tässä - Putkilahti

E LOKUU
8/2011
S I S Ä LT Ö
……
AIKA
L E N TÄ Ä Y L I T S E M M E ,
M U T TA VA R J O J Ä Ä .
……
” V E S I S A D E K I S AT ”
KETTERÄN
……
Putkilahden
Kylälehti
Y L L ÄT T I VÄT
G A L L I A L A I N E N I LTA
S I M O L A N V I L L I S I K ATA R H A L L A
27.08.2011 K L O 17.00
……
EI KEKKI-RENKI
Putkilahden kylälehti myös internetissä:
www.putkilahti.net
Perustettu 1993.
I l m e st y y 1 2 ke r ta a v u o d e s s a .
Kylän paras tiedottaja.
o
umer
Ir ton
o
r
u a
2,00 e
KOSKAAN
T YÖ S S Ä Ä N H I KO I L LU T , M U T TA S E N S I J A A N K O VA S T I
S YÖ D E S S Ä Ä N
……
Y L I S J Ä R V E N K U H A E N N ÄT Y S ?
……
K ILPAILUKUVA
……
K E S Ä N 1941
H Y Ö K K ÄY S VA I H E E S TA
A S E M A S O TA A N
……
K IITOS
ILMOIT TAJILLE ,
ILMAN TEITÄ TÄMÄ LEHTI EI VOISI
ILMESTYÄ TÄSSÄ LAAJUUDESSA
Joutsan Konehuolto
Jousitie 1 A, 19650 Joutsa
JONSERED HUSQVARNA TOHATSU DERBI KEEWAY
Myynti Huolto Korjaukset
Varaosat Myös muut merkit
(014) 882 298, 0500 710 416
Fax (014) 882 300
MUIKUNPAISTOA
HAIKUKIUKAALLA KESÄLLÄ 1886.
Lue lisää keskiaukeamalla.
Putkilahden
2
Kylälehti
Aune Turunen, päätoimittaja
Aika lentää ylitsemme,
mutta varjo jää.
(Nathaniel Hawthorne)
Ajalla on taipumus tehdä tehtävänsä niin yk-
Usein elätellään toiveita, että historia
oman maan marjat, uudet perunat, juurek-
silöiden kuin yhteisöjenkin elämässä. Ei tar-
opettaisi ihmiskuntaa kaikkein tärkeim-
set ja ennen kaikkea kotimainen puhdas vil-
vitse elää montaakaan vuosikymmentä, kun
mässä asiassa: sovussa ja rauhassa elämisessä.
jasato. Kalasaalistakin on riittänyt kesäisiin
jo huomataan vaikkapa elinolosuhteiden
Kautta aikojen tämä haave on osoittautunut
ruokapöytiin mukavasti.
muuttuneen varsin perusteellisesti. Tuolloin
turhaksi. Jossakin päin maailmaa aina sodi-
Kesän maukkaiden herkkujen maistelun
sanotaan kehityksen kulkeneen eteenpäin.
taan. Viimeaikaiset uutiset Norjassa tapah-
lisäksi myös henkistä ravintoa on tänä kesänä
Näin aika on jättänyt taakseen varjonsa.
tuneista väkivaltaisista hirmuteoista todis-
saatu nauttia monella saralla. Lehtemmekin
tavat pahuuden lisääntyneen “sivistyneessä”
tarjoaa välähdyksen maalaustaiteemme kan-
maailmassa.
sallisromanttisen kauden tunnetuimman
Jatkosodan alkamisesta tuli tämän vuoden kesäkuussa kuluneeksi 70 vuotta. Leh-
taiteilijan, Akseli Gallen-Kallelan, taiteesta
temme tässä ja jo aiemmissakin numeroissa
Kaikesta maailman menosta huolimatta
on huomioitu tämä isänmaatamme kohdan-
elokuun pimenevät illat muistuttavat meitä
nut synkkä ajanjakso. Aika on armeliaasti
jälleen ajan vauhdikkaasta lennosta ylit-
Aika on lentänyt tuostakin ajasta ylit-
lentänyt ylitsemme, mutta syvät ja kipeät
semme. Kohtapuoliin olemme yllättäen syk-
semme, mutta onneksi paljonpuhuvia rea-
varjot tuosta ajasta ovat jääneet kansakun-
syn sylissä. Kesäaika on suonut meille jälleen
listisia kansankuvauksia kaudesta on säilynyt
tamme historiaan.
monenlaista hyvää ja ihanaa asiaa. Arvok-
ihmeteltäväksemme ja ihailtavaksemme.
sekä hänen olostaan Korpilahdella.
kaita kesän antimia ovat nuo terveelliset
Putkilahden
KYLÄLEHTI
(ISSN 1236665X)
PERUSTETTU 1993. ILMESTYY KERRAN KUUSSA.
KUSTANTAJA: PUTKILAHDEN KYLÄSEURA RY
PUHEENJOHTAJA: VEIKKO RIIKONEN
SÄHKÖPOSTI: VRIIKONEN@LUUKKU.COM
OSOITE: KÖNNÖNTIE 20, 41870 PUTKILAHTI
PUHELIN: (0400) 629 049
PAINOS: 340 KPL
TILAAJIA: 260 (HELMIKUU 2010)
KOPIJYVÄ OY, JYVÄSKYLÄ
PAINOPAIKKA:
KYLÄLEHDEN KEHITTÄMINEN
KYLÄLEHDEN YHTEYSHENKILÖT OTTAVAT VASTAAN EHDOTUKSIA LEHDEN KEHITTÄMISEKSI. HEILLE VOI TARJOTA
MYÖS AINEISTOA JULKAISTAVAKSI. YHTEYSHENKILÖLUETTELO OIKEALLA.
TILAUSHINNAT 1. 1. 2011 ALKAEN
PERUSHINTA EUROA 21.00/12 NUMEROA
KESTOTILAUSALENNUS EUROA 3,00 / VUOSI
SUOMEN ULKOPUOLELLE LISÄHINTA EUROA 3,00/VUOSI
PÄÄTOIMITTAJA:
AUNE TURUNEN P. (050) 464 3683
VESPUOLENTIE 1568, 41800 KORPILAHTI
SÄHKÖPOSTI: ETUNIMI.SUKUNIMI@PUTKILAHTI.NET
IRTONUMEROT EUROA 2.00.
MUU TOIMITUSKUNTA:
VALTO KOSKINEN, TAITTO P. (050) 563 7344
SÄHKÖPOSTI: ETUNIMI.SUKUNIMI@PUTKILAHTI.NET
MARJA RIIKONEN, OSOITEREKISTERI, P. 040 064 7909
SÄHKÖPOSTI: RIIKOSKA(AT)LUUKKU.COM
ILMOITUSHINNAT 1. 1. 2011 ALKAEN
PERUSHINTA 0,13 €/PALSTAMM. .
TOISTUVA ILMOITUS 0,10 €/PALSTAMM
TAKAKANNEN VÄRI-ILMOITUSLISÄ 0,05 €/PALSTAMM
KANNEN VÄRI-ILMOITUS 0,50 €/MM (140 MM LEVEYS)
ILMOITUKSESTA LASKUTETAAN VÄHINTÄÄN 20 €
YHDISTYSTOIMINTA SOPIMUKSEN MUKAAN
UUDET TILAUKSET:
YLLÄ MAINITUT YHTEYSHENKILÖT
AINEISTOPÄIVÄMÄÄRÄ:
PUTKILAHDEN UUTISIA INTERNETISSÄ:
http://www.putkilahti.net/
ILMESTYMISKUUKAUDEN ENSIMMÄINEN PÄIVÄ
Putkilahden
3
Kylälehti
VUOKRAT TAVANA PUTKILAHDESSA
JUHLA- TAI HARRASTUSKÄY T TÖÖN TOIMITILAA
Ilmoita
Putkilahden kylälehdessä
Koulun käyƩökorvaushinnat
Koko koulu
Luokkahuone
Jumppasali
Keittiö ja ruokala
Sauna 30 euroa/kerta
tunti
20 euroa
5 euroa
5 euroa
10 euroa
1/2 vrk
50 euroa
15 euroa
15 euroa
1/1 vrk
80 euroa
alkaen vain
20 euroa/kerta
Tiedustelut ja varaukset: Marja Riikonen p. 0400 647 909
A s unto v u o krattava n a
Putkilahden kyläseura ry tarjoaa vuokralle yläkerrassa
noin 50 m2, 1 h+keiƫö+kph
Kiinteistössä myös sauna, kellari, viljelypalsta ja varastoƟloja.
Vapaa heƟ. Tiedustelut puh. 0400 647 909/Marja Riikonen
Parturi-Kampaamo
Mirkka Tuominen
Martinpolku 23, Korpilahti puh. (014) 841 300
Tammijärventie 256
19910 Tammijärvi
puh. 044 5035128
ma-pe 9-17
ilt. ja la sop.muk.
Putkilahden
4
Kylälehti
”V ESISADEKISAT ”
YLLÄTTIVÄT
K ETTERÄN
Neljännet Putkilahden Ketterän kesäkisat oli
kantajoukkue muutamilla uskollisilla kan-
mille pitkä, mutta reippaasti hekin pistelivät
tarkoitus toteuttaa torstaina 21.7. tilatun,
nattajilla vahvistettuna, joten aloitimme
menemään ja saivat kannustavat suosiono-
siis hyvän sään vallitessa. Kisojen suunnittelu
pakollisesta kännykänheitosta. Nopeimmat
soitukset maalissa. Isommille lapsille matka
oli hoidettu vahvalla rutiinilla ja toteutuskin
halukkaat saivat kokeilla kuinka Ericsson
oli ihan sopiva ja pareittain tehtynä juoksu
pelasi ilmoittelua lukuun ottamatta hyvin,
GA 628 lentää ja useita erilaisia heittotyylejä
sai oikean kilpailun luonteen. Jollekin saat-
vaan säähaltija puuttui peliin. Tunnin verran
nähtiin, miehisistä riuhtaisuista sivuheilau-
toi tosin isosisko olla, noh, ei ehkä se mie-
aikaistetulla lähtökohdalla olisi pärjätty jo
tuksiin tai ns. ”nytpä nakkaan sillä harakkaa”
luisin kilpakaveri – komeasti silti tultiin
koko lailla hyvin, mutta minkäs teit…
–heittotapaan. Oheiset kuvat kertonevat.
tasatuloksella maaliin ja maalikameran
Paikalle saapui hiostavan kuumana,
Lapsille ehdittiin järjestää 60 m juok-
aurinkoisena iltapäivänä kuitenkin seuran
sukilpailu. Matka oli ehkä kaikkein pienim-
puuttuessa todettiin tasapeli heittäytymisestä huolimatta.
Tulevat Kukkopäivät
• Lauantaina 13.8.2011 klo 10 alkaen.
EnnakkoƟlaukset oltava liikkeessä ke 10.8. klo 18 mennessä.
• Perjantaina 26.8.2011 klo 10 alkaen.
EnnakkoƟlaukset oltava liikkeessä ke 24.8. klo 18 mennessä.
• Lauantaina 10.9.2011 klo 10 alkaen.
EnnakkoƟlaukset oltava liikkeessä ke 7.9. klo 18 mennessä.
• Lauantaina 24.9.2011 klo 10 alkaen.
EnnakkoƟlaukset oltava liikkeessä ke 21.9. klo 18 mennessä.
• Lauantaina 15.10.2011 klo 10 alkaen.
EnnakkoƟlaukset oltava liikkeessä ke 12.10. klo 18 mennessä.
• Lauantaina 12.11.2011 klo 10 alkaen.
EnnakkoƟlaukset oltava liikkeessä ke 9.11. klo 18 mennessä.
Termen Ner Oy
KäynƟosoite/myymälä
VespuolenƟe 2020
41870 PutkilahƟ
puh. 040 743 7370
www.termenner.net
Meiltä saat:
• ompelupalvelut; korjaus- & Ɵlaustyöt; ke, to pe.
• kodin käyƩö-, sisustus- & lahjateksƟilit
• rakennus saleƫ jälleenmyynƟ
• monipuoliset siivouspalvelut
• koƟleivonnaisia Ɵlauksesta
• Ɵrnukka lastenvaaƩeet
ps. Seuraa meitä Facebookissa, kuulet ensimmäisenä
uutuuksista & tapahtumista!
Putkilahden
5
Kylälehti
Gallialainen ilta
Simolan villisikatarhalla
27.08.2011 klo 17.00
Lähestyvä ukkosrintama kumisi jo Ket-
kunnes katto saatiin pois. Ukkonen lyödä
tuvuoren takaa, kun pääsimme aloittamaan
paukautti muutaman kovan kunnarin ihan
vauhditonta pituushyppyä. Sitten pitikin
likelle, varsinainen päivän pamaus. Tapahtu-
kohta
suojautuminen,
man purku sujui sitten hilpeässä vesileikino-
ja kisat päättyivät kenttälajien osalta sii-
maisessa hengessä, jotkut jopa muistelivat
Gallialainen kylänväki
hen. Vesiurheiluosuus taas alkoi: vettä tuli
lapsuuden kivoja lätäkköleikkejä. Sen kesä
juhlii onnistunutta vil-
rankasti ja kovien ukkospuuskien heittämänä
kuivaa, minkä kasteleekin.
lisian kaatoa laulamalla
aloittaa
sateelta
niin, että kopille ja telttaan suojautuneet
Vielä parhaat kiitokset kaikille kisa-
ja harrastamalla voimailulajeja mm. otellaan
seuralaiset kastuivat läpeensä, varsinkin kun
järjestelyihin osallistuneille ja paikalle saapu-
peukalopainissa, köydenvedossa ja pussitap-
pihalla tai muuten esillä olevia tavaroita piti
neille, ensi kesänä ketterinä taas kisaamaan!
pelussa.
pelastaa sateesta. Kovimmassa puuskassa
Tuloksia: www.kettera.putkilahti.fi
Väsyneenä ja nälkiintyneenä siirrytään
kodan suojiin nauttimaan villisikapaistosta
teltta oli vaarassa kaatua ja muutamat isot
miehet pitelivät sitä varoiksi paikallaan,
teksti ja kuvat Timo Suominen
ja juodaan voimajuomaa uusia koitoksia
varten.
Tiedä vaikka Roomalaiset hyökkäisivät
taas !
Tapahtumaan voi halutessaan pukeutua
Gallialaisittain. Kylästähän löytyy Asterix,
Obelix, tietäjä Akvavitix, heimopäällikkö
vaimoineen, seppä ja Gallialaisia naisia - niin
että mukaan vaan.
Terveisin helteiden
hyydyttämä emäntä Tarja
HANKI UUDET JÄTEASTIAT MEILTÄ
KOTIIN TOIMITETTUINA
600 ltr
240 ltr
G ri lli
ll i k a to kse
k se n v
vihkiäiset
ihk i äis et
Putkilahden Seuralassa 20.8.2011 alkaen klo. 14.00 –
<> JÄTTEENKULJETUS
<> VAIHTOLAVAT
<> LOKAHUOLTO
KAIKILLE AVOIN TILAISUUS
Talkootyön tekijät ja muuten
Nuorisoseuran toiminnassa mukana olleet.
Makkara ja pullakahvit ilmaiseksi.
Hanurimusiikkia ja mukavaa yhdessä oloa. Tervetuloa!
Järjestää: Putkilahden nuorisoseura
<> VIEMÄREIDEN AVAUKSET
<> JÄTEHUOLTOTUOTTEIDEN
MYYNTI
S I H VA R I OY
www.sihvari.fi, info@sihvari
Puh. 010 525 1640
Putkilahden
6
Kylälehti
EI KEKKI-RENKI KOSKAAN
TYÖSSÄÄN HIKOILLUT, MUTTA
SEN SIJAAN KOVASTI
SYÖDESSÄÄN
Suunnilleen
näin kirjoitti parikymppinen
Akseli Gallen-Kallela Kärkisten torpan
renkiä esittävän maalauksensa taustapuolelle vuonna 1886. Nuori Akseli oli juuri
palannut toiselta opintomatkaltaan Pariisista ja oli ilmeisesti sen verran sekaisin suuren maailman menosta, että hakeutui oitis
tervehenkisten, juurevien kansanmiesten ja
-naisten pariin kotimaan korpeen... tarkemmin Korpilahden Kärkisiin.
On helppo ymmärtää taiteilijan viehtymys Kärkisten maisemiin - luonnokaunis
ja kumpuilevan moni-ilmeinen, peltojen,
niemien ja lahtien labyrintti. Vaikka päärakennuksen sijaintia lukuunottamatta kaikki rakennettu on muuttunut, on maasto
kutakuinkin vuoden 1886 - Akselin ensim-
”Sunnuntaisin ja usein muulloinkin
mäisen Korpilahdella käynnin aikaisessa
mentiin yhdessä uimaan ja oltiin siellä
Kärkisten isäntä Kyösti Sinivuori pojanpoikinen
Gallenin aikaisen vilja-aitan rappusella. Taustalla päärakennus, jonka haikukiukaan ääressä
kuosissa. (Maankohoaminen 6,5 mm/vuo-
kuin najaadit, nymfit ja bakkantit,
dessa on laskenut veden pintaa n. 80 cm ja
mutta kaukana sieltä olivat satyyrien
ruisleipää taiteilijalle malliksi ja muutenkin.
lisännyt avaruutta entisestään). 125 vuotta
irvihampaat. Sain elää sellaista heti
Aitan alkuperäinen punamultapinta on hämmäs-
sitten korkeat luhti- ja muut aitat reunusti-
Pariisista tullessani. Illat vietettiin
vat pihapiiriä, jonka keskellä olivat pirtti,
luhdin parvella tuoreilla koivunleh-
navetta ja lähdekaivo, peltojen laskiessa
dillä maaten ja jutellen satuja,
ympärillä Päijänteen rantaan. Akseli asui
oikeita satuja”.
kesän 1886 yhdessä pihaa reunustaneista
aitoista, josta oli hyvä näkymä järvelle.
”Kekki niminen renki asui Kärkisten
torpassa Korpilahdella. Oli ennen
“Se oli ihana kesä, jolloin uudistin
ollut ruoskijana valtion virkamies ja
tuttavuutta heimoni kanssa ja sieluni
nyt isäntänsä uskollinen palvelija ja
oli yhtä eheä kuin männyntaimi hiek-
juomatoveri kun korpiviinaa maistet-
kaharjanteella, jota ympäröi peninkul-
tiin. Ei koskaan työssä hikoillut vaan
mia laajat järvet”.
kovasti syödessä”.
hehkeä piika (kannessa) paistaa muikkuja ja
tyttävän hyvin kestänyt sään- ja ajan hammasta.
Putkilahden
7
Kylälehti
Vieressä osa Akseli Gallen-Kallelan Kärkisissä kesän 1886 aikana maalaamista
teoksista joiden lisäksi on joukko mm.
maisemamaalauksia. Muina kansanomaisina malleina ovat esiintyneet ainakin ennustajaeukko Kettu-Leena ja tarinaniskijä
Juho Riimanni. Kansilehdellä käydään
silmäpeliä eloisan taiteilijan ja viehättävän
kyökkipiian Heta Mutasen välillä. Mikä
on ollut maailmanmies Akselin luhdin parven koivupedillä satuja sepitellä ja uimarannassa polskia. Vielä vanhoilla päivillään
oli arvostettu taiteilija muistellut kaihoten
Ystävyys-niminen teos oli kateissa toista sataa
Kärkisten talon pihaa reunustaneita aittoja,
kesäänsä Heinosniemessä ja kisailujaan
vuotta ja siinä kukkoa marjoilla ruokkiva
taustalla Päijänteeseen viettävä pelto.
paikkakuntalaisnuorten kanssa.
pikkutyttö on jäänyt tunnistamatta.
Akseli kävi Korpilahdella neljä kertaa;
Kärkisissä 1886, Mutasen pappilassa 1893,
uudelleen Heinosniemessä 1910-luvun lopulla ja Kovalassa 1928 - kolme vuotta ennen kuolemaansa.
Kärkisten nykyisen isännän Kyösti Sinivuoren isoisä, pitäjänneuvos Evert Lepola
tapasi taiteilijan henkilökohtaisesti Härkälahden Kovalassa vuonna 1928. Siellä hän
oli kahvipöydässä kuullut värikkäitä kertomuksia Afrikan matkasta, tosin rauhalli-
Eksynyt, alunperin Salasynnyttäjä.
semmassa tempossa kuin taiteilijan nuoruu-
Nuoren AGK:n sosiaalipoliittinen kannanotto.
den päivinä. Nuori Akseli oli näet aikanaan
ollut Evert Lepolan vanhempien häissäkin
Kansantyyppejä; Käsikivellä jauhaja
tanssittamassa paikallisia kaunottaria tuohivirsuissaan ja tuohituppi vyöllään.
Akseli Gallen-Kallelan elinikäinen motto:
Kaikki tai ei mitään. Ensimmäinen tai viimeinen.
Lähteet: Akseli Gallen-Kallelan taidetta, Onni Okkonen, 1936
Akseli G-K, Elämänkerrallinen rapsodia, Timo Martin, 1984
Minä palaan jalanjäljilleni, Janne Gallen-Kallela-Siren, 2002
Korpilahti-lehti, 1986
TEKSTI JA KUVAT AKSELI GALLENKALLELA JA HANNU HURSKAINEN
Huutolaispoika Suliini, äpärälapsi, oli Akselin
mukaan ”erittäin lahjakas, teräväsuinen, iloinen
ja ystävällinen, myös hyvän soitto- ja kieliaistin
Monessa mukana ollut Kekki-renki.
omaava poika”.
Putkilahden
8
Kylälehti
jopa minut hälytettiin rantaan ihmettä katsomaan.
Onnea oli matkassa: haavi mukana ja
ryhmän päällikkönä mies rotevinta luokkaa. Silti hänkin oli lentää veneessä niinkutsutulleen ja kuvaa kokemaansa shokkia
näin: ”Tunsin heti, että verkossa oli jotain.
Ensin tuli näkyviin kilon ahven. Kun jatkoin
kokemista, syvyyksistä nousi pelottava pää
suu auki, kidukset levällään, kolmen sentin
mulkosilmät ammollaan. Pidin verkkoa,
ja Jouka nosti hirviön haavilla veneeseen.
Erävoitto oli saavutettu, ja jatkotaistelukin
kääntyi voitoksemme”.
Kala perattiin, fileroitiin ja syötiin grillattuna samana päivänä. Seuraavalle päivälle
Y LISJÄRVEN
KUHAENNÄT YS ?
jäi vielä valtaisa kalakeitto.
T.O.
Perinteisesti Ylisjärvi on ollut kuhajärven
nys ylittyi, kun nykyinen kesäputkilahte-
Postscriptum: Lukijat voivat lähettää
maineessa, mikä ilmenee myös Kuhanie-
lainen Tauri Oksala apujoukkoineen (pojat:
lehteen tietoja saamistaan tai kuulemistaan
men tilan nimessä. Monet tosin ovat väli-
Mino, Jouka, Nooa) veti 45 millin verkosta
kuhista. Kun levitin tietoa tapahtumasta,
vuosina kyseistä mainetta epäilleet. Mutta
Ihalahden edustalta 9,5-kiloisen kuhan (lat.
Kuha-Matti (Kuhaniemen isäntä) muis-
on tästä kuhiakin otettu: näin Yrjö-seppä
lucioperca) 90cm, ympärys 50cm. Kalastus-
teli isänsä saaneen 6-kiloisen vonkaleen, ja
aikoinaan ja viimeksi Niittuniemen nykyi-
tapahtumassa olivat mukana puoliso Riina
Martti Inkala mainitsi lankonsa muinoin
nen isäntä.
ja 2-vuotias poika Nuutti (lat.Canutus).
saamasta 8,5-kiloisesta jättiläisestä.
Heinäkuun 27. päivänä uutiskyn-
Tapahtuma koettiin niin merkittäväksi, että
Idem
Kilpailukuva
Arvaa, kuka on kuvassa?
Eräs lehtemme lukija lähetti kuvan
ja lupaa antaa 20 euroa sille, joka
ensimmäisenä arvaa kuvan henkilön.
Vihjeeksi: mies on alkuperäinen
putkilahtelainen ja nykyisin keskisuomalainen.
Arvauksia voi soittaa puh. 050
4643683
Putkilahden
9
Kylälehti
2.D:n osalta hyökkäys alkoi 30.6.41.
P UTKILAHDEN
MIESTEN JATKOSOTAA :
2.pat.
ylitti
rajan
2.7.
Uukuniemen
Honkakylässä ja otti parin päivän päästä
K ESÄN 1941
rintamavastuun
HYÖKKÄYSVAIHEESTA ASEMASOTAAN
ja
joutui
taisteluun.
Seuraavat päivät taisteltiin ParikanjärvenNiäsjärven alueella. Vihollinen lyötiin. 2.D
puhdisti yli viikon kestäneissä taisteluissa
Valtaosa sotiin osallistuneista Putkilahden
suojeluskuntapiiri perusti keskisuomalai-
Ristilahden-Tyrjän alueen vihollisjoukoista.
miehistä taisteli talvi- ja jatkosodassa Kar-
sista miehistä kootun jalkaväkirykmentin
Mannerheim kielsi jatkamasta hyök-
jalan kannaksella. Talvisodassa taisteltiin
48 (JR48). JR48:aan kuului kolme patal-
käyksiä Karjalan kannaksella, sillä kesäkuun
kannaksen koillisosassa Taipaleenjoella. Jat-
joonaa. Toinen pataljoona (2.pat.) koottiin
lopussa perustetun Karjalan Armeijan oli
kosota heitteli putkilahtelaisia eri puolille
Korpilahden, Muuramen ja Säynätsalon
määrä aloittaa 10.7. hyökkäys Laatokan
kannasta. Talvisota oli päättynyt maaliskuus-
miehistä. Tässä jutussa seurataan sodan
pohjoispuolella. Karjalan kannaksen jouk-
sa 1940 suomalaisille katkeraan rauhaan.
etenemistä Korpilahden veteraanimatrikke-
kojen tehtäväksi käskettiin pitää silmällä
Suomi valmistautui Neuvostoliiton uuteen
lin tavoin lähinnä JR48:n 2.pat:n näkökul-
vihollisen aikeita ja olla valmiina hyök-
hyökkäykseen, uusi raja linnoitettiin ja ar-
masta. Sodassa kaatuneiden putkilahte-
käämään sen kimppuun, jos se ryhtyy vetäy-
meijaa vahvennettiin. Tulevaa sotaa pidettiin
laisten sankarivainajien nimet mainitaan.
tymään. Noin kolmen viikon lepovaihe oli
talvisodan jatkeena, jolla korjattaisiin vuo-
tyyntä myrskyn edellä. Rykmentin joukkoja
Hyökkäysvaihe
järjestettiin ja täydennettiin, myös aseistusta
[ KarƩa1. Hyökkäysvaiheen taistelut ]
kohennettiin. 2.pat. partioi mm. Meriän ja
tiin 17.6.1941 toimeen liikekannallepano,
Jatkosodan alussa JR48 kuului toiseen divi-
Pajasyrjän kylissä, jotka todettiin miehite-
jossa puolustusvoimien käyttöön otettiin
sioonaan (2.D), joka oli osa toista Armeija-
tyiksi ja vahvasti varustetuiksi.
noin 630000 miestä ja naista, 16% maan
kuntaa (II AK).
den 1940 rauhassa koettu vääryys.
Lisääntyneen sodanuhkan vuoksi pan-
väestöstä.
Varsinaisten
Karjalan armeijan hyökkäys Laatokan
taistelujoukkojen
Divisioonan koko oli noin 16000,
pohjoispuolella sujui kaksijakoisesti. Keski-
vahvuus oli 475000 miestä. Korpilahdelta
jalkaväkirykmentin noin 3600 ja pataljoo-
osassa hyökännyt armeijakunta eteni hyvin
sotaan lähti noin 1200 miestä. Jyväskylän
nan noin 900 miestä.
ja kaartoi pohjoisesta Laatokan rantaan,
jolloin Sortavalassa taistelleiden neuvosto-
Kartta1. Hyökkäysvaiheen taistelut
joukkojen yhteys Laatokan pohjoispuolelta
itään katkesi. Sen sijaan Sortavalaa valtaavat
joukot kohtasivat vaikeuksia. Neuvostojoukot aloittivat siellä vastahyökkäyksen
Karjalan kannakselta tuomiensa lisäjoukkojen tukemana. Mannerheim näki nyt
tarpeelliseksi käynnistää Karjalan kannaksella II AK:n hyökkäys ja katkaista Sortavalassa taistelevien neuvostojoukkojen maitse
Karjalan kannakselta tapahtuva huolto. II
AK:n hyökkäys alkoi 31.7. ja hyökkäyksen
suunta oli kohti Laatokan rantaa. JR48 sai
käskyn hyökätä Oinaanvaaran kylän kautta
Sortavalan-Elisenvaaran-Hiitolan rautatielle
ja sieltä edelleen Laatokan rannalle. Oinaanvaaran seudulla oli vahva vihollisosasto,
Putkilahden
10
Kylälehti
jonka tehtävänä oli hinnalla millä hyvänsä
rautatieasemaa puolustaneen vihollisosaston
tai pääsi vetäytymään Laatokalle. Voitto oli
suojata Sortavalan ja Hiitolan väliset rauta-
sivustaan. Vihollinen väistyi ja Nivan asema
materiaalisesti näyttävä, sotasaaliina saatiin
ja maantiet, joita pitkin vihollinen oli
jäi suomalaisten käsiin.
mm. 126 tykkiä, 49 hyökkäysvaunua, 338
ryhtynyt kuljettamaan Sortavalasta perään-
JR48:n johtoa järjesteltiin 5.8.41. Evers-
kuorma-autoa ja 1500 vankia, joista JR48
tyviä joukkojaan. Suomalaiset pyrkivät kat-
ti Teuvo Vartiovaara luovutti tehtävät evers-
nappasi yli 300. Miesten mieliin jäi erityi-
kaisemaan nämä yhteydet. Oinaanvaarassa
tiluutnantti Yrjö Soralle, joka osoittautui
sesti sadat elävänä saadut hevoset. Run-
alkoi kiivas usean päivän taistelu näiden
edeltäjäänsä riuskaotteisemmaksi. Elokuun
saasti korpilahtelaisia miehiä kuului myös
yhteyksien herruudesta. Kun 2.D:n joukot
puolivälissä havaittiin, että vihollinen ryhtyi
JR6:een, joka samaan aikaan valtasi Enson
katkaisivat rautatieyhteyden Akkaharjun
laivaamaan Laatokalle sen rantaan vetäyty-
teollisuusalueen Jääskessä, Kannaksen kes-
asemalla ja muutamaa päivää myöhemmin
neitä joukkojaan. Nämä laivaustoimet piti
kiosassa. 20-vuotias Solmu Hovinen kaatui
maantieyhteydet Ihalassa, murtui vihollisen
estää. Esto-operaatio annettiin juuri perustet-
näissä taisteluissa 16.8.41
vastarinta Oinaanvaaran seudulla. JR7 val-
ulle I AK:lle, jolle mm. 2.D alistettiin. 2.pat.
tasi Lahdenpohjan kauppalan, jolloin Sorta-
hyökkäsi pitkin Korteelanjärven-Marjalah-
Siirto kannakselle
valan alueen neuvostojoukkojen kaikki maa-
den kannasta tavoitteena Laatokan rannalla
[ KarƩa2. Siirto kannakselle ja
yhteydet etelään katkesivat Lahdenpohjan
oleva Möklahti. Marjalahdessa havaittu
asemasodan alku ]
tasalla. Vihollinen ryhtyi nyt vetämään Sor-
vihollinen lyötiin monivaiheisten taistelujen
JR48 siirtyi Laatokan luoteispuolen kovien
tavalan alueen joukkoja Lahdenpohjan poh-
jälkeen. 2.pat. jatkoi kohti Möklahtea, missä
taistelujen jälkeen Lahdenpohjan kauppa-
joispuolelta Laatokan rantaan. Jälkijoukoksi
vihollinen oli jo ryhtynyt laivaamaan perään-
laan. Kolme viikkoa yhtäjaksoisesti taistel-
jäänyt, pääjoukkojen vetäytymistä suojan-
tyviä joukkojaan laivoilla ja proomuilla
lut rykmentti pääsi vihdoin lepäämään. Seu-
nut 168.D jäi saarroksiin Lahdenpohjan-
Laatokalla sijaitsevalle Valamon saarelle.
raavat päivät käytettiin täydelliseen lepoon,
Pyhäjärven-Sortavalan alueelle.
Vihollinen suojasi laivaustoimia kiivaalla
saunottiin ja seurattiin vierailevia viihdytys-
2.D:n joukot aloittivat 12.8. hyök-
tulella. Niilo Kopiseva kaatui Möklahdella
kiertueita. JR48 ei saanut olla levossa kovin-
käyksen saarretun 168.D:n sivustaa vastaan.
19.8.41. Taistelut päättyivät 20.8., kun I AK
kaan kauan, sillä jo 25.8. se siirrettiin auto-
Siihen liittyen JR48 sai käskyn hyökätä
oli saanut päätökseen tehtävänsä. Virallisen
kuljetuksella noin 160 kilometriä kaakkoon
Pajasyrjän ja Kukkalammen kylien kautta
historian mukaan vihollinen joko tuhottiin
Vuoksen pohjoispuolelle Vuoksenrantaan,
Nivan asemalle. Venäläiset olivat Pajasyrjässä kaivautuneet maahan ja rakentaneet
kaikkiin tiensuuntiin vahvat linnoitukset.
Vihollisen oli pakko pitää asemansa saarroksissa olevien joukkojen sivustoilla niin
kauan, että pussin perällä olleet joukot
ehtivät vetäytyä Laatokan rannalle. JR48
valtasi Pajasyrjän ”talo talolta ja kuoppa
kuopalta”.
Vihollisen epätoivoisen sitkeä
vastarinta näkyi myös JR48:n elokuun 12.
päivän tappioissa, jotka olivat yhden päivän
osalta hyökkäysvaiheen suurimmat. Pajasyrjän taisteluissa kaatui Vilho Virtasen lisäksi
kahdeksan muuta JR48:n korpilahtelaista
taistelijaa. 2.pat. hyökkäsi Pajasyrjän taistelujen yhteydessä Kukkalammen kylään,
jonka se puhdisti kovien taistelujen jälkeen.
Parin päivän päästä 2.pat. hyökkäsi Nivan
Kartta2. Siirto kannakselle ja asemasodan alku
Putkilahden
11
Kylälehti
mistä rykmentti jatkoi matkaansa parin päi-
siirtyi Ohtaan lopullisesti kieltäytyneitä mie-
ilmoitti käyvänsä Neuvostoliittoa vastaan
vän päästä marssien Vuoksen eteläpuolelle
hiä lukuun ottamatta. Ohtassa varustettiin
erillissotaa, joka oli erillään länsivaltojen ja
Vuosalmelle, josta puolestaan jatkettiin seu-
ja vahvistettiin puolustuslinjaa, rakennettiin
Saksan välisestä maailmansodasta. Suomi
raavana päivänä Äyräpään Vasikkasaareen.
korsuja ja vedettiin linjojen eteen piikkilan-
ei suostunut saksalaisten pyyntöihin hyök-
Marssiosuudet olivat raskaita, satoi koko
ka-esteitä. JR48 palasi marssien 7.10. Oh-
käyksen jatkamisesta Karjalan kannaksella
ajan, tiet olivat huonossa kunnossa ja tun-
tasta lepoon tuttuun Siiranmäen maastoon.
kohti Leningradia. Suomen poliittinen ja
gokseen asti täynnä suomalaisia joukkoja.
Lepoaikana mm. nostettiin perunaa ja kyn-
sotilaallinen johto joutui pettymään Saksan
JR48 hyökkäsi 30.8. Valkjärven Salokylään,
nettiin peltoja.
armeijan suorituskykyyn. Suomen lähtökohtana oli oletus Saksan menestyksestä
missä kohdattu vihollinen lyötiin talo talol-
JR48 määrättiin 19.10. väliaikaisista
ta edenneiden taisteluiden jälkeen. Seuraa-
2.D:n joukoista takaisin omaan, Poh-
vana päivänä JR48 hyökkäsi Kivennavan
jois-Hämeen
Vuottaalle, missä se valtasi vanhan rajan
18.D:aan, jota komensi eversti – myöhem-
rintamilla
tuntumasta kolme pikkukylää. JR48:n tais-
min
aikana talvisodassa menetetyt alueet ja vähän
telutoiminta hyökkäysvaiheen aikana päättyi
Mannerheim-ristin ritari Aaro Pajari. JR48
lisäalueitakin.
elokuun viimeisenä päivänä kylien valtaami-
käskettiin heti etulinjaan 18.D:n vastuu-
kaupunkeja ja kauppaloita olivat Sortavala,
seen.
alueeseen
Aleksandrovkan
Lahdenpohja, Käkisalmi, Viipuri, Koivisto,
lohkolle, mikä sijaitsi vanhan rajan takana
Kontupohja, Karhumäki ja Petroskoi, jonka
Asemasotavaihe alkaa
lähellä Suomenlahden rantaa. 30 kilometrin
nimi muutettiin Äänislinnaksi. Saksan vas-
JR48 siirrettiin Vuottaalta Siiranmäen maas-
marssi suoritettiin pitkin syysliukkaita teitä.
tuualueella Kuhmon pohjoispuolella hyök-
toon. Syyskuun alku käytettiin lepoon, eri-
JR48 jatkoi lohkolla edellisten joukkojen
käykset sujuivat vaisummin. Sota jähmettyi
laiseen huoltoon, virkistystoimintaan, täy-
aloittamia linnoitustöitä. Taistelutoiminta
syksyn 1941 aikana asemasodaksi, joka kesti
dennykseen, myös koulutus pantiin jälleen
oli vähäistä rajoittuen harvaan tykistötuleen
kesäkuuhun 1944 asti. Tässä jutussa on ker-
käyntiin ja partiointia rajan suuntaan jat-
ja partiointiin. JR48 oli Aleksandrovkan
rottu Putkilahden miesten jatkosodan alku-
kettiin. Myös lomia alettiin myöntää, mikä
lohkolla tasan kuukauden. Koska
eten-
puolesta. Seuraavassa Kylälehden numerossa
vaikutti mielialoihin kohottavasti. Suoma-
kin maataloudessa ja metsäteollisuudessa
on tarkoitus kertoa, miten asemasota jatkui
laisten joukkojen hyökkäys Kannaksella py-
työvoimapula oli huutava, ryhdyttiin puo-
ja miten sujuivat kesän 1944 torjuntataiste-
säytettiin Leningradin (nyk. Pietari) uloim-
lustusvoimissa
lut.
man puolustuslinjan edustalle ja joukot
kotiuttamaan miehiä. JR48:sta kotiutettiin
asettuivat puolustukseen linjalle Rajajoen
joulukuun alussa kaikki vanhimmat miehet,
suu-Aleksandrovka-Ohta-Lempaalanjärvi-
osa heistä kutsuttiin myöhemmin takaisin
vanhan rajan suunta Laatokkaan. Puolus-
palvelukseen. JR48 joutui 18.12. noin kol-
Keskeiset lähteet:
tuslinja oli vanhan rajan takana ja sitä suo-
meksi viikoksi jälleen etulinjaan, missä se
Mikko Strang (toim.): Rakkaudesta maahan
rempi ja lyhyempi. JR48:n lepovaihe päättyi
vietti ensimmäisen jatkosotajoulunsa, joka
ja kansaan – Korpilahden veteraanimatrik-
syyskuun puolivälissä, kun sen piti vapauttaa
sujui suhteellisen rauhallisissa merkeissä.
keli
vanhan rajan takana Ohtan maastossa rinta-
Vuoden 1942 alku oli kenttäarmeijassa suur-
Kimmo Sorko, Mikko Strang, Sakari Iso-
mavastuussa ollut JR28. Jo sodan ensimmäi-
ten muutosten aikaa, divisioonia hajotettiin
somppi, Kari Virtanen: Jalkaväkirykmentti
sinä viikkoina joissakin joukko-osastoissa
ja järjestettiin uudelleen, myös Kannaksen
48 – Taistelut ja tapahtumia 1941-1944
oli esiintynyt mielipiteitä, että sotilasvala
armeijan ylintä johtoa uusittiin. Joulukuussa
Jutun kartat perustuvat veteraanimatrikkelin
velvoitti vain rajojen puolustamiseen. Rajan
1941 kotiutettujen vanhojen miesten tilalle
sivujen 130-131 karttoihin.
ylityksen nyt ollessa JR48:lle ajankohtainen,
otettiin syyskuussa 1941 palvelukseen astu-
tuli tämä kysymys jälleen esille. Tästä jupa-
neita miehiä.
sotilasläänin
kenraalimajuri
ja
kuuluneelle
työvoiman
hyökkäyksissään.
Suomen
perustamaan
kaksinkertainen
irrottamiseksi
kasta kertoo Tapani Itäranta Putkilahden ky-
Suomen virallinen ulkopolitiikka oli
lälehden toukokuun 2011 numerossa. JR48
jatkosodan alusta alkaen varovaista. Suomi
joukot
jatkosodan
valtasivat
kaikilla
hyökkäysvaiheen
Suomalaisten
valloittamia
Risto Perttula
LÄHETTÄJÄ:
PUTKILAHDEN KYLÄLEHTI
VESPUOLENTIE 1977 B1
41870 PUTKILAHTI, FINLAND
HPN-Pelti
rakennuspeltityöt
ammattitaidolla

0500 615263
Postiosoite:
Honkalanmutka 2 B 3
41800 Korpilahti
Referensikohde Putkilahdessa:
Koulupuiston uusi katto (2004)
Erikoishammasteknikko
Hammasteknikkomestari
Samuli Ruppa
Vastaanotto iltapäivisin
ja viikonloppuisin
Korpilahti, Kärkinen
0500 342 521
PARTURI-KAMPAAMO
ovi &
L M - S Ä H KÖ
Korpilahdentie 808
19920 Pappinen
0400 476 559
 sähköasennukset
 teleasennukset
 sähkösuunnittelu
aikku
JENNA: 050 528 5612
NOORA: 041 505 6317
HEIDI: 040 353 3015
MARTINPOLKU 13C19
41800 KORPILAHTI
MYÖS RAKENNEKYNNET!
KORPILAHDEN
APTEEKKI
p. (014) 821 775
Avoinna:
ma - pe 9 - 17
la 9 - 13
LUHANGAN
SIVUAPTEEKKI
p. (014) 877 271
Avoinna:
ma - pe 9.30 - 16.00
www.korpilahdenapteekki.fi
Puoti avoinna
ma–to 10.00–17.00, pe 10.00–18.00,
la 10.00–15.00
päivittäistavarat
k ahvio
bensiini 95E, polttoöljy
rauta ja maatalous
valokopio - ja nettipalvelu





WWW.VIRRANPUOTI.FI
P UHELIMET : 014-825 177
V IRRAN P UOTI , V ESPUOLENTIE 1950 B, 41870 P UTKILAHTI