
ja Liisa Vaarala.
Silmäkirurgian uusin
taittovirheenkorjausleikkaus
eli SMILE on osoittanut Eiran
sairaalassa erinomaisia tuloksia.
A
loittaessani taittovirhekirurgian
vuonna 1997 menetelminä olivat
PRK eli pintahionta ja LASIK eli
läppäleikkaus. PRK jäi hiljalleen
pois rutiinikäytöstä, mutta sitä voidaan edelleen käyttää tietyissä lääketieteellisesti perustelluissa tapauksissa.
LASIK-leikkaukset ovat olleet pääasiallinen leikkausmenetelmä viime vuoteen saakka.
6 Silmähoitaja
Vuonna 2007 otimme käyttöön femtolaserin,
jolla LASIK-läpän tekeminen tuli tarkemmaksi ja turvallisemmaksi. Liki 20 vuoden LASIKhistorian jälkeen oli päivänselvää, että sen aika
alkoi olla ohi ja parempaa oli jo tiedossa.
Saksalainen Carl Zeiss Meditec AG alkoi
viime vuosikymmenellä kehittää laseria, joka
voisi tehdä sarveiskalvon sisään lentikkelin eli
miinuspalan. Se olisi kiinteä linssintapainen
sarveiskalvon pala, joka otettaisiin pois pienestä aukosta. Tutustuin ensimmäisen kerran
teoriaan vuonna 2007.
Vuonna 2012 kävin Tanskassa Århusin Yliopistosairaalassa tutustumassa SMILE-leikkauksiin. Tanskalaisten silmäkirurgien kokemus
ILE ohitti LASIKin
taittovirhekirurgiassa
vakuutti, joten SMILEn hankintapäätös oli
helppo tehdä. Aloitin SMILE-leikkaukset ensimmäisenä Suomessa heinäkuussa 2012.
SMILE vastaan
LASIK ja Femto-LASIK
SMILE eli SMall Incision Lenticule Extraction edustaa uusinta silmälaserleikkausmenetelmää PRK-, LASIK- ja Femto-LASIK-leikkausten jälkeen.
SMILEllä on monta ylivertaista ominaisuutta LASIKiin verrattuna. SMILEssä sarveiskalvon pintaan tehtävä haava on vain 12
prosenttia LASIKiin verrattuna, joten silmä
on leikkauksen jälkeen vain hieman arka parin tunnin ajan.
SMILEssä sarveiskalvon pintahermot säästyvät suurelta osin katkaisulta, joten silmän
kostutus toimii normaalisti myös leikkauksen
jälkeen. LASIKissa kuivasilmäisyys on tavallista jopa vuosien ajan eikä pysyviltä kuivasilmäongelmiltakaan ole vältytty.
SMILE säästää sarveiskalvon pintaosien
kudokset, mikä on tärkeää sen vuoksi, että
etuosassa ovat kaikkein lujimmat säikeet. SMILEssä vältymme teoriassa myöhäisiltä sarveiskalvon pullistumilta, joita LASIKissa ilmenee
eri tutkimusten mukaan noin 1/3000.
LASIK-läppä ei valitettavasti tue silmän
rakennetta. SMILEssä sen sijaan kaikki jäljelle jäävä kudos toimii tukena sarveiskalvon
rakenteelle.
Esitutkimus
ennen leikkausta
Leikkausta edeltää aina perusteellinen esitutkimus. Kun silmän mitat on tutkittu ja todettu
kaikki normaaliksi, voidaan aikaisintaan seuraavana päivänä tehdä varsinainen leikkaus.
Esitutkimuksessa pupillit laajennetaan, joten
SMILE-Leikkauksessa menee aikaa noin viisi minuuttia silmää kohti. Leikkauksen jälkeen
silmät tarkastetaan tunnin kuluttua ja sitten on jo kotimatkan aika.
suosittelen käyttämään julkisia kulkuneuvoja,
koska mustuaisten laajennus voi häikäistä ja heikentää näöntarkkuutta muutaman tunnin.
Nopea ja kivuton
toimenpide
Leikkauksessa menee aikaa noin viisi minuuttia
silmää kohti eli toimenpide on nopea. SMILElaserissa on hyvin kevyt imu, joka pitää silmää
paikallaan, joten kipua ei tunnu, koska silmätipat puuduttavat pinnan hyvin.
Leikkauksen jälkeen silmät tarkastetaan tunnin kuluttua ja sitten on kotimatkan aika.
Silmälääkäri tarkastaa silmät kuukauden
kuluttua ja optikkomme tarkastaa toisen ker-
ran puolen vuoden kuluttua. Sen jälkeen suosittelemme silmälääkärin tarkastusta kolmen
vuoden välein, vaikka itse leikkaus ei vaadi
tarkastusta.
On hyvä muistaa, että silmänpohjat vaativat tarkastusta, vaikka taittovirhe on korjattu
normaaliksi.
Harri Koskela on silmäkirurgi yli 30 000
silmäleikkauksen kokemuksella.
Lisätietoa osoitteessa www.eiransairaala.fi tai
youtube.com hakusanalla ReLEx Smile löytyy
Eiran leikkausvideoita.
Silmähoitaja 7
Vasemmalta Karin Tangen Norjasta, Lena Falkman ja Victoria Dahlberg (ei hallituksessa) Ruotsista, Kaija Aalto Suomesta, Karen
Tunemyr Ruotsista ja Lone Wolsing Tanskasta. Tämä tiimi on työskennellyt neljä viime vuotta Pohjoismaisten ortoptistien
hallituksessa enimmäkseen Skypen välityksellä.
KAIJA AALTO
Pohjoismaiset
ortoptistit
toivovat ammatilleen jatkajia
Pohjoismaiset ortoptistit
kokoontuivat Euroopan
Silmälääkäriyhdistyksen
(SOE) koulutuspäivillä
Kööpenhaminassa 10.
kesäkuuta. Ortoptistien
yhteinen huoli on lähivuosien
eläköitymisaalto – riittävästi
uusia tulokkaita ei ole.
K
oulutusohjelma Tukholman Karoliinisessa Instituutissa on kärsinyt hakijapulasta. Ensi vuoden vaihteessa
päättyvällä kurssilla on kuitenkin peräti 13
opiskelijaa, mutta sen sijaan kevään 2013
8 Silmähoitaja
haussa ei ollut lainkaan hakijoita.
Sama pula koskee nyt kuulemma myös silmäsairaanhoitajakoulutusta, mitä ihmettelen
– onhan kysymys ”kevyestä” hoitotyöstä.
Ortoptistikoulutuksen pääsyvaatimuksena
on silmäsairaanhoitajakoulutus, mikä on ollut
ongelma suomalaisille hakijoille. Nyt meiltä
on pitkän tauon jälkeen valmistumassa kurssillinen silmäsairauksiin erikoistuneita hoitajia Helsingin Metropoliasta!
Tapasin Kööpenhaminassa koulutuksen
nykyisen johtajan, Agneta Rydbergin, entisen opettajani. Hän kertoi, että uusi hakuaika
jatkuu 15:nteen lokakuuta, jolloin uusi vuoden
mittainen kurssi, suureksi osaksi etäopiskeluna, alkaisi vuoden 2014 alusta.
Suosittelen 45 opintopisteen koulutus-
ta lämpimästi. Koulussa opittu ruotsinkieli
riittää ja omat kokemukseni ruotsalaisista
ovat hyvin myönteisiä. Koulutus oli antoisa,
ja työ ortoptistina on mielenkiintoista, itsenäistä, mutta tiiviissä yhteistyössä silmälääkärin kanssa.
Koulutus maksaa noin 7 000 euroa. Luulisi sairaaloiden Suomessa pitävän ortoptistia
sen arvoisena.
Suomessa
kolme ortoptistia
Suomessa on edelleen vain kolme työssä toimivaa koulutettua ortoptistia eli silmien yhteisnäön häiriöiden tutkimiseen ja hoitamiseen erikoistunutta henkilöä. Ruotsissa heitä
on noin 120, Norjassa noin 40 ja Tanskassa
20, Islannissa ei tiettävästi yhtään. Muualla
Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Australiassa
ja Japanissa ammattikuntaa on paljon.
Suomen ortoptistit kuuluvat Ruotsin yhdistykseen. Pohjoismaista kukin yhdistys on
valinnut keskuudestaan edustajan Pohjoismaiden yhteisen yhdistyksen hallitukseen.
Olen saanut osallistua hallituksen Skype-kokouksiin suomalaisena jäsenenä jo
kymmenisen vuotta – puheoikeudella mutta äänioikeudettomana. Annan arvoa tälle
mahdollisuudelle, sillä me pari suomalaista
helposti jäisimme syrjään kehityksestä ilman
tiivistä yhteyttä kollegoihin.
Ruotsin ortoptistien yhdistys piti myös
vuosikokouksensa Kööpenhaminassa. Siellä
maan eri alueet antoivat raporttinsa vuoden
toiminnasta. Minä raportoin, mitä ”regionen
Finlandiin” kuului – merkkitapaus meillä oli
Ruotsin yhdistyksen puheenjohtajan Lena
Lindbergin visiitti luonamme Helsingissä
viime syksynä. Lena toimii Eskilstunassa ja
on kurssitoverini.
Luentojen
runsaudensarvi
Nelipäiväinen kokous oli ohjelmaltaan runsaudensarvi. Muun muassa omaa alaani koskevasta
aiheesta Grave´s ophthalmopathy, kilpirauhassairauden aiheuttamasta silmäoireyhtymästä, ennätin kuulla useita esityksiä.
Lopputulema kuitenkin oli, ettei viime
vuosina ole keksitty mitään mullistavaa uutta
tämän potilasryhmän auttamiseksi. Itselleni
uutta tietoa oli, että kortisonihoito suonensisäisesti aiheuttaa paljon vähemmän Cushingin
syndroomaa kuin suun kautta otettuna.
Tämäkin on hyvä asia, koska potilaat kärsivät jo ikävästä ulkomuodon muutoksesta
silmien pullistuessa ja luomien vetäytyessä.
Hoitolinja meillä Suomessa on yhteneväinen
muiden eurooppalaisten kanssa. Ikävä tauti
vaatii kärsivällisyyttä potilaalta.
Professori Jonathan Holmes Minnesotan Mayo-klinikalta esitti tutkimustuloksia
laajasta intermittoivaa exotropiaa, ajoittaista
ulospäin karsastusta, koskevasta tutkimuksestaan. Tutkimuksen yhteydessä on käytetty
Quality of life -kysymyskaavaketta vähän samaan tapaan kuin kaihipotilailla. Seuraavassa vaiheessa tutkitaan, mikä vaikutus pienellä
ylimääräisellä miinuslinssillä on ajoittaiseen
uloskarsastukseen.
Professori Holmesia kuunnellessani tulin
ajatelleeksi tieteellisen tutkimuksen syvintä
olemusta. Esimerkiksi juuri Mayo-klinikalla
on hyvin organisoitunut tutkimuskoneisto,
johon voi ohjelmoida aina uusia tutkimusaiheita. Tutkimus on olennainen osa toimintaa. Potilasmäärät ovat aina suuria ja projektit
usein monikeskustutkimuksia. Tietokoneanalyysiohjelmat ovat edistyneitä.
Silti pieni skeptikko sisälläni välillä pohti,
miten luotettavaa tuotettu tieto on. Lopulta
kysymys on ihmisistä, lapsiperheistä, jotka
joutuvat noudattamaan ohjeita ja vastaamaan
rehellisesti kysymyksiin.
Luulen, että professori Holmes kestää
kritiikkini. Hän on tavattoman innostava ja
innostunut sekä lisäksi ahkera luennoitsija –
meillä Pohjoismaissakin usein kuultu.
Yhdistäkäämme
siis voimamme,
jakakaamme tehtäviä
uudelleen. Ottakaamme
optikot mukaan
glaukoomapotilaiden
seurantaan,
laajentakaamme
silmäsairaanhoitajien
aluetta: perustakaamme
hoitajajohtoisia
diabetes-, glaukooma- ja
kaihipoliklinikoita.
Tehtävät
uuteen jakoon
Halusin kuulla myös Lene Martinia, entistä opettajaani Tukholmasta. Hän on nykyisin hoitotieteen professorina Mälardalenin
yliopistossa. Hänen aiheenaan oli Interdisciplinary/interprofessional training and assessment.
Määritelmiä termistä löytyy vuodesta
1997 alkaen, viimeisin vuodelta 2011 vapaasti
suomennettuna: yksi hyväksytyistä tavoista
edistää ymmärrystä ja kunnioitusta eri ammattilaisten välillä.
Vuoden 2002 määritelmä avaa asiaa ehkä
paremmin: ilmenee, kun kahden tai useamman
ammattikunnan jäsenet oppivat toisiltaan ja
toisistaan, ja oppivat yhdessä parantaakseen
yhteistyötä ja hoidon laatua.
Perimmäinen motiivi ammattien ja ammattikuntien väliseen koulutukseen ja arviointiin
on hyvin tuntemamme resurssien väheneminen suhteessa tarpeeseen ja mahdollisuuksiin
terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa.
Yhdistäkäämme siis voimamme, jakakaamme tehtäviä uudelleen. Ottakaamme optikot
mukaan glaukoomapotilaiden seurantaan, laajentakaamme silmäsairaanhoitajien aluetta:
perustakaamme hoitajajohtoisia diabetes-,
glaukooma- ja kaihipoliklinikoita.
Lene Martin toteaa, että alan tutkimusta on vasta vähän, eikä se kaikki näytä pelkästään vihreää valoa. Kehityksessä piilee
riskejä, jotka voivat johtua esimerkiksi hierarkiasta, kulttuurieroista, kieli- ja ammattislangieroista, vaihtelevista pätevyyksistä
tai palkkaeroista.
Suotuisaa ammattien väliselle yhteistyölle
olisivat muun muassa kunnioittava, ei rankaiseva ilmapiiri, avoin kommunikaatio, selkeät
roolit ja tehtävät tiimissä, systemaattinen laadun arviointi ja sen mukaan toimiminen.
Uuden
työnjaon riskit
Samaa teemaa käsitteli Tampereen professori Anja Tuulonen esityksessään Ophthalmic
practice in Finland. Tampere on ennakkoluulottomasti lähtenyt uuteen työnjakoon
esimerkiksi siten, että sairaanhoitaja antaa
lääkeinjektion ikärappeumapotilaan silmään
(Silmähoitaja 1/2012).
Yllättäen aihe putkahti Helsingin sanomien
mielipidepalstan keskusteluun kesäkuun lopussa. Suomen Silmälääkäriyhdistyksen varapuheenjohtaja Minna Sandberg-Lall ja Suomen Silmäkirurgiyhdistyksen puheenjohtaja
Kaarina Vannas reagoivat optikkoliikeketju
Specsaversin mainokseen, joka heidän mukaansa antaa ymmärtää, että optikko pystyy
silmänpohjakuvauksen avulla havaitsemaan
viitteitä silmäsairauksista.
He ovat huolissaan siitä, että asiakkaiden
luottaessa lupaukseen moni silmäsairaus saattaa jäädä havaitsematta. Heidän mukaansa:
”silmänpohjalöydösten tulkitseminen vaatii
silmäsairauksien tuntemista, jota silmälasien
taittovoimakkuuden määrittämiseen ja niiden
myymiseen koulutetuilla optikoilla ei ole.”
Ottamatta enempää kantaa tähän keskusteluun – muuta kuin sen, että tiedän optikon
Silmähoitaja 9
koulutukseen sisältyvän paljon muuta
kuin yllä mainitut – se toi mielestäni
esiin juuri Lene Martinin mainitsemat
uuden työnjaon riskit. Uusien mallien
pohjana pitäisi olla hyvä suunnittelu ja
vastuiden selkeä määrittäminen sekä
tietenkin positiivinen ja toisia kunnioittava asenne.
Näyttää kuitenkin siltä, että olemme
pakotettuja kehittymään ammattienväliseen oppimiseen resurssien puutteessa.
Onneksi verrattomana apunamme tulevat olemaan internet- ja kännykkäterveydenhuolto (mobile health care)!
Sähköisiä
postereita
Näyttelyalue oli laaja. Kävin erityisesti tervehtimässä lundilaista kollegaani
Konstantin Moutakisia, jolta toinen
työpaikkani, Helsingin yksityinen silmäsairaala, osti digitaalisen ja Konstantinin
kehittämän Hessin kartta -laitteen.
Laite on tähän asti palvellut hyvin, ja se
palaute oli mukava välittää. Konstantin on
Pelle Peloton -tyyppi, jonka työhuoneessa
kehittyy koko ajan uutta tietoteknillistä
apua potilaiden tutkimiseen.
Posterit – ne pahviputkissa kulkeneet, huolella suunnitellut ja jossain
painolaitoksessa toteutetut – loistivat
poissaolollaan. Olikin vain alue, jossa
oli laptopeja pystybaarissa – siellä sai
käydä selaamassa sähköisiä postereita,
jotka itseä kiinnostivat.
Jotenkin vähän kaipasin sitä vanhanaikaista posterinäyttelyä. Näytti siltä kuin
laptopeilla ei olisi liiemmin ollut jonoa
– toisin sanoen saivatkohan julisteet ansaitsemansa huomion. Ehkä saivat.
Iloitsen saamastani apurahasta sekä
kiitän Suomen Silmähoitajia ja Santen Oy:tä.
Ortoptisti Kaija Aalto vastaa
mielellään koulutukseen ja muihin
asiaan liittyviin kysymyksiin
sähköpostitse kaija.aalto@hus.fi.
Lisätietoa ortoptistikoulutuksesta
saa myös osoitteesta www.ki.se/
uppdragsutbildning > Ögon >
Barnoftalmologi och ortoptik ja Agneta
Rydbergilta, Agneta.Rydberg@ki.se.
10 Silmähoitaja
Tervetuloa
Kuopioon!
Suomen Silmähoitajat ry järjestää Silmähoitajapäivät
perjantaista lauantaihin 4.-5.10.2013 Kuopion Musiikkikeskuksessa,
osoitteessa Kuopionlahdenkatu 23, 70100 Kuopio.
Ohjelma
Perjantai 4.10.2013
8.00–9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi
9.00–9.15 Tervetulosanat, puheenjohtaja Kati Nieminen
9.15–9.45 Tervetuloa Kuopioon, ylihoitaja Auli Luostarinen
9.45–10.30 Akuutti silmänpainekohtaus,
erikoistuva lääkäri Pia Torvinen
10.30–10.45 Tauko
10.45–11.30 Akuutti silmänpainekohtaus, sairaanhoitaja Jaana Heiskanen
11.30–12.00 Hallituksen ja nettisivujen esittely
12.00–13.00 Lounas
13.00–13.45 Glaukooman laserhoidot, silmätautien erikoislääkäri Leena Pitkänen
13.45–14.30 Näkökentät, sairaanhoitaja Sari Seppänen
14.30–15.00 Kohtaamisia - etiikan näkökulma, yliopistonlehtori Mari Kangasniemi
15.00 Iltapäiväkahvi
15.30–16.30 Suomen Silmähoitajat ry:n vuosikokous
19.00– Iltatilaisuus Musiikkikeskus valohalli
Lauantai 5.10.2013
8.30–9.00 Ilmoittautuminen
9.00–9.30 Silmäproteesipotilaan hoito ja ohjaus, luennoitsija avoin
9.30–10.00 Silmän kirurginen pesu, sairaanhoitaja Jouni Väätänen
10.00–10.15 Tauko
10.15–11.00 Kaihi-, linssi- ja laserleikkaukset, optikko Mikko Nevala
11.00–11.30 Vitreomakulaarisen traktion injektiohoito,
Sari Salonen, Alcon Finland Oy
11.30–12.30 Lounas
12.30–13.30 Kaihipaneeli, mukana kuusi sairaanhoitajaa,
vetäjänä sairaanhoitaja Jaana Hakola
13.30–14.15 Kaihileikkauksen ”9 yllätystä ja 10 kauheutta”,
silmätautien erikoislääkäri Liisa Marttila
14.15–14.45 Kaihipotilaan ohjaus, sairaanhoitaja Piia Tiihonen
14.45–15.15 Kaihileikkaustoiminta ja hoitajien kouluttaminen,
osastonhoitaja Merja Hurskainen
15.15 Päätössanat
Päivitetty ohjelma osoitteessa www.suomensilmahoitajat.fi
Marjut Saarelle vuosittaiset
silmähoitajapäivät ovat
tärkeä tapahtuma, joka
antaa työhön kallisarvoisia
vinkkejä.
Minun työni
Koko ajan uutta opittavaa
Silmähoitaja-lehden Minun työni
-sarja esittelee silmähoitajia
työnsä ääressä. Tällä kertaa
kysymyksiin vastaa Länsi-Pohjan
keskussairaalan sairaanhoitaja
Marjut Saari Kemistä.
M
itä kuuluu työhösi?
Työyksikköni on silmäyksikön leikkaussalissa, jossa toimin instrumenttihoitajana. Työni sisältää myös osastotyöskentelyä ja tarvittaessa avustamista poliklinikalla.
Valtaosalle leikkauspotilaistamme teemme
kaihileikkauksia. Lisäksi hoidamme Avastininjektioilla silmänpohjanrappeumapotilaita ja
silmänpainepotilaita paineenalennusleikkauksin. Luomiplastioita ja karsastusleikkauksia
tehdään jonkin verran.
Toimin leikkaussalissa toimenpiteissä joko
instrumenttihoitajana tai avustajana. Osaston
puolella vastaan leikkauspotilaan valmistelusta ja jälkihoidosta. Osastolla teen myös hoitajakontrolleja lähinnä silmänpohjarappeumapotilaille.
Miten työ on muuttunut?
Työ on muuttunut koko ajan kiireisemmäksi
ja uusia tehtäviä tulee opeteltavaksi jatkuvasti.
Kirjalliset tehtävät ja kaikenlaiset suunnitelmatyöt ovat lisääntyneet. Toimin klinikkamme laatuvastaavana. Toimintasuunnitelman
vuosikellon noudattaminen tuo työhön lisää
kiireitä ja kirjallisia tehtäviä.
Mikä silmähoidossa viehättää?
Silmä on pieni elin, mutta siihen mahtuu niin
paljon asioita. Silmistä voi opiskella koko ajan
uutta ja hoitokäytännöt muuttuvat melko tiuhaan tahtiin, joten opeteltavaa on paljon. Työ
on mielenkiintoista ja lähestulkoon joka päivä
on uutta opittavaa.
Miten kehityt työssäsi?
Meillä on lähes viikoittain videomeetingit lähinnä OYS:sta. Silmähoitajapäivät ovat ensiarvoisen tärkeät. Siellä saa paljon teoriatietoa,
uusia käytäntöjä sekä muiden klinikoiden
hoitajilta ideoita ja toimintamalleja. Koulutuspäiviltä voi saada omaan työhön kallisarvoisia vinkkejä.
Luen kirjallisuutta ja artikkeleita mahdollisuuksien mukaan. Myös omia kollegoja
voi konsultoida ja yhdessäkin pohtia erilaisia asioita.
tetta, mikä auttaa jaksamaan työssä. Meillä
on pieni klinikka, jossa henkilökemiat pelaavat eli työkaverit ovat mukavia ja on kiva tulla
aamulla töihin.
Haasteet?
Haasteena on koko ajan muuttuva työ. Hoitokäytännöt vaihtelevat tiheään, joten uutta täytyy opetella jatkuvasti. Potilasmäärät kasvavat,
mutta käytössä on rajallinen määrä resursseja
ja tunteja vuorokaudessa. Eläköityminen tuo
myös paineita: kohta huomaa olevansa se pisimpään työskennellyt hoitaja leikkauspuolella. Ei olekaan enää tukea ja turvaa kokeneemmasta hoitajasta.
Mitä teet vapaa-aikana?
Perheeseeni kuuluvat aviomies, kolme lasta
ja koira. Perhe on minulle ensiarvoisen tärkeä, joten vietämme paljon aikaa yhdessä.
Lenkkeilen koiran kanssa ja käyn kuntosalilla
spinningissä. Talvisin myös hiihdän, kesäisin
pyöräilen ja juoksen.
Elämänohjeesi
Vietä laatuaikaa rakkaitesi kanssa!
Ilonaiheet?
Työnilo syntyy siitä, kun hallitsee oman työn.
Potilailta saa myös paljon positiivista palauSilmähoitaja 11
PEKKA JÄRVINEN
Monitehomykiöt
yleistyvät, oletko valmis?
Erilaisia monitehoisia
tekomykiöitä on ollut saatavilla
jo 1990-luvulta lähtien, mutta
vasta viime vuosina niiden
suosio on alkanut kasvaa
nopeasti. Kun 3-4 vuotta sitten
monitehomykiöt asennettiin
Suomessa muutamalle
kymmenelle potilaalle
vuosittain, tänä vuonna
hyvästä näkemisestä lähelle ja
kauas nauttii uusien linssien
ansiosta jo yli tuhat potilasta.
V
ertailemme usein mielellämme tekemisiämme ja tuloksiamme rakkaaseen
naapurimaahamme Ruotsiin. Siellä
monitehomykiöitä asennetaan tänä vuonna
reilusti yli 10 000, joten ollaksemme samalla tasolla heidän kanssaan määrä täällä voisi
helposti olla moninkertainen.
Monitehomykiöiden jatkuvan kasvun
puolesta puhuu monikin seikka. Käyttäjät
ovat tyytyväisiä näkemiseensä ja mielellään
jakavat kokemuksiaan ystävilleen ja sukulaisilleen. Tämän näköratkaisun mainonta
lisääntyy ja linssileikkauksista kirjoitetaan
artikkeleita mediassa. Kuluttajien tietoisuus
silmäkirurgian mahdollisuuksista kasvaa
voimakkaasti.
Tämän lisäksi alan ammattilaiset eli klinikoilla työskentelevät silmäkirurgit, hoitajat
ja optikot näkevät työnsä tulokset ja tapaavat tyytyväisiä monitehomykiöiden käyttäjiä.
Positiiviset tulokset ja kerääntyvä kokemus
rohkaisevat kertomaan tästä vaihtoehdosta
yhä useammalle potilaalle.
Muutoksia
työhön
Kun monitehomykiöiden käyttäjien määrä
kasvaa, se tarkoittaa usein muutoksia hoitajien
työssä. Nykyisin monitehomykiöt asennetaan
miltei kokonaisuudessaan yksityisklinikoilla.
Potilaiden kiertoprosessi pitää järjestää niin,
että tarpeellisille keskusteluille jää riittävästi
aikaa. Silmähoitajille tämä merkitsee keskustelun lisääntymistä potilaiden kanssa.
12 Silmähoitaja
Kun potilaat tulevat esitutkimuksiin, he
saattavat olla jo tietoisia monitehoista ja ovat
uteliaita ja innokkaita kyselemään yksityiskohtaisempaa tietoa niiden ominaisuuksista.
Potilasvalinta
korostuu
Samalla kun potilaiden kiinnostus nähdä
vaivattomasti lähelle ja kauas kasvaa, pitää muistaa, että potilasvalinta on kaikkein
olennaisin tekijä potilastyytyväisyyden varmistamiseksi.
Tärkeä tekijä on potilaan halu päästä eroon
silmälaseista. Mikäli hän haluaa vähentää silmälasien käyttöä tai jopa selvitä kokonaan
ilman niitä, monitehomykiöt voisivat olla
sopiva valinta.
Jos potilas on epävarma, hänelle kannattaa kertoa avoimesti linssien ominaisuuksista,
mutta harkinta-aikaa pitää jättää riittävästi.
Elintavat
huomioon
Monitehomykiöiden ominaisuuksissa on eroja,
mikä on tietysti positiivinen asia, kun mietitään parasta ratkaisua jokaiselle potilaalle.
On tärkeää selvittää potilaiden näkötarpeet,
tottumukset ja odotukset. Kyseessä on aina
kompromissi ja parhaan ratkaisun löytämiseen pitää käyttää riittävästi aikaa.
Joku potilas saattaa lukea paljon tai tehdä
tarkkuutta vaativaa lähityötä, toiselle taas näkötarpeiden pääpaino saattaa olla suuntautunut pidemmille etäisyyksille. Tällä tiedolla on
iso merkitys linssivalintaa tehtäessä.
Realismia
odotuksiin
Monitehomykiöillä näkee lähelle ja kauas,
mutta se ei tuo takaisin nuoren ihmisen näkökykyä, joka mukautuu joustavasti kaikille
etäisyyksille. Välialueita MIOL:lla (= multifocal
intra ocular lens) tulee väistämättä ja elämää
ilman silmälaseja ei voi luvata varmasti.
Viisainta on kertoa potilaalle, että silmälaseja tulee todennäköisesti tarvitsemaan
leikkauksen jälkeenkin. Näin vältytään ikäviltä väärinkäsityksiltä. Ehkä haastavimpia
tapauksia ovat lievästi likinäköiset potilaat,
jotka näkevät tarkasti lukuetäisyyksille il-
man silmälaseja.
Monet silmäkirurgit eivät lähde asentamaan näille potilaille monitehomykiöitä, koska ne eivät pysty kilpailemaan lähinäkemisen
tasossa likinäköisen silmän kanssa.
Parhaimpina kandidaatteina pidetään yleisesti hyperooppeja eli kaukotaitteisia. He eivät
näe ilman korjausta millekään etäisyydelle,
joten monitehomykiöt ovat todennäköisesti
loistava apu näköongelmiin.
Hyvä valaistus
tärkeää
Hyvän valaistuksen järjestäminen lukemiseen tai lähiaskareisiin on presbyoopille eli
ikänäköiselle selviö. Myös monitehomykiöiden kanssa hyvä valaistus on tärkeää.
Pimeällä valonlähteiden ympärille muodostuu usein ylimääräisiä valorenkaita eli haloja. Niiden havainnoiminen on yksilöllistä
ja voimakkuus vähenee ajan myötä.
Leikkauksen
jälkeen
Mikäli potilas on saanut riittävästi informaatiota ennen leikkausta, hän ei koe monitehomykiöiden mukana tulevia erilaisia
näkökokemuksia ongelmina, vaan mukana
seuraavina ominaisuuksina.
Monet käyttäjät eivät näitä ilmiöitä edes
havaitse ja he ovat positiivisesti yllättyneitä
näkemisen laadusta. Kaukonäkeminen palautuu nopeasti, lähinäkemisen laatu paranee yleensä hitaammin. Yleensä parin viikon sisällä näkeminen lähelle ja kauas sujuu
jo mukavasti.
Tärkeä huomioitava asia on jälkikaihi.
Monitehomykiöiden käyttäjä huomaa näön
heikkenemisen herkemmin kuin yksitehoisten tekomykiöiden käyttäjä, ja jälkikaihi kannattaa hoitaa viivyttelemättä.
Ennakoiva ja huolellinen työskentely koko
prosessin aikana sekä oikea potilasvalinta
varmistavat potilastyytyväisyyden. Monitehomykiöt eivät sovellu kaikille, mutta ne ovat
täällä jäädäkseen.
Pekka Järvinen työskentelee silmäkirurgisten
tuotteiden myyntipäällikkönä Alcon Finland
Oy:ssä.
SI L M
KSIÄ
Y
Ä
Riitta Varamäki
Näkövammaisten
lukumäärä perustuu
arvioihin
Tarkat tiedot näkövammaisten
lukumäärästä Suomessa
puuttuvat toistaiseksi.
Viimeisimpiin tutkimuksiin,
kansainvälisiin vertailutietoihin
ja muihin arvioihin viitaten
oletetaan, että näkövammaisia
on Suomessa ainakin 80 000.
Tämä on noin 1,5 prosenttia
väestöstä.
N
äkövammarekisteriin tulevien ilmoitusten ikäjakauman perusteella
voidaan arvioida näkövammaisten
lukumääriä ikäryhmittäin. Viime vuosina
rekisteriin tulleista uusista ilmoituksista runsaat 80–85 prosenttia on koskenut 65 vuotta
täyttäneitä, 12–14 prosenttia työikäisiä ja 2–8
% lapsia ja nuoria.
Arvioidaan, että 80 000 näkövammaisesta
jopa lähes 70 000 on ikääntyneitä ja 10 000 työikäisiä. Alle 18-vuotiaita on 1 000–1 500.
Näkövammaisten Keskusliiton kuntoutuskeskuksen epävirallinen arvio on, että Suomessa syntyy vuosittain 70–100 näkövammaista
lasta. Tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, koska
valtaosa näistä lapsista on monivammaisia,
eikä näkövammaa heti havaita.
Saman tahon arvion mukaan työiässä
näkövammautuu vuosittain 300–400 henkilöä. Ikääntyneenä vammautuneita on edellä
mainittuihin ryhmiin verrattuna moninkertainen määrä.
Toisaalta väestön ikääntyminen lisää näkövammaisuutta Suomessa lähivuosikymmeninä. Tällä hetkellä Suomen 770 000:sta 65
vuotta täyttäneestä henkilöstä
mahdollisesti jopa 70 000 on
näkövammaisia tai ainakin
näköongelmaisia. Vuonna
2030 Suomen väestöstä 1
300 000 on yli 65-vuotiaita.
Silloin keskuudessamme on mahdollisesti
130 000 ikääntynyttä näkövammaista.
Vammaisuuden määrittely
on sopimuksenvaraista
Vammaisuuden ja näkövammaisuuden määritteleminen riippuu yhteiskunnan arvomaailmasta ja yhteisön jäsenilleen asettamista
vaatimuksista. Vammaisuus on yksilön suorituskyvyn ja yhteiskunnan vaatimusten välistä ristiriitaa. Näkövammaisuuden raja riippuu siitä, minkälaista näkökykyä yhteiskunta
edellyttää jäseniltään.
Näkövammaisena pidetään henkilöä, jolle on näkökyvyn alentumisesta huomattavaa
haittaa jokapäiväisissä toiminnoissaan. Vamman aiheuttamaan haittaan vaikuttavat monet tekijät, kuten vammautumisikä, vamman
kesto, henkilön psyykkinen sopeutumiskyky ja uusien asioiden omaksumiskyky. Siihen vaikuttavat myös henkilön elämäntapa
ja hänen tehtäviensä näkökyvylle asettamat
vaatimukset, samoin ympäristön ja yksilön
oman toimintakyvyn välinen mahdollinen
epäsuhta.
Näkövammaisuuden määrittely on sopimuksenvaraista; on vain päätetty, mihin
kohtaan jatkumoa vedetään viiva, jossa näkövammaisuus alkaa ja missä kohdassa heikkonäköisyys on jo sokeutta. Näkövammaisena
ei pidetä henkilöä, jonka näön heikentymi-
sestä aiheutuneet haitat voidaan korjata silmä- tai piilolaseilla.
Suomen näkövammarekisteri noudattaa
näkövammaisuuden määrittelyssä ja luokittelussa Maailman Terveysjärjestön (WHO)
suositusta. Valitettavasti tämä suositus ei ole
kaikkialla maailmassa yleisesti käytössä.
Heikkonäköinen on henkilö, jonka paremman silmän näöntarkkuus on lasikorjauksen jälkeen alle 0.3 tai jonka näkö on
muusta syystä vastaavalla tavalla heikentynyt. WHO:n luokituksessa heikkonäköisiin
luetaan luokat 1 (heikkonäköinen) ja 2 (vaikeasti heikkonäköinen).
Sokeana pidetään henkilöä, jonka paremman silmän näöntarkkuus on
lasikorjauksen jälkeen
alle 0.05 tai jonka näkökentän halkaisija on
alle 20 astetta.
Lääkäri varmentaa
rekisteröintiilmoituksen
Rekisteri-ilmoituksen näkövammaisesta tekee silmätautien erikoislääkäri tai sairaaloiden silmätautien yksikkö.
Ilmoituslomakkeen voi täyttää
myös sairaalan kuntoutusohjaaja, näön- käytönopettaja tai muu vastaava
henkilö, mutta lomakkeen sisällön varmentaa
silmäyksikön lääkäri allekirjoituksellaan.
Rekisteri-ilmoitukseksi hyväksytään myös
kopiot potilasasiakirjoista ja lääkärinlausunnoista, jos niistä ilmenevät rekisteröinnin
kannalta riittävät tiedot.
Näkövammaisena rekisteriin ilmoitetaan
pysyvästi näkövammainen henkilö, jonka
paremman silmän korjattu näöntarkkuus
on vähemmän kuin 0.3 tai jota on jostakin
muusta syystä pidettävä vammautuneeseen
verrattavana.
Ilmoitus tehdään sekä kaikista uusista että
myös sellaisista vanhoista tapauksista, joissa
näkökyky on merkitsevästi muuttunut tai joissa
on epäselvää, onko ilmoitus jo tehty.
Kirjoitus on tiivistelmä
Näkövammarekisterin vuosikirjasta 2011,
jonka on toimittanut VTM Matti Ojamo.
Näkövammarekisteri toimii
Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus
Iiriksessä Helsingin Itäkeskuksessa
Näkövammaisten Keskusliitto ry:n tiloissa.
Ilmoituslomakkeita voi tilata rekisteristä
maksutta tai poimia osoitteesta www.nkl.fi/
nvrek. Ilmoitus tulee lähettää postitse.
Silmähoitaja 13
Kaihileikkausten laadusta
tietoa tutkimuksen avulla
Lapin keskussairaalan
silmäpäiväkirurgian
osastolla tehtiin helmikuussa
seurantatutkimus, että
kaihileikkausten laadusta
saataisiin mututiedon sijaan
todellista palautetta potilailta.
IOL-kaavojen osuvuus
P
iskuinen mutta tehokas silmäpäiväkirurgian osasto toimii nykyään valitettavasti Lyhki-osaston yhteydessä eikä
hallinnollisesti, fyysisesti tai budjetillisesti silmäpoliklinikan kanssa yhdessä kuten
luonnollista olisi.
Henkilökunta koostuu neljästä silmähoitajasta ja kahdesta vuorottelevasta silmäkirurgista, joista viimeksi mainitut työskentelevät
neljänä päivänä viikossa. Perjantaisin tehdään
poliklinikalta tulevan lääkärin voimin näppy- ja luomileikkauksia.
Ainoassa silmäleikkaussalissa tehtiin viime
vuonna 1 523 operaatiota, joista kaihileikkauksia oli 1 206.
Laatutyötä niukoin
voimavaroin
Omasta mielestämme teemme niukoin voimavaroin paljon laadukasta työtä. Kaihileikkausten laadusta meillä kuitenkin on todellisuudessa vain rajoitetusti tietoa, koska potilaat
eivät käy sairaalassa jälkitarkastuksessa. Kaukaisimmat potilaamme matkaavat leikkaukseen 500 kilometrin päästä, joten jälkitarkastukset ja lasiasiat niiden yhteydessä hoitavat
yksityissilmälääkärit ympäri Lappia.
Silmäkirurgimme käyttävät eri välineitä,
viskoaineita ja linssikaavoja. Molemmat ovat
luonnollisesti vakuuttuneita oman metodinsa paremmuudesta.
Halusimme mutuarvioiden sijasta tietää
oikeasti, kuinka potilaat arvioivat työtämme, kumpi linssikaava toimii paremmin tai
paljonko jälkikaihia tulee. Tätä varten hankimme sairaanhoitopiirin johdolta luvan ja
muutaman kymmenen euron rahoituksen
pienimuotoiseen seurantatutkimukseen.
vielä ennen kesälomaa.
Kirjasimme ylös jokaisen leikatun potilaan henkilötiedot, preoperatiivisen visuksen, paineen, silmän pituuden sekä kirurgin
valitseman linssivahvuuden SRK-T- ja Hoffer-Q- arvot. Linssi oli vielä keväällä kaikille sama, Abbottin 3-piece-Tecnis taitettava
akryylilinssi.
Annoimme potilaille mukaan tutkimuslomakkeen, joka oli tarkoitus ottaa mukaan
lasitarkastuksekseen. Lomakkeessa kysyttiin
potilaan omaa arviota leikkauksen hyödystä ja leikkauskokemuksesta yleensä kouluarvosanoin. Silmälääkärin täytettäväksi jäi
refraktio, visus, silmänpaine, solut ja takakapseliarvio.
Jokaiselle alueella toimivalle 20 silmälääkärille ilmoitimme asiasta hyvissä ajoin
ja lähetimme valmiiksi maksetun palautuspostikuoren.
Pettymys oli melkoinen, kun huhtikuu oli
lopuillaan, emmekä saaneet vastauksia kuin
”omilta” silmälääkäreiltämme ja kahdelta
vieraalta. Soittelimme muutamalle potilaalle
vielä perään ja saimme lisää itsearvioita. Yli
puolelta potilaista tiedot kuitenkin saatiin.
Tässä esitetään niistä pääkohdat.
Itsearvioita
lomakkeen avulla
Valitsimme tutkimuskuukaudeksi helmikuun,
koska sille ei sattunut yhtään koulutus- tai lomapäivää, ja ehtisimme saada vastauksetkin
Henkilökunnalle
puhtaat paperit
Leikkasimme helmikuussa 14 päivän aikana 81 kaihipotilaan 124 silmää. Yksi potilas
jätettiin tutkimuksesta pois kielivaikeuksien
14 Silmähoitaja
vuoksi, joten lopullinen materiaali oli 80 potilasta ja 122 silmää. Bilateraliteettiprosenttimme oli siis helmikuussa 53, joka on normaalia tasoamme.
Kirurgi A leikkasi 52 potilaan 81 silmää
eli 66 prosenttia silmistä (molemminpuolisia
56 prosenttia). Kirurgi B leikkasi 41 potilaan
53 silmää eli 34 prosenttia silmistä (molemminpuolisia 29 prosenttia).
Saimme vastauksen 47 potilaan 75 silmästä
eli 61 prosentista leikatuista silmistä – kirurgi A:n potilaista 62 prosentilta ja kirurgi B:n
potilaista 37:ltä. Subjektiivinen arvio leikkauksesta saatiin 65 prosentilta potilaista.
Miten meillä meni? Potilaat arvioivat
kouluarvosanoilla 4–10 leikkauksesta olleen keskimäärin 8,8:n hyöty näkemisen
kannalta. Itse leikkauskokemus arvioitiin
9,7:n arvoiseksi.
Henkilökunta sai kaikilta puhtaat paperit, yhden potilaan leikkaus oli ollut kivulias.
Uusi uljas Lyhki-osasto sai miinuksia ahtaiden odotustilojensa vuoksi. Silmäpotilaamme eivät mahdu viihtyisiin ja rauhallisiin
heräämötiloihin, joten he joutuvat juomaan
kahvinsa käytävällä.
Pieni otos
vaikutti tuloksiin
SRK-T-kaavion mukaan valittu IOL osui
ennustettuun refraktioon +-0.5 D:n tarkkuudella 81 prosentissa tapauksista, +-1 D:n
haarukkaan 95 prosenttia ja lopuissa +-1.75
PIRJO AISALA
N
IOL-kaavojen paremmuus
D:n päähän tähtäyksestä. Yli 0.5 D:n virheistä Hoffer-Q olisi ollut parempi joka toisessa.
SRK-T oli valittu 71 prosentissa tapauksista –
kirurgi A valitsi aina SRK-T:n paitsi parissa
lyhyessä silmässä). (kuva 1).
Hoffer-Q-kaavio taas osui +-0.5 D:n haarukkaan 76:ssa, +-1 D:n sisään 92 prosentissa,
ja lopuissa +-1.6 D:n sisään. Yli 0.5 D:n virheistä SRK-T olisi ollut parempi 41 prosentissa. Hoffer-Q oli valittu 29 prosentissa tapauksista – kirurgi B valitsi aina Hoffer-Q:n paitsi
pitkissä silmäleikkauksissa. (kuva 2).
Pitkiä, yli 25 millimetrin toimenpiteitä aineistoomme osui seitsemän. Yllättäen valtaosassa näistä Hoffer-Q olisi antanut paremman tuloksen. Lyhyitä, alle 22 millimetrin
leikkauksia oli kuusi. Näissä taas SRK-T oli
osuvampi. Tämä on juuri päinvastoin kuin
ohjeissa sanotaan. Ainoa selitys asiaan lienee pieni otos.
Silmänpaineista ei juuri päätelmiä voi tehdä. Preoperatiiviset paineet mitattiin iCaremittarilla, postoperatiiviset eri mittareilla.
Ainoastaan kaksi preoperatiivista painetta
sattui olemaan yli 22:n, ja ne olivat postoperatiivisesti alle 20:n tasossa.
Postoperatiivisista paineista 48 prosenttia
oli preoperatiivisia matalampia, 30 prosenttia
korkeampia ja 20 prosenttia yhtä korkeita.
Takakapseleista 3,5 prosenttia oli kuukauden kuluttua leikkauksesta sen verran
himmeitä, että YAG-laserlähete katsottiin
aiheelliseksi.
Kiinnostaako
yhdistystoiminta
ja hallitustyö?
Leikkauksesta
oli hyötyä
Potilaat tykkäsivät meistä kovasti. Myös subjektiivinen hyöty leikkauksesta koettiin korkeaksi ottaen huomioon, että makuladegeneraatiopotilaita meillä oli aika monta.
Kiista ”parhaasta” IOL-kaavasta jää edelleen voimaan. Varsin hyvin linssivahvuudet
kuitenkin paikalleen osuivat.
Olisi ollut mukava saada kummallekin
kirurgille yhtä paljon palautetta, mutta näin
ei nyt käynyt. Puhtaana kliinikkona yllätti,
kuinka paljon aikaa pikkuruisenkin tutkimuksen tekemiseen tuhraantuu, vaikka ensimmäistäkään luottamusväliä ei pähkäilisi.
Kunnioitus sen kun nousee niitä kohtaan,
jotka jaksavat asioita tutkia kliinisen työn
ohella ja lomassa.
Ehkä yritämme joskus uudestaan ja koetamme saada tuloksia tasaisemmin myös
Hoffer-Q-silmistä. Täytyy myös miettiä palautetta lähettävien silmälääkärien palkitsemista. Tämänkertainen lupaus lakupötköstä eniten palautelappuja lähettävälle ei ehkä
kantanut tarpeeksi pitkälle.
Pirjo Aisala toimii silmäkirurgina
Lapin keskussairaalassa.
yt on hyvä tilaisuus tulla mukaan Suomen Silmähoitajat
ry:n hallitukseen, sillä kaudelle 2014–2015 on vapautumassa hallituspaikkoja. Hallituksen jäsenenä pääset kehittämään silmähoitajien hoitotyötä ja yhdistyksen toimintaa, saat tutustua Suomen
sairaaloiden silmäyksiköihin, voit matkustaa koti- ja ulkomaiden ammatillisiin
koulutuksiin sekä pääset järjestämään
vuosittaisia silmähoitajapäiviä. Lisäksi
hallituksessa työskentely on oiva tapa
verkostoitua ammatillisesti.
Vuoden ensimmäisessä hallituksen
kokouksessa eli niin sanotussa järjestäytymiskokouksessa jaetaan ja neuvotellaan
hallituksen jäsenten vastuualueet. Työstäsi hallituksessa saat tehtäväkohtaisen ja
vuosittain erikseen neuvotellun palkkion. Lisäksi hallituksen kokousmatkoista
aiheutuvat matkakulusi korvaa yhdistys.
Asuinpaikastasi riippuen saat matkustaa
hallituksen kokouksiin junalla, lentokoneella tai henkilöautolla.
Kokoukset pidetään pääasiassa Helsingissä, joskus muillakin paikkakunnilla. Kokouksia on vuoden aikana 6–7
kertaa.
Uusi hallitus tulevalle kaudelle – sekä
varsinaiset jäsenet että varajäsenet – valitaan lokakuun 4. päivänä Silmähoitajapäivillä 2013 pidettävässä yhdistyksen
vuosikokouksessa.
Jos kiinnostuit, otat yhteyttä Suomen
Silmähoitajat ry:n hallituksen puheenjohtajaan Kati Niemiseen sähköpostitse
kanieminen@netti.fi.
Silmähoitaja
4/2013
Aineistopäivä 4.11.
Ilmestyy 2.12.
Ilmoitusvaraukset
puh. 040 526 4880,
ella@karttimo.fi
Silmähoitaja 15
Satu Aho
susanna Valkeavirta
Opiskelijaohjaukseen
tietoa ja tukea apurahan avulla
Opiskelijaohjaajia eri
sairaaloissa yhdistävät perin
samankaltaiset haasteet.
Tämä kävi ilmi, kun Tyksin
silmäsairaanhoitajat
kävivät tutustumassa
opiskelijaohjaajien työhön
ja toimintatapoihin Suomen
Silmähoitajat ry:n apurahan
avulla.
T
yöskentelemme silmäsairaanhoitajina
Tyksin silmäpoliklinikalla. Peruskoulutukseltamme olemme sisätautikirurgisia sairaanhoitajia. Yhtenä vastuualueenamme
on toimia työyksikkömme avainsairaanhoitajina sairaanhoitajaopiskelijoille. Tähän työhön kuuluu suunnitella ja ohjata käytännön
harjoittelujaksoa. Toimimme vuorollamme
myös lähiohjaajina.
Klinikallamme on myös neljä muuta avainsairaanhoitajaa, jotka ovat käyneet työnantajan
kustantaman ja Turun ammattikorkeakoulun
järjestämän Taitava ohjaaja -koulutuksen. Sen
tavoitteena on kehittää laadukasta opiskelijaohjausta sekä syventää Turun AMK:n ja harjoitteluyksiköiden välistä yhteistyötä.
Koulutuksen aikana ohjaaja kehittää omia
ja työyksikön valmiuksia opiskelijaohjauksessa
sekä hankkii uusia ajattelu- ja toimintamalleja opiskelijaohjauksen tueksi. Koulutus on
laajuudeltaan kolme opintopistettä.
Uutta intoa
ja näkemystä
Haimme Suomen Silmähoitajat ry:n apurahaa
keväällä 2012 tutustuaksemme eri sairaaloiden
opiskelijaohjaajien työhön ja toimintatapoihin
sekä toisiin poliklinikkahoitajiin.
Kiinnostus apurahan hakemiseen syntyi
haastavista opiskelijoiden ohjaustilanteista ja silmähoitajapäivillä puhutusta uudesta silmähoitajakoulutuksesta. Halusimme
16 Silmähoitaja
henkilökohtaisesti tutustua myös toisiin silmäsairaanhoitajiin ja silmäpoliklinikoihin.
Tavoitteenamme oli saada uutta näkemystä
ja intoa opiskelijaohjaukseen.
Aloimme suunnitella tosissamme matkoja talvella 2013. Oli yllätys, ettei meitä
haluttu ottaa vastaan esimerkiksi vähäisten
opiskelijamäärien vuoksi. Välillä epäilimme,
jääkö apuraha siksi jopa käyttämättä. Oman
haasteensa järjestelyihin loi oman klinikkamme henkilökuntatilanne ja muutto toisiin tiloihin.
Aloimme suunnitella
tosissamme matkoja
talvella 2013. Oli yllätys,
ettei meitä haluttu ottaa
vastaan esimerkiksi
vähäisten opiskelijamäärien
vuoksi. Välillä epäilimme,
jääkö apuraha siksi jopa
käyttämättä.
Lopuksi saimme sovittua matkat Seinäjoen, Maarianhaminan, Hämeenlinnan ja
Helsingin silmäpoliklinikoille. Käytimme
matkoihin kolme koulutuspäivää. Päivät venyivät aika pitkiksi.
Tiedon jakoa
molemmin puolin
Tapasimme sairaaloiden silmäklinikoiden
opiskelijaohjaajia ja osastonhoitajia. Tapaamiset koostuivat vapaamuotoisesta keskustelusta, jonka pohjaksi olimme miettineet
muutamia kysymyksiä esimerkiksi ohjauksesta, tavoitteista, ohjaajista, yksikön koosta, työntekijöistä ja tiloista. Erityisesti meitä
kiinnosti muiden ohjaajien näkemykset silmäpoliklinikasta oppimisympäristönä.
Matkat mahdollistivat verkostoitumisen
muiden sairaaloiden silmäklinikoiden opiskelijaohjaajien kanssa. Oppimista tapahtui
molemmin puolin. Tietoa jaettiin ja tutustuttiin samalla myös klinikoiden toimintaan.
Opiskelijoiden käyttämä Jobstep-varausjärjestelmä oli kaikilla käytössä.
Ongelmat ovat paikasta riippumatta hyvin samankaltaisia. Käydyissä keskusteluissa
totesimme yhdessä, että sairaanhoitajaopiskelijan rooli on muuttunut. Opiskelijan elämään liittyy nykypäivänä paljon muutakin
kuin harjoittelu. Oman lisänsä tuovat lisääntyneet päihde- ja mielenterveysongelmat.
Osastonhoitajan tuki opiskelijoiden ohjaajille on tärkeää.
Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden
kielitaidon ja viimeisellä harjoittelujaksolla
olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden riittävien
valmiuksien arviointi on haastavaa ja vastuu
on melkoinen. Pohdimme, minkälaista uudelleen kouluttautumista ja päivittämistä opiskelijoita ohjaavat hoitajat tarvitsisivat.
Itse olemme arvioinneissa miettineet, haluaisimmeko, että valmistuva hoitaja hoitaa
itseämme tai omaistamme tai voisiko hän
toimia omana työparina.
Useimmiten harjoittelun aikana opiskelijoille selviää silmätautien yllättävä monipuolisuus. Monelle harjoittelu on avannut
mahdollisuuden työskennellä valmistumisen
jälkeen silmäklinikoilla. Tällöin perehdyttäminen klinikoille on helpompaa.
Kiitämme saamastamme tuesta Suomen Silmähoitajat ry:tä, osastonhoitajia, ylihoitajaa ja
oman klinikkamme työntekijöitä, jotka mahdollistivat apurahamatkojemme toteutumisen. Erityisen lämpimät kiitokset haluamme
osoittaa edellä mainittujen klinikoiden osastonhoitajille ja opiskelijavastaaville.
Satu Aho ja Susanna Valkeavirta
työskentelevät silmäsairaanhoitajina Turun
yliopistollisen sairaalan silmäpoliklinikalla.
Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Hallitus
hyväksyi kokouksen työjärjestyksen sekä
edellisen kokouksen pöytäkirjan.
Apurahat. Hakemuksia oli määräaikaan
mennessä tullut 20, joista yksi hakija veti
hakemuksensa pois. Hallitus päätti, että
hakijalle voidaan maksaa matkakulut kotoa kotiin, konferenssin osallistumismaksu
ja majoituskulut. Konferenssin aikana pidettävä erillinen kurssi voidaan maksaa, jos
kulut jäävät alle myönnetyn apurahan. Jos
tämänkin jälkeen kulut ovat edelleen vajaat
myönnettyyn apurahaan nähden, voidaan
maksaa ruokailukuluja (ei alkoholia). Hakijan on esitettävä kuluista alkuperäinen
kuitti ja toimitettava matkasta kirjallinen
palaute.
Apurahojen saajat on julkaistu Silmähoitaja-lehdessä 2/2013 ja yhdistyksen
kotisivuilla.
Silmähoitajapäivät. Hallitus hyväksyi Silmähoitajapäivien alustavan ohjelman ja
Hallituksen kokous 4/2013
la 25.5.2013, Helsinki
Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Hallitus hyväksyi kokouksen työjärjestyksen ja
edellisen kokouksen pöytäkirjan.
Apuraha-asiat. Hallitus totesi, että yhdistyksellä oli jakamatonta apurahaa vielä 500
euroa, koska yksi apurahan saanut silmähoitaja oli ilmoittanut, ettei ota sitä vastaan.
Hallitus päätti, että summa jaetaan Jaana
Hakolalle ja Erja Malvalehto-Inkerölle 250
euroa molemmille. Näin heille myönnetty
apuraha nousee 500 euroon.
Silmähoitajalehti. Seuraava Silmähoitajalehti (3/2013) ilmestyy 16.9. Aineisto siihen
pitää olla valmiina 15.8. Hallitus keskusteli
lehteen tulevista artikkeleista.
Jäsenasiat. Hallitus hyväksyi kuusi uutta jäsentä ja 20 jäsenen eron. Yhdistyksen
jäsenmäärä on 713. Jäsenillä on edelleen
mahdollisuus päivittää jäsentietonsa yhdistyksen internetsivujen kautta ja osallistua
lahjakortin arvontaan.
Yhdistys on saanut muutaman tarjouksen
ohjelmasta, jonka avulla voi ylläpitää jäsenrekisteriä sekä lähettää ryhmäsähköposteja
ja verkkolaskuja. Hallitus päätti palata asiaan syksyn kokouksissa.
tarkasteli päivien budjettia. Luennoitsijat
alkavat olla selvillä, samoin pääosa kaihipaneeliin osallistujista. Iltajuhlan ohjelmaa
vielä valmistellaan.
Hallitus päätti, että Silmähoitajapäiville
voi ilmoittautua 13.6.-18.8. ainoastaan sähköisesti yhdistyksen internetsivujen kautta. Mukaan mahtuu 220 ensimmäiseksi ilmoittautunutta.
Raha- ja talousasiat. Hallitus keskusteli hallituksen jäsenten kulukorvauksista ja päätti
pitäytyä entisissä päätöksissä ja korvauksissa. Rahastonhoitaja esitteli yhdistyksen
taloustilanteen (välitilinpäätös). Merkittiin
tiedoksi, että tilintarkastaja Leila Auer on
tarkastanut yhdistyksen tilit. Tilintarkastaja
toteaa, että ”tilinpäätös voidaan vahvistaa
ja vastuuvapaus myöntää”.
Jäsenasiat. Hallitus hyväksyi seitsemän uutta
jäsentä ja 16 jäsenen eron. Jäsenmaksu oli
vielä maksamatta yli 140 jäsenellä, joita hallitus päätti muistuttaa asiasta. Maksamaton
jäsenmaksu tarkoittaa sitä, että Silmähoitajalehden tulo loppuu nyt ja vuoden loputtua
loppuu myös yhdistyksen jäsenyys.
Hallitus keskusteli mahdollisuudesta
muistaa yhdistyksen jäseniä näiden täyttäessä tasavuosia (50, 60 ja 70 vuotta). Päätettiin muistaa 50 vuotta täyttäviä jäseniä
sähköisellä e-kortilla sekä 60 ja 70 vuotta
täyttäviä jäseniä perinteisellä postitettavalla kortilla.
Hallitus päätti, että toukokuussa jäsentietonsa päivittäneiden kesken arvotaan viisi 30 euron lahjakorttia S-ryhmän
kauppoihin.
Internet-sivut. Hallitus päätti, että apurahan
saajat julkaistaan Silmähoitaja-lehden lisäksi
yhdistyksen internetsivuilla samana päivänä lehden ilmestymisen kanssa (13.5.2013).
Hallitus merkitsi tiedoksi, että yhdistyksen
nykyinen nettivastaava ei ole käytettävissä
valittaessa seuraavaa hallitusta.
Pohjoismainen ja kansainvälinen yhteistyö. Tänä vuonna hankaluuksia aiheuttavat lähekkäin olevat Silmähoitajapäivät ja
ESONT. Viime kokouksessa päätettiin, että
ESONTiin osallistuvat yhdistyksen edustajina puheenjohtaja Kati Nieminen ja ESONTyhdyshenkilö Sari Juvonen.
Raha- ja talousasiat. Hallitus merkitsi tiedoksi yhdistyksen rahatilanteen, joka on
varsin hyvä. Apurahat on laskutettu niiden myöntäjiltä.
Silmähoitajapäivät Kuopiossa 4.-5.10.
Päivien ohjelma alkaa olla valmis. Kaihipaneelin vetää Jaana Hakola ja sen osallistujat
tulevat eri puolilta Suomea.
Hallitus päätti hankkia uudet nimikylttikotelot päivien osallistujille ja hyväksyi koulutuspäivien alustavan tehtäväjaon.
Koulutuspäivien osallistujilta kerätään
palaute, joka on mahdollista antaa sekä paperisella että sähköisellä lomakkeella. Palautteesta tehtävä kooste laitetaan myös vuoden
viimeiseen Silmähoitaja-lehteen.
Hallitus päätti luennoitsijoille maksettavasta palkkiosta ja merkitsi tiedoksi, että
useat alan yritykset ovat varanneet ständin päiviltä.
Hallitus valitsi koulutuspäivien aikana
tarjottavat ruoat ja iltajuhlan menun.
Hallitus yöpyy Kuopiossa Hotelli Puijon Sarvessa.
Hallitus keskusteli mahdollisuudesta
hankkia yhtenäinen asu, jotta hallituksen
jäsenet erottuisivat helposti muista koulutukseen osallistuvista. Päätettiin käydä
kokouksen jälkeen Marimekon liikkeessä
katsastamassa eri vaihtoehtoja.
Nettisivut. Nettivastaava Aulikki MäkiJouppila on opettanut Jaana Hakolalle internetsivujen päivitystekniikkaa. Silmähoitajapäivien osio on valmiina ja se julkaistaan
seuraavan Silmähoitaja-lehden ilmestymisen kanssa yhtäaikaisesti.
Muut asiat. Silmähoitajapäivien jälkeinen
palautekokous pidetään laivakokouksena
(Turku-Tukholma-risteily). Tällä hetkellä
risteilylle on lähdössä kahdeksan hallituksen varsinaista tai varajäsentä. Puheenjohtaja toivoi, että lähtijöitä tulisi vielä lisää.
Hallitus päätti, että risteilyn jälkeen voi
yöpyä Turussa hotellissa (2 hh) yhdistyksen laskuun, jos jatkoyhteyttä kotiin ei enää
sille illalle ole.
Seuraava kokous. Hallitus kokoontuu seuraavan kerran Seinäjoella la 31.8. klo 11. Ennen kokousta hallitus tutustuu Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan Silmäyksikköön ja
MediLaserin Seinäjoen yksikköön.
Hallituksen päätöksiä
Hallituksen kokous 3/2013
la 13.4.2013, Helsinki
Silmähoitaja 17
Hallituksen kuulumisia
Perehdytys on
kaiken A ja O
S
airaanhoitajan työvuosieni aikana olen useita
kertoja toiminut silmäleikkaussalissa uuden
hoitajan perehdyttäjänä. Opettajan roolini
otan aina vakavasti, mutta rennolla otteella oppilastani kannustaen.
Opetusmetodini on yksinkertainen: mitä, miksi ja miten? Yritän saada oppilaani ymmärtämään
opittavat asiat ja taidot pohtimalla kysymyksiä: mitä
tehdään, miksi tehdään ja miten tehdään? Opetusmetodiani käytän perehdytyksen jokaisessa vaiheessa, niin kesken oppimisen välitavoitteita asettaen kuin oppijakson lopuksikin.
Uskon, että hyvin suunnitellulla, järjestelmällisellä ja tavoitteellisella perehdytyksellä saadaan ammattitaitoisia silmähoitajia. Jos hoitaja lisäksi voi vaikuttaa yksikkönsä silmäpotilaiden hoitotyön kehittämiseen sekä saa riittävästi positiivista kannustusta esimieheltään,
Vaihtuiko
sähköpostiosoite?
työyhteisö saa palkkioksi monivuotisen ja työhönsä sitoutuneen silmäalan ammattilaisen.
Sain ilokseni työskennellä edellä mainitun kaltaisessa työyhteisössä kahdeksan vuotta. Tämä ensimmäinen työpaikkani sairaanhoitajana oli Helsingin kaupungin Laakson sairaalan leikkausosasto, jossa
leikattiin ja hoidettiin muun muassa silmäpotilaita. Jätin työpaikkani,
kun työyhteisöni liitettiin vastustuksestamme huolimatta Helsingin ja
Uudenmaan sairaanhoitopiiriin.
Vaikka välillä työskentelin hoitajana muillakin kirurgian erikoisaloilla ja anestesiahoitotyössä, Laakson sairaalassa saamani hyvä alkuperehdytyksen takia haluan edelleen 21 vuoden jälkeen työskennellä silmähoitajana!
AULIKKI MÄKI-JOUPPILA
Aulikki Mäki-Jouppila on
hallituksen jäsen ja nettisivuvastaava.
Tervetuloa yhdistykseen!
Suomen Silmähoitajat ry toivottaa tervetulleeksi
yhdistykseen seuraavat uudet jäsenet:
Jonna Anttonen, Vuorela
Mari Haapoja, Tuomikylä
Kirsi Heikkinen, Kontiomäki
Jenni Huhtamäki, Helsinki
Tiina Jerkku, Kuopio
Katariina Järvinen, Veikkola
Ulla Jääskeläinen, Kuopio
Neea Kangasmaa, Lohja
Katja Kommio, Hämeenlinna
Sanna Kopola, Valkeakoski
Satu Lassila, Räyrinki
18 Silmähoitaja
Silmähoitaja-lehti ilmestyy neljä kertaa
vuodessa, mutta tiedottamisen tarvetta
on pitkin vuotta. Omien kotisivujen
ohella sähköposti on helppo ja nopea
tapa yhdistyksen yhteydenpitoon ja
tiedottamiseen. Tämä onnistuu vain,
jos jäsenten sähköpostiosoitteet ovat
ajan tasalla.
Onko osoitteesi muuttunut viime aikoina?
Varmista asia ja lähetä viesti osoitteeseen
silmahoitajienjasensihteeri@gmail.com.
Uusia
jäseniä
Ulla Mildh, Lohja
Merja Myllymäki, Lahti
Sari Nupponen, Kuopio
Kirsi Pajamäki-Juutinen, Kuopio
Mirja Pohjannoro, Kuopio
Liisa Rissanen, Kuopio
Marjo Ruotsalainen, Kuopio
Thea Tamminiemi, Vilppula
Sari Tarvainen, Karttula
Liisa Varonen, Tornio
Marja Wikström, Turku
Kuivasilmäisyys on yleinen ongelma, harvoin
vakava ja hoituu kostutushoidolla yleensä hyvin.
Oftagel annosteltuna ainakin aamuin illoin
pitää silmät virkeinä ja kosteina.
ō HARVA JA YKSINKERTAINEN ANNOSTELU.
ō OFTAGEL-PIPETISTÄ GEELI TULEE
HELPOSTI ULOS.
ō PIPETIT OVAT KÄYTTÖKELPOISIA JOPA KOLMEN
VUODEN AJAN PAKKAUKSEN AVAAMISESTA.
ō GEELIMÄINEN TIPPA MYÖS PULLOSSA,
JOTA ON HELPPO KÄSITELLÄ.
silmägeeli
OFTAGEL® 2,5 mg/g karbomeeri. Annostus: 1 tippa silmään 1–4 kertaa vuorokaudessa. Varoitukset: Pehmeitä piilolinssejä ei tulisi käyttää
valmisteen käytön yhteydessä. Kovat piilolinssit tulee poistaa ennen lääkkeen tiputtamista ja ne voidaan laittaa takaisin aikaisintaan 15
min. kuluttua tiputtamisesta. Käytettäessä muuta paikallista silmälääkitystä tulee lääkkeiden annon välillä olla vähintään 15 min. tauko, ja
Oftagel-silmägeeli tulee laittaa silmään aina viimeisenä. Raskaus ja imetys: Valmistetta tulee käyttää raskauden ja imetyksen aikana vain,
jos lääkityksestä koituva hyöty on mahdollisesti aiheutuvaa riskiä suurempi. Haittavaikutukset: Ohimenevää näön
sumentumista, lievää kirvelyä tai paikallista ärsytystä saattaa esiintyä. Pakkaukset ja hinnat (VMH 8/2013): 10 g
7,03 €, 3x10 g 15,76 €*, 30x0,5 g 14,23 €, 120x0,5 g 32,16 €* (*reseptillä sv-peruskorvattava). Apteekista
www.santen.fi
ilman reseptiä.
Silmähoitaja 19
M - Itella Oyj
22. vuosikerta
ISSN 1238-5379 (Painettu)
ISSN 2341-6807 (Verkkojulkaisu)
Julkaisija
Silmähoitaja on
Suomen Silmähoitajat
– Finlands Ögonskötare
ry:n valtakunnallinen
jäsenlehti, joka
postitetaan
osoitteellisena
kaikille yhdistyksen
jäsenille. Jakelu kattaa
yliopistolliset sairaalat,
keskus- ja aluesairaalat,
terveydenhuoltoalan
oppilaitokset sekä
lukuisat yksityiset
terveydenhuollon
toimipisteet. Lehti
sisältyy jäsenetuna
yhdistyksen
jäsenmaksuun.
Suomen Silmähoitajat ry–
Finlands Ögonskötare rf
Päätoimittaja
Riitta Varamäki
riitta.varamaki@medilaser.fi
Toimitusneuvosto
Irmeli Ahonen
Johanna Alaloukusa
Riitta-Liisa Alm
Satu Lähde
Erja Malvalehto-Inkerö
Aulikki Mäki-Jouppila
Kati Nieminen
Riitta Varamäki
Toimitus ja ilmoitukset
Viestintä-Karttimo
Kiviniemen rantatie 9
90810 Kiviniemi
p. 040 526 4880
ella@karttimo.fi
Aikataulu 2013
Numero
4/2013
Aineistot
4.11.
Ilmestyy
2.12.
Tilaukset
riitta.varamaki@medilaser.fi
Tilaushinta 35 € / vuosi
+ laskutuslisä 5 €
Painopaikka
Oy Fram Ab, Vaasa
Silmähoitajat internetissä:
www.suomensilmahoitajat.fi
Osoitteenmuutokset joko
internetissä tai alla olevalla
palvelukortilla, joka on varustettava
postimerkillä.
Palvelukortti
Jäsentiedot
PALAUTUSOSOITE:
Haluan Suomen Silmähoitajat r.y.:n jäseneksi
Nimen muutos*
Riitta-Liisa Alm
Osoitteen muutos
Eroan yhdistyksen jäsenyydestä
Nimi
*Uusi nimi
Puistolammintie 8
95420 Tornio
tai kortin tiedot
sähköpostilla
Syntymäaika
silmähoitajienjasen-
Osoite
sihteeri@gmail.com
Postinumero ja -toimpaikka
Jäsenmaksu on 23 euroa /
vuosi, uudelle jäsenelle lisäksi
Sähköpostiosoite
5 euron kirjautumismaksu.
Lehti sisältyy jäsenmaksuun.
Työnantaja ja työpaikka
Virkanimike
20 Silmähoitaja
Allekirjoitus
Päiväys
SILMÄHOITAJA 3|2013