s. 8-9 3 5 4 11 - Rautalampilehti

Transcription

Nro 10 • Lokakuu 2013 • ISSN 1796-8313 • www.rautalampilehti.fi • 7. vuosikerta
SUONENJOKI - RAUTALAMPI - KONNEVESI - VESANTO - TERVO
Digipaino siirtyy
Netsorista HUBille
Tervoon avataan
karting-halli
Tärkeitä päätöksiä
liha- ja maitohyllyllä
KY
NE
I
Ä
L
LÄ
N
Ihmisenä
täyttä rautaa
Leena
Pakarinen s. 8-9
10.000
Painos aina vähintäänkappaletta
3
4
5
11
Teksti: Iiro Lyytinen Kuva: Jani Räsänen
Omistatko metsää? Saatat olla
HämyTrans Teamiin kuuluivat Joni Karhu, Mika Haukka, Jari Puranen, Jarno Puranen, Sauli
Laitinen, joukkueenjohtaja Kimmo Turkki, Jani Hämäläinen, Jyri Tikkanen, Sami Hämäläinen,
Aleksi Korhonen ja Jari Koivistoinen. Kuvasta puuttuu joukkueenjohtaja Jari Hämäläinen.
Pinkki joukkue menestyi
jokkiksen SM-liigassa
Monelle meistä on kertynyt arkista omaisuutta, jota emme ajattele
varallisuutena. Jos sinun salavarallisuutesi koostuu vihreästä kullasta, me
autamme puukaupparahojen sijoittamisessa, metsän vakuuttamisessa,
metsätilakaupoissa ja metsätilan sukupolvenvaihdokseen liittyvissä
asioissa. Lisätietoja osoitteessa op.fi/metsavarallisuus
2
Rautalampilais-suonenjokelaisen
joukkueen kilpailumatka Kotkaan
oli odotettua menestyksekkäämpi.
Jokamiesluokan liigakilpailusta palasi
Suomen viidenneksi parhaaksi rankattu joukkue.
- Joukkuekilpailussa hyvällä joukkuehengellä mennään tosi pitkälle. Joukkue
tuntee hyvin toisensa, huolto toimii ja löytyy ammattitaitoisia mekaanikkoja, Heikki
Korhonen huoltoporukasta toteaa.
- Joukkueenjohdon täytyy myös osata ajattaa oikeita miehiä oikeassa paikassa,
Jari Puranen kertoo.
Yksi menestyksen salaisuus lienee
myös toimiva ruokahuolto. Joukkueella
oli käytössä Print Sportin catering-rekka ja
oma kokki, josta moni huippujoukkuekin
lienee ollut kateellinen. Suuri kiitos kuuluu
myös sponsoreille, jotka ovat mahdollistaneet osallistumisen kilpailuun.
- Kyllä reissu meni yli odotusten. Tiedettiin että mahdollisuus pärjäämiseen on,
mutta menestys yllätti itsemmekin, joukkueessa ajanut Joni Karhu kertoo.
Tavoitteena joukkueella oli päästä 12
parhaan joukkoon ja ajamaan finaalipäivänä sunnuntaina. Karsinta lauantaina oli
kova ja lohkojaossa arpaonni lohkojaossa
huono, sillä vastassa oli esimerkiksi viime
MUKANA MYÖS 2014
vuoden voittaja.
- Kaikilla sattui ajot hyvin kohdalleen. Joukkue on päättänyt lähteä mukaan myös
Sunnuntaiaamun finaalikarsinta tuntui tulevana vuonna, vaikka kokoonpanoon
melkein helpommalta kun lauantain alku- saattaakin pieniä muutoksia tulla. Tavoite
on selkeä: mitalisijoitus.
lohkot, Karhu pohtii.
- Jälkikäteen kun on pisteitä laskenut,
Suonenjoen Urheiluautoilijoiden riveistä kerätty HämyTrans Team oli jouk- niin kaukana se ei ollut nytkään, Joni Karhu naurahtaa.
kueena kisassa ensimmäistä kertaa.
- Kuskit riittää jos kalusto riittää, hän
- Viime vuonna ajoin Konginkankaan
UA:ssa liigakilpailun ja tulin ehdottaneek- jatkaa.
Hyvien autojen saamisi, että eikö saataisi omakin
nen on joukkueen mukaan
joukkue aikaan, Jyri Tikka”Joukkuekilpailussa vaikeaa, niitä on vähän ja ne
nen kertoo joukkueen synhyvällä
on kalliita.
nystä.
joukkuehengellä
- Jos teettämällä teettää,
Päätös oli, että joukkumennään tosi
on yhden auton hinta lähemeeseen otetaan ainoastaan
pitkälle.”
mäs 10.000 euroa, Jyri Tikkaoman seuran kuljettajia. Usenen kertoo.
at joukkueet haalivat huippu- Huonoilla autoilla ei pärjää, eikä
kuljettajia useista seuroista, joten kymmenen pärjäävää kuljettajaa samasta seurasta meillä sellaisia onneksi ollutkaan. Kaluson harvinaisuus. Joukkueen pääyhteistyö- ton tasoa on ensi vuodelle kuitenkin vähän
kumppaneina olivat Kuljetusliike HämyT- nostettava.
Tämän vuotiseen liigakilpailuun Kotrans, jonka mukaan joukkue sai nimensä,
sekä Hämäräjopparit, josta puolestaan on kassa osallistui kaikkiaan 27 joukkuetta
ympäri Suomea.
peräisin autojen vaaleanpunainen väri.
Teksti ja kuvat: Iiro Lyytinen
LYHYESTI
Ympäristöministeri Ville Niinistö.
Kuva: STT-Lehtikuva / VNK
Ympäristöministeri lupaili
kansallispuistoa lähiaikoina
Mikko Pajunen Netsorista esittelee suurkuvatulostinta Jukka Varikselle. Suurkuvatulostin ja muut digipainolaitteet siirtyvät
HUB Rautalampiin, joka tarjoaa palveluita jatkossa.
HUBILLE UUDET OMISTAJAT JA UUSIA PALVELUITA
Digipaino siirtyy Netsorista Hubille
- HUB-konseptissa on paljon potentiaalia ja jo olemassaolevat käyttäjät
ovat tiloihin varsin tyytyväisiä. Niiden
toimivuutta tullaan vielä parantamaan
ja uudet jäsenet toivotetaan enemmän
kuin lämpimästi tervetulleiksi, Jaana
Lyytinen-Tuomela kertoo.
HUB on yhteisöllinen työtila, johon
jäsenyyden voi hankkia kuka tahansa.
Tilassa oleva nopea internetyhteys, tulostin, skanneri ja muut toimistovälineet
ovat kaikkien jäsenten käytettävissä.
leen Netsorin yrittäjä Matti Vepsäläinen
kertoo.
- Olen iloinen, että toiminnalle löytyi jatkaja. Palvelu on Rautalammilla
koettu tärkeänä, hän jatkaa.
HUB-yrittäjät kertovat koko SisäSavon aluetta - ja laajemminkin - palvelevan digipainon sopivan hyvin HUBinUUDEKSI PALVELUKSI
toimintaan ja ideologiaan.
DIGIPAINO
Digipaino tulee työllistämään ainaUutena palveluna HUBilla alkaa toimia kin yhden ihmisen, ja tekijää etsitäändigipaino. HUB Rautalampi on ostanut kin parasta aikaa. Tavoitteena on löytää
digipainokoneet sekä suurtekijä nopeasti, sillä painokuva- ja tarratulostimet aikoneet siirrettiin Netsorista
kaisemmin palvelua tarjonHUBille jo eilen maanan”Palvelu on
neelta Netsorilta.
taina. Kuluva viikko on
Rautalammilla
- Halusimme luopua
varattu koneiden asentamikoettu tärkeänä.”
printtipuolen palveluista,
seen.
keskitymme laajakaistaverUudet yrittäjät toivotkon ja webhotellipalveluitavat kaikki yrittäjät terveden kehittämiseen. Myös myymälä ja tulleeksi tutustumaan HUBin toiminatk-laitteiden huolto säilyvät meillä edel- taan ja digipainon palveluihin.
HUB on osa kansainvälistä yhteisöä.
HUB Rautalammin jäsen voi käyttää
verkoston palveluita kaikkialla maailmassa. Rautalammin HUB on maailman
ensimmäinen maaseutu-HUB, Suomessa HUBeja on myös Tampereella ja Helsingissä.
www.rautalampilehti.fi
Rautalammilla pian vuoden toiminut yhteisöllinen työtila HUB on
saanut uudet omistajat. Yhtiön
ruoriin on astunut joukko paikallisia konkariyrittäjiä: Jukka Varis,
Matti Vepsäläinen, Marita Leskinen, Anneli Jalkanen ja Jaana Lyytinen-Tuomela.
Ympäristöministeri Ville Niinistö
kertoi eduskunnassa, että Etelä-Konneveden kansallispuisto on hankkeista nopeimmin toteutettavissa. Aihe
nousi esille eduskunnan keskustellessa ensi vuoden budjetista.
- Uskon, että Konnevesi on kaikkein nopeimmin toteutettavissa.
Siellä ei ole ongelmia, elikkä edustaja
Kivelä saa sinne kotiseudulleen hyvin todennäköisesti kansallispuiston
lähiaikoina. Minä uskon, että sitä on
mahdollista edistää hyvin nopealla
aikataululla, ministeri Niinistö kertoi
puheessaan.
Kansanedustaja Kimmo Kivelä
oli aikaisemmin kysynyt, puhutaanko
uusista kansallispuistoista yksikössä
vai monikossa.
Anja Ahonen
Törmälän Ystävien johtoon
Törmälän Ystävät valitsivat syyskokouksessaan
puheenjohtajaksi
Anja Ahosen. Sihteerinä jatkaa Asta
Lyyra. Edellinen puheenjohtaja Taisto
Matilainen on tehnyt pitkän ja merkittävän työn Törmälän Ystävien puheenjohtajana.
Törmälän Ystävät ry on toiminut
jo vuosikymmeniä Törmälän hyväksi.
Yhdistys on myös loma- ja kurssikeskuksen pienomistaja.
Valtuustot vastaavat
yleisön kysymyksiin
Sisä-Savon kuntien valtuustoissa
järjestetään tänä syksynä kaikille avoimet kyselytunnit. Sisä-Savon kansalaisopiston ja Paikallislehti Sisä-Savon
järjestämät valtuustojen kyselytunnit
alkavat tänään illalla Rautalammilla. Yleisön kysymyksiin vastaamassa
ovat kuntien johtajat, valtuustojen
puheenjohtajat sekä eri valtuustoryhmien panelistit.
Rautalammilla kyselytunti onvaltuustosalissa tänään tiistaina 8.10. klo
18-20, Suonenjoella valtuustosalissa
9.10. klo 18-20, Vesannolla koulukeskuksen ruokasalissa 10.10. klo 18-20
ja Tervossa Mantulla 23.10. klo 13-15.
3
Teksti ja kuva: Sari Toikkanen
Riia Iivarinen ammentaa aiemmista kokemuksistaan tapahtumajärjestäjänä ja mediaosaajana uudessa tehtävässään
karting-keskuksen toimitusjohtajana. Autonasentaja Aku Iivarinen puolestaan tuntee menopelit.
Hyvää vauhtia valmistumassa
Karting-halli valmistuu Tervossa hyvää vauhtia.
Ovet avautuvat yleisölle kuun lopulla.
nyt olla palaamatta pieneen kuntaan, mutta perheyritys
ja Tervossa virinnyt tekemisen meininki vetivät kuitenkin puoleensa.
– Täällä on hyvin kannustava ilmapiiri. Halutaan,
että ihmiset rupeaisivat tekemään jotain. Olisikohan tällaisen perustaminen edes onnistunut isossa kaupungissa?
Uuteen yritykseen osakkaiksi lähtivät kaikki veljekset: Jussi-Pekka Räsänen sekä Aku ja Ilkka Iivarinen, jotka tulevat vastaamaan ratapalveluista ja autoista.
Osakkaaksi ryhtyi myös sisarusparven äiti Liisa Iivarinen. Hän hoitaa yrityksen kirjanpidon.
Riia Iivarinen katselee uuden karting-hallin rakentumista rauhallisin mielin.
– Nyt ei oikeastaan enää jännitä. Myynti on lähtenyt hyvin liikkeelle – jopa yli omien odotusten. Luottavaisin mielin katson tulevaan, Iivarinen sanoo.
Hän tulee työskentelemään JIRA Karting Centerin
toimitusjohtajana vastaten myynnistä ja markkinoinnista. Toimitusjohtaja tullaan näkemään myös lipunmyynnissä ja kahvilan tiskin takana. Tähänkin saakka
Iivarinen yrityskumppaneineen on saanut tarttua työLYSTIÄ AJAMISTA
tehtävään jos toiseen, sillä vielä kevättalvella rakennus oli
täynnä trukkilavoja edellisen yrityksen jäljiltä. Nyt 2500 Kaksitoista aikuisten ja neljä lasten karting-autoa ovat
neliön halli on tyhjä. Katon rajassa kiertävät uutuuttaan valmistuneet Saksassa ja niitä odotellaan lähipäivinä
Tervoon. Kun rata valmistuu, autot vielä
kiiltävät ilmastointiputket ja tehokkaat, uutestataan. Sitten on yleisön vuoro.
det valaisimet. Lattia on muutama päivä
”Täällä
on
hyvin
– Yleensä varataan sellainen kymmesitten saanut peitokseen asvaltin. Sen päällä
kannustava
ilmapiiri.
nen tai kahdenkymmenen minuutin ajoailojuvista pitkistä putkista aletaan pian raHalutaan, että ihmiset
ka. Isommalta porukalta ajoon menee tunkentaa karting-radan reunoja.
rupeaisivat tekemään
nista kahteen, Aku Iivarinen kertoo.
Niin ikään kahvila- ja kabinettitilat
jotakin.”
Hän iloitsee yhdessä sisarensa kanssa
ovat valmistumassa. Sauna- ja pesuhuonesiitä, että karting-hallin avaamista jo odoosasto on jo lähes valmis.
– Lokakuun lopussa tilat avataan yleisölle. Viralli- tellaan.
– Loppuvuosi näyttää jo nyt aika kiireiseltä. On tuset avajaiset pidämme joulukuussa, Iivarinen lupaa.
lossa pikkujoulu-, tyhy- ja polttariporukoita.
MAALLA ON MAHDOLLISTA
Sisarukset kertovat, että kysyntää näyttäisi olevan
Yritysidea lähti Riia Iivarisen veljien ajatusleikistä.
muun muassa Kuopion suunnalla. Siellä harrastajat ovat
– Vanhemmilla on kuljetusyritys. He ostivat tämän päässeet vauhdin hurmaan kesäisin ulkoradalla, mutta
hallin alun perin rekkojen huoltopaikaksi. Pojat keksi- talvella heillä ei enää ole ollut sisärataa käytössään.
vät, että täällähän pääsisi ajamaan kartingia, kun on niin
Entä millaista se karting oikein on?
hyvät tilat. He yllyttivät minutkin mukaan. Niin rupesin
– Lystiähän se on, mitä olen muutaman kerran
tekemään liiketoimintasuunnitelmaa ja alettiin hakea ra- kokeillut. Ehkä nyt tulee itsekin ajettua enemmän, Riia
hoitusta, Riia Iivarinen kertaa.
Iivarinen sanoo hymyillen.
Aikoinaan opiskelemaan lähtiessään hän oli päättä-
4
Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen
Kerkon koululle uusi leikkipuisto
Kotimaisen maatalouden arvostus mitataan siinä vaiheessa, kun kuluttaja valitsee tuotteita
ruokakaupassa, Arja Jalkanen-Kangas sanoo.
MAANVILJELIJÄN TYÖN ARVOSTUS ON KULUTTAJAN KÄSISSÄ
Tärkeät ratkaisut tehdään
liha- ja maitohyllyillä
- Kauppojen lihatiskeille pitäisi palkata kovaäänisiä ihmisiä keskustelemaan tuotteiden alkuperästä. Vaikka moni haluaisi ostaa kotimaista
ja lähellä tuotettua, hintalappu puhuu valintatilanteessa enemmän,
Arja Jalkanen-Kangas harmittelee.
- Maitopurkissakin maidon alkuperämaa on merkitty aika pienellä. Ei
minulla mitään ruotsalaisia vastaan ole,
mutta ei meidän niiden maitoa tarvitsisi
juoda, hän jatkaa.
Uusi-Lummukan tilan emännän
mielestä maanviljelijän työn arvostus on
kuluttajan käsissä, ja tärkeät ratkaisut
tehdään ruokaostoksilla.
- Itselle se on niin selvä asia, mutta
ehkä tietämys tuotteiden alkuperästä ei
ole niin hyvä kuin luullaan. Voi olla, että
joku tietty merkki mielletään suomalaiseksi, eikä vaivauduta tutkimaan pienellä painettuja alkuperämerkintöjä. Siinä
suhteessa olen tyytyväinen, että alkuperämerkintöjä ajetaan tuotteisiin.
- Jopa meillä tilakummina oleva
keskisuomalainen kansanedustaja erehtyi tuomaan meille mökille tanskalaista
grillipossua. Mutta kyllä varmaan seuraavalla kerralla muistaa tarkastaa alkuperämaan, hän naurahtaa.
MITÄ SINÄ TYTTÖ
VILJELIJÄKOULUSSA TEET?
Uusi-Lummukka on Arja JalkanenKankaan kotitila, jota hän pitää yhdessä
miehensä kanssa. Tilalla on panostettu
perusmaatalouteen, maidontuotanto on
tilan pääelinkeino. Sivuelinkeinona - tai
tilan isännän harrastuksena - on 7-paikkainen ravitalli.
- Meillä on tällä hetkellä 33 lehmäpaikkaa navetassa, isompaan ei oikein
ole mahdollisuuksia, sillä peltopinta-ala
ja sitä myötä rehun saatavuus tulee vastaan, Jalkanen-Kangas kertoo.
Kotitilan jatkaminen ei nuoresta asti
ole ollut selvää. Arja kertookin isänsä
hämmästyksen olleen suuri, kun tytär ilmoitti lähtevänsä opiskelemaan Suonenjoelle viljelijälinjalle. Myöhemmin hän
suoritti agrologin ammattikorkeakoulututkinnon.
- Ehdin nähdä vähän maailmaa ja
olla töissä muualla. Se antaa ihan toisenlaisen perspektiivin tähän omaan systeemiin, kun että olisi talsinut samaa portaan ja navetan väliä koko ikänsä.
- En tietenkään voi rehellisesti
väittää, että joka päivä tuntisin olevani
unelma-alalla. Mutta ehkä joka toinen,
Jalkanen-Kangas pohtii.
Yrittäjänä olemisen hyvänä puolena
hän näkee vapauden; kukaan ei ole kellon kanssa vahtaamassa vieressä. Maatalousyrittäjänä tila kuitenkin sitoo omistajansa hyvin vahvasti.
Vastapainona työlle ovat luottamustoimet, joiden Jalkanen-Kangas kertoo
olevan henkireikä.
- Kuulun Maitosuomen ja Lihakunnan edustajistoihin sekä Konneveden
Osuuspankin hallitukseen. Pääsen välillä
muualle tästä tilalta ja juttelemaan muiden ihmisten kanssa. Harrastus on ehkä
väärä sana, mutta tykkään niistä.
Leikkipuistovälineet vihittiin käyttöön juhlallisesti. Ismo Koponen ja Eeva Ruotsalainen
pitelevät nauhaa, jota Riikka ja Elias leikkaavat. Toisessa päässä nauhaa pitelee Jenna.
Taustalla rehtori Markku Siponen.
Kerkonkosken koululle saatiin
tänä syksynä uudet leikkipuistovälineet. Hankkeen mahdollisti
Lions Club Rautalampi Malvi, joka
30-vuotisjuhlansa kunniaksi päätti
tukea 5000 eurolla paikallisia nuoria ja lapsia. Kerkonjoen koulun
leikkipuistohanke oli merkittävin
tuettu kohde
- Tämän mahdollisti Malvilla - kuten kaikilla muillakin leijonajärjestöillä
- oleva aktiviteettitili, jonne karttuvat
rahat lahjoitetaan sataprosenttisesti
eteenpäin. Vanhat leikkivälineet olivat
vanhentuneita eivätkä kaikilta osin täyttäneet nykyisiä turvallisuusmääräyksiä,
joten klubi päätti osallistua hankkeeseen, klubin presidentti Ismo Koponen
kertoi leikkipuistovälineiden vihkiäisissä.
Koululaisten vastaus oli kovaääninen ja selkeä, kun Koponen kysyi ovatko uudet välineet hyviä. Leikkipuistovälineet vihittiin käyttöön juhlallisesti
nauhanleikkauksella ja sattuipa kohdal-
Uudet leikkipuistovälineet ovat olleet
käytössä jo kuukauden päivät. Ne vihittiin
juhlallisesti käyttöön kodin ja koulun
päivänä 27.9., jolloin paikalla oli myös
oppilaiden vanhempia.
le ylilentokin, jonka koulun rehtori
Markku Siponen vitsaili olevan tilattu.
Malvi osallistui hankkeen kustannuksiin noin 3.500 eurolla ja talkootyöllä, avustusta saatiin myös Lionsien
Arne Ritari -säätiöltä. Loppuosasta ja
asennustöistä vastasi Rautalammin
kunta.
Koulutusjohtaja Eeva Ruotsalainen kiitti leijonia ja totesi, että myös ylioppilaiden muistaminen on ollut merkittävä panostus paikallisiin nuoriin.

5
Hyvinvointia Suonenjoella
Pipsa Angelin ja Helin Nykänen
tapasivat reilu vuosi sitten. Tapaamisesta lähti liikkeelle ajatus,
että hyvinvointipalveluita voisi
tarjota saman katon alla. Syntyi
Kauneuskeskus Lumme, joka avasi ovensa Suonenjoella elokuussa.
- Molemmilla on tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointi, Heli Nykänen kertoo.
Pipsa Angelinin tarjontaan kuuluu hierojan ja kosmetologin palvelut,
Nykänen puolestaan tarjoaa Cambridge-painonhallintavalmennusta sekä
life coachingia. Kuopiosta tulevat ortopedinen osteopaatti Tuomas Nyyssönen ja rosen-terapeutti Auli Verhelä
ottavat myös vastaan asiakkaita Lumpeessa.
Angelin on toiminut alalla jo 30
vuotta, Nykänen on valmistunut vuosi
sitten.
- Olemme aika hyvä pari. Pipsalla on kokemusta ja tuhat uutta ideaa,
olemme aika vastakohtia toisillemme,
mutta se on todella hedelmällistä, Nykänen pohtii.
- Olen kymmenvuotiaasta tiennyt,
mikä minusta tulee. Minulle oli pienet
jalkahoitotarvikkeet ja munakenno
kassalippaana, Angelin naurahtaa.
Kauneuskeskus Lumme on Suonenjoen Keskuskadulla, entisissä Pia
Konneveden Osuuspankki on erikoistunut maaseutuosaamiseen ja on siinä toimitusjohtaja
Ari Heikkilän mukaan myös kilpailukykyinen toimija.
PANKINJOHTAJA ARI HEIKKILÄ
Maaseudun puolustaja
Pipsa Angelin ja Heli Nykänen perustivat
uuden kauneuskeskuksen Suonenjoelle.
Cristan tiloissa.
- Tässä on tilaa esimerkiksi pienille liikuntaryhmille. Rosen-liikuntaryhmä onkin käynnistymässä syksyn
aikana, Heli Nykänen kertoo.
- Ja voihan tässä tehdä muutakin.
Olemme avoimia uusille avauksille.
Heli voisit pitää vaikkapa aarrekarttakurssin, Pipsa ideoi tulevaa.
Seilinki tanssittaa Seuralassa
Kerkonkoskella laitetaan jalalla
koreasti perinteisten lavatanssien
merkeissä. Seilingin yrittäjät Jyrki
ja Tanja Romppanen järjestävät
syksyn ja talven mittaan lavatansseja Seuralassa.
6
- Yksi päivä tukkureissulta kotiin
ajellessa mietin, että mitä keksisi talveksi kun on niin hiljaista. Sain ajatuksen
lavatansseista ja kun Seuralan omistavalla Ketterälläkään ei ollut mitään sitä
vastaan, aloin varaamaan esiintyjiä.
Ensimmäiset tanssit järjestettiin
viime lauantaina, jolloin lavalle nousi
Kari Piironen. Luvassa on vielä ainakin kolme tanssi-iltaa, joissa menosta
vastaavat Anniina Mattila, Trio Jokiset
sekä Tapanin päivän tansseissa Teuvo
Oinas.
- Pidän itsekin kotimaisesta mu-
Jyrki Romppasen mielestä Seurala
sopii hyvin perinteisten lavatanssien
järjestämiseen.
siikista ja päädyttiin hankkimaan ihan
tanssilavoilla tunnettuja artisteja.
Tanssien aikana tarjoillaan virvokkeita b-oikeuksin kahviossa, muuten
tanssit ovat ikärajattomia.
Vanhan sananlaskun mukaan maassa tulee elää maan tavalla. Sama koskee elämistä maalla. Ari Heikkilän
mukaan pankki voi erikoistua maaseutuosaamiseen ja olla siinä paras.
tällä hetkellä pystyy tarjoamaan.
- Kansainvälisten luottoluokkien silmissä emme ole häävi toimija, koska he
eivät mittaa palvelun laatua ja saatavuutta, jotka meille on tärkeitä. He mittaavat
osakkeenomistajille tulevia voittoja. On
- Liian usein suurten pankkien pal- täysin selvää, että runsas henkilökunnan
velukonseptit ja tuotevalikoimat rakenne- määrä näkyy taloudellisessa tuloksessa,
taan kaupunkityyppisistä lähtökohdista. meillä on pankissa 15 työntekijää. Minun
Me olemme ottaneet maaseutuosaamisen mielestä on kuitenkin ensisijaista antaa
erikoisalaksemme ja pyrkimyksemme on asiakkaalle aikaa kasvotusten. Esimerolla siinä paras, emme lähde neuvomaan kiksi sukupolvenvaihdoksessa sosiaalisen
kaupunkilaisia samaa toivon toisinkin prosessin onnistuminen on edellytys talopäin, Konneveden Osuuspankin toimi- udelliselle onnistumiselle. Siihen pankilla
on oltava aikaa.
tusjohtaja Ari Heikkilä kertoo.
Perustavoitteena KonMaaseutuolosuhneveden Osuuspankilla on
teissa meidän on pidettävä
maaseudun puolia. Suur- ”Meidän on pidettävä tavallisen ihmisen tavalkaupungit kyllä pitävät omat
maaseudun puolia. linen hyvinvointi, johon
pankki pyrkii yrittäjyyteen,
puolensa, hän jatkaa.
Suurkaupungit
kyllä pitävät omat työpaikkoihin ja nuorten
Heikkilä on huolissaan
puolensa.”
asioihin panostamisella.
kehityssuunnasta, jossa yk- Nuoria olisi saatava
sikkökokoja pyritään kasmukaan yritystoimintaan.
vattamaan. Hän näkee myös
Yritysten kautta syntyvät uudet työpaikat
riskien kasvavan samalla.
- Esimerkiksi maatilojen sukupol- ja ne syntyvät nimenomaan pk-yrityksiin
venvaihdoksissa tuottokynnysvaade on ja näkisin sen myös mahdollisuutena maaasetettu niin korkeaksi, että sen valossa seudulle. Isot yritykset, jotka ovat saaneet
moni pienehkö maatila todetaan kannat- merkittävimmät tuet, eivät ole enää pystytamattomaksi. Rahoittajan näkökulmasta neet työllistämään suomalaisia.
Heikkilä näkee luontoarvot niin
tilanne on täysin päinvastainen, pienet tilat ovat yleensä velattomia ja rahoittajalle Konneveden kuin Rautalamminkin merkittävimpänä potentiaalina.
riskittömämpiä.
- Niiden arvoa ei täällä vielä täysin
UIMME VASTAVIRTAAN
ymmärretä. Tulevaisuuden kannalta olen
Konneveden Osuuspankki toimii monel- tyytyväinen, että Konnevesi on koskensa
la tapaa pankkimaailman yleisiä trendejä ostanut ja upealle alueelle on suunnitteilla
vastaan. Pankissa on päätetty panostaa kansallispuisto. Rantatonttien omistajien
fyysiseen asiakaspalveluun samalla, kun toivoisin joko rakentavan rantansa itse tai
kilpailijat karsivat konttoreitaan. Kysyn- laittavan tontit myyntiin, ja antaa jonkun
tää palvelulle on enemmän kuin pankki muun rakentaa.
Veijarikirjailijoiden kiertue pysähtyi yöpymisen ajaksi Rautalammille. Lasse Lehtisen mukaan tarttui aamutakki Tiinan Tuvalta.
VEIJARIKIRJAILIJAT POIKKESIVAT RAUTALAMMILLA
Kirja on helpompi sijoittaa maaseudulle
tumia.
- Ja Lassen kanssa kun alkaa
ideaa pyörittämään, niin isomman
idean kanssa lähtee pois. Olen aina
sanonut, että jos minulta jotain saa
varastaa niin ideoita, niitä riittää.
Isokalliolla on mökki Kemiös- Kiersimme Tampereella, sä, Lehtisellä Varpaisjärvellä. MaaKuopiossa, Oulussa ja Jyväskyläs- seudun tunteminen onkin tärkeää,
sä mutta yövyimme Orivedellä, sillä kirjan tapahtumat on helpompi
Varpaisjärvellä ja Rautalammilla. sijoittaa maaseudulle.
Metropolikiertue siis, miehet nau- Lukijan on helpompi hahrahtavat.
mottaa kunnanjohtaja
- Lassen kanssa
kuin vaikkapa Helsinon kiva olla rundilla,
gin kaupunginjohtaja.
”Lassen kanssa
mielummin minä sitä
On pienempi vaiva
kun alkaa ideaa
kehun kuin itseäni.
pyörittämään, niin saada rakenteet ja syyToisaalta on mukavaa
seuraussuhteet lukijan
isomman idean
olla viikko kehuttavakanssa lähtee pois.” päähän. Lisäksi meina, Kalle Isokallio kerdän kirjoissa kaikkein
too kiertueesta.
viisaimmat
ihmiset
Kiertueelle lähtiessään Isokal- eivät koskaan asu Helsingissä, maalio arveli, että uusi kirja-aihe on laisjärjen arvostus on kuva, Isokalpalatessa valmis. Kirjailija on hä- lio toteaa.
nen mukaansa aivan järjetön varas;
Kiertueella tarkoituksena on
koko ajan silmät auki painamassa kohdata lukijoita ja tuoda esille tyymieleen erilaisia ihmisiä ja tapah- lilajia. Veijarikirjailijoita saisi Suo-
Veijarikirjailijat Kalle Isokallio ja Lasse Lehtinen kiersivät
Suomea kertomassa uutuuskirjoistaan Aunen ketjureaktiosta sekä Hiihtävästä hautaustoimistosta.
messa olla enemmänkin.
- Historia on niitä täynnä, mutta nyt kirjoittajakunta on käymässä
ohueksi.
Veijarikirjan miehet tiivistävät
umpihulluun ideaan, jota aletaan
selittää niin todenmukaisesti, että
puolessa välissä lukijan todellisuudentaju on koetoksella.
- Yksityiskohtien, historian ja
maantieteen on oltava niin tarkkoja, ettei lukija epäile niitä, Isokallio
valottaa.
- Hahmojen pitää olla eläviä
itse kirjailijalle, ei niistä muuten voi
kirjoittaa, kertoo Lehtinen.
Lasse Lehtiseltä ilmestyi hiljattain hänen toimittaja Sanna Ukkolan kanssa kirjoittama kirja Paavo
Väyrysestä. Kalle Isokalliolla työn
alla on Mato Valtosen elämänasenteesta kertova kirja.
- Ainakin päähenkilö on veijari, Lehtinen huomauttaa.
- Eikä ihan tosissaan pysty Madostakaan kirjoittamaan, Isokallio
jatkaa.
SUONENJOEN UA
Kiittää
yhteistyökumppaneita
Kuljetusliike HämyTrans
Hämäräjopparit
RaMetko
Kierinniemen Hoitokoti
Auto-Osa Suonenjoki
Rakennusliike A.Kimonen
Suonenjoen Sähköasennus
Kuljetus S.Nykänen
Kenttämestarit
Koneurakointi Sami Lehmonen
Rautalammin Osuuspankki
Rautalammin Kunta
Suonenjoen Purkuosapalvelu
Karaoke bar Seilinki
Jorkin Korjaamo
Maanrakennus Jari Hämäläinen
Rautalammin Autoapu
Vesannon Ua
Teboil Suonenjoki
Timanttityö Huttunen
Netsor
Savon Autopalvelu
Sisä-Suomen Sammutinhuolto
TV-Radio Sirkeinen
Korjaamo ja metallityö M.Haukka
Tmi Sanna Rissanen
Auto- ja pienkonekorjaus J.Puranen
7
Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Leena Pakarisen perhealbumi
KY
NE
I
Ä
L
LÄ
N
Leena emopihalla Crocuksen haistellessa hihaa. Emot tulivat Vanhataloon vuosituhannen vaihteessa. Lypsykarjaa pidettiin emojen ohessa vuoteen 2007 saakka.
MAATALOUS EI OLE AURINGONLASKUN ALA
Leena Pakarinen on toimittaja-farmari
1980-luvun lopulla Leena Pakarinen olin jo tukevasti sisällä talossa, Pakarinen
ja Anssi Hänninen olivat vastaval- muistelee.
mistuneet toimittaja ja automaatiMyöhemmin Leena pääsi opiskeleoinsinööri. Sanomalehti Uusi Suomi maan toimittajatutkintoon. Opiskelukakertoi samaan aikaan kummankin verin houkuttelemana hän päätti hakea
ammatin olevan selkeitä tulevai- kesätoimittajaksi Maaseudun Tulevaisuusuuden ammatteja. Maanviljelys ni- teen.
- Se on hauska lehti. Ja siellä oli hirmettiin auringonlaskun ammatiksi,
veän kiva toimitus ja hauska
minkä vuoksi tuoreet
työskentelytapa: matkapäitoimittaja ja insinööri
päättivät ryhtyä - yllätys ”Jokaisella oli Suomen vät ja lehtipäivät. Matkapäivinä lyötiin lippu kouraan
yllätys - maanviljelijöiksi. kartta, josta väritettiin
kunnat, mihin oltiin ja lähdettiin reissuun. JokaiEnnen tuota päätöstä päästy juttukeikalle.” sella oli oma Suomen kartta,
8
Leena oli jo ehtinyt aloitella
toimittajauraa Nokian Sanomissa, Hervannan Sanomissa ja Maaseudun Tulevaisuudessa.
- Anssi pääsi Tekuun Tampereelle
ja minä menin perässä. Kun en päässyt
tiedotusopin tiedekuntaan, hain Nokian
Sanomiin kunnallistoimittajaksi. En tullut valituksi, mutta heidän valitsemansa
toimittaja katkaisi jalkansa, ja minä pääsin tuuraamaan häntä. Jalan parantuessa
josta väritettiin kunnat, mihin oltiin päästy juttukeikoille. Ikinä en ole lentänyt niin paljon,
kuin silloin.
PAKARILASTA MAAILMALLE
JA TAKAISIN
Päätös palata maailmalta kotiin syntyi
yhdessä, kun monta viikonloppua oli jo
tullut farmin töissä vietettyä.
- Muutenkin olen sitä mieltä, että
maanviljelijäksi on parempi ryhtyä kuin emolehmiin.
jäädä. Asiat näkee paljon laajemmin, kun
Leenan ja Anssin alkaessa hoitaa
käy välillä muualla.
maatilaa he laajensivat lypsykarjaa ja lisäVanhatalo on Leenan kotitila. Suvun sivät päälukua. Leenan kädet eivät kuitenesi-isän veneen kokka karahti Pakari- kaan kestäneet jatkuvaa kosteutta.
lansalon rantaan jo ennen Rautalammin
- Ja kun molempien pitää voida tehperustamista, suku on satojen vuosien dä kaikkia farmin töitä, ei se toteudu jos
saatossa liikkunut vain kuuminä hilseilen taivaan tuutisen kilometriä. Leenan
liin.
”Vanha ruuna
ollessa lapsi Pakarilassa oli
Ratkaisu oli emolan
lähti minun
vielä koulu, posti ja kauppa,
perustaminen. Ensin emoja
syntymäpäivänä
jossa Leena muistaa käyotettiin lypsykarjan rinnalle,
1974. Minä istuin
neensä Matti-sedän kanssa
ja pian tila pullistelikin eläipuussa ja heittelin
kanssa hevosella.
mistä.
kiviä.”
- Siihen aikaan melkein
- Emoja alkoi olla pian
joka talossa oli hevonen. Sitten ne hävi- enemmän kuin lypsylehmiä. Rinnakkain
si, meidän vanha ruuna lähti 1974. Ja jos mentiin aika pitkäänkin, mutta viimeijoku asia voi olla kauhea, niin se lähti mi- set lypsylehmät meiltä lähti heinäkuussa
nun syntymäpäivänä. Muistan kun istuin 2007. Itkettiin koko se sateinen päivä.
puussa ja heittelin kiviä. Nythän RautaLeenalla ja Anssilla on kaksi lasta:
lammilla on taas paljon hevosia.
Juuso ja Tuuli. Vaikka oman farmi ja järEmolehmäfarmi on pariskunnan ven ranta ovatkin hienoja asioita, on oma
yhteinen. Periaatteena on, että kumpi- perhe kaikkein tärkein.
kin pystyy tekemään kaikkia tilan töitä.
- Hirveän usein mietin sitä, miten
Samasta syystä lypsykarja on vaihtunut onnellinen olen, kun minulla on Anssi,
Leena isänsä Jaakon sylissä Vanhatalon omenatarhassa. Sama puu on taustalla
vuonna 2001 otetussa kuvassa, jossa Leenan sylissä on perheen esikoinen Juuso.
Leena ja Anssi osallistuivat kiviaidalla istumisen maailmanennätykseen kesällä 2011.
Leena haastattelemassa yhdysvaltalaista Temple Grandinia, jonka Time-lehti nimesi
vuonna 2010 maailman sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon. Juttu julkaistiin KMVet-lehdessä
vuonna 2010.
Juuso ja Tuuli. Molemmat lapset ovat har- tusprojektit routa-aikaan, milloin farmilla
rastaneet musiikkia pienestä asti. Juuso on rauhallisinta, Leena kertoo.
Googlaa Tampereen Pakkahuoneen konRutiineihin kuuluu, että viikon alsertteja, Tuuli on innostunut
kaessa käydään läpi tulevat
ratsastamisesta ja toivoo
farmin työt sekä molempien
”Tämä
on
monella
omaa hevosta.
omat bisnekset.
tapaa
dream,
Pikkukeskostaustan
- Tekee hyvää vaihtaa
pystyn yhdistämään
vuoksi Juusolla on CP-vamhommasta toiseen. Vaikka
kirjoittamisen ja
ma ja hän käy Mäntykanhienona aurinkoisena päifarmityöt.”
kaan erityiskoulua Kuopivänä on melkoinen suolaossa.
kaivos katsoa kalenteria ja
Perheen kevätperinne on vasikka-ar- todeta, että pitää kirjoittaa.
vaus, jossa oikealle päivälle vasikan syntyKirjoitustöissä Leena on valinnut
mää veikannut voittaa suklaamunan.
asiakkaikseen maatalouteen ja talouteen
liittyvät erikoislehdet.
TOIMITTAJA-FARMARI
- Joku on joskus kysynyt, miksei
Farmitöiden ohessa Leena on freelance- minun kirjoittamia juttuja näe missään.
toimittaja. Anssilla puolestaan on oma Olen vastannut, että et vaan lue niitä lehinsinööritoimisto, jonka hän perusti heti tiä.
palatessaan takaisin Rautalammille.
Työssä joutuu tekemään paljon taus- Minulle tämä on monella tapaa tatutkimusta, joten Leenalla on maatadream, koska pystyn yhdistämään kir- louteen hyvin käytännöllinen että fakjoittamisen ja farmityöt. Emolehmät eivät tapohjainen ote. Hän palasi hiljattain
sido aikatauluja niin tiukasti kuin lypsy- Argentiinasta maailman maataloustoikarja ja yritänkin ajoittaa isommat kirjoi- mittajien kongressista.
- Päätettiin Anssin kanssa hyvissä simman ihmisen listalle.
ajoin, että Argentiinaan lähdetään yhdesLIIKUNTAA TYÖN OHESSA
sä. Kävimme myös pre-kongressissa Uruguayssa ja loppuajan olimme Iguassun Vaikka maatilan töissä tuleekin liikuttua,
putouksilla lomalla.
on Leenalla myös liikunnalliset harratuk- Argentiinassa päästiin
set. Erityisesti Pakarilan kysyömään raatoa roviolla. ”Voin vaikka kirjoittaa lälatu saa Leenalta kiitosta.
Otettiin nauta, halkaistiin
- Se oli yksi lumeton
aamupäivän, sitten
ja suolistettiin, suolattiin ja pidän pienen tauon ja talvi, kun yksi kyläläinen
irrotettiin häntä. Puolikkaat pääsen hiihtämään teki
moottorikelkkaladut
meidän
emolan
laitettiin hetekalle, heteka
pelloille. Siitä on tullut penurkalta.”
hiillokselle ja aaltopelti päälrinne ja meillä on hirveän
le. Kuullostaa brutaalilta,
hyvä kylälatu, jolle pääsee
mutta maistui hyvältä, Leena nauraa.
joka talon pihasta. Voin vaikka kirjoittaa
Toimittajauran huippuhetkiä on aamupäivän, sitten pidän pienen tauon ja
Leenan mukaan ollut Temple Grandi- pääsen hiihtämään ihan meidän emolan
nin haastattelu Coloradossa. Grandin on nurkalta.
kuuluisa yhdysvaltalainen autisti, joka
- Olen saanut Anssilta syntymäpäiväkykenee näkemään maailman lehmien lahjaksi retkiluistimet, kanootin ja rullasilmin. Hän on pystynyt vaikuttamaan luistimet, hän luettelee.
paljon eläinten hyvinvointiin ja yli puolet
Myös pyöräily kuuluu harrastukUSA:n ja Kanadan teurastamoista käyttää siin ja useana vuonna Leena onkin ollut
hänen suunnittelemia karjankäsittelyjär- pyöräilemässä Lähiruokaviestiä, viimeksi
jestelmiä. Time-lehti nimesi hänet vuon- 2011 matokapteenina eli maatalous- ja
na 2010 maailman sadan vaikutusvaltai- ruokatoimittajien joukkueessa.
9
www.rautalamminseurakunta.fi
KIRKKOHERRANVIRASTO
Kuopiontie 38, 77700 Rautalampi
Puh. 020 155 6160
TAPAHTUMAT
SU 13.10.
TI-KE
15.-16.10.
SU 20.10.
TI 22.10.
TO 24.10.
SU 27.10.
MA 28.10.
KE 30.10.
LA 2.11.
SU 3.11.
SU 10.11.
SU 17.11.
TI 19.11.
SU 24.11.
Jumalanpalvelus kirkossa klo 10.
Yöseukkari 2-4 -luokkalaisille
srk-talolla alkaen klo 15.
Seurakuntaan vuonna 2013
muuttaneiden kirkkopyhä. Messu
kirkossa klo 10, kirkkokahvit
seurakuntatalolla.
Raamattuopetusta
seurakuntatalolla klo 18 : “Armo
- ansaitsematonta rakkautta
meidän osaksemme”, Marja-Leena
Niinivaara-Koskell.
Nuorten elokuvailta ja
isoskoulutus seurakuntatalolla klo
17.30.
Ekumeeninen ilta ortodoksisessa
seurakunnassa klo 18.
Rovastikunnallinen Inkeri-ilta
seurakuntatalolla klo 18. Mukana
Elsa Kirjanen.
Naisten tupailta “Taakat taakse”
Tuula Sipon kodissa, Kivisalmentie
1226.
Pyhäinpäivä. Messu kirkossa klo 10,
vainajien muistaminen.
Isänpäivän messu kirkossa klo 10.
Raamattuopetusta
seurakuntatalolla klo 18: “Armo
kasvattaa hyviä hedelmiä”,
Ismo Haapanen.
Messu kirkossa klo 10.
Lastenohjaaja Terhi Härmä ja nuorisotyönohjaaja Jaana Lehtolahti kertoivat syyskirkkohetkessä enkeleistä.
KESKEINEN OSA SEURAKUNNAN TOIMINTAA
Lapsi- ja perhetyö
haiskasvatusta uskontokasvatuksessa.
Uusia vauvoja käydään tervehtimässä seurakunnan ja kunnan perhetyöntekijän toimesta. Mukana on
rotinakassit, joiden sisältöön ovat osallistuneet myös
- Tämä syyskirkkohetki on jo perinteinen tapah- paikalliset yritykset ja yhteisöt. Viereilulla kerrotaan
tuma. Kirkkohetki kestää parikymmentä minuuttia ja lapsiperheille tarjottavista palveluista.
keskeistä on puhua lapsille lasten kielellä, kirkkoherra
- Samalla kutsutaan mukaan toimintaan ja meillä
Pekka Tuovinen kertoo.
onkin perhekerhossa nelisenkymmentä
Kirkkohetkeen on ryhminä kutsuttu
perhettä. Se on oikeastaan ainoa paikka”Perhekerhossa
esimerkiksi kunnassa toimivat päiväkokunnalla toimiva vertaisryhmä pienten
on
mukana
tiryhmät. Yhteistyö kunnan perhetyön
lasten perheille eikä seurakuntaan kuunelisenkymmentä
kanssa on tiivistä ja alkamassa on esimerluminen ole edellytys osallistua kerhoon,
perhettä.”
kiksi mentorointitoiminta, jossa seuranuorisotyönohjaaja Jaana Lehtolahti kerkunnan henkilökunta tukee kunnan vartoo.
Lapsi- ja perhetyö ovat keskeinen osa seurakunnan toimintaa. Viime viikolla kokoonnuttiin yhteiseen syyskirkkohetkeen.
SYKSYN KONSERTTEJA:
LA 2.11.
Hartaat sävelet siunauskappelissa
klo 18. Marja Turu, kantele.
KE 27.11. Kuopion konservatorion
Suonenjoen yksikön konsertti
seurakuntatalolla klo 18.
SU 3.12. Sisä-Savon kansalaisopiston
ja Rautalammin seurakunnan
yhteinen lasten ja nuorten
konsertti kirkossa klo 18.
SU 22.12. Lauluyhtye Rajallisten
(sisäsavolaisia muusikoita)
joulukonsertti kirkossa klo 18.
Muut tapahtumat ja viikottaiset tilaisuudet
löydät seurakunnan nettisivuilta ja
Facebookista. Voit myös tilata seurakunnan
kuukausitiedotteen sähköpostiisi.
10
www.rautalamminseurakunta.fi
Rautalammin seurakunnan työntekijät diakoni Antti Kaipiainen, nuorisotyönohjaaja Jaana Lehtolahti, kanttori Kaisa-Liisa Pirkkanen,
talouspäällikkö Tuula Manninen, seurakuntamestari Tero Jalkanen, lastenohjaaja Terhi Härmä, lähetyssihteeri Marja-Leena Pöyhönen,
nuorisotyönohjaaja Helena Korhonen, seurakuntapastori Suvi Iso-Herttua ja kirkkoherra Pekka Tuovinen.
TYÖ ON TEKIJÖIDENSÄ SUMMA
Rautalammin seurakunnassa töitä tehdään kymmenen työntekijän voimin. Vaikka jokaisella on omat erityisalansa, on
pienessä seurakunnassa rohkeasti tartuttava niihinkin töihin,
jotka eivät varsinaisesti kuulu omalle vastuualueelle.
- Jokaisella on oma vastuualueensa. Emme kuitenkaan ole
joukko spesialisteja, vaan jokaisen on toimittava yhdessä muiden kanssa, kuten orkesterin soittajienkin, kirkkoherra Pekka
Tuovinen kertoo.
LAURA MALMIVAARA
Ihmisenä täyttä rautaa
Teksti: Toini Imponen
Rautalammin oma poika on viimeistään nyt nimensä veroinen
– täyttä rautaa. Vasen reisi ja
vasen kyynärvarsi on raudoitettu. Oikeassa nilkassa on ruuvit.
Puolitoista vuotta sitten häntä
leikattiin irti Rengossa täysin
romuttuneesta kolariautosta.
Rautainen rautalampilainen on toipunut herkkään iskuun uudessa kirjassaan.
Kari Hotakainen kiittää vuolaasti rautalampilaisia
saamastaan tuesta. Pitäjän omaa poikaa ei unohdettu vaikealla hetkellä. Monet enkelit olivat lennossa.
- Kortteja, toivotuksia ja lohdutusta on tullut ihan
hirveästi. Olette eläneet mahtavasti mukana. Kannustus
ja tuki on tuntunut hyvältä, Kari lähettää kiitoksia kotipuoleen.
Rautalampi on ollut kirjailijalle tärkeä tankkauspaikka erityisesti onnettomuuden jälkeen.
- Käyn äidin ja isän luona säännöllisesti. Nyt piti tulla
Pestuumarkkinoille, mutta nämä uuden kirjan ilmestymishulinat siirsivät reissua parilla viikolla.
ELÄMÄLLE VELKAA
Kari Hotakainen kävi rajalla. Hän astelee sulavasti lavalle
Kansallisteatterin Prosak-klubin kirjailijaillassa. Sama sarkastisen humoristinen Hotakainen, mutta silti uusi. Onnettomuus muutti elämän ja uusimman kirjan suuntaa.
Omakohtainen kokemus toi sisältöön terävyyttä.
- Alkuperäisenä teemana oli kirja palvelutalosta ja yhteisten verovarojen käytöstä. Tämä oman elämän irvokas
käänne muutti palvelutalon sairaalaksi. Nyt tekstiin tuli
enemmän riemua ja vihaa. Karastui, antoi palaa kunnolla,
Kari kuvaa onnettomuuden vaikutusta tekstiin.
”Luonnon laki” on ilmestynyt. Kari jännittää uuden
kirjan vastaanottoa kuin esikoiskirjailija.
- Se oli niin lähellä, etten kirjoita enää yhtään mitään.
Kirjoittaminen ei ollutkaan enää itsestäänselvyys. Pelkäsin
kävelenkö koskaan, kuntoudunko ennalleen. Muu pelko
tuli vasta sen jälkeen. Piti opetella, miten kirjoitettiin. En
ollut käynyt työhuoneella moneen kuukauteen.
Sairaalassa psykiatri ilmestyi sängynlaidalle lievittämään traumaa. Hän kannusti Karia jatkamaan kirjoittamista: -”Olet sen elämälle velkaa”, niin se sanoi, Kari naurahtaa.
- Halusin kirjoittaa, kuin en olisi kirjoittanut koskaan
ennen - eri miehenä, mutta lukijathan sen lopulta päättävät. Olin epävarma, osaanko kirjoittaa kaikki onnetto-
muuden ja sairaalan kokemukset - välittää ne tuntemukset, joita monilla ihmisillä on.
YKSITYISESTÄ YLEISTÄ
Kritiikki on ollut kiittävää: Kirkastunutta ja selvää ajattelua nyky-Suomesta ja hyvinvointivaltiosta (Yle), Hotakaisen lause taas on parasta suomalaisessa kirjallisuudessa
”Vanhus on paperilla kevyt, lattialla raskas” (Aamulehti),
Onneksi Hotakainen jäi eloon. Ihmisenä ja kirjailijana
(Turun Sanomat).
- Se oli suuri helpotus. Kirjaa ei koskaan pitäisi kirjoittaa kahdesta syystä: omakohtaisuus ja ajankohtaisuus.
Tässä ne nyt molemmat ovat, kieleen kuorrutettuna ja
mielikuvitukseen marinoituna. Kieli on kirjailijan tärkein
työkalu: pukea sanoiksi se, minkä vaistoaa ja aavistaa,
Kari kertaa viimeisintä työprosessia.
Kari on aina arvostanut hoivatyöntekijöitä. Erityisesti tässä kirjassaan hän haluaa antaa äänen sairaan- ja
omaishoitajille, jotka tekevät raskasta työtä törkeällä
palkalla. Onnettomuudesta toivuttuaan Kari on vienyt
hoitajilleen sairaalaan kakkuja ja uunituoreen kirjansa.
Kirjailija-illan päättyessä tuttu hahmo saa Karilta nimikirjoituksen teokseen ja lämpimän halauksen.
- Suurin kiitoshan tuli äsken tuossa. Siinä kävi minun
hoitajani Malmin sairaalasta. Hän oli tosi kiitollinen, että
joku kirjoittaa sairaanhoitajien vaativasta työstä. Sitä ei
kirjallisuudessa ole paljoa kuvattu.
HYVINVOINTIA JAKAMAAN
Kieli on ”Luonnon laissa” suorastaan rikastunut. Hotakaismainen huumori pursuaa edelleen rivien välistä,
mutta sanomiseen on tullut uutta herkkyyttä, runollisuutta. Karille on tärkeää, että runoilijan tausta pilkottaa proosatekstistä; persoonat ja kieli vaihtuvat ilman välimerkkejä.
- Unelmana oli kirjoittaa törkeän herkkä kirja. Halusin myös kuvata, kuinka paljon hoitajat tarvitsevat huumoria jaksaakseen työssä. Kipupotilaalla saa hermo pet-
Kari Hotakainen lähettää lämpimiä terveisiä rautalampilaisille
saamastaan tuesta. Viestin välittää entinen rautalampilainen ja
jutun kirjoittaja, Toini Imponen.
tää, mutta hoitajalla ei koskaan.
Karin kirja suuntii myös Suomen tulevaisuutta. Se haluaa herättää keskustelua hyvinvointivaltion säilyvyydestä
ja säästöistä. Kirjailija patistaa hyväosaista keskiluokkaa
säästötalkoisiin.
- Eri alan ihmisiltä kysyttiin Hesarissa, mistä säästäisitte. Kaikki halusivat leikata, mutta ei ”meidän alalta”.
Olen joskus saanut yhteiskunnan apua, mutta nyt hyväosaisena ihmettelen, miksi minulle tulee kaikki nämä etuisuudet, vaikka en niitä välttämättä tarvitse? Hyväosaisen
keskiluokan ongelma on se, että ne tarjoavat peiliä naapurille, vaikka se pitäisi kääntää itseensä, Kari puuskahtaa.
Hotakaisen lyhyempään eloonjäämisoppiin kuuluu
yksi lepopäivä viikossa, kirjoittamista, kävelyä, lukemista,
uimista ja kuntosalia. Kepit on heitetty nurkkaan, mutta
vasen jalka on vielä heikompi toista. Kuntoutumisensa
Kari näkee vaihtotaloutena parhaimmillaaan.
- Yhteiskunta on tehnyt verovaroilla hirvittävän ponnistuksen eteeni. Velvollisuuteni on kuntoutua ja palata
iloiseksi veronmaksajaksi, hän virnuilee ja vakavoituu sitten.
- Elämä on myös lahja. Sain muistutuksen, että päivät
ovat rajatut.
11
RAUTALAMMIN KUNTA TIEDOTTAA
VANHUSTEN VIIKON TEEMANA ON TÄNÄ VUONNA HYVIÄ VUOSIA
Keskiössä ikäihminen
KIRJASTON KILPAILU KANNUSTI
LUKUHARRASTUKSEN PARIIN
Rautalammin kirjastossa järjestettiin kesän aikana perinteiseen tapaan Lukevin lomalainen -kilpailu, jonka tarkoituksena on innostaa lapsia lukuharrastuksen pariin kesäloman aikana. Lukuaikaa
oli kesäkuun alusta elokuun loppuun. Kilpailuun
saivat osallstua luokkien 0-6 oppilaat, mukaan
luettuna kesärautalampilaiset. Luettu sivumäärä ratkaisi kunkin ikäluokan voittajan. Kilpailuun
osallistui yhteensä 11 alakouluikäistä.
12-vuotiaiden sarja: Matti Urtiainen 12.767
sivua, Ida Vepsäläinen 7.634 sivua. 10-vuotiaiden
sarja: Sofia Liimatainen 5.778 sivua, Hiski Hirvonen 1.292 sivua. 9-vuotiaiden sarja: Kalle Vepsäläinen 5.335 sivua, Valeria Salmi 1.411 sivua, Katja
Loivarinne 159 sivua. 8-vuotiaiden sarja: Henna
Rossi 9.262 sivua, Anni Lindsberg 706 sivua, Timo
Vartiainen 112 sivua. 7-vuotiaiden sarja: Jemina
Herranen 785 sivua.
Kaikille ahkerille lukijoille on toimitettu kirjapalkinto.
Vanhusten viikolla esille nostetaan ikäihmisten hyvinvointi. Viime vuonna teemana oli sukupolvien kohtaaminen. Touhulan lapset
olivat tuolloin ulkoilemassa yhdessä Palvelukoti Pauliinan ja päivätoiminnan väen kanssa.
Vanhusten viikko on valtakunnallinen teemaviikko, jota on
Suomessa vietetty vuodesta
1954 lähtien. Rautalammilla
osana teemaviikkoa järjestetään
Tuuppauspäivä ikääntyville.
Tuuppauspäivä on osa Ikäinnovaatio 2012-2014 -hanketta, jossa
luodaan toimintamalleja ikääntyvien hyvinvoinnin ja toimintakyvyn
kehittymiseen.
- Hankkeen tarkoituksena on
aktivoida eläkkeelle jääviä. Meillä
Rautalammilla mukaan Tuuppauspäivään on pyydetty yhdistyksiä ja
yrityksiä, vanhuspalvelujohtaja Terttu Härkönen kertoo.
Vanhusten viikolla esille nostetaan vanhusten asiat muutenkin.
Ohjelmaa on järjestetty miltei viikon jokaiselle päivälle. Viikko alkoi
jumalanpalveluksella sunnuntaina,
eilen ohjelmassa oli senioreiden ul-
koilupäivä urheilukentällä.
Viikon suosituimpiin tapahtumiin on monena vuonna kuulunut
päivätanssit, jotka tänä vuonna järjestetään vanhusten viikon juhlan
yhteydessä palvelukotien asukkaille.
Tuuppauspäivässä torstaina esitellään esimerkiksi ikäihmisten perhehoitoa, jollaiselle kunnassa olisi
kasvava tarve.
- Perhehoidon lisäksi meillä on
huutava tarve löytää vanhuksille sopivia vuokra-asuntoja kirkonkylästä,
Härkönen kertoo.
Kotihoidon ohjaaja Kyllikki
Kemppainen kertoo pitkien välimatkojen syrjäkylille olevan haaste
kotihoidolle.
Hän toivookin, että esteettömistä vuokra-asunnoista ilmoitettaisi
kuntaan aktiivisesti. Alkamassa on
myös Kirkkotien rivitalojen kunnostaminen ikäihmisille sopiviksi sekä
pienryhmäkodin perustaminen.
VANHUSTEN VIIKON
OHJELMAA RAUTALAMMILLA
TI 8.10.
Kyllikki Kemppainen, Terttu Härkönen ja
Anne Nieminen.
- Myös päivätoiminnalle on paljon kysyntää, ja se onkin saamassa
lisää tilaa Palvelukoti Pauliinan yhteyteen, palveluasumisen vastaava sairaanhoitaja Anne Nieminen kertoo.
Laajennus mahdollistaisi päivätoiminnan järjestämisen neljänä
päivänä viikossa nykyisen kolmen
sijaan. Päivätoiminta palvelee tällä hetkellä 20 vanhusta mutta tarve olisi suurempi. Päivätoiminta
on keskeisessä osassa esimerkiksi
omaishoitajien vapaapäivien järjestämisessä.
Terveyttä ja hyvinvointia ikääntyessä: TUUPPAUSPÄIVÄ
torstaina 10.10. klo 10 - 13.30 kunnanviraston valtuustosalissa
Klo 10 Näytteilleasettajat esittäytyvät. Tarjolla verenpaineen mittausta, arpajaiset ja
perinnerieskan maistajaiset. Ikäinnovaatio-hanke tarjoaa kahvin ja pullan!
Klo 10.15 Perhehoidon esittelyvideo; Vanhusten perhehoidon voima -hankkeesta mukana
Mari Pirinen ja Tuija Raitalainen.
Klo 10.30 - 13.30 Rautalammin kotihoito, Osuuspankki ja apteekki esittäytyvät
videoyhteyden kautta valtuustosalissa.
Lisäksi asiaa liikenneturvallisuudesta, paikalla ovat Elsa Paronen ja Katja Ropponen
Itä-Suomen yliopistosta Ikäinnovaatio-hankkeesta ja diasarja ikääntyvien ihmisten arjen
turvallisuudesta.
12
VAPAA PÄÄSY! TERVETULOA!
SPR:n Ystäväntupa auki klo 1215. Vieraana Kalevi Poimala klo
12-14 aiheenaan: Mistä runoni ja
tarinani syntyvät?
KE 9.10. Vanhuus ja viisaus - vanhuus
eri kulttuureissa -luento
Puroniemessä. Luennoitsijana Isä
Johannes. Yhteiskuljetus, lähtö
kunnanvirastolta klo 11.30 ja
paluu klo 14.
Palveluasumisen vanhusten
viikon juhla / tanssit Kyllikissä
klo 14, esiintyy Partti Duo
Pieksämäeltä. Palvelukotien
asukkaille.
TO 10.10. Tuuppauspäivä kunnanvirastolla
klo 10 - 13.30. Kts. lisätietoja
sivun alalaidasta.
SU 13.10. Liturgia Pyhän Nikolaoksen
kirkossa ja kirkkokahvit klo 10.
Jumalanpalvelus Rautalammin
kirkossa klo 10.
AAMUKAHVIT
Kaikille rautalampilaisille yrittäjille,
elinkeinonharjoittajille ja itse itsensä
työllistäville.
HUB RAUTALAMMIN TILOISSA
perjantaina 25.10. klo 9.00
Tervetuloa vaihtamaan kuulumisia ja
keskustelemaan ajankohtaisista asioista.
Kahvit tarjoaa Rautalammin kunta.
Yrittäjien ilta
RAUTALAMMIN MUSEOLLA
tiistaina 12.11. klo 18
Teemana palveluiden ja kylänraitin
ilmeen kukoistaminen tarinoita
hyödyntäen.
TERVETULOA! Tapastarjoilu.
Järjestää Elinkeinotoimi
Teksti ja kuvat: Iiro Lyytinen
ÄmSee Raatalampi kutsuu mopoista ja moottoripyöristä
kiinnostuneet nuoret mukaan kerhotoimintaan.
ÄmSee Raatalampi
käynnistelee
nuorisotoimintaa
ÄmSee Raatalampi esittäytyi hiljattain nuorisotiloilla. Tarkoitus on viritellä mopokerho-toimintaa yhteistyössä kunnan kanssa.
- Voitaisi esimerkiksi alkaa rakentamaan mopoa
tai moottoripyörää talven aikana, yhdistyksen restentti
Markku Tuutti kertoi paikalla olleille nuorille.
Mahdollista on myös omien pyörien korjaaminen.
Alustavasti kerhon kokoontumispaikaksi on kaavailtu
Matti Lohen koulun metallityön luokkaa.
- Siellä saataisi nostettua pyörä pöydälle ja maalaustilakin olisi käytettävissä, Tuutti kertoo.
Rautalammin kunnan vs. vapaa-ajansihteeri Anni
Pihl on innoissaan siitä, että yhdistykset lähtevät mukaan nuorisotyöhön. Hän kertoo, että yhteistyötä on
viritteillä myös Rockmuusikoiden kanssa.
Tarkkaa aikataulua toiminnan alkamiselle ei vielä
ole, alustavasti on kaavailtu että kerho kokoontuisi joka
viikko. Kerhosta kiinnostuneiden kannattaa seurata
tiedotusta ÄmSee Raatalammin kotisivuilla osoitteessa
www.amseeraatalampi.fi.
IMUAUTOPALVELUT
KAIVOJEN
TYHJENNYKSET
Soita
KAIVINKONETYÖT
040 705 1586
Sami Lehmonen
10-20 tonnin pyörä- ja telakoneilla
Koneurakointi
Sami Lehmonen
040 705 1586
040 027 8075
Rautalampi
Sisä-Savon
Nuohouspalvelu Oy
Konnekoskentie 251 B
77700 Rautalampi
Psykiatrian erikoislääkäri Anu Hirvonen
Vastaanotto: Kuopiontie 22, 77700 Rautalampi
Ajanvaraus maanantaisin klo. 8.30–12.00
Puh. 050
305 6515
Jari Pietiläinen
040 581 8771
nuohooja.pietilainen@hotmail.fi
Tero Hiltunen
040 149 0123
nuohooja.hiltunen@hotmail.fi
JT
PARKETTITYÖT
• Hionta, lakkaus, petsaukset
• Asennus- ja korjaustyöt
• Sisäremontit, sauna- ja
suihkuremontit
• Asuntoautovuokraus
Kilpailusta kerrottiin koululaisille maanantaina 16.9.
Soita Jarmolle
040 715 5625
MATTI LOHEN YLÄKOULULLA
KÄYTÖSTAPAKILPAILU
Matti Lohen koululla alkoi kolmisen viikkoa
sitten kuukauden kestävä käytöstapakilpailu, joka
on osa koulun tapakasvatusviikkoa. Neljän viikon
ajan luokat keräävät plus-pisteitä, joita on mahdollista ansaita hyvällä käytöksellä niin oppitunneilla kuin välitunneillakin.
Kilpailun viimeinen viikko käynnistyi eilen
maanantaina. Rehtori Arvo Leskisen mukaan kaikki luokat ovat ansainneet pisteitä, ja jokaisella on
vielä mahdollisuus voittoon, josta palkintona on
pitsat koko luokalle Ravintola Mortonissa.
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
Harri Ikävalko
Asemakatu 11
77600 Suonenjoki
(017) 513 652
OSTETAAN / NOUDETAAN
• Rauta- ja peltiromua
• Autot, maatalouskoneet ym.
• Akut, jalometallit (Kupari, rst., alumiini)
• Romutustodistukset • Renkaiden vastaanotto
T:mi HM Korhonen
Herrantie 1073, 77700 Rautalampi
0400 954 814
Ympäristöluvan
omaava
yritys
13
Kyliltä kuultua: Anna Liisan Helsingin matka
Anna Liisan siskon poika Kalle oli muuttanut Helsinkiin
1920-luvun lopulla. Siellä hän oli ollut muun muassa kivityömiehenä eduskuntatalon rakennustyömaalla. Käydessään lomalla kotiseudullaan Suonenjoen Pörölänmäellä hän tapasi tätinsä
Anna Liisan, joka kiinnostui kovasti Helsingistä. ”Tule käämään
Helsingissä, nii minä näätän sinulle kaapunkia”. Kalle kirjoitti paperilapulle osoitteensa ja antoi sen tätinsä käteen.
Itsenäisen torpan emännälle Anna Liisalle vahvistui tunne,
että Helsinki on nähtävä. Pari vuotta hän säästeli matkarahoja ja
oli valmis lähtemään matkalle. Hän päätti yllättää Kallen ilmoittamatta etukäteen tulostaan. Viemisiksi hän leipoi ison kalakukon ja pari leipää. Kapsäkkinsä kanssa hän käveli Heimolan (nyk.
Suonteen) pysäkille ja nousi junaan.
Helsingin rautatieasemalla 59-vuotias Anna Liisa laskeutui
junasta kapsäkkeineen ja katseli ympärilleen. Pienen matkan
päässä seisoskeli miesporukka. Anna Liisa käveli äärelle ja kysäisi: ”Missähä tiällä assuu Kalle Vilihelmi Hirvone?” Joukosta eräs
mies kysyi, että missähän sen Kallen pitäisi asua. ”Pasilassa. Tässä
on osote”, sanoi Anna Liisa ja antoi paperin miehelle. Miehen kasvot levisivät hymyyn. ”Minä tunnen sen Kallen, asun siinä lähellä.
Minä vien teidät perille”.
Noustiin raitiotievaunuun. Se kulki pitkän matkan Eläintarhan urheilukentän kohdalle. Siinä vaihdettiin vaunuun, joka vei
kohti Pasilaa. Anna Liisa ehti jo ajatella, että mihinkähän minua
oikein viedään. Pasilassa eräällä pysäkillä laskeuduttiin kyydistä.
Mies vei reissulaisen kapsäkkeineen Kallen asunnon ovelle. Kalle
sattui olemaan kotona ja avasi oven. Hämmästyneenä hän torui
Anna Liisaa siitä, että tämä ei ilmoittanut tulostaan. Kysyi vielä,
että miten osasi tulla perille. ”Tuo mies ties asemalla, missä sinä
asut, ja toe tänne”.
Muutaman päivän ajan Anna Liisa näki Helsinkiä Kallen ja
tämän vaimon kanssa. Kotiin palattuaan hänellä oli paljon ihmeellistä kerrottavaa. Ja yksi ihme hänestä oli jälkeepäin myös
se, että Luoja oli järjestänyt hänelle asemalle hyvän matkaoppaan
perille.
Aarne Hirvonen kuuli tarinan Anna Liisan
matkan vaiheista äidiltään 1950-luvulla.
Aarne Hirvonen
Myymäläauto
Kesälomalla Aitoossa ollessani pyöräilin hakemaan Luopioistentien risteyksessä olevasta postilaatikosta Hesaria. Mahtava jyrinä alkoi kuulua
Pälkäneen suunnasta ja kuvittelin jo Parolan poikien Pasilla siellä painavan. Eipä aikaakaan, kun tietä
myöten mennä rohelsi parasta vauhtiaan aitoolainen myymäläauto. Näky oli komea ja nopeutta ainakin 70 kilometriä tunnissa, mentiin siis suorituskyvyn äärirajoilla. Mieleni oli hyvä, sillä havaitsin
tutun kaverin yli viisi vuotta sitten alkaneen kokeilun edelleen olevan voimissaan.
Luopioisten sivukylien kauppakuolemat synnyttivät tarpeen tämmöiselle liiketoiminnalle ja
Aitoon ideanikkarit panivat aivonystyränsä hyrräämään. Miehet ottivat kouriinsa ison jakoavaimen, pakkelipurkin sekä maalipensselin. Nyt kone
pienen suostuttelun jälkeen murahtaa käyntiin
kuutena päivänä viikossa ja taajamien ulkopuolella asustelevat taikka lomailevat saavat halutessaan
mitä vaan. Näin olen ymmärtänyt. Siis etukäteen
tilattuna myös muuta kuin hyllytavaraa. Kesällä
kyselin tilanteesta. Asiakkaita kuulemma on sen
verran, että kannattaa vielä pitäjää kiertää.
Ensimmäinen myymäläauto rakennettiin Rautalammin Osuuskaupalle vuonna 1957 vanhan
Ford Rhein-kuorma-auton alustalle. Parhaimmillaan liikkuvia kauppoja ajeli paikkakunnalla vuonna 1970 yhteensä kuusi. Niitä oli Osuuskaupalla,
Kansanvoimalla, Hotakaisella, A.J. Väänäsellä ja
kerkonkoskelaisella A. Turusella. Tietyillä aikaväleillä jopa kaksi autoa kauppaliikettä kohti.
Vuonna 1962 kuollut isäni oli Rautalammin
Osuuskaupan toimitusjohtaja. Niinpä minulle tulivat tutuiksi kaupan makasiinit, varastot, kauppahuoneet ja tietenkin myymäläautot. Niitä oli kaksi
ja ajoa piisasi molemmille. Seurasin kuusivuotiaan
innolla tarkkaan, miten autot illalla täytettiin var-
14
Uutiset suoraan omalle Facebooktai Twitter-sivulle!
haista aamustarttia silmälläpitäen. Jäntin Sakun ja
toisen kuskin lähdettyä kotiin alkoi osaltani jännittävin vaihe prosessissa. Asetin kuuden tuuman
rautanaulat pystyyn takarenkaita vasten olettaen,
että pyörän pyörähtäessä eteenpäin terä sutkahtaa
kumin läpi. Pettymykseni oli suuri, kun joka aamu
löysin naulani hiekkaan painuneena ja autot illalla
rantautuivat makasiinille ehyinä.
Kesämökillemme oli kirkolta matkaa seitsemän kilometriä ja myymäläauto pysähtyi Konneveden suuntaan ajaessaan kolmesti viikossa Koivulan
tienhaarassa. Kun meillä ei henkilöautoa ollut, kesät elettiin aika lailla liikkuvan kaupan ostoksilla.
Ison tien varteen lähdettiin mielellään. Suu oli jollakin tavoin makeana takaisin rantaan kävellessä.
Illalla keitettiin lenkkimakkaraa. Isä suututti minut monesti kertomalla ruokaa vielä olevan. Tarjolla oli isän sanassa persmarjat, kaksi pientä pallukkaa, jotka rautaniitti erotti varsinaisesta lenkistä.
Henkilöautojen lisääntyessä liikkuvat kaupat
alkoivat menettää merkitystään siinä missä osuuskaupan ja muiden liikkeiden sivumyymälät, joita
niitäkin oli silloisessa kotipitäjässäni toistakymmentä. Savosta lähdin maailmalle 16-vuotiaana ja
asuinpaikoillani minulla ei myymäläauton tarvetta
ollut.
Perheemme muutti vuonna 1983 Vantaan Koivupäähän. Se oli idyllinen kylä kolmisen kilometriä
Kehä kolmosen pohjoispuolella, vähän yli sata taloutta ja melkein pelkästään 60-luvun alkupuolella rakennettuja omakotitaloja. Yksikään
taloista ei ollut samanlainen ja kun ne vielä
oli sijoiteltu isoille tonteille miten sattuu,
näkymä oli erikoinen mutta samalla
maalaispojan silmää miellyttävä. Kylällä oli ollut kauppa, mutta se oli lopetettu kannattamattomana. Sen
www.facebook.com/
rautalampilehti
sijaan myymäläauto vieraili Koivupäässä jokainen
arkipäivä. Asiakkaita riitti mukavasti, kun lähimpään taajamaan oli matkaa noin kolme kilometriä.
Julkinen liikenne kiersi kylämme ohi pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta tehokkaasti, joten jokaiseen talouteen piti hankkia vähintään yksi auto.
Liikkuva kauppa alkoi tyrehtyä, mutta käsitykseni
mukaan tuo palvelu pelaa vielä tänäkin päivänä
Vantaan pohjoisissa osissa ja Nurmijärvellä.
Mökin hankittuamme kaksi vuosikymmentä
sitten panin mielissäni merkille Lahdesta päin ajettaessa ennen Pälkänettä kyläkaupan, minkä pihalla
seisoi tuttu vekotin. Viimeisessä kastetoimituksessa lapselle oli osunut kuvaavin mahdollinen nimi:
Automarket. Nyt myymäläauto toimii kiertävänä
lihakauppana. Kyläkauppa laittoi ovensa kiinni
vuosi sitten.
Ruikonperän multakurkku Jaakko Teppo kertoi 80-luvun alussa tällaista tarinaa. Ruikonperä oli
keskioluesta kuiva kunta noihin aikoihin, kaljaa ei
siis saanut myydä kunnan alueella. Kolme juopohkoa veljestä asusti rantamökkiä. Kapean järven toisella puolella on Pielaveden kunta, missä keppana
oli vapaata kauppatavaraa. Eräänä aamuna veljekset heräsivät kohtalaisessa krapulassa ja totesivat
juomien tyystin loppuneen. Yksi miehistä havaitsi
myymäläauton pysähtyneen vastarannalle. Kiireesti pantiin tyhjät pullot kassiin ja pariairokaksikko oli valmis. Urheiluseura tunnettiin nimellä
Nesteen Noutajat. Puolen tunnin kuluttua
parivaljakko palasi tuohtuneena, löi tyhjät
pullot pöytään ja toinen sanoi: ”Jumankauta, kirjastoauto!”
Juuristaan ylpeä Rautalammilla
syntynyt Jussi-Pekka Lämsä
on Helsingin poliisilaitoksen
operaatiopäällikkö.
www.twitter.com/
rautalampilehti
Päätoimittajan palsta
Ruokaa jopa omalta kylältä?
Jokainen toivoo, että saisimme pitää täällä ainakin ne kaupat
ja palvelut, jotka meillä nyt on. Jokainen myöskin varmasti tietää,
että ainoa keino säilyttää ne, on niiden käyttäminen. Yksinkertaista ja selkeää. Ostamalla omalta kylältä voi tehdä pienen sankariteon ja olla osaltaan turvaamassa työpaikkojen säilymistä.
Pidemmällä tuotantoketjussa ovat tuotantolaitokset, kuljettajat ja alkutuottajat, jotka niin ikään saavat oman osansa tuotteen hinnasta. Siihenkin osaan kuluttaja voi vaikuttaa, mutta se
vaatii jo enemmän viitseliäisyyttä kuin valinta lähikaupan ja kaupungin automarketin välillä.
Elintarvikepakkauksiin toivotaan entistä selkeämpiä merkin-
töjä tuotteiden alkuperästä. Pääasiassa puhutaan alkuperämaasta, mutta samoilla merkinnöillä voisi kertoa paljon tarkemminkin
ruuan alkuperästä.
On ollut hauska huomata, että joissakin lihapakkauksissa näkyy jo tila, jolta liha on peräisin. Ruuan käyttäjällä on siis mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin alkutuottajan osa tuotteen hinnasta
päätyy. Se on yleensä helppoa, jos tuottaja toimittaa tuotteet
kauppaan ilman välikäsiä, mutta alkuperän toivoisi olevan jäljitettävissä myös silloin, kun välissä on elintarviketeollisuus.
Iiro Lyytinen
päätoimittaja
Rautalampilehden kamera kiertää
uvassa
vuotista toimintaansa. Yhteisk
Rautalammin Martat juhlivat 50kkari,
ajajäsen Eila Hokkanen, Kerru Kou
kaikki juhlassa muistetut: perust
äläinen,
en, Tuula Manninen, Jaana Häm
Ritva Jaamalainen, Hilkka Hirvon
joka oli sati, Marjatta Tuure ja Kielo Elo,
perustajajäsen Marjatta Larilah
den juonsi
isuu
saaneen Martta-virren. Tila
noittanut juhlassa ensiesityksen
ala
Leena Jalkanen. Kuva: Jouko Pisp
n
oottoripyörä
vieraili 14 m
i
p
m
,
la
at
ta
iv
aa
to
ÄmSee R
Asukkaat ker
tinharjussa.
ääseen asti,
voimin Kuu
odottaa kev
si
ai
tt
al
m
än
lleen tulla
etteivät millä
n luvannut jä
o
i
p
m
la
ta
ee Raa
u myös
jolloin ÄmS
a on toivott
u
il
ra
ie
V
.
le
ilijät
aikal
oottoripyörä
pyörineen p
m
n
se
ai
ll
se
ntaan, ja
rjestää.
Hermanninra
t keväällä jä
ee
n
n
va
lu
ovatkin
olivat tänä
ngit ja piiat
re
at
av
tt
ta
Pes
opettajia ja
piston tunti
o
is
la
sa
an
k
vuonna
a.
henkilökunta
kinoilPestuumark
dytti
la lapsia viih
allon
A
o
taikuri Sim
Box.
i
Jokeri Poker
ä penkkiriviä
täyttyi viime torstaina viimeist
Matti Lohen koulun liikuntasali
tiellä -konisten toteuttamaa Satumetsän
myöten kuulemaan alakoulula
retkirahaskka
luo
t kartuttivat oppilaiden
serttia, jonka lippu- ja puffettitulo
monipuoiin
tuja hahmoja ja yleisölle tarjoilt
toa. Lavalle kipusi saduista tut
balettiin.
asta rockista herkkään joutsen
linen kattaus esityksiä vauhdikka
Kuvat: Panu Nyyssönen
Rautalampilehti 10/2013
Painos: 10.000 kpl
Jakelualue: Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto ja Konnevesi
Osoitteeton jakelu, Itella
Painopaikka: I-Print, Seinäjoki
pilehti.fi
ww.rautalam
w
a:
vi
u
ak
in
Lisää markk
Kustantaja:
Viestirauta Oy
Toimitus:
Kuopiontie 13
77700 Rautalampi
toimitus@rautalampilehti.fi
Päätoimittaja:
Iiro Lyytinen
050 536 5570
iiro@rautalampilehti.fi
Myyntipäällikkö:
Marja Kämppi
040 669 2250
marja@rautalampilehti.fi
Ilmoitusvalmistus:
Tarja Kovero
040 487 1203
tarja@rautalampilehti.fi
441 895
Painotuote
15
16