SUONENJOKI - RAUTALAMPI - KONNEVESI

Transcription

Nro 11 • Marraskuu 2012 • ISSN 1796-8313 • www.rautalampilehti.fi • 6. vuosikerta
SUONENJOKI - RAUTALAMPI - KONNEVESI - VESANTO - TERVO
3
5
12
15
KY
Autokauppa 30
vuoden kokemuksella
Tulevaisuuden
palokuntalaiset
Pertti Postari myy
huonekaluja
Anna Wildrosen talvinäyttely museossa
E
N
I
Ä
LÄL
N
s. 12-13
Tero
Räsänen
10.000
Painos joka numerossa vähintäänkappaletta
2
Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen
LYHYESTI
Satulateatterin näyttelijäkaarti
koostuu paristakymmenestä lukion
opiskelijasta.
Satulateatterilta
Miehiä ja Naisia
Juhana Mensonen, Seppo Korhonen sekä Marjut ja Esko Junkkila toivottavat vanhat,
nykyiset ja tulevat asiakkaat tervetulleiksi synttärikahveille tulevana perjantaina.
Idea syntyi saunan lauteilla
Kolmekymmentä vuotta autokauppaa
- Kolmekymmentä vuotta takaperin tuli Mensosen Mikon kanssa
saunan lauteilla puhetta autokaupan perustamisesta, Esko Junkkila
muistelee Rautalammin Koneen
historiaa.
si takaisin nykyisiin tiloihinsa vuonna
1999.
- Tässä meidän tilassa oli neljäkin
eri tanssisalongin pitäjää, sen takia meillä on autokaupaksi melko hieno lattia,
Junkkila kertoo.
Molemmat olivat ennen yhteisen
liikkeen perustamista tehneet pientä autokauppaa tahoillaan. Liikkeen nimeksi haluttiin laittaa Ekomik, mutta se ei
kaupparekisterille kelvannut.
- Puolitoista vuotta ehdittiin toimia,
ennen kuin kaikki paperit oli selviä ja
nimi hyväksytty. Kyllä jotkut asiat on
mennyt tässä ajassa paljon eteen päin,
Junkkila naurahtaa.
Junkkiloiden pihasta alkanut autokauppa on muuttanut Toholahden kautta Suonenjoelle ja liikkeen vetovastuussa
on Eskon lisäksi Mikon poika Juhana
Mensonen.
Muutto tuli eteen 1985, kun Mitsuja
ja Škodia Suonenjoella myynyt Olli Piiroinen tarjosi automyyntiään Mikolle
ja Eskolle. Hän itse palasi rautakaupan
pariin. Liike muutti ensin Piiroisen rautakaupan tiloihin ja seuraavassa vuodenvaihteessa vasta rakennettuun Suonenjoen Auto-, rakennus- ja sähkötaloon.
90-luvun taitteessa valmistui liikkeen nykyinen toimitila, josta tosin jouduttiin palaamaan vanhaan liiketilaan
kiinteistöyhtiön tehdessä konkurssin
vuonna 1992. Rautalammin Kone pala-
Edustusmerkin vaihto
Vuosituhannen vaihteen tietämillä Mitsubishin myynti alkoi hyytyä ja hyytyä.
Mitsubishilta Hyundaille vaihtanut maahantuojan edustaja ehdotti Rautalammin
Koneelle edustusmerkin vaihtamista.
- Hyundai oli vahvassa nousussa ja
on sitä edelleen. Auto on valittu kahtena
peräkkäisenä vuotena saksalaisessa tutkimuksessa laadukkaimmaksi automerkiksi, Junkkila kertoo.
Puolittainen
sukupolvenvaihdos
Rautalammin Koneen toinen yrittäjä, Juhana Mensonen kertoo autokauppiaaksi
ryhtymisen tulleen hänelle itselleenkin
pienenä yllätyksenä.
- Olin päässyt armeijasta ja olin joutilaana kotona. Yhtenä iltana isä sanoi,
että huomenna lähdet mukaan opiskelemaan kaupankäyntiä. Koulu oli ihan
hyvä, ei kai tätä oikein muuten voisikaan
opetella kuin käytännössä.
Lokakuussa 2005 Juhana osti isänsä
osuuden yrityksestä itselleen. Sekä Junkkila että Mensonen kehuvat tulevansa
hyvin toimeen keskenään.
- On hyvä, kun on reilusti nuorempi
kaveri tässä mukana. Ei tässä ainakaan
huonompaan päin ole menty, Junkkila
kehuu.
Henkilökunnan vaihtuvuus on ollut
pientä. Eskon vaimo Marjut tuli mukaan
vuonna 1986 ja huoltopuolesta vastaava
Seppo Korhonen 1989.
Paras mainos on
tyytyväinen asiakas
Autokaupan on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä paljon. Internetin
myötä asiakaskunta on laajentunut ja
Junkkila laskeskelikin haastatteluhetkellä viimeisimmistä 20 myydystä autosta
vain seitsemän jääneen Sisä-Savoon.
Yksi autoista lähti Kemijärvelle, yksi Keravalle, joten markkina-alue on laaja.
- Tyytyväinen asiakas on paras mainos autoliikkeelle. Useamman samanmerkkisen auton ostanutta uskotaan,
vaikkei hän puhuisi sanaakaan.
Junkkila uskoo kolmeenkymmeneen vuoteen mahtuneen lähes 15.000
autokauppaa, vaikka tarkkaa lukua on
mahdotonta sanoa.
- Autokauppa on hirmu herkkä ala
reagoimaan talouden vaihteluihin, huonompi taloudellinen kausi näkyy heti ja
jos ei muuta ongelmaa ole niin odotetaan veromuutoksia, Junkkila naurahtaa.
Rautalammin Koneen synttäreitä
juhlitaan kakkukahvien merkeissä perjantaina.
Rautalammin lukion Satulateatterin seuraava ensi-ilta on joulukuun
puolivälissä. Lukiolaiset tuovat Työväentalon näyttämölle Miehiä ja naisia
-nimisen esityksen, jota parhaillaan
harjoitellaan. Satulateatterin periaatteisiin kuuluu, että uusi näytelmä
on aina tyylilajiltaan erilainen kuin
edellinen. Viimekeväisen Ronja Ryövärintyttären jälkeen onkin vuorossa
jotain ihan muuta. Miehiä ja naisia
koostuu yli kahdestakymmenestä
kohtauksesta, joiden yhteisenä teeman on aikamme monenkirjava miesja naiskuva. Esiintymässä on parikymmentä lukiolaista ja käsikirjoituksesta
ja ohjauksesta vastaa tuttuun tapaan
Janne Hirvonen. Omien tekstien lisäksi mukana on lyhyet kohtaukset
Mika Myllyahon näytelmästä Kaaos ja Reko Lundanin Tarpeettomista ihmisistä. Esityksessä käsitellään
mm. parisuhdetta, vanhemmuutta
ja äijäkulttuuria. Ajankohdasta johtuen myös kunnallisvaaleja sivutaan.
Luvassa on huumoria, vakavuutta ja
ehkä hitunen kantaaottavuuttakin.
Ei energiajuomia alle
16-vuotiaille
Rautalammilla ei myydä energiajuomia alle 16-vuotiaille. Asiaa ajanut
Matti Lohen koulun vanhempainyhdistys on yhteistyössä kauppiaiden
kanssa sopinut, etteivät kaupat myy
energiajuomia alle 16-vuotiaille. Asia
on ollut vanhempainyhdistyksessä
suunnitteilla jo pidemmän aikaa.
- Kauppiaat ovat ottaneet asian
hirmu hyvin vastaan. Myös koulun
puolelta on suhtauduttu myyntikieltoon myönteisesti, yhdistyksen puheenjohtaja Sirpa Jalkanen kertoo.
Mukana ovat Rautalammin SMarket, Valintatalo, Neste sekä Ravintola Morton. Jalkanen toivoo asiaan
herättävän myös muissa kunnissa.
3
Teksti ja kuvat: Iiro Lyytinen
Hierontapisteen yhteydessä Nauskalla on myös pienimuotoinen kauppa. Myynnissä on
esimerkiksi suolakivituotteita.
Helka Nauska ryhtyi olotimpuriksi
Kokonaisvaltaista hyvinvointia
Lentokentänkatu 5, Suonenjoki
MONIPUOLISESTA
VALIKOIMASTA
KAIKKI RAKENTAMISEEN:
• Puu- ja rakennustarvikemyynti
• NELKO -kalustemyynti
• Rakennuskonevuokraus
• Rakennus- ja remontointityöt
Olemme avoinna arkisin
klo 7.30–17.00
Myynti:
Kalustemyynti:
Rakennustyöt:
Pohjamaalattu
ulkoverhouslauta
UTV 20 x 120 ST
0
99
€/m
010 231 1610
010 231 1611
010 231 1613 ja 010 231 1614
- Olen rakenteeltani vahva, napakkaotteinen ja harrastan myös timpurinhommia. Kehon kunnostaminen on olotimpurointia, Helka
Nauska valaisee yrityksensä nimen
tarinaa.
Hän kertoo kuulleensa vuosikymmenten ajan olleensa väärällä alalla. Pitkään elintarviketeollisuuden tuotekehityksen parissa työskennellyt Nauska
opiskeli aikuisiällä hierojaksi ja ryhtyi
yrittäjäksi. Haave on ollut pitkään ”sitten kun”-listalla.
- Se ”sitten kun” oli nyt. Kuukauden
kokemuksella en vaihtaisi enää takaisin
entiseen.
Olotimpurin palveluihin kuuluu
klassinen hieronta, vyöhyketerapia,
reiki-energiahoidot sekä kiinalaiseen
akupainantaan perustuva japanilainen
hoitomuoto, shiatsu. Viimeksi mainittu
on hänen mukaansa uutta ainakin tällä
kylällä.
- Opiskelen tällä hetkellä myös
luontaishoitajaksi, tarkoitus on valmistua ensi vuoden lokakuussa. Sitten palveluvalikoimaan voisi tulla esimerkiksi
aromaterapia.
Olotimpurin työpiste sijaitsee
Nauskan kodin olohuoneen takanurkassa. Tätä ei hänen mukaansa pidä
kuitenkaan säikähtää. Hän toivottaa
asiakkaat tervetulleeksi kotiinsa Latsinmäentielle.
- Täällä on kodinomainen tunnelma. Lapset ovat muuttaneet pois, joten
talon ainoana asukkaana voin taata asiakkaalle rauhallisen hetken hieronnan
parissa.
Asiakkaat ovat ottaneet uuden hierojan hyvin vastaan ja Nauska uskoo
pystyvänsä tarjoamaan jokaiselle jotakin.
- Hellempikin taso hieronnastani
löytyy, mutta uskon kyllä voimieni riittävän isompienkin miesten lihaksiston
pehmittämiseen.
Kotip
Raut alvelua
a
Kysy lammilla
rohk
easti .
lisää
!
Kotitalousvähennys
45 %
Marika Väätäinen
MV-KOTIPALVELU
040 813 8919
•
•
•
4
kokki- ja pitopalvelut
kodinhoitoon ja asiointiin liittyvät palvelut
sijaispalvelut
www. mvlouhinta.fi/kotipalvelu
Mikko Hakkarainen opasti pumpun
käytön nuorille vaihe vaiheelta.
Paloauto ajettiin aseman pihalle
harjoittelua varten.
Aleksi Kärkkäinen ja Eetu Hänninen kertovat tähtäävänsä hälytysosastoon, jonka harjoituksiin tie aukeaa 16-vuotiaana.
Jokainen pääsi vuorollaan harjoittelemaan
konemiehen tehtäviä.
Nuoriso-osastossa tulevaisuuden palokuntalaiset
Vauhdikas ja kasvattava harrastus
13-vuotiaat Aleksi Kärkkäinen ja harjoittelemaan konemiehenä toimimisEetu Hänninen innostuivat palo- ta vuorollaan.
Yksi kerrallaan nuoret pääsevät kokuntaharrastuksesta koulun seinälnemieheksi toisen ollessa ruiskun varlä olleen ilmoituksen perusteella.
Reilu kymmenen innokasta mustakeltaisiin palomiehen asuihin pukeutunutta kypäräpäistä nuorta kokoontuu
Rautalammin paloaseman kalustohallissa. Ryhmän kouluttaja Mikko Hakkarainen ilmoittaa päivän harjoituksen liittyvän konemiehenä toimimiseen.
Ryhmä siirtyy paloauton perälle tutustumaan pumpun käyttöön. Hakkarainen sanoo kertovansa asiat vain kerran,
jonka jälkeen jokaisen tulisi osata pumpun käyttö hetken päästä käytännön
harjoituksessa ulkona. Pumpun käyttäminen käydään läpi vaihe vaiheelta, samoin kerrataan konemiehen tehtävät.
Konemies toimii paloautossa kuljettajana ja palopaikalle saavuttaessa vastaa
pumpun käyttämisestä. Koska nuorten
ikä ei vielä riitä kuljettajan tehtävien harjoittelemiseen, Hakkarainen siirtää paloauton aseman pihalle ja jokainen pääsee
ressa. Hetki sitten opeteltua pumpun
käyttöä pääsee heti kokeilemaan käytännössä Hakkaraisen opastaessa vieressä.
Kaikki tuntuvat kuunnelleen asiat hallissa, ainoastaan toimintajärjestystä joutuu
välillä muistelemaan.
Hauskaa ja oppii uusia asioita
Eetu Hänninen kertoo palokuntaharrastuksen olevan hauska ja joka kerta oppii
uusia asioita. Aleksi Kärkkäisen mukaan
aikaisemmin tänä vuonna on opeteltu
muun muassa solmuja, savusukelluksen
teoriaa ja kalustoa.
Sählyä, uintia ja airsoftia harrastavat
pojat suosittelevat palokuntaharrastusta
muillekin. Sekä Hänninen että Kärkkäinen kertovat tähtäävänsä hälytysosastoon, jonka harjoituksiin pääsee 16-vuotiaana.
Nuoriso-osaston johtaja Sajo Jokihalme toivottaa uudet tulokkaat ter-
vetulleiksi. Seuraavaa syksyä tai uuden kautta avautuu ovet myös hälytysosaskauden alkua ei tarvitse odottaa, vaan toon, jonka harjoituksiin saa osallistua
mukaan remmiin voi hypätä milloin 16-vuotiaana. Hälytyksille mukaan päävain.
seminen edellyttää nykyisin 18 vuoden
- Joka toinen torstai harjoitellaan ikää.
Rautalakmin paloasemalla, helpoiten
Nuoriso-osastolla on selkeä päämukaan pääsee kun tulee paikalle har- määrä. Tarkoituksena on saada uusia
joituksiin, Jokihalme kertoo.
vapaaehtoisia
palokunNuoriso-osaston johtatalaisia. Palomies Jukka
”Harjoitukset on
jan mielestä palokuntaharKorhosen mukaan noin
joka
toinen
torstai.
rastuksessa oppii selviämään
yksi kolmasosa nuorisoHelpoiten
pääsee
yllättävissä tilanteissa. Myös
osastossa aloittavista jää
mukaan kun tulee
ryhmässä toimimisen taidot
mukaan toimintaan, mutpaikalle harjoituksiin.”
karttuvat, kun hulivilit jouta siellä opitut taidot eivät
tuvat vähän rauhoittumaan
mene hukkaan vaikkei
ja vastavuoroisesti ujompien on rohkais- palokuntatoiminnasta henkilökohtaista
tuttava toimimaan osana ryhmää.
harrastusta tulisikaan.
- Osa löytää oman juttunsa jostain
Päämääränä uudet
muualta, mutta nuoriso-osastossa opitut
vapaaehtoiset
hyvät asiat seuraavat mukana läpi eläRautalammilla ei ole erillistä varhais- män.
nuorten ryhmää, joten mukaan nuorisoSajo Jokihalme on itse ensimmäisiä
osastoon pääsee sinä vuonna kun täyttää nuoriso-osaston kasvatteja Rautalam12. Jokihalmeen lisäksi nuoriso-osaston milla. Palokuntaharrastus on seurannut
toimintaa vetää puolenkymmentä aktii- mukana opiskelupaikkakunnille.
vista palokuntalaista. Nuoriso-osaston
5
LYHYESTI
Jouluisia konsertteja
Sisä-Savossa
Rautalampilaisia nuoria laulajia
kuullaan joulukonserteissa
Rautalammilla ja Vesannolla.
Sisä-Savon kansalaisopisto järjestää tänä vuonna useita joulukonsertteja eri paikkakunnilla. Konserttisarjan avaa Ruth Raivion lauluoppilaiden
matinea 30.11. klo 18 Kellarikalleriassa Suonenjoella. Rautalammin kirkossa kuullaan tänä vuonna lasten ja
nuorten esittämiä joululauluja 4.12.
klo 18 seurakunnan ja opiston yhteisessä joulukonsertissa ”Tuiki, tuiki
tähtönen”. Kansalaisopiston kuorot
ja lauluyhtyeet kokoontuvat 9.12. klo
18 esiintymään Vesannon kirkkoon
joulukonserttiin ”Tulkoon joulu”.
Konsertin esiintyjät ovat Suonenjoelta, Rautalammilta ja Vesannolta.
Ohjelmistossa on niin tuttuja kuin
uudempiakin joululauluja. Isompien
konserttien lisäksi opiston oppilaat
esiintyvät myös hoitokodeissa. Konsertteihin on vapaa pääsy.
Rautalampilehden toimitus
muutti Hubille
Rautalampilehden toimitus on
muuttanut Hub Rautalammin tiloihin. Toimituksen uusi postiosoite on
Kuopiontie 13, 77700 Rautalampi.
Muut yhteystiedot säilyvät ennallaan.
Anna Wildrosen työpajoja
Rautalammin museossa
Taiteilija Anna Wildrosen kaikille avoimet työpajat Rautalammin
museossa la 24.11., su 2.12. ja la 12.1.
Ilmoittautuminen viimeistään pajaa
edeltävänä päivänä museolle numeroon 044 753 0140. Pieni tarvikemaksu tehtyjen töiden mukaan.
Päivittäiseltä kävelylenkiltä tarttuu mukaan yleensä vähintään
yksi muovikassillinen roskia.
Roskien kerääminen ”Lähti käsistä”
Kylän talonmiehet
- Viime keväänä otettiin roskapussi Leila Niinivirta huokaa.
Suurin saalis löytyy kerrasta toiseen
mukaan lenkille, melko pian lähti
mopo käsistä tämän homman suh- koulun ja kirjaston välimaastosta sekä
toriaukiolta. Viikonlopun jälkeen luvasteen, Leila Niinivirta naurahtaa.
Leila ja hänen miehensä Tuomo
Niinivirta ovat tuttu näky Rautalammin
kirkonkylällä. He keräävät lenkkeilyn
ohessa roskia ja sitä kertyykin vähintään
yksi iso kaupan muovikassi joka päivä.
Yleisimpiä tien varrelta löytyviä roskia
ovat tupakka-askit, pitsalaatikot, tölkit,
valmisruokapakkaukset ja rikotut lasipullot.
- Lasit ovat inhottavia siksikin, että
koirat voivat satuttaa niihin tassunsa,
Tuomo Niinivirta harmittelee.
- Me kävellään joka päivä eri reittejä,
eikä koskaan palata kotiin tyhjin käsin,
sa on yleensä kaksinkertainen saalis.
- Rautalampi on niin valtavan upea
paikka, siksihän mekin tätä tehdään, että
täällä olisi kaikilla mukavampi olla. Ja
halutaan myös olla esimerkkinä muille,
Leila Niinivirta kertoo.
Työ on pyyteetöntä. Suurin saalis on
ollut 50 sentin kolikko. Muilta kyläläisiltä on kuitenkin tullut paljon kiitosta
ja he ovat saaneet lahjoituksena roskien
keräämiseen tarkoitetut pihdit sekä työhansikkaita.
Tuomo Niinivirran mukaan he ovat
keränneet roskia kylän tuntumasta yhteensä useita motteja.
klo 12 Seuraa tähteä! Konneveden seurakunnan joulutervehdys
6
Konneveden Osuuspankki
Aidosti lähellä ihmistä.

Evil Forcesin
soittajat palaavat
kotikulmille
Lauantaina 17.marraskuuta ravintola Mortonin lavalla nähdään monta synnyinkuntaansa paluun tekevää
muusikkoa, kun illan artistina kuullaan
indie-folkrockbändi Evil Forcesia.
Bändissä soittavat rautalampilaislähtöiset Taneli Turkka, Timo Hakkarainen, Tuomas Sahlberg ja Jouni
Poikolainen, jotka ovat löytäneet vahvistuksikseen Jyväskylästä laulaja Kaisa Halmemiehen sekä rumpali Jarmo
Kiljusen.
Kuusihenkinen Evil Forces on
perustettu löyhähkösti keväällä 2010
Jyväskylässä kaveriporukan iltasoitteloiden tuloksena. Tuolloin ei ollut olemassa mitään valmista ideaa bändistä,
vaan tärkeintä oli omilla musiikillisilla
ideoilla pallottelu ja niiden nauhoittelu.
Hiljalleen, oikeastaan vuoden 2011
aikana jamittelusta kehkeytyi bändi,
joka perustuu edelleen omilla musiikillisilla ideoilla leikittelyyn. Omia kappaleitakin syntyy, vaikka toiminta ei
edelleenkään ole kovin jäsenneltyä eikä
soittajien roolit viimeisen päälle organisoituja. Ehkäpä turhan vakavuuden
ja professionalismin hylkääminen on
antanut vapaammat kädet tehdä juuri
sellaista musiikkia, josta soittajat itse pitävät. Myös yleisö tuntuu pitävän, vaikka bändi keikkaileekin harvakseltaan.
Musiikillisia vaikutteita on paljon.
Jos yhdellä sanalla tulisi luonnehtia Evil
Forcesin musiikkia bändi itse käyttäisi
sanaa, ”americana”, koska se kuulostaa
enemmän mielentilalle kuin varsinaiselle genremääritelmälle. Leppoisaan ja
rauhalliseen tunnelmaan tuovat oman
mausteensa muunmuassa Ukulelelen,
huuliharpun ja perkussioiden saundit.
Teksti : Sari Toikkanen
Kuvat: Sari Toikkanen, Anu Hytönen
Kameraseuran puheenjohtaja
Jouko Pirppu kuvaa myös itse
paljon. Joskus hän löytää omasta
pihasta kuvattavaa, mutta
lempikuvattavat, kaakkurit ja
koskikarat, kuljettavat miestä
kameroineen etäämmälle.
Kameraseurasta potkua kuvaamiseen
Sisä-Savon Kameraseura kokoaa
kuvauksesta kiinnostuneita. Toimintaa on ympäri vuoden, mutta
päätapahtuma on marraskuinen
luontokuvailta.
Joka kuukauden toinen maanantai Vesannon kirjastolle kokoontuu innokkaita valokuvauksen harrastajia.
Kuvauskokemuksia aletaan vaihtaa jo
ovella, mutta pian tapaamista ryhdistää
leikkimielinen kilpailu. Jokainen on tuonut mukanaan yhden, kuukauden aikana ottamansa valokuvan. Se heijastetaan
seinälle ja kukin osallistuja saa antaa sille
1-5 pistettä. Näin kaikkien otokset arvioidaan ja lopuksi pisteet lasketaan yhteen. Eniten pisteitä saanut kuva päätyy
Sisä-Savon Kameraseuran nettisivuille
kuukauden kuvaksi.
Tärkeämpää kuin omasta kuvasta
kertynyt pistemäärä, on siitä saatu palaute.
– Eri ihmiset näkevät kuvasta erilaisia asioita. Ne voivat olla myös ihan
muuta, kuin mitä itse on kuvallaan hakenut, Sisä-Savon Kameraseura ry:n puheenjohtaja Jouko Pirppu sanoo.
Se, että oppii katsomaan kuvia, ja
myös kuvattavia kohteita, onkin yksi syy
tavata muita harrastajia.
– Täällä voi vaihtaa ajatuksia, saa
uutta näkemystä ja uusia ideoita, Pirppu
kertoo seuran annista.
Luontokuvailta Vesannolla
Ensi vuonna 40 vuotta täyttävä SisäSavon Kameraseura toimii vireästi.
Kuukausitapaamisten lisäksi se järjestää
jäsenilleen kuvausretkiä. Jäsenet voivat
myös tarjota otoksiaan seuran vuosittain
pidettävään valokuvakisaan ja edelleen
piirikisaan. Omia töitään saa esille myös
näyttelyihin, joita on neljästä viiteen
vuodessa, muun muassa Vesannon kirjastolla ja palvelutalolla. Näyttelyitä viedään myös naapurikuntiin.
Vuoden päätapahtuma ja seuran
voimanponnistus on kaikille avoin luontokuvailta Vesannon liikuntahallilla.
Monelle on tullut jo perinteeksi osallistua marraskuiseen kuvailtaan, ja tapahtuma kerääkin vuosittain pitkälti toista
sataa kuvauksesta ja luonnosta kiinnostunutta. Tänä vuonna tapahtumassa vierailee mies pohjoisesta.
– Luontokuvaaja Matti Rikkonen
saapuu Inarista näyttämään kuvia pohjoisen kanalinnuista. Välillä juodaan
kahvit ja väliajan jälkeen Rikkonen jatkaa muilla pohjoisen lintu- ja luontokuvillaan.
Väliajalla voi nauttia myös seuran
jäsenten ottamista luontokuvista, joita
on ripustettu esille.
Naiset voitokkaina
Vaikka seuran toiminta on hieman luontokuvapainotteista, voi jäseneksi hakeu-
Sisä-Savon Kameraseuran vuotuisessa kuvakilpailussa naiset veivät kaikki
palkintosijat. Voittajatyö on Anu Hytösen ”Suojassa”.
tua myös muusta kuvaamisesta kiinnostuneet.
– Aktiivijäsenissäkin on sellaisia,
jotka kuvaavat enemmän ihmisiä ja tapahtumia.
Jäsenmäärä on ollut hiljalleen kasvussa.
– Meillä on nyt reilu kuusikymmentä jäsentä. Olemme Pohjois-Savon suurin seura, Pirppu toteaa.
Hän on erityisen ilahtunut, kun mukaan on viime aikoina tullut nuoria ja
myös naisia. Seuran tämän vuotuisessa
valokuvakisassakin menestyivät naiset.
Kaikki palkintosijat menivät heille –
ensimmäistä kertaa seuran historiassa.
Ensimmäisen sijan voitti Anu Hytönen,
toisen sijan Jenna Rutanen ja kolmannen Mirja Nuutinen.
Pohjois-Savon kameraseurojen piirikilpailussa Sisä-Savon Kameraseura
menestyi hyvin. Mirja Nuutinen ja Esko
Toikkanen saivat valokuvillaan kunniamaininnat. Heidän lisäkseen Kari
Malkin, Marja Airan ja Jenna Rutasen
valokuvat hyväksyttiin piirikilpailunäyttelyyn. Näyttely saapuu Vesannon kirjastolle tammikuussa.
Kaikille avoin luontokuvailta
Vesannon Liikuntahallilla
25.11. klo 18. Tilaisuudessa esiintyy
luontokuvaaja Matti Rikkonen
Inarista. Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy.
7
Teksti ja kuva: Sari Toikkanen
Anna-Riikka Vepsäläisen ja Minttu Pursiaisen Armida on palvellut asiakkaita Rautalammilla jo seitsemän vuotta.
Minttu palailee pikkuhiljaa äitiyslomalta takaisin työelämään.
Joululahjaksi hemmottelua ja omaa aikaa
Kauneushoitola Armida
Kosmetologin palveluita, hierontaa ja ihokarvojen poistoa
tarjoava Kauneushoitola Armida on toiminut Rautalammilla
jo seitsemän vuoden ajan.
8
www.rautalampilehti.fi
Kosmetologisten hoitojen lisäksi yrityksen palveluihin kuuluu
klassinen-, pää- ja kuumakivihieronta sekä ihokarvojen poistaminen vahaamalla.
hoitajaksi.
- On ihanaa saada uusia hoitoja
ja tuotteita. Oma mielenkiinto pysyy
yllä ja on uutta tarjottavaa asiakkaille.
Miehiltä rohkeutta tulla
kasvohoitoon
Yrittäjäksi ryhtyminen
Kesällä liikkeen asiakaskuntaa
selvää
rikastavat mökkiläiset ja lomalaiset.
Minttu ja Anna-Riikka kertovat
Parhaillaan lähestytään joulua, joka Minttu oli ehtinyt pitää omaa kau- asiakaskunnan olevan hyvin laaja.
on kauneushoitolalle eräänlainen neushoitolaa useamman vuoden, Myös miehet ovat löytäneet Armisesonki, sillä jalkahoidot, kasvojen kun Anna-Riikka valmistui kosme- dan jalkahoidot ja hieronnat.
hoidot ja esimerkiktologiksi ja he päättivät
- Vielä rohkeammin miehet
si kuumakivihieronta
lyödä hynttyyt yhteen. voisivat tulla esimerkiksi kasvohoiovat suosittuja jouluMinttu tiesi haluavan- toihin, Anna-Riikka toivoo.
”Ihan pienillä
lahjoja. Anna-Riikka
sa yrittäjäksi jo yläasAsiakaskunnan ikähaarukka on
asioilla voidaan
Vepsäläisen ja Minttu
teella.
aina kahdestatoista sataan vuoteen.
saada ilmeeseen
ryhtiä esimerkiksi
Pursiaisen
mukaan
- Tällä alalla isot Kaikki eivät olekaan Armidassa aipikkujoulujen
alla.
”
lahjakortti on hyvä
työnantajat on harvas- noastaan hemmottelun perässä.
vaihtoehto tavaralahsa. Ehkä myös perhe- Oma ryhmänsä on ihmiset,
jalle.
tausta on vähän vetä- joilla on oikeasti ongelmia esimer- Ihmiset yleensä ilahtuu hoito- nyt yrittämisen suuntaan. En tosin kiksi jalkojen tai ihon kanssa. Vanlahjakortista, Anna-Riikka kertoo.
varmaan olisi uskaltanut ryhtyä huksille myös kynsien leikkaamiNiin ikään liikkeen valikoi- yrittäjäksi ilman Minttua, Anna- nen omatoimisesti voi olla vaikeaa,
maan kuuluvat kasvo- ja jalkahoito- Riikka mietiskelee.
Vepsäläinen kertoo.
tuotteet ovat mukavia lahjaviemisiä.
Minttu on parhaillaan palaaLiike on avoinna arkipäivisin,
massa
työelämään
mutta sopimuksesta
Pikkujouluihin
äitiyslomalta. Annamyös lauantaisin ja ilkosmetologin kautta
”On
ihanaa
saada
Riikka onkin muuta-aikaan. Kotikäynteuusia
hoitoja
ja
Myös meneillään oleva pikkujoulu- taman vuoden ajan
jä tehdään asiakkaiden
tuotteita.
Oma
aika saa monen piipahtamaan kos- vastannut
Armidan
tarpeiden mukaan.
mielenkiinto pysyy ja
metologilla.
pyörittämisestä Min- Täällä on hilon uutta tarjottavaa
- Kevyt käsihoito tai kulmien tun ollessa enemmän
jainen ja rauhallinen
asiakkaille.”
muodon ja värin tarkastus. Ihan taustavoimissa.
tunnelma, jonne on
pienillä asioilla saadaan ilmeeseen
Minttu on koulumukava tulla rentoupaljon aikaan, Anna-Riikka Vepsä- tettu hieroja. Anna-Riikka on työn tumaan työpäivän jälkeen tai vaikka
läinen vinkkaa.
ohessa kouluttautunut myös jalka- joulukiireen keskellä.
Teksti: Petri Virta Kuva: Iiro Lyytinen
Kauden päätöstilaisuudessa jaettiin palkinnot kauden menestyjille. Takarivissä Ari Hänninen, Janne Mensonen, Niko
Kautto, Aleksi Sahlberg, Jukka Rahkonen, Riku Haukka ja Jorma Härkönen. Eturivissä Onni Hänninen, Kalle-Matti
Hänninen, Olli Laitinen, Veeti Tarvainen, Elias Kaipiainen, Tero Noronen ja Sami Larilahti.
RautU sai tänä kesänä liikkeelle yli sata harrastajaa
Jalkapalloilijoiden kausi oli onnistunut
Rautalammin Urheilijoiden jalkapalloilijat päättivät kautensa
palkitsemalla ansioituneita pelaajia sekä tukijoukkoja. Maalintekijöiden lisäksi esimerkiksi
ahkeroita harjoittelijoita ja eniten kehittyneitä pelaajia pääsi
pyttykerhoon.
Muutaman hiljaisen vuoden
jälkeen jalkapalloinnostus on jälleen
nousemassa Rautalammilla. Miesten edustusjoukkue sijoittui 5-divisioonassa toiseksi, C15-pojat (97-98
syntyneet) voittivat pienkenttäpelin
piirinmestaruuden ja E10-pojat
(01-02 syntyneet) saivat tärkeää
pelikokemusta
alueturnauksista
sekä huvittelua ja pelaamista yhdistäneestä Puuhamaa-turnauksesta.
Kun vielä ”naperoille”, miehille ja
naisille oli omat harrasteryhmänsä
sai pallo kyytiä tekonurmikentällä
yli sadan potkijan voimin.
Edustusjoukkue jatkaa
vitosessa
Miesten edustusjoukkue oli tällä
kaudella perusrungoltaan nuori ja
hyvin liikkuva. Divisioonassaan
RautU oli eniten vastustajien maaliverkkoja pullistuttanut joukkue.
Sen olisi menestyksensä puolesta
mahdollista nousta ylemmälle tasolle, 4-divisioonaan. RautU:n seuratyöntekijä Janne Mensonen, joka
toimii myös joukkueen kapteenina
kertoo edustusjoukkueen kuitenkin
jatkavan nykyisellä tasolla, koska
ylemmässä ”divarissa” pelimatkat
ja pelimäärät kasvaisivat huomattavasti nykyisestä.
RautU:n katsojamäärät olivat
taas tänä vuonna sarjan ylivoimaista parhaimmistoa. Oivi Mensosen
ja Helena Jaamalaisen pyörittämä
RautU:n kioski ja Ari Virran kenttäkuulutukset ovat olleet tärkeä osa
ottelutapahtumia. Janne Mensonen
muistaa antaa arvoa edellä mainituille sekä kaikille muille oman kortensa kekoon kantaneille talkoolaisille, joista hän haluaa muutaman
mainita erityisesti.
– Pakarisen Simon panos juniorijoukkueiden pyörittämisessä
sekä Rissasen Jannen ja Hännisen
Arin työ edustusjoukkueen eteen
ovat mahdollistaneet sen, että tällaista toimintaa on täällä mahdollisuus jatkaa.
Jalkapalloilu näyttää jatkuvan
vahvana ja näillä näkymin perusteilla olisi ainakin yksi joukkue lisää
2003-2004 syntyneille pelaajille.
- Meillä on täällä periaate, että
kaikki pääsevät pelaamaan taidoista
riippumatta. Lahjakkaimmille yksilöille pyritään sitten järjestämään
mahdollisuus edetä isompiin harjoittelurinkeihin esimerkiksi Kuopioon, Mensonen kertoo.
Ensi vuonna rautalampilaisia
pelimiehiä tullaankin näkemään
kotoisten punaisten pelipaitojen lisäksi myös KuPSin juniorijoukkueiden keltamustissa ainakin kolmen
pelaajan verran.
Jalkapallojaoston kauden
päättäjäisissä palkitut
Naperojalis: Veeti Heikkinen,
Osku Hirvonen ja Kalle-Matti
Hänninen. E-junnut: Tekniikkakilpailut: Olli Laitinen, Sami
Larilahti, Elias Kaipainen / Onni
Hänninen. Maalintekijä: Sami
Larilahti, harjoittelija: Veeti
Tarvainen ja Tero Noronen,
kehittynein: Kasperi Suomalainen. C-junnut: Tekniikkakilpailut: Jari Kuikka, Riku Haukka,
Niko Kautto. Maalintekijä: Jari
Kuikka, harjoitteluja: Jukka
Rahkonen ja Hannes Puustinen.
Miehet: Miikka Ahonen, Arttu
Matilainen ja Aleksi Sahlberg.
Tukijoukot: Kioskin pitäjät Oivi
Mensonen ja Helena Jaamalainen, kannustusjoukoista Jorma
Härkönen.
• ELINTARVIKKEET • PAISTOPISTE
• KUKAT • ASIAMIESPOSTI
Avoinna talvella ma–pe 8–21, la 8–20, su 11–20
kesällä ma–pe 8–21, la 8–21, su 11–21
Myllytie 1, 72210 TERVO
(017) 387 2699 • eija.malinen@k-extra.com
Hyvin palveleva...
...Sinua varten
9
Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Tero Räsäsen perhealbumi
KY
NE
I
Ä
L
LÄ
N
Maailman ensimmäinen maaseutu-hub toimii Rautalammilla. Entinen Nordean pankkisali on kokenut melkoisen muutoksen, kun tiloihin on remontoitu yhteisölliset työtilat
yrittäjille. Hub-isäntä Tero Räsänen toivottaa kaikki uudenlaisesta työtiloista kiinostuneet tervetulleiksi tutustumaan työskentelyyn hubilla.
Maailman ensimmäisen maaseutu-hubin isäntä
Tero Räsänen
- Vitsejähän kerrotaan insinööreistä, turkulaisista ja basisteista. Minä
olen niitä kaikkia ja nyt vielä savolainenkin.
10
Suunnanmuutos
Tero opiskeli vuoden Kauhavalla Suomen yrittäjäopistossa. Hän kuitenkin
totesi, ettei opinnoista ollut hyötyä, koska hänellä ei ollut ammattia. Niinpä hän
- Äitini on kotoisin Raahesta ja isä- päättikin suorittaa putkiasentajan tutni Juuasta, he tapasivat töissä Turun te- kinnon oppisopimuksella.
lakalla ja pidänkin itseäni
- Tykkään putkihompaljasjalkaisena turkulaisemista ja tein niitä mielelläna, Tero Räsänen kertoo.
ni. Ajattelin kuitenkin, että
”Olin JungesPeruskoulun ja lukion
pää riittäisi lukemiseenkin
teatterissa
Tero kävi Turussa. Parija päätin hakea opiskelerakentamassa
kymppisenä hän oli lyhyen
maan insinööriksi.
lavasteita.”
jakson myös työttömänä,
Opiskelu toi maisemutta pääsi onnekseen mumanvaihdosta kaivanneen
kaan Leonardo-ohjelmaan, jonka kautta nuoren miehen Kuopioon. Hän kertoo
tie vei kolmeksi kuukaudeksi työharjoit- selvinneensä turkulaisena Savossa melteluun Saksaan.
ko vähillä kuittailuilla. Murrekin häipyi,
- Se oli hauskaa, olin Junges-teatte- kun esitelmiä pitäessä pyydettiin muutarissa rakentamassa lavasteita Tom Wait- man kerran puhumaan suomea.
sin The Black Rider -musikaaliin.
Puutekniikan opiskelijoille ei kouSuomalaiset tulivat parhaiten toi- lussa löytynyt oman alan tutoreita, joten
meen projektissa mukana olleiden kreik- tutor-opiskelijat oli lainattu talonrakenkalaisten kanssa ja Saksasta matka suun- nuspuolelta. Yksi heistä oli rautalampitautuikin vielä kuukaudeksi Kreikkaan.
lainen Anja Pakarinen.
- Koulussa tutustuttiin, tammikuus- kun Morehouselle Rautalammille hasa 2007 mentiin naimisiin ja ensimmäi- ettiin insinööriä. Vuoden ajan hän kävi
nen lapsi syntyi yhdeksän kuukauden Kuopiosta käsin töissä Rautalammilla.
päästä tasan laskettuna aiRäsäsillä oli oma asuntokana. Näin se menee, kun
osake Kuopiossa, mutta
on kaksi insinööriä, Tero
talon ostaminen lähempää
”Jos pojat olisi
vitsailee.
työpaikkaa alkoi kiinnostaa
urheilulajeja, niin
- Jotkut kaverit, joilla ei
Iiro voisi olla shakki ja he kävivät huvikseen katja Taavi rugby.”
ole lapsia, on kysynyt että
somassa myynnissä ollutta
miltä se tuntuu. Sitä ei kyllä
vanhaa teletaloa.
voi kuvailla ennen kuin sen
- Sitten ideat lähti lenitse kokee.
tämään. Pari ensimmäistä vuotta reRäsästen esikoinen Iiro täytti juuri monttia jaksoi hyvin, mutta nyt talon
viisi vuotta. Merkkipäivä on pian myös valmistuminen tuntuu ikuisuusprojektoisella pojalla, kun Taavi täyttää kolme tilta, Tero huokaa.
vuotta.
Yrittäjyys vetää puoleensa
- Kyllä poikia on mukava seurata.
On jännä huomata miten luonteen nä- Anja ryhtyi pari vuotta sitten yrittäjäkkee lapsesta jo pienenä. Jos meidän po- si ja perusti Insinööritoimisto Consijat olisi urheilulajeja, niin Iiro voisi olla liumin.
shakki ja Taavi rugby.
- Morehousella oli mielenkiintoista,
tuotteet olivat mielenkiintoisia ja pidin
Vaimon kotipaikkakunnalle työstä, mutta yrittäjyys on aina kiinnosPuupuolella oman alan työt olivat tiu- tanut ja uskalsin lähteä mukaan yritykkassa ja Tero päätti kokeilla onneaan, seen, kun kysyntää tuntui riittävän. Nyt
Räsäsen veljekset kesälaitumella Juuassa. Taustalla ukki ja isä päreiden teossa.
Tero ja Aisus-järven antimia.
huono taloustilanne on kyllä hiljentänyt sinöörityön kannalta, sillä se vaatii niin
rakennuspuolen. Hubi on hyvänä lisänä rakennus-, energia- kuin sähköosaamisja voin pyörittää edelleen insinööritoi- takin.
mistoa ja käyttää osan ajasta hubin toiTero kertoo, että hänet on vastaanminnan kehittämiseen.
otettu Rautalammilla hyvin. NuoruuTerolla puhkesi psoriasis vuonna tensa Turun Varissuolla viettäneenä hän
2007. Sen kanssa taistellesosaa arvostaa pienen maasa meni vuosi, kunnes hän ”Psoriasiksen kanssa laispitäjän turvallisuutta.
totesi ihmisillä olevan vaka- Se oli 1980-lukua
voi taistella, mutta
vampiakin ongelmia.
kun heroiini tuli Suomeen.
minä totesin,
- Kädet ei kestä fyysisLuokkakaveri kuoli siihen
että on ihmisillä
vakavampiakin
tä työtä. Jos laitan hanskat
kun oltiin kuudennella luoongelmia.”
käteen, iho käy ihan mahkalla. Täällä ollaan onneksi
dottomaksi. Pitää kai pysyä
aika turvassa. Ulkona voi
toimistohommissa. Se näyttää pahalta, huoletta liikkua ihan mihin vuorokaumutta se ei tartu.
denaikaan tahansa.
Viime vuonna Tero aloitti LVI-insiMusiikki osa elämää
nöörin opinnot Mikkelin ammattikor- Sain ensimmäisen kitaran 12-vuotiaakeakoulussa.
- Ihan kun stressiä ei muka muuten na. Olin rankuttanut sitä ainakin vuoden
olisi ollut tarpeeksi. Tarkoitus olis val- ja pettymys oli kova, kun kitara oli ykmistua ensi vuonna. Sitten en enää olisi sinkertaisesti huono.
Samassa kerrostalossa asuvilla kaveyksinkertainen insinööri, Räsänen vitreilla oli jo omat kitarat ja yhdellä kavesailee.
LVI-alaa hän pitää mielekkäänä in- reista rummut. Näin ollen Terolle ikään
Terosta tuli isä vuonna 2007. Esikoinen Iiro täytti juuri viisi vuotta.
kuin jäi soittimista basso.
montoitiin viihtyisät työtilat pika-aika- Mutta jos ihmiset pitäisi persoo- taululla.
nan mukaan jakaa soittimiin, niin olisin
Hubin pääasiallinen tarkoitus on
kyllä basso. Basso ei ole koskaan liian tarjota työtilaa yrittäjille, mutta Räsänen
pinnalla, mutta siihen nojaa niin rytmi haluaa nähdä asiassa pidemmälle.
kuin melodiakin.
- Näen siinä mahdolKaiken kaikkiaan Rälisuuden toimia keskeisenä
sänen kertoo soittaneensa ”Ota läppäri mukaan osana tulevaisuuden inparissa kymmenessä eri
novaatiobisneksessä, misja tule päiväksi
testaamaan.
yhtyeessä, ja keikkailleensä kaikki osapuolet voivat
Ei
maksa
mitään.
”
sakin jonkin verran. Jos
hyötyä toistensa läsnäolosaikaa riittäisi, hän soittelisi
ta.
omaksi huvikseen mielelHän toivoo mahdollilään enemmänkin.
simman monen tulevan kokeilemaan,
löytyisikö hubista hyötyä omaan liikeHUB-Isännäksi
toimintaan. Useamman hengen työsken- Olen töissä istunut vuoden ajan Salli- nellessä samassa tilassa keskustelua synsatulatuolilla, enkä vaihtaisi siitä enää tyy väkisinkin ja joku toinen voi suoralta
pois. Haluaisin hubista yhtä koukuttavan kädeltä tietää vastauksen toista askarruttyöskentely-ympäristön yrittäjille.
tavaan kysymykseen.
Räsänen vetää Rautalammilla mar- Ota läppäri mukaan ja tule päiväksi
raskuun alussa aloittanutta maailman testaamaan ilmaiseksi, Räsänen vinkaa.
ensimmäistä maaseutuhubia. Hub-hanMyös yhdistyksistä hän toivoo jäseketta oli valmisteltu kunnassa ja pitkään niä hubiin, heitä voisi hyödyttää esimertyhjillään olleisiin Nordean tiloihin re- kiksi alakerran kokous- ja saunatilat.
11
Tunnetusti hyvää ruokaa
Tuoreita leivonnaisia
Pitopalvelua
Viikonloppuisin tanssi/
karaoke illat
Lämpimästi tervetuloa!
Tornikabinetti avattu tilauskäyttöön.
Myyntivarasto kulkee Pertti Postarin mukana kuorma-autossa. Pääasiassa hän myy uusia huonekaluja,
mutta myös hyväkuntoisille käytetyille on kysyntää.
Soita varauksesi!
Karjalainen veri veti kiertämään
Puh.014 551 271
Kauppatie 45, Konnevesi
www.mierontie.fi
Pertti Postarista huonekalukauppias
Torikauppa on Pertti Postarille
tuttua 80-luvun lopulta. Seitsemän Vianorilla myyntipäällikkönä vietetyn vuoden jälkeen
karjalainen veri veti takaisin
kiertämään.
- Asia on ollut mielessä jo pidempään, keväällä eräs tuttu oli
jäämässä pois huonekalujen myyntihommasta. Valmiiseen pakettiin
oli helppo tarttua ja päätin ryhtyä
kiertäväksi huonekalumyyjäksi.
Postari kiertää kuorma-autollaan Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla.
Huonekaluja myydään toreilla ja
tyhjilleen jääneissä liikekiinteistöissä. Tavarantoimittajina on rautalampilaisen Sepon Kalusteen lisäksi
pari pohjanmaalaista perheyritystä.
- Pääasiassa myyn uusia huonekaluja, mutta myös vaihdossa tulleita hyväkuntoisia käytettyjä. Hyvälle
käytetylle tuntuu olevan kova kysyntä, Postari kertoo.
Myyntinäyttely entisissä
Pilarin tiloissa
Postari vuokrasi keväällä varastotilaa Jukka Puraselta, joka ehdotti
myyntinäyttelyn laittamista entisiin
Pilarin talossa monenlaista toimintaa
12
Pertti Postarin huonekalujen myyntinäyttelyn lisäksi
entisiin Pilarin tiloihin on saatu monenlaista toimintaa.
Grilli-Pizzeria Rautapannu muutti kesällä talon toiseen
päähän ja uusimpana tulokkaana talossa on Parturi-kampaamo Johanna. Yrittäjä Miia Hämäläinen kertoo olevansa iloinen uusista tiloista.
- Olen kyllä hirmu tyytyväinen, kaipasin uudistusta ja
sitä sain, Hämäläinen kertoo.
Talon takana sijaitsevan makasiinin alakerrassa palvelee lauantaisin Jarmo Karjalaisen vanhan tavaran kauppa. Karjalainen ja Postari ovatkin suunnitelleet tulevaa
kesällä silmällä pitäen jo esimerkiksi myyntipäiviä pidettäväksi talon pihalla.
Pilarin tiloihin.
- Siellä on joitakin kalustoja
esillä. Itse en ole paikan päällä päivystämässä, mutta puhelimella tavoittaa, Postari kertoo.
Huonekalubisneksen
lisäksi
Postari ostaa kuolinpesiä ja jäämistöjä sekä myy maatilaltaan yli oman
tarpeen jäävää polttopuuta.
- Tykkään olla tekemisissä ihmisten kanssa enkä ole katunut
poisjääntiä niin sanotusti varmasta päivätyöstä. Sukulaisiakin tulee
nähtyä enemmän, kun on kolmeneljä päivää viikosta reissussa, Postari naurahtaa.
Timo Karjalainen harmittelee, että osa viljasta jää huonon
sään vuoksi tänä vuonna korjaamatta.
Suuri investointi vaatii uskoa tulevaisuuteen
Timo Karjalainen hankki
uuden puimurin
Maanviljelijä Timo Karjalaisen uudenkarhea Sampo-Rosenlew on
ollut tuttu näky puintiaikana niin
Suonenjoen kuin Rautalamminkin
pelloilla.
Vaikka tämän kesän osalta päällimmäisenä mielessä onkin järkyttävät
sademäärät, on viljelijän luotettava tulevaisuuteen.
- Viljan hinta olisi ollut kohtuullinen, mutta se jäi harmittavan suurelta
osalta peltoon, Karjalainen huokaa. Maa
oli liian pehmeää.
Uuden leikkuupuimurin hankkiminen on viljelijälle suuri investointi, jota
ei tehdä hetken mielijohteesta.
- Kyllä kymmenen vuoden tähtäimellä vähintään on tulevaisuutta suunniteltava.
Uusi puimuri on kotimainen Sampo-Rosenlew. Leikkuuleveys on 16 jalkaa.
- Eli 4,8 metriä. Se on joku ihme
jäänne menneisyydestä ilmoittaa leikkuuleveys jalkoina, Karjalainen naurah-
Karjalainen puimatöissä Murrolla.
taa.
Karjalaisella on omaa ja vuokrapeltoa viljelyksessä tänä vuonna noin 170
hehtaaria. Suurin osa viljasta on ohraa,
jonka lisäksi hän viljelee vehnää, kauraa
ja rypsiä. Ohra menee pääaseiassa rehuksi lähialueen karjatiloille.
- Täällä päin harjoitetaan enemmän
karjataloutta. Viljatilana tätä voidaan
pitää paikallisella tasolla kohtuullisen
kokoisena, muutama isompi taitaa Rautalammilta ja Suonenjoelta löytyä, Kaukolan isäntä kertoo.
Omien viljelystensä lisäksi hän käy
puimassa neljällä muulla tilalla, joten
puitavaa on kaikkiaan noin 250 hehtaaria.
Teksti: Iiro Lyytinen Kuva: Tuula Saastamoinen
Pikkujoulunäytelmässä lavalle nousevat Taavi Simonen, Maria Salminen,
Tuomo Hänninen, Riku Simonen ja Kirsi Niemi.
Uusi porukka, pitkä historia
Rautalammin Teatteri
heräsi henkiin
Rautalammin Teatteri on herännyt (ent. Pekkarinen) ryhmät, jotka esittivät
henkiin. Luvassa on musiikkia si- ainakin Kätkäläistä, Kolmea iloista rossältävä pikkujoulunäytelmä. Taavi voa ja Palin omia tekstejä. Me otettiin
Simonen toivoo homman jatkuvan nyt tällä pikkujoulunäytelmäporukalla
keväällä, kaavailuissa on myös kesä- nimi käyttöön, saatiin ainakin pitkä historia siinä samalla, Simonen kertoo.
teatteri.
Musiikkia sisältävä noin 45-minuuttinen pikkujoulunäytelmä esitetään
Ravintola Mortonissa neljä kertaa. Simonen paljastaa Joulupukin kokevan
näytelmässä vastoinkäymisiä, mutta ei
suostu paljastamaan juonesta enempää.
Näytelmässä mukana ovat Simosen
itsensä lisäksi Tuomo Hänninen, Maria
Salminen, Kirsi Niemi ja Riku Simonen.
Airi Väisänen toimii kuiskaajana.
Rautalammin Teatterilla on pitkä
historia. Muutaman vuoden hiljaiselon
jälkeen Simonen toivoo teatterikulttuurin jälleen nousevan Rautalammilla.
- Ensimmäisenä Rautalammin Teatterin nimeä käytti Veijo Baltzar. Sen jälkeen samalla nimellä toimi Pali Paldanin
Simonen kehuu näytelmäporukkaa
hyväksi ja suunnitteilla onkin jo ollut
jatkaminen kevätkaudella. Myös kesäteatteri elää toiveissa.
- Kesäteatteria ei ole Rautalammilla ole muutamaan vuoteen ollut. Olisi
mahtavaa jos ensi kesänä saataisi jonkinlainen näytelmä aikaiseksi, hän kaavailee.
Joulupukin poika - karvaton
totuus Korvatunturin huipulta
Esitykset Ravintola Mortonissa
pe 23.11. klo 21
la 24.11. klo 21
ke 28.11. klo 19
to 29.11. klo 19
Liput 6€, esityksen kesto n. 45 min.
Katriinan
017 387 2142
040 559 4158
info@katriinakesti.fi
kukka- ja juhlapalvelu
050 321 4452
Tervo
13
www.rautalamminseurakunta.fi
KIRKKOHERRANVIRASTO
Kuopiontie 38, 77700 Rautalampi
Puh. 020 155 6160
TAPAHTUMAT
PE 16.11. Lukiolaisten pizzailta
seurakuntatalolla klo 16.
LA 17.11. Lähetyskirppis seurakuntatalolla
klo 10-14. Pöytävuokra 5€
lähetystyön hyväksi. Tarkempia
tietoja ja pöytävaraukset MarjaLeena Pöyhönen p. 040 564 7704.
SU 18.11. Hengitys-, Sydän- ja
Diabetesyhdistyksen kirkkopyhä.
Messu klo 10.
TI 20.11. Yleisöluento tupakasta irti
pääsemiseksi seurakuntatalolla,
yhteistyössä SuonenjoenRautalammin Hengitysyhdistyksen
kanssa, dosentti Tellervo Korhonen.
KE 21.11. Valoa pimeyteen -konsertti.
Suonenjoen musiikkiopiston
oppilaita ja opettajia. Glögitarjoilu,
jonka järjestää Rautalammin
musiikinystävät ry. Ohjelma
ilmainen, vapaaehtoinen maksu.
SU 2.12. Perhemessu kirkossa klo 10.
Suvi Iso-Herttuan, Terhi Härmän
ja Marja-Leena Pöyhösen tehtäviin
siunaaminen, kirkkokahvit
seurakuntatalolla.
TI 4.12.
Tuiki, tuiki tähtönen, Sisä-Savon
kansalaisopiston ja seurakunnan
joulukonsertti kirkossa klo 18.
TO 6.12. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus
kirkossa klo 10. Kunnianosoitus
sankarihaudoilla.
KE 12.12. Päivähoidon ja päiväkerhojen
joulujuhla kirkossa klo 18.
SU 16.12. Kauneimmat joululaulut
kirkossa klo 18.
TI 18.12. Joulukonsertti kirkossa klo 18.
Sointu-kvartetti.
Matkalaukkukeräys Skuoritsan vaatekuljetusta
varten. Laukun voi tuoda kirkkoherranvirastoon
23.11. mennessä.
Muut tapahtumat ja viikottaiset tilaisuudet
löydät seurakunnan nettisivuilta ja
Facebookista. Voit myös tilata seurakunnan
kuukausitiedotteen sähköpostiisi.
www.rautalamminseurakunta.fi
Marja-Leena Pöyhönen toivoo tapaavansa mahdollisimman monta seurakuntalaista kauneimmissa joululauluissa.
Marja-Leena Pöyhösestä
lähetyssihteeri
Marja-Leena Pöyhönen kertoo saaneensa kipinän lähetystyöhön 1980-luvulla, kun hän osallistui seurakunnan järjestämälle matkalle lähetysjuhlille Raumalle.
- Silloin teemana oli Etelä-Amerikan katulapset.
Omat lapset oli silloin pieniä ja se sai minut ajattelemaa,
mitä kaikkea meillä on, mitä muilla maailmassa ei ole.
Otin vapaa-ajalla osaa seurakunnan tilaisuuksiin ja olin
mukana lähetysrenkaassa.
Lähetyssihteerin tehtäviin kuuluu yhteydenpito
maailmalla oleviin seurakunnan lähetteihin sekä lähetystapahtumien organisointi omalla paikkakunnalla.
Pöyhönen kertoo olevansa uudesta tehtävästään innostunut, ja hän kokee haasteena lähetystyön nostamisen
uuteen kukoistukseen. Hän uskoo, että nykyteknologia
mahdollistaisi perinteisen lähetystyön ohella myös suoran kanssakäymisen.
- Nuoria perheitä pitäisi saada mukaan seurakunnan lähetystyöhön, Marja-Leena toivoo.
Lähetystyötä lähellekin
Lähetystyön ei aina tarvitse suuntautua kauas, esimerkiksi maapallon toiselle puolelle. Esimerkiksi Venäjällä asuu paljon Suomen sukulaiskansoja, joilla ei
ole mahdollisuutta lukea Raamattua omalla äidinkielellään.
- Minun mielestä siinä suomalaiset voivat olla te-
kemässä lähetystyötä niinkin lähelle, että heille saataisi
mahdollisuus lukea uskonnollisia tekstejä. Siellä on kovasti kiinnostusta aiheeseen, mutta kristillinen perintö
ei ole kulkenut kuten Suomessa, sillä Neuvostoliiton
aikaan kaikki uskonnon harjoittaminen oli kiellettyä.
Paluu kotiin
Marja-Leena asui Rautalammilla 33 vuotta, kunnes
miehensä kuoltua päätti palata omille juurilleen Leppävirralle. Hän kuitenkin palasi Rautalammille tänä
kesänä.
- Kun tulin takaisin, kaikki loksahti kohdalleen.
Kotiinpaluu oli todellinen kaikissa merkityksissä, täällä
on kaikki ystävät ja tuttavat. Tutut ihmiset tuovat tällaiselle iäkkäälle leskelle turvallisuutta, hän iloitsee.
Hän jäi pois työelämästä viime keväänä. Suunnitelmissa oli jonkunlaisen harrasteen löytäminen tai
hyväntekeväisyystyöhön osallistuminen. Seurakunnan
lähetyssihteerin paikka osui kohdalleen.
- Se oli vastaus rukouksiini, uskon asioiden loksahtavan paikalleen. Ihanaa kun on syttynyt ihan uusi palo
tehdä asioita.
Marraskuussa seurakunnan lähetystyö järjestää
kirpputorin seurakuntatalolla. Myyntipaikkamaksut
käytetään lähetystyön hyväksi.
- Kauneimmat joululaulut on yksi perinteisimmistä lähetystapahtumista, ja toivon tapaavani siellä monta
rautalampilaista.
Tupakat pois ja piiput piiloon - mutta miten?
14
Seurakuntatalolla kuullaan tiistaina 20.11. rautalampilaislähtöisen dosentti Tellervo Korhosen yleisöluento tupakasta irti pääsemiseksi. Luennossaan Korhonen käsittelee tupakoinnin lopettamisen vaikeutta tutkimustiedon
valossa. Hänen mukaansa tietoisuus tupakan vaaroista
on nykyisin hyvä, ja suuri osa tupakoitsijoista haluaisi lopettaa.
Lopettaminen ei aina onnistu ensimmäisellä eikä toisellakaan yrittämällä, ja hän toivookin voivansa esittää apukeinoja lopettamista yrittäneille. Niin ikään hän toivoo
saavansa yleisökseen terveydenhuoltoalan henkilöstöä
sekä yleisesti asiasta kiinnostuneita sekä tupakoinnin lopettamisessa tukihenkilönä toimimisesta kiinnostuneita.
Tellervo Korhonen toimii dosenttina Helsingin yliopiston
lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Teksti ja kuva: Juho Pahajoki
Paha äitipuoli -teokset edustavat pelkistetympää linjaa Wildrosen töissä.
Etsijä rakentaa taidetta
hylkytavarasta
Sunnuntaina 5.11. avattiin
Anna Wildrosen talvinäyttely
Rautalammin museossa. Sadun lumoa ja idän taikaa –otsikolla kulkeva näyttely esittelee
laajan kattauksen Anna WildRrosen eli Pirkko Toiviaisen taidetta.
Wildrose tekee taidettaan kollaasitekniikalla yhdistellen vanhaa
romua pitsiin, kimalteeseen, kuviin,
mihin tahansa käsillä oleviin. Museolla pidetään myös halukkaille työpajoja, joissa taiteilija opettaa luomistapaansa.
Näyttelysaliin astuessa ensivaikutelma on häkellyttävä. Värejä,
kultaa ja loistetta on joka puolella.
Toiviainen kertoo, että hän haluaa
rohkeasti käyttää meille suomalaisille
hieman vieraita värejä ja kimalletta. Hän onkin onnistunut tekemään
tavallisesti epäilyttävänä ja mauttomana pidetystä kaunista taidetta.
Äärimmäisellä ja rohkealla yhdistelyllä Toiviainen luo teoksistaan jotain
enemmän kuin osiensa summan.
Näyttely jakautuu useisiin eri
teemoihin, jotka luotaavat elämän
eri puolia. Wildrosen taiteessa on
edustettuna ilot ja surut, vahvuus ja
heikkous. Ensimmäisenä yläkerran
näyttelytilaan kavutessa vastaan tulee
lähes puhtaan valkoinen morsiamen
maailma, mutta toki sieltäkin punai-
nen väripiste löytyy. Elämä haavoittaa jokaista.
Näyttelysalin oven päällä on
pyöreä kuva, jossa tyttö on tummana
kieppuvan maailman keskellä. Ylös
luotu katse etsii tietä sekavassa, kieppuvassa maailmassa. Sitä voisi ajatella lähtöpisteeksi Anna Wildrosen taiteelle, jossa heijastuu niin ihmisenä
olemisen eri puolet, naiseus, tunteet
kuin maailman tilakin.
Analyyttinen katselija saattaa
mennä Wildrosen teosten äärellä
hämilleen. Vaikkapa kristilliseen
ikoniin yhdistetään arjen käyttöesineitä, eläimiä, kultamaalia ja muita
ornamentteja. Kaiken huipuksi taulu
on rakennettu silityslaudan pohjalle. Onko tämä taidetta ollenkaan?
Varmasti on. Wildrosen teoksissa
pelkistyy mielestäni taiteen idea: se
koskettaa ja herättää ajatuksia. Joka
avoimin mielin asettuu tarkastelemaan teosten tyttöjä, naisia, madonnia tai eläinhahmoja ei voi olla liikuttumatta.
Toiviainen kertoo luomisprosessinsa olevan leikittelevää kuvien
rakentamista. Teokset syntyvät alitajunnasta, eivät valmiiksi päätetyistä
teemoista. Taiteilijalle itselleen, kuten myös katselijalle, kuvan merkitys saattaa avautua vasta hiljalleen.
Jätemateriaaleja käyttävän taitelijan
sydäntä lähellä on maailman ja luonnon tila. Vaikka jotkut teokset ovat
selvästi kantaaottavia, useimmat an-
tavat kuitenkin katsojalle tilaa omaan
tulkintaan.
Vaikka teoksissa käytetyt kuvat
saavat helposti symbolisen merkityksen, ei tätä näyttelyä tarvitse yrittää
väkisin ymmärtää tai tulkita. Ennen
kaikkea teokset ovat kauniita, kiehtovia ja sadunomaisia kuvia. Näihin
kuviin jokainen, joka malttaa pysähtyä ja katsoa, tuo kuitenkin mukaan
omat merkityksensä.
Omia suosikkejani teosten joukossa olivat pelkistetyn harmaisiin
sävyihin puetut Ilkeä äitipuoli –teeman kuvat. Vanhan egyptiläispatsaan
kasvojen ympärille on koottu naisen
nurjaa puolta kuvaavia tauluja. Pelkistyksen ja yksityiskohtien yhdistelmä toimii. Tuoreinta Wildrosea
puolestaan edustaa siniset työt, joista
näkee, että jotakin on kehittymässä,
mutta lopputulos ei ole vielä täysin
selvillä.
Viimeisenä, ulos astuttaessa jo
näyttelysalin kierrettyään, katsoja näkee pyöreän teoksen, jossa istuu tyttö
levollisena kirjaa lukien, kauneuden
ympäröimänä. Liekö hän on sama
tyttö, joka sisäänkäynnillä etsi vielä
tietänsä? Yksi viesti tämän pitkän linjan taiteilijan töissä on selvä: luota itseesi, etsi oma tiesi, sinä kelpaat kyllä.
Näyttely on esillä 28.2. asti. Rautalammin museo on avoinna maanantaista torstaihin klo 11-16. Eläkeläisillä ja työttömillä on näyttelyyn
vapaa pääsy maanantaina 17.12.
Varastotie 2
77600 Suonenjoki
p. (017) 512 000
0400 376 884
Rautalampilehti saatavilla myös
seuraavissa paikoissa:
Rautalampi
• Artteli
• Neste
• Vanha Peura
• Piilopirtti
• Morton
• P-k Hilla
• Kunnanvirasto
• Kirjasto
Suonenjoki
• Koskelon
matkailukeskus
• Kahvila Aurora
Lisäksi
• Teboil Vesanto
• ABC Tervo
• POP Pankki Konnevesi
Näköislehti ja PDF-lehti ladattavissa
www.rautalampilehti.fi
15
RAUTALAMMIN KUNTA TIEDOTTAA
Business Forum valmentaa lukiolaisia yrittäjyyteen
Liiketoiminnan harjoittelua koulun ohessa
Lukion Business Forumilaiset Riku Simonen, Mikko Piltonen, Jannika Hämäläinen, Emilia Lyytinen ja Ville Kotro.
Poikien ryhmän suunnitelmana on valmistaa ja myydä lukion poikakalenteri. Tytöt järjestävät kirpputorin.
Rautalammin lukion kurssivalikoima kasvoi tänä syksynä, kun
opiskelijoille tuli mahdollisuus
suorittaa yrittäjyyskasvatuksen
opintoja.
Uudella Business Forum -kurssilla lukion opiskelijoita yrittäjyyteen valmentavat Tiimiakatemian
tiimiyrittäjät. Tarkoituksena onkin
opettajamaisen roolinoton sijaan
valmentaa opiskelijoita pääsemään
yhdessä asetettuihin tavoitteisiin.
YRITTÄJYYS
MAHDOLLISUUTENA
Yrittäjyyskasvatus on toteutettu
Uusi maaseutu mahdollistajana
-hankkeen puitteissa. Valmentajina ovat toimineet Jukka Tiihonen,
Marja Kämppi, Veera Puupponen
ja Leena Kilponen.
Kurssin tarkoituksena on saada lukiolaiset näkemään yrittä-
JOULUN AVAUS
Rautalammilla
lauantaina 24.11.
Perinteiset joulumyyjäiset Matti
Lohen koululla, kunnan joulupuuro
kunnanviraston pihalla, Museon
joulunavaus, Päivä paloasemalla, kirjasto
avoinna.
16
Katso lisätietoja tämän lehden
sivulta 2.
jyys mahdollisuutena myös oman tanssien päätteeksi pojat päättivät
tulevaisuuden kohdalla sekä toi- poseerata ilman paitoja, Mikko Pilmimaan aktiivisesti muiden lu- tonen valottaa.
kiolaisten kanssa. Kurssi ei ole pelPoikien ryhmä onkin jo orgakästään yrittäjäksi kasvattamista, nisoinut kalenterin valmistuksen;
vaan kokonaisvaltaista
kuvaaja on varattu ja
asenteiden ja taitojen
painatuksesta sovittu
”Kurssi on ollut
kehittämistä. Kurssi
Netsorin kanssa. Vuomukavasti erilainen
järjestetään arkikouden 2013 kalenteri tukuin muut lukion
lupäivien ulkopuolellee myyntiin marraskurssit.”
la, mikä edellyttääkin
joulukuun vaihteessa
myös kurssilta kiinja sitä saa ainakin Artnostavuutta lukiolaisten silmissä.
telista ja Pestarin Valinnasta.
- Tämä kurssi on ollut mukaLiiketoimintaa omien
vasti erilainen kuin muut lukion
projektien kautta
kurssit. On pakko ollut ottaa itseään
Kurssilla luodaan opiskelijoille poh- niskasta kiinni, että hommat etenee,
jaa yrittäjänä toimimiseen. Business Mikko Piltonen kertoo.
Forumin puitteissa opiskelijat harJannika Hämäläinen, Emilia
joittavatkin pienimuotoista liiketoi- Lyytinen, Niina Hämäläinen ja
mintaa.
Fanny Hänninen järjestävät puoPojilla on suunnitelmissa luki- lestaan kirpputori nuorisotiloilla.
on poikakalenterin julkaiseminen.
Myyntipöytien lisäksi kirpputorilla
- Idea lähti siitä, kun vanhojen on pieni kahvio.
Rautalammin
kirjasto avoinna
lauantaina 24.11. klo 9-13
Suuri poistomyynti!
Tarjolla mm. historiateoksia, runoja ja
romaaneja...
Perjantaina 7.12. kirjasto on suljettu.
RAUTALAMMISTA
RUOKAPALVELUJEN
YKKÖNEN
Rautalampi on pilottikuntana EcoCentrian,
Laatuketjun ja Savon ammatti- ja aikuisopiston
Kestävät hankinnat -hankkeessa. Hanke on ideoitu Lähiruokaviestillä vuonna 2011 ja sen tavoitteena on julkisten ruokapalveluiden hankintaosaamisen edistäminen.
Hankkeessa on kahdeksan pilottipaikkakuntaa, joista yksi on Rautalampi. Hankkeen yhteyshenkilönä Rautalammilla toimii elinkeinoasiamies
Marita Leskinen.
- Hankkeessa toteutetaan sekä Rautalammin
kunta- että elinkeinostrategiaa, joiden mukaan
Rautalampi profiloituu luomu- ja lähiruokakunnaksi, Leskinen sanoo.
Ideana on kehittää jokaisessa pilottikunnassa alueelle merkittävistä elintarvikkeista yhdestä kahteen luomu-, kasvis- tai sesonkituotetta.
Rautalammilla tuotteen raaka-aineeksi on valittu
marja, josta voi kehittää esimerkiksi välipalasmoothien. Kehityshankkeeseen otetaan mukaan
myös paikalliset elintarvikealan yrittäjät.
Lukion Business Forum
-kurssin opiskelijoiden
Kirpputori
la-su 1. - 2.12.
klo 10-15
Nuokun tiloissa
JOULUKAHVIT
Kaikille rautalampilaisille yrittäjille,
elinkeinonharjoittajille ja itse itsensä
työllistäville.
VANHASSA PEURASSA
torstaina 13.12. klo 9.00
Mukana kunnanjohtaja ja
elinkeinoasiamies. Tervetuloa
vaihtamaan kuulumisia ja
keskustelemaan ajankohtaisista asioista.
Kahvit tarjoaa Rautalammin kunta.
• Sorat ja murskeet
• Käytettävissä kuorma-auton hiekoituslaite ja alusterä
• Kuormaukset ja maansiirtotyöt pyöräkuormaajalla
• Lavettikuljetukset
• Kalliomurskeet Hanhitaipaleen kalliolouhokselta
Sisä-Savon
Nuohouspalvelu Oy
Konnekoskentie 251 B
77700 Rautalampi
Jari Pietiläinen
040 581 8771
Hannu 0400 272 445 • Markus 040 768 7416
nuohooja.pietilainen@hotmail.fi
Tero Hiltunen
040 149 0123
nuohooja.hiltunen@hotmail.fi
• Kaksi inva-autoa
(joista toisessa uutuutena paarivarustus)
• 16-paikkainen bussi
JUHA 040 765 3398
SIRKKA 0400 670 777
Myös udet!
maatalo
Psykiatrian erikoislääkäri Anu Hirvonen
Vastaanotto: Kuopiontie 22, 77700 Rautalampi
Ajanvaraus maanantaisin klo. 8.30–12.00
Puh. 050
Tarja p. 040 582 7226
Anne p. 040 703 8478
305 6515
HOIKANKULJETUS KY
Rautalampi
• kuljetukset ja muutot kokosivuaukeavalla autolla
• kuolinpesien tyhjennykset
KAIVINKONETYÖT
10-20 tonnin pyörä- ja telakoneilla
HOIKANHUOLTO
• maatalous-, henkilöauton-, pakettiauton
ja kuorma-auton renkaat
• korjaukset ja asennukset
• kuorma-autojen renkaiden pinnoituspalvelu
• mökki-/omakotitalkkari
Koneurakointi
Sami Lehmonen
040 705 1586
040 027 8075
IMUAUTOPALVELUT
KAIVOJEN
TYHJENNYKSET
Soita
040 705 1586
Sami Lehmonen
Rautalampi
044 751 4555 • hoikanhuolto@vatto.net
Vehkamurrontie 85, Rautalampi
• Autokierrätys/romutustodistukset
• Rehupaalien kuljetus
• 40 t autovaaka
• Romumetallin nouto/osto
• Rumpuputkea 160/315/500
Romunkeräys
PULKKINEN OY
Pasi Pulkkinen
Lintikonkatu 26
77600 Suonenjoki
Puh. 0400 175 058
www.romunkerayspulkkinen.fi
JT
PARKETTITYÖT
• Hionta, lakkaus, petsaukset
• Asennus- ja korjaustyöt
• Sisäremontit, sauna- ja
suihkuremontit
• Asuntoautovuokraus
Soita Jarmolle
040 715 5625
KULJETUKSET • NOSTOT
• Pihapuiden poistot nostokorista
• Polttopuita
• Suursäkeissä pelletit
lämmitykseen ja kuivikkeeksi
• Paalitettua kutterinpurua
Ari Pitkänen 0400 372 572
www.transkuljari.fi
Kone Raivio Ky
• Kaivinkonetyöt
14 tn ja 1,5 tn
• Traktorityöt,
• Talvikunnossapito
tehokkaalla
kalustolla
Soita Ville, 040 766 5769
email: ville@koneraivio.fi
www.koneraivio.fi
A
VARA A!
S
S
I
O
AJ
OSTETAAN / NOUDETAAN
• Rauta- ja peltiromua
• Autot, maatalouskoneet ym.
• Akut, jalometallit (Kupari, rst., alumiini)
• Romutustodistukset • Renkaiden vastaanotto
T:mi HM Korhonen
Herrantie 1073, 77700 Rautalampi
0400 954 814
Ympäristöluvan
omaava
yritys
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
Harri Ikävalko
Asemakatu 11
77600 Suonenjoki
(017) 513 652
17
Kyliltä kuultua: Entisajan reissuja
Tarina kertoo, että ennen sotia pari isäntämiestä Konneveden Istunmäen kylältä lähti ostosmatkalle
Rautalammille. Kävi kuitenkin niin, että kun he ehtivät maantien varteen, oli linja-auto jo mennyt. Miehet
päättivät kuitenkin lähteä kävellen matkaan. Säkinsillan
kohdalla toisen miehen kengässä alkoi hiertää: ”Mikähän
tuolla kengässä on, pitäisi katsoa”. ”Ei kai siellä mitään
erikoista ole, jatketaan vain matkaa”, toinen vastasi. Kilpimäen kohdalla ongelma toistui: ”Kyllä nyt pitää huilata
ja katsoa, mikä tuolla kengässä on. Koskeekin jo niin kovasti.” ”Mikäs siinä, katsotaan pois”, matkakumppani sanoi. Mies riisui kengän ja totesi: ”Arvasinhan minä, että
jotain täältä löytyy. Täällä on neljän tuuman rautanaula
mennyt kantapäästä sisään, ei näy enää muuta kuin naulankanta”. Mies otti naulan pois ja matka jatkui.
Mies Konnekosken kylältä päätti lähteä hevosella
myllyreissulle Iisvedelle. Silloin joskus lähin mylly oli
siellä. Mies lastasi hevosen kolikärryyn myllykuorman,
mutta ei peitellyt sitä mitenkään, koska ilma näytti hyvältä. Mies pääsi myllylle ja kuormaa purettaessa mylläri
ihmetteli: ”Miten kaikki säkit on toisesta päästä märkiä?” Tähän mies vastasi: ”Kun minä pääsin Kilpimäen
päälle, niin sadekuuro yllätti. Oli niin selvä sateen raja,
että puolet kuormasta oli sateen puolella ja toinen puoli
poutaisella puolella.” Olisi kannattanut kuorma peittää,
tai ainakin puolet.
Kalevi Poimala
Kunnolliset päättäjät
Olen aina äänestänyt kaikissa vaaleissa,
niin tein nytkin. Numeron piirsin sunnuntaina
28.10.2012 tavalliseen tapaan arvokkaasti varsinaisena vaalipäivänä, vain kerran on pitänyt toimia ulkomaan matkan vuoksi ennakkoon. Uhosin
vielä presidenttiä valittaessa kykeneväni tekemään
valinnan ilman konetta. Nyt menin piruuttani
kokeilemaan. Ehdokkaani olin toki päättänyt aikoja sitten. Yllätyin, kun toinen aparaatti asensi
tutun miehen satojen joukosta ykköstilalle. Toisen
vehkeen tuloslistalla sijoitus oli komeasti kolmas.
Ehkä niissä jotakin taikaa on.
Kiinnostukseni asiaan on vähentynyt vuosien
saatossa oleellisesti. Olin armeijassa 1974 ja lähdin
Koulutieltä saapastelemaan linja-autolle lomani
päättyessä. Tuntemani mies, joka ei aikaisemmin
ollut minua edes tervehtinyt, tarjosi yllättäen autokyytiä Osuuskaupan nurkalle Matkahuoltoon.
Ihmettelin kieltäytyessäni höveliä käytöstä, kunnes älysin vaalien läheisyyden. Nyt kiersin kaupungilla kulkiessani kaukaa lappujen jakajat, joita
säälin kovasti viimeaikaisten säiden vuoksi. Siellä
he seisoivat niskat kyssässä vesisateessa niin Eduskunnan puhemies kuin ministeritkin. Puhumattakaan näistä poloisista, joille kävi melkein kuin
Simo Salmisen laulussa: ”Serkkupojan oteääni
hukkui postissa ja minä äänittä jäin.” Teematkin
tuntuivat karanneen. Olen yksinkertainen yliopistosivistystä vaille jäänyt ikääntynyt ukko. Jotenkin
mielsin, ettei EU:n velkakriisiä välttämättä ratkaista kunnanvaltuustoissa. Ehkä kannattaisi keskittyä mieluummin vanhusten kakkavaippoihin.
Nuorempana istuin silmä kovana television ääressä
myöhälle yöhön odottelemassa tuloksen selviämistä, räknääminen kesti vielä kolme vuosikymmentä
sitten huomattavasti nykyistä pitempään. Nyt tulos
pääpiirteittäin on vahvistunut puoli yhdeksän uutisissa, samoihin aikoihin tietää oman ehdokkaan-
18
Uutiset suoraan omalle Facebooktai Twitter-sivulle!
sa kohtalon ja joutaa valmistautumaan yöpuulle.
Myös netistä löytyvät tarkat tiedot nopeasti.
Työssäni olen tutustunut kunnalliseen päätöksentekoon. Se on luvalla sanoen kovin hidasta ja
kankeaa. Virkamiesten kanssa vielä pärjää, mutta
kun politiikka vaikkapa mielenosoitus- ja kerjäläiskysymyksissä tulee mukaan kuvioon, ollaan huteralla alustalla. Esimerkiksi ammatikseen mieltään
ilmaisevat henkilöt osaavat taitavasti käyttää kanaviaan ja hakea mieleisensä vastauksen sopivalta vaikutusvaltaiselta taholta. Poliisin on sinänsä
helppo tehdä ratkaisunsa lain ja säännösten nojalla
tarkoituksenmukaisuus huomioiden. Yleensä toimenpiteet ainakin pitkittyvät.
Kesämökkipaikkakuntamme Pälkäneen asioita tulee seuratuksi toisesta näkövinkkelistä. On
ollut muun muassa rakennuslupa-asioita, jotka alkuhämmingin jälkeen sujuivat mallikkaasti. Olen
myös mietiskellyt puolenkymmentä vuotta sitten
tehtyä kuntaliitosta. Siinä tilanteessa tehtiin mielestäni ainoa oikea ratkaisu. Aika näyttää, kuinka
pitkään sinnittelyyn rahkeet riittävät tällä veronmaksajien määrällä ja nykyisellä rakenteella.
Helsingissä on asukkaita n. 595 000, kunnan
työntekijöitä n. 40 000 ja kunnanvaltuutettuja 85.
Pälkäneellä vastaavat luvut ovat vajaat 7 000, n. 370
ja 27. Rautalammilla n. 3500, n. 170 ja 21. Jokainen
voi arvuutella lukujen valossa yksittäisen valtuustoon valitun vallankäytön laajuutta ja merkitystä.
Jokaisella paikkakunnalla on runsaasti puoluetaustansa vuoksi oppositioon lukeutuvia valtuutettuja,
joilla ei käytännössä ole kuin rakkikoiran osa
päätöksiä nuijittaessa. Entinen poliisi ja kansanedustaja Suti Aittoniemi kuvasi oppositiopolitiikkaa sanoen siitä syntyvän ainoastaan kovaa ääntä. Vahvat valtuustojen
ja hallitusten puheenjohtajat runnovat
halutessaan omat ajatuksensa pää-
www.facebook.com/
rautalampilehti
töksiksi. Valta on jaettu epätasaisesti harvoille.
Siitäkään huolimatta ei kiinnosta. On luotettava
virkamiehiin, jotka valmistelevat esitykset ammattitaidolla poliitikkojen riideltäväksi.
En epäile edusnaistemme tai -miestemme ammattitaitoa, sillä olen ollut heitä itse demokraattisesti valitsemassa. Sisareni mies kuului pitkään nyt
jo edesmenneen Jurvan kunnan valtuustoon. Hän
naureskeli joskus istuntoja. Miljoonien markkojen
lainat koputeltiin pöytään ilman keskustelua. Kun
vuoroon tuli jääkiekkokaukalon laudoituksen uusiminen, löytyi pöydän ympäriltä asiantuntijoita
noin kymppitonnin hankintaan kosolti. Puntaroitiin pitkään keskustellen hanketta työllistämisen
kannalta, tiedettiin, mikä puu kestää vaihtuvissa
olosuhteissa parhaiten ja kuka myy sen edullisimmin sekä kuka on pätevin naputtelemaan laidat
kiinni.
Vanhat rautalampilaiset muistavat, kuinka
emäpitäjä pääsi 1960-luvulla koko valtakunnan tietoisuuteen, kun Suomen Pientalonpoikien puolueen
ehdokas syyllistyi vaalivilppiin. Häneltä kyselivät
karjalaiset kylällä: ”Onko tullu tehtyy kavalluksii?”
Mitä pienemmästä kunnasta on kyse, sitä paremmin on valtuutettujen tultava keskenään juttuun
ainakin salin ulkopuolella. Minulle on kerrottu
seuraava ylen ikääntynyt tarina. Uskon sen olevan
satua. Kyse oli nyt jo itsenäisenä kuntana kuopatun sydänhämäläisen paikkakunnan edusmiehistä. Silloiseen SKDL-ryhmittymään kuuluneen
täyttäessä 50 vuotta kokoomuslainen vallanpitäjä
lahjoitti kaverilleen hautapaikan. Vuosikymmen myöhemmin jäi lahja antamatta kokonaan. Perustelu kuului: ”Edellinenkin on
avaamatta”.
Juuristaan ylpeä Rautalammilla
syntynyt Jussi-Pekka Lämsä
on Helsingin poliisilaitoksen
operaatiopäällikkö.
www.twitter.com/
rautalampilehti
Päätoimittajan palsta
Helppo muutto
Rautalampilehden toimitus muutti Hubille. Muutto oli
helppo, sillä mukaan lähti ainoastaan tärkeimmät työssä tarvittavat välineet: tietokone ja kamera. Muistiinpanovälineetkin jäivät
vanhalle toimistolle, mutta onneksi kyniä ja paperia on maailma
täynnä. Työpiste Hubilla odotti valmiina tulijaansa, netti toimi ja
tulostin oli käytettävissä.
Hub, jos mikä, on yrittäjäystävällisyyttä. Kaikki on valmiina, ei
tarvitse kuin alkaa töihin. Edes kahvinkeitosta ei tarvitse huolehtia
itse. Puitteiden ylläpitäminen on hubin pitäjän vastuulla, itse voi
todellakin keskittyä olennaiseen.
Nyt ongelmana onkin ainoastaan vanha toimistomme, joka
nyt odottaa tyhjentämistä. Harmi, etten tarvitsisi oikeastaan mitään tavaroita sieltä mukaani. Pitää kuitenkin olla yrittäjäystävällinen itsekin ja saada vanha toimisto tyhjäksi seuraavaa yrittäjää
varten.
Kaikkien yrittäjien toivoisin ennakkoluulottomasti kokeilevan kaikkea uutta. Työnteko yhteisessä toimistossa on yksi asia,
johon ei kannata sanoa ei ennen kuin on kokeillut. Henkilökohtaisesti toivon myös, että niin asiakkaamme kuin lukijatkin löytävät
helpommin paikalle toimitukseemme.
Iiro Lyytinen
päätoimittaja
Rautalampilehden kamera kiertää
Kuvia lehden toimitukseen voi lähettää
osoitteella toimitus@rautalampilehti.fi
Liitä mukaan pieni tarina tapahtumasta
sekä kuvaajan nimi.
Parhaat julkaistaan tällä palstalla.
ssä
otinäytökse
u
-m
o
k
k
e
m
ari
muodista.
stämässä M
en ja kevään
lv
Arttelin järje
ta
n
a
v
le
alasia tu
maisteltiin p
Hänninen palkitsiSeuratyöntekijä Janne Mensonen ja Ari
päättäjäisissä.
vat kauden parhaat palloilijat kauden
ttiin Rauutu-Hub ava
se
a
a
m
n
e
in
dustaja
nsimmä
piti kansane
sa
is
is
Maailman e
ja
a
v
a
n
Juhlapuhee
i.
talammilla.
Markku Ross
t julkaim -opiskelija
ru
o
F
ss
e
n
si
u
uvassa
in lukion B
3. Harjoitusk
1
0
2
e
ll
e
Rautalamm
d
o
iainen.
alenterin vu
t Kaisa Kaip
u
n
a
tt
o
sevat poikak
n
o
Liider. Kuvan
Ville Kotro ja
Rautalampilehti 11/2012
Painos: 10.000 kpl
Jakelualue: Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto ja Konnevesi
Osoitteeton jakelu, Itella
Painopaikka: I-Print, Seinäjoki
t muiden
Mortonissa syksyllä yleisöä on villinny
muassa Danny sekä Lord Est.
Kuvat: Aleksi Aaltonen ja Petri Virta.
Kustantaja:
Viestirauta Oy
Toimitus:
Kuopiontie 13
77700 Rautalampi
toimitus@rautalampilehti.fi
Päätoimittaja:
Iiro Lyytinen
050 536 5570
iiro@rautalampilehti.fi
Myyntipäällikkö:
Carita Toivola
050 327 7014
carita@rautalampilehti.fi
Ilmoitusmyynti:
Tari Toivola
050 569 1669
tari@rautalampilehti.fi
Ilmoitusvalmistus:
Tarja Kovero
040 487 1203
tarja@rautalampilehti.fi
19
Konneveden kirkossa
Baritoni Esa Ruuttunen
ja sellokvartetti
Seeli Toivio, Ulla Lampela,
Jussi Makkonen,
Matti Makkonen
ke 19.12.
klo 19
ma 10.12.
klo 19
liput 10 €
liput 20 €
Liput ennakkoon Voxis-kirppikseltä, Kauppatie 39,
ke 10-17 ja la 10-14, puh. 040 726 9498.
20
muu ohjelma:
www.konnevesi.fi/seurakunta