Kylälehti - Putkilahti

M ARRASKUU
11/2010
SISÄLTÖ
……
VA L O T
SYTTYVÄT
PIMEYDEN KESKELLE
……
SERKUKSET
Putkilahden
Kylälehti
SODASSA
……
LAULU
KAJAHTI
LAULUILLASSA
……
LINTUMAAILMAN
KUULUMISIA
……
INTERNET
ON
EDELLEEN POP
……
M ARJUT H AAPAKANGAS
ON MEIDÄN UUSI PAPPIMME
……
KUULUMISIA
KYLÄSEURASTA
JA MUITAKIN MIETTEITÄ
……
K IITOS
ILMOITTAJILLE ,
ILMAN TEITÄ TÄMÄ LEHTI EI VOISI
ILMESTYÄ TÄSSÄ LAAJUUDESSA .
……
TILAA
KYLÄLEHTI
LAHJAKSI TUTTAVALLESI!
……
Putkilahden kylälehti myös internetissä:
www.putkilahti.net
Per ustettu 1993.
Ilmestyy 12 ker taa vuodessa.
Kylän paras tiedottaja.
o
umer
Ir ton
o
r
u a
2,00 e
Putkilahden
2
Kylälehti
Aune Turunen, päätoimittaja
VALOT SYTTYVÄT
PIMEYDEN KESKELLE
Nyt juuri elämme aikaa, jolloin myöhäissyk-
Neljä viikkoa ennen joulua alkaa advent-
Synkimmänkin
pimeyden
keskellä
syn pimeys sulkee maan ja taivaan vastusta-
tiaika. Kirkoissa kaikuvat tutut Hoosianna- saamme ihastella taivaan avaruudessa tuikki-
mattomaan syleilyynsä. Samalla ihmeellinen
hymnin sävelet ja adventtikynttilät sytytetään vien tähtien säteilevää kirkkautta. Ne valot
rauha ja hiljaisuus laskeutuu ihmisten mieliin
viikon välein neljänä sunnuntaina. Kotien ovat meille kaikille yhteisiä niin kuin kuukin,
ja sydämiin kuin kutsuen kokemaan jotakin
ikkunoihin asetellaan adventtitähtiä ja sähkö- joka uskollisesti levittää valoaan niin maille
kaukaista heijastusta olevaisuudestamme, sen
kynttelikköjä. Pihoihin ilmestyvät monenlai- kuin merillekin.
salatuilta rajoilta.
set valokohteet ja joulukadut avataan monin
On aika sytyttää pimeyden keskelle
kynttilöitä.
kirkkain valokuvioin.
Valoja on kaikkialla maailmassa paljon,
miljoonittain, ja niillä kaikilla on omat mer-
Pimeyden keskelle valo on aina tervetul- kityksensä. Erittäin suurimerkityksellinen
Marraskuun alkuun sijoittuvan pyhäin-
lut; olkoonpa se vain pieni kynttilän liekki on se valo, joka säteilee hyvän ihmisen sydä-
päivän iltana ihmiset kulkevat hautaus-
tai heleästi loistavainen lamppu, niin aina se mestä. Ystävällinen sana, hyväksyvä katse
mailla sytyttäen kynttilöitä poisnukkuneiden
tuo lämpöä ja lohtua ympäristöönsä. Miten tai lämmin hymy voi tuoda uskomattoman
läheistensä haudoille. Kynttilän lämpöinen
paljon iloa tuottaakaan valo, joka syttyy paljon valoa arjen pimeydessä hapuilevan
liekki kertoo kaipauksesta ja siitä, ettemme
kauan pimeänä olleen naapurin ikkunaan, ihmisen elämään. Tämän kylmän maail-
ole unohtaneet meille rakkaita läheisiämme.
tai valtaisa ilo silloin, kun valottomaan asun- mamme keskellä tätä valoa kipeästi kaiva-
Putkilahden
KYLÄLEHTI
(ISSN 1236665X)
PERUSTETTU 1993. ILMESTYY KERRAN KUUSSA.
KUSTANTAJA: PUTKILAHDEN KYLÄSEURA RY
PUHEENJOHTAJA: MARJO MERIVIRTA
SÄHKÖPOSTI: MARJO.MERIVIRTA@GMAIL.COM
OSOITE: VESPUOLENTIE 2027C, 41870 PUTKILAHTI
PUHELIN: (050) 379 7614
PAINOS: 340 KPL
TILAAJIA: 260 (HELMIKUU 2010)
PAINOPAIKKA:
KOPIJYVÄ OY, JYVÄSKYLÄ
KYLÄLEHDEN KEHITTÄMINEN
KYLÄLEHDEN YHTEYSHENKILÖT OTTAVAT VASTAAN
EHDOTUKSIA LEHDEN KEHITTÄMISEKSI. HEILLE VOI
TARJOTA MYÖS AINEISTOA JULKAISTAVAKSI. YHTEYSHENKILÖLUETTELO OIKEALLA.
toon saadaan sähkövalo!
taan.
TILAUSHINNAT 1. 1. 2011 ALKAEN
PERUSHINTA EUROA 21.00/12 NUMEROA
KESTOTILAUSALENNUS EUROA 3,00 / VUOSI
SUOMEN ULKOPUOLELLE LISÄHINTA EUROA 3,00/VUOSI
PÄÄTOIMITTAJA:
AUNE TURUNEN P. (050) 464 3683
VESPUOLENTIE 1568, 41800 KORPILAHTI
SÄHKÖPOSTI: ETUNIMI.SUKUNIMI@PUTKILAHTI.NET
IRTONUMEROT EUROA 2.00.
MUU TOIMITUSKUNTA:
VALTO KOSKINEN, TAITTO P. (050) 563 7344
SÄHKÖPOSTI: ETUNIMI.SUKUNIMI@PUTKILAHTI.NET
ESKO PERTTULA, ILMOITUKSET P. (0400) 762211
SÄHKÖPOSTI: ETUNIMI.SUKUNIMI@PUTKILAHTI.NET
ILMOITUSHINNAT 1. 1. 2011 ALKAEN
PERUSHINTA 0,13 €/PALSTAMM. .
TOISTUVA ILMOITUS 0,10 €/PALSTAMM
TAKAKANNEN VÄRI-ILMOITUSLISÄ 0,05 €/PALSTAMM
KANNEN VÄRI-ILMOITUS 0,50 €/MM (140 MM LEVEYS)
ILMOITUKSESTA LASKUTETAAN VÄHINTÄÄN 20 €
YHDISTYSTOIMINTA SOPIMUKSEN MUKAAN
UUDET TILAUKSET:
YLLÄ MAINITUT YHTEYSHENKILÖT
AINEISTOPÄIVÄMÄÄRÄ:
PUTKILAHDEN UUTISIA INTERNETISSÄ:
http://www.putkilahti.net/
ILMESTYMISKUUKAUDEN ENSIMMÄINEN PÄIVÄ
Putkilahden
3
Kylälehti
Urhe il u se ur a Put k i l a h d e n Ket t erä r y : n
Syyskokous
p i d etä ä n Ko u lu p u i s tos s a 21.11.20 10 kello 13.00
Ilmoita
Putkilahden kylälehdessä
alkaen vain
20 euroa/kerta
K ä si tel l ä än s yys k ok ou s as i at. Ter vet uloa !
A s u n t o v uo k r a ttavan a
Putkilahden kyläseura ry tarjoaa vuokralle päätyhuoneiston
90 m2, 3 h+keittiö+kph
Kiinteistössä myös sauna, kellari, viljelypalsta ja varastotiloja.
Vapaa heti. Tiedustelut puh. 0400 647 909/Marja Riikonen
Missu Wahlberg
koulutettu hieroja
• kotikäynnit
ajanvaraus ma-pe 8 -10
p. 040-419 1245
missu.wahlberg@pp.inet.fi
Parturi-Kampaamo
Mirkka Tuominen
Martinpolku 23, Korpilahti puh. (014) 841 300
Tammijärventie 256
19910 Tammijärvi
puh. 044 5035128
ma-pe 9-17
ilt. ja la sop.muk.
Putkilahden
4
Kylälehti
H ELVI JA KERTTU
S ERKUKSET
SODASSA
Muutama vuosi ennen kuolemaansa äitini
Helvi Itäranta otti puheeksi asian, josta hän
puhui melkeinpä kuiskaamalla.
Hän sanoi, ettei ole koskaan kertonut
tästä kenellekään, mutta on ajatellut, että
minun pitää tämä tietää. Odotin malttamattomana, mikä häpeällinen perhesalaisuus
nyt paljastuu.
Isoäitini Emma (Emmi) Birgitta Puntila oli talon tytär Hauholta Lehtelän kylästä,
syntynyt 1879. Puntilan talo on siellä vieläkin. Siihen aikaan varakkaat talot antoivat
tyttölapsillekin koulutuksen elämää varten.
Emmi ahkeroi Etelä-Hämeen kansan-
Hoviset
opistossa lukuvuoden 1897-98.
Loppuvuonna 1898 hän opetteli läs-
kaudet hän työskenteli Valtion kotitalousko-
on vuodelta 1909. Puntilan talon tyttäret
kisoosin tekoa Tampereen talouskoulun
mitean neuvojana. Hän kierteli Etelä-Suo-
Emmi, Tilda ja Hellä lähettivät 31.12.1909
syyskurssilla. Lisäksi hän kävi Vanajassa
mea talosta taloon järjestäen ruokakursseja.
uuden vuoden kortin Herra Joh. Hovisel-
Honkalan kasvitarha- ja keittokoulun, sekä
”Onni Sulle neittonen, pian tulkoon
Haminan lähellä sijainneen Reitkallin Puu-
sulhanen”, kirjoitti Tampereen talouskoulun
tarha- ja maatalouskoulun. Opin saatuaan
kurssikaveri Emmin sinikantiseen vihkoon.
Emmi käytti titteliä ”kasvitarhuri”.
Emmi oli sen ajan reissunainen. Vuosi-
le Röykkään, missä isoisä siihen aikaan oli
kauppapalvelijana.
Muutamia Emmin ja Juhon kirjeitä vuo-
Varhaisin tieto isoisäni kauppias Juho
silta 1915 - 1918 on säilynyt. Sisällissodan
Hovisen ja Emmin tulevasta seurustelusta
aikana pariskunta joutui kuukausiksi eroon
toisistaan.
Ruokakurssi Heinolassa 1912, Emmi edessä oikealla
Sisällissodan jälkeen 24.5.1918 Juho
Hovinen kirjoittaa Emmille: ”…en tietänyt,
oletko enää tässä elämässä – ja missä päin
– ajattelin jos punikit ovat sinut vieneet…”
Juho oli jo silloin Putkilahdessa Luhangan
ja Putkilahden osuuskaupan hoitajana.
Juho jatkaa: ”Talvi täällä kului sentään
kauhuitta. Täällä oltiin jalkeella – joten punaryssät eivät päässeet tänne asti – meidän
kylässäkin on suojeluskunta – tarpeen varalta – vaan nyt lopetimme vahtipalveluksen.”
Kesän mittaan 1918 Emmi jätti matka-
Putkilahden
5
Kylälehti
Matilda ja Viktor keskellä
kilassa. Sekä Solmu että Helvi kävivät Helsingissä tapaamassa serkkujaan. Äitini, joka
nuorena oli hyvin muotitietoinen nainen,
kertoi minulle, että yksi serkuista ompeli hänelle muutamassa päivässä jakkupuvun, joka
istui kuin valettu.
Yksi Laineitten lapsista oli kirjailija Martti Laine, myöhemmin Larni. Martti asui ennen sotia yhden kesän Hovisten saunakamarissa Putkilahdessa ja luonnosteli oleskelunsa
aikana kirjan.
Larni asui myöhemmin muutaman vuoden Yhdysvalloissa ja kirjoitti kokemustensa
pohjalta 1957 teoksen Neljäs nikama, joka
on satiiri amerikkalaisesta elämäntavasta ja
yhteiskunnasta. Teos käännettiin kirjailijan
lupaa kysymättä venäjän kielelle. Siitä tuli
valtaisa menestys sosialistimaissa. Larni sai
kuukausitolkulla siemailla venäläistä kuohuviiniä ja narskutella kaviaaria neuvostoeliitin
lomakeskuksissa Krimillä, koska tekijänoikeusruplia ei saanut viedä maasta pois. Larni
kirjoitti uransa aikana yli kaksikymmentä
kirjaa ja elokuvakäsikirjoituksia mm. ohjaaja
Valentin Vaalalle ja Hanno Lemiselle. Martti
Larni oli 1964 - 67 Suomen kirjailijaliiton
puheenjohtaja.
Helvi Hovinen sai lottakomennuksen
syksyllä 1941. Sotajuna vei hänet viestilotaksi ensin Kontupohjaan ja sitten Äänislinnaan. Solmu-veli oli kaatunut neuvostotykin
kranaatin täysosumasta elokuussa.
Yksi Matilda-tädin tyttäristä – Kerttu
– oli mennyt salateitä Neuvostoliittoon jo
vuonna 1932. Hän oli täysiverinen aatteen
Kirjailija Martti Larni
ja Viola -vaimo Putkilahdessa 1938
lapsi ja Suomen kommunistisen nuorisoliikkeen jäsen vuodesta 1927. Tyttären lähtö oli
Laineen perheelle suuri häpeä, josta ei muil-
työn Valtion kotitalouskomiteassa. Hänet
Emmi Hovisen sisar Tilda eli Matil-
le kerrottu. Neuvostoliitossa hän oli Talvi-
vihittiin avioliittoon Juhonsa kanssa tapa-
da avioitui helsinkiläisen maalarimestarin,
sodan aikana toiminut Terijoen hallituksen
ninpäivänä. Lapsia he saivat kaksi: Solmu
Juho Vihtori Laineen kanssa. Laineet saivat
sihteerinä, mutta saanut myöhemmin kou-
Johannes syntyi 1920 ja äitini Helvi Lyyli
kaikkiaan yhdeksän lasta.
lutuksen tulevaan, uuteen tehtävään. Kertun
Kyllikki 1923.
Laineet asuivat omakotitalossa Itä-Pa-
puoluenimi oli Kaija Vilen.
Putkilahden
6
Kylälehti
Viestilottia vuonna 1943,
Helvi toinen oikealta
Viestilotta Helvi Hovinen 1941
Mirja kertoi, että neuvostoarki oli – eten-
Otto-Wille Kuusisen nuorin tytär Riikka.
kin naiselle – sietämättömän ankea ja raaka.
Äiti palautti kuvat saman tien, eikä kom-
Sodan jälkeen Mirja muutti Suomeen ja
mentoinut mitenkään.
toimi kuuluttajana Suomi-Neuvostoliitto -
Nyt paljastuu lopultakin äitiäni vaivan-
seuran tilaisuuksissa. Hän naureskeli minul-
nut salaisuus. Helvin serkku Kerttu Laine,
le, että hukkaan meni hyvä propaganda, vain
alias Kaija Vilen, oli sodan aikana ollut yksi
yhden kerran joku yleisöstä oli tunnistanut
”Moskovan Tiltuista”, kolea naisääni, joka
hänen äänensä.
julisti Moskovan radiossa suomen kielellä
Hän riemastui kovasti, kun kysäisin,
Neuvostopropagandaa Suomen rintamajou-
tunteeko hän mahdollisesti Kerttu Laineen.
koille ja siviileille. Äiti oli saanut tietää asian
Mirja oli monia vuosia ollut Kertun hyvä ys-
jo sota-aikana, mutta ei ollut koskaan uskal-
tävä. Mirja lähetti minulle nipun valokuvia
tanut, eikä kehdannut puhua siitä kenelle-
Kertusta ja hänen työpaikastaan Moskovan
kään, koska häntä niin hävetti.
radiossa. Lähetin kuvat äidille nähtäväksi.
Kerttu Laine juuri ennen Neuvostoliittoon lähtöään 1932
Mukana oli valokuvia pikkuserkkuni Eskon
Teksti: Tapani Itäranta
– Kertun pojan – ja venäläisen Tamaran häis-
Kuvat: Tapani Itärannan arkisto
tä. Hääkuvissa myhäilee Neuvostohierarkiassa korkeimmalle kavunneen suomalaisen
Vuonna 2004 tein dokumenttielokuvaa
punapäällikkö Verner Lehtimäestä. Jututin
silloin Mirja Ruonaniemeä, entistä Leningradin radion suomenkielisen osaston toimittajaa. Mirja oli lapsena viety neuvostoliittoon.
Kysyin häneltä, kannattiko se neuvostoliiton
reissu. Vaikka Mirja oli silloin yli 80-vuotias,
pilke syttyi silmäkulmaan, kun hän kuvaili
vappumarssia Leningradissa: valtava joukko
nuoria, voimakkaita ihmisiä, jotka halusivat
luoda uuden, paremman maailman. Kuljettiin käsikynkässä, oli yhteislaulua ja lippujen
hulmua kevättuulessa.
Moskovan suomenkielisen radion väkeä
1951, Kerttu toinen oikealta, Eskopoika vasemmalla miehen sylissä
Putkilahden
7
Kylälehti
Marjo
Kuvat Osmo Weijo
L AULU KAJAHTI
LAULUILLASSA
Putkilahden kyläseura – tai oikeammin sen puheenjohtaja ja monitoiminainen Marjo Merivirta – järjesti yhteislauluillan Koulupuistossa sunnuntaina
HANKI UUDET JÄTEASTIAT MEILTÄ
KOTIIN TOIMITETTUINA
24. lokakuuta. Paikalle kerääntyi toistakymmentä laulutaitoista – tai ainakin
-haluista – kyläläistä ikähaitarin ollessa puolesta vuodesta yli 80-vuotiaaseen.
Ilta alkoi kotoisasti pyöreän pöydän ääressä kahvista nautiskellen ja kuulu-
600 ltr
misia vaihtaen. Kun kahvit oli juotu, päästiin itse asiaan, eli laulamaan. Marjo
oli tehnyt parinkymmenen laulun mittaisen listan, jonka pohjalta osallistujat
saivat esittää omia laulutoiveitaan. Lista olikin varsin onnistunut, sillä illan
240 ltr
aikana laulettiin kaikki laulut läpi aina Huopikkaista Mombasaan ja Satumaatangosta Kotiviiniin; kaikki laulut osoittautuivat näet kaikille osallistujille tu-
<> JÄTTEENKULJETUS
<> VAIHTOLAVAT
tuiksi.
Illan päätteeksi tehty “gallup” osoitti, että tällaisia iltoja haluttaisiin järjestettävän toistekin, ja mikäpä onkaan järjestäessä, jos jatkossakin saamme yhtä
innokkaan ja osaavan säestäjän ja “esilaulajan” kuin Marjo on. Suurkiitokset
siis Marjolle illan järjestämisestä ja vetämisestä!
<> LOKAHUOLTO
<> VIEMÄREIDEN AVAUKSET
<> JÄTEHUOLTOTUOTTEIDEN
MYYNTI
S I H VA R I OY
Riitta Hakanen
www.sihvari.fi, info@sihvari
Puh. 010 525 1640
Putkilahden
8
Kylälehti
L INTUMAAILMAN
KUULUMISIA
Vuodelle 2010 oli tyypillistä kylmä ja luminen talvi sekä kuuma ja kuiva kesä. Jos alkuvuonna puheet ilmaston lämpenemisestä
pyrkivätkin unohtumaan, kesällä ne taas
palasivat mieleen. Mitä lintuharrastajien
havainnot kertovat tästä erikoisesta vuo-
Viitatiainen. Kuva Mika Selin/Birdnet.fi
desta?
Lintuharrastajat käyvät alkukesällä ah-
Tämän erikoisen vuoden ilmiöihin kuu-
ja Virossa sekä Venäjällä Laatokasta kaak-
kerasti tarkkailemassa yölaulajia. Havain-
luu myös Keski-Suomen harvinaisin lintu-
koon. Se on tunnettu tiukasti paikkalintuna,
noidut reviirien määrät antavat kuvaa pesi-
vieras: Laukaassa piti alkukevään reviiriään
rengastuslöytöjen perusteella pisin tunnettu
misvilkkaudesta. Hyönteissyöjät talvehtivat
taivaanvuohen amerikkalainen vastine, ame-
siirtymä on vain 120 km. Aiemmin tunte-
valtaosalta Afrikassa ja niin kaukana etelässä,
rikantaivaanvuohi. Se on ilmeisesti vieraillut
maton joukkovaellus voi kertoa hyvästä pe-
että kovakaan talvi Euroopassa ei niitä koet-
paikalla jo aikaisempina vuosina, mutta vasta
simismenestyksestä vakituisilla kotiseuduil-
tele. Pitkän muuttomatkan olosuhteet voivat
nyt saatiin riittävästi havaintoja lajin tunnis-
la. Tätä kirjoitettaessa Putkilahdesta ei ole
vaikuttaa perille pesimäseudulle palaavien
tamiseksi. Tai hieman epävarmaksi määritys
kuulunut vielä havaintoja, lähin viitatiainen
määrään, ja kevään olosuhteet pesimäseu-
taisi lopulta jäädä, kun lintua ei saatu pyy-
on nähty Taipaleenharjulla. Syksyn edetessä
dulla luonnollisesti pesimisen aloitukseen.
dystettyä tarkkojen lajituntomerkkien saa-
ja ruokapaikkojen vähetessä on ruokintapai-
Tänä poikkeavana vuonna saatiin erisuun-
mista varten. – Laukaassa vieraili toinenkin
koilta odotettavissa lisää löydöksiä. Luon-
taisia havaintoja yölaulajien reviirimuutok-
amerikkalainen, amerikantukkasotka.
nosta kiinostuneiden kannattaa tarkkailla
lintulaudan vieraita!
sista. Keski-Suomessa helposti kuultavien
Syksyllekin riitti yllätys: viitatiaiset ovat
kaulushaikaran, satakielen, kuhankeittäjän
lähteneet joukolla liikkeelle. Kun aikaisem-
Huolimatta ääri-ilmiöistä ja erikoisuuk-
ja kultarinnan laulureviirien määrä oli var-
pina vuosina yhteensä koko Suomessa viita-
sista, jotain tuttua ja turvallistakin tarvitaan.
sin tavanomainen. Osalla lajeista kävi vahva
tiainen on havaittu 40 kertaa, on niitä pel-
Tänäkin vuonna palasi Afrikasta selkälokki,
kato, niin että laulureviirien määrä oli huo-
kästään tämän syksyn aikana havaittu kaksi
jota kutsumme tuttavallisesti nimellä K2R.
noin vuosikymmeniin. Näitä tänä vuonna
kertaa enemmän. Viitatiainen on hyvin hö-
Sen oikea rengastuskoodi on luettavissa jal-
harvinaisiksi käyneitä lintulajeja olivat keh-
mötiaisen näköinen, ja sen tunnistaminen
kaan kiinnitetystä muoviholkista, josta sen
rääjä, pensassirkkalintu, rytikerttunen ja
vaatii tarkkaa huomiokykyä. Se ääntely voi
aina tunnistamme. Lintu on rengastettu
luhtakerttunen. Sen sijaan mustapääkertun
kiinnittää ruokinnalla huomiota: kutsuääni
poikasena Kuopiossa 1997, ja yhdeksänä
laulureviirejä kuultiin toiseksi eniten koko
on voimakas, sivaltava “piitsä”. Tarkkaan kat-
kesänä peräkkäin se on pitänyt reviiriään
lintuhavainnoinnin historian aikana,
ja
sottuna viitatiaisen selkä on ruskeampi kuin
Vanhanselän ja Leppälahden maisemissa ja
idänuunilinnun, pikkusiepon ja viitakert-
hömötiaisen, pää on samankaltaisen musta,
odottanut päivittäin herkkupalaa mökkim-
tusen laulureviirien määrä moninkertaistui
mutta tummempi ja kiiltävämpi. Hömötiai-
me rantavesillä.
aikaisempiin vuosiin nähden. Viitakerttusia
sen siivellä näkyy selvä vaalea paneeli, joka
havaittiin tänä vuonna pelkästään Jyväskylän
puuttuu viitatiaiselta. – Viitatiaisten jouk-
Hannu Allonen
kunnan alueella enemmän kuin koko Keski-
koesiintyminen on varsin yllättävä, eikä sille
hannu.allonen@fimnet.fi
Suomessa vuonna 2009, Putkilahdessakin 4
oikein ole selvää selitystä. Laji pesii Keski-
laulajaa!
Euroopassa, Suomea lähinnä Etelä-Ruotsissa
Putkilahden
9
Kylälehti
hinta ovat vielä tätä kirjoitettaessa epäsel-
yhteysnopeus, joka myös vastaa verkon to-
viä. Valtioneuvoston antaman hinta-arvion
dellista suorituskykyä. Yhtiöt ovat antaneet
mukaisesti ”kuituyhteyden keskimääräinen
Viestintävirastolle 2.8.2010 mennessä selvi-
kokoaniskustannus tilaajalle on ollut 2000-
tyksen siitä, miten sopimusehtoja on muu-
3000 euroa kotitaloutta kohden”. Sen lisäksi
tettu tai tullaan muuttamaan. Muutosten
tulee kuukausittainen ylläpitomaksu, jonka
tulee astua voimaan viimeistään kuluvan
Internetyhteydet keskusteluttavat! Yhteyden
juuri on todettu olevan 1 Mbit/s kapasitee-
vuoden lokakuun alusta. Kun laajakaistapal-
suuntaaminen sekä laatu- ja hintakeskuste-
tilla maksimissaan 40 €/kk. Kaapeliyhteyden
veluiden sopimusehdot ovat täsmällisempiä,
lut ovat edenneet sekä valtakunnallisella että
liittymän hinta on tietenkin varsin korkea
voi kuluttaja valittaa, jos hänen saamansa
kunnallisella tasolla. Erityisesti putkilahte-
verrattuna
palvelu on virheellinen ja saada virheellisestä
laisia kiinnostaa Jyväskylän kaupungin rooli
Valokaapelin hyvänä puolena on kuitenkin
yhteyksien luomisessa. Internetsivujen selai-
huomattavan tehokas tiedonsiirtokapasiteet-
Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos
lun tuloksena on selvinnyt, että Jyväskylän
ti sille, joka sellaista tarvitsee ja toiseksi se ei
välitysnopeus on vain 300 kbit/s, niin Te-
kaupunki suunnittelee viestintäministeriön
ole kovin herkkä myrskyvahingoille. Toki
liaSonera ei saisi laskuttaa 1Mbit/s yhteyden
ohjeiden mukaisesti kaapeliyhteyksiä haja-
kaivuri saa kaapelin poikki, jos huolimatto-
mukaista ”laajakaistahintaa”. Nyt on siis
asutusalueille. Sen mukaisesti Putkilahteen
masti kaivellaan. Valokaapelin varjopuolena
jotain tapahtumassa sekä yhteyden laadun
olisi suunnitteilla valokaapelinveto, johon
on nykytekniikallakin toteutettuna työläs
parantamiseksi että laskutuksen tarkista-
sitten taloudet voisivat liittyä. Kaupungin
liittäminen, jos se menee poikki.
miseksi. Onneksi langattoman 3 G-verkon
I NTERNET ON
EDELLEEN POP
internetyhteyksistä kertoville sivuille ei ollut
langattomaan
kuuluvuuttahan on jo parannettu oleellisesti
päivitetty operaattoria, joka sitoutetaan
Lindénille TeliaSoneran tuottaman yhte-
tälläkin alueella., joten kilpailutilanne pitä-
kaapelin ja yhteyksien ylläpitoon. Elokuun
yden laadusta ja laskutuksesta hän totesi
nee hinnan kohtuullisena.
tilanteesta verkkosivuilla todetaan, että
vastauksessaan mm seuraavaa: ”Yhtiöllä on
Viihtyisää alkutalven tunnelmaa Putki-
”Operaattorin valinnan jälkeen käymme
velvoite tarjota sitä palvelua, josta yhtiö on
lahti-lehden lukijoille sekä luonnossa liikku-
heidän kanssaan neuvottelut jatkosta. Kau-
teidän kanssanne sopinut. Viestintävirasto
en että internetin parissa!
punki on tälle vuodelle myöntänyt mää-
on velvoittanut teleyrityksiä, kuten mm.
rärahan tälle hankkeelle ja sen mukaisesti
TeliaSoneraa, muuttamaan viestintäpalvelu-
voidaan jotain verkkokehittämistä tehdä jo
sopimuksen ehtoja siten, että niistä käy täs-
kuluvan syksyn aikana. Jatkorahoitus kau-
mällisesti ilmi tarjottavan laajakaistapalvelun
kustannuksien täsmentyessä.”
h t t p : / / w w w. k e s k i s u o m i . f i / f i l e bank/11632-Liite_3b_Verkkos_Jkyla_2.pdf
sivulla olevan suunnitelman mukaisesti
Putkilahden taajaman alueella olisi kaupallisen tarjoajan verkko. Valokaapeliyhteys on
suunnitteilla tulevaksi alueelle pohjoisesta
tien suunnassa Vespuolesta Putkilahteen ja
siitä linjasta olisi haarautuma Töppöspohjaan. Putkilahden taajaman jälkeen valokaapeliyhteys jatkaisi Reinanpohjan ja Rantuun
suunnassa Mokan alueelle, josta se jatkaisi
edelleen tilaajayhteytenä Kilvensaloon.
Yhteyden
valmistumisaikataulu
sekä
viestintäministeri
palvelusta korvaus.”
Suvi
pungin osalta ratkeaa hankkeen tulevien
Valittaessani
3G-yhteyteen.
Ossi Kettunen
Putkilahden
10
Kylälehti
M ARJUT H AAPAKANGAS
ON MEIDÄN UUSI PAPPIMME
Korpilahden alueseurakunnan uusi kap-
Marjut Haapakankaan
palainen on Marjut Haapakangas. Hanka-
elämäntehtävään
salmelta syntyisin oleva Haapakangas tulee
tuminen on aina syntynyt
jatkamaan eläkkeelle siirtyneen, pitkäaikai-
halusta voida auttaa ihmi-
sen pappimme Timo Iskalan työtä. Aiem-
siä. Lukiovuosien jälkeen
min Säynätsalon alueseurakunnassa pappina
Haapakangas opiskeli Ou-
toiminut Haapakangas aloittaa kappalaisen
lun yliopistossa puhetera-
virassa Korpilahdella 1.12.2010.
peutiksi, mutta lopullisen
ohjau-
Tällä hetkellä Jyväskylän Keljonkankaalla
sykäyksen ja kutsun pap-
asuvan Marjut Haapakankaan perheeseen
pisopintojen aloittamiseen
kuuluu mies, kolme lasta (20 v. 17 v., 11
hän sai vuonna 2000, jol-
v.) sekä kaksi kissaa. – Haaveilemme tosin
loin hän oli jo juurtunut
hieman isommasta perheestä lampaineen ja
nykyisen Keltinmäen alue-
kehottaessaan tähän tarkoittavat jonkin teo-
kanoineen, paljastaa Haapakangas.
seurakunnan toimintaan. Teologiksi Haa-
logian alan syvempää tuntemusta. Niinpä
Uuden kappalaisemme seurakuntayhte-
pakangas valmistui Joensuun yliopistosta ja
minä olen paneutunut Lutherin rakkauden
ydet ovat olleet hänelle luontevia jo aivan
pappisvihkimys toimitettiin 6.6.2004 Tau-
teologiaan; kuinka ihminen voi rakastaa
pienestä lapsesta saakka. Hän kertoo mum-
lumäen kirkossa.
Jumalaa. Joskus aikanaan tästä valmistunee
monsa, Tyyne Luukkosen, olleen Hankasal-
– Jumalan kutsu papin työhön oli niin
men seurakunnan suntiona pitkään ja näin
selkeä ja vahva, että minun on turvallista
Jo kuluvan marraskuun aikana Marjut
seurakunta kirkkoineen ja leirikeskuksineen
tällä paikallani olla. Kaikki elämäni vaiheet
Haapakangas alkaa pikkuhiljaa tutustua
tuli tutuksi tätä kautta.
ovat valmistaneet minua tähän työhön. On-
uuteen työalueeseensa ja hänen toivomuk-
neksi Jumalalla on ollut aikaa ja kärsivälli-
senaan on, että saisi tutustua kyläläisiin eri
syyttä minun kanssani!
puolilla Korpilahtea ja kuulla heidän ajatuk-
– Pyhäkoulu oli minulle tärkeä ja rakas
paikka. Sen lisäksi olin tietysti myös ”nappu-
sitten väitöskirja.
lakerholainen” ja myöhemmin olin mukana
Aluekappalaisen virkaan pääsemiseksi
tyttökerho- sekä partiotoiminnassa sekä
vaaditaan muutakin kuin suoritettu teolo-
– On hyvä muistaa, että seurakunta ei
osallistujana että vetäjänä. Kaikkein arvok-
ginen tutkinto ja pappisvihkimys. Viime
ole sama asia kuin seurakunnan työntekijät,
kain tehtävä mielestäni oli, kun pääsin myös
aikoina kirkossa on haluttu panostaa johta-
vaan seurakunta koostuu sen kaikista kaste-
pyhäkoulun opettajaksi. Rippikoulun myötä
miskoulutukseen. Kirkkoherran tai aluekap-
tuista jäsenistä. Me yhdessä olemme seura-
kuvioihin astui nuorten toiminta seurakun-
palaisen virkaa ovat kelpoisia hakemaan ne,
kunta.
nassa sekä isosvastuut. Opiskeluaikana Ou-
jotka ovat käyneet seurakuntatyön johtami-
lussa osallistuin jonkin verran seurakunnan
sen koulutuksen, ns. ”kirkkoherrakoulutuk-
opiskelijatoimintaan, mutta tutusta kotiseu-
sen”. Tämän noin vuoden kestävän koulu-
rakunnasta siirtyminen kaupungin toimin-
tuksen lisäksi Haapakangas on suorittanut
Piispa Simo Peura toimittaa Marjut Haa-
taan ei tuntunut luontevalta. Niinpä vasta
kahden vuoden alueseurakuntatyön johta-
pakankaan
muutettuamme takaisin minun kotiseuduil-
misen opinnot.
lahden kirkossa 3. adventtisunnuntaina
le tänne Keski-Suomeen seurakuntayhteys
jälleen tiivistyi.
– Tärkeää minulle papin työssä on ollut myös ns. ”studeeraminen”, jolla piispat
siaan seurakunnan toiminnasta ja työstä.
Aune Turunen
12.12.2010.
virkaansiunaamisen
Korpi-
Putkilahden
11
Kylälehti
Aikaisemmin olen jo maininnut kylätalolle tulevista ilmalämpöpumpuista, jotka
KUULUMISIA
sijoitetaan luokkahuoneeseen ja saliin. Jos
ne eivät siellä jo ole tämän jutun ilmestyt-
KYLÄSEURASTA
tyä, niin pian ovat! Ilmalämpöpumput tilattiin Sähkö Turma oy:ltä ja Kalle Turma
JA MUITAKIN
asentaa itse pumput paikoilleen. Kesällä ne
tuovat huoneilmaan viileyttä ja talvella taas
MIETTEITÄ
lämpöä. Niin hieno systeemi tuo on, että
tekstiviestillä voi valmiiksi “tilata” koneelta
Kun tätä juttua kirjoitan, on lokakuu
tietyn lämpötilan tietyksi kellonajaksi. Kyllä
pimeimmillään. On sadetta ja harmaata,
on nykytekniikka huippuhienoa ja ihmisiä
märkää ja koleaa. Valonpilkahduksia ei näy
palvelevaa! Nyt on Päivinkin jumpparyh-
kun talojen ikkunoissa. Pihat ovat pimeitä,
män hauskaa mennä liikkumaan mukavaan
eivätkä koristeelliset ulkovalot loista vielä
lämpötilaan. Ei ainakaan tarvitse palella...
pihapuissa tai pensaissa. Tämä on juuri
Riitta vielä näin jälkikäteenkin! Lauluiltoja
vaan eipä taida liikkuvien ihmisten kylmä
sitä aikaa, kun itsellekin tulee mieleen, että
toivottiin jatkossa olevan vähän useammin.
jumpatessa tulla.
kunpa voisi mönkiä peiton alle ja vain olla
Voisihan lauleskella joskus vaikka eri teemo-
Käykäähän ihmiset kurkkaamassa ohi-
möllöttää. Rentoutua ja nautiskella.
jen mukaan. Laittakaahan ihmiset viestiä ky-
mennessänne Koulupuiston ulkorakennus-
Kyläseura järjesti pimenevien syysiltojen
läseuralle toiveistanne! Toteutetaan ihmeessä
ta. Siellä on saatu aikaan paljon. Kyllä meillä
piristykseksi lauluillan, jonne saapuikin mu-
tätä mukavaa yhdessäolon muotoa useam-
vaan on ahkeria ja taitavia talkoomiehiä! Kii-
kava joukko laulun ystäviä. Vaikka itselläni
minkin.
tos teille jokaiselle jo tässä vaiheessa! Sinne
olikin flunssaisen syysloman jäljiltä ääni pai-
Kylätalon ja sinisen koulun isot vuokra-
saadaan iso, hyvä tila erilaista säilytystä var-
nuksissa, niin silti en malttanut olla vähän
asunnot ovat olleet erityisen pitkään tyhjil-
ten. Valtokin on jo rakennellut uutta ja hie-
laulamatta muiden mukana. Tuttuja laulu-
lään. Lehdissäkin on ilmoiteltu vapaana ole-
noa ovea, vanhaa mallia mukaillen! Hienoa!
ja, pääosin haikean sävyisiä, oli tunteikasta
vista asunnoista. Pitkältä ajalta puuttuneet
Harmaudesta huolimatta toivotan kylä-
laulaa. Muutama iloisempikin oli joukossa
vuokratulot ovat tehneet lovea talouteen.
läisille raikasta ja tunnelmallista loppusyk-
ja pari ehkä vähän tuntemattomampaakin
Johtokunta on keskustellut useaan ottee-
syä! Taidan ottaa ystäväni neuvosta vaarin ja
säveltä. Se on kyllä selvää, että yhdessä lau-
seen tilanteesta ja toiminutkin asian hyväksi.
kaivan kynttilät ja tuikut esille... ja uskokaa
lamisessa on sitä jotain. Se on myös hyvä
Hyvä näin! Ja kuinkas ollakaan, juuri tä-
vain, että niitähän minulla riittää!
rentoutumiskeino vailla vertaa! Eikä pidä
nään tuli tieto, että sinisen koulun vuokra-
unohtaa Hakasen Riittaa, tuota armoitettua
asuntoon on tulossa vuokralaispariskunta
leipojaa. Hänen tekemänsä herkut kahvin
1.11.2010 alkaen. Mahtava juttu! Niinkuin
kanssa olivat mahdottoman hyviä! Kiitos
sanotaan, asioilla on tapana järjestyä.
Niin kuin viinin juot:
aistit lämmön, tuoksun ja
tutkit makua –
niin myös täällä hengen suot
avartua rauhassa.
Marjo Merivirta
LÄHETTÄJÄ:
PUTKILAHDEN KYLÄLEHTI
VESPUOLENTIE 1977 B1
41870 PUTKILAHTI, FINLAND
• ki r j a t
• pape r i t
• aska r t e l u
• l ahj ata v a r a t
Päijänteen Kirja
HPN-Pelti
rakennuspeltityöt
ammattitaidolla
Eija Kankainen
0500 615263
Isämatintie 1, 41800 Korpilahti
Postiosoite:
Honkalanmutka 2 B 3
41800 Korpilahti
puh. 014 821760, 040 7740589
LM-SÄHKÖ
Referensikohde Putkilahdessa:
Koulupuiston uusi katto (2004)
Korpilahdentie 808
19920 Pappinen
0400 476 559
PARTURI-KAMPAAMO
ovi &
JENNA:
NOORA:
HEIDI:
aikku
050 528 5612
041 505 6317
040 353 3015
MARTINPOLKU 13C19
41800 KORPILAHTI
sähköasennukset
teleasennukset
sähkösuunnittelu
MYÖS RAKENNEKYNNET!
KORPILAHDEN
APTEEKKI
p. (014) 821 775
Avoinna:
ma - pe 9 - 17
la 9 - 13
LUHANGAN
SIVUAPTEEKKI
p. (014) 877 271
Avoinna:
ma - pe 9.30 - 16.00
www.korpilahdenapteekki.fi
Puoti avoinna
ma–to 9.30–17.00, pe 9.30–18.00,
la 10.00–15.00
p äi vi t t äi s t ava rat
k ahv i o
b e n s i i n i 95E, p ol t toö l j y
raut a ja m aat al o u s
val okop i o - ja n e t t i p al vel u
WWW.VIRRANPUOTI.FI
P UHELIMET : 014-825 177
V IRRAN P UOTI , V ESPUOLENTIE 1950 B, 41870 P UTKILAHTI