KYLÄLÄINEN

Transcription

KYLÄLÄINEN

Rautalampilehti 12/2015 - 08.12.2015 - ISSN 1796-8313 - www.rautalampilehti.fi - painos 11.500 kpl - 9. vuosikerta
TERVO - VESANTO - KONNEVESI - RAUTALAMPI - SUONENJOKI
Kalevi
Poimala
Mitä pukin pakettiin?
4-5
Rämäkkä valmistautuu
Riders Cupiin
6-7
Missä hän on nyt?
11
Karvakorvat trimmaa,
pesee ja kouluttaa
9
Martinsénit juhlivat
työn merkeissä
16
Tuunatut tuliaiset
17
KANSIKUVA: IIRO LYYTINEN
N
E
N
I
Ä
L
K YL Ä
Rautalampilehti 12/2015
3
KUVAT: MARKUS SJÖBERG
Lyhyesti
Itsenäisyyspäivän
huomionosoituksia ja
ylennyksiä
Rajalliset esiintyivät Hoitokoti Kyllikin 10-vuotisjuhlissa.
Kyllikki täytti vuosikymmenen
Pakolaiskoordinaattoriksi
Ria Juhanpelto ja -ohjaajaksi
Karoliina Miskala
Hoitokoti aloitti toimintansa vuodeosaston jalanjäljissä.
Markus Sjöberg
Rautalampi
Jo vuosikymmenen Rautalammin terveyskeskuksen entisellä vuodeosastolla toiminut tehostetun palveluasumisen yksikkö
Hoitokoti Kyllikki juhlisti menneitä vuosia
perinteisen juhlansa yhteydessä.
“Meillä on joka vuosi ollut joulujuhla,
johon kutsutaan asiakkaiden omaiset ja
yhteistyökumppanit”, kertoo vastaava sairaanhoitaja Paula Varis.
Kyllikin yhteistyökumppaneita ovat
muun muassa kunnat, mutta merkittävissä
määrin myös kolmas sektori. SPR:n, seurakuntien ja MLL:n vapaaehtoiset toimivat
hoitokodissa.
“Mukava juttu, että olemme saaneet
mukaan kolmannen sektorin porukkaa.
Vapaaehtoistyö on tuokioiden pitämistä,
seurakunnan lauluhartauksia tai asukkaiden kanssa ulkoilua”, Varis kertoo.
Asiakaspaikkoja Kyllikissä on 21 ja
henkilökuntaa 12 henkeä. Henkilökunnan
on Variksen mukaan pitänyt uudistaa
työtapojaan, kun kotihoidosta hoitokotiin
tullessa asukkaat ovat usein entistä huonokuntoisempia.
“Kaikkea kaunista voidaan sanoa ja
pintaa kiillottaa, mutta henkilökunta tekee
sen hoitokodin”, Varis sanoo.
Toiminta alkoi saumattomasti
Kun Rautalammin terveyskeskuksen vuodeosasto lakkautettiin, aloitti Hoitokoti
Kyllikki toimintansa heti seuraavana päi-
Ansioituneille kansalaisille myönnettiin itsenäisyyspäivänä ritarikuntien
kunniamerkkejä.
Tasavallan presidentti myönsi
Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin
tilapalvelupäällikkö Raili Pelliselle Suonenjoelta. Suomen Valkoisen Ruusun I
luokan mitalin kultaristein saivat kuljetusyrittäjä Kari Konttinen ja emäntä Kirsi Nuutinen Suonenjoelta sekä taloushallintosihteeri Merja Lindi Vesannolta.
Suomen Valkoisen Ruusun I luokan
mitalin sai käsikaavaaja Kimmo Hänninen Konnevedeltä sekä palkkasihteeri
Kirsi Lindlöf, lastentarhanopettaja Ritva Markkanen ja lähihoitaja Seija Pisto
Vesannolta. Kiinteistönhoitaja Heikki
Hytönen Rautalammilta sai Suomen
Valkoisen Ruusun Mitalin.
Puolustusvoimat puolestaan ylensi
reservin upseereista luutnantiksi Harri
Hytösen Konnevedeltä. Reservin aliupseereista ylikersantiksi ylennettiin Pekka Annala Rautalammilta ja kersantiksi
Ari Heikkilä Rautalammilta sekä Tero
Turpeinen Suonenjoelta.
Rautalammin itsenäisyyspäiväjuhlassa vuosittain jaettavan Rautalammin
kulttuuriseuran stipendin sai tänä vuonna eläkkeellä oleva kirkkoherra Raimo
Jalkanen.
Rautalammin kunnanhallitus on
valinnut pakolaiskoordinaattorin määräaikaiseen tehtävään yhteiskuntatieteiden maisteri Ria Juhanpellon. Pakolaisohjaajaksi kunnanhallitus valitsi
sosionomi amk Karoliina Miskalan.
Pakolaiskoordinaattorin
tehtävä
alkaa tammikuun alussa ja pakolaisohjaajan tehtävä maaliskuun alussa. Määräaikaiset toimet ovat voimassa vuoden
2019 loppuun saakka.
Rautalammin kunta vastaanottaa
ensimmäiset kiintiöpakolaiset ensi keväänä. Ely-keskuksen kanssa käytyjen
neuvottelujen mukaan kunta voi valita
vastaanotettavaksi joko afganistanilaisia tai syyrialaisia pakolaisia. Kunnanhallitus kallistui kokouksessaan syyrialaisten pakolaisten kannalle.
Perustaja Pirjo Tikkanen ja vastaava sairaanhoitaja Paula Varis kertovat Kyllikin olleen edelläkävijä.
Myöhemmin hoitokotien perustaminen vanhoille vuodeosastoille on yleistynyt.
vänä.
“Vaihto tapahtui ihan lennossa. Vielä
uuden vuoden yönä oli töissä kuntayhtymän yökkö ja meiltä aloittivat seitsemän
aikaan aamulla omat hoitajat”, kertoo Pirjo
Tikkanen, joka aloitti Kyllikin toiminnan
miehensä Ahti Tikkasen kanssa.
Kierinniemen Hoitokoti Oy vuokrasi kunnalta tilat ja osan laitteista. Myös
muutama vuodeosaston asiakas jäi heidän
asukkaakseen.
“Kun vuodeosasto lakkautui, ajateltiin
miehen kanssa, että ei niitä tiloja voi tyhjiksi jättää. Oli selvä, että laitetaan siihen hoi-
tokoti”, Pirjo Tikkanen kertoo.
Tikkasilla oli kokemusta hoitokodeista jo ennestään, sillä he aloittivat toiminnan Iisvedellä jo 90-luvulla ja jatkoivat sitä
myöhemmin Kierinniemessä. Yrityksen vetovastuu siirtyi virallisesti siirtynyt perustajien pojalle Jyri Tikkaselle jo pari vuotta
ennen Hoitokoti Kyllikin perustamista.
Pirjo ja Ahti Tikkanen olivat Kyllikin
toiminnassa mukana varsinkin perustamisvaiheessa, mutta myös sen jälkeen.
Vuonna 2014 edesmennyt Ahti Tikkanen
halusi viettää viimeiset päivänsä saattohoidossa omassa yrityksessään.
www.rautalampilehti.fi
Halpabussiyhtiö avaa reitin
Kuopiosta Suonenjoen kautta
Turkuun
Halpabussiyhtiö
OnniBus.com
aloittaa tammikuun alussa kahden
päivittäisen
vuoron
operoimisen
Kuopiosta Turkuun. Reitti kulkee
Suonenjoen, Jyväskylän ja Tampereen
kautta.
Samalla
vuorotarjona
Kuopio
– Jyväskylä -välillä tuplautuu ja
uusina pysäkkeinä otetaan käyttöön
Suonenjoki, Hankasalmi ja Lievestuore.
Rautalampilehti ilmestyy
seuraavan kerran
tiistaina 19.1.2016.
4
Mitä pukin pakettiin?
Markus Sjöberg • Suonenjoki,Rautalampi
Jalkaraspi
Aikuisten värityskirja
Kovat paketit ja tekniikka
ovat monen toivelistalla.
Parhaimmillaan
tällaiset
lahjat ovat silloin, kun ne
tulevat oikeasti käyttöön.
Viime joulun hittituote jalkaraspi sopii lahjaksi myös
tänä vuonna. Yksinkertaisella laitteella voi hioa kovettumat kantapäistä. Tuote soveltuu sekä miehille
että naisille.
Hinta 35 euroa, DigiSat, Suonenjoki.
Värityskirjat ovat nykyään
aikuisten juttu Jo syksyllä
myydyimmiksi tietokirjoiksi nousseet värityskirjat
soveltuvat 15-80 vuotiaille
ja useimmiten niitä ostavat
naiset, mutta miehillekin
värityskirjat käyvät.. Erityisen aikuisten värityskirja
sopii hyvin käsityön ystäville. Varsinkin eläinaiheiset
kuviot ovat suosittuja.
Hinta 15,95 euroa. Kirjakauppa Kipa, Suonenjoki.
Petri Vehviläinen esittelee jalkaraspia, joka oli viime vuoden
joululahjahitti.
Kuntosalikortti
ja -ohjelma
Uusi vuosi on aina hyvä
aika aloittaa uusi elämäntapa. Hyvän olon lahjaksi
nimetty
kuntosalipaketti
pitää sisällään tammikuun
kuntosalikortin, liittymismaksu ja personal trainerin
tekemä ohjelma. Paketti sopii kaikille aikaisemmasta
urheilutaustasta riippumatta, sillä treeniohjelma personoidaan asiakkaan mukaan.
Hinta 50 euroa. Kuntokeskus Timmi, Suonenjoki.
Anna Vesterisen mukaan aikuisten värityskirjat ovat menneet hyvin
kaupaksi syksyn aikana ja ovat myös hyvä joululahjaidea.
Teekuppi
Yksilöllinen kuntosaliohjelma antaa Tuomas Kullaan mukaan helpon
väylän aloittaa kuntosaliharjoittelu.
Perinteinen, mutta aina varma joululahja on teemuki.
Greengate -teemuki sopii
kaikenikäisille. Greengate
on tanskalainen sarja, joka
vaihtuu kaksi kertaa vuodessa. Astiat sointuvat toisiinsa, joten sama lahjaidea
käy useampana vuotena
peräkkäin. Kestää mikron
ja tiskikoneen. Punainen
kuvio sopii jouluun, mutta
myös muihin hetkiin.
Hinta 15 euroa. Sisustus Romantico, Suonenjoki
Nastakengät
Poncho
Icebug nastakengät lisäävät turvallisuutta. Kenkä
toimii kuin nastarengas autossa. Kengässä on älynastat, jotka painuvat kovalla
kävellessä pohjan sisäpuolelle. Kengät ovat parhaimmillaan kävelylenkkeilyyn
liukkaalla kelillä. Kengät
toimivat myös loskakelillä,
sillä ne ovat vedenpitävät.
Hinta 159 euroa. Kenkäkauppa Raitavuo, Suonenjoki.
Vaatteet ovat joululahjana
riski, sillä lahjansaajan kokoa ei aina tiedä. Poncho
sopii kaikenkokoisille ja sitä
voi pitää vuoden ympäri.
KN-Collectionin poncho on
valmistettu merinovillasta,
viskoosista ja kašmirista,
joka tekee vaatteesta ylellisen tuntuisen. Suomessa
ponchoa käyttävät etupäässä naiset.
Hinta 54,90 euroa. Chic
Chic Accessories, Suonenjoki.
Jukka Raitavuo pitää kädessään nastakenkä Icebugia, joka on hyvä
lahja talviaikana.
Anne Karhusen joululahjasuosikki on teekuppi.
Erja Kotta esittelee jokaiseen vuodenaikaan sopivaa ponchoa.
5
Konneveden rannoilta
Luirumuikut ja
Jäämeren koskelot
KUVAT: MARKUS SJÖBERG
Pehmolelu
Pehmolelut ovat jokavuotisia suosikkeja, mutta niissäkin on kausivaihtelua.
Disneyn Frozen-elokuvasta tuttu Olaf-lumiukko on
varsinkin tänä vuonna lasten suosiossa oleva hahmo.
Pehmolelu ääntelee painettaessa.
Hinta 7,5 euroa. Pestarin valinta, Rautalampi.
Risto Palokangas
Loppusyksy on ollut epävakainen ja tuulinen, mikä ei ole ollut omiaan houkuttelemaan erityisemmin luonnossa liikkumiseen. Tähän aikaan vuodesta ulkoihmisen luontoelämykset ovat niukkoja, mutta ehkä sitäkin sykähdyttävämpiä.
Joka vuosi odotan syksyn harmauteen piristystä Jäämereltä saapuvista isokoskeloista. Kiintoisaa tämä on siksi, että satapäisinä muuttoparveina saapuvien lintujen koiraat ovat kauniin valkoisessa hääpuvussa, kuin meidän omat isokoskelomme keväisin jäiden lähdön jälkeen. Isokoskelokoiras on hääasussaan komea
ilmestys: yleisväri valkoinen, syvän vihreä pää ja oranssin punertava rinta. Naaraat ovat puolestaan harmaita. Marraskuussa isokoskeloiden suurparvia on nähty
Konneveden suojaisissa lahdissa kalastelemassa. Harmaana syyspäivänä monisatapäinen koskeloparvi on vaikuttava näky, kuin suuri valkea jäälautta. Kalasteltuaan ja lepäiltyään vesillämme jonkin aikaa nämä Jäämeren linnut jatkavat
matkaansa Itämeren eteläosiin talvehtimaan. Omien vesiemme isokoskelokoiraat
lähtevät Itämerelle heti keväällä, kun niiden naaraat aloittavat hautomisen. Siksi
niitä ei meillä nähdä kesällä ollenkaan.
Riitta Kirjavaisen mukaan suosituin joulunavauksessa tuote oli
Disneyn Olaf-pehmolelu.
Kaulakoru
Korut ovat kulta- ja
kellokauppojen suosituin
tuote joulusesonkina. Kalevalakorun hopeinen Roosa
nauha -riipus kausituotteena myynnissä vain tämän
kauden aikana. Roosa nauha -tuotteista menee osuus
rintasyövän
vastaiseen
työhön.
Hinta 119 euroa. Kelloliike T.F. Hemming, Rautalampi.
Kasari
Muurlan emalista valmistettu Muumi Jam -kuviolla varustettu kasari sopii
kummallekin sukupuolelle. Muumiastiat ovat nykyään lasten lisäksi myös
kaikenikäisten aikuisten
suosiossa. Käsintehty Suomessa suunniteltu kasari
kestää kaikkea avotulesta
induktioliedelle. Mikroon
sitä ei voi laittaa, mutta
tiskikoneessa kasarin saa
pestä.
Hinta 25,90 euroa. Artteli, Rautalampi.
Roosa nauha -riipuksesta menee osuus rintasyövän vastaiseen
työhön.
Etelä-Konneveden kansallispuiston ydinalueen, Vuori-Kalajan tulistelupaikan varustetaso kohenee.
Lähes valmiita ovat uusi käymälä ja polttopuuvarasto. Suuri kota on rakenteilla. Valmista pitäisi olla
joulukuun lopulla.
Salli Lyytisen mukaan Muurlan kasarilla voi tehdä ruokaa vaikka
avotulella.
Jatkoin verkkokalastusta marraskuun loppupuolelle saakka. Monien yllätykseksi kala liikkuu ja käy pyydykseen vielä marraskuussakin. Tavoitelluin saaliskala on minulla ollut pikkusiika eli murokas, joka tulee rantavesiin tähän aikaan
kutemaan. Saaliiseen ovat kuulunnet myös hyvät file-ahvenet, hauet ja sardiinin
raaka-aineeksi käyvät särjet. Heittelin huvin vuoksi muutaman muikkuverkonkin pyyntiin ja muikkua tuli vielä kilokaupalla. Jotkut kalastajatuttavani eivät arvosta kudun jälkeistä muikkua. Se onkin laihaa ja luirua ja on kuin eri kala, kun
sitä vertaa lihavaan ja rasvaiseen loppukesän muikkuun. Syötävää se joka tapauksessa on, esimerkiksi savustettuna tai patana. Kudun jälkeinen paistomuikku sen
sijaan häviää maukkaudessaan kirkkaasti pulskalle kesämuikulle.
Oman pihan lintumaailmaa ovat syksyn aikana elävöittäneet tutut talvilinnut, tiaiset ja punatulkut. Panin sianihraa tarjolle, kun tuli ensimmäinen pakkasjakso. Se houkutteli paikalle harmaapäätikkakoiraan, joka on epäsäännöllisin
väliajoin käynyt nokkimassa talia kupuunsa. Viimetalvista vierasta, pähkinänakkelia ei ole vielä pihassamme näkynyt, olkoonkin, että tätä vikkelää auringonkukan siementen syöjää on Sisä-Savossa nähty siellä täällä ruokintapaikoilla. Kiintoisa vieras on pihassamme käväissyt isolepinkäinen, joka saattaa, varpunlintu
kuin onkin, napata ruokintapaikalta ruuakseen alla vilistävän myyrän tai jopa
tiaisenkin.
Tein aurinkoisena marraskuun loppupuolen päivänä Uula-koiran kanssa kävelyretken Etelä-Konneveden kansallispuiston ydinalueella, Vuori-Kalajan maastossa. Metsä on hiljainen. Vain töyhtötiaisen viserrys kuuluu. Hangella sätkivät
ensilumella pienen pienet alkuhyönteiset, eli hyppyhäntäiset, joita yleensä näkee
vasta kevättalvella. Vuori-Kalajan tulistelupaikan varustetaso rakentuu paraillaan. Valmiina on jo Sumiaisten miesten rakentama polttopuiden varastolato ja
käymälä/varasto-rakennus. Suuren kodan hirsikerta rakentuu Muuramessa veistetyistä komeista pelkkahirsistä. Kodan oviaukko avautuu lammen suuntaan, jolloin vesille voi katsella tulilla istuessa. Tähtäimessä on, että kota ja muut rakenteet
ovat valmiit vuoden loppuun mennessä. Rakenteet lisäävät merkittävästi puiston
ytimen palveluvarustetta. Uudistusta on kauan odotettu. Talvipäivänäkin on virkistävää tehdä retki Vuori-Kalajalle. Törmälän suunnasta tultaessa parkkipaikalta lähtevä polku on vaivattomasti käveltävissä vähän lumen aikaan, vaikka pitkospuita ei ole vielä uudistettukaan. Siitä vaan talviseen puistoon virkistäytymään.
6
Rämäkkä haastaa alamäkiluistelijat
Kaivinkoneet rakentavat parhaillaan alamäkiluisteluradan pohjaa.
Markus Sjöberg
Rautalampi
Uusien yrittäjien myötä aktivoitunut
Rämäkkä saa vauhdikkaita laskijoita
rinteilleen alamäkiluisteluradan myötä.
Rata avautuu tammikuussa, kun Rautalammilla pidetään alamäkiluistelun
maailmancup-osakilpailu.
Alkusyksystä Suomen alamäkiluisteluliiton puheenjohtajana toimiva Arttu Pihlainen sai kuulla, että Jyväskylän
Laajavuori saa isännöitäväkseen Crashed Ice -kilpailun, ja siellä aikaisempina
vuosina järjestetylle Riders Cupille piti
saada uusi sijainti lähialueelta. Tapahtumatuottaja Samuel Sjömanilla oli
paikka valmiina. Hän ehdotti entistä
Rämäkän laskettelurinnettä, joka on
profiililtaan tarkoitukseen sopiva.
“Olemme tunteneet Artun kanssa
kohta kymmenen vuotta, joten ehdotin
hänelle, että järjestetään kilpailu täällä“,
kertoo rautalampilaislähtöinen Sjöman,
joka itsekin harrastaa alamäkiluistelua.
Kun vielä Rämäkän uudet yrittäjät
Joni-Matti ja Hanne Kuikka innostuivat
lähtemään mukaan tapahtuman järjestämiseen, oli resepti valmiina. Joni-Matti Kuikan mukaan alamäkiluistelu sopii
hyvin heidän liiketoimintansa tueksi,
sillä Rämäkkä Holidaysin toiminta tulee
muuten keskittymään kesäaikaan.
“Mitään huonoa tässä ei ole, muuta
kuin tämä mahdoton kiire. Toukokuuhun tehtävät työt piti tehdä tammikuuhun mennessä”, hän naurahtaa.
Täysin uudistetut ravintolatilat
avataan kilpailuviikonlopuksi. Rämäkkä Holidaysin muu toiminta, kuten karavaanarialue ja kotieläinpuisto avautuvat kesällä. Myös alamäkiluisteluradan
rakennustyöt ovat käynnissä. Maapohja tasataan kaivinkoneella ja radan lumetus aloitetaan heti, kun pakkaset sen
sallivat.
Kisaviikonlopun aikana Rämäkän ravintolatarjontaa täydennetään
pihaan rakennettavalla teltalla, jossa
järjestetään myös oheisohjelmaa. Muun
muassa perjantaina esiintyy rautalampilainen Grand Merlin -yhtye. Ta-
Tavoittavimmat paikallismediat!
i
rautalampilehti.f
pahtumaa järjestävän Star Fast Lanen
mukaan esiintyjät julkistetaan myöhemmin.
Paikalle odotetaan noin 150 eri
maista saapuvaa kilpailijaa sekä suurta
määrää yleisöä. Rautalammin Riders
Cup tullaan myös taltioimaan suorana
lähetyksenä, joka on katsottavissa Nelosen verkkosivuilta.
jyrkkää”, kertoo radan suunnitellut alamäkiluistelun kolminkertainen maailmanmestari Arttu Pihlainen.
Rautalammin rata on vaativa
Mittaa radalla on noin 400 metriä.
Matkalla on hyppyreitä ja pudotuksia.
Viimeinen kolmasosa radasta laskee
jyrkästi rinnettä alas ja kääntyy lopulta
ylämäkeen kohti Rämäkän päärakennusta, jonka eteen maalialue tulee.
Rämäkkövuori on profiililtaan sopiva
alamäkiluisteluun.
“Kaksi kolmasosaa radasta on
täydellistä luistelumaastoa, ei liian
”
Muun muassa perjantaina
esiintyy rautalampilainen
Grand Merlin -yhtye.
7
Maailmanmestari Arttu Pihlainen ohjeistaa
kaivinkonetta kuljettavalle Hannu Gråstenille
(vas.) alamäkiluisteluradan pohjatöiden
viimeistelyä. Pihlaisen vasemmalla puolella
tapahtumatuottaja Samuel Sjöman ja
oikealla Rämäkän yrittäjä Joni-Matti Kuikka.
Energiajuomayhtiön
oma laji
Alamäkiluistelu on energiajuoma- ja mediayhtiö Red Bullin
alunperin lanseeraama laji, jossa neljä kilpailijaa luistelee noin
puolen kilometrin mittaista alamäkeen rakennettua rataa. Radalla on hyppyreitä, pudotuksia
ja haastavia mutkia, jotka karsivat laskijan pienemmästäkin
virheestä.
Lajissa kisataan käytännössä vain maailmanmestaruussarjassa. Päätapahtumat eli Red
Bull Crashed Ice -tapahtumat
järjestää Red Bull ja Riders Cup
-osakilpailut ovat syntyneet lajiliiton toimesta. Riders Cup toimii myös väylänä muuten kutsukilpailuperiaatteella toimiviin
Crashed Ice -tapahtumiin.
Päätapahtumia on yhteensä neljä ja Riders Cupin osakilpailuja kuusi. Kummastakin saa
maailmanmestaruuspisteitä.
Crashed Ice -kilpailusta voi saada parhaimmillaan 1000 mmpistettä ja Riders Cupista 250.
“Lopussa on iso floater-hyppyri,
josta lentää jopa 10–15 metriä. Lopun
ylämäessä voi joutua vähän luistelemaan, joten johtopaikka voi vaihtua vielä viimeisen viidenkymmenen metrin
aikanakin”, kertoo Pihlainen.
Vaikka Riders Cup -kilpailuihin voi
periaatteessa osallistua kuka tahansa,
karsii haastava rata ensikertalaiset kärkisijoilta.
Uutta lajia voi kuitenkin kokeilemaan myöhemminkin. Joni-Matti Kuikan mukaan radalle pääsee myös kilpailujen jälkeen.
“Rataa on tarkoitus pitää kunnossa myös pidemmälle talvelle. Se toimii
virkistystoimintana esimerkiksi jääkiekkojoukkueille ja yrityksille”, Kuikka
kertoo.
Laji vaatii tasapainoa
Alamäkiluistelusta puhutaan yleensä
jääkiekkoilijoiden lajina, mutta se on
vain osatotuus.
”Niinhän kaikki aina luulevat, että
jos on pelannut kiekkoa, on automaattisesti hyvä” Arttu Pihlainen sanoo.
Hän pitää hyvänä pohjana esimerkiksi new school -laskettelua. Vaikka
suksien pinta-ala onkin luistinta huomattavasti suurempi, oppii rinteessä
temppuillessa hallitsemaan itseään
ilmalentojen aikana ja pumppaamaan
vauhtia kumpareista.
”Kun mennään ylös ja alas, tulee
kompressiota ja silloin ovat kiekkoilijat
helisemässä”, Pihlainen sanoo.
Vauhti saattaa kasvaa mäkeä laskiessa koviin lukemiin, jopa 60 kilometriin tunnissa. Toisin kuin voisi kuvitella,
alamäkiluistelu ei ole kuitenkaan erityisen vaarallinen laji. Maailmanmestari
pitää sitä jopa turvallisempana kuin
laskettelua.
“Jos kaatuu lätkäkamat päällä tasaiselle jäälle, niin mitä käy? Korkeintaan liukuu lumelle”, hän sanoo.
8
Kaverusten
esikoistyöstä
menestys
Kari Hotakaisen kirjoittama ja Martti
Suosalon näyttelemä "Palvelija” on
vetänyt jo puoli vuotta Helsingin
Kaupunginteatterin Arena-näyttämön
täyteen - ilta illan jälkeen. Savosta on
tultu bussilasteittain näkemään huikean suosion saanutta yhden miehen
monologia.
Toini Imponen
Helsinki
Tänä iltana teatterin täyttävät pääasiassa
keski-ikäset naiset. He ovat tulleet seminaariin. Lavalla luennoiva komisario kuvaa
ihmismieltä: miten meistä jokaisesta on vinoon menneissä olosuhteissa väärintekijäksi. Tarina kulkee ja komisario muuntautuu
muutamalla takinkäännöksellä, eleellä ja
äänenpainolla kymmenen roolin esittäjäksi.
Vaikka asia on vakava, tunnelma teatterissa
on ajoittain kuin komiikkaillassa.
"Karin tekstiä on mahtava näytellä.
Voin luottaa tekstin voimaan ja siihen löytää
helposti oikean rytmin. On se aika velho kirjoittamaan. Onneksi materiaalia ei mennyt
hukkaan. Sitä jäi vielä kirjaksi asti. Taloudellista", Martti virnistää ja viittaa Finlandiaehdokaskirjaan ”Henkireikä”.
Tekstin tuoma ystävyys
Taiteilijakaverit ovat tunteneet toisensa
jo vuosia. Ystävyys kasvoi tekstin kautta.
Ensiyhteys syntyi, kun Hotakainen lähetti
Suosalolle kirjeen Ryhmäteatteriin ja halusi
tehdä Buster Keaton-kirjasta monologiesityksen. Teos oli Martin mielestä hyvä, mutta
ajankohta ei sopinut.
Sittemmin Suosalo näytteli Hotakaisen
tekstiä ”Hukassa on hyvä paikka”-lastennäytelmässä ja ”Klassikko”-elokuvassa.Tapaaminen palvelija-aiheen parissa tuli vasta vuosia
myöhemmin.
"Kerran kun Kari ja Tarja olivat kylässä,
aloin puhua, että palvelijuus kiinnostaa teemana. Omaa itseäänhän sitä tutkiskelee ja
yrittää ymmärtää. Miksi on sellainen luonne
kuin on. Löytää itsestään näitä palvelijan
piirteitä. Kari oli pyöriskellyt samoilla vesillä", Suosalo kertaa ensitapaamisia.
Kului aikaa, kunnes Hotakainen soitti
Suosalolle, että haluaisi tehdä monologiesityksen aiheesta.
"Kari rupesi kirjoittamaan. Puhuttiin
pitkiä puheluita. Kerroin omia tuntemuksiani ja näkökulmiani aiheeseen. Kari sai siitä
innoitusta työhönsä. Homma meinasi lähteä
lapasesta, oli tulossa nelituntinen näytelmä.
Siitä piti lähteä karsimaan", Suosalo kertaa
yksinpuhelun synnytystuskista.
Molemmille miehille Palvelija on uusi
kokemus: Suosalon ensimmäinen oma ohjaus ja Hotakaisen ensimmäinen näytelmäkirjoitus. Dramaturgi Henna Piirto auttoi
alkuun tekstin muokkaamisessa ja loppuvaiheessa Suosalon hyvät ystävät Raila Leppäkoski ja Pentti Kotkaniemi tukivat ohjauksessa.
"Muodon kehitin alusta asti itse. Halusin hyvin minimalistisen tyylin. Samanlaista
estetiikka, kuin olen toteuttanut Mielipuolen
päiväkirjassa."
"Kyllä tämä on Karillekin ollut jännittävä paikka esikoisnäytelmäkirjailijana. Nyt
salit on loppuunmyyty ja homma jatkuu keväällä. Saadaan olla ylpeitä", Suosalo toteaa
terveellä itsetunnolla.
Sydämen palvelija
Menettämättä
metriäkään
miehisyyttä
9
TAPIO VANHATALO / HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERI
Teflon Brothers päättää
keikkavuoden
Rautalampi
Ay ay ay, mitä tunnelmaa! Ravintola Nuapurin keikkavuoden huipentaa suosittu
räp-yhtye Teflon Brothers. He esiintyvät
Rautalammilla uudenvuodenaattoa edeltävänä päivänä. Pyhimyksen, Volin ja Heikki
Kuulan muodostama yhtye on viimeisen
parin vuoden aikana onnistunut leppoisan
menevillä rytmeillä ja pilke silmäkulmassa
tehdyillä sanoituksilla kampeamaan biisin
toisensa perään soittolistojen kärkisijoille.
Tunnetuimpia heidän biisejään ovat Pämppää, Ay Ay Ay ja Maradona (kesä ‘86).
Teflon Brother on perustettu Helsin-
Martti Suosalo paljastaa avoimesti, että toisten palveleminen on hänelle mieluisaa ja
mielekästä.
"Olen oikeasti palvelijaluonne. Olen
tutkinut sitä ja puhunut siitä ääneen, että
saan oikeutuksen luontaiselle tavalleni elää.
Muistan aina, kun pappi vihkipuheessaan
sanoi, että 'kilvoitelkaa toistenne palvelemisessa'. Se on hyvä ohje. Palvelemisesta tulee
hyvä mieli. Se ei ole heikkoutta, vaan vahvuutta", Suosalo painottaa.
"Tässä näytelmässä Karia kiinnosti, miten ihmiset toimivat eri palveluammateissa.
Miten heidän arjen ongelmansa heijastuvat
työhön. Ja miten jopa poliisia voi palvelijana
käyttää siviilissä hyväksi."
Näytelmän teksti tuo peilin katsojan
eteen: jokainen meistä on kykenevä poikkeaviin tekoihin. Palvelijan työssä elämäntilanne voi olla niin epätoivoinen tai pinna
voi kiristyä niin, että seuraukset puidaan
oikeussalissa.
"Kun me näemme tappajan usein epäonnistuneena rikollisena, näytelmän rikoskomisario tai Kari näkee hänet ihmisenä,
joka käyttäytyy poikkeavalla tavalla", Suosalo täsmentää.
Suosalo näkee Palvelijassa paljon ystäväänsä. Hän vertaa, että ei Shakespearekaan
kerro Halmetissa Tanskan hovista, vaan
omasta elämästään. Näytelmäkirjailija asettaa itsensä esille tekstinsä kautta.
"Voin ajatella tämän tekstin niinkin,
että aina kirjailija kertoo itsestään. Karihan
se siinä muita tarkkailevana ja toisenlaisia
näkökulmia ihmismieleen hakevana rikoskomisario Jylhämönä puhuu.
Ja tavallaan minäkin omasta kokemuksestani, painottamalla, rytmittämällä ja tauottamalla tekstiä," Suosalo miettii.
Hän tunnistaa Hotakaisessa paljon samankaltaisuutta. Samanlainen huumori ja
vähäeleisyys. Suorastaan karu, mutta inhimillinen tapa tehdä työtä, suhtautua asioihin ja ihmisiin.
"Me ollaan molemmat juuri niitä tyyppejä, jotka vedetään taikuriesityksessä vastentahtoisesti lavalle", Suosalo naurahtaa.
Oivallusten teatteria
Nyt - puoli vuotta ensi-illan jälkeen näytelmä
alkaa olla kuosissaan. Seminaaritunnelma
toimii salissa tiiviin vastavuoroisena.
"Minulla alkaa aina 30:n näytöksen
jälkeen varmistua tunne, että nyt se on
kohdillaan. Hotakaisen toteava teksti on samanlaista, kuin Aleksis Kiven kirjoittama.
Se kertoo kaiken. Näyttelijän tai ohjaajan
ei kannata puuttua siihen, vaan kertoa asia
kuuluvalla äänellä. Karin tekstiin rytmi tulee
vaistomaisesti", Martti kertaa monien roolien työstämistä.
Näytelmien analysoinnin ja eri tasojen
etsimisen Suosalo jättää kokonaan kirjailijan ja katsojan väliseksi. Hän ei halua mennä
tekstin eteen ja estää katsojaa löytämästä.
"Usein en ymmärrä, mille ihmiset nauravat, kun sanon vain totisena tekstin. Huumori näyttää olevan tahatonta komiikkaa,
jossa tekstin hauskuus tulee esiin. Karin
kirjoitus on oivaltavaa. Minun tarkoitukseni
on palvella tekstiä ja antaa katsojan kokea
se omalla tavallaan", Suosalo pohtii hikistä
urakkaansa.
Se on kannattanut. Näyttelijä on saanut
yleisöltä mahtavia palautteita vuoropuhelussa yleisön kanssa. Virsiä on laulettu kurkku suorana. Jotkut ovat papin roolista ja virrenveisuusta pahastuneet, mutta kun kysyn
vieressä istuvilta vanhemmilta naisilta asiaa,
he toteavat sen kuuluvan olennaisesti taideteokseen.
gissä vuonna 2006. 9 vuotisen historiansa
aikana he ovat julkaisseet neljä albumia,
joista viimeisin “Isänpäivä” on ylittänyt platinalevyn rajan. Omaleimaisten musiikkivideoiden lisäksi bändi on tunnettu erikoisista tempauksistaan myös keikkalavojen
ulkopuolella. Esimerkiksi viime vuonna he
laittoivat nettihuutokauppa Huuto.netiin
myyntiin pääsyn mukaan bändiin. Pokeriammattilainen Ilari Sahamies voitti huutokaupan ja lunasti paikkansa yhtyeessä 50
000 eurolla: Sahamiehen räppäystä kuullaan muun muassa yli 10 miljoonaa katselukertaa Youtubessa keränneessä hittibiisissä
“Pämppää”.
10
Satulateatteri seilaa
muinaisella Välimerellä
Satulateatteri seilaa tammikuussa
muinaisella Välimerellä. Homeroksen
Odysseiaan perustuvan tekstin on
näyttämölle sovittanut Jukka Virtala,
käsikirjoitus on Aino Utriaisen käsialaa.
Iiro Lyytinen
Rautalampi
Kadonnut Odysseus saa ensi-iltansa Rautalammin kirjaston Kivijalassa perjantaina 15.
tammikuuta. Muut näytökset ovat samana
lauantaina. Satulateatterin ohjaajana debytoi tänä vuonna Jukka Virtala.
"En tiennyt ryhmästä paljoakaan, kun
valitsin tekstin. Siksi valitsin tekstin, jossa
on runsaasti rooleja ja tapahtumia. Näkisin,
että tällainen klassikko tuo myös hyvää vaihtelua, viime vuonnahan Satulateatteri esitti
modernin, kotimaiseen lähihistoriaan perus-
tuvan Juice-musikaalin. Tämä on siirto ihan
täysin toiseen laitaan", Virtala pohtii.
"Klassikot eivät vanhene. Homeroksen
tekstissä esiintyvät arkkityypit elävät tänäkin päivänä", hän jatkaa.
Näytelmän käsikirjoituksen on Homeroksen tekstin pohjalta kirjoittanut lukiolainen Aino Utriainen.
Myös Kadonnut Odysseus sisältää paljon musiikkia, liikettä, tanssia ja rummutusta. Musiikista vastaa Anneli Tarvainen,
tanssikohtauksista Hanna Vilander ja rummutusta on ollut opettamassa Jouni Kurki.
Virtala kertoo, että hän on näyttämösovituksessa pyrkinyt mahdollisimman monipuoliseen tilan käyttöön.
"Lavastus on hyvin riisuttu. Tila pyritään tekemään näyttelijöiden sijoittelulla,
valolla ja liikkeellä", hän sanoo.
Liput näytelmään maksavat 8 euroa.
Niitä saa ennakkoon Arttelista.
Rockmuusikoilta
musiikintäyteinen pikkujoulu
kaikelle kansalle
Rautalampi
Rautalammin Rockmuusikot järjestää 19.
joulukuuta pikkujoulut Ravintola Nuapurissa. Yhdistys lupaa, että meno on vähintään yhtä railakasta kuin aikaisempinakin
vuosina.
Illan pääesiintyjänä on Pleasurizer.
"70-luvun disko ja funk saavat toisensa
peilipallon alla", yhtyeen basisti Jari Särkkä
kuvaillee.
Visuaalisuuteen ja asusteisiin panostanutta Pleasurizeria avaruuslaivan kapteenina luotsaa Mika Jaatinen, joka soittaa
yhtyeessä koskettimia. Solisteina ovat Titta
Kauppinen ja Oili Törmänen, kitaroissa
Jukka Vehviläinen ja Jarski Kokkola. Rumpuja soittaa kaikkien rautalampilaisten tuntema Antero Jetsu.
Lavalle nousevat myös emäpitäjän
oma kauhuprogen pioneeri Makrofagi sekä
rautalampilais-äänekoskelainen Duo Vitri &
Korhonen.
Liput Rockmuusikoiden pikkujouluihin maksaa 8 euroa.
Pleasurizer nousee lavalle illan pääesiintyjänä.
MISSÄ HÄN ON NYT?
HYVÄÄ JA TURVALLISTA JOULUA
JA UUTTA VUOTTA 2016!
TIINA KUUKKANEN
Kaikki mitä autosi tarvitsee
Keijo Ikonen pokkasi
marraskuun lopulla
Seniorilaulajien
Suomen mestaruuden
Turussa.
Tyttö metsässä siivitti
Suomen mestaruuteen
Rautalampilaislähtöinen Keijo Ikonen
voitti Seniorilaulaja SM 2015 -kilpailun marraskuussa.
Iiro Lyytinen
Kuopio
Keijo Ikonen kertoo lauluharrastuksen
alkaneen jo koulun alaluokilla.
"Lauloin usein joulu- ja kevätjuhlissa. Ainakin kappale Kotimaani ompi
Suomi on jäänyt mieleen. Koulun jälkeen
laulaminen jäi sitten vähemmälle", hän
kertoo.
Harrastus syttyi uudelleen 2000-luvun taitteessa karaoken myötä. Viimeisten kymmenen vuoden ajan Keijo on
ottanut harrastuksen tosissaan ottaen
laulutunteja ja osallistuen myös kilpailuihin.
Vuonna 2012 Ikonen voitti Savon Seniori -laulukilpailun. Finaaliin oli saapunut kannustusjoukko limusiinilla entisestä kotipaikasta Rautalammilta. Viimeisin
ja merkittävin voitto tuli marraskuussa,
kun Ikonen valittiin Suomen Seniorilaulaja SM 2015 -kilpailun voittajaksi.
"Kilpailun taso oli minun mielestä
kova, mutta tuntuu että olen kehittynyt
myös itse", Ikonen kuvailee.
Teemana kilpailussa oli tänä vuonna
Olavi Virta, jonka syntymästä on kulunut
100 vuotta. Voittoisana finaalikappaleena
Ikosella oli Tyttö metsässä.
"Tietenkin on tärkeää, että osaa valita itselleen ja omalle äänelleen sopivan
kappaleen", sanoo Ikonen, joka muutoinkin laulaa pitkälti iskelmää, Virran lisäksi
esimerkiksi Kari Tapiota ja Jari Sillanpäätä.
"Olen kuitenkin moniruokainen, gos-
pelkin menee", hän jatkaa.
Suuri kiitos kilpailussa menestymisestä kuuluu Ikosen mukaan hänen
laulunopettajalleen Kirsi Rissaselle. Keijo kertoo keskittyvänsä kahteen tai kolmeen kilpailuun vuodessa.
"Matkustamista riittää, tämänkin
kilpailun alkukarsinta oli Kuopiossa, mutta jatkoerät Tallinnan laivalla, Ikaalisessa
ja Turussa. Mutta toisaalta tämä on harrastus josta itse pidän."
Rautalampi on toinen koti
Keijo Ikonen syntyi Rautalammilla vuonna 1961. Armeijan jälkeen muutti töiden
perässä kuopioon 1980-luvun alussa. Hän
on edelleen saman työnantajan, Samesor
Oy:n palveluksessa.
"Kyllähän se harvinaista taitaa nykypäivänä olla. On käynyt hyvä tuuri", hän
naurahtaa.
Hän kuvailee Rautalampia toiseksi
kodikseen, jonka merkitys on iän karttumisen myötä entisestään korostunut.
"Nuorena on helppo lähteä, mutta
vanhemmiten jonkinlainen kotiseutukaipuu alkaa vetämään takaisin. Paljonhan
Rautalammilla on myös sukulaisia ja ystäviä. Myös äiti asuu edelleen Rautalammilla ja hänen luonaan tulee vierailtua
säännöllisesti."
Rautalammilla käydessä tulee vierailtua myös paikallisissa karaokepaikoissa. Hän kehuu niin Ollin karaoken kuin
Nuapurin karaokenkin kestävän hyvin
vertailun isompien kaupunkien ravintoloihin.
Saattaapa joulun aikaan olla hyvinkin mahdollista, että Seniorilaulun
Suomen mestaria pääsee siis kuulemaan
myös Emäpitäjän karaokeravintoloissa.
OLIPA KYSEESSÄ määräaikaishuolto, huolto- tai
korjaustarve, ilmastointihuolto, polttimoiden vaihto,
akun tarkistus, öljynvaihdot, rengastyöt tai lisälaiteasennus – saat ne ja monet muutkin palvelut
PAIKALLISESTA AUTOASI-KORJAAMOSTA LÄHELTÄSI.
– Ajaminen on turvallisempaa kun auto on kunnossa.
Ajoissa tehdyt huoltotoimet säästävät sinut
ylimääräisiltä ikäviltä yllätyksiltä. Palvelemme
myös joulun välipäivinä. Tervetuloa!
ILMASTOINTIHUOLLOT
öljynvaihdot
vaihteiston pesu
huollot ja korjaukset
autolämmityslaitteet
akut ja renkaat...
Varaa aika tai pyydä meiltä tarjous!
Autoasi-korjaamot lähelläsi hoitavat
ammattitaidolla kaikki autosi korjaus- ja
huoltotoimet rengastöistä lisävarusteiden
asennukseen. Muista myös varaosa- ja
tarvikemyynti. Tervetuloa!
TEBOIL SUONENJOKI
Koulukatu 1
77600 SUONENJOKI
puh. 020 793 1652
suonenjoki@huoltoasemat.teboil.fi
ma–pe 8.00–16.00
AUTOKORJAAMO MIETTINEN
Harjukatu 3
77600 SUONENJOKI
puh. 017 512 535
autokorjaamo.miettinen@luukku.com
ma–pe 8.00–16.30
RAUTALAMMIN AUTOAPU OY
Koritie 6
77700 RAUTALAMPI
puh. 017 530 655
juha@autoapu.fi
ma–pe 8–17
AUTOASI KORJAAMO HAUKKA
Haukantie 120
77700 RAUTALAMPI
puh. 040 554 1691
mika.haukka@pp1.netsor.fi
ma–pe 8.00–16.30
autoasi.fi
12
IIRO LYYTINEN
Mari Kaislasuolla on itsellään vahva koiratausta. Esimerkiksi pelastuskoiratoimintaa hän on harrastanut jo 15
vuotta.
Studio Karvakorvat trimmaa,
pesee ja kouluttaa koiria
Mari Kaislasuon Studio Karvakorvat
tarjoaa trimmaus- ja pesupalveluita
sekä koirakursseja Rautalammilla ja
Kuopiossa.
Iiro Lyytinen
Rautalampi
Studio Karvakorvat on melko tuore yritys.
Mari Kaislasuo perusti yrityksen jo opiskellessaan eläintenhoitajan ammattitutkintoa
Ylä-Savon ammattiopistossa. NY-harjoitusyrityksenä toimintansa aloittanut Studio
Karvakorvat muuttui toiminimeksi viime
maaliskuun alussa.
"Oli helpompi lähteä yrittäjäksi, kun
oli jo kokemusta yrittäjyydestä ja saanut
vähän asiakaskuntaakin.", Kaislasuo sanoo.
Hänellä itsellään on vahva eläintausta.
Pelastuskoiratoimintaa hän on harrastanut jo viisitoista vuotta ja toiminut lisäksi
koulutusohjaajana ja käynyt kilpailuissa.
Kun alkuperäinen koulutus vielä oli tallimestari, ei liene ihme, että veri veti varastotöistä takaisin eläinten pariin.
Hyvää
joulua ja
onnea
vuodelle
2016
”
Jäljestys on hyvää
virikettä koiralle, vaikkei
tähtäisikään kokeisiin.
Studio Karvakorvat toimii Kuopiossa
ja Rautalammilla. Niin sanottuja kotitrimmejä Kaislasuo tekee kaikille koiraroduille,
näyttelytrimmit onnistuu snautseriroduille ja irlanninterriereille. Trimmausta hän
tekee molemmilla paikkakunnilla. Kaikkien
koirarotujen pesut onnistuvat Kuopiossa,
Rautalammilla tilat mahdollistavat toistaiseksi vain pienempien rotujen pesemisen.
Myös kynsien leikkaaminen ja tassujen siistimiset onnistuu.
"Homma tehdään aina eläinyksilön ehdoilla, oli kysymyksessä sitten trimmaami-
nen tai koulutus. Oikeastaan trimmaustilannekin voi olla koiralle koulutustilanne",
Kaislasuo kertoo.
Kursseja ihan tavallisille
koiranomistajille
Yrityksen koulutuspalveluihin kuuluvat
pentukurssit,
arkitottelevaisuuskurssit
sekä kurssit käyttäytymiskokeeseen valmistautuville. Lisäksi tarjolla on jäljestyksen alkeis- ja jatkokurssi.
"Kurssit on kohdennettu kotikoiranomistajille ja palveluskoirakokeisiin aikoville. "Esimerkiksi jäljestys on hyvää virikettä
koiralle vaikkei tähtäisikään kokeisiin",
Mari vinkkaa.
Pentukurssia hän sen sijaan suosittelee kaikille pentukoiran omistajille.
"Pienen pennun kanssa suosittelen
tulemaan kurssille heti, kun rokotukset on
kunnossa. Kun koira on vielä leimautunut
omistajaansa eikä niin kiinnostunut ympäristöstä, on kouluttaminen huomattavasti
helpompaa kuin vanhempana", hän toteaa.
Arkitottelevaisuuskurssi on tarkoitettu aikuisemmille koirille, mutta myös sille
Kaislasuo suosittelee osallistumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Kursseilla hän suosii pieniä ryhmiä,
jolloin koulutus voidaan järjestää eläinyksilöiden ehdoilla ilman pitkiä odotuksia.
Kurssille otetaankin maksimissaan kuusi
koiraa kerrallaan.
"Haluan tarjota jokaiselle koiralle yksilöllisiä harjoituksia, että kurssille osallistumisesta olisi oikeasti hyötyä. Rautalammilla
olen jo pitänyt yhden arkitottelevaisuuskurssin, nyt meneillään on pentukurssi.
Koulutuspaikkoina on toiminut Sepon
Kalusteen piha ja myös lukion kentällä
koulutuksia on lupa järjestää", sanoo Mari
Kaislasuo.
Useimmat kurssit kestävät noin puolitoista kuukautta sisältäen yhden teoriakerran ja viisi kertaa käytännön harjoitteita.
13
Yrittäjät kampanjoivat omalta
kylältä ostamisen puolesta
Joulupassikampanjassa
muistutetaan oman
paikkakunnan palveluista joulun alla.
Rautalampi
Rautalammin
Yrittäjät
muistuttavat
paikkakuntalaisille, että oman kylän
palveluiden käyttäminen
on ainoa tapa turvata palveluiden tulevaisuus.
"Joulu on yksi merkittävimmistä sesongeista
myös paikallisille yrittäjille.
Sillä todellakin on merkitystä, missä jouluostokset
tehdään", yhdistyksen puheenjohtaja Iiro Lyytinen
sanoo.
"On selvää, että kaikkea ei läheltä saa, mutta sen
varjolla kaikkia ostoksia ei
kannata tehdä isoissa kaupungeissa", hän jatkaa.
Kampanja toteutetaan
tänä vuonna joulupassikampanjana. Kampanjassa
mukana olevista yrityksistä tehdyistä yli viiden euron
jouluostoksista saa merkinnän passiin. Kun passissa on kolme merkintää,
sen voi palauttaa Artteliin,
Pestariin ja Kerkonkosken
Puotipiikaan. Joulupasseja
jaetaan kampanjassa mukana olevissa yrityksissä.
"Summa haluttiin pitää pienenä, että myös lap-
IIRO LYYTINEN
Merkinnän joulupassiin voi saada vaikkapa ostamalla kaloja joulupöytään.
set voivat osallistua", Lyytinen kertoo.
Kampanjassa mukana
on yli 20 rautalampilaista
yritystä, joiden tuotteita
ja palveluita on myös arvonnan palkintona. Joulupassikampanjan palkinnot
arvotaan uuden vuoden
vastaanotossa Rämäkällä.
Tavoittavimmat paikallismediat!
Kuusilahja-keräys toteutetaan jälleen
Rautalampi
Rautalammilla järjestetään jälleen
Kuusilahja-keräys. Keräyksen järjestää tänä vuonna Mannerheimin Lastensuojeluliiton Rautalammin paikal-
lisyhdistys. Keräyksen kohteena ovat
lapset ja lapsiperheet, joille lahjat osoitetaan kunnan perhetyön kautta.
Lahjoja kerätään 19. joulukuuta
asti Pestarin Valinnassa ja Rautalammin kirjastossa. Keräyspaikoissa on
kuuset, joista voi noutaa pakettikortin,
jossa kerrotaan lahjansaajan sukupuoli ja ikä. Lahjat paketoidaan ja tuodaan
keräyspisteisiin. Lahjansaajien henkilöllisyys ei tule lahjan antajan eikä
keräyksen järjestäjien tietoon.
IIRO LYYTINEN
BBAT laajentaa
Rautakunnon tarjontaa
Rautalampilainen Fysioterapia Rautakunto tuo saataville uuden fysioterapiamenetelmän. BBAT eli Basic Body
Awareness Terapia on psykofyysinen
fysioterapiamenetelmä, jonka tavoitteena on tarjota ihmiselle keinoja saada
omat terveyttä edistävät voimavarat
käyttöön.
Iiro Lyytinen
Rautalampi
Terapia koostuu yksinkertaisista liikeharjoitteista, joissa keskeistä on tietoinen läsnäolo
omassa kehossa ja liikkeessä.
" Liikeharjoitteiden avulla BBAT kokoaa
yhteen tasapainon, vapaan hengityksen sekä
tietoisen läsnäolon" kertoo BBAT:aa opiskeleva fysioterapeutti Karoliina KaipiainenOuaiche.
Harjoituksia tehdään niin kävellen,
seisten kuin makuulla ja istuenkin. Niihin
sisältyy yksilöharjoitusten lisäksi pariharjoituksia, äänenkäyttöharjoituksia sekä pehmytosakäsittelyä.
Uutta menetelmää pääsee
kokeilemaan ryhmässä
Karoliina Kaipiainen-Ouaichea kiehtoo BBAT:n kokonaisvaltainen lähestymistapa.
i
rautalampilehti.f
Uusi BBAT-ryhmä starttaa Rautakunnolla
tammikuussa. Karoliina Kaipiainen-Ouaiche
opiskelee menetelmää nelivuotisessa koulutusohjelmassa, josta takana on jo reilu puolet.
"Tuomme menetelmän nyt asiakasryh-
mille. Tammikuussa alkaa ensimmäinen
pienryhmä, jossa menetelmään pääsee tutustumaan", Karoliina Kaipiainen-Ouaiche
kertoo.
"Keskeiset elementit ovat tasapaino, vapaa hengitys ja läsnäolo.
Pienryhmätapaamisia on kymmenen
kertaa, minkä lisäksi ryhmään osallistuville
kuuluu yksilötapaamiset alussa ja lopussa.
Ryhmästä saatavilla eväillä harjoituksia voi
jatkaa myös omatoimisesti.
Hän suosittelee menetelmää esimerkiksi stressistä, uupumuksesta, tai kroonisesta
kivusta kärsiville sekä kertoo menetelmällä
olevan positiiviset vaikutukset unen laatuun.
Lääkärin lähetteellä pienryhmämuotoisesta
fysioterapiasta on mahdollisuus saada Kelan
korvaus.
"Itseäni kiehtoo kokonaisvaltainen lähestymistapa ja tästä tulee hyvä ja tarpeellinen lisä Rautakunnon muihin palveluihin."
BBAT:n historia ulottuu 1960-70 lukujen
Ranskaan, jossa Jaque Dropsy kehitti terapiamenetelmän psykotoni, mikä sisältää teorioita ihmisen olemassaolosta ja liikkumisen
ulottuvuuksista. 1970 luvulla ruotsalainen
fysioterapeutti Gertrud Roxendahl alkoi soveltaa mentelmää fysioterapiaan, kehittäen
BBAT fysioterapiamenetelmän. Hän väitteli
aiheesta vuonna 1985. BBAT on havaittu kliinisesti vaikuttavaksi menetelmäksi muun
muassa kipukuntoutuksessa ja masennuksen
hoidossa. BBAT:lla on tutkitusti positiivisia
vaikutuksia myös muun muassa syömishäiriöiden ja fibromyalgian sekä traumatisoituneiden hoidossa.
14
IIRO LYYTINEN
Poimala
i
v
e
l
a
K
n
e
Kyläläin
“Minä en jätä musiikkia,
jos ei musiikki jätä minua"
Viimeiset tanssit
Syväjärven lavalla
tanssittiin juhannuksena
1968. Sen jälkeen paikalla
rakennettiin huonekaluja
ja kalusteita 1980-luvun
lopulle saakka.
15
IIRO LYYTINEN
Kalevi Poimala lupaa etsiä soittajat
vanhan ajan tanssiorkesteriin, jos hänen
itse valmistamansa kontrabasso löytää
tien maailmalta kotiin.
Iiro Lyytinen
Rautalampi
“Minä en jätä musiikkia, jos ei musiikki jätä
minua”, mies vannoo.
Poimala myöntää, että yksinäisyydessä
vaimon kuoltua kesällä 2007 on ollut täytettävää. Lähes 50 vuoden mittaisen yrittäjäuran
tehnyt Poimala on eläkkeellä muun puuhastelun ohessa kirjoittanut useamman omakustanneteoksen. Karaokea hän laulaa “Tuhoojapartiossa”.
Sodasta jäi jäljet
Kalevi Poimala syntyi elokuussa 1937. Hän
on 9-henkisen sisarusparven kolmanneksi
vanhin. Vanhemmat Eino ja Helvi olivat kotoisin Konnevedeltä. Perhe asui Kilpimäellä
sijainneessa Laakkolan kartanon torpassa,
jonka asumisoikeutta vastaan piti tehdä töitä
kartanolle.
Kalevi oli talvisodan syttyessä kaksivuotias. Varhaislapsuutta varjostanut sota on jättänyt jälkensä. Kalevi muistaa, miten isä lähti
jatkosotaan kesken heinänteon.
“Kello 11 aamupäivällä isä löi talikon
maahan ja sanoi, että ‘tämä mies lähtee nyt
sotaan’.” JR 28:n sotilaat kokoontuivat suojeluskuntatalon (myöh. seurantalo) eteen ja
lähtivät marssien kohti Suonenjoen asemaa.
Kotirintamalla vaarat olivat toisenlaiset kuin taisteluissa. Kalevi muistelee, miten
maantiellä liikkui monenlaista kulkijaa, ja
aina sai olla varuillaan.
“Äiti piti oven vieressä koivun pätkää,
jolla pystyi tarvittaessa puolustautumaan.
Joskus sitä piti käyttääkin.”
Rauhan tuleminen oli hieno asia. Sen
myötä tuli myös evakot. Poimaloiden 11-henkiseen perheeseen niitä sijoitettiin neljä.
“Muistan kun evakot tuli. Meille tuli vanha mummo ja pappa sekä kaksi nuorempaa
tyttöä. Pappa sanoi tullessaan ‘me oomma
Tuppiloit Suistamon Pyörittäjän kylästä’.
Evakoista oli huolehdittava ja heille oli hommattava ruoka. Se oli vaikea tehtävä enkä
vieläkään ymmärrä miten äiti siitä selvisi,
kun lapsia oli muutenkin niin paljon ja ruoka
kirjaimellisesti kortilla.”
“Siitä kuitenkin selvitiin, eikä pahoja
muistoja ole jäänyt. Jonkin vuoden kuluttua
Tupit muuttivat Saarijärvelle”, hän jatkaa.
Metsätöissä ja tanssilavoilla
Perhe muutti vuonna 1945 Hallapurolle torppaan, jonka vanhemmat saivat lahjoituksena
Laakkolan tilan hyväksi tehdystä työstä.
“Elämä jatkui työn ja kiireen keskellä.
Olin kansakouluiässä mutta lomapäiviä en
muista viettäneeni. Jos ei ollut koulua, olin
rakentamassa peltoa tai metsätöissä. Oppilaita kansakoulussa oli niin paljon, että koulua
käytiin aamu- ja iltavuorossa”, Poimala muistelee.
Metsätöiden myötä syntyi kiinnostus
puuta kohtaan, josta myöhemmin tuli ammatti. 1950-luvun puolivälin jälkeen Kalevi sai
valmiiksi kontrabasson, jota hän alkoi soittaa
vuonna 1958 perustetussa Antero Matilaisen
yhtyeessä. Kalevi soitti myös klarinettia ja
tuurasi tarvittaessa kitaristia.
“Soittoja oli paljon, parhaillaan seitsemänä iltana viikossa. Oli tanssilavoja ja muita
huvitapahtumia, jotka normaaliin tapaan
päättyivät tunnin tai puolentoista mittaisiin
tansseihin. Lähiseudun tanssilavat tuli tutuksi – ja niitä oli paljon”, hän huokaa.
Kontrabasson lisäksi Kalevi muistaa tehneensä parisenkymmentä kitaraa, joista aina-
"Takki alkaa olla tyhjä", sanoo Kalevi tänä syksynä ilmestyneiden teosten Sota nauraa ja Pakoon Petsamosta
jälkeen.
KALEVI POIMALAN PERHEALBUMI
Sisä-Savon Messut Rautalammin 425-vuotisjuhlavuonna 1986. Messupäällikkönä toiminut Kalevi yhteiskuvassa
messujen juontajana olleen Riitta Väisäsen kanssa.
kin osa on soittokunnossa edelleen. Yhtyeen
toiminta päättyi vuonna 1962, kun nuorilla
soittajilla alkoi olla niin paljon omia töitä, ettei soittamiseen riittänyt aikaa. Tuolloin lähti
maailmalle myös kontrabasso. Basso oli muutamia vuosia Kuopiossa, josta se on erinäisten
vaiheiden jälkeen päätynyt ilmeisesti keräilijälle.
“Minä en ole bassoa koskaan myynyt
pois, mutta se on teillä tietymättömillä. F-aukosta näkyy tekijän eli minun signeeraus. Jos
sen saan takaisin, perustan vanhan ajan tanssiorkesterin, jos vain löydän soittajia”, Poimala
lupaa pilke silmäkulmassa.
Rakkautta ensisilmäyksellä
Vaimonsa Eilan Kalevi tapasi juhannuksena
1960 Kauhajoella.
“Kunnansairaalan parkkipaikalla. Se oli
rakkautta ensisilmäyksellä”, Kalevi huokaa.
Juhannusta Pohjanmaalla Kalevi oli viettämässä veljensä Olavin kanssa, jonka vaimo
puolestaan oli Eilan serkku.
Neljän vuoden seurustelun jälkeen pari
vihittiin Kauhajoella marraskuussa 1964. Lapsia on kolme: Anneli, Jarmo ja Mirja. Lapsenlapsia on niin ikään kolme.
“Jätin valinnan paikkakunnasta Eilalle,
joka valitsi Rautalammin, koska täällä on paljon vettä ja kauniit maisemat. Siinä hän kyllä
oli oikeassa.”
Tavoitteena ollutta 50-vuotishääpäivää
olisi juhlittu viime vuonna, mutta kohtalo
määräsi toisin. Eila menehtyi kesällä 2007.
“Mielestäni se oli turha kuolema. Jo pitkään oireet viittasivat sepelvaltimotautiin,
mutta hoidot oli ihan muihin sairauksiin”,
Kalevi sanoo.
“Yhden kerran olen pärjännyt verottajalle”
Kalevi osti yhdessä veljiensä Olavin ja Esan
kanssa Rautalammin entisen meijerin vuonna 1964. Seuraavana kesänä paikkakunnalla
aloitti toimintansa uusi puusepänliike Veljekset Poimala. 1970-luvun puolivälissä Kalevi
osti Eilan kanssa Rautalammin Urheilijoiden
entisen tanssilavan Syväjärven rannalta, ja
jatkoi toimintaa nimellä Kalevi Poimala & co.
“Aluksi meillä oli tarkoitus perustaa mattokutomo. Räsymatoille oli kysyntää ulkomailla, mutta investointi olisi ollut liian suuri
eikä avustuksia saatu. Päädyttiin kuitenkin
jatkamaan puualalla ja valmistettiin huonekaluja ja keittiökalusteita. Myöhemmin toiminta laajeni piharakennuksiin, saunoihin ja
hirsimökkeihin”, Poimala kertoo.
”
Niin teinkin. Kävelin
Osuuspankkiin hakemaan rahaa
ja lähdin ostamaan konetta.
1960-luvun lopulla vientikauppa kuitenkin alkoi – joskaan ei matoilla, kuten alkuperäinen suunnitelma oli. Poimalat sahasivat
koivusta kengännumeroiden mukaan mitoitettuja kakkosnelosen pätkiä hollantiin “hollannikkaiden” pohjiksi.
“Sain verottajalta kirjeen ja ukaasin kovista veromätkyistä, sillä emme olleet maksaneet liikevaihtoveroa Hollantiin myydyistä
tuotteista. Vastasin kirjelmään, että minun
tiedon mukaan vientikauppa on liikevaihtoverosta vapaata. Myöhemmin verottaja
vastasikin minun olevan oikeassa ja luopui
vaatimuksestaan. Se on ainoa kerta, kun olen
verottajalle pärjännyt”, hän huokaa.
“Lisäveroja olen sen sijaan maksanut
omista ajoista yrityksen kuorma-autolla,
vaikka minulla oli esittää taksikuitit ja auton
vuokrakuitit omista ajoista. Kerran verottaja
arvioverotti kalustevalmistuksen, koska katsoi katteen olevan liian matala vaikka yritin
osoittaa, että päätuote onkin hirsirakennukset. Vieläkin kismittää, toivottavasti verottaja
on nykyään yrittäjämyönteisempi.”
Entinen tanssilava kävi pian ahtaaksi, ja
yritykselle rakennettiin 1980-luvun lopussa
uusi halli Toholahteen. Työntekijöitä oli parhaillaan toista kymmentä.
“Hirsimökkien kysyntä kasvoi 1990-luvun alussa kovasti ja tarvittiin puoliautomaattinen kone hirsien salvostukseen. Siihen
haettiin avustusta Keralta, jonka yritystutkija
kuitenkin sanoi lähtiessään, että ‘Kalevi, sinä
ostat tämän koneen vaikka emme avustaisi
sinua yhtään.’ Niin teinkin. Kävelin Osuuspankkiin hakemaan rahaa ja lähdin Muurameen ostamaan konetta.”
Yrittäjäaktiivi
Yrittäjän asialla Kalevi on ollut aktiivinen.
Hän oli vuonna 1985 perustamassa omaa yrittäjäyhdistystä Rautalammille.
“Aikaisemmin oltiin mukana Suonenjoen kanssa yhteisessä yhdistyksessä. Eräänä
iltana oltiin matkalla kokouksesta kotiin
kun Jääskeläisen Kauko taisi ehdottaa, että
olisi parempi perustaa oma yhdistys”, Kalevi muistelee. Työtä yhdistyksessä riittikin ja
myöhemmin Kalevi valittiin yhdistyksen ensimmäiseksi kunniajäseneksi.
“Monena jouluna pystytettiin kuusia
kiviaidalle – aina räntäsateessa. Sisä-Savon
Messut olivat valtava voimainponnistus ja
messutoimikunnan talkoissa riitti töitä melkein uupumukseen asti. Muistot on kuitenkin
hyvät”, hän naurahtaa.
Kalevi toimi messupäällikkönä ensimmäisillä Rautalammilla järjestetyillä Sisä-Savon Messuilla vuonna 1986.
1990-luvun lopulla yhdistyksen johdolla
tehtiin Rämäkän toiminnan elvyttämissuunnitelmia. “Päärakennukseen suunniteltiin
toinen majoituskerros, ravintolan yhteyteen
6-kulmainen erillinen kabinetti ja rinteen sisälle louhittava saunaosasto. Messilästä olisi
saatu purkupalkalla vesiliukumäki. Suunnitelmat eivät kuitenkaan ottaneet tuulta alleen.”
Sota nauraa ja Pakoon Petsamosta
Viime vuodet Poimalalla on kulunut kirjaprojektien parissa. Kaksi viimeisintä teosta
ovat sotilashuumorin vitsikirja Sota nauraa
sekä fiktiota ja faktaa yhdistelevä Pakoon
Petsamosta. Kirjoja hän myy itse ja niitä on
saatavilla myös Rautalammin museossa ja
kirjastossa.
“Elämän varrella on tarttunut vitsejä,
joita olen kirjoittanut muistiin. Lisäksi olen
haastatellut sotaveteraaneja. Jossain vaiheessa papereita ja lappuja oli niin paljon, että päätin koota ne teokseksi.”
Apuna Poimala on käyttänyt Kansa taisteli -lehteä, jonka artikkeleista on niin ikään
poimittu vitsejä ja sutkauksia.
“Vaikka sota on sota, huumori pitää ihmisen pinnalta. Sen ovat vahvistaneet myös
rintamalla olleet veteraanit.”
Pakoon Petsamosta on puolestaan tarina perheestä ja sen jatkuvista evakkomatkoista. Tarina alkaa Hammerfestistä vuonna
1890 ja päättyy Kiirunaan vuonna 1945.
“Ensin tuli tuhosi Hammerfestin ja koko
kaupungin asukkaat joutuivat pois. Perhe
päättyy pohjois-Norjaan Gamvikiin, jossa
pohjoismyrsky puolestaan työnsi jäät kaupungin päälle. Pakomatka jatkui Petsamoon,
mistä jouduttiin pakoon sodan takia. Historialliset tapahtumat ja maantiede ovat faktaa,
mutta tarina kokonaan kuvitteellinen”, Poimala kertoo.
16
Martinsénit juhlivat nelivitosia työn merkeissä
Eilen maanantaina tuli kuluneeksi 45 vuotta siitä, kun
Gösta Martinsén avasi Suonenjoen Radio ja Väri -nimisen
liikkeen Asemakadulle.
Iiro Lyytinen
Suonenjoki
"Olin avajaispäivänä töissä, mutta
sen jälkeen palasin vielä irtisanomisajaksi töihin Osuuskauppaan",
Pasi Martinsén kertoo.
Vuonna 1980 yritys liittyi
osaksi Värisilmä-ketjua. 1984 Gösta jäi eläkkeelle ja Pasi otti vastuun yrityksestä. Samalla luovuttiin konepuolesta ja muutettiin
uusiin toimitiloihin Herralantielle. Hän kertoo valinnan kone- ja
väripuolen välillä olleen hankala,
sillä oli selvää, että toisesta on luovuttava ja toiseen panostettava.
Valintaan hän on kuitenkin ollut
tyytyväinen.
Viime vuosina vastuuta yrityksestä on määrätietoisesti alettu siirtää kolmannelle polvelle,
Kimmolle.
"Minulla ja Kimmolla on molemmilla elintarviketausta, minulla kaupan puolelta ja Kimmo on
suurtalouskokki", Pasi kertoo.
"Ei siitä haittaa ola ollut. Jonkinlaista sopantekoahan se maalin sotkeminenkin on", Kimmo
naurahtaa.
Kovan satsauksen yritys teki
vuonna 2012, kun se muutti uusiin
tiloihin Iisvedentien varteen.
"Saimme huomattavasti entistä paremmat tilat ja satsaus
palkittiinkin seuraavana vuonna
valtakunnallisella vuoden Värisilmä-liike -huomionosoituksella. Se
on kova osoitus näin pienelle liikkelle", Pasi kiittelee.
Asiakkaat viettävät
aikaa blogeissa
Sisustuspiste Martinsénilta löytyy maalit, kaakelit, matot ja tapetit. Materiaalia siis melkein kaikkiin pintoihin. Kauppa ei onneksi
ole siirtynyt isossa määrin internetiin, sillä pintamateriaalit halutaan nähdä luonnossa. Internet ja
erityisesti sisustusblogit kuitenkin ovat nykyään merkittävässä
osassa. Muutos on ollut selkeä viimeisten viiden vuoden aikana.
”
Se on hyvä, että
asiakkaalla on jo valmiiksi
käsitys siitä, mitä
hän on etsimässä.
"Kun asiakas tulee liikkeeseen, hän on voinut viettää jo
monta tuntia eri blogeissa tutkimassa erilaisia vaihtoehtoja. Se on
tietysti hyvä, että asiakkaalla on
jo valmiiksi käsitys siitä, mitä hän
on etsimässä", Kimmo Martinsén
sanoo.
"Aikaisemmin meidän naisia
kävi meidän liikkeessä vähemmän, mutta nykyään näistä asioista päätetään aiempaa enemmän
koko perheen voimin", hän jatkaa.
Erikoisliikkeeseen tulevalla
asiakkaalla on myös kovemmat
odotukset kuin perus-rautakauppaan menevällä. Muutenkin sisustuksessa kaivataan nykyään kokonaisvaltaisia ratkaisuja.
"Esimerkiksi ulkomaalausta
suunniteltaessa asiakas saattaa
ostaa jopa kymmenen mallipurkkia, joiden avulla etsitään sopivat
sävyt. Ennen maaleja ei testattu
käytännössä ikinä", Kimmo naurahtaa.
Hän on käynyt Maalitohtorikoulutuksen ja kertookin suunnittelevansa ulkomaalauksen vuosittain noin pariin kymmeneen
omakotitaloon.
"Mitä maalilla teet?"
Martinsénit lupaavat aina etsiä
oikean maalin oikeaan käyttötarkoitukseen. Siksi he kysyvätkin
asiakkaalta joka kerta, mitä maalilla aiotaan tehdä.
"Jos sen jättää kysymättä,
saattaa asiakas tulla jonkin ajan
päästä takaisin ja valittaa, ettei
maali pysynyt."
IIRO LYYTINEN
Kimmo (vas.) ja Pasi Martinsén kertovat, että erikoisliikkeessä asiakkaat odottavat
saavansa hyvää ja asiantuntevaa palvelua. Siihen Martinsénit myös tähtäävät.
Kesämökkiläiset ovat merkittävä osa asiakaskunnasta.
Kesäsesongin aikana tehdäänkin merkittävä osa koko vuoden
myynnistä.
"Mökkiläiset ovat tärkeä porukka, samoin rautalampilaiset.
Suonenjoki yksin olisi meille liian
pieni markkina", Pasi Martinsén
toteaa.
Asuntokauppa ja uudisrakentaminen on tällä hetkellä varsin
hiljaista. Niiden virkistyminen näkyisi heti positiivisesti myös sisustuskaupassa.
"Se kyllä varmasti jossain vaiheessa korjaantuu", sanoo Kimmo
luottavaisesti.
17
Riemulla sisustaen
Tuunatut tuliaiset
Oikeastaan ihoan tuota tuunaus-sanaa, mutta paremman
puutteessa menkööt.
Näin joulun alla tulee vierailtua normaalia enemmän, joten
vinkit pieniin tuliaisiin on kovin
tarpeellisia. Puunvärisiä kauhoja ja kapustoja on helppo ehostaa
maalilla ja täten lisätä pieneen tuliaiseen vähän jotain omaa. On aina
kiva saada lahjaksi jotain hyödyllistä ja sellaista, jonka eteen on nähty
vähän vaivaa. ”Dippimaalaus” on
ollut jo jonkin aikaa yksi sisustustrendeistä. Esimerkiksi tuolin/
pöydän jalkoja ”dippaamalla” saa
pienellä vaivalla kotiin kivan uuden lisän.
Kaulimen ja puukauhat maalasin siten, että tein maalarinteipillä rajan sopivaan kohtaan
ja pensselillä sudin sopivan määrän maalia
puuesineisiin.
Lopuksi
koris-
telin tuliaiset nahkanauhalla ja niiden päihin pujottelin puuhelmet.
Puuhelmiä käyttämällä saa tosi
kauniita paketteja, kun kiepauttaa
esimerkiksi paperinarun päihin
pienet koivunväriset helmet. Musta ja vaalea puu on takuuvarma yhdistelmä!
Monet miettivät kuumeisesti
myös joululahjojen hankintaa. Toivon teidän hankkivan lahjat mahdollisimman läheltä, oman kylän
yrittäjiltä. Tai jos ei ihan oman
kylän, niin ainakin kotimaisilta yrityksiltä – niin
pieniltä kuin suurilta. Suomi
on pul-
lollaan mahtavaa osaamista ja
upeita tuotteita! Nyt jos koskaan
on aika panostaa kotimaisuuteen
ja täten omalla panostuksella voit
kannustaa myös meitä yrittäjiä jatkamaan työskentelyä unelmiemme
parissa.
R iemu kasta
joulunaikaa!
Maru Hautala
sisustusbloggaaja ja -suunnittelija
Puukauhat saa uuden ilmeen superhelpolla "dippimaalauksella". Aina ei
tarvita edes lahjapaperia. Toisinaan
pelkkä naru ja puuhelmet riittävät.
18
Toivotamme asiakkaillemme
Rauhaisaa Joulua
ja
Onnellista Uutta Vuotta 2016!
Teitä palvellen jo
yli 10 vuotta!
Televisiotekniikan ammattilainen
- TV-huolto
- Antenniasennukset omakotitaloihin
- Satelliittiasennukset
- Laitteiden kytkentä, opastus
- Nouto- ja tuontipalvelu
TV-TOHTORIT
Kuopiontie 44, 77700 Rautalampi
Puh. 040 840 4484
www.tv-tohtorit.com
19
ISSN 1796-831
3 - www.rautalamp
ilehti.fi - painos
12.000 kpl - 9.
vuosikerta
Raimo Jalkanen
4-5
70 vuotta
avautuu
Nokisen Kipsa
uusin voimin
7
Missä hän
9
on nyt?
on nyt?
hän jäällä
Pärinää
Missä
9
12-13
hti.fi - painos
3 - www.rautalampile
ISSN 1796-831
11.000 kpl - 9.
Suonenjoella
oro täyttää
ajetaan
Kirkkoku
Suomen mestaruud
70 vuotta
Kesä täynnä
esta
tapahtumia
6-7
15
10-12
Rautalampilehti
10/2015
vuosikerta
Vanhasta ovesta
hieno
terassipöy tä
13
Missä hän on
nyt?
14
KYLÄ
Juhalat rakensivat
Rautalamm kodin
ille
16-17
Haloilmiö sai
nimen Vesa
Vauhkosen
mukaan
24-25
Ammattiretkeilijä
kansallispuistossa
4-5
Upseerista
kunnanjohtajaksi
6-7
Burgeri maistuu
Nokisella
8
EN
LÄIN
saa olla
Lastenhuoneessa
väriä ja räiskettä
9
- 06.10.2015 -
ISSN 1796-831
3 - www.rautalampil
ehti.fi - painos
10.000 kpl - 9.
vuosikerta
ilehti.fi - painos 10.500 kpl
- ISSN 1796-8313 - www.rautalamp
- 9. vuosikerta
ESI - VESANT
- TERVO
O - TERVO
- KONNEVESI - VESANTO
SUONENJOKI - RAUTALAMPI
Matti
Jaamalainen
KYLÄLÄINEN
"Vyö tiukalle,
kohta ajetaan"
12-13
Rautalampilehti 11/2015 - 10.11.2015
SUONENJOK
I - RAUTALAM
PI - KONNEV
Anne
Pärnänen
Marko
Pekkola
KYLÄLÄINEN
EN
LÄIN
lle uusi
Salli Systemsi
toimitusjohtaja
8
- 28.07.2015 -
O - TERVO
ESI - VESANT
PI - KONNEV
ESI - VESANT
I - RAUTALAM
O SUO
- TERNEN
VO JOK
Kirsi
Pia
M
tola annila
Heljo-Pel
KYLÄ
7-8/2015
Rautalampilehti
KYLÄLÄ
Tekstiileitä pesussa of Stable
Old Lady
ja lankana
Jenkkiautossa
täytti 30 vuotta
kelpaa
3
matkustaa
15
4
Valokuvauksesta
harrastus
4
Kerkonkosk
ulkoilureitin entie saa
jalankulkijoille
6
Vanhassa Maamiehe
ssä
toistasataa
majoittujaa
6
Monialayritys
syntyi
mökkipaikalle
11
Konnekuljetuksella
luotetaan tulevaisuuteen
3
Ratsastuslukio vie tietoa
hevoskartalle
4
Työmatkakin voi olla
seikkailu
6-7
INEN
100 vuotta maitoa
Suonenjoelta
8
Lahjapaperin voi
tehdä itse
9
"Nukun, syön ja
soitan kitaraa"
13
KANSIKUVA: IIRO LYYTINEN
- 19.05.2015 -
SUONENJOK
I - RAUTALAM
PI - KONNEV
IIRO LYYTINEN
Rautalampilehti
5/2015
TO - TERVO
SI - VESAN
KONNEVE
NENJOKILAMPI - SUO
KANSIKUVA:
rta
kpl - 8. vuosike
HERRANEN
RAUTA
fi - painos 10.000
autalampilehti.
KANSIKUVA: EMMA
13 - www.r
015 - ISSN 1796-83
ti 4/2015 - 07.04.2
Rautalampileh
20
21
L
S
T
EA
M
T
Rauhallista joulun aikaa!
Rautalampilehti ilmestyy seuraavan kerran 19.1.2016.
E E
22
IIRO LYYTINEN
www.rautalamminseurakunta.fi
KIRKKOHERRANVIRASTO
Kuopiontie 38, 77700 Rautalampi
Puh. 020 155 6160
Tapahtumat
SU 13.12.
MA 14.12.
KE 16.12.
PE 18.12.
SU 20.12.
TO 24.12.
PE 25.12.
LA 26.12.
SU 27.12.
TO 31.12.
PE 1.1.
KE 6.1.
SU 10.1.
SU 17.1.
SU 24.1.
SU 31.1.
SU 7.2.
Joululaulumessu kirkossa klo 10, minkä
jälkeen kehitysvammaisten joulujuhla srktalolla.
Kauneimmat joululaulut kirkossa klo 18.
Puhe: Senja Hallivuori, musiikissa mukana
Mansikkaiset ja Tipitii, joht. Ruth Raivio.
Jumalanpalvelusryhmän kokous srktalolla klo 16.
Isojen poikien messu ja joulujuhla srktalolla klo 16.
Nuorten ilta ja pikkujoulut srk-talolla
klo 18-20. Mukana rippikoululaiset ja
isoset.
Koulujen joulukirkko kirkossa klo 11.45.
Kerkonkosken kauneimmat joululaulut
Seuralassa klo 18.
Messu kirkossa klo 10, minkä jälkeen
kirkkokahvit ja Antti Kaipiaisen
lähtöjuhla srk-talolla.
Joulukonsertti kirkossa klo 18. Elina
Vettenranta ja Janne Maarala. Käsiohjelma
10 €, tuotto Matti Lohen koulun
pianorahastoon.
Jouluaaton hartaus kirkossa klo 15.
Jouluaamun jumalanpalvelus kirkossa
klo 8.
Tapaninpäivän messu kirkossa klo 10.
Jumalanpalvelus kirkossa klo 10.
Uudenvuodenaaton ekumeeninen
yöpalvelus kirkossa klo 23.15.
Uudenvuodenpäivä. Messu kirkossa klo
10.
Loppiainen. Jumalanpalvelus kirkossa
klo 10.
Jumalanpalvelus kirkossa klo 10.
Messu kirkossa klo 10.
Jumalanpalvelus kirkossa klo 10, minkä
jälkeen seurat srk-talolla, puhujina mm.
Teuvo Mononen ja Juhani Kaipiainen.
Messu kirkossa klo 10.
Perhemessu kirkossa klo 10. Rippikoulu
mukana.
Lisää tietoa tapahtumista:
www.rautalamminseurakunta.fi
Antti Kaipiainen kertoo jäävänsä eläkkeelle hyvillä mielin. Tekemistä riittää, sillä remonttihommia on luvassa niin omassa kuin lastenkin kodeissa.
Myös puutöitä on tarkoitus alkaa jälleen tekemään.
Sormet syyhyävät puutöiden pariin
Rautalammin seurakunnan pitkäaikainen diakoni Antti Kaipiainen jää
eläkkeelle. Mies ei kuitenkaan aio
jäädä toimettomaksi, vaan suunnitteilla on puuverstaan siivoaminen ja terien teroittaminen.
"Puusepän töistä aikanaan tulin diakoniksi ja sitä aion jatkaa eläkkeelläkin",
Kaipiainen sanoo.
Kaipiainen on toiminut Rautalammin seurakunnassa diakonina vuodesta
1990. Sitä ennen hän toimi kymmenen
vuoden ajan puuseppänä paikkakunnalla. Aikaisemmin Kaipiainen oli työskennellyt nuoriso-ohjaajana Keiteleellä,
kurssisihteerinä Kainuun opistolla ja
vanhainkodin johtajana Juankoskella.
"Aikanaan lähdin puusepäksi, kun
siihen tuli niin hillitön halu ja lisäksi
kotiseutu veti takaisin. Diakonin viran
auetessa Rautalammin seurakunnassa
oli hengen paloa jälleen siihen työhön,
ja päätin hakea", Kaipiainen muistelee.
Diakonin työuralta lämpimimmiksi muistoiksi jäänee retkitoiminta, joka
etenkin 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa oli vilkasta.
"Lapinretkillä annettiin monille
nuorille mahdollisuus henkiseen ja
hengelliseenkin kasvuun. Samoilla retkillä oli mukana kaiken ikäisiä, ja siinä
oli niiden retkien suurin rikkaus", hän
sanoo.
"Mukana oli myös päihdekuntoutujia, ja sen näkeminen, miten paljon
viikossa voi kuntoutua, on vaikuttavaa",
hän jatkaa.
Kaipiainen kertoo retkien olleen
keskeinen työkalu diakoniatyössä, mitä
hän on tehnyt. Työkalu syntyi yhteistyössä kunnan, Rautalammin Ladun ja
partiolaisten kanssa.
"Oppilashuollon kanssa keskusteltiin, miten muutamat pojat saataisi
vähän paremmin kiinni koulunkäyn-
tiin. Pojat lähti mukaan ja kolmantena
iltana korvessa roolit oli jo pudonnut
pois. Ja pois tullessa niistä oli kasvanut
miehiä", hän muistelee.
"Vanhemmat, opettajat ja luokkakaverit ihmetteli, että mitä me tehtiin",
hän jatkaa.
Työuralle on mahtunut lisäksi
kymmeniä retkiä ystävyysseurakunta
Skuoritsaan.
Merkittävä muisto on myös Yhteisvastuukeräyksen
järjestäminen,
joka on kuulunut diakonin vastuulle.
Pian työnsä aloittamisen jälkeen Kaipiainen asetti tavoitteeksi pääsemisen 40
parhaan listalle, jonka keräyksen järjestäjä vuosittain julkaisi. Parhaimmillaan
Rautalammin seurakunta onkin ollut
sijalla 5, viime vuonna sijoitus oli 13.
"Vierailut El Salvadorissa ja Guatemalassa, joihin olen työn puolesta päässyt, ovat avanneet silmät maailmalle ja
siksikin Yhteisvastuu on ollut lähellä
sydäntä."
Paljon kotikäyntityötä
25 vuoden aikana seurakunta on muuttunut paljon. Merkittävin muutos on
seurakuntapiirien vähentyminen.
"Diakonin työ on paljon kotikäyntityötä esimerkiksi omaistaan hoitavien ja yksinäisten vanhusten luona",
Kaipiainen sanoo.
Sotatarinoita Kaipiainen kertoo
osaavansa ulkomuistista melkoisen
määrän. Siitä on pitänyt huolen työ
veteraanien parissa. Tarinankertojien
määrä on tosin pudonnut, nykyisellään rintamaveteraaneja on elossa enää
kymmenkunta.
"Sota on ollut niin valtava kokemus, että tarinat on kerrottava uudestaan ja uudestaan. Toisaalta on sellaisiakin sodankäyneitä, jotka olen tuntenut
vuosikymmenten ajan, ja jotka vain kerran ovat tarinoita kertoneet."
Vähän puhetta, paljon kuuntelua
Tultuaan valituksi diakoniksi Kaipiainen kertoo kuulleensa silloisilta yrittäjäkollegoilta kommenttia, kuinka hän
nyt pääsee helpommalla.
"Yrittäjän huolet liittyvät useimmiten talouteen mutta joka työssä on
omat raskaammat puolensa. Diakonin
työssä ei koskaan tiedä, mitä tapahtuu,
milloin ja missä."
Esimerkiksi äkillisesti omaisensa
menettäneiden kohtaaminen on erityisen herkkää.
"Ne ovat ikäviä tilanteita, jotka
tulevat aina liian nopeasti. Jos jotain
olen oppinut niin sen, että älä sano kovin paljoa ja varaa aikaa kuunteluun."
Eläkkeelle neljäntenä adventtina
Antti Kaipiaisen läksiäisiä vietetään
neljäntenä adventtisunnuntaina. Juhlat alkavat messulla Rautalammin
kirkossa ja jatkuvat juhlilla seurakuntatalolla.
"Kaikki ovat tervetulleita", Antti kutsuu. Hän toivoo, että juhlassa
muodostuisi hyvä näköala kuluneisiin
25 vuoteen. Puheenvuorot on luvassa
ainakin rovastikunnan diakoniatyöstä vastaavalta Mikko Ryynäseltä ja
pitkäaikaiselta yhteistyökumppanilta,
Rautalammin kunnan entiseltä sosiaalityöntekijä Kielo Puraselta.
Läksiäisten jälkeen Kaipiainen jää
vuosilomalle ja eläkkeelle virallisesti
1.4.2016. Kirkkoneuvosto on valinnut
hänen seuraajakseen Niina Leppäsen,
joka aloittaa tehtävässä vuoden alussa.
Läksiäislahjaksi Kaipiaiselle ollaan hankkimassa seurakunnan "samassa veneessä" -vision mukaisesti
venettä. Lahjaan on mahdollista osallistua tekemällä lahjoitus tilille FI18
5389 0720 0519 03.
23
Parasta palvelua paikallisesti
Sisä-Savon
Nuohouspalvelu Oy
Konnekoskentie 251 B
77700 Rautalampi
Jari Pietiläinen
040 581 8771
nuohooja.pietilainen@hotmail.fi
Tero Hiltunen
040 149 0123
nuohooja.hiltunen@hotmail.fi
Pienkoneiden huollot, korjaukset ja varaosat
Juho-Pekka Heimonen
Urheilijantie 4, 77700 Rautalampi
Avoinna Ma-Pe 9-17
KAIVINKONETYÖT
10-20 tonnin pyörä- ja telakoneilla
HOIKANKULJETUS KY
Rautalampi
• kuljetukset ja muutot kokosivuaukeavalla autolla
HOIKANHUOLTO
Koneurakointi
Sami Lehmonen
040 705 1586
040 027 8075
Rautalampi
• maatalous-, henkilöauton-, pakettiauton
ja kuorma-auton renkaat
• korjaukset ja asennukset
• kuorma-autojen renkaiden pinnoituspalvelu
• mökki-/omakotitalkkari
044 751 4555 • hoikanhuolto@vatto.net
Vehkamurrontie 85, Rautalampi
IMUAUTOPALVELUT
KAIVOJEN
TYHJENNYKSET
Soita
040 705 1586
Sami Lehmonen
24
Valtuusto saa käsiteltäväkseen
tasapainoisen talousarvioesityksen
Kunnanvaltuustolle esitettävää
talousarvioesitystä on yleisestä taloudellisesta tilanteesta poiketen
valmisteltu vakaassa tilanteessa.
Rautalammin kunta
Kuopiontie 11 - 77700 Rautalampi
vaihde 040 164 2000
rautalammin.kunta@rautalampi.fi
www.rautalampi.fi
Tapahtuu Rautalammin kunnassa
UUDEN VUODEN VASTAANOTTO
Rämäkällä 31.12.2015 klo 23.30 alkaen. Ilotulitus
vuoden vaihtuessa. Yhteistyössä Rautalammin kunta,
Rautalammin Yrittäjät ja Rämäkkä Holidays.
SATULATEATTERI: KADONNUT ODYSSEUS
Ensi-ilta Rautalammin kirjaston Kivijalassa pe 15.1.2015
klo 18. Muut esitykset la 16.1. klo 11 ja klo 13. Liput 8 €,
ennakkoon Arttelista.
Rautalammin lukion Satulateatteri esittää
musiikkipitoisen teatteriesityksen Odysseuksen
seikkailuista Välimerellä, paluumatkalla Troijan sodasta
kotiin Ithakaan.
Koulujen joululoma
Rautalammin koulut ovat joululomalla
20.12.2015 –06.01.2016.
Kiitos!
Rautalammin kirjasto on saanut tänä vuonna 1101 kirjaja lehtilahjoitusta.
Kiitämme sydämellisesti kaikkia lahjoittajia ja
toivotamme kaikille asiakkaillemme rauhaisaa joulua ja
hyvää uutta vuotta 2016!
Rautalammin kirjaston henkilökunta
Tarjouspyyntö
TEIDEN TALVIKUNNOSSAPITO
Rautalammin kunnan tekninen osasto pyytää tarjouksia
kunnan kunnossapitämien kirkonkylän ja Kerkonkosken
taajamien asemakaavateiden ja kevyen liikenteen
väylien talvikunnossapidosta vuosille 2016–2018.
Tarjousasiakirjoja on saatavana Rautalammin kunnan
tekniseltä osastolta. Tarjoukset tulee toimittaa 15.12.2015
mennessä osoitteella: Rautalammin kunta, tekninen
osasto, Kuopiontie 11, 77700 Rautalampi.
Lisätietoja antaa vs. tekninen johtaja Hannu Poussu,
puh. 0400 784 570, hannu.poussu@rautalampi.fi
TEKNINEN LAUTAKUNTA
Taustalla ovat pitkälti etupainotteisesti
toteutetut veronkorotukset. Verotulojen arvioidaan kasvavan tulevana
vuonna 2,5 prosenttia, vaikka yhteisöveron arvellaankin supistuvan. Valtionosuuksien määrän arvioidaan pysyvän
nykyisellä tasolla.
"Menojen kasvuraamiksi asetettiin ensin 1,5 prosenttia, mutta aivan
siinä ei pysytty. Siitä huolimatta talousarvio syntyi tänä vuonna kohtalaisen
helposti", hallintojohtaja Tapio Kataja
sanoo.
Kataja kertoo, että näillä näkymin
myös kuluvan vuoden tilinpäätöksestä
tulee vahva, joskaan ei vuoden 2014 veroinen.
"Sanon kuitenkin, että tämän vuoden perintö ensi vuodelle ei ole kovin
raskas."
"Talous on tasapainossa. Meillä ei
ole alijäämää eikä myöskään investointivelkaa, kiinteistöt ovat pääasiassa
hyvässä kunnossa. Velkaa kunnalla on,
mutta sitä on pystytty lyhentämään",
kunnanjohtaja Risto Niemelä jatkaa.
Velkamäärän arvioidaan tulevana
vuotena kasvavan, joskin hyvin maltillisesti. Tuloslaskelman mukainen vuosikate on 1,02 miljoonaa euroa. Talousarvion mukainen ylijäämä on 735.000
euroa ja poistojen jälkeen 282.000 euroa.
Hanketoiminta käyntiin
EU-hankkeiden toiminnan on määrä
käynnistyä ensi vuonna ja se näkyy
myös hallintomenojen kasvuna. Lisäksi kiintiöpakolaisten vastaanottaminen
lisää valtiolta saatavia tuloja.
"Esimerkiksi matkailua lähdetään
kehittämään Master Plan -suunnitelman mukaisesti EU-hankkeena, joka
on edennyt myönteisesti", Niemelä sanoo.
Myös pakolaisten vastaanottamisen ympärille rakennetaan hanke, johon saadaan rahoitusta EU:lta.
Myös merkittäviä investointeja
Investoinneista merkittävimmät ovat
runkovesi- ja viemäriverkon laajentaminen Korpijärvi-Konnekoski-Törmälä-Kierinniemi -suunnalla sekä valokuituverkon laajennus. Rahaa esitetään
varattavaksi myös kantatie 69:n ja
Rautalammintien välisen risteyksen ja
kirkkopuiston alueen tiejärjestelyihin.
Käynnistettäväksi esitetään myös
Kerkonjoen koulun peruskorjauksen
suunnittelua. Toteutuessaan hankkeen
arvioidaan olevan kokonaisuudessaan
noin 1,6 miljoonan euron suuruinen.
"Mahdollisesta
valtionavusta
emme vielä tiedä, mutta sitä tietenkin
toivoisimme saavamme", Niemelä toteaa.
Konnekosken pienvenekanavan
suunnitteluun esitetään varattavaksi
50.000 euroa. Taloussuunnitelmassa
investointi jatkuisi vuosina 2017-2019
yhteensä 1,7 miljoonalla eurolla.
Niin ikään kansallispuistoon liittyviä rakennus-, satama-, vesillelaskupaikka- ja opasteinvestointeja tehtäisi
vuonna 2016 yhteensä 200.000 eurolla
ja investoinnit jatkuisivat taloussuunnitelman mukaan läpi suunnittelukauden 100.000 eurolla vuodessa.
Pienempiä
investointikohteita
olisivat kaavoitushankkeet, teollisuustonttien rakentaminen, autojen
hankinta tekniselle osastolle ja kotipalveluun, Pentinpellon päiväkodin ulkomaalaus, Ratsastuskeskuksen korjaustyöt, kunnanviraston lämmönvaihdin,
Matti Lohen koulun urheiluhallin lattia
ja sähköinen näyttötaulu, tievalaistuksen laajentaminen Toholahdesta kunnanrajalle sekä kauppa-, liike- ja rivitalosuunnittelu.
Rauhallista ja turvallista joulun aikaa
Euroopassa ja Suomessa elämme
muutosten ja epävarmuuden aikaa.
Sodat ja terrorismi ja laaja pakolaisaalto sotaa käyvistä maista Eurooppaan koskettaa tällä hetkellä
meitä jokaista. Suomalainen kunta
on pyrkinyt kunnallishallinnon perustamisesta saakka olemaan vaikuttamiskanava, yhteisten asioiden
hoitaja, kuntalaisten edunvalvoja ja
peruspalveluiden tuottaja ja järjestäjä. Kunnallisvaaleilla kuntalaiset
ovat valinneet päättäjät valtuustoon
hoitamaan kuntalaisten asioita. Historiansa ajan kunta on ollut myös
instituutio, joka muodostaa yhteisön ja jolta on voinut odottaa, että se
edustaa laajasti kuntalaisten yhteistä tahtotilaa ja järjestää esimerkiksi
perus- ja lukiokoulutuksen, lasten
päivähoidon, vanhustenhoidon, terveydenhoidon,
vammaispalvelut,
sosiaalitoimen moninaiset palvelut
ja pyrkii myös luomaan edellytyksiä yritys- ja elinkeinotoiminnalle ja
yrittäjyydelle. Suunnitelmat terveysja sosiaalipalveluiden siirtämisestä
maakunnankokoisille itsehallintoalueille, on maakuntakeskuksen ulkopuolella asuville asukkaille pelko
ja haaste siinä mielessä, että säilyvätkö esimerkiksi Rautalammilla meille
tärkeät lähipalvelut, koska päätösvalta siirtyy kunnan ulkopuolelle?
Kunnan ja päättäjien tehtävänä
on tässä mielessä toimia kuntalaisten edunvalvojana ja lähipalveluiden
säilyttämistä puoltavana orgaanina.
Meidän halu ja tahto on toimia omassa kunnassa siten, että turvallisuuden tunne kuntalaisten keskuudessa
voi säilyä koskivatpa palvelut sitten
tulevia sote-palveluita, ensihoitoa,
ambulanssitoimintaa tai pelastustointa.
Järjestäytyneessä ja demokraattisessa valtiossa maan hallituksen
tehtävänä on huolehtia kansalaisten sisäisestä turvallisuudesta ja
puolustusvoimien ja rajavartioston
ulkoisesta turvallisuudesta. Valtiolta kansalaisten on voitava odottaa
sitä, että valtio huolehtii riittävistä
poliisivoimista ja poliisin näkymisestä kaikkialla Suomessa eikä vain
kaupunkikeskuksissa. Tällä hetkellä
poliiseja on riittämättömästi maaseudulla. Kun ottaa huomioon laajat
pakolaisaallot ja sodat, ovat poliisin
keskittäminen ainoastaan kaupunkikeskuksiin ja varuskuntien alasajot yhdessä olleet lyhytnäköistä
politikointia. Eurooppaan pyrkivien
pakolaisten määrä tulee todennäköisesti tulevina vuosinakin säilymään
korkeana, koska ihmiset pyrkivät
sodan keskeltä turvaan ja paremman
elintason äärelle. Poliisin pyynnöstä
sisäministeriön viime viikon kannanotot ja päätökset siitä, että Suomessa
pakolaisia ja turvapaikan hakijoita
voidaan ja saadaan sijoittaa vain sinne ja niihin kuntiin tai kaupunkeihin,
missä poliisilla on toimipiste tai ase-
ma, on harkittua hakitsemattomuutta ja lyhytnäköistä.
Me Rautalammilla olemme päinvastoin lähteneet ajattelussamme
siitä lähtökohdasta, että kun me inhimillisesti haluamme olla auttamassa
sodan ja hädän jaloista tai pakolaisleireiltä saapuvia pakolaisia, niin me
haluamme ottaa heidät keväällä 2016
hyvin vastaan ja kotouttaa heidät
suomalaiseen yhteiskuntaan, rautalampilaiseen elämäntapaan ja –kulttuuriin, mutta ei sosiaalitoimeen,
terveydenhoitoon tai esimerkiksi
poliisitoimeen. Kielikoulutus, suomalaiseen kulttuurin ja elämäntapaan perehtyminen, kotouttaminen
ja opiskelu- ja työpaikat ratkaisevat
sen, miten yhteisessä tavoitteessamme onnistutaan. Arvostaen vieraita
kulttuureja ja tapoja, voimme itsekukin oppia jotakin uutta.
Toivotan kuntalaisille ja tämän
lehden lukioille rauhallista ja turvallista Joulun aikaa.
Risto Niemelä, kunnanjohtaja
25
Tapio Kataja eläkkeelle
Kunnan pitkäaikainen hallintojohtaja
Tapio Kataja on jäämässä eläkkeelle.
Kunnan taloustilanne on hänen mukaansa vakaa, minkä vuoksi tehtävät
voi jättää seuraajalle rauhallisin mielin.
Tapio Kataja tuli Rautalammin kuntaan taloussihteeriksi 1990-luvun alussa Ylitorniolta. Taustaltaan hän on kuitenkin paljasjalkainen tamperelainen.
“Maailma kuljettaa. En silloin ajatellut,
että tänne jään, mutta näin on käynyt. Toisaalta silloin oli pitkä lama, ja kaikki vapautuvat virat lakkautettiin joten työpaikkoja
ei juurikaan ollut”, hän naurahtaa.
Vuonna 1994 kunnansihteeri Olavi
Saarelainen valittiin kunnanjohtajaksi ja
samalla kunnansihteerin ja taloussihteerin
virat yhdistettiin hallintojohtajan viraksi,
jota Kataja on hoitanut yli 20 vuoden ajan.
Hän kuvaa tehtävää pienessä kunnassa
mielenkiintoiseksi näköalapaikaksi, jossa
töitä saa tehdä kädet savessa.
“Työtunteja en ole laskenut koskaan, se
on turhaa. Ei varmaan kaikkia lomiakaan
ole tullut pidettyä.”
Talous on hallittava
Seuraajaa Katajalle ei vielä ole valittu. Kunnanvaltuusto pääsee valitsemaan uuden
hallintojohtajan alkuvuodesta. Katajan mukaan tehtävässä on tärkeää hallita talous- ja
hallintoasiat ja myös lakiasioiden tuntemuksesta on etua.
“Asioita on todella paljon. Talous on
asia, joka ehdottomasti pitää hallita itse.
Monissa muissa apua voi kysyä muilta, mutta talous on hallittava henkilökohtaisesti”,
hän sanoo.
Viimeiset työviikot ovat kuluneet
talousarvion valmistelussa. Valtuusto kokoontuu päättämään talousarviosta tänään.
“Talousarvio saatiin näyttämään aika
hyvältä. Voin sanoa, että pidempään tavoitteena onkin jo ollut, että talous olisi vakaassa kunnossa kun jätän paikan seuraajalle”,
Kataja toteaa.
Hän muistuttaa, että kuntatalouden
pääseminen huonoon kuntoon johtaa helposti hallitsemattomaan tilanteeseen, jonka korjaaminen on enemmän kuin vaativaa. Sen takia hän sanoo olevansa vahvasti
takavuosina Rautalammilla toteutettujen
veronkorotusten takana, joiden turvin investoinnit on pystytty kattamaan talouden
tasapainon kärsimättä.
Hyvä ja osaava henkilöstö
Tapio Kataja haluaa kiittää menneistä vuosista erityisesti kunnan henkilöstöä, jota
hän luonnehtii hyväksi ja osaavaksi. Hän
Tapio Kataja esittelee talousarvion kunnanvaltuustolle viimeistä kertaa tänään tiistaina.
toivoo, että talon väki pysyy jatkossakin hyvässä työkunnossa.
Yksi merkittävimpiä muutoksia Katajan aikakaudella on ollut kuntaorganisaation pienentyminen esimerkiksi kirjanpidon
ulkoistamisen myötä.
“Se on vain yksi esimerkki ja tunnustan
pohtineeni, että olisin valmistellut kirjanpidon palauttamista omaksi työksi, mutta
se jää nyt seuraajan harkintaan. Se helpottaisi esimerkiksi hallinto-osaston sisäisiä
sijaisuusjärjestelyitä. Ulkoistamisessa pieni
organisaatio ulkoistaa aina myös osaamista
ja tietoa, joiden lopulta pitäisi kuitenkin olla
omassa organisaatiossa.”
Kuntalaisia hän puolestaan kannustaa
pitämään hyvää huolta jäljellä olevasta historiallisesta Rautalammista.
“Siinä on meidän omaleimaisuus ja
myös matkailullinen valtti. Se ei saa rapistua”, hän sanoo.
Niin taloussihteerinä kuin hallintojohtajanakin Kataja on tehnyt läheistä yhteistyötä kolmen eri kunnanjohtajan kanssa,
joista jokainen on tuonut omanlaistaan toimintakulttuuria taloon.
ollut toimivaa.
“Poliitikot ovat elintärkeä linkki kuntalaisten ja kunnan välissä. Kunta muodostuu
asukkaistaan ja heidän ääntään kunnassa
pitävät esillä poliitikot. Rautalammilla poliitikot ovat olleet kuntaan ja myös minua
kohtaan asiallisia”, hän kiittelee.
“Poliitikoista ei ole pahaa sanottavaa.
Ennemminkin suuri kokousten määrä on
se, mikä välillä on tuntunut uuvuttavalta
ja pannut miettimään, mihin muuhun sen
ajan voisi käyttää”, hän jatkaa.
Kuntamaailmassa poliitikoilla on aina
viimeinen sana ja myös vastuu.
“Asioista on pystyttävä puhumaan,
vain niin ongelmat ratkeavat. Ja ongelmia
tulee varmasti tulevaisuudessakin”, Kataja
sanoo.
Hän nostaa esille valtakunnan heikon
taloustilanteen ja muistuttaa, että historiallisesti tarkasteltuna lamajaksoja on aina
seurannut jyrkkä nousu, joka on pelastanut
talouden. Nousu ei kuitenkaan vielä ole näköpiirissä.
Asiat ratkaistava keskustelemalla
Kun vuoden 2016 talousarvio on nuijittu valtuustossa läpi, käyvät myös Katajan työpäivät vähiin. Hän kertoo, että vielä viimeisinäkin päivinä uusia hommia on ilmaantunut
Kataja kiittää myös rautalampilaisia kuntapoliitikkoja, joiden kanssa yhteistyö on
Lapsen perässä saa juosta
sen verran, ettei työhuoneen siivoamisen
kimppuun ole vielä päässyt. Katajan läksiäisiä juhlitaan tänään tiistaina. Talousarvion
hän esittelee valtuustolle viimeistä kertaa
tänä iltana.
Kunnan asioita hän arvelee jatkossa
seuraavansa lähinnä lehtien palstoilta.
”
Uskon, että kunnanviraston
ohi voin kävellä rauhallisin
mielin, vaikka vähän sinne
päin ehkä tuleekin vilkuiltua.
“Uskon, että kunnanviraston ohi voin
kävellä rauhallisin mielin, vaikka vähän
sinne päin ehkä tuleekin vilkuiltua. Jos
kunnallisvaalit olisi lähempänä, niin voisihan sitä säikytellä asettuvansa ehdolle”, hän
vitsailee.
Tapio Kataja arvelee, että ainakin lapsenvahtihommia eläkkeellä saa tehdä aiempaa enemmän.
“Lapsenlapsia on vain yksi, mutta hän
on sitäkin vilkkaampi. Nelivuotiaan perässä saa kyllä juosta.”
Suunnitelmia Kataja on työurallaan
saanut tehdä niin paljon, että eläkepäivien
varalle hän ei sellaisia ole vaivautunut tekemään.
26
Lämsä
Joulu 2014
Jussi-Pekka Lämsä
Ihmisten sanotaan muistavan poliitikkojen temput noin kolme kuukautta.
Puoli vuotta ennen vaaleja tehdyt mielipidemittaukset saattavat näyttää neljän
keskisuuren puolueen kohdalla prosenttikaupalla erilaista kannatusta kuin mitä
kansalaiset uurnilla lopulta äänestävät.
Muisti toimii monen muun asian kohdalla samalla tavalla. Muistelemme tuskaisina, minkälainen sää vallitsi vuosi sitten
pääsiäisenä, vappuna, juhannuksena ja
erityisesti jouluna.
Kävimme vaimoni kanssa katsomassa maailman korkeimpia ja useimmiten kallellaan kenottavia taloja Dubaissa
palaten reissustamme vesisateiselle Vantaan lentokentälle 19.12.2014 lämpömittarin osoittaessa kolmea lämpöastetta.
Katselin lohdutonta mustaa maata pirssin
kiidättäessä meitä öiseen pääkaupunkiin.
Minulla jatkui loma. Lähdin sunnuntaina 21.12. iltapäivällä ajelemaan kohti
Aitoota tarkoitukseni lämmitellä mökkiä
sekä paistella kinkku ja karitsanpaisti
valmiiksi aattoa varten. Pihalta kadulle kääntyessäni satoi jo sankasti räntää.
Lämpötila kieppui juuri ja juuri plussan
puolella. Reilut parikymmentä kilometriä edettyäni maisema näytti kovin talviselta ja taivas puski tavaraa lisää. Ennen
Hämeenlinnaa sää selkeni. Mittari kääntyi nollan alapuolelle. Mitä likemmäksi
Pälkänettä tulin, sitä suuremmaksi kasvoivat mustat lämpäreet maastossa. Riukusillassa maisema oli mustavalkoinen ja
pakkasta neljä astetta.
”
Tulihan se sieltä – lumisade
nimittäin. Ja topakasti. Mieliala
koheni kolaa työnnellessäni.
Jouttijärven peitti sentin kuori, joten koputtelin tuuralla äärimmäisen
varovasti sauna-avannon. Maanantaille
22.12. luvattiin ankaraa lumipyryä. Sitä
tulikin kuulemma reippaasti, mutta sadealueen raja viisti viivansa hitusen etelämpänä sijoituspaikastani. Ilma alkoi
jäähtyä hiljalleen. Aamulla 23.12. kotijärvemme hohteli valkoisena, kun pintaa
koristi muutaman millin vahvuinen yöllä
varissut harso. Jää vahvistui mukavasti.
Maastossa pieni sade ei näkynyt.
Aattoaamuna meitä heräili melkoinen tokka, sillä viimeisetkin matkalaiset
olin hakenut edellisiltana Pälkäneeltä.
Päivi ja minä vietimme tätä juhlaa jo
21. kerran peräkkäin vapaa-ajanasunnollamme. Tulihan se sieltä - lumisade
nimittäin. Ja topakasti. Mieliala kohosi
kolaa työnnellessäni. Päivän kääntyessä
ehtooseen alkoivat ulkokuusessa tuikkivat pienet valot päästä oikeuksiinsa oksien peittyessä valkoiseen täkkiin. Tekemäni jäälyhdyt saivat sisälleen kynttilät.
Asetin kinokseen jokusen ulkoroihun.
Ulkoverannalla lepatti normaali kattaus.
Aitoon sivukonttorin osoitteen joulupukki tiesi entuudestaan. Kävin hänelle ajelemassa pikkumaasturillani jälkeä,
jotta nelipyöräinen koneporo pääsisi
Riukusillantieltä lähemmäksi. Noudin
kiireisen kontinkantajan mäen päältä ja
toimitin aikanaan takaisin kääntöpaikalle. Korvatunturin mies toimi jälleen
oivallisesti. Tällä kertaa tuvassa pukkia
odottaneista neljästä lapsenlapsestamme
kolme keräsi ansaitusti lahjapotin suurimmaksi osaksi. Suurinta riemua koin
seuratessani kaksi- ja nelivuotiaan touhuja punatakin ympärillä tämän jututtaessa veljeksiä. Kolmiviikkoista prinsessaa kierrätettiin sylistä toiseen silloin,
kun hän ei nukkunut.
”
Suurinta riemua koin
seuratessani kaksi- ja
nelivuotiaan touhuja
punatakin ympärillä tämän
jututtaessa veljeksiä.
Tapanina lunta saatiin lisää ilman
edelleen jäähtyessä. Pakkanen paukutteli
toisella kymmenellä, jää kantoi muutakin
kuin pilkkimiestä poistuessamme takaisin kaupunkiin sunnuntaina 28.12.2014.
Vielä seuraavana päivänä kylmyyttä
piisasi. Vuosi vaihdettiin parin asteen
lämmössä ja vesisade pyyhkäisi melkein
kaikki lumet mennessään 2.1.2015. Lauantaina 3.1.2015 alettiin taas katsella välihousuja komerosta. Tammikuun puolivälissä lunta mitattiin Sydän-Hämeessä
kymmenkunta senttiä. Lämpötilat sahasivat edestakaisin. Vuorokaudessa saattoivat plussat laskea jopa parinkympin
miinuksiksi. Helmikuun lähestyessä
mittari alkoi pysyä ainakin hitusen nollan alapuolella.
Minä tunnustaudun talvi-ihmiseksi.
Täysin mustaa mökkijoulua olemme viettäneet ainoastaan kaksi kertaa yli kahden
vuosikymmenen aikana. Nyt lumi tuli
viimeisellä hetkellä. Mitä vanhemmaksi
elää, sitä hienommalta tuntuu rauhoittua
rakkaiden läheistensä pariin maalaismaisemaan. Jos heitä ei kaikkia näy lämpimässä pirtissä, jopa näköyhteys syntyy nykyvempeleillä. Lumisella pihalla
aattoillan pakkasessa silmäilin muiden
mentyä yöpuulle vähitellen selkenevää
tähtitaivasta. Kyllä siellä taas mielestäni
tuikahtelivat jotkut muita kirkkaammin
- minusta katsoen koillisella Sisä- ja Pohjois-Savon taivaankannella. Joulua meille toivottelivat äitini, isäni, molemmat
veljeni ja toisen vaimo, siskonmieheni,
enoni ja Elsa - täti, serkkuni, useampi setäni, isovanhempani, muutama hyvä ystäväni ja kaverini sekä liian monet muut
minulle tärkeät ihmiset.
Ysiluokkalaisten valinnaismusiikin ryhmä halusi tänä vuonna sukeltaa satumaailmaan.
Ysiluokkalaiset valmistivat
musikaalin nuoremmille
Ysiluokkalaisten näytelmässä on
vaikutteita Liisa Ihmemaassa -näytelmästä. Käsikirjoitus on kuitenkin
koululaisten omaa käsialaa.
Rautalampi
Matti Lohen koulun yhdeksännen luokan
valinnaismusiikin oppilaat halusivat tänä
vuonna esittää musikaalin nuoremmille oppilaille.
"Ajatus lähti ryhmältä itseltään. Näytelmä esitetään tällä viikolla alakoulun op-
pilaille", ryhmän opettaja Liisa Paakkunainen kertoo.
Kahdeksanhenkinen
ryhmä
ehtii
20-minuuttisen esityksen aikana soittamaan bändissä, esiintymään ja laulamaan.
Aarteista kallein on satumaailmaan sijoittuva tarina ystävyydestä ja erilaisuudesta.
"Yhtymäkohtia Liisa Ihmemaassa
-näytelmään on jonkin verran, mutta teksti
on kuitenkin ryhmän oma", Paakkunainen
kertoo.
Paakkunainen kiittelee innostunutta ja
heittäytyvää ryhmää, josta on kurssilla kuoriutunut taitaviakin näyttelijöitä.
Konneveden Joulu kertoo leivistä,
hampaista ja ruotuväkihistoriasta
Konnevesi
Adventiksi perinteiseen tapaan ilmestyneessä Konneveden Kotiseutuyhdistyksen
joululehdessä kirjoittaa Harri Pirkkalainen
rautalampilaisesta ruotuväki- ja sotilashistoriasta 1500-luvulta alkaen. Hän esittelee
mm. Suomen kaartissa 1800-luvulla palvelleita, jotka asuivat nykyisten Rautalammin
ja Konneveden kuntien alueella. Esillä on
myös Pietari Brahen tarkastusmatka, suomalaisten Kivisalmeen tekemä ansa Suomen sodassa ja nimen Kasakkakorpi synty-
historia.
Museologian professori Janne Vilkuna
kertoo mielenkiintoisia asioita hampaista,
niiden merkityksen ja hoidon historiasta.
Värikkään satasivuisen lehden sivuilla voi
tutustua myös keskeisessä Suomessa syötävien Konneveden leipien, Mannisen ruislimpun ja Keurulaisen rieskan tarinoihin.
Ekaluokkalaiset ovat löytäneet piirroksiinsa värikkäitä tontun lapasia.
Lehti on myynnissä Konneveden liikkeissä ja Rautalammin Arttelissa. Sen voi
tilata myös postitse toimitettavaksi.
27
Päätoimittajan palsta
Rautalampi 8.12.2015
Painos: 11.500 kpl
Julkaisupäivä: 08.12.2015
Odotettu joulun rauha
Ainakin kahta asiaa me Suomessa
odotamme. Kesää ja joulua. Toisen mentyä
alkaa toisen odotus. Muitakin välietappeja on, mutta nämä kaksi rytmittävät koko
vuoden kulkua.
Kesä itsessään on useamman kuukauden mittainan ajanjakso. Joulunpyhät itsessään kestävät vain kaksi päivää,
jonka vuoksi odottaminen ja valmistautuminen nousevat merkittävään rooliin.
Joulua edeltävää aikaa kutsutaan adventtiajaksi, joka alkaa ensimmäisenä adventtisunnuntaina marraskuun lopussa tai
joulukuun alussa. Joulun aika jatkuu loppiaiseen, tammikuun alkupuolelle saakka.
Joulua edeltävää aikaa leimaa usein
kiire, vaikka joulusta pääsääntöisesti toivotaankin rauhoittumisen juhlaa. Vauhti
lisääntyy jouluaaton lähestyessä. Vielä
aattopäiväkin sujuu usein viimeisten askareiden parissa. Jouluaattoiltana rauha
kuitenkin saavuttaa maan. Suomi hiljentyy jouluun tavalla, joka erityisesti hektisellä 2010-luvulla on vaikuttavaa. Kaupat
sulkeutuvat ja julkinen liikenne pysähtyy.
Jouluaatto ja sitä seuraavat kaksi joulupäivää ovat ehkäpä vuoden odotetuimmat päivät. Ennen vuotta 1774 Suomessa
vietettiin myös kolmatta ja neljättä joulupäivää. Liian pitkien pyhien ajateltiin kuitenkin laiskistavan palkollisia liikaa, joten
kuningas Kustaa III vähensi ne kahteen.
Vuodesta 2000 alkaen kolmas joulupäivä
on ollut juhlapyhä sen osuessa sunnuntaille. Näin oli ensi kertaa vuonna 2009 ja
jatkoa seuraa tänä vuonna.
Jakelualue: Rautalampi, Suonenjoki, Konnevesi,
Vesanto ja Tervo
Osoitteeton jakelu: Posti Oy
Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki
Kustantaja: Viestirauta Oy
ISSN: 1796-8313
9. vuosikerta
Rautalampilehti on yksityinen ilmaisjakelulehti, joka
ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. Lehden levikki
on noin 9.050 kappaletta ja se jaetaan kaikkiin kotitalouksiin ja yrityksiin Rautalammilla, Suonenjoella,
Konnevedellä, Vesannolla ja Tervossa.
Tänä vuonna on siis mitä odottaa.
Rauhallista ja iloista joulua kaikille tämän
lehden lukijoille.
Iiro Lyytinen, iiro@rautalampilehti.fi
on
Kansalaisopiston kuorot kokoontuivat konsertoimaan Suonenjoen kirkko
SingStarat Te
rvosta
Sisäsavolainen
441 895
Painotuote
Jakelu
Osoitteeton jakelu kaikkiin kotitalouksiin ja yrityksiin Rautalammilla, Suonenjoella, Konnevedellä,
Vesannolla ja Tervossa. Ei jaeta talouksiin, jotka ovat
kieltäneet ilmaisjakelun.
Irtonumerojakelu: RAUTALAMPI Artteli, Neste,
Piilopirtti, Nuapuri, Pestarin Valinta, Kunnanvirasto,
Kirjasto, Kosken Puotipiika. SUONENJOKI Kahvila
Aurora, Koskelon Matkailukeskus. TERVO Abc Tervo.
VESANTO Teboil Vesanto. KONNEVESI Pop Pankki
Konnevesi.
Lehti on luettavissa ja ladattavissa ilmaiseksi
osoitteessa www.rautalampilehti.fi. Sähköisessä
arkistossa on saatavilla Rautalampilehdet vuodesta
2007 alkaen.
Heleat
Stemma Suon
enjoelta
Toimitus
Kuopiontie 13, 77700 RAUTALAMPI
toimitus@rautalampilehti.fi
PÄÄTOIMITTAJA
Iiro Lyytinen
p. 050 536 5570
iiro@rautalampilehti.fi
IloVeela Vesannolta
Cantilena
a
Rautalammilt
TOIMITTAJA
Marita Leskinen
p. 0400 547 185
marita@rautalampilehti.fi
ILMOITUSVALMISTAJA
Tarja Kovero
p. 040 487 1203
tarja@rautalampilehti.fi
AVUSTAJAT TÄSSÄ LEHDESSÄ
Markus Sjöberg
Scale Rautalammilta
Tuulantei Suonenjoelta
Seuraava lehti
Seuraavan kerran Rautalampilehti ilmestyy 19.1.2015.
Jouluista tunnelmaa
Rajallisten sävelin
Rautalampi, Suonenjoki, Konnevesi
Rajalliset -yhtyeeltä on tulossa toivottuja
joulukonsertteja Rautalammille, Suonenjoelle ja Konnevedelle. Tämän vuoden joulukonserttikierueella sisä-savolaisista opettajista ja muusikoista koostuvassa Rajalliset
-yhtyeessä ovat mukana Milja Markkanen,
Aki Virta, Pia Pakarinen, Juha Nuoranne,
Antti Laasonen ja Anneli Tarvainen.
Tunnelmallisissa
joulukonserteissa
kuullaan kauneimpia, perinteisiä joululauluja, mutta myös uudempiakin sävellyksiä
niin a cappellana kuin erilaisin soitinkokoonpanoinkin säestettyinä versioina. Konsertti kestää noin tunnin ja liput maksavat
10 euroa. Lippuja myy ennakkoon Rautalammilla Artteli, Suonenjoella Kahvila Aurora ja Konnevedellä Mieron papu ja pidot.
Rajallisten joulukonserttisarja alkaa
Rautalammilla Törmälän kirkossa perjantaina 11.12. kello 17 ja 19, jossa on myös mahdollisuus pikkujouluruokailuun molempien konserttien yhteydessä. Seuraavaksi
jouluisista sävelistä päästään nauttimaan
keskiviikkona 16.12. kello 18.00 Suonenjoen
kirkossa, sekä Konnevedellä torstaina 17.12.
kello 18.00.
Konsertit järjestää Sisä-Savon Sävelet
ry yhteistyössä Törmälän loma- ja kurssikeskuksen, sekä Suonenjoen ja Konneveden
seurakuntien kanssa.
Rajalliset-yhtyeen joulukonserteissa esiintyvät Antti Laasonen, Pia Pakarinen, Aki Virta, Anneli Tarvainen, Juha
Nuoranne ja MIlja Markkanen.

KYLÄLÄINEN

Transcription

Similar documents

s. 8-9 3 5 4 11 - Rautalampilehti

s. 8-9 3 6 4-5 13

SUONENJOKI - RAUTALAMPI - KONNEVESI

Rautalammin kunnan liikunta- ja nuorisotoimi, Rautalammin ev.lut

7 4 16 19 s. 12-13

Ohjelma - Rautalampi

VESANTO - TERVO - RAUTALAMPI