docs. 8-9 3 6 4-5 13
download 
Report Transcription
s. 8-9 3 6 4-5 13
Nro 1-2 • Tammikuu 2013 • ISSN 1796-8313 • www.rautalampilehti.fi • 6. vuosikerta VESANTO - TERVO - RAUTALAMPI - SUONENJOKI - KONNEVESI Uusi tilitoimisto Rautalammille Lukijamatkalla Gambiassa Harrastekiekkoilijoilla hyvä kausi KY E N I Ä LÄL Puotipiika palvelee Kerkonkoskella N s. 8-9 Ari Hänninen 10.000 Painos aina vähintään kappaletta 3 4-5 6 13 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Marja Kämppi on jo tuttu kasvo osalle rautalampilaisista. Jatkossa hän palvelee Rautalampilehden ilmoitusasiakkaita. Rautalampilehdelle uusi myyntipäällikkö Rautalampilehden asiakkaita palvelee jatkossa uusi kasvo. Marja Kämppi aloittaa lehden myyntipäällikkönä tällä viikolla. Varkautelaislähtöinen Kämppi on jo ennestään tuttu ainakin osalle rautalampilaisista, sillä hän oli ”Onhan tässä tullut yksi kolmesta jo vuoden päivät viime kesänä Kerkon oltua Rautalammilla enemmän ja kyläkauppaa vähemmän.” pitäneestä nuoresta yrittäjästä. Hän oli mukana myös Uusi maaseutu mahdollistajana -hankkeessa, jonka puitteissa Rautalammilla pidettiin työosuuskunta-pajaa sekä järjestettiin Business Forum -yrittäjyyskurssi lukion opiskelijoille. - Onhan tässä tainnut tulla jo vuoden päivät oltua Rautalammilla enemmän ja vähemmän, Kämppi naurahtaa. Kämppi on opiskellut ensin restonomiksi ja myöhemmin tradenomiksi Jyväskylän ammattikorkeakouluun kuuluvassa Tiimiakatemiassa. Lehtiala ei 2 Kämpille ole entuudestaan tuttu, mutta asiakkaiden kohtaamista hän odottaa jo innolla. - Otan uudet tehtävät vastaan jännittynein ja innostunein mielin. Lähden heti tällä viikolla tapaamaan yrittäjiä, en halua jäädä vain toimistoon vaan tavata kasvotusten, Kämppi kertoo. Lehden myyntipäällikkönä toiminut Carita Toivola siirtyy nyt uusien haasteiden pariin. Hänen mukaansa Rautalampilehti on saanut erittäin hyvää palautetta pitkin vuotta, ja hän toivottaakin uudelle myyntipäällikölle onnea tehtävässään. - Marjalle sekä koko ”En halua jäädä Rautalampivain toimistoon lehden poruvaan tavata yrittäjiä koille onnea kasvotusten.” ja menestystä tuleville vuosille. Haluan myös kiittää ihania asiakkaita yhteistyöstä ja toivottaa menestystä jatkossa, Toivola sanoo. Marja on tavoitettavissa lehden toimituksessa HUB Rautalammin tiloissa. facebook.com/ rautalampilehti • twitter.com/rautalampilehti Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen LYHYESTI Rautalampia viedään takaisin maailmankartalle Satu Tikkasen toimisto löytyy entisen valtion virastotalon alakerrasta, jonne helpoiten löytää talon alapihan oven kautta. Satu Tikkanen perusti tilitoimiston Rautalammille Satu Tikkasella oli jo pidemmän aikaa pyörinyt mielessä ajatus oman yrityksen perustamisesta. Ajatus kävi toteen ja Tiliapu Satu Tikkanen palvelee nyt asiakkaita entisen valtion virastotalon alakerrassa. Sisäänkäynti toimistoon on talon alapihan kautta. Tmi Tiliapu Satu Tikkasen palveluihin kuuluu kirjanpito, palkanlaskenta sekä taloushallinnon henkilöstövuokraus. Tikkanen on lähtöisin Suonenjoelta. Yli 20-vuotisen kirjanpitäjän uransa aikana Tikkanen on työskennellyt niin yritysten kuin kunnallistenkin organisaatioiden palveluksessa. Viimeisimmäksi kuuden vuoden ajan kirjanpitäjänä, palkanlaskijana ja EU-projektien maksatusten käsittelijänä Sisä”Luotettava Savon ja toimiva seutuyhasiakassuhde on tymässä. kirjanpitäjän työssä Ennen kaiken A ja O.” tuot a hän toimi kymmenen vuotta pääkirjanpitäjänä Vaalijalan kuntayhtymässä. Työ julkisella ja yksityisellä puolella on erilaista, ja Tikkanen kertoi halunneensa takaisin liike-elämän puolelle. - Joillekin olen varmaan tuttu vielä reilun viidentoista vuoden takaa, kun oli töissä tilitoimistossa Suonenjoella, Tikkanen arvelee. Toiminta-alueena yrityksellä on koko Sisä-Savo. Tikkanen toivoo yrittäjien ottavan reilusti yhteyttä ja kertoo, että luotettava ja toimiva asiakassuhde on kirjanpitäjän työssä kaiken A ja O. Henkilöstövuokrausta taloushallintoon Normaalien tilitoimistopalveluiden lisäksi Tiliavun palveluihin kuuluu henkilöstövuokraus yritysten taloushallintoon. - Olen kuulostellut yritysten tilanteita, ja usein ammattitaitoisen väen saaminen taloushallintoon on vaikeaa, eikä monilla yrittäjillä ole mahdollisuutta palkata kokoaikaista työntekijää. Voin tulla työskentelemään sovittuina aikoina asiakkaan tiloissa, jossa on jo valmiiksi laitteet ja ohjelmat käytössä, Tikkanen kertoo palvelustaan. Tietenkin myös hänellä itsellään on tilistoimistotyössä tarvittavat lait- teet ja välineet, jotka tarvittaessa voi ottaa mukaan myös asiakkaan luokse. Toisena ammattina luonto-ohjaaja Satu on kiinnostunut luonnosta ja hevosista, ja hän valmistui luontoohjaajaksi vuonna 2011. Mielessä liikkuukin, kuinka kirjanpitotyön ja luonto-ohjaajan työn voisi yhdistää. Aputoiminimenä yrityksellä onkin Sadun luontoretket ja toiminnan laajentaminen elämyspuolelle kiinnostaa tulevaisuudessa. - Olen seurannut kansallispuistohanketta ja kehitelllyt ajatusta ohjelmapalveluista. Olin myös Matkamessuilla esittelijä”Toivon, että nä Raukirjanpitäjän ja talamluonto-ohjaajan työt min ja olisivat joku päivä Konneyhdistettävissä.” veden kuntien osastolla. - Kirjanpitotyötä olen kuitenkin aina tehnyt, joten se edellä lähden ehdottomasti liikkeelle. Toivon, että kirjanpitäjän ja luonto-ohjaajan työt olisivat joku päivä yhdistettävissä. www.rautalampilehti.fi Rautalammin kunnan esille nostama Rautalampi takaisin maailman kartalle! -lausahdus on nostattanut monen kulmakarvoja lähiviikkoina. Tavoite on lauseen mukainen: Nostaa Rautalampi todellakin maailman kartalle uudestaan. Vuonna 1626 Rautalampi oli vielä Pohjois-Euroopan kartalla suurin kirjaimin emäpitäjänä. Ensimmäinen yhteinen askel kohti yhteistä haavetta on tapaaminen tiistaina 12.3. klo 17.30 HUB Rautalammin tiloissa. Tilaisuudessa on tarkoitus keskustella yhdessä siitä, mitä Rautalampi on nyt, mitä sen tulisi olla tulevaisuudessa ja mikä kunnassa on parasta. Tällä hetkellä Rautalampi on tarkoitus viedä Helsinkiin kesällä 2013. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet. Etenkin yrittäjiä toivotaan paikalle runsaasti. 70-luvun nuoret tapaavat Ylitsyllä Kahvila-ravintola Kaleva järjestää tapaamisen 70-luvun entisille nuorille lauantaina 23. helmikuuta kello 19 alkaen. 70-luvun nuoria pyydetään vetämään niskaan vanhat kuteet ja lähtemään lahkeet lepattaen tapaamaan tuttuja, kuuntelemaan levyltä purkkaa ja jytää sekä verestämään vanhoja muistoja. 6 euron hintaisen pääsylipun voi ostaa ennakkoon Ylitsyltä (Kahvila-Ravintola Kaleva). Kello 22 jälkeen ilta jatkuu karaoken merkeissä, karaokeen on vapaa pääsy. Makrofagi Rautalampilainen Makrofagi LivESavo Bändikisassa Rautalampilainen Makrofagi kilpailee LivESavo bändikisassa, jossa etsitään levytyssopimusta vailla olevaa bändilupausta. Yleisöäänestys tapahtuu Facebookissa ja äänestysaikaa on 20.2. saakka. Finaaliin pääsee neljä eniten ääniä saanutta bändiä sekä yksi tuotantotiimin valitsema bändi. Voittajille tarjolla on keikat kesän 2013 Jurassic Rockissa sekä Kuopio RockCockissa. Toiselle ja kolmannelle sijalle tulleet bändit saavat palkinnoksi studioaikaa. 3 Afrikan punaista hiekkaa Rautalampilehti järjesti tammikuussa hyväntekeväisyysmatkan Gambiaan. Matkan järjestelyistä vastasi Tjäreborg, mutta ryhmällämme oli ilo nauttia gambialaisen, nykyisin Rautalammilla asustavan Bakary Ndow’n asiantuntevasta ja lämminhenkisestä opastuksesta. 23 matkalaista pääsi tutustumaan paikkoihin, joita tavallinen turisti ei ehkä kohtaa. Gambia on varsin pieni, Senegalin ympäröimä valtio, jonka ilmasto on miellyttävä, kuiva ja lämmin. Helsingistä Las Palmasin kautta lento päättyy maan pääkaupunkiin Banjuliin. Matkalla kohti Kombo Beach hotellia sitten ihmettelimme vuohia, aaseja, savimajoja ja ylväästi päänsä päällä astioita kuljettavia naisia, joilla tavaroiden lisäksi saattoi olla liinaan kääritty lapsi selässään. Naisten vaatteiden väriloisto hämmästytti. Ensimmäisenä iltana skoolasimme Rautalampilehden tervetuliais-Pinacoladoin, eli gambiaksi: ”lama-lama” ja saimme käytännön vinkkejä Bakaryltä esimerkiksi rahanvaihdosta ja puhelinkorteista. Gambiassa suurin seteli on 100 dalasia. Yhden euron ollessa noin 40 dalasia saattoi setelinippu saattoi olla rahanvaihdon jälkeen kymmenen senttiä paksu. Raha myös kului sujuvasti, kun joka välissä oli ”voideltava”, jotta matkanteko eteni. Hotellin henkilökunta oli ystävällistä. Huoneet tilavat ja siistit, tosin sähkökatkoja oli päivin sekä öin. Taskulamput tulivat muutenkin tarpeeseen, sillä katuvaloja ei paljoa ollut. Ensimmäinen aamu valkeni, meri pauhasi ja minareeteista kuului kutsu rukoukseen. Aamiaiselle malarialääkkeet mukana ja sitten uimaan. Tarvittavat rokotukset oli otettu jo Suomessa, mutta malarian estolääkettä oli otettava koko viikon. Rantahiekassa kävellessä löytyi simpukoita ja iloiset gambialaiset emännät kauppasivat hedelmiä. Lukijamatkalaiset yhteiskuvassa Bali Mandinkan koulun edustalla. Avustustarvikkeet jaettiin suoraan koululaisille Bali Mandinkassa. Yhteisiä retkiä mielenkiintoisiin kohteisiin 4 mat juoksentelivat autonrenkaiden ja rojun keskellä. NuoJoka toinen päivä oli mahdollisuus lähteä yhteisel- tiot savusivat ja saalista perattiin. Matkalaisia lastattiin le retkelle. Ensimmäinen suuntautui pääkaupunkiin Gambiajoen ylitykseen puuveneisiin – aivan liian täyteen. Banjuliin ja ainoastaan presidentin (Yahya Jammeh) Saimme havaita, että aaltopelti on varsin yleinen rakenkäyttämälle kadulle, jota reunustivat katsomot. Tosin nusmateriaali niin taloissa kuin aidoissakin ja selvästi syrvuohet saivat käyskennellä kadulla ja niitä näkyikin jäyttämässä saven. joka puolella. Kadun alussa oli huikean korkea rakenSeuraava kohde oli batiikkitehdas: puun varjossa nelma, Arch 22. Sieltä korkeuksista saattoi nähdä koko opiskelijapoika piirteli kuvia kankaalle. Antoi meidän kaupungin. Ylhäällä oli museo, jossa paikokeilla ja kertoi hyvällä englanninkielellä, kallisiin asuihin puettuja hahmoja sekä kuinka työ etenee. ”Onneksi autossa JUJU’ja, taikakaluja, jotka suojelevat vaikTiistaiksi olimme sopineet kokopäivän oli ilmastointi, josta kapa ongelmilta. retken. Aamun pimeydessä suuntasimme kylläkin jouduimme Sunnuntaisin paikallisella torilla on bussilla kohti Banjulin satamaa. Bakary oli matkan aikana kuulemma rauhallista, mutta astuttuamjo edellisenä päivänä hoitanut meille ilmasmaksamaan taas me bussista alkoi meteli ja tungos. Kojuista toidun bussin sekä pakolliset voitelut, jotta ylimääräistä.” löytyi suja, kankaita, mausteita, hedelmiä, pääsemme ensimmäisellä klo 7 lautalla ylitvihanneksia ja kaloja. Pysähtyä ei voinut, tämään Gambia-joen. Auringon noustessa sillä muuten olisi eksynyt joukosta. Lapset, mummot, sa- selvisi, miten täyttä lautalla oli: väenpaljouden lisäksi kauvukalat ja tuoreet olivat sulassa sovussa kärpästen kanssa. hakuormaajia, kuorma-autoja ja meidän bussi. Ennen enKaipasimme raikasta merituulta. simmäistä etappiamme joen toisella puolella lastasimme Satamassa kalastajat korjailivat verkkojaan, koiralau- bussin katolle 250 kiloa riisiä. Juffureh-nimisessä kylässä vierailua ei voi koskaan unohtaa. Se on tunnettu Alex Haleyn kirjasta ”Juuret”, joka kertoo Kunta Kinten tarinan. Kuulemamme kuvaus orjakaupasta ja orjien kuljettamisesta läheiseen St. James’in saareen odottamaan orjalaivaa oli varsin järkyttävä. Kaikkiaan Amerikkaan vietiin noin kolme miljoonaa orjaa 1500-1800 luvuilla. Orjakaupan päätyttyä saarelle jääneet orjat ”vapautettiin” ja he saivat luvan uida rantaan. Kaikki hukkuivat muutaman kilometrin matkalla. Matkamme jatkui pölyistä pikkutietä pitkin. Onneksi autossa oli ilmastointi, josta jouduimme kylläkin matkan aikana maksamaan taas ylimääräistä. Iltapäivällä saavuimme Bali Mandinkaan, kylään, jossa Bakary oli viettänyt lapsena aikaa isovanhempiensa luona. Odotettuja vieraita oli vastassa koko kylä Koko kylä oli odottamassa meitä tanssien, laulaen ja rumpujen säestämänä. Muutamat äidit laittoivat syliimme pienet vastasyntyneet, selvästi keskosvauvat. Vastaanotto oli mitä sydämellisin. Kylän koulun pihalla Teksti: Anneli Jalkanen Kuvat: Erika Sivonen Viimeisen illan yhteiset juhlat hotellin rannalla. Bakary ja hotellin virallinen tulenkohentaja rannalla. juoksi pieniä lapsia ilman kenkiä. Äidit odottivat jännittyneenä, mitä laukuistamme löytyy. Päätimme jakaa kaikki koulutarvikkeet suoraan oppilaille. Kynät kumit, vihot, pikkulahjat ja namut saivat kiitollisen vastaanoton. Kaikilla kylän lapsilla ei ollut varaa käydä koulua. Muut tuliaisemme jaettiin hyvässä järjestyksessä, eli vaatteet, kengät, saippuat, hammasharjat, sakset, värityskirjat ja jalkapallot. Elämänsä ensimmäiset lenkkitossut saivat pienen pojan onnelliseksi. Pienimmille oli varattu n. 200 lelua ja kun laitoimme avonaisen matkalaukun maahan, niin muutamassa sekunnissa se tyhjeni punaisen hiekan vain pöllytessä. Kylän vanhimman johdatuksella jaettiin viisi säkillistä riisiä. Koulun rehtori Kebba Fatty oli valmistautunut tapaamiseemme ja yhdessä opettajien kanssa he olivat laatineet kiitoskirjeen, jonka liitteenä oli toivomuslista heille tärkeistä asioista. Tärkeimpänä kai taloudellinen tuki niille, jotka eivät kouluun pääse. Avun tarve on valtaisa ja jo matkan aikana mietimme vaihtoehtoja, kuinka voisimme auttaa. Tähän löytynee organisoitu malli esim. Lions järjestön kautta. Kiitospuheiden jälkeen meille esiteltiin itse kylää. Saimme vierailla kodeissa, jotka olivat osittain savitiilisiä aaltopeltitaloja, myös savimajoissa asuttiin. Yhteiskeittiöt olivat pimeitä ja savuisia, keskellä keittiötä porisi hiilien päällä pata...ja vuohet juoksentelivat vapaina. Kylän kauppa oli hämyinen ja myytävänä oli 14 eri tuotetta. Seuraava etappi oli taas lautta, jota kuumuudessa odottelimme. Kauppiaat piirittivät meidät. Tarjolla oli kankaita, kenkiä, juomia ja ties mitä. Bakarya tarvittiin hätistelemään innokkaat pois. Oranssi aurinko laski ja illan pimeydessä saavuimme hotelliin monta näkemystä viisaampana. Viimeinen ilta kokosi porukkamme rannalle nuotion tekoon. Paikalliset ihmettelivät valkokylkisiä koivuhalkojamme. Hotellin hyvin virallinen tulensytyttäjä vahti nuotiota uskollisesti puku päällä ja solmio kaulassa, kunnes viimeisetkin kekäleet olivat palaneet. Tuona iltana kokosimme tuntemuksiamme pieneen vihkoon ruokailun lomassa. Viimeiset rummutukset ja tanssiesitykset inspiroivat koko ihastuttavan joukkomme hurjaan tanssiin. Afrikan hiekka pöllysi taas. Itketti ja nauratti. Kiitos avun tuojille yhteisistä hetkistä. 5 Teksti ja kuva: Petri Virta Peliharjoituksissa ei tuomaria tarvita. Aloituksessa kiekon pudottaa jäähän joku pelaajista. Junioritoiminta käynnistetään vuosien tauon jälkeen Harrastekiekkoilijoilla hyvä kausi HELPOMMIN JUHLAKSI – ARKESI AVUKSI jolta saat juhliisi tai muihin tilaisuuksiisi suunnittelupalvelun, pitopalvelun, tarjoilun tai kokkauksen, kun niitä tarvitset! Ota yhteyttä! helionjuhlapalvelu.fi Heli Matilainen 045 875 9333 www.rautalampilehti.fi Kulunut talvi on ollut suosiollinen jääkiekkoharrastajille. Luonnonjäillä pelatessa liian kova pakkanen tai lumisade voivat olla este pelaamisella, mutta tänä talvena harjoitukset ovat sään takia jääneet välistä vain pari kertaa. Rautalammilla harrastekiekkoa pelataan kolme kertaa viikossa, puolitoistatuntia kerrallaan. Keskimäärin pelimiehiä on kaukaloon luistellut parisenkymmentä illassaan. Hokkarit on vetänyt jalkaan myös moni sellainen kiekkoilija kenellä edellisestä kerrasta on saattanut vierähtää vuosia tai jopa kymmeniä vuosia. Kaikentasoiset ja kaikenikäiset ovat mahtuneet hyvin samaan kaukaloon, pelaajien ikähaitari onkin yli 30 vuotta, kun kokeneimmat pelimiehet ovat jo pitkälle yli viisikymppisiä. Rautalammin Urheilijoiden liikunnanohjaaja Janne Mensonen arvelee koko talven pelaajamäärän nousevan yli viidenkymmenen. Pelit päästiin aloittamaan joulukuussa ja kausi jatkuu niin kauan kuin jäitä riittää. RaKoKi pyörittää toimintaa 6 Vielä 90-luvun loppupuolella mies- ten edustusjoukkue pelasi virallisia sarjapelejä. Entiset Rautalammin Urheilijoiden aktiivipelaajat halusivat jatkaa harrastustaan ja niin syntyi yli 35-vuotiaille tarkoitettu oma harrastekiekkojoukkue Rautalammin Konkarikiekkoilijat eli RaKoKi. Harrastekiekossa esimerkiksi taklaukset ja lyöntilaukaukset eli lämärit ovat kiellettyjä. Nyt parisen kymmentä vuotta myöhemmin joukkue jatkaa edelleen toimintaansa ja mukana on edelleen muutamia alkuperäisiä pelimiehiä, varsinaisia konkareita siis. Joukkue ei enää pelaa, mutta vastaa viikottaisten peliharjoitusten järjestämisestä. Aktiivisimmilta vuosilta suurin saavutus on vuodelta 1998, jolloin joukkue pääsi Savo-Karjala-aluesarjan voitettuaan harrastekiekon SM-lopputurnaukseen Loimaalle. RaKoKi oli turnauksen ainoa luonnonjäiltä tuleva joukkue. Erään tamperelaisjoukkueen pelaajat kyselivät hieman ylimielisesti ennen peliä, että missä päin tuommonen Rautjärvi oikein on. Sanavalmiit savolaiset vastasivat heidän ”pelin jäläkeen tietävän”. Peli päättyi RaKoKin voittoon. Turnauksen päätteeksi rautalampilaisjoukkueen kaulaan ripustettiin SM-pronssimitalit. Vaikka vastassa oli monia liigakiekkoilijoitakin, kuten Pekka Marjamäki ja Timo Susi oli RaKo- Kin vahvuus yhteispeli, sillä suurin osa joukkueesta pelannut yhdessä jo 70-luvulta lähtien. Junioritoimintaa käynnistetään Usean vuoden tauon jälkeen tänä talvena käynnistyi kiekkokoulu 3-7 luokkalaisille lajin harrastajille Janne Mensosen vetämänä. Viikottaisissa harjoituksissa on käynyt harjoittelemassa ja pelailemassa 10-15 nuorta. Ensi talveksi on tarkoitus saada kasaan myös toinen harjoitusryhmä. Aktiivipelaamisesta kiinnostuneet käyvät pelaamassa naapurikaupungin puolella Suonenjoen Kiekkokarhuissa. Mensonen arvioi, että SuKiKan riveissä eri juniorijoukkueissa ja edustusjoukkueessa kiekkoilee tällä kaudella noin 15 rautalampilaista. Jääkiekkokausi huipentuu Rautalammin urheilukentällä perinteiseksi muodostuneeseen ”Talviklassikko”-turnaukseen, jossa mestaruudesta kamppailevat kaksi joukkuetta Rautalammilta, yksi Suonenjoelta ja yksi Vesannolta. Turnaus alkaa paikallisjoukkueiden kohtaamisella perjantaina 22.2. klo 18.30. Muut turnauksen ottelut pelataan lauantaina 23.2. klo 11.00 alkaen. Teksti ja Kuva: Iiro Lyytinen Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Erkki Hänninen, Heikki Korhonen ja Raija Hänninen työväentalon kahviossa. Leipätiimi sai alkunsa viikottain kokoontuvasta rukouspiiristä. Helga Hukkasella on kädessään kauha, joka johdatti hänet ruuanjakamistyöhön. Työväenyhdistys toivoo käyttöä Työväentalolle Rautalammin työväentalon vanhin osa on rakennettu jo vuonna 1880. Työväenyhdistykselle talo ostettiin viime vuosisadan alussa 1906. Aina 1940-luvulle saakka talossa toimi kauppa. Työväenyhdistys toivoo käyttöä talolle, joka toimii erinomaisesti esimerkiksi juhlatilana. Yhdistyksen omaa bingoa on pelattu jo 40 vuotta. - Mukavasti meillä on tilaisuuksia ollut, mutta lisääkin mahtuisi. Talo on melkoinen taloudellinen rasite pienehkölle yhdistykselle, puheenjohtaja Heikki Korhonen toteaa. Työväentalolla pelataan sunnuntaisin bingoa, eläkkeensaajien kerho kokoontuu viikottain ja usein siellä järjestetään myös huutokauppoja. Niin ikään talo toimii jokakesäisen Runon ja Laulun Rautalampi -tapahtuman keskeisenä näyttämönä. - Saliin mahtuu 250 henkeä, eipä taida tällä kylällä montaa vastaavaa tilaa olla, Korhonen arvelee. Talo on ulkopuolelta remontoitu perusteellisesti vuonna 2004. Kuitenkin sisätilat kaipaisivat kunnostusta, mutta toteuttamiseen tarvittaisi rahaa. Kipeimmin remonttia kaipaisi keittiö. - Jos käyttöä saataisi enemmän ja sitä myötä tuloja yhdistykselle, voisimme tulevaisuudessa remontoida talon keittiön, sanoo Korhonen. Kahvikalustoa, laseja ja keittoruo- Leipätiimi sai alkunsa yhteiskristillisestä rukouspiiristä Rautalammilla toimiva leipätiimi sai alkunsa reilu vuosi sitten yhteiskristillisestä rukouspiiristä. Tiimi järjestää kerran kuukaudessa lähimmäisen ruokapäivän, joka kerää kymmeniä osallistujia. Työväentalo on oivallinen paikka juhlien ja tapahtumien järjestämiseen. kailuun sopivaa astiastoa talolta löytyy noin sadalle hengelle. Korhonen ja yhdistyksessä aktiivisesti toimivat Erkki ja Raija Hänninen innostuvat muistelemaan menneitä vuosikymmeniä. - Tansseihin tuli aikanaan porukkaa linja-autolla Pieksämäeltä ja Varkaudesta asti. Minä muistan senkin kun pihalla oli hevospuomit ja ulkovessat, Erkki Hänninen kertoilee. - Tansseja oli paljon, ja niitä edelleen toivotaa. Katsotaan jos sellaiset vaikka saataisi järjestymään, Korhonen mietiskelee. Raimo Halisen aikanaan käynnistämä bingo on järjestetty viikottain jo 40 vuoden ajan. Vastuu bingon järjestämisestä on hiljattain siirtynyt vanhalta polvelta nuoremmille. - Tupa on täynnä kun kinkkubingot alkaa syksyllä ennen joulua, Heikki Korhonen naurahtaa. - Ehkä meidän motto voisi olla ”rukoile ja työtä tee”, leipätiimissä aktiivisesti toimiva Tuija Mäkinen pohtii. Hän kertoo leipätiimin työn olevan hengellistä työtä. Työhön vauhtia on saatu myös siitä, että suuri kotimainen leipomo on alkanut lahjoittaa leipää vapaaehtoistyössä jaettavaksi. - Olemme ehkä hieman saaneet kritiikkiäkin, sillä olemme jakaneet leipää myös sellaisille, jotka eivät sitä välttämättä tarvitse. Meidän periaate on kuitenkin, että lahjana saatu leipä kuuluu kaikille, kuten evankeliumikin. Kerran kuussa järjestettävät lähimmäisen ruokapäivät alkoivat reipas vuosi takaperin kirjaston kivijalassa. Tila on kuitenkin tällä hetkellä koulun väistötilana ja ”Lahjana saatu leipä lähimmäisen kuuluu kaikille, kuten ruokapäiviä evankeliumikin.” on järjestetty Kalevassa, Grilli Rautapannussa sekä viimeksi eilen Mortonissa. - Päivä alkaa lyhyellä hengellisellä osiolla, joka sisältää musiikkia, laulua ja puhetta. Sen jälkeen on keittoruoka ja kahvit. Lopuksi jaetaan leipä- ja vaateapua sekä hengellistä kirjallisuutta. Mäkisen mukaan tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Niin ikään vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet ovat ”Työlle on enemmän tervetulleita näkyä kuin meillä on mukaan toiresursseja.” mintaan. - Työlle on näkyä enemmän kuin resursseja. Etenkin tekeviä työmiehiä tarvittaisi, Pirkko Johnson toteaa. - Toimintamme puitteissa haluaisimme päästä kohtaamaan myös lapset ja nuoret, Mäkinen kaavailee. Helga Hukkanen on aktiivinen toimija paitsi rukouspiirissä myös leipätiimissä. Siinä toimimiseen hänellä onkin erityinen johdatus. - Jumala puhui minulle yöllä unessa. Siinä unessa minulla oli valtavan suuri kauha. Tästä unesta tietämättä ystäväni lahjoitti minulle kauhan, joka on täsmälleen samanlainen kuin unessa, Hukkanen kertoo unestaan. Mäkisen mukaan yhteiskunnassa eletään vaikeita aikoja ja arvot ovat kovat. - Ihmisillä on monenlaisia haasteita ja ihan puutettakin. Haluamme muistuttaa, että jokainen on arvokas ja rakas Jumalalle, eikä siinä kysytä menestystä. 7 Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Ari Hännisen perhealbumi KY E N I Ä LÄL N Urheilukentällä, kavereiden kesken Vesitorninmäen areenalla on tullut vietettyä kodin jälkeen toiseksi eniten aikaa, Ari Hänninen kertoo. Kakkinen on pisimmillään ollut pois Rautalammilta kahdeksan kuukautta Rautalampilainen henkeen ja vereen - Paljonhan sitä on 47 vuodessa kerenny tekemään. Melkein kaikki polut ja kivet ja kannot on tullut koluttua. Rautalampi on ihan ykköspaikka ja paljon pitäisi asioiden muuttua, että täältä pois lähtisin. 8 kunnalle töihin, tein kaikenlaisia hommia mitä siihen aikaan kunnassa oli: ajoin kuorma-autoa, leikkasin nurmikkoa ja tein polttopuita Oikarin liiterillä. Armeijan jälkeen Hänninen oli töissä Rautalammin kirjaston rakennustyömaalla ja heti sen jälkeen rakentamassa laskettelukeskusta Rämäkkävuorelle. - Ja pari ensimmäistä talvea olin siellä kun toiminta käynnistyi. Yöt lumetettiin ja päivät oltiin hissillä tai milloin missäkin. Pisin aika, jonka vuonna 1966 syntynyt Ari ”Kakkinen” Hänninen on ollut pois Rautalammilta on kahdeksan kuukautta. Tuolloin hän oli suorittamassa asevelvollisuuttaan. Yläasteen jälkeen nuoren miehen Rautalampi on ihan tie vei vuodeksi metsäkouluun Tervoon. ykköspaikka Ala ei kuitenkaan tuntunut omalta ja opiskelut saivat jäädä, kun töitä löytyi Isän mukana nuohoamassa kiertäessä Rautalammin kunnasta. Rautalammin paikat ja ihAikaisemmin Ari oli kiermiset tulivat tutuiksi. tänyt isänsä Kalle Hänni- Ja tämä on edelleen se ”Paljon pitäisi sen mukana nuohoamassa. asioiden muuttua, sama emäpitäjä, mikä miMyös hänen isoisänsä oli nun mielessä on aina ollut. että minä täältä nuohooja. Nuorisoa ei enää kaikkia pois lähtisin.” - Vähän minusta odotunne, mutta oman ikäiset tettiin jatkajaa siihen nuoja vanhemmat tunnen melhoushommaan, mutta ei se ollut minun kein kaikki, Hänninen arvelee. juttu. 18-vuotiaana pääsin Rautalammin Lapsuudessa kesien ykkösjuttu oli uimalaitos. - Kun ei ollut kännyköitä, niin ei vanhemmat soitellut perään. Siellä uimalaitoksella se kesä meni, välillä käytiin kotona syömässä ja tultiin äkkiä takaisin. tien maisemista. Parin vuoden kuluttua vuonna 1999 syntyi heidän esikoisensa Eetu ja 2002 Elsa. Ikävämpi puoli elämästä Hänninen oli työskennellyt viisitoista vuotta PTI-Metallilla, kunnes hän vuonHänninen on erittäin ylpeä siitä, että hä- na 2004 aloitti nykyisessä työssään Suonet pyydettiin 1980-luvun lopulla rou- nenjoen Kone ja Rauta Oy:ssä. Saman dariksi ja autonkuljettajaksi vuoden syksyllä hän huolegendaariselle Grand Mermasi tasapainonsa alkaneen lin -yhtyeelle. heitellä. ”Kaikilla kovilla - Kaikilla kovilla rock- Portaissa oli hankala rockbändeillä oli bändeillä oli autonkuljetautonkuljettajat ja hahmottaa mihin jalka piti tajat ja roudarit erikseen. laittaa, saatoin jopa kaatua. roudarit erikseen.” Minä kuskasin poikia pitJoulun alla ajattelin, että kin pitäjiä. pakko on mennä lääkäriin, Traditioksi muodostui, että Hänni- ja onneksi paikallisen terveyskeskuksen nen hiippaili lavalle Vodkaa alla kuun lääkäri laittoi tutkimuksiin KYS:iin. -kappaleen ajaksi lausuakseen kappaleeKuukauden ajan Hänninen kävi seen kuuluvan puhekohdan. useissa eri testeissa neurologian polikli- Hienoja muistoja nuoruudesta, nikalla. Viimein selkärangan magneetHänninen naurahtaa. tikuvissa paljastui tulitikkulaatikon koHänninen vihittiin kesällä 1997 vai- koinen kasvain selkäydinkanavassa. monsa Mian (os. Nikulainen) kanssa. - Olin töissä, kun lääkäri soitti ja keSamana syksynä he ostivat talon Ala- hotti istumaan, sillä hänellä olisi huono- Roudari ja autonkuljettaja Nuorena miehenä. Rinnassa Eppu Normaalin, Pelle Miljoonan ja Popedan rintamerkit. Viimeinen sarjapeli vuonna 2008. Tytär Elsa on mukana kuvassa. vaikkapa kaatuessa selässä joku liikahja uutisia. Se oli tosi pelottava juttu. Paikka oli erittäin vaikea ja halvaan- taisi. Jalkapallo on Hännisen harrastuktumisen riski kasvaimen poistossa suuri. sista rakkain, ja toisinaan 24. helmikuuta 2005 kahhän käy edelleen maalissa deksalta aamulla alkanut seisomassa. Hänninen toileikkaus kesti viisi tuntia. ”Selkäkipu on Suurin osa kasvaimesta saapientä sen rinnalla, mii RautU:n edustusjouktiin onnistuneesti poistet- että istuisi pysyvästi kueen johtajana, ja kesät pyörätuolissa.” kuluvat ympäri Savoa peletua. jä kiertäen. - Pieni pala sinne jäi, - 90-luvun puolella, mitä kirurgi ei uskaltanut poistaa ja se muistuttaa olemassaolos- kun vitosdivari aloitettiin, RautU oli taan pienellä selkäkivulla, mutta sen ihan ylivoimainen. Muistan pelejä, jotka kanssa olen oppinut elämään ja pientä päättyivät lukemiin 15-0 ja 14-1. se on sen rinnalla, että istuisi pysyvästi pyörätuolissa. Rakas harrastus jalkapallo Sairaudesta ei jäänyt pysyviä rajoitteita elämään, kirurgin mukaan itse on tiedettävä milloin pitää sanoa ei. - Kyllä konkarikiekkoilijat aina pyytää mukaan pelaamaan, mutta siihen en ole uskaltanut lähteä. En tiedä kävisikö siinä mitenkään, mutta en halua että Tapparan lippis päässä kesät talvet Hänninen tunnetaan kovana Tapparafanina. Fanius juontaa juurensa 1970-luvulla Rautalammilla pelattuun jääkiekon kortteliliigaan. - Joka joukkueella piti olla nimi. Siellä oli esimerkiksi Rauman Lukko, Tappara, Boston Bruins ja Winnipeg Jets. Ja minä en päässyt Tapparaan vaan jouduin Rauman Lukkoon, ja se suu- Alkuvuosina Rämäkän laskettelukeskuksen yläasemalla piti istua hätäkatkaisimen vieressä siltä varalta, että joku kaatuu hissistä poistuessa. tuttii hirveesti, vaikken silloin edes niin RautU:n jääkiekkojoukkue oli Nilkova Tappara-fani ollut. Mutta silloin siässä pelaamassa Nilsiän Kiekkoa vaspäätin, että olen Tapparan mies aina ja taan ja Hänninen oli mukana kakkossitä on nyt kestänyt 35 vuotta. maalivahtina. - Minusta se logokin oli niin hieno, - Vastustajan maalivahti esitti aivan kaksiteräinen kirves. uskomattomia torjuntoja, ja lopussa palHänninen kertoo seukintojenjaossa kuulutettiin, raavansa jokaisen liigakier- ”Joku huusi vierestä, että Nilsiän Kiekosta palroksen, ja kun Tappara on kitaan maalivahti Ari Kakettä meillähän on KalPaa vastassa Kuopiossa, kinen. Minun vierestä joku samanniminen maalivahti. Siitä suuntautuu matka Niiralan huusi, että meillähän on lähtien olen ollut Monttuun. saman niminen maalivahti. Kakkinen.” - Täällä on paljon Se nimi on seurannut miKalPa-faneja, siitä saa hirnua siitä lähtien, enkä minä mu mukavasti ja äkkiä pienen väittelyn ole siitä pahoillaan ollut. aikaan, niin kuin urheilusta yleensäkin, RautU:n jalkapalloedustusjoukkuHänninen naurahtaa. eesta palkitaan vuosittain kauden päättäjäisissä yksi pelaaja Ari Kakkis -säätiön Säätiön päämies palkinnolla. Rautalammilla monet tunnetaan risti- Joskus ehdotin, että miksei voitais mänimeään paremmin lempinimellä, omasta porukasta aina kauden päätteekeikä Ari Hänninen tässä suhteessa kal- si palkita joku. Ja kun minä olin hompene muille. Kakkisena paremmin tun- mannut pokaalin, niin kaverit päätti, että netun miehen nimi juontaa niin ikään minä saan myös valita palkittavan. juurensa urheiluharrastuksen pariin ja Toistaiseksi viimeisen sarjapelinsä 1980-luvulle. Hänninen pelasi itse vuonna 2008. 9 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen www.rautalamminseurakunta.fi KIRKKOHERRANVIRASTO Kuopiontie 38, 77700 Rautalampi Puh. 020 155 6160 TAPAHTUMAT LA 23.2. Retki Avalanche -kristilliseen rinnetapahtumaan Kasurilassa, hinta 20 euroa, alle 12-vuotiaat huoltajan seurassa. Ilm. ja tied. Helena Korhonen p. 0400 367 131. SU 24.2. Jumalanpalvelus kirkossa klo 10. Kirkkokuoro. TI 26.2. Seurakuntamme lähetystyön tilannekatsaus- ja tiedotusilta seurakuntatalolla klo 18. KE 27.2. Vaajasalmen kinkerit Leila ja Ahti Kärkkäisellä klo 18. SU 3.3. Tänä vuonna 60 vuotta täyttävien kirkkopyhä, messu kirkossa klo 10. Juhla seurakuntatalolla. TI-KE Yöseukkari 2-4 luokkalaisille 5. - 6.3. seurakuntatalolla. Mukaan mahtuu 20 ensiksi ilmoittautunutta. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Helena Korhonen, p. 0400 367 131. SU 10.3. Jumalanpalvelus kirkossa klo 10. Hankamäen kinkerit Majalla klo 14. MA 11.3. Viron pyhäkoulutyön ilta seurakuntatalolla klo 18. SU 17.3. Marianpäivän messu kirkossa klo 10, saarnaa Maili Kuivalainen, Kipinät, Rautalammin Marttojen 50-vuotisjuhla seurakuntatalolla. Tulossa sunnuntaina 7.4. klo 14 SPIRITUALS-KONSERTTI “Deep River” Esiintyjänä Kuopion Nuorisokuoro joht. Jussi Mattila Solisteina Jorma ja Ursula Hynninen Pianisti Ilmari Räikkönen Ohjelma 10 € Muut tapahtumat ja viikottaiset tilaisuudet löydät seurakunnan nettisivuilta ja Facebookista. Voit myös tilata seurakunnan kuukausitiedotteen sähköpostiisi. 10 www.rautalamminseurakunta.fi Listakerääjänä toimiva Antti Koskinen ja Yhteisvastuukeräyksestä vastaava Antti Kaipiainen tapasivat Kaisa Pöntysen kylänraitilla. Myös Pöntynen on aikanaan toiminut kerääjänä Yhteisvastuukeräyksessä. Keräys on kaikkien yhteinen asia Yhteisvastuu auttaa yksinäisiä vanhuksia Tänä vuonna keräysvaroilla avustetaan yksinäisiä Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi tävanhuksia kotimaassa sekä Kambodžassa. 10% keräykmän vuoden Yhteisvastuukeräyksen kynttilänpäivänä 3.2. Keräyksen tiimoilta seurakunnassa sen tuotosta jää käytettäväksi omassa seurakunnassa. Kotimaassa keräysvaroin etsitään koteihinsa yksin riittää tapahtumia huhtikuun lopulle asti. - Keräyslistat on jaettu kylille ja keräys jatkuu huhtikuun loppuun saakka. Listakeräyshän on koko Yhteisvastuukeräyksen kivijalka ja meidän seurakunnassa kerääjiä on noin 50, keräyksen vastuuhenkilö Antti Kaipiainen kertoo. Antti Koskinen on toiminut kerääjänä Yhteisvastuukeräyksessä joka vuosi sen jälkeen, kun jäi eläkkeelle seurakunnasta. Hän kertoo aloittavansa keräysurakkansa Pappilanpellon alueella ja Vaajasalmentien varrella tällä viikolla. - Olen halunnut kantaa oman korteni kekoon hyvän asian puolesta, Koskinen kertoo. Myös Kaipiainen itse osallistuu keräykseen tekemällä listakeräystä Toholahden haja-asutusalueella. Sekä Kaipiainen että Koskinen kertovat, että keräyksen ohessa on tärkeää antaa tarvittaessa aikaa. - Yksi tärkeä syy on, että pääsen tapaamaan naapureita. Elinpiirit on nykyään laajoja, eikä naapureita välttämättä tule nähtyä. Monissa paikoissa vaihdetaan kuulumiset molemmin puolin, ja silloin keräys on parhaimmillaan, Kaipiainen kertoo. jääneitä heikko-osaisia vanhuksia, selvitetään heidän tilanteensa ja ohjataan palvelujen piiriin. Kambodžassa keräys tukee syrjäisten ja köyhien maaseutualueiden kehityshanketta. Kylien elinolosuhteiden kokonaisvaltainen parantaminen helpottaa myös vanhusten arkea. - Luterilaisen kirkon järjestämä yhteisvastuukeräys on kaikkien asia. Meillä on kerääjinä myös ortodokseja eikä avustuksen saajiltakaan kysytä uskontokuntaa, Kaipiainen kertoo. Lauantaina 23. maaliskuuta on tulossa perinteinen yhteisvastuutempaus Kerkonkoskella. Tarjolla on hernekeittoa, pannukakkua ja uunijuustoa, jota voi tilata myös kotiin soittamalla Olli Markkaselle (p. 044 521 9730). Samaa kautta järjestyy tarvittaessa myös kyyti paikan päälle tempaukseen. Arpajaisissa pääpalkintona on Törmälä-viikonloppu. Kirkonkylällä päästään keskiviikkona 27. maaliskuuta nauttimaan eräkahvilasta kirkkopuiston kahden kuusen alla. Kahvin lisäksi tarjolla on rantakalaa. Huhtikuun viimeisenä päivänä samalla paikalla on keräyksen päättävä vappubaari, josta simaa ja munkkeja voi ostaa myös kotiin vietäväksi. Osallistuminen yhteisvastuukeräykseen Listakeräyksen lisäksi yhteisvastuukeräykseen voi osallistua osallistumalla tapahtumiin sekä tilisiirrolla: Nordea FI16 2089 1800 0067 75 tai OP-Pohjola FI14 5000 0120 2362 28 Rautalammin seurakunnan viitenumero: 306461 Teksti ja kuvat: Juho Pahajoki Kuutinharjussa tanssittiin valtakunnallisena kehitysvammaisten päivänä Kuutinharjun palvelukeskuksen henkilökunta ja Rautalammin kehitysvammaisten tukiyhdistys järjestivät valtakunnallisen kehitysvammaisten päivän kunniaksi tanssit Kuutinharjun palvelukeskuksessa. Tarjolla oli kahvia makean ja suolaisen kera sekä arpajaiset. Kehitysvammaisten päivää vietetään joka vuosi tammikuun viimeisenä sunnuntaina. Tapahtuma keräsi Rautalammin ja Suonenjoen alueelta yli 70 asumisyksiköiden asukasta sekä muita toiminnan piirissä olevia. Tapahtumasta osavastuussa oleva tukiyhdistyksen puheenjohtaja Ritva Jaamalainen kertoo, että vastaavia tapahtumia pyritään järjestämään jokunen vuodessa. Hän on ollut mukana tukiyhdistyksen toiminnassa jo yli neljäkymmentä vuotta. Kuutinharjun ohjaaja Jaana Puranen kehuu tukiyhdistyksen toimintaa todeten, että se estää kehitysvammaisten syrjäytymistä ja on linkkinä eri toimijoiden välillä. Toiminta on kuitenkin Jaamalaisen mukaan hiljentynyt viime vuosina ja uutta verta kelpuutetaan ilomielin mukaan. Iltapäivätanssien artistina toimii Duo Mauriset, joka koostuu vesantolaisesta Mauri Haapamaasta ja karttulalaisesta Niina Ruunista. Kaksikko on soittanut keikkoja yhdessä jo vuosia. Myös kehitysvammaiset ovat heille yleisönä tuttuja. Haapamaa on vetänyt myös kehitysvammaisten musiikkikerhoa Vesannolla. - Ei yleisö juurikaan eroa tavallisen keikkapaikan väestä. Ihmiset ovat iloisia ja tanssivat innolla, Haapamaa toteaa - Yleisöä pitää osata tulkita ja rockia pitää olla, hän jatkaa. Yleisö kehuu tapahtumaa mukavaksi ja musiikkia hyväksi. Useimmat ovat käyneet tanssimassa. Matti Ylösen suosikkitanssi on jenkka. Kierinnimessä asuvan Ulla Hoffrenin mielestä sen sijaan meno on vähän lällyä ja hän kaipailisi enemmän rokkia. Hoffren on käynyt myös Kuopiossa Nuorisokeskuksella tanssimassa. Tanssisalin ulkopuolella käytävässä tapaan kaksi tyylikästä herrasmiestä, Aleksi Kemppaisen ja Markus Kuosmasen. He ovat pitäneet menosta. Suonenjoelta oleva Kuosmanen kertoo viihtyneensä. - Tanssikavereita on riittänyt. Kahvilassa istun pöytään suonenjokilaisen Liisa Sallisen kanssa. Hän kertoo viihtyneensä ja käyneensä jo tanssimassa. Sallinen opiskelee taidetta Agricola-koulussa Pieksämäellä. Musiikin lisäksi hän kertoo nauttivansa tapahtumissa tuttujen tapaamisesta ja kahvittelusta. Arpajaisiinkin hän osallistui, mutta jäi ilman voittoa. menost si nauttivat k le A ja s u rk Ma a. i huoen Liisa viihty . in la e k jo n e n atta Suo esta huolim n n o a rp a a nost Ulla Hoffren k aipasi rokkia . Duo Maurise t liikutti väk eä Kuutinharju ssa. i osikkitanss Matti Ylösen su oli jenkka. Kyliltä kuultua: Lääkäri Hellsten maantiellä Elettiin 1910-lukua. Noin 25-vuotias Julius Heiskanen oli muutaman miehen mukana tietöissä Suonenjoen ja Pieksämäen välisellä maantiellä. Uusittavana oli lahonnut puinen maantierumpu. Hevosmiehiä varten oli varattu muutamia leveitä lankkuja. Kapea rumpuoja oli juuri saatu kaivettua auki, kun tiesuoran päästä lähestyi kovaa vauhtia ennennäkemätön ihme, henkilöauto. Miehet hyppäsivät tielle aikoen käsiä huiskuttamalla pysäyttää auton ennen ojakaivantoa. Merkeistä piittaamatta auto lähestyi kovaa vauhtia ja miesten täytyi hypätä tieltä sivuun. Kuului vain rysäys, kun auto ylitti ojan ja jatkoi pysähtymättä matkaa. ”Se ol liäkär Hellsteen Raatalammilta”, kertoi Julius Heiskanen v. 1946 ollessaan veistämässä hirsisaunaa kotonani Pörölänmäen Hirvolassa. Olin silloin 11-vuotias. Pestuumarkkinoilla katselin Rautalammin Mobilistien valokuvanäyttelyä Koulukeskuksessa. Siellä silmiini osui valokuva Rautalammin ensimmäisestä henkilöautosta, jonka oli omistanut silloinen lääkäri Ossian Hellsten. Valokuva on kopio rovasti Raimo Jalkasen omistamasta valokuvakortista, joka oli postitettu v. 1912. - Nähtyäni valokuvan, muistin edellä kertomani tapah- Tapahtuman kertonut Julius Heiskanen asui Suonenjoen Pörölänmäen kylällä. Lääkäri Hellstenin auto postikortissa vuodelta 1912. Kortti on Raimo Jalkasen kokoelmasta. Mikäli joku tunnistaa autossa näkyvät henkilöt, Jalkanen on asiasta kiinnostunut. tuman. Täytyy ihailla oheisen kuvan auton lujia jousia ja pyörien ripustusta, kun kestivät noin reipasta ajoa. Erikoista tuon ajan autoissa oli kuvassa näkyvät karbidilyhdyt, jotka aina täytön jälkeen valaisivat tietä 3-4 tuntia. Aarne Hirvonen 11 RAUTALAMMIN KUNTA TIEDOTTAA Valtuustossa yli puolet uusia Avointa ja keskustelevaa päätöksentekoa Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi kutsuu järjestöt yhteiseen tapaamiseen Rautalammin kunnan kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi kutsuvat kaikki rautalampilaiset järjestöt yhteiseen tapaamiseen kunnanviraston valtuustosaliin torstaina 28. helmikuuta kello 18. Tapahtumassa on vierailijoita muun muassa Pohjois-Savon poliisilaitokselta ja Mansikka ry:stä ja tarjolla on tärkeää tietoa esimerkiksi tapahtumien lupa- ja turvallisuusasioista sekä järjestöjä koskevista avustuksista. Esillä on myös ajantasaisen yhdistysluettelon kokoaminen kunnan internetsivuille sekä tapahtumista tiedottaminen. - Olisi hyvä, jos jokaisesta yhdistyksestä saataisi ainakin yksi hallituksen tai johtokunnan jäsen paikalle, kulttuurisihteeri Seija Vuorimaa toivoo. Tapaamiseen pyydetään ilmoittautumaan etukäteen 26.2. mennessä sähköpostitse seija.vuorimaa@rautalampi.fi tai puhelimitse numeroon 040 556 2979 tai 040 576 5952. Kouluun ilmoittautuminen päättyy Jorma Kukkonen, Tiina Puranen ja Juho Pahajoki tulivat kaikki valituiksi uusina jäseninä Rautalammin kunnanvaltuustoon. He haluavat edistää avointa ja keskustelevaa päätöksentekoa. Yli puolet Rautalammin kunnanvaltuustosta on sellaisia, jotka eivät edellisellä kaudella valtuustossa istuneet. Valtuuston uusiutumisesta on tullut kansalaisilta hyvää palautetta. Valtuuston puheenjohtajana toimiva Jorma Kukkonen on aikaisemmin istunut kaksi kautta Kuopion kaupunginvaltuustossa sekä yhden kauden Suomen eduskunnassa. Rautalammilla hän on yksi kolmestatoista uudesta valtuutetusta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana hänellä ei kuitenkaan ole ollut yhteiskunnallisia luottamustoimia. - Lähes puolet maan nykyisen hallituksen ministereistä on minulle tuttuja. 1980-luvulla olin kulttuuriministerin erityisavustajana, joten tunnen valtionhallinnon ja virkamiesten toimintatavat. Toivon, että tästä kokemuksesta voisi olla hyötyä Liikuntakysely kuntalaisille Rautalammin kunnan liikuntatoimi toteuttaa liikuntakyselyn kuntalaisille. Kyselyn avulla pyritään kartoittamaan työikäisten (16-64 v.) liikuntaaktiivisuutta ja liikuntatottumuksia sekä mittaamaan liikuntapalveluiden asiakastyytyväisyyttä. Kyselyyn voi vastata kunnan kotisivuilla tai täyttämällä paperisen kyselylomakkeen kunnanvirastolla, kirjastossa, uimahallilla tai terveyskeskuksen odotusaulassa. Vastausaikaa on 28.2. asti. Vapaa-aikatoimen toiminta- ja kohdeavustukset haettavissa Vuoden 2013 kulttuuri-, liikunta- sekä nuorisotoimen avustukset ovat haettavina 31.3.2013 mennessä. Hakemuslomakkeita saa kunnan neuvonnasta, kirjastosta sekä kunnan internetsivuilta. Hakemukset osoitetaan asianomaiselle toimelle osoitteella Rautalammintie 4, 77700 Rautalampi. Lisätietoja saa toimialojen viranhaltijoilta, puh. 040 164 2000. AAMUKAHVIT Keskiviikkona 20.2. Kaikille rautalampilaisille yrittäjille, elinkeinonharjoittajille ja itse itsensä työllistäville. Kunnanmestaruushiihdot tai shoppailemaan Jyväskylään Latsinmäen valaistulla ladulla Ilm. ke 27.2. klo 16 mennessä Ilmoittautuminen klo 18 - 18.15 Retken hinta 0-6 v tai pelkkä kyyti 10€ HUB RAUTALAMMIN tiloissa torstaina 14.3. klo 9.00 12 valtuutetun tehtävissä, Kukkonen valtuutettujen tarvitse tuijottaa toispohtii. tensa selkiä. Puitteiden muuttaminen Kukkonen kertookin kaipaa- on yksi askel kohti avoimempaa päävansa poliittisen uransa ajalta juuri töksentekoa, Kukkonen kertoo. ihmisiä. Sekä poliittisen kokemukValtuuston 21 jäsenen joukosta sensa että pitkän uransa löytyy niin nuoria kuin kirkon työntekijänä hän vanhojakin eri ammat”Toivottavasti uskoo auttamaan ymtikuntien edustajia. nuorempiakin kuntalaisia alkaisi märtämään kunnallista - Porukka vaikuttaa kiinnostaa yhteinen päätöksentekoa ainakin hyvältä niin valtuuspäätöksenteko.” teknisellä tasolla. tossa kuin lautakunnisMyös Tiina Purasakin. Isoja asioita on nen ja Juho Pahajoki ovat tuoreita edessä, mutta uskon niitä myös saatavaltuutettuja. Puranen on myös val- van eteen päin, Pahajoki pohtii. tuuston ensimmäinen varapuheenKukkonen pitää tärkeänä, että johtaja, Pahajoki puolestaan johtaa nuoret lapsiperheet ovat edustettuina teknistä lautakuntaa. Kaikki haluai- valtuustossa, mikä hänen mukaansa sivat viedä päätöksentekoa avoimem- täydentää konkarien vankkaa kokepaan ja keskustelevampaan suuntaan. musta. - Avoimuus ja keskustelevuus - Toivottavasti nuorempiakin ovat yksi tärkeimmistä asioista, joita kuntalaisia alkaisi kiinnostaa yhteihaluaisin edistää, sanoo Pahajoki. nen päätöksenteko, Tiina Puranen - Istumajärjestystä valtuustosalis- toivoo. sa laitetaan ainakin uusiksi niin, ettei Kouluun ilmoittautuminen tapahtuu sähköisellä lomakkeella, joka löytyy Matti Lohen koulun ja Kerkonjoen koulun sivuilta, esikoulun ilmoittautumislomake on sekä koulujen että päivähoidon sivuilla. Ilmoittautuminen päättyy 21.2. Mukana kunnanjohtaja ja elinkeinoasiamies. Tervetuloa vaihtamaan kuulumisia ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Kahvit tarjoaa Rautalammin kunta. Hiihdot alkavat klo 18.30. Kaikki palkitaan, kolmelle parhaista jaetaan mitalit. Keskiviikkona 6.3. LASKETTELURETKI HIMOKSELLE 7-11 v. 26€, yli 11 v. ja aik. 38€ 040 576 5952 tai minna.laitinen@rautalampi.fi Kesätreffikyselyn tuloksia Kesätreffeillä 2012 tehtiin kirjaston ja VASTA:n kysely kirjastopalveluiden kehittämiseksi. Kaikkien vastanneiden kesken on nyt arvottu kirjapalkinnot: Osmo Utriaiselle Kuopiosta Emäpitäjä ajan virrassa: Rautalampi 450 vuotta. Eeva Tossavaiselle Rautalammilta ja Maarit Pekkolalle Jyväskylästä Pieni Maastokirja: linnut. Kirjasto ja VASTA kiittävät kaikkia kyselyyn vastanneita. Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Kosken Puotipiika -kaupassa yrittäjinä toimivat Tanja Heimonen, Pirjo Kekkonen ja Piia Holopainen. Kauppakiinteistön remontti on pitänyt naisia alkuvuoden kiireisinä. Kosken Puotipiika avataan Tarmon päivänä Kerkonkosken kauppa avautuu jälleen. Kosken Puotipiika -niminen kauppa kuuluu Tarmoketjuun, ja avajaiskahveja nautitaankin Tarmon päivänä 6. maaliskuuta. Vetovastuussa kaupasta on kolme energistä naista, Piia Holopainen, Tanja Heimonen ja Pirjo Kekkonen. Holopainen ja Kekkonen ovat sisaruksia, Heimonen puolestaan heidän serkkunsa. Varsinaisen vetovastuun ottavat Holopainen ja Heimonen, Pirjo Kekkonen tuuraa kauppiaita vapaapäivinä. Naiset ostivat kaupan kiinteistön edelliseltä yrittäjältä ja parhaillaan menossa on remontti. - Lattia on laitettu uusiksi. Seinät ja kylmiöiden ovet on maalattu ja varastoa rempataan. Kahvion keittiökalusteet uusitaan ja tuulikaappi on purettu, että kaupasta saataisi avarampi, Holopainen luettelee. Myös kylmälaitteita on tulevaa kesää sekä energiatehokkuutta silmällä pitäen uusittu. Kyläläiset ovat olleet mukana talkoissa kiitettävästi. - Kyläläiset ovat auttaneet meitä paljon, joten iso kiitos kuuluu Matilaisen Taistolle sekä kaikille muille kyläläisille. Myös palaute on ollut äärimmäisen positiivista, naiset kiittelevät. Varsinaisen kaupan lisäksi Puotipiian yhteyteen tulee kahvio. Lähituotteet tulevat olemaan tärkeässä asemassa, kuten viime kesänä Kerkolla toimineessa Kyläkauppa Mainiossakin. - Tarmo-ketju mahdollistaa lähituottajien tuotteet. Kyläläisten toivomat Keskin rinkelit, Koskelon munkit ja Mannisen leipä tulevat kuulumaan kaupan tuotevalikoimaan, Heimonen lupaa. Ketjuun kuuluminen turvaa kaupalle kilpailukykyiset hinnat. Myös markkinointiin ja esimerkiksi myymäläsuunnitteluun kauppiaat ovat saaneet apua Tarmoketjun kautta. Alkuun kauppa palvelee arkisin kello 9-18 ja lauantaisin kello 9-16. Kesällä aukioloaikoja tullaan pidentämään. www.rautalampilehti.fi www.rautalampilehti.fi KAIVINKONETYÖT 10-20 tonnin pyörä- ja telakoneilla IMUAUTOPALVELUT KAIVOJEN TYHJENNYKSET Soita 040 705 1586 Sami Lehmonen Koneurakointi Sami Lehmonen 040 705 1586 040 027 8075 Rautalampi Psykiatrian erikoislääkäri Anu Hirvonen Vastaanotto: Kuopiontie 22, 77700 Rautalampi Ajanvaraus maanantaisin klo. 8.30–12.00 Puh. 050 305 6515 Sisä-Savon Nuohouspalvelu Oy Konnekoskentie 251 B 77700 Rautalampi Jari Pietiläinen 040 581 8771 nuohooja.pietilainen@hotmail.fi Tero Hiltunen 040 149 0123 nuohooja.hiltunen@hotmail.fi JT PARKETTITYÖT • Hionta, lakkaus, petsaukset • Asennus- ja korjaustyöt • Sisäremontit, sauna- ja suihkuremontit • Asuntoautovuokraus Soita Jarmolle 040 715 5625 OSTETAAN / NOUDETAAN • Rauta- ja peltiromua • Autot, maatalouskoneet ym. • Akut, jalometallit (Kupari, rst., alumiini) • Romutustodistukset • Renkaiden vastaanotto T:mi HM Korhonen Herrantie 1073, 77700 Rautalampi 0400 954 814 Ympäristöluvan omaava yritys 13 Rautalampilehti on ympäristömerkitty painotuote Rautalampilehti on ympäristömerkitty painotuote. Rautalampilehteä painava seinäjokelainen I-Print Oy on saanut joutsenmerkin käyttöoikeuden. Pohjoismaiden virallinen ympäristömerkki painottaa kestävää kehitystä. Merkin avulla kannustetaan tarjoamaan ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja. - Olen iloinen, että painotalomme kuuluu nyt Joutsenmerkki-perheeseen. Tämä on osoitus pitkäjänteisestä työstä, mitä olemme tehneet alalla. Logistiset ratkaisut, materiaalit ja monet muut asiat on mietitty niin, että luontoa säästyy, I-Printin toimitusjohtaja Seppo Lahti kertoo. Rautalampilehti saatavilla myös seuraavissa paikoissa: Rautalampi • Artteli • Neste • Vanha Peura • Piilopirtti • Morton • P-k Hilla • Kunnanvirasto • Kirjasto Suonenjoki • Koskelon matkailukeskus • Kahvila Aurora Lisäksi • Teboil Vesanto • ABC Tervo • POP Pankki Konnevesi Näköislehti ja PDF-lehti ladattavissa www.rautalampilehti.fi www.rautalampilehti.fi Roba Otsikon 12-osainen TV-sarja pyörähti käyntiin 1.10.2012. Kuvausympäristö on minulle kovin tuttu, sillä olen työskennellyt po. poliisiasemalla yhteensä 24 vuotta. Väki talosta poistui kevään mittaan ja viimeinen mies sammutti valot 4.6.2012. Itse olin Eteläisen poliisipiirin viimeinen päällikkö lokakuun 1. päivästä 2005 huhtikuun alkuun 2012. Näyttelijävalinnat lisäsivät selkeästi katsojien kiinnostusta. Kaupallinen kanava hamstrasi nipun tuttuja naamoja. Tunnetut koomikot rakensivat nyt pääsääntöisesti vakavaa draamaa. Sivusta seuraten ennakkovalmistelut tehtiin huolellisesti. Poliisimme opastivat näyttelijöitä käytännön asioissa. Kävipä joukko ihmettelemässä minun virkahuonettani ja siellä sijainnutta appiukon tekemää keinutuolia. Minä en näytä olleen esimerkkinä, kun piirin päällikön henkilökuvaa on muovattu. Tai sitten en tunne lainkaan itseäni. Tositeeveehen verrattuna vauhti luonnollisesti on vinhempaa ja tapahtumia vajaan tunnin jaksoon osuu mahdottoman paljon enemmän kuin oikeassa elämässä. Eipä näitä muuten kukaan jaksaisi katsella. Otokset ovat kuitenkin kaikki tosia, vuosien saatossa sattuneita. Eivät jokainen Helsingin keskustassa, mutta yllättävän moni kuitenkin. Keikkaa tulee kadonneen henkilön etsinnästä, lasten ja nuorten käsistä karanneista kotibileistä tai heidän ulkosalla tapahtuvasta juhlinnastaan, ase- ja pommimiehen kiinniottamisesta neuvotteluineen, raiskausepäilyistä, mielisairaan kanssa asioimisesta, koulukiusaamista, siis ylipäätään elämän kirjo koottuna. Sattumuksista on tehty näytelmää, niitä alleviivataan, korostetaan sekä ammutaan tarkoituksellisesti yli. Oikeassa elämässä ei naljaileva poliisi välty päivittäisiltä painiotteluilta, kyse on enimmäkseen puhumalla tehtävästä sovittelutyöstä. Virkakunnan kahvihuonepuheet ovat menneiltä vuosikymmeniltä, jolloin yhteiskunnassa ajateltiin vähistä ulkomaalaisista toisella tavalla. Maahanmuuttajataustaiset ovat tarkkoja kohtelustaan siinä missä suomalaisetkin, poliisi pääsee helpoimmalla käyttäytymällä kaikkien asioita setviessään neutraalisti. Myöskään naispuolisia kollegoita ei juuri 14 Uutiset suoraan omalle Facebooktai Twitter-sivulle! ollut kuulolla vuonna 1976, jolloin itse aloittelin. Viittaukset korruptioon ovat utopiaa. Ketään ei myöskään hakata nurkan takana, vaikka tämä sanoisi tai uhkaisi kuinka lahjakkaasti. Toimintayksikön johtaja ei työnny sotkemaan tuloksentekijöittensä työskentelyä. Ne ajat, jolloin kentän osaamista vielä oli, ovat kaukana menneisyydessä. Joskus ihminen siirretään vastoin omaa tahtoaan toisiin tehtäviin. Usein syynä on organisaatiomuutos. Vaihdosta edellyttävät poikkeuksetta neuvottelut ja sopivaa polkua yritetään hakea yhdessä. Ketään ei heitetä yllättäen uuteen hommaan. Arkea maalataan mallikkaasti. Johtamisjärjestelmä ylikonstaapeliin saakka kuvataan oikein. Tehtävänjaot menevät osapuilleen kohdalleen. Keikkojen käsikirjoitukset ovat lähellä totuutta. Parisuhde- ja perhejutuissa on kovin yleistä, ettei asianomistaja halua edistää syystä tai toisesta rikoksen selviämistä. Työkaverit ovat pääsääntöisesti siskoja ja veljiä keskenään. Pahat keikat puidaan yhdessä ja menetyksiä surraan. Silloin tällöin syntyy voimankäyttötilanteissa fyysisiä vammoja. Jotkut tehtävät saattavat mennä ihon alle ja ne kiinnostavat syystä tai toisesta ensipartion jäsentä tavallista enemmän. Kovia kokenutta työyhteisön jäsentä ei päästetä lähtemään yksin ennen kuin tapahtumat on käyty läpi. Kyse on nykyisin hyvällä tasolla olevasta vertaistuesta. Tarpeen niin vaatiessa työterveyshuolto ottaa asiasta kopin. Salilla käydään ja oluella myös, saunailtakulttuuri tosin on katoamassa. Kotona odottavat omat murheet ja ilonaiheet. Monesti on läheisten kannalta parempi, ettei kaikkea työssä tapahtunutta vie kotiin aiheuttamaan turhaa pohdintaa äidin tai isän töistä. Saattaapa puoliso joskus väittää työparin tuntevan siipan häntä paremmin. Pitkään alalla - molemmilla puolilla - olleet ovat etunimituttuja keskenään. Joku juttu voi selvitä sitä kautta, turhilta väännöiltä vältytään. Poliisi eksyy välillä kaidalta polulta ja tuomitaan. Aina tulee myös virkamiesoikeudellinen sanktio, miltä siviilit pääsääntöisesti välttyvät. Kun virkaveli osuu kohdalle syyllistyttyään rikokseen, esitutkin- www.facebook.com/ rautalampilehti nan tekevät muut kuin omat työkaverit myös pikkujutuissa. Kuten olemme lehdistä lukeneet, myös ylimmät poliisiviranomaiset saavat silloin tällöin ylinopeussakkoja siinä missä me muutkin. Vakavamman epäilyn kohdistuessa poliisiin tutkinta tehdään toisessa poliisilaitoksessa syyttäjän toimiessa tutkinnanjohtajana. Julkista valtaa käyttävät kunnan ja valtion virkamiehet ajautuvat hekin joskus pientareelle. Nykyään ”hyvä veli”-järjestelmä ei enää pelaa heidän kohdallaan, jos joskus sellaista on ollut. Osien esittäjät osaavat hommansa - näyttelijäntyön erittäin hyvin. Ahdistunut ja leipääntynyt ylikonstaapeli, hänen hymytön partiokaverinsa, kiusattu vahvan itsetunnon omaava naispuolinen yksinhuoltaja, itsetietoinen nuori kolli, epävarma piirin johtaja, kurkkuharjaa antava poliisipäällikkö, väsynyt apupäivystäjä, itseoppinut psykologi sekä partainen kaiken tietävä mutta myös taitava tutkija. Mainioita tyyppejä kaikki, muistuttavat joiltakin osin oikeita ammattitaitoisia poliiseja. Tosielämässä olisivat tosin melko pian köydenjatkona tai hullujenhuoneella käyttäytyessään sarjassa esitetyllä tavalla. Ei nimittäin kestäisi pää. Sarjaa piti katsoa pari jaksoa huomatakseen koomikoiden olevan erinomaisia näyttelijöitä. Maikkarin nettisivuilla kommentoi jokaisen jakson jälkeen yksi Helsingin parhaista kenttäjohtajista, ylikonstaapeli Esa Martikainen. Esan viisaat ja kiihkottomat sekä ehdottoman asialliset kannanotot kannattaa lukea sieltä. Olen joskus sanonut työmme olevan erinomaisia näyttelijäsuorituksia joka tasolla. Sinun on oltava vakuuttava, vahva, empaattinen ja joskus kova sekä peittää tunteesi. Kun puhut jotakin missä hyvänsä tilanteessa, Sinua yleensä kuunnellaan, joten sanomasi pitää saada menemään perille. Sanaton viestintä saattaa lopputuloksessa näkyä enemmän kuin vuorosanat. Onpa käynyt niinkin, että hyvä suoritus palkitaan aplodeilla. Juuristaan ylpeä Rautalammilla syntynyt Jussi-Pekka Lämsä on Helsingin poliisilaitoksen operaatiopäällikkö. www.twitter.com/ rautalampilehti Päätoimittajan palsta Muutos on pysyvää ”Kun pelkäät muutosta, odotat sen huonontavan asioita. Kun toivot muutosta, odotat sen parantavan asioita. Hyvin usein odotuksesi palkitaan.” Muutos on varmaankin ainoa asia, jota voi sanoa pysyväksi. Muu on enemmän tai vähemmän väliaikaista. Muutoksen edessä voi lamaantua tai sen voi nähdä mahdollisuutena. Aivan erinomaisia sopeutujia muutoksen edessä ovat yrittäjät. Yrittäjät eivät säädä lakeja ja säädöksiä, vaan elävät sopeutuen niiden muutoksiin. Joskus lainmuutos voi vavisuttaa kokonaista toimialaa. Silloinkin ne, jotka hyväksyvät muutoksen ja elävät sen mukaisesti, ovat vahvimmilla. He voivat jopa kääntää muutoksen eduksi itselleen, kun muut vielä haikailevat vanhan perään. Muutoksen pelkääminen on luonnollista ja ymmärrettävää, mutta usein valitettavan haitallista. On muutoksessa sekin kiistattoman hyvä puoli, että ilman muutosta emme koskaan pääsisi muistelemaan, miten hyvin asiat ennen olivat. Menestymisen avaimet ovat kuitenkin kädessä niillä, jotka uskovat tulevaisuuteen. Iiro Lyytinen päätoimittaja Rautalampilehden kamera kiertää Kuvia lehden toimitukseen voi lähettää osoitteella toimitus@rautalampilehti.fi Liitä mukaan pieni tarina tapahtumasta sekä kuvaajan nimi. Parhaat julkaistaan tällä palstalla. kkariajelulla joitti uriseura lah tu lt u k in m Rautalam d-levyjä n kirjoja ja c a ia m e is a lk ju stöille. eläkeläisjärje it pen in lukion ab Rautalamm . vanhat nssien lisäksi koi ta n te is te in al loistoa. Per nssinumero nssien puku Style. Oma ta än James Bondia. am gn Wanhojen ta an G ui seitsem inka irtoaa esittelivät, ku engessä, kun lavalle saap h ailun agenttiseikk bonirjastolla voi Vesannon k a kuvan tutust gata muoto n rmo Pasane henkilöstä. Ja äyt. Valokuvan löysi omansa n u na helmik u tely on avoin ajan. Rautalampilehti 1-2/2013 Painos: 10.000 kpl Jakelualue: Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto ja Konnevesi Osoitteeton jakelu, Itella Painopaikka: I-Print, Seinäjoki Kirsi Hautsalo ja Pasi Lievo nen tutkivat syyssävväyksessä otettua muotokuvaansa. Rautalammin Marttojen 50-vuotisjuhlanäyttely on avoinna kirjas ton näyttelytilassa helmikuun loppuun saakka. Esillä on esimerkiksi Hilkka Hirvosen työtovereilta eläkkeellejäämislahjaksi saa ma tilkkutyö, josta voi löytää Rautalam min yläasteen opettajat vuodelta 1993. Kustantaja: Viestirauta Oy Toimitus: Kuopiontie 13 77700 Rautalampi toimitus@rautalampilehti.fi Päätoimittaja: Iiro Lyytinen 050 536 5570 iiro@rautalampilehti.fi Myyntipäällikkö: Marja Kämppi 040 669 2250 marja@rautalampilehti.fi Ilmoitusvalmistus: Tarja Kovero 040 487 1203 tarja@rautalampilehti.fi 441 895 Painotuote 15 16
