docBasedowin taudin Näkökenttätutkimus
download 
Report Transcription
Basedowin taudin Näkökenttätutkimus
Suomen Silmähoitajat – Finlands Ögonskötare ry 1/2012 www.suomensilmahoitajat.com Basedowin taudin silmäoireita hoidetaan tiimityönä Näkökenttätutkimus vaatii toistoa ja harjoitusta Porin uusi klinikka tarjoaa laaja-alaista silmäkirurgiaa. Sivu 4 Taysin Silmäkeskus kokoaa palvelut saman katon alle. Sivu 16 Nyt on aika hakea apurahaa ja kehittää omaa osaamista. Sivu 18 2 Silmähoitaja Porin uusi silmäklinikka tarjoaa laaja-alaista silmäkirurgiaa.................. 4 Basedowin tauti Kilpirauhasen liikatoiminta ja silmäoireet......................................... 6 Hypertyreoosipotilaan silmäoireet...... 8 Näkökenttätutkimus vaatii harjoitusta.............................. 12 Silmähoitajana 23 vuotta................. 16 Valoa ja iloa Taysin Silmäyksikössä................................. 16 Koulutuspäivien ruusut ja risut................................... 17 Apurahat 2012................................ 18 Apurahan myöntämisohjeet............. 19 Vinkit apurahojen hakemiseen......... 20 Marja-Liisa Taubert – sydämellä sairaanhoitaja.................. 20 Hallitus 2012................................... 22 Silmähoitaja vuonna 2011............... 23 Palstat Puheenjohtajalta................................ 3 Uudet jäsenet.................................... 3 Hallituksen päätöksiä....................... 21 Hallitustyö keskittyy pohjoismaisiin koulutuspäiviin A urinko paistaa jo päivisin, saa hanget kimaltamaan ja houkuttelee väen ylös ulos ja lenkille. Pikkupakkanen nipistelee mukavasti lenkkeilijän poskipäitä. Päivät ovat pidentyneet. Kevättä kohti ollaan menossa… Hallitus on pitänyt ensimmäisen kokouksensa uudessa kokoonpanossaan. Uudet jäsenet toivotettiin lämpimästi tervetulleiksi hallitustyöhön. He esittelevät itsensä tässä lehdessä. Uudet jäsenet saivat ja saavat opastusta hallituksen toimintaan ja toimintatapoihin. Hallituksen tämänhetkinen työ painottuu 24. -25. elokuuta Helsingissä pidettäviin Pohjoismaisiin silmähoitajien koulutuspäiviin. Tässä on hallitukselle haastetta järjestää Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen silmähoitajille yhteiset ja antoisat koulutuspäivät. Pohjoismainen silmähoitajien puheenjohtajuus siirtyy näiden päivien jälkeen Suomelta Norjalle. Apurahailmoitukset ovat tässä lehdessä jäsenistön haettavissa. Ilmoitukset ja hakuohjeet kannattaa lukea tarkasti, jotta hakemus täyttää ilmoitetut vaatimukset. Apurahalla voi esimerkiksi hakeutua tutustumaan kotimaassa tai ulkomailla työskentelevien kollegojen työkenttään tai osallistua ulkomaisiin kongresseihin ja koulutuksiin. Apurahojen saajat ovat velvollisia kirjoittamaan matkakertomuksen matkastaan sekä apurahan antajalle että yhdistykselle. Matkakertomuksia julkaistaan lehdessämme, joten saamme kaikki lukea mielenkiintoisia kokemuksia erilaisista kohteista ja koulutuksista. Aurinkoista kevään odotusta kaikille! Anja Korpiaho Yhteystiedot.................................... 24 Uusia jäseniä Puheenjohtajalta Sisältö Tervetuloa! Suomen Silmähoitajat ry toivottaa tervetulleeksi yhdistykseen seuraavat uudet jäsenet: Leena Saarenmaa, Luvia Katja Sisko, Pori Sanna Närvänen, Raisio Tarja Kauppi, Haapala Soili Pahkala, Saarenkylä Silmähoitaja Silmähoitaja 33 MAARIT AHO, HEINI KAIPIAINEN, NINA MUSTAKOSKI Porin uusi klinikka tarjoaa laaja-alaista silmäkirurgiaa Poriin avattiin maaliskuussa 2011 Medilaserin uusi silmäkirurgian klinikka. Uudella klinikalla tehdään pääsääntöisesti taittovirhekirurgiaa, kaihija linssileikkauksia sekä luomileikkauksia. S uurin osa asiakkaista käy ennen leikkausta esitutkimuksessa. Siinä asiakkailta otetaan muun muassa sarveiskalvon topografiakuvat, joissa mitataan sarveiskalvon paksuus ja profiili. Esitutkimuksen yhteydessä ehkä tärkein osa-alue on asiakkaan tarpeiden ja toiveiden kartoittaminen. Tämän pohjalta mietitään yhdessä asiakkaan kanssa hänelle henkilökohtaisesti paras leikkausmuoto. Asiantuntevan arkkitehtitoimiston avulla vanhat tilat remontoitiin perusteellisesti klinikan toimintaa vastaaviksi. Asiakkaalle pyritään antamaan yksilöllistä palvelua koko hoitoprosessin ajan ja huolehtimaan siitä, että hän saa realistisen tiedon erilaisista leikkausvaihtoehdoista, toipumisesta ja lopputuloksesta. Silmätautien erikoislääkäri Jyrki Mäki. 4 Silmähoitaja Muodonmuutos Porin sydämessä Medilaserin uusi toimipiste sijaitsee keskeisellä paikalla Porin sydämessä, hyvien liikenneyhte- yksien päässä. Ennen toiminnan aloittamista nykyisen klinikan tilat kokivat valtavan muodonmuutoksen. Aikaisemmin samassa talossa toimi muun muassa pyöräliike ja Postin lajittelukeskus. Asiantuntevan arkkitehtitoimiston avulla tilat remontoitiin perusteellisesti klinikan toimintaa vastaaviksi. Olemme olleet tiloihin hyvin tyytyväisiä. On mukava huomata, että tilojen suunnittelussa on otettu huomioon myös vakituisen henkilökunnan määrä. Tämä mahdollistaa klinikan toiminnan pyörittämisen melko pienelläkin työntekijämäärällä. Toimipisteessä työskentelee kahden vakituisen sairaanhoitajan lisäksi optikko. Kaksi silmäkirurgia hoitaa leikkaukset ja silmälääkärin vastaanotot niille erikseen varattuina päivinä. Kaikki tekevät kaikkea Työnkuva Medilaserin klinikalla on laaja-alainen ja vaihteleva. Yrityksen yhtenä perusideana onkin, että kaikki tekevät kaikkea. Omalla aktiivisuudella ja kiinnostuksella alaa kohtaan pyrimme jatkuvasti kehittämään itseämme silmähoitajina. Tiimimme on hyvin tiivis ja pyrimme jakamaan oman osaamisemme kollegoiden kesken. Myös yhteistyö muiden Medilaserin klinikoiden välillä on tiivistä. Optikko Heini Kaipiainen sekä sairaanhoitajat Maarit Aho ja Nina Mustakoski ovat Medilaser Oy:n Porin silmäklinikan työntekijöitä. Heini Kaipiainen (vasemmalla), Nina Mustakoski ja Maarit Aho ovat tyytyväisiä uusiin tiloihin ja laaja-alaiseen työhönsä. Glistenings do exist. But not for Nyt on aika laittaa kalenteriin Suomen silmähoitajien koulutuspäivät 2012, jotka ovat tällä kertaa myös Pohjoismaiset silmähoitajapäivät! Ne pidetään 24.-25.8.2012 Pörssitalossa Helsingissä. Tuotelisätiedot: Pirjo Karina Korhonen pirjo.karina.korhonen@onemed.com puh. 050 448 3328 Markkinointi: OneMed Oy PL 10 (Metsäläntie 20), 00321 Helsinki www.onemed.fi Lisätietoa päivistä Silmähoitaja-lehdessä 2/2012 ja lähiaikoina myös osoitteessa www.suomensilmahoitajat.com. Silmähoitaja 5 PIRKKO NYLÄNDEN Kilpirauhasen liikatoiminta ja silmäoireet Kilpirauhasen liikatoiminta on melko yleinen sairaus, jota esiintyy noin yhdellä prosentilla suomalaisista. K ilpirauhasen liikatoimintaa kutsutaan sekä hypertyreoosiksi että tyreotoksikoosiksi. Tavallisin syy on Basedowin tauti, jota sairastaa noin 70 prosenttia hypertyreoosipotilaista. Liikatoimivan kyhmystruuman osuus on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Nimenomaan Basedowin tautiin liittyy silmäoireita. Basedowin tauti on autoimmuunisairaus. Elimistön tuntemattomasta syystä kehittämät kilpirauhasen toimintaa kiihdyttävät vastaaineet (TSH reseptory stimulating antibodies, TSHRAbs) aiheuttavat hypertyreoosin. Vasta-aineet tunnistavat silmäntakaisten kudosten soluissa yhteisiä antigeeneja kilpirauhassolujen kanssa. Seurauksena on laaja tulehdusreaktio, joka voi kohdistua silmäkuopan kaikkiin kudoksiin: retrobulbaarirasvaan, silmälihaksiin, sidekalvoon ja luomiin. Kudokset turpoavat niihin kertyneiden glukosaminoglykaanien ja veden seurauksena. Paksuuntunut retrobulbaarikudos työntää silmämunaa ulospäin aiheuttaen eksoftalmuksen. Kliinisesti selviä silmäoireita on 25-50 prosentilla Basedowin tautia sairastavista. Vaikeita oireita on noin kolmella prosentilla. Silmäoireet eivät korreloi kilpirauhasen liikatoiminnan vaikeuteen. Niitä voi esiintyä ennen liikatoimintavaihetta tai sen jälkeen jopa vuosien kuluttua. 6 Silmähoitaja Basedowin tauti Silmäoireet ovat yleensä molemminpuolisia, mutta huomattavaa toispuoleisuuttakin voi olla. Silmäoireisto on yleisempi tupakoivilla kuin tupakoimattomilla. Basedowin tautiin voi liittyä myös sääriturvotus. Vaikea eksoftalmus voi johtaa sokeutumiseen nervus opticuksen (näköhermon) kompression tai keratiitin vuoksi. Liikatoiminnan oireet Tavallisimpia kilpirauhasen liikatoiminnan oireita ovat hermostuneisuus, hikoilu, lämmönsiedon heikentyminen, väsyneisyys, heikkous, vapina, sydämentykytys, hengenahdistus, laihtuminen, nopeutunut suolentoiminta ja hiustenlähtö. Silmäoireet Tavallisimpia Basedowin taudin silmäoireita ovat hiekantunne, valonarkuus, kyynelvuoto, liikuttelukipu, kaksoiskuvat, luomien sulkeutumattomuus ja näön huononeminen. Pelkästään hypertyreoosiin liittyvä sympatikotonia voi aiheuttaa luomispasmin, jolloin valkoista skleeraa on silmän yläosassa näkyvissä. Liikatoiminnan diagnostiikka Epäily herää oireiden ja kliinisten löydösten perusteella. Uudella eteisvärinäpotilaalla tulisi huomioida myös kilpirauhasen liikatoiminnan mahdollisuus. Selvässä tapauksessa laboratoriokokeet vahvistavat nopeasti diagnoosin. Seerumin vapaa tyroksiini (T4v) ja trijodityroniini (T3v) ovat kohonneita ja tyreotropiini (TSH, aivolisäkkeestä erittyvä säätelyhormoni) on mittaamattoman matala. Basedowin tautiin viittaa kohonnut seerumin TSH-reseptoria stimuloiva vasta-ainepitoisuus (TSHRAb). Tällöin usein autoimmuunisairauden ilmentymänä myös muut kilpirauhasvasta-aineet, kuten tyreoideaperoksidaasi- (TPO-) vasta-aine, ovat koholla. Kuvantamistutkimuksia ei yleensä tarvita diagnostiikassa, mutta kilpirauhasen ultraääni- ja isotooppitutkimus palpaation lisäksi voivat auttaa liikatoiminnan etiologian selvittelyssä. Basedowin taudissa kilpirauhanen on yleensä diffuusisti eriasteisesti suurentunut ja kauttaaltaan liikatoimintainen. Silmäoireyhtymän diagnostiikka Silmäoireisella kilpirauhasen liikatoimintapotilaalla on mitä ilmeisimmin Basedowin tauti. Lieviä luomispasmioireita voi olla kyhmystruumapotilaillakin liikatoiminnan aikana. Lievässä tapauksessa sisätautilääkäri ei havaitse selviä löydöksiä, vaikka potilaalla voi olla oireita. Luomispasmissa skleeraa voi näkyä silmän yläosassa suoraan eteen (lid retraction) tai alaspäin katsoessa (lid lag). Tutkitaan silmänliikkeet ja mahdolliset kaksoiskuvat. Kipua voi tuntua esimerkiksi ylöspäin katsoessa. ”Basedowin taudin silmäoireyhtymän hoito lievää vaikeammissa tapauksissa on tiimityötä: tarvitaan sisätautilääkärin ja silmälääkärin, tarvittaessa neuro-oftalmologin, asiantuntemusta”, Pirkko Nyländen sanoo. Muutosten edetessä löydöksinä ovat luomiturvotus, luomiverestys, sidekalvoverestys, sidekalvon turvotus (kemoosi) ja karunkulaverestys. Näöntarkkuus ja värinäkö voidaan tarkistaa. Visuksen selvä huononeminen viittaa näköhermon kompressioon, mutta vaihteleva näön sumeneminen voi johtua silmien kuivuudesta. Eksoftalmuksen aste voidaan mitata. Orbitoiden magneettikuvaus auttaa tilanteen vakavuuden arvioinnissa: näköhermon kompressio, silmälihasten paksuus, silmäkuopan pohjan kudosten määrä. Lievää vaikeammissa muutoksissa sisätautilääkäri konsultoi silmälääkäriä tarkemmista tutkimuksista ja hoidon arviosta. Liikatoiminnan ja silmäoireyhtymän hoito Kaikkien potilaiden kilpirauhasen liikatoiminta hoidetaan alkuun tyreostaattilääkityksellä (karbimatsoli, Tyrazol®, vaihtoehtona propyylitiourasiili) normaaliksi yleensä 3-6 viikon aikana. Tämä lääkitys ei tehoa silmäoireisiin, mutta vakaan normaalin toiminnan ylläpito on silmienkin puolesta tärkeää. Etenkin lääkityksen aiheuttama vajaatoiminta voi altistaa silmäoireiden pahenemiselle. Alussa oireiden hillinnässä on mukana beetasalpaaja. Yleisesti kilpirauhasen liikatoiminnan pysyvän hoidon vaihtoehdot ovat pitkäkestoinen estolääkitys (18 kk), radiojodihoito ja leikkaus. Radiojodi voi pahentaa silmäoireita jaBasedowin taudissa sitä lieviä muotoja lukuun ottamatta yleensä vältetään, ainakin aktiivisessa vaiheessa. Kysymykseen tulevat pitkäkestoinen estolääkitys - karbimatsolin rinnalla aloitetaan usein tyroksiini ja leikkaus, jolloin kilpirauhanen yleensä poistetaan kokonaan. Jos lieväoireisella potilaalla päädytään radiojodihoitoon, se annetaan kortisonilääkityksen suojassa. Merkittäviä silmäoireita hoidetaan kortisonilla joko suurina annoksina viikoittain suoneen tai päivittäisenä hoitona suun kautta silmälääkärin ja sisätautilääkärin seuratessa tarkkaan tilannetta. Vaikeimmat tapaukset on keskitetty yliopistosairaaloihin. Kriittisessä tilanteessa näköhermon kompressiossa annetaan 1 g metylprednisolonia suoneen kolmena peräkkäisenä päivänä. Jos tästä ei ole apua, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri tekee dekompressioleikkauksen. Leikkauksen vaihtoehtona on sädehoito, joka auttaa etenkin silmälihaksen paksuuntumiseen. Kaikissa silmäoireissa sidekalvojen paikallishoito on tärkeää kostutustipoin ja voitein sekä auringolta ja tuulelta suojaten. Tupakoinnin lopettamiseen kannustetaan, koska tupakoivilla silmäoireita on todettu useammin ja vaikeampina kuin tupakoimattomilla. TSHRAb-määrityksillä voidaan seurata taudin aktiviteettia. Aleneva pitoisuus korreloi taudin aktiivisuuden vähenemiseen. Hoito on tiimityötä Basedowin taudin silmäoireyhtymän hoito lievää vaikeammissa tapauksissa on tiimityötä: tarvitaan sisätautilääkärin ja silmälääkärin, tarvittaessa neuro-oftalmologin, asiantuntemusta. Kun on vähänkin epäilyä, että on harkittava kortisonin lisäksi dekompressioleikkausta tai sädehoitoa, lähetetään potilas hyvissä ajoin keskussairaalasta yliopistosairaalaan endokrinologin, silmälääkärin, leikkauksiin perehtyneen korvalääkärin ja sädehoitolääkärin arvioon. Karsastus- ja luomioperaatioita voidaan tarvita myöhemmässä vaiheessa. Kaikessa pyritään näön säilymiseen ja hyvään toiminnalliseen ja kosmeettiseen lopputulokseen. LL, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri Pirkko Nyländen toimii sisätautien osastonylilääkärinä Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä. Silmähoitaja 7 MAARIT SAIKKONEN Hypertyreoosipotilaan silmäoireet Hypertyreoosipotilaista noin 70-90 prosentilla on taustalla Basedowin tauti. B asedowin taudin - toisilta nimiltään thyreoid-associated orbitopathy (TAO), Graves ophthalmopatia, dysthyroid ophthalmopathy, thyroid eye disease, thyroid orbitopathy, thyroid exophthalmos - taustalla on orbita-alueen autoimmuunipohjalta syntyvä inflammaatio, joka noin kuudella prosentilla johtaa jopa näkökykyä vaarantavaan näköhermon vaurioon. Inflammaation seurauksena tulee silmänliikuttajalihasten tulehdus, fibroplastit kertyvät paikalle, glukosamiinglykaaneja on ylimäärin, mistä seuraa orbitan kongestio. Potilaista 20 prosentilla diagnosoidaan hypertyreoidismi ja TAO samaan aikaan. Joskus silmäoireet johdattavat potilaan silmälääkärin vastaanotolle jo ennen varsinaista hypertyreoosidiagnoosia, kun joskus silmäoireet alkavat vasta kliinisen taudin puhjettua muutaman kuukauden kuluessa. Vain noin 30 prosentille autoimmuunihypertyreoosia sairastavista tulee TAO. Silmäoireita voi olla myös eutyreoottisella Basedowin tauti -potilaalla (6 %) liittyneenä Hashimoton tyreoidiittiin (3 %) ja primaarissa hypotyreoosissa (1 %). Naisilla tautia todetaan 3-10 kertaa useammin kuin miehellä. Sairastuneiden keski-ikä on noin 40 vuotta. Esiintyvyys Suomessa on noin yksi prosentti. Miehillä ja yli 50-vuotiailla tauti on usein hankalampi. Geneettisillä ja ympäristötekijöillä tiedetään olevan merkitystä taudin puhkeamisessa eli tietyt kudostyypit sekä esimerkiksi stressi, tupakointi ja tiettyjen gram-negatiivisten bakteerien aiheuttamat infektiot voivat lisätä 8 Silmähoitaja Basedowin tauti riskiä sairastua. Tupakoivilla oireet kestävät pitempään ja heillä on huomattavan paljon suurempi riski saada Basedowin taudin silmäoireita kuin tupakoimattomilla. Eksoftalmuksen taustalla jopa puolella on Basedowin tauti. Silmäoireet ja -löydökset Potilaat voivat olla oireettomia tai oireita voi olla hyvin monenlaisia. Kaikkia alla olevia löydöksiä tai oireita ei ole kaikilla ja myös niiden voimakkuus vaihtelee. Yleisiä oireita ovat roskantunne, vetistys ja joskus valonarkuus. Luomioireita voivat olla turvotus, yläluomen vetäytyminen (lid retraction), jolloin limbuksen yläpuolelta jää skleeraa näkyviin potilaan katsoessa suoraan eteensä. Tämä oire löytyy jopa 90 prosentilla. Luomioireita ovat myös yläluomen jääminen jälkeen alas katsoessa (lid lag) ja luomien huono sulkeutuminen (lagophthalmos). Joskus potilaat räpsyttelevät harvoin silmiään ja aiheuttavat tuijottavan vaikutelman. Skleeran pinnan verisuonet voivat olla prominentteja horisontaalisten lihasten kiinnittymiskohtien päällä. Sidekalvolla voi olla punoitusta ja turvotusta myös muualla kuin Maarit Saikkosen mukaan potilaat voivat olla oireettomia tai oireita voi olla hyvin monenlaisia. Myös tuntemukset voivat poiketa löydöksistä. lihasten kiinnittymisalueilla. Eksoftalmus ilmenee lihasten paksuuntumisen tai orbitan pehmytkudosturvotuksen aiheuttamana luisen silmäkuopan sisällön lisääntyessä ja työntäessä silmiä ulospäin. Eksoftalmus on useimmiten molemminpuolista, mutta voi olla epäsymmetristä. Eksoftalmusta voi olla noin 60 prosentilla potilaista. Silmälihasten paksuuntumisen myötä silmien liikkeet voivat muuttua rajoittuneiksi. Useimmiten paksuuntuva lihas on alasuora, sitten sisäsuora ja yläsuora. Rajoittavaa lihasten toimintavajausta on noin 40 prosentilla. Rajoittuneiden silmänliikkeiden myötä potilaalle voi tulla kaksoiskuvia, jotka aamuisin ovat hankalimmillaan. Lievemmässä tilanteessa kaksoiskuvia näkyy vain tiettyihin suuntiin kuten ylös katsoessa. Potilaista silmäkuopat tuntuvat täyteläisiltä. Paksuuntuneesta lihaksesta poispäin katsoessa voi tulla kiristyksen tunnetta. Noin 30 prosentilla voi olla painontunnetta ja tylppää kipua. Silmänpaine voi olla korkeampi, kun mitataan potilaan katsoessa ylös kuin suoraan eteenpäin katsoessa. Potilailla voi olla kuivat silmät luomien huonon toiminnan ja sulkeutumattomuuden takia sekä sarveiskalvon yläosan keratiittia. Myös sarveiskalvon haavaumat ovat mahdollisia. Taustalla on kyynelrauhasen toimintahäiriö, joka voi vähentää erittyvän kyynelnesteen määrää ja muuttaa kyynelnesteen laatua. Näöntarkkuus voi huonontua tai vaihdella sekä kuivumisen että mahdollisen näköhermovaurion takia. Näön kannalta vaarallisin on näköhermon joutuminen puristuksiin ahtautuneessa orbitassa. Tämä löydös on noin kuudella prosentilla potilaista. Oireina ovat näön aleneminen, värinäköhäiriö, mustuaisen toimintahäiriö ja muutokset näkökentässä. Tutkittaessa näköhermon päätä se voi näyttää turvonneelta, normaalilta tai atrofiselta. Silmäoireista poikkeavana löydöksenä voi potilailta löytyä säären etuosan turvotusta. Myastenia gravista on alle prosentilla potilaista. Tutkimukset Usein potilaat tulevat sisätautilääkärin tai endokrinologin lähettämänä tutkimuksiin, jolloin suunnitellaan vastaanottokäynnin tutkimukset jo etukäteen. Aina tutkitaan näöntarkkuus, näkökenttä (Humphrey, Octopus tai Goldmann) ja värinäkö etenkin epäiltäessä näköhermon puristusta. Tarvittaessa tehdään diplopiatesti, Hessin kartta ja karsastusstatus, jotka paljastavat silmien liikerajoitukset, suunnan ja määrän. Lääkärin tekemässä silmästatuksessa huomioidaan samalla luomien ja sarveiskalvojen muutokset ja mitataan eksoftalmuksen määrä, silmänpaineen mittaus suoraan eteen ja ylös katsoessa sekä mustuaisreaktiot. Orbitan magneettitutkimus paljastaa mahdolliset lihaspaksuuntumat, näköhermon puristumisen ja silmäkuopan pehmytkudosten määrän. Kontrollikäynneillä tutkimukset uusitaan tarpeen mukaan ja seurataan tilanteen mahdollista etenemistä tai vakautumista. Silmäoireiden hoito Lievimmillään potilas selviää silmää kostuttavien tippojen ja voiteiden avulla, joita on hyvä käyttää runsaasti ja säännöllisesti. Mikäli luomet sulkeutuvat huonosti, ne voi myös teipata yöksi. Aurinkolasit helpottavat valonar- A ja B: Molemminpuolinen papillaturvotus. C. Magneettikuva, jossa näkyvät lihaspaksuuntumat ja etenkin vasemman silmän eksoftalmus. A. Molempien silmien sekä ylä- että alaluomien retraktio. B. Oikealla luomiretraktio ja silmä myös alempana, mahdollisesti alasuoran liikerajoitus. Silmä myös eksoftalminen. C. Vasemmalla eksoftalmus, orbita-alueen turvotus ja vahva sidekalvokemoosi. D. Eksoftalmus, luomiturvotus ja alaluomen retraktio. E. Molemminpuolinen vaikea sidekalvoturvotus ja kemoosi. Ilmeisesti silmät eivät myöskään käänny ylöspäin. kuutta ja myös silmien kuivumista. Potilasta rohkaistaan lopettamaan tupakointi. Luomiturvotusta voi yrittää vähentämällä suolaa ruokavaliosta ja nostamalla sängyn päätä. Kaksoiskuvia voi vähentää Fresnellin prismojen avulla ennen mahdollisia operatiivisia toimenpiteitä. Jos potilaalla on vaikeita oireita ja kipua sekä mahdollisesti myös lievää näköhermon puristusta ja toimintahäiriötä, voidaan antaa suuria kortisoniannoksia suun kautta yhteistyössä sisätautilääkärin tai endokrinologin kanssa. Vakavassa näköhermovauriossa kortisoni voidaan antaa suoneen impulssihoitona eli kolmena peräkkäisenä päivänä 1g metyyliprednisolonia. Jos kortisonihoito ei auta, on tehtävä dekompressioleikkaus, jolla voidaan turvata potilaan näkökyky ja leikkaus voidaan joutua tekemään nopeastikin. Dekompressioleikkauksessa poistetaan osia silmäkuopan luisista rakenteista. Näin saadaan tilaa näköhermolle ja lihaksille. Toimenpide joudutaan tekemään noin seitsemälle prosentille potilaista. Jos tilanteen stabiloiduttua potilaalle jää kaksoiskuvia, voidaan harkita karsastusleikkausta, joka on tehty noin yhdeksälle prosentille. Luomikorjauksia on tehty noin 13 prosentille. Muutamat potilaat tarvitsevat useita eri toimenpiteitä hyvän kosmeettisen ja toiminnallisen lopputuloksen saamiseksi. Sädehoitoa on tutkittu, mutta sen tehoa ei ole varmasti osoitettu eikä sitä voi antaa esimerkiksi diabeetikoille ja vaskuliittipotilaille. Oireilu jatkuu noin vuoden tupakoimattomilla ja tupakoivilla 2-3 vuotta. Monella oireilu helpottuu ja löydökset voivat vähentyä. Monet kokevat kuitenkin silmiensä näyttävän erilaisilta ja epänormaaleilta, ja tarvitsevat psyykkistä tukea ja rohkaisua. Esteettisistä syistä silmälasien ja mahdollisesti liukuvärjättyjen linssien hankinta voi olla paikallaan. Erikoistuva lääkäri Maarit Saikkonen työskentelee Länsi-Pohjan keskussairaalan Silmätautien poliklinikalla. Silmähoitaja 9 VOLK MERLIN automaattinen non-contact linssijärjestelmä Caporex Oy » jarmo.kinnunen@caporex.fi » www.caporex.fi CaporexMERLIN 210x148.indd 1 3.2.2012 8.15 Caporex Oy myy UNICOS-tuotteita. Siksi myös huolto toimii. URK-800 REFRAKTOKERATOMETRI 10 Silmähoitaja Caporex Oy » jarmo.kinnunen@caporex.fi » www.caporex.fi RINI U-300 potilastuoli Korkeudensäätönsä ansiosta myös pikkupotilaille. Saatavana myös pienemmät istuin- ja selkäosat. Caporex Oy » jarmo.kinnunen@caporex.fi » www.caporex.fi Caporex RINI U-300.indd 1 8.2.2012 13.45 RINI Mk2 siirrettävä leikkauspöytä Pyydä koekäyttö. Caporex Oy » jarmo.kinnunen@caporex.fi » www.caporex.fi Silmähoitaja 11 ULLA LEHMONEN Kokemuksia Lapista: Näkökenttätutkimus vaatii harjoitusta Goldmann-näkökenttätutkimus on tutkijalle vaativa. Jotta voi luottaa omiin tutkimuksiinsa, tarvitaan harjoitusta ja monta näkökenttätutkimusta. Erilaisten sairauksien ymmärtäminen sekä niiden vaikutus näkemiseen ja näkökenttään helpottaa tutkijan työtä. N äkökenttä on se avaruuden osa, jossa olevat kohteet yhteen pisteeseen fiksoiva silmä samanaikaisesti näkee. Oikeastaan on kyse ”näkösaaresta sokeuden meressä”: saaren korkein kohta edustaa makulanäköä ja merestä nousevat rannat perifeeristä näköä. Goldmann-perimetri on sisäpinnaltaan valkoinen puolipallo, jossa voidaan tutkia sekä perifeerinen että sentraalinen kenttä vaihtamalla valkoisen valo-objektin kokoa ja valointensiteettiä. Goldmann-perimetriä käytetään muun muassa tutkittaessa neurooftalmologisia potilaita - potilaita, joiden visus on alle 0,3, lapsipotilaita ja ajokorttilausuntoa tarvitsevia potilaita. Ennen tutkimusta potilaalle selostetaan tutkimuksen kulku pääpiirteittäin. Rauhallinen ja selkeä ohjaus helpottaa tutkimuksen tekemistä. Potilaalle näytetään fiksaatiopiste, johon hän katsoo koko tutkimuksen ajan sekä näytetään millainen valo liikkuu perimetrin sisällä ja miten hän ilmaisee havaitsemansa valo-objektin. 12 Silmähoitaja Tutkimuksen aikana saa ja pitää räpytellä normaalisti, ettei silmän pinta kuivu. Kuiviin silmiin voidaan tiputtaa ennen tutkimusta ja sen aikana kostutustippoja, ei kuitenkaan geelimäisiä. Potilaan tuoli ja perimetri asetetaan siten, että korkeus on sopiva sekä potilaalle että tutkijalle. Potilaan otsan pitää ylettyä otsatukeen ja leuan laskeutua napakasti telineeseen. Jos potilaan yläluomi varjostaa näkökenttää, täytyy luomi kohottaa ihoteipillä kevyesti ennen tutkimusta. Teippiä ei saa teipata liikkuvalle luomelle, ettei räpyttäminen vaikeudu. Toinen silmä peitetään koveralla muovisella peittolapulla, joka ei paina silmää. Potilaan asentoa voidaan tarvittaessa tukea tyynyillä ja otsaa tarranauhalla. Kun potilas on asetettu oikein perimetriin, näkyy potilaan silmä tutkijalle ja perimetrin sisällä oleva asteikko/hiusristikko on potilaan mustuaisaukon keskellä. Tutkimushuoneen valaistus on hyvä pitää hämäränä tai pimeänä. Perifeerinen kenttätutkimus Tutkimus aloitetaan sytyttämällä valo-objektia (4/II) neljässä kvandrantissa, jolloin esimerkiksi hemianopsia tulee heti esille ja potilas saa harjoitusta tulevaa tutkimusta varten. Tämän jälkeen tutkitaan kentän äärirajat liikuttamalla valo-objektia (4/II) tasaisesti aina yhtä hitaalla liikkeellä (2-5 astetta / sekunti) kohti fiksaatiopistettä. Havaitsemiskohta merkitään karttaan pisteellä. Jokainen meridiaani käydään läpi epämääräisessä järjestyksessä. Tarvittaessa voidaan tutkia vieläkin tiheämmin. Normaalit peri- feerisen kentän rajat ovat temporaalisesti 90100 astetta, nasaalisesti 60 astetta, ylös 50-60 astetta ja alas 70-75 astetta. On tärkeää, ettei valoa tuoda liian nopeasti, jolloin potilas ei ehdi reagoida valoon, eikä myöskään liian hitaasti, jolloin tutkimusaika pitenee ja potilas ehtii väsyä. Isopterin sisälle jäävä alue on tutkittava myös joko liikuttaen objektia läpi kentän, jolloin potilas ilmoittaa, jos valo välillä häviää näkyvistä tai sytyttämällä objektia vuoron perään useissa kohdissa kentän alueella, jolloin potilas ilmoittaa, milloin valo syttyy. Tavoista jälkimmäinen on meillä käytössä. Jos valolla 4/II tulee puutoksia, tutkitaan vielä valolla 4/V. Pisteet yhdistetään viivoilla. Perifeerinen kenttä tutkitaan aina ilman lasikorjausta. Keskeinen näkökenttä Keskeinen eli sentraalinen näkökenttä tutkitaan samalla tavalla kuin perifeerinen, mutta käytetään huomattavasti pienempää valo-objektia. Meillä aloitusvalona on 3/0. Keskeisen näkökentän tutkimuksessa korjataan aina refraktiovika ja otetaan lasikorjauksessa huomioon ikäkorjaus Goldmann-perimetrin mukana olevien ohjeiden mukaisesti eli: 30-40 -vuotiaat 40-45 -vuotiaat 45-50 -vuotiaat 50-55 -vuotiaat 55-60 -vuotiaat yli 60 -vuotiaat +1 +1,50 +2 +2,50 +3 +3,50 Päivi Posio Ulla Lehmosen kuvassa käyttämä vanha Goldmann-perimetri on Lapin keskussairaalassa edelleen ahkerassa käytössä. Lasikorjaus saadaan siten, että lasketaan yhteen potilaan tuorein refraktio ja ikäkorjaus. Jos on astigmatiaa, entisen ohjeen mukaan sai sylinterin puolittaa ja lisätä sfääriseen ja se toimi hyvin. Uusimman ohjeen mukaan 1.25 ja sen alle olevat voidaan puolittaa ja sitä suuremmat astigmatiat korjataan kokonaan. Sylinterilinssin asettamisessa pitää olla tarkkana, jotta astekulma tulee oikein. Esimerkki 1: 50-vuotias potilas, ol= +1.50 cyl +1.50 ax 90 tutkimuslinssi = +4 cyl +1.50 ax 90. Esimerkki 2: 55-vuotias potilas, ol= +2 cyl +1.0 ax 50 tutkimuslinssi = +5.50 Tutkimuksissa käytetään linssejä, jotka ovat halkaisijaltaan suurempia ja reunoiltaan kapeampia kuin normaalit tutkimuslinssit. Linssi asetetaan sille varattuun linssipidikkeeseen ja tuodaan mahdollisimman lähelle silmää. Se ei kuitenkaan saa koskettaa ripsiä. Keskeisen kentän rajat tutkitaan liikuttamalla valoa 3/0 kohti fiksaatiopistettä. Sytytys-sammuttamismenetelmällä käydään läpi keskikentän sisäpuolella olevat pisteet 5, 10 ja 15 asteen säteiltä/etäisyyksiltä. Samalla tavalla rekisteröidään valon näkyminen lähellä fiksaatiopistettä kaikissa neljässä kvandrantissa. Havaitut kohdat merkitään pienellä pisteellä tai pilkulla näkökenttäkarttaan. Jos valo ei näy sytyttäen, voidaan valoa liikuttaa, jolloin havaitsemisen merkkinä käytetään nuolta. Jos ilmenee puutoksia, tutkitaan ne alueet automaattisesti aina seuraavaksi suuremmalla valolla, eli 4/0 4/I ja niin edelleen. Sokeapiste esille Sokeapiste saadaan esille liikuttamalla samaa valo-objektia, jolla keskikenttä on otettu, noin 15 asteen kohdalta kahdeksaan eri suuntaan. Oikean silmän näkökentässä sokeapiste sijaitsee oikealla puolella ja vasemman vasemmalla puolella. Ellei sokeapistettä saada rekisteröidyksi, on potilaan fiksaatio huono ja kenttätutkimuksen luotettavuus jää kyseenalaiseksi. Jos sytyttämis-sammuttamistekniikalla jää näkymättä vierekkäisiä pisteitä, on kokeiltava, saako sillä kohdalla esille samaa valo-objektia liikuttamalla skotooman rajat. Jos liikkuva objekti näkyy, mutta sytytetty ei, voi vielä kokeilla, näkyykö seuraavaksi suurempi tai kirkkaampi objekti samalla kohdalla sytytettynä. Löydökset merkitään Silmähoitaja 13 Tutkimuksessa käytetään alkuperäisiä Goldmann-karttoja, koska monistettaessa karttamerkkien paikat voivat muuttua. Perimetri kalibroidaan noin kerran viikossa sille varatulla kalibrointilaitteella. kaavakkeeseen eri värien avulla tai sanallisesti niin että käy selville, mihin kentän alueisiin kontrollitutkimuksessa kannattaa kiinnittää huomiota. Kentän tulkinnan helpottamiseksi voidaan isopterit piirtää eri väreillä näkökenttäkarttaan, eli jokaisella valo-objektilla on oma väri. Tutkimuskarttaan voidaan, ja on suotavaa, kirjata havaintoja tutkimuksen kulusta, kuten fiksaatio, silmien vesiminen, vastauksien vaihtelu, luomen kohottaminen teipillä tai näön sumentuminen. Kalibroinnilla varmistetaan lampun valotehon riittävyys sekä taustavalon ja objektivalon valoisuuden suhde. Tutkimusolojen on pysyttävä samoina, jotta kenttiä myöhemmin uudelleen tutkittaessa saadaan aiempiin verrattavissa olevia tuloksia. Goldmannista Octobusiin Vanha Goldmann-perimetri on Lapin keskussairaalassa edelleen ahkerassa käytössä, vaikka rinnalle onkin hankittu hieno Octobus-perimetri. Se korvaa jatkossa Goldmannin, jonka valmistus on lopetettu, eikä vanha 14 Silmähoitaja laite enää kovin monta vuotta kestä säännöllisestä huollosta huolimatta. Laitetta huolletaan vuosittain. Viime kesänä sen sisäpuoli maalattiin automaalaamolla. Värinumero (RAL9010H) saatiin Octobus-laitteen edustajalta ja nyt se on siltä osin kuin uusi. Meillä on vuosia tilastoitu hoitajien tekemien tutkimusten määriä. Täydellisiä Goldmann-näkökenttätutkimuksia tehdään noin 400 potilaalle vuosittain. Humphrey on käytössä glaukoomapotilaiden tutkimuksessa, jossa käy vuosittain noin 900 potilasta. Glaukoomakuvauksia (st.pap+hs-kuvat) tehdään vuosittain noin 600 potilaalle. Perushoitaja Ulla Lehmonen työskentelee Lapin keskussairaalan silmätautien poliklinikalla vastuualueenaan näkökenttätutkimukset ja silmänpohjakuvaukset. Päivi Posio Vuodesta 1978 silmätautien parissa työskennellyt Ulla Lehmonen teki aluksi kolmivuorotyötä silmäosastolla, toimi poliklinikan avustavana hoitajana ja leikkaussalin passarina. Kuukausien perehdytys silmätauteihin ja niiden hoitoon antoi mahdollisuuden harjoitella näkökenttätutkimuksia, opettajina näkökenttien tutkijat omassa talossa ja OYSin silmäpoliklinikalla. Silmähoitaja 15 SI L M KSIÄ Y Ä ANJA KORPIAHO Silmähoitajana 23 vuotta Siskon ura on ollut nousujohteinen, hän on tullut ”yön pimeydestä päivän valoon”. S isko Rissanen muutti perheineen Oulun ja Kuopion kautta Tampereelle noin 23 vuotta sitten. Hän oli tehnyt Oulussa ilta- ja yötyötä ravintolassa hovimestarina kymmenisen vuotta. Sairaanhoito-opintojen jälkeen hän työskenteli Kuopion Yliopistollisen Sairaalan traumatologisella osastolla. Tampereelle muutettuaan hän hakeutui Tampereen Yliopistollisen sairaalan silmätautien vuodeosastolle virkaan, joten vuorotyö sai jatkoa hämäläisessä kulttuurissa. Yhteensä 15 vuotta hän teki kolmivuorotyötä vuodeosastolla. Vuosien mittaan pitkä työmatka kolmella eri bussilla alkoi rasittaa ja hän siirtyi silmätautien poliklinikalle päivätöihin. Sisko Rissanen oli järjestämässä ensimmäisiä silmähoitajien koulutuspäiviä Tampereella vuonna 1990. Viimeksi hän osallistui koulutuspäiville vuonna 2010 Oulussa. ”Parhaiten mieleen on jäänyt vapaa ohjelma työkaverien kanssa. Naurua piisasi ja kaikilla oli mukavaa.” PARASTA työssä ovat olleet mukavat työkaverit, jotka ovat sietäneet häntä silloinkin, kun hän ei ole ollut kiltti, vaan suorastaan ”änkyrä”. Eläkkeelle siirtyvä Sisko Rissanen jättää luottavaisin mielin potilaat nykyiselle ja osaavalle henkilökunnalle, joka selviää nykyisistä ja tulevista haasteista mutkattomasti. Hän haluaa kiittää Silmähoitajien johtoporrasta jaksamisesta järjestää jokavuotiset koulutuspäivät sekä edistää silmähoitajien osaamista myös apurahojen ja Silmähoitajalehden avulla. Nyt Sisko saa helliä kohta kaksivuotiasta tyttärentytärtä Annia vaikka aamusta iltaan. Oman osansa vaatii myös lemmikkikoira Pepe. Välillä Sisko laittaa sukset jalkaan ja ampaisee ladulle. Leppoisia ja aurinkoisia vapaaherrattaren päiviä! Iloa ja valoa! Tays Silmäkeskus aloitti toimintansa moderneissa tiloissa vuoden alussa. Uudet tilat sekä motivoitunut ja kehitysmyönteinen henkilökunta mahdollistavat vaikuttavat, tehokkaat ja laadukkaat palvelut, jotka huomioivat sekä yksittäisen potilaan hyvän hoidon että väestön terveystarpeet. T ays Silmäkeskuksen perustehtävä on edistää silmäpotilaiden ja pirkanmaalaisten hyvinvointia. Vaikka silmäsairauksista parantaminen on aina ykköstavoite, tauti ja sen hoito ovat joskus ulottumattomissa. Niissäkin tapauksissa haluamme auttaa ja kannustaa potilaita hyvään elämään sairaudesta ja näön vammautumisesta huolimatta. Julkisen sektorin terveydenhuollon henkilöstö tekee arvokasta, vaativaa ja vastuullista työtä. Ikääntyvän väestön ja lääketieteen mahdollisuuksien lisääntyminen tarkoittavat 16 Silmähoitaja sitä, että palveluiden kysyntä kasvaa nopeammin kuin silmäsairauksien hoitoon saatavat voimavarat. Olemme sisäistäneet epäsuhdan osaksi perustyötämme. Meille on uskottu tärkeä tehtävä käyttää rajalliset voimavarat eniten silmäterveyttä tuottavalla tavalla. On haluttava, osattava ja kyettävä tekemään valintoja ja joskus vaikeitakin päätöksiä, joita muut tahot eivät mielellään ota vastuulleen. JULKISEN sektorin silmäterveydenhuollon kustannuksista yli 80 prosenttia kuluu ”neljään suureen” silmäsairauteen: silmänpohjan ikärappeuma, glaukooma, diabeettinen silmäsairaus ja harmaakaihi. Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin iäkkäiden potilaiden näkövamman aiheuttaja. Glaukooma on toisella sijalla. Diabeettinen silmäsairaus aiheuttaa eniten työikäisten näkövammaisuutta. Vaikka harmaakaihileikkausten jonot näkyvät usein otsikoissa, eniten pysyvää näkövammaisuutta aiheuttaa silmänpohjan ikärappeuma, jonka hoito on kehittynyt ja lisääntynyt viime vuosina huimasti - vastuullisten valin- Uusien tilojen suunnittelussa on alusta asti huomioitu huonosti näkevät asiakkaat. tojen seurauksena. Tays Silmäkeskuksen moniammatillisissa tiimeissä suunnataan tarkoituksenmukaisen työnjaon avulla kunkin ammattiryhmän työpanosta koulutusta vastaaviin tehtäviin. Esimerkiksi hoitajat aloittivat toistaiseksi ainoana silmäyksikkönä Suomessa ikärappeu- Helsingin koulutuspäivien KATI NIEMINEN ruusut ja risut ”Ihana paikka ja ruoat, hyvät luennot, aikataulut ja iltaohjelma!” Jäsenistön palaute vuoden 2011 koulutuspäivistä 26.27.8. Helsingissä oli pääosin positiivista. H istoriallisessa ja kauniissa Paasitornissa pidetyille koulutuspäiville osallistui 267 jäsentä, joista palautteensa antoi 123 vastaajaa. Kesäisen aurinkoinen ja lämmin päivä helli päiville osallistuneita. Taiteiden yö sattui sopivasti samalle viikonlopulle, mistä päivät saivat mukavan lisämausteen. Parasta perjantaina Luennot olivat vastaajien mielestä kaiken kaikkiaan hyviä, asiallisia, mielenkiintoi- ANJA TUULONEN man hoidossa lääkeaineen piston silmään, mikä on vapauttanut lääkäreiden työaikaa diagnostiikkaan, hoitopäätöksiin ja vaativiin toimenpiteisiin. Juuri valmistuneen kaihiklinikan tiloissa on mahdollista päästä korkeaan laatuun ja volyymiin matalin kustannuksin. Myös muissa suurivolyymisissä silmäsairauksissa toiminta standardoidaan ja segmentoidaan potilaat sairauden vaikeusasteen mukaisesti. SILMÄKESKUKSELLA on yhteinen aula potilashotellin kanssa. Silmäkeskuksessa ensimmäinen kontakti – ilmoittautuminen – on haluttu ohjata asiakaspalvelun ammattilaisille hotellin vastaanottoon, jolloin terveydenhuollon osaajat pystyvät kohdentamaan ammattitaitoaan useammille potilaille. Toivotamme potilaat tervetulleeksi hyvän palvelun ja myös taiteen avulla. Toivomme niiden edistävän terveyttä ja turvallisuuden tunnetta teemaksi valitun ilon ja valon avulla. Ylilääkäri Anja Tuulonen on Tays Silmäkeskuksen vastuualuejohtaja. sia ja sopivan mittaisia. Suosituin luento oli Marita Uusitalon akuutti silmä, josta piti 80 jäsentä. Toiseksi suosituin oli triagehoitajan työ päivystyksessä, josta piti 23 jäsentä. Ari Tirkkosen esitystä takaosakirurgian historia ja Anu Vaajasen luentoa silmänpainetaudista kiitti 11 vastaajaa. Kauempaa tulleet arvostivat perjantain aamupalaa. Viisi jäsentä mainitsi tästä asiasta erikseen. Parasta lauantaina Kaikkiaan 80 vastaajaa piti lauantain parhaana esityksenä Pertti Oskalan Takaosat-luentoa, ja siihen liittynyttä videota. Takaosa-aamupäivää kokonaisuutena pidettiin hyvänä. Luennot, video ja keskustelu täydensivät toisiaan. Johanna Lindgrenin luentoa takaosapotilaan ohjauksesta piti hyvänä 30 vastaajaa. 12 nosti esiin potilasohjausvideon esittelyn. Raija Lammin toiminta päivän puheenjohtajana sai myös kiitosta. Yleisiä huomioita Paasitorni paikkana sai paljon hyvää palautetta. Paikkana kaunis ja edustava. Luentosali erinomainen, hyvät ja avarat tilat ja mukavat tuolit. Hyvä ilmastointi - joidenkin takana istuvien mielestä liiankin hyvä. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Ruokailu sujui joustavasti. Palvelu oli hyvää. Likaiset astiat kerättiin sujuvasti pois pöydistä. 41 jäsentä antoi hyvää palautetta ruoasta. Iltatilaisuudesta pidettiin kovasti. Myös siellä ruoka oli hyvää. Tosin joku kaipasi kahvia tai teetä jälkiruoan kaveriksi. Illan ohjelmaa kehui 31 vastaajaa. Tilaisuus oli mukava ja rento. Myös näyttelyä pidettiin hyvänä. Aulaemäntäkin sai kiitosta. Joku mainitsi hyvänä kellon soittamisen luentojen alkamisen merkiksi. Pieniä risuja Risut olivat yksittäisiä, eikä mitään suurempaa aihetta noussut esille. Näkökenttäluennon peruuntuminen harmitti paria jäsentä, samoin se, ettei päivillä selitetty, miksi luento oli peruuntunut. Kolmea osallistujaa häiritsi osallistujien saapuminen luennoille myöhässä ja hälinä luentojen alussa. Yhtä monen mielestä akuutti silmä -luentoon oli varattu liian vähän aikaa. Äänentoistolaitteiden ja tietokoneohjelmien käyttöä toivottiin harjoiteltavan enemmän etukäteen. ”Jokaisen luennoitsijan ei myöskään tarvitse esitellä Hyksin silmäklinikan pääovea.” Yleisiä toiveita Toiveita jäsenistöllä oli ilahduttavan paljon, ohessa muutamia poimintoja: Luentotiivistelmät jakoon, joko etukäteen nettiin tai paikan päällä. Silmähoitajapäivien ajankohdaksi torstai ja perjantai. Enemmän aikaa verkostoitumiseen ja näyttelyyn tutustumiseen. Enemmän tuote-esittelijöitä - toiselle päivälle eri esittelijät, jos paikkoja on rajoitetusti. Osallistujien nimilista jakoon kaikille. Vuosikokous keskelle päivää. Luentoaiheita Luentotoiveita esitettiin runsaasti ja laidasta laitaan vaikka useammaksi vuodeksi: • Koulutusta näkökentistä • Sarveiskalvo-, orbita-, taittovirhe-, glaukooma- ja plastiikkakirurgiaa • Silmäpotilaiden apuvälineet, sosiaaliturva ja heikkonäköisyyden perusteet • Miten jonkun hoitokäytännöt, hoitajien koulutus, haastattelu- ja ohjekaavakkeet tai hoitajavastaanotto vaihtelevat eri puolella Suomea? • Silmätautien hoito eri maissa • Kestävä kehitys osastoilla ja leikkaussaleissa • Karsastus - mitä ongelmia aiheuttaa lapselle ja aikuiselle; karsastusleikkaukset • Instrumenttien, työvälineiden ja koneiden esittelyä • Yleisimmät silmälääkkeet • Diabetespotilaan silmien ja hoidosta ja kuvauksista • Luomiplastiat, keratokonuksen hoitomuodot • Työhyvinvointi • Työpajatyyppistä toimintaa tai ryhmätöitä > kokemusten vaihtoa ja verkostoitumista • Lasten silmäsairaudet ja niiden hoito Palautteet kokosi sairaanhoitaja, Suomen Silmähoitajien hallituksen varajäsen Kati Nieminen, joka työskentelee Satakunnan keskussairaalan silmätautien yksikössä. Silmähoitaja 17 Apurahat 2012 Iogen Oy on oftalmiseen huipputeknologiaan keskittyvä yritys, joka tuo uusimpia ratkaisuja helpottamaan terveydenhuollon ammattilaisten toimintaa. Uusimpaan teknologiaan ja sen hyötyihin pääsee usein parhaiten tutustumaan ulkomaisten kongressien yhteydessä. Iogen Oy myöntää iLink Finland Oy myöntää OPINTOAPURAHAN OPINTOAPURAHAN joka on suuruudeltaan 800 euroa. joka on suuruudeltaan 350 euroa. Apuraha jaetaan yhdelle tai kahdelle Suomen Silmähoitajat ry:n jäsenelle / silmälääketieteen erikoissairaanhoitajalle. Apuraha jaetaan yhdelle Suomen Silmähoitajat ry:n jäsenelle. Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitaja-lehdessä 1/2012. Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2012. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus, mutta Iogen Oy varaa mahdollisuuden antaa puoltavia lausuntoja tietyn painotuksen/aihealueen kongresseihin tai tietyille hakijoille. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään 19.3.2012. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat ry:n hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen: Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat ry:n hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen: Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf. hallituksen jäsen Irmeli Ahonen Yliopistonkatu 39 F 115 20100 Turku Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf. hallituksen jäsen Irmeli Ahonen Yliopistonkatu 39 F 115 20100 Turku Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään 19.3.2012. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. DORC myöntää Santen Oy myöntää OPINTOAPURAHAN OPINTOAPURAHAN joka on suuruudeltaan 350 euroa. joka on suuruudeltaan 500 euroa. Apuraha jaetaan yhdelle Suomen Silmähoitajat ry:n jäsenelle. Apuraha jaetaan yhdelle Suomen Silmähoitajat ry:n jäsenelle hoitotieteen/hoitomyöntyvyyden edistämiseksi. Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2012. Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2012. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään 19.3.2012. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään 19.3.2012. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat ry:n hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen: Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat ry:n hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen: Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf. hallituksen jäsen Irmeli Ahonen Yliopistonkatu 39 F 115 20100 Turku Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf. hallituksen jäsen Irmeli Ahonen Yliopistonkatu 39 F 115 20100 Turku 18 Silmähoitaja Novartis Finland Oy myöntää OPINTOAPURAHAN joka on suuruudeltaan 500 euroa. Novartis Finland Oy edellyttää, että hakija työskentelee silmäpoliklinikalla joko ikärappeuma-, diabetes- tai verkkokalvon laskimotukospotilaiden parissa. Apuraha jaetaan yhdelle tai useammalle hakijalle / Suomen Silmähoitajat ry:n jäsenelle. Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2012. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään 19.3.2012. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat ry:n hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen: Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf. hallituksen jäsen Irmeli Ahonen Yliopistonkatu 39 F 115 20100 Turku Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf. myöntää jäsentensä haettavaksi OPINTOAPURAHAN 2012 joka on suuruudeltaan 3 000 euroa. Apuraha voidaan jakaa yhdelle tai useammalle hakijalle. Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2012. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään 19.3.2012. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat ry:n hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen: Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf. hallituksen jäsen Irmeli Ahonen Yliopistonkatu 39 F 115 20100 Turku Apurahan myöntämisohjeet Apurahan tarkoitus Apurahan tarkoituksena on tukea silmähoitajien hoitotyötä, antaa mahdollisuus opinto- ja tutustumismatkoihin, kehittää omaa erikoisalaa, kielitaitoa sekä ammattitaitoa. Apurahalla pyritään myös tukemaan kansainvälistä yhteistyötä. Apurahan jakaminen Tähän tarkoitukseen osoitetut lahjoitukset ja yhdistyksen apuraha jaetaan yhdistyksen hallituksen päätöksillä suoraan jäsenille alkuperäisiä kuitteja vastaan takautuvasti. Apurahan hakeminen Apurahahakemus tulee tehdä kirjallisena ja se osoitetaan Suomen Silmähoitajat ry:n hallitukselle viimeiseen hakupäivään mennessä (postileima). Vuonna 2012 hakemukset lähetetään 19.3. mennessä osoitteeseen: Irmeli Ahonen, Yliopistonkatu 39 F 115, 20100 Turku. Epätäydellisiä ja myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida eikä apurahaa myönnetä jälkikäteen. Hakemus on henkilökohtainen ja vapaamuotoinen, ja siinä tulee lisäksi ilmetä seuraavat perusasiat: - hakijan tiedot: nimi, osoite, virka-asema/toiminimike, työnantaja, pankkitilinumero, verotuskunta ja yhdistykseen liittymisvuosi - apurahan käyttötarkoitus - kustannusarvio toiminnalle, jota varten apurahaa haetaan - ko. tarkoitukseen haetut muut apurahat Tutkimustyötä varten tehdyssä hakemuksessa tulee ilmetä - tutkimuksen tausta, tavoite ja suorituspaikka - tutkimuksen tämänhetkinen vaihe - rahoitussuunnitelma, hyväksytty tutkimussuunnitelma liitteeksi Apurahan myöntäminen Apurahat jaetaan kerran/kahdesti vuodessa ja ne julistetaan haettavaksi Silmähoitaja-lehdessä. Apurahan myöntämisestä päättää Suomen Silmähoitajat / Finlands Ögonskötare ry:n hallitus. Apuraha voidaan myöntää vain yhdistyksen jäsenille. Apurahan myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle kirjallisesti, ja saajan nimi julkaistaan Silmähoitaja-lehdessä. Apuraha maksetaan todellisista kuluista, joista oltava alkuperäiset tositteet. Yhdistys ei maksa päivärahaa. Apuraha tulee käyttää vuoden kuluessa sen myöntämisestä ja sen käytöstä on esitettävä kirjallinen selostus, kuten matkaraportti, yhdistyksen hallitukselle. Se osoitetaan vuonna 2012 puheenjohtaja Anja Korpiaholle, Ikurintie 28, 33340 Tampere, ja apurahan myöntäneelle yhteistyötaholle kuuden kuukauden kuluessa. Hallitus Silmähoitaja 19 Vinkit apurahan hakemiseen! S uomen Silmähoitajat ry:n tämän kevään apurahat ovat haettavissa tässä lehdessä. Tulosta liite apurahahakemukseen yhdistyksen kotisivuilta osoitteesta www.suomensilmahoitajat.com. Hakemukset tulee postittaa hallitukselle 18. maaliskuuta mennessä. Viimeinen jättöpäivämäärä tarkoittaa postileiman päivämäärää. Apurahan avulla voi kehittää ammattitaitoa sekä välittää uutta tietoa työyhteisöön ja yhdistyksen muille jäsenille. Lue tarkkaan apurahailmoitus. Monet apurahan myöntäneistä yrityksistä ovat asettaneet omia ehtojaan. Yhdistyksen tärkein ehto on vähintään vuoden mittainen jäsenyys. Jäsenmaksun tulee olla maksettuna helmikuun loppuun mennessä. Lue tarkkaan yhdistyksen apurahan hakusäännöt. Kerro itsestäsi, koulutuksestasi, työpaikastasi, työkuvastasi ja opiskelustasi. Miten hyödynnät työyhteisöäsi tai omaa ammatillista osaamistasi apurahan käyttökohteesta (kongressi, koulutus, tutustumismatka)? Miksi kyseinen kongressi, koulutus tai tutustumiskohde kiinnostaa ja on tarpeellinen? Apurahan saajien on annettava palaute kuuden kuukauden sisällä sekä silmähoitajayhdistykselle että apurahan myöntäneelle yritykselle. Palautteita julkaistaan Silmähoitaja-lehdessä. Selvitä suunnitelma apurahan käytölle: kongressin/koulutuksen nimi, aikataulu ja ohjelma, jos saatavilla sekä tutustumiskohde, johon haluat tutustua. Tutkimusten osalta on lisätietoa säännöissä. Laadi kustannusarvio. Hae netistä tai kysy matkatoimistosta kohteen matka- ja majoituskulut. Selvitä kongressin tai koulutuksen osallistumismaksu ja lisää kustannuksiin. Liitteenä on hyvä olla kopiot kongressiohjelmasta, matkavarauskopiot tai nettitulosteet. Hakemuksessa on mainittava, jos muita apurahoja haettu tai myönnetty. Pakolliset tiedot: nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero, tehtävänimike, tilinumero, johon myönnetty apuraha maksetaan ja verotuskunta. Apurahaa ei myönnetä silmähoitajien opintopäiville osallistumiseen. Sitä voi saada myös peräkkäisinä vuosina, jos ehdot täyttäviä hakijoita vähän. Sydämellä sairaanhoitaja IRJA TULONEN S airaanhoitaja Marja-Liisa Taubert kuoli 8.11.2011 vaikeaan sairauteen kotonaan Tampereen Hervannassa. Hän oli syntynyt 11.12.1940 Jyväskylässä. Marja-Liisa Taubert oli uskollinen ja hyvin sitoutunut työhönsä Tampereen Yliopistollisen Sairaalan silmätautien leikkaussalissa. Hän oli kehittämässä silmäleikkauspotilaan hoitotyötä yhdessä kollegojensa kanssa. Hän oli Suomen Silmähoitajat ry:n perustaja ja Silmähoitajalehden ensimmäinen päätoimittaja. Marja-Liisa oli järjestöihminen. Omalla tarmokkaalla tavallaan hän näytti esimerkkiä meille muille siitä, että sairaanhoitajan ammatti on arvostettu ja tätä asiaa tulee pitää esillä. Marja-Liisa oli kutsumustyössään, mutta halusi omalla toiminnallaan saada aikaan parannuksia palkkaukseen ja ammattimme arvostukseen. Hän oli perustamassa Tehyä ja aktivoimassa työkavereitaan omien asioiden hoitamiseen. Tampereen Yliopistollisen sairaalan Tehyn ammattiosaston aktiivijäsenenä häntä arvostettiin osaamisensa ja ahkeruutensa ansiosta. Häneen luotettiin ja hän osasi luoda tunnetta, että yhdessä saamme hyvää aikaan. Marja-Liisa teki pyyteetöntä työtä toisten auttamiseksi, oli sitten kyse perheenjäsenistä tai ystävistä. 20 Silmähoitaja Marja-Liisa ammensi voimaa kulttuuriharrastuksistaan. Hän oli muun muassa Tampereen Taidemuseon Ystävissä vuosikymmeniä. Perhe oli hänelle tärkeä - aviopuoliso ja kaksi poikaa. Lapsenlapset olivat rakkaita, ja heidän seurastaan hän sai nauttia taudin etenemisestä huolimatta. Marja-Liisaa hoiti hänen miehensä Reijo vuosien ajan. Hän sai kuolla kotona miehensä lähellä. Ystävänä oli vaikea seurata Marja-Liisan hiljaista hiipumista yhteydenpidon ulkopuolelle. Henkilökohtaisesti sain elää hänen rinnallaan ystävänä. Hän oli kannustava ja isänmaallinen kaikissa elämänsä vaiheissa. Marja-Liisa oli ihminen, joka auttoi muita, mutta ei koskaan pyrkinyt eturiviin. Vaatimattomuus omassa elämässään oli luontaista, jota me ystävät ja työkaverit kunnioitimme. Kirjoittaja Irja Tulonen on MarjaLiisan Taubertin ystävä ja työtoveri. Silmähoitajalehti ja nettisivut. Puheenjohtaja kertoi, että päätoimittajan tehtävistä oli tullut yksi palkkatoivomuksella varustettu kysely Lahdesta. Hallitus toivoi, että nykyinen päätoimittaja voisi jatkaa toimitusneuvoston tuella. Päätoimittaja kertoi, että lehden toimitussihteeri oli ehdottanut, että hän voisi muokata nettisivujemme etusivua houkuttelevammaksi järjestettävän nettisivukilpailun sijaan. Seuraavasta lehdestä puutuu artikkeleita. Artikkeleita odotetaan Kotkasta ja Turusta, triagehoitajilta Helsingistä, ja lisäksi on tulossa Silmäaseman esittely. HUS:n päivystyspoliklinikan vastuulääkäriltä kysytään juttusarjaa lehteen koulutuspäiväesityksen pohjalta. Uusi mediakortti tulisi laatia lisättäväksi lehteen. Mediakortissa tulisi olla mainosten uudet hinnat (lehti ja nettisivut) ja lehtilaskujen laskutusosoite. Lehden etusivulle esitettiin lisättäväksi ilmestymiskuukausi. Raha-ja talousasiat. Jäsensihteeri kertoi, että koulutuspäiviä varten laadittu budjetti toteutui lähes suunnitelman mukaisesti. Hallitus selvitti tilitoimiston vaihdosta johtuvia tiliöinnin epätarkkuuksia. Puheenjohtaja ilmoitti, että vuonna 2010 valitut tilintarkastajat ja varatilintarkastajat olivat ilmoittaneet eroavansa tilintarkastustehtävästä vedoten sen vaativuuteen. Hallitus päätti, että vuoden 2011 tilintarkastus tilataan tilintarkastustoimisto Leila Auer Oy:ltä pyydetyn tarjouksen perusteella. Helsingin koulutuspäivien palautteet. Kirsi Nieminen esitteli tekemäänsä koulutuspäivien palautekoostetta. Palautteista käytiin vilkasta keskustelua. Jäsen- ja apuraha-asiat. Jäsensihteeri kertoi, että yhdistys oli saanut 11 uutta jäsenhakemusta. Hallitus hyväksyi uudet jäsenet. Yhdistyksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 732 jäsentä, joista kolme on kunniajäseniä. Hallitus keskusteli merkkipäivämuistamisesta ja päätti, että jatkossa 70 vuotta täyttäviä jäseniä muistetaan runokirjalla. Pohjoismainen ja kansainvälinen yhteistyö. Puheenjohtaja kertoi, että pohjoismaiset kollegat odottavat luentoaiheita ensi vuoden päiviä varten. Hallitus päätti, että luentokokonaisuudet ovat: 1. Diabetes ja diabeettinen silmänpohjasairaus 2. Macula on/off ablaatio 3. Karsastus lapsilla, karsastuspotilaan tutkiminen ja hoito, amblyopiapotilaan tutkiminen ja hoito 4. Asiantuntijuus hoitotyössä. Lisäksi Macula- ja karsastusluentojen alussa olisi jokaisesta Pohjoismaasta 15 minuutin esittely kunkin maan hoitokäytännöistä ja -linjoista. Hallitus teki työnjaon luennoitsijoiden hankinnasta. Muut asiat. Sihteerin Internet-kulut on tältä vuodelta loppuun käsitelty ja hyväksytty. Hallituksen kokous 8/2011 3.12.2011 Silmähoitajalehti ja nettisivut. Päätettiin pyytää Irmeli Ahosta työstämään mediakortti yhdessä päätoimittajan kanssa. Tampereen apulaispormestari Irja Tulonen on lupautunut kirjoittamaan muistokirjoituksen edesmenneestä yhdistyksemme perustajajäsenestä Marja-Liisa Taubertista. Lisäksi lehteen on tulossa Sisko Rissasen artikkeli: 23 vuotta silmähoitajana. Raha- ja talousasiat. Vararahastonhoitaja esitteli yhdistyksen hyvän taloustilanteen. Keskusteltiin jälleen pankin palvelumaksuista ja pyritään kilpailuttamaan pankkipalvelut vuonna 2012. Päätettiin, että vararahastonhoitaja kirjoittaa vuoden 2011 toimintakertomuksen. Pohjoismaiset silmähoitajien koulutuspäivät Helsingissä 2012. Käytiin läpi koulutuspäivien tämänhetkinen tilanne. Jäsensihteeri esitteli päivien alustavan budjetin. Koulutuspäivien tila ja majoitusvaraukset ovat järjestyksessä. Hallitus vertaili Apollon iltajuhlan ja Musiikkitalon lippujen hintaa. Musiikkitalolta on mahdollista tulla jatkoille Apolloon. Koulutuspäivien aikatauluista keskusteltiin ja päätettiin, että perjantaina luennot alkavat kello 9.30 ja lauantaina kello 10. Koulutuspäiville oli saatu jo runsaasti luennoitsijoita. Lauantaiaamupäivään tulee karsastuksesta luennoimaan erikoislääkäri Laura Lindberg ja ortoptisti Kaija Aalto, diabeteksesta erikoislääkäri Paula Summanen ja sairaanhoitaja Sirpa NyyssönenJaser sekä useita hoitotyön asiantuntijoita lauantain iltapäiväsessioon. Tärkein puute ovat vielä perjantai-iltapäivän ablaatioosion luennoitsijat, joita puheenjohtaja yrittää kysellä Tampereelta. Silmähoitajapäivien yhteydessä pidettävän vuosikokouksen järjestelyistä vastaamaan valittiin Erja Malvalehto-Inkerö. Jäsen- ja apuraha-asiat. Jäsensihteeri kertoi, että yhdistys oli saanut 10 uutta jäsenhakemusta. Erostaan on ilmoittanut 2 jäsentä. Jäsensihteeri ehdotti yhdistyksestä erotettavaksi 36 jäsentä maksamattomien jäsenmaksujen takia. Hallitus hyväksyi uudet jäsenet ja hyväksyi erot. Yhdistyksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 703 jäsentä, joista kaksi on kunniajäseniä. Hallitus keskusteli eläkeläisten jäsenmaksuista ja päätti esittää vuosikokoukselle jäsenmaksun alentamisen puoleen varsinaisesta jäsenmaksusta. Keskusteltiin apuraha-anomuksista. Apuraha-anomus pyritään saattamaan tulostettavaan PDFmuotoon nettisivulle. Pohjoismainen ja kansainvälinen yhteistyö. Jäsensihteeri oli selvitellyt mahdollisuutta tilata Karttimolta englanninkielinen ohjelma PDF-tiedostona jaettavaksi pohjoismaisille yhteistyötahoille. Hallitus oli saanut Karttimon tarjouksen kaksipuolisesta, neliväriohjelmasta. Englanninkielinen teksti on toimitettava valmiiksi käännettynä. Hallituksen päätöksiä Hallituksen kokous 7/2011 8.10.2011 www.suomen-silmahoitajat.com - ajankohtaista tietoa oman yhdistyksen asioista Tulosta liite apurahahakemukseen, tutustu vuoden 2011 koulutuspäivien monipuoliseen luentotarjontaan! Silmähoitaja 21 Hallitus 2012 Anja Korpiaho, puheenjohtaja Tays, SKSP leikkausosasto Lahtomäenkatu 3 B 35, 33580 Tampere anja.korpiaho@suomensilmahoitajat.com Jäsen Varajäsen Jouni Väätänen, varapuheenjohtaja, jäsensihteeri Helena Kaasalainen Hyks, Silmätautien klinikka, leikkausosasto, Silmä-Korvasairaala HYKS, Silmätautien klinikka, osasto S4, Silmä-Korvasairaala Vaakatie 10 C 186, 00440 Helsinki helena.kaasalainen@pp.inet.fi vaatanen@welho.com Erja Koskinen Sari Juvonen, vararahastonhoitaja Tays, Silmätautien poliklinikka PSL, Z5 Tampereen yliopisto, solu- ja kudosteknologiakeskus Regea erjanposti@gmail.comsariantila@suomi24.fi Irmeli Ahonen Erja Malvalehto‐Inkerö, rahastonhoitaja Tyks, silmäpoliklinikka Lapin keskussairaala, Lyhythoitopäiväkirurgia/silmäkirurgia irmeli.ahonen@hotmail.com Halvarinranta 10, 96900 Saarenkylä erja.malvalehto@inkero.inet.fi Riitta‐Liisa Alm, sihteeri Soile Suomela Länsi-Pohjan keskussairaala, silmäpoliklinikka HYKS, Silmätautien klinikka, lasten- ja karsastusyksikkö, Puistolammintie 8, 95420 Tornio Silmä-Korvasairaala riitta-liisa.alm@lpshp.fi soile.suomela@hus.fi Riitta Varamäki, päätoimittaja Kati Nieminen, ESONT‐yhteyshenkilö Medilaser Oy, Seinäjoki Satakunnan Keskussairaala (SATKS), Silmätautien osasto M2 Knuuttilantie 14, 62190 Ruha Vierutie 56 as.1, 28600 Pori puh. 050 337 5009 kanieminen@netti.fi riitta.varamaki@medilaser.fi Aulikki Mäki-Jouppila, nettisivuvastaava Päivi Heinola Seinäjoen keskussairaala, leikkausosasto 2, Silmätaudit HYKS, Silmätautien klinikka, leikkausosasto, aulikki1969@gmail.comSilmä-Korvasairaala paivi.heinola@hus.fi Tervetuloa hallitukseen! Aulikki Mäki-Jouppila, Seinäjoki varsinainen jäsen Päivi Heinola, Helsinki varajäsen Aulikki valmistui sairaanhoitajaksi Vaasasta vuonna 1992. Siitä lähtien hän on toiminut silmäleikkaushoitajana ja tutustunut myös muihin kirurgian erikoisaloihin eri puolilla maata. ”Urani aikani olen päässyt tutustumaan monipuolisesti niin kaihi-, takaosa-, taittovirhe-, glaukooma- ja karsastuskirurgiaan kuin luomiplastioihinkin. Ja saanut tehdä työtä monien silmähoitajien ja -kirurgien kanssa!” Aulikki harrastaa liikuntaa lähes joka päivä. Juoksemisen lisäksi myös jumppamaailma on lähellä sydäntä. Muu vapaa-aikani kuluu lasten harrastuksia tukien. Päivi Heinola on täydentänyt sairaanhoitajan opintojaan sisätautikirurgiseen ja perioperatiivisen hoitotyöhön. Vuonna 2011 hän valmistui Kuopion yliopistossa terveystieteiden maisteriksi hoitotyön johtamisen linjalta. Pääosan sairaanhoitajan urasta hän on tehnyt leikkaussaleissa. Silmähoitajan työ alkoi vuonna 1997 Helsingin silmätautien klinikan leikkausosastolla ja on jatkunut ammattiuramallin asiantuntijatasolla sekä osastonhoitajana silmätautien poliklinikalla ja viimeksi leikkausosastolla. Perheeseen kuuluvat aviomies, kaksi aikuista poikaa ja Mytty-kissa. Harrastuksiin kuuluvat espanjan opiskelu sekä kesällä palstaviljely, marjastus ja sienestys. 22 Silmähoitaja Soile Suomela, Espoo varajäsen Soile valmistui lasten- ja nuorten hoitotyöhön suuntautuneeksi sairaanhoitajaksi (AMK) keväällä 2000 ja aloitti työnsä ensin Hyksin korvaklinikan lasten vuodeosastolla, sitten silmäklinikan puolella. Kolmen lapsen syntyminen ja hoitaminen tiesi 8,5 vuoden taukoa työelämään. Tammikuussa 2010 Soile aloitti vakituisessa toimessa HUS:n silmäklinikan lasten- ja karsastusyksiköstä. ”Teen töitä vuodeosastolla, poliklinikalla ja päiväkirurgisessa yksikössä. Uusia haasteita tuo helmikuussa alkava sähköinen hoitokertomus.” Silmähoitaja vuonna 2011 Numero 1 • Tehohoitopotilaan silmien tarkkailu tärkeää • Diabeteksen ennalta ehkäisy vähentäisi myös retinopatiaa • Kollegiaalinen työyhteisö puhaltaa yhteen hiileen • KYSin kaihipotilaan hoitopolku sillä ESONTkongressissa Numero 3 • Vitrektomia - luovuutta vaativaa elämyskirurgiaa • Kaihileikkaus samalla kertaa molempiin silmiin • Glaukooma ja lääkehoito • Kuntoutusohjaaja luotsaa näkövammaista itsenäiseen elämään • Päiväkirurgiaa Kööpenhaminassa • NCON-meeting in Norway Numero 2 • Täyttä elämää keratokonuksen kanssa • Kuka keksi nykyaikaisen kaihileikkauksen? • Voisiko silmän ja silmän alueen valmistella kaihileikkaukseen toisin? • Retinitis pigmentosa – ryhmä perinnöllisiä silmäsairauksia • Kuivasilmäisyys koettelee kärsivällisyyttä • NCON-kokousmatkalla Oslossa Numero 4 • Silmien tietotaito saman katon alla Vantaalla • Diabeettisen retinopatian seulonta sujuu Lapin kunnissa • Triagehoitaja näkee asioiden moninaisuuden • Koulutuspäivät päivitti arjen osaamista • Mozartin sävelin Wienin kongressissa • Sairaalahygieniapäivät Vaasan yliopistolla Silmähoitaja 23 M - Itella Oyj 21. vuosikerta Silmähoitaja on Suomen Silmähoitajat – Finlands Ögonskötare ry:n valtakunnallinen jäsenlehti, joka postitetaan osoitteellisena kaikille yhdistyksen jäsenille. Jakelu kattaa yliopistolliset sairaalat, keskus- ja aluesairaalat, terveydenhuoltoalan oppilaitokset sekä lukuisat yksityiset terveydenhuollon toimipisteet. Lehti sisältyy jäsenetuna yhdistyksen jäsenmaksuun. ISSN 1238-5379 Julkaisija Aikataulu 2012 Päätoimittaja Numero 2/2012 3/2012 4/2012 Toimitusneuvosto Kansikuva: Plugi Oy Suomen Silmähoitajat – Finlands Ögonskötare ry Riitta Varamäki riitta.varamaki@medilaser.fi Riitta-Liisa Alm Irmeli Ahonen Anja Korpiaho Erja Koskinen Aulikki Mäki-Jouppila Riitta Varamäki Jouni Väätänen Toimitus ja ilmoitukset Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9 90810 Kiviniemi p. 040 526 4880 ella@karttimo.fi Aineistot 16.4. 7.9. 5.11. Ilmestyy 14.5. 8.10. 3.12. Tilaukset riitta.varamaki@medilaser.fi Tilaushinta 35 € / vuosi + laskutuslisä 5 € Painopaikka KS Paino Oy, Kajaani Silmähoitajat internetissä: www.suomensilmahoitajat.com Osoitteenmuutokset palvelukortilla. Palvelukortti Jäsentiedot PALAUTUSOSOITE: Haluan Suomen Silmähoitajat r.y.:n jäseneksi Nimen muutos* Jouni Väätänen Osoitteen muutos Eroan yhdistyksen jäsenyydestä Nimi *Uusi nimi Vaakatie 10 C 186 00440 Helsinki tai kortin tiedot sähköpostilla Syntymäaika vaatanen@welho.com Osoite Postinumero ja -toimpaikka Jäsenmaksu on 20 euroa / vuosi, uudelle jäsenelle lisäksi Sähköpostiosoite 5 euron kirjautumismaksu. Lehti sisältyy jäsenmaksuun. Työnantaja ja työpaikka Virkanimike 24 Silmähoitaja Allekirjoitus Päiväys SILMÄHOITAJA 1|2012
