Tässä - Putkilahti

H ELMIKUU
Putkilahden
2/2012
S I S Ä LT Ö
……
HELMIKUUN HELISTELLESSÄ
……
VEIKKO RIIKONEN
J AT K A A P U H E E N J O H TA J A N A
……
PUTKILAHDEN
M I E S T E N TA LV I S O TA
……
Kylälehti
Putkilahden kylälehti myös internetissä:
www.putkilahti.net
K OULUN
MAMMAN MUNKKIRESEPTI
……
LUOLAELÄMÄÄ
……
T Ö P I N P O H J A LTA
P R O V O I T TA J A K S I
……
T A PA H T U I T A M M I J Ä R V E L L Ä
……
L Ä M M I N TÄ L E I PÄ Ä
……
W A N H AT K U VAT
……
K IITOS
ILMOIT TAJILLE ,
ILMAN TEITÄ TÄMÄ LEHTI EI VOISI
ILMESTYÄ TÄSSÄ LAAJUUDESSA .
T ILAA
KYLÄLEHTI LAHJAKSI !
Joutsan Konehuolto
Jousitie 1 A, 19650 Joutsa
JONSERED HUSQVARNA TOHATSU DERBI KEEWAY
Myynti Huolto Korjaukset
Varaosat Myös muut merkit
(014) 882 298, 0500 710 416
Fax (014) 882 300
Kuva: Aune Turunen
Perustettu 1993.
I l m e st y y 1 2 ke r ta a v u o d e s s a .
Kylän paras tiedottaja.
o
umer
Ir ton
o
ur a
2,00 e
Putkilahden
2
Kylälehti
Aune Turunen, päätoimittaja
Helmikuun helistellessä
Talvi ei mene tavoiltaan, ei tämäkään talvi.
isälle menestystä ja korkeaa viisautta eteen
Talvisydämen keskellä kylälehdellä on
Lunta ja pakkasta on viimeinkin saatu ja sen
tulevissa tehtävissään niin kotimaatamme
kerrottavana mukava uutinen, josta voimme
ohella myös liukkaita ja vaarallisia ajotei-
kuin koko maailmaakin koskevissa asioissa.
olla ylpeitä. Putkilahti on taas saanut hyvää
tä. Lumikola on taas se joka kodin tärkein
Usein puhutaan “talvisodan hengestä”,
valtakunnallista kuuluisuutta, kun Jyväsky-
työkalu porrasharjojen ja luutien ohella.
jolla tarkoitetaan kansallista yhtenäisyyttä,
län kaupungin ruokapalvelun, Kylän Kat-
Talviurheilu- ja kuntoilukausi on parhaim-
joka mahdollisti Suomen säilymisen itsenäi-
tauksen, työntekijä Senja Lankinen on saa-
millaan niin harrastajille kuin ammattilai-
senä talvisodassa.
nut valtakunnallisen hotelli-, ravitsemus- ja
sillekin. Putkilahdessakin hiihdon ystävät
Tässä lehdessämme lähestymme tuota
suurtalousalan PRO2012-tunnustuspalkin-
ovat avanneet latujaan metsiin ja peltojen
aihetta Risto Perttulan laatimassa tutkimuk-
non ruokapalvelutyöntekijöiden sarjassa.
ympärille. Kunto kohenee silmin nähden.
sessa, joka keskittyy pääosaltaan JR28:n 1.
Senja Lankinen on syntyisin Putkilahdesta,
Lapsille pehmeä lumi ja siinä touhuaminen
pataljoonan kamppailuihin talvisodassa.
Töppöspohjalta.
On tärkeätä etsiä tietoa ja selventäviä
Jos oli suurta juhlaa Senjan PRO-juh-
syitä, miksi ihmiset ovat aikanaan toimineet
lissa, niin riemukasta tunnelmaa riitti myös
Talvi on kulunut presidentinvaalien mer-
niin kuin ovat toimineet ja mitä seurauksia
vuonna 1934 vietetyissä häissä Tammijär-
keissä jo monta viikkoa. Vahvassa ennakko-
näistä toimista on ollut. Toivottavasti tieto
vellä. Näihin molempiin juhliin pääsemme
suosikin asemassa ollut Sauli Niinistö peri
auttaa tulevaisuudessa ratkaisemaan omia
mukaan tutustumalla tämän lehtemme sisäl-
lopulta voiton kaksivaiheiseksi muodos-
kuin myöskin kansakuntien keskinäisiä
töihin.
tuneessa vaalissa. Toivotaan uudelle maan
ongelmia oikealla tavalla, ilman sotia.
on punaisten poskien lisäksi suurenmoinen
ilon tuoja.
Putkilahden
KYLÄLEHTI
(ISSN 1236665X)
Perustettu 1993. Ilmestyy kerran kuussa.
Kustantaja: Putkilahden kyläseura ry
Puheenjohtaja: Veikko Riikonen
sähköposti: vriikonen@luukku.com
Osoite: Könnöntie 20, 41870 Putkilahti
Puhelin: (0400) 629 049
Painos: 340 kpl
Tilaajia: 260 (Joulukuu 2011)
Painopaikka:
Kopijyvä Oy, Jyväskylä
Kylälehden kehittäminen
Kylälehden yhteyshenkilöt ottavat vastaan
ehdotuksia lehden kehittämiseksi. Heille voi
tarjota myös aineistoa julkaistavaksi. Yhteyshenkilöluettelo oikealla.
Tilaushinnat 1. 1. 2012 alkaen
Perushinta euroa 23.00/12 numeroa
Kestotilausalennus euroa 3,00 / vuosi
Suomen ulkopuolelle lisähinta euroa 3,00/
vuosi
Päätoimittaja:
Aune Turunen p. (050) 464 3683
Vespuolentie 1568, 41800 korpilahti
sähköposti: etunimi.sukunimi@putkilahti.net
Irtonumerot euroa 2.00.
Ilmoitushinnat 1. 1. 2011 alkaen
Perushinta 0,13 €/palstamm. .
Toistuva ilmoitus 0,10 €/palstamm
Takakannen väri-ilmoituslisä 0,05 €/palstamm
Kannen väri-ilmoitus 0,50 €/mm (140 mm
leveys)
Ilmoituksesta laskutetaan vähintään 20 €
Yhdistystoiminta sopimuksen mukaan
Muu toimituskunta:
Valto Koskinen, taitto p. (050) 563 7344
sähköposti: etunimi.sukunimi@putkilahti.net
Marja Riikonen, osoiterekisteri, p. 040 064
7909
sähköposti: riikoska(at)luukku.com
Lasse Elfvengren, p. 040 705 6806
sähköposti: laelfven@pp.inet.fi
Uudet tilaukset:
Yllä mainitut yhteyshenkilöt
Putkilahden uutisia internetissä:
http://www.putkilahti.net/
Aineistopäivämäärä:
Ilmestymiskuukauden ensimmäinen päivä
Putkilahden
3
Kylälehti
Putkilahden kyläseura ry
kunnossapitotyö jatkuu.
Koulun pihan perällä oleva ulkoraken-
Veikko Riikonen
jatkaa puheenjohtajana
nus (puuliiteri ja varasto) on siivottu käyttökelvottomista rakenteista ja osa ulkoseinää sekä ovia on uusittu. Nyt odottelemme
Kyläseuran syyskokous järjestettiin Koulu-
ilmojen lämpenemistä ja sitten korjaamme
puistossa 11.12.2011 klo 13.00. Osanottajia
vielä rakennuksen katon, ulkomaalauksen ja
syyskokouksessa oli ainoastaan kahdeksan,
muita pienempiä yksityiskohtia.
mutta muuten kokous sujui perinteiseen tapaan. Toiminta jatkuu vakaalla pohjalla.
Yläkoulun käyttövesiputki ja viemärikin
oli jäässä kahtena ennätyskylmänä talvena
Vuoden 2012 johtokuntaan valittiin
2011 ja 2010. Tästä aiheutui monenlaista
erovuoroiset Valto Koskinen, Pekka Salonen
harmia talon asukkaille ja juhlatilojen vuok-
ja Riitta Hakanen uudestaan. Muina joh-
raajille, kun WC ei toiminut ja tiskikone-
tokunnan jäseninä jatkaa Lasse Elfvengren,
kin toimi vain koristeena. Viime syksynä
Sisko Ruth ja Marjo Merivirta. Johtokunnan
oli pakko etsiä ratkaisua tähän vesijohtojen
varajäseniksi valittiin Johanna Salminen,
jäätymisongelmaan. Onnistuimme kaiva-
Kyösti Koskinen ja Sari Heiskanen. Puheen-
maan putket esiin koulurakennuksen alta.
johtajana jatkaa Veikko Riikonen.
Laitoimme sinne paremmat lämpöeristeet
Ilmoita
Putkilahden kylälehdessä
alkaen vain
20 euroa/kerta
ja vesiputkelle sähköllä toimivan saattolämKiinteistön hoitoa Kyläseura on nyt omis-
mityksen. Tänä talvena saimme jo testattua
tanut Koulupuiston 10 vuoden ajan. Sata-
uudet viritykset helmikuun alun enimmil-
vuotias kiinteistö on arvokas ja vaatii mo-
lään 30 asteen paukkupakkasilla. Huokai-
nenlaista huolenpitoa. Toistaiseksi kyläseura
lemme nyt helpotuksesta, koska ainakaan
on onnistunut huolehtimaan omaisuudes-
toistaiseksi koulurakennukseen tuleva käyt-
taan vähintäänkin tyydyttävästi ja raken-
tövesiputki ei ole uudelleen jäätynyt. (Valto
nukset ovat hyvässä käyttökunnossa – ja
Koskinen)
VUOKRAT TAVANA PUTKILAHDESSA
JUHLA- TAI HARRASTUSKÄY T TÖÖN TOIMITILAA
Koulun käyƩökorvaushinnat
Koko koulu
Luokkahuone
Jumppasali
Keittiö ja ruokala
Sauna 30 euroa/kerta
tunti
20 euroa
5 euroa
5 euroa
10 euroa
1/2 vrk
50 euroa
15 euroa
15 euroa
1/1 vrk
80 euroa
Tiedustelut ja varaukset: Marja Riikonen p. 0400 647 909
Parturi-Kampaamo
Mirkka Tuominen
Tammijärventie 256
19910 Tammijärvi
puh. 044 5035128
ma-pe 9-17
ilt. ja la sop.muk.
Putkilahden
4
Kylälehti
Putkilahden miesten talvisota
Valtaosa talvisotaan osallistuneista Putkilah-
raten
Taipaleenjoen pohjoisrantaa pitkin
leimata haluttomuus, rakennettiin vain se
den miehistä taisteli Taipaleenjoella keski-
Laatokkaan. Mannerheim-linja oli mainet-
mitä käskettiin, muttei yhtään enempää.
suomalaisista kootun jalkaväkirykmentin 28
taan heikommin varustettu, siinä oli vain
Jos sodan syttyminen olisi aavistettu, töitä
(JR28) ensimmäisessä pataljoonassa (1.pat.).
60 betonikorsua, joista suurin osa oli van-
olisi tehty 10-kertainen määrä. Se hyöty
JR28 oli osa 10. divisioonaa (10.D). Moni
hoja, huonokuntoisia ja taitamattomasti
pitkästä YH-ajasta oli, että puolustuslohko
putkilahtelainen taisteli myös Keski-Kan-
sijoitettuja. Linja jakaantui ns. tukikohtiin.
kävi maaston puolesta tutuksi ja reserviläi-
naksella ja Viipurin seudulla. Divisioonan
Tukikohta koostui 150-200 metristä taiste-
set hitsautuivat yhteen, talvisodan henki oli
määrävahvuus oli 14200, rykmentin 3000 ja
luhautaa, johon ampuma- ja konekivääripe-
aluillaan.
pataljoonan 850 miestä. Jatkossa seurataan
säkkeet oli rakennettu. Tukikohtaa puolusti
Korpilahden veteraanimatrikkelin tavoin
noin 50 miestä, eli jalkaväkijoukkue täyden-
Talvisota alkaa Sota alkoi varhain aamulla
lähinnä JR28:n 1. pataljoonan kamppailua
nettynä 1-2 konekiväärillä miehistöineen.
30.11.1939. Puna-armeija hyökkäsi koko
Taipaleenjoki kiertää Koukunniemen,
Suomen itärajan pituudella useassa kohtaa
joka alavana ja vaikeasti puolustettavana
rajan yli. Hyökkäyksen ajankohta oli yllä-
Lisääntyneen sodanuhkan vuoksi Suo-
jätettiin Mannerheim-linjan eteläpuolelle.
tys Suomen hallitukselle ja Päämajalle. Ei
messa määrättiin 10.10.1939 käynnistet-
Taipaleen lohko jakaantui kolmeen, noin
uskottu, että Neuvostoliitto aloittaisi hyök-
täväksi ylimääräiset harjoitukset (YH).
2 km leveään alalohkoon: läntiseen Suvan-
käyksen näin talven kynnyksellä. Neuvos-
Korpilahden miehet kokoontuivat käskyn
non puoleiseen Kirvesmäen, keskellä ole-
toliiton hyökkäyksen yksiselitteisenä tavoit-
saatuaan kirkonkylän suojeluskuntatalolle,
vaan Terenttilän ja itäiseen Linnakankaan
teena oli vallata koko Suomi.
josta siirryttiin Jyväskylään. Siellä jaettiin
lohkoon. Mannerheim-linjaa ei kesän 1939
aseet – jonkinlainen kivääri riitti jokai-
linnoitustöissä
joten
suomalaisten suojajoukkojen viivyttämät
selle miehelle – ja varusteet, joista oli kova
varustelu jäi YH-joukkojen töiden varaan.
vihollisen kärkijoukot saavuttivat Taipaleen-
pula. Univormuja riitti vain osalle miehistä,
Kuuden viikon YH:n aikana tekemistä alkoi
joen, jonka muodostamaa estettä pidettiin
talvisodassa. Putkilahtelaisten sankarivainajien nimet mainitaan.
jokaiselle riitti kuitenkin vähintään ”malli
Cajander”, eli sotilasvyö ja kokardi lakkiin.
Rykmentti kuljetettiin junalla Sakkolaan ja
sieltä marssittiin (20 km) Metsäpirtin pitäjään Taipaleen puolustuslohkolle, jonne saavuttiin 14.10.
Taipaleen puolustuslohko Mannerheim-linjalla
Kannaksen pääpuolustus-
linjan, eli Mannerheim-linjan kulun saneli
maasto. Linja kulki Suomenlahden rannalta
Summan kylän ja Muolaan järvikannaksen
kautta Suvantojärven pohjoisrantaa seu-
Kuva 1. Mannerheim-linja
ehditty
vahvistaa,
Varhain itsenäisyyspäivän aamuna 6.12.
Putkilahden
5
Kylälehti
tehokkaana, mutta klo 12 alkanut vihollisen
luvirttä. Syötiin jouluillallinen: kinkkua,
Pataljoonan sotapäiväkirja kuittaa ajan-
ylimeno johti nopeasti tulokseen, ja laaja
hernesoppaa ja silliä. Ryssä antoi meidän
jakson 7.–15.1. kahdella sanalla: ”Lepoa
Koukunniemi joutui sen haltuun. Vihol-
olla verraten rauhassa”.
leirillä”.
Vuoden 1940 alussa Kannaksen
liset olivat pian JR28:n miesten edessä,
Kun vihollinen ei ollut pystynyt murta-
varsinainen sota alkaisi nyt. Topias Mattila
maan Taipaleenjoen puolustusta, se päätti
muutettiin vihollisen hämäämiseksi. Täten
kaatui heti 6.12. lähellä Patoniemeä. 1.pat.
hyökätä joulupäivän varhaistunteina yli
esim. JR28 oli tästä lähtien JR19 ja 10.D
vastasi Kirvesmäen lohkosta vuorokauden-
alkutalven ennätyksellisten pakkasten jää-
oli 7.D, vain numerot muuttuivat, ei mie-
vaihteeseen 10.–11.12., jolloin se vedettiin
dyttämän Suvantojärven. Ylimenon tarkoi-
het. 7.D:n komentajana toimi tammikuusta
takamaastoon jouluun saakka kestäneeseen
tuksena oli edetä Taipaletta puolustaneiden
sodan loppuun asti eversti (myöhemmin
lepoon. Merkille pantavaa oli, että vaikka
joukkojen (mm. JR28:n) selustaan. Vihol-
kenraalimajuri) Einar Vihma. Saman ajan
pataljoona oli levossa, miehet eivät olleet
linen pääsi Suvannon ylitse Patoniemessä,
divisioonan esikuntapäällikkönä oli majuri
koskaan turvassa. Vihollistykistö ampui
Volossulassa ja Keljassa. Kahdessa ensimmäi-
(myöhemmin
taukoamatta yötä päivää paitsi etulinjassa
sessä se lyötiin heti takaisin, mutta Keljassa
Ehrnrooth. JR28/JR19:n komentajana oli
olleita joukkoja myös pitkälle takamaas-
torjuntataistelut jatkuivat kiivaina useam-
lähes koko sodan ajan majuri Mauno von
toon. Vihollistuli pakotti miehet kaivamaan
man päivän, joiden jälkeen sielläkin vihol-
Schrowe. 1. pataljoonan komentaja oli saa-
maanalaisia korsuja – tämä oli YH:n aikana
linen lyötiin takaisin. Suvantojärven jäältä
rijärveläinen jääkärikapteeni Väinö Lieska.
laiminlyöty ja nyt oli kiire. Korsuista ei
laskettiin noin 2000 kaatunutta vihollista,
saatu täysin pomminkestäviä, mutta niiden
omatkin tappiot olivat suuret. JR28:n ei tar-
Talvisodan asemasotavaihe Vihollinen
antama suoja oli kuitenkin huomattavasti
vinnut noihin taisteluihin osallistua, mutta
joutui arvioimaan sodan alkuviikkojen epä-
parempi kuin puolittain maahan kaivetut
se joutui olemaan joulunpyhät hälytysval-
onnistumisten ja tappioiden vuoksi sodan-
joukkueteltat, joihin oli turvauduttu siihen
miudessa lähes 20 asteen pakkasessa.
käyntinsä uudelleen. Sen yritykset läpäistä
joidenkin
joukko-osastojen
numerointia
jalkaväenkenraali)
Adolf
asti. Pataljoonan sotapäiväkirja kuvaa kor-
Yöllä 26.-27.12. pataljoona käskettiin
Mannerheim-linja olivat kilpistyneet suo-
sujen vaatimatonta jouluaattoiltaa: ”Pastori
etulinjaan Terenttilään, josta väsyneet mie-
malaisten vastarintaan ja samaan aikaan se
vieraili ja piti puheen, veisattiin pari jou-
het pääsivät lepoon loppiaisaamuna 6.1.
kärsi erittäin raskaat tappiot Laatokan pohjoispuolella Tolvajärvellä, Suomussalmella ja
Raatteen tiellä. Tämän seurauksena vihollisen ylintä sotajohtoa vaihdettiin ja joukkojen määrä rintamilla yli kaksinkertaistettiin.
Helmikuun alkuun kestäneen asemasotavaiheen aikanakin vihollinen jatkoi ankaraa
tykistötulitusta ja ilmapommituksia.
Runsaan viikon mittaisen lepovaiheen
jälkeen 1. pat. käskettiin 16.1. Linnakankaan lohkolle, Taipaleenjoen suulle. Pakkanen paukkui kovana, n. 37 astetta ja Laatokalta puhaltanut tuuli lisäsi sen purevuutta.
Vihollisen 18.1. aloittama ilmapommitus
sai hirvittävää jälkeä aikaan ja samalla suurimmat Korpilahden miehiä yhtenä päi-
Kuva 2. Taipaleenjoen taistelutanner
Putkilahden
6
Kylälehti
vänä kohdanneet tappiot. Tappiot aiheutti
joutui levon sijaan kunnostamaan sortuneita
kartalle piirretty viiva, jolla oli tukikohta-
valtava 1000 kilon pommi, joka osui Lin-
etulinjan taisteluhautoja. Seuraavan päivän
jäänteitä, pommi- ja kranaattikuoppia, ehkä
nakankaalla olleen miehistökorsun nurkalle.
15.2. ilta toi pataljoonalle taas rintamavas-
muutaman metrin pätkä vanhaa taistelu-
Pommi repäisi jäiseen maahan silmänräpä-
tuun Terenttilään. Veikko Könnö haavoittui
hautaa. Päivän mittaan vihollinen hyökkäsi
yksessä noin 15 metriä leveän ja 7 metriä
siellä 17.2. ja kuoli 18.2. kenttäsairaalassa.
päättäväisesti. Taipaleen Mustaojalla kaatui
syvän kraaterin. Pommi tappoi 24 miestä ja
18.2. vihollinen valtasi Terenttilässä kolme
peräkkäisinä päivinä kaksi putkilahtelaista,
haavoitti yli kymmentä. Putkilahden mie-
tukikohtaa, seuraavana yönä menetetyt tuki-
25-vuotias Viljo Ikonen 6.3. ja Juho Järvi-
histä Emil Huikari kuoli heti, Aarne Kopi-
kohdat vallattiin takaisin. Puolustusvoimat
nen 7.3. Tämän jälkeen Taipaleen taistelut
seva haavoittui ja kuoli kenttäsairaalassa
kertoi 19.2.: ”Taipaleessa torjutaan siihen
hiljentyivät. Illalla 12.3. alkoi liikkua huhuja
22.1. Mikko Strang kirjoitti Putkilahden
astisista voimakkain vihollisen hyökkäys,
rauhasta, rauha tulikin seuraavana päivänä.
kylälehden helmikuun 2009 numerossa
joka suuntautuu Terenttilän lohkolle.
Tykistö tuki vanhanaikaisesta kalustosta
tuolle turmapaikalle viedystä muistolaatasta.
Ampumahaudoissa on 300 vihollissotilaan
ja jatkuvasta ammuspulasta huolimatta
ruumiit. Myös suomalaisten tappiot ovat
erinomaisesti Taipaleen torjuntataisteluita.
Puna-
suuret.” 22-vuotias setäni Vilho Perttula
JR19:n kannalta tärkeimmät tykistön jou-
armeijan pitkään valmistelema suurhyök-
kaatui Terenttilässä 19.2. Kovien taistelui-
kot olivat Järisevän ja Kaarnajoen tykkipat-
käys alkoi Taipaleenjoella 8.2. Kahden
den leimaama jakso päättyi illalla 19.2., kun
terit. Suomen tykistön ampumatekniikka oli
divisioonan voimin suoritettu isku Kirves-
pataljoona pääsi lepoon. Taisteluiden rasit-
kehittynyttä, useat patterit pystyivät esim.
mäen ja Terenttilän lohkojen rajalle aiheutti
tamat miehet ottivat ilolla vastaan tiedon,
ampumaan yhtäaikaisesti samaan maaliin,
vakavan sisäänmurron (syvyys noin kilo-
että etulinjavastuuseen siirtyy uusi tuore
mm. vihollisen hyökkäysaaltoihin.
metri ja leveys ½ km), joka uhkasi laajeta
joukko-osasto
läpimurroksi. 1.pat. käskettiin vastahyökkä-
miehet eivät kuitenkaan kestäneet kiivaita
Taistelut Keski-Kannaksella ja Viipu-
ykseen klo 18, lähitaistelut raivosivat koko
taisteluita, vaan jättivät asemansa. Nyt koko
rin seudulla Taipaleen helmikuisten tais-
yön. Illalla 9.2. pataljoona oli pakko vetää
Taipaleen puolustus oli vaarassa, myös JR19
telujen aikaan vihollinen pyrki läpimurtoon
taakse suurten kokonaistappioiden vuoksi.
joutui useana yönä paikkaamaan tilannetta.
myös Keski-Kannaksella. Mannerheim-linja
Pataljoona sai olla levossa muutaman vuo-
Pataljoona – tai mitä siitä oli jäljellä,
murtuikin Summassa 11.2. Siellä olleet jou-
Talvisodan ”helvetinviikot”
19.D:stä.
Tottumattomat
rokauden. Etulinja oli kovilla sinä aikana,
korkeintaan
alkuperäisvahvuu-
kot vedettiin 15.2. taaemmaksi ns. väliase-
puolustusvoimat kertoo tiedotteessaan 11.
desta – vedettiin taakse 22.2., mutta vielä
maan, josta 27.2. oli edelleen vetäydyttävä
2.: ”Taipaleen alueelle tulee päivän aikana
puolen päivän aikaan putkilahtelaisistakin
taka-asemaan
40000–50000 erilaista kranaattia etulinjaan
koostunut 1. pataljoonan 3. komppania oli
Talin tasalle. 2. prikaatin joukoissa taistel-
ja reservin sijoituspaikoille. Kirvesmäessä
kiivaassa taistelussa. Koska taistelukosketus
lut 23-vuotias Rauni Koskinen kaatui 26.2.
kaatuu tai haavoittuu koko 1. tukikohdan
oli jatkuvaa, eivät komppanian miehet pys-
Muolaan pitäjän Kattilaojan lohkolla.
miehistö kokonaan”.
tyneet vetäytymään taakse, vaikka käsky sii-
Päämajalle oli karmea yllätys, että ankara
14.2. käskettiin 1.pat. hälytysvalmiu-
hen oli annettu. Ajoittain käytiin kirjaimel-
talvi jäädytti Suomenlahden panssarivaunuja
teen vihollisen painostaessa ankarasti Kir-
lisesti käsikähmäotteluita puukoin ja muin
kestäväksi. Vihollinen käynnistikin helmi-
vesmäen ja Terenttilän lohkoja. Taistelut
lähitaisteluasein. Selän kääntäminen lähellä
kuun jälkipuoliskolla voimakkaan hyökkä-
saavuttivat siihen mennessä raivoisimmat
olleelle viholliselle olisi merkinnyt varmaa
yksen Viipurinlahtea pitkin kohti kaupunkia
mitat ja molemminpuoliset tappiot nousivat
tuhoa. Myös vihollinen alkoi väsyä, mikä
tuoden alueelle uusia panssarivaunuja jatku-
suuriksi. Vihollisen etuna oli, että joukkoja
mahdollisti 1. pataljoonan vetämisen lepoon
vana nauhana. JR68:n joukoissa taistellut
voitiin täydentää. Suomalaisten joukkojen
25.2. Levon aikana kunnostettiin korsuja ja
Kalle Rantanen kaatui(katosi) 19.2. Viipu-
harvenneita rivejä ei pystytty paikkaamaan –
saunottiin. 6.3. aamulla 1.pat. oli taas etu-
rinlahdella. Vihollinen valtasi Viipurinlah-
miehiä ei riittänyt, vaan yhä vähälukuisempi
linjassa. Vihollisen armoton raskaiden asei-
den saari saarelta ja murtautui 10.3. maihin
joukko vastasi etulinjan kestävyydestä. Patal-
den tuli oli sortanut taisteluasemat. Manner-
Viipurin länsipuolella Viipurin-Helsingin
joona pääsi yöksi lepoon, paitsi osa miehistä
heim-linja oli sillä kohtaa käytännössä vain
maantielle, josta se sai noin 10 km leveän
puolet
Viipurinlahden-Viipurin-
Putkilahden
7
Kylälehti
ja 7 km syvän sillanpääaseman.
Viipu-
rin seutua puolustaneista putkilahtelaisista
Koulun mamman munkkiresepti
22-vuotias Esko Könnö (2. prikaati) kaatui
12.3. Viipurin maalaiskunnan Näätälässä,
Elok 12.1935
22-vuotias Lauri Mattila (4. prikaati) kaatui
Kirjoitan tähän ”Koulun mamman” munkkireseptin:
(katosi) 23.2. Viipurin maalaiskunnan Hon-
I
Etsitään keittokirjasta joku piparkakkutaikinan ohje.
kaniemellä ja Eino Saarinen (JR68) kaatui
II
Valmistetaan summamutikassa munkkitaikina (suudaa ainakin 2 kukkuu teelusik)
10.3. Viipurin kaupunkialueella Naulateh-
III
Paistetaan pari – kolme munkkia.
taan luona.
IV
Lisätään jauhoja niin paljon, että taikina ei sekaannu kun välittömästi
nyrkkivoimalla.
Sota loppuu Talvisota päättyi 13.3.1940.
V
Paistetaan vielä 1 kpl munkkia.
Mannerheim-linja kesti Taipaleessa murtu-
VI
Sitten pistellään taikinasta vehnäspellille lusikalla nyrkin kokoisia kasoja ja
matta sodan loppuun saakka. Viipurin kes-
paistetaan hyvin epätasaisessa uunin lämmössä.
kusta pysyi suomalaisten hallussa, ja linnan
VII Nautitaan kuuman sumpin kera.
tornissa liehui Suomen lippu sodan loppuun
Uskokaa tai ette, mutta ne ovat hyviä. Helvi
asti. Se vedettiin alas, kun suomalaisjoukot
J.K. Jauhoja niin paljon että pussi tyhjenee.
rauhansopimuksen mukaisesti vetäytyivät
kaupungista. Rauhanehdot olivat ankarat,
Rauha Aulaksen Jokamiehen päiväkirjat
Neuvostoliitto liitti itseensä laajoja alueita,
Tapio Leinon arkistot
joita se ei ollut pystynyt valloittamaan. Erityisen pahasti suomalaisten mieliä kirveli
kolmen voittamattoman kaupungin, Viipu-
Luolaelämää
rin, Käkisalmen ja Sortavalan menettämi-
Osmo Salmisen kertomuksia museoesineistä
nen.
N:O 418. PUINEN SYÖMÄKAUKALO
olla kovin puiset oltavat. Akan olivat eräät il-
men ja Kurkijoen kautta uudelle valtakun-
Salolan torpan läheisyydessä on luola, jos-
kikuriset metsäajomiehet luolan lähettyvillä
nanrajalle Saaren pitäjään, jossa alkoivat
sa ihmisiä on kaiken todennäköisyyden ja
ajellessaan sittemmin polttaneet. Se oli ollut
uusien asemien rakennustyöt. Ensimmäiset
otaksumien perusteella ollut ison vihan ai-
haarukkapuusta tehty kömpelö akan (väi-
miehet pääsivät kotiin huhtikuussa, viimei-
koina sotaa paossa. Siellä on ollut enemmän-
tys) kuva, mikä vastasi Rutavaarin omituista
set miehet kotiutettiin kesäkuussa 1940.
kin aikaisempina aikoina kaikenlaatuisia
mielikuvaa, sillä akkahan oli hänen omaa
Kaikkien papereissa luki: ”Kotiutettu tois-
puusta valmistettuja ruokailuastioita, mut-
tekoaan.
taiseksi”.
ta ne ovat tavalla tai toisella tuhoutuneet.
– Kesällä 1947 majaili samassa luolassa
Ainoastaan tämä kaukalo, jota on lautasen
ilvesperhe. Sen tapasi Liikolan emäntä siellä
asemasta aikoinaan käytetty, on Kalle Rai-
kulkiessaan. Ilvesemo oli ollut kovin vihai-
talan (Raitalan isännän) ansiosta pelastunut
nen luolan lähettyvillä. Emännällä oli ollut
Keskeiset lähteet:
jälkimaailman katseltavaksi. Hän myöskin
aikomus käydä katsomassa luolaa sisältä,
Mikko Strang (toim.): Rakkaudesta maahan
kertoi, että mainittua luolaa käytti vanhoil-
mutta matka nousi pystyyn. Vasta sitten,
ja kansaan - Korpilahden veteraanimatrikke-
ta ihmisiltä saamiensa tietojen mukaan eräs
kun hän oli huutanut kurkun täydeltä, pääsi
li
Rutavaariksi nimitetty vanha höperö mies.
hän jatkamaan matkaansa. Ilves oli seuran-
Kimmo Sorko: Keskisuomalaisten Taipale
Tämä mies asui siellä pitkät ajat. Söi ruo-
nut perässä vielä pitkän matkaa. Sellaisia ovat
1939-1940
kansa, mikäli hänellä keittoruokaa oli, tältä
luolan nykyiset asukkaat. Entisistä emme
Ari Raunio, Juri Kilin: Talvisodan taisteluja
puiselta lautaselta. Kaiken lisäksi hänellä oli
paljoakaan tiedä. Rauha heidän tomulleen.
JR19 marssi hiihtäen (120 km) Käkisal-
Risto Perttula
puusta tehty akkakin, joten ukkoparalla taisi
Putkilahden
8
Kylälehti
Tämän kuvan Senja Lankisesta
hanhenrintaa ja marinoitua kantarellia. Pää-
on ottanut Vesa Lankinen
ruokana oli luomuhärän sisäfilettä ja haudutettua potkaa kahdella kastikkeella.
Pääruoan jälkeen nautiskelimme erilaisia juustoja ja jälkiruoaksi saimme herkullista vadelma-jogurttimoussea, mesiangervo
Töpinpohjalta
PROvoittajaksi
creme bruleeta ja lakritsimascaronea. Eikä
tässä vielä kaikki, vaan PRO 10-vuotis leivos, kahvi ja konjakki kruunasivat koko
mahtavan aterian. Niin, viiniä, olutta ym.
juomia tarjoiltiin läpi koko aterian. Tarjoilijoita oli lähes sata hoitamassa illan ruokailua.
Ihaillen katsoin heidän jouhevaa työskentelyään, sillä kaikki tuntui sujuvan käsikirjoi-
Lokakuun 26. päivä olin lähdössä iltapäi-
tuksen mukaan.
vällä töistä kotia kohti kun Aromi-lehdestä
Tunnelma koko gaalan ajan oli välitön ja
(ruoka- ja juoma-alan ammattilaisten lehti)
hauska. Juontajat Heikki Paasonen ja Maija
soitettiin ja onniteltiin, että olen päässyt
Ijäs tekivät illasta rennon hauskoilla puheil-
36:n finalistin joukkoon. Minut kutsuttiin
laan. Ohjelmassa oli stand-up komiikkaa
Finlandia-talolle loppufinaaliin, jossa 36:sta
sekä erilaisia musiikki- ja tanssiesityksiä.
hotelli-, ravintola- ja cateringalan ammatti-
sekä terve ammattiylpeys ja kyltymätön tie-
Jännitys oli huipussaan kun me kolme
laisesta valittaisiin 12 parasta. Olin ällikällä
donjano. Aiemmin palkinnon ovat saaneet
finalistia odotimme voittajakirjeen avausta
lyöty ja kysyin toimittajalta kuka tämän kai-
muu muassa Jyrki Sukula, Satu Tiivola ja
ja tuloksen julkaisua yleisön edessä. Tun-
ken takana on? Hän vastasi, että oma työyh-
Päivikki Palosaari.
tui, että se hetki kesti ikuisuuden. Tunne
teisöni, Kortepohjan koulun henkilökunta
Päivää ennen PRO-gaalaa 14 arvovaltai-
oli sanoinkuvaamaton kun minut oli julis-
oli minua ehdottanut tunnustuspalkinnon
sesta jäsenestä koostuva tuomaristo valitsee
tettu voittajaksi ruokapalvelun työntekijän
saajaksi.
kunkin sarjan voittajan. Kriteereinä olivat
sarjassa. Sain hienon tunnustuspalkinnon,
ammattitaito, esikuvallisuus ja asenne.
kukat, Arla Ingmanin (joka sponsoroi ruo-
Kiitin koulun henkilökuntaa ja tarjosin
kakkukahvit. Päätimme porukalla, että haen
PRO-gaalassa oli juhlimassa 36 finalis-
kapalvelun työntekjöitä) ”salaisen kirje-
”pojan kotiin” Helsingistä. Joulukuussa
tin lisäksi lähes sata entistä voittajaa sekä
kuoren” sekä diplomin. Pidin kiitos-puheen.
saivat kaikki halukkaat kannustaa ja antaa
yli neljä sataa muuta juhlijaa. Me finalistit
Takahuoneessa oli vielä haastattelu Aromi-
kommentteja minusta Aromi-lehden toi-
saavuimme Finlandia-talolle puolta tun-
lehteen ja valokuvaus, jonka jälkeen pääsin
mitukselle internetin välityksellä. Tein kyllä
tia ennen muita. Meidät kutsuttiin Vip-
omaan pöytääni seuraamaan muiden finalis-
itsekin tuttavapiirissä ”vaalityötä” ahkerasti
huoneeseen kuohuviinille ja kerrattiin illan
tien palkitsemista. Minun avecina oli avio-
ja skypetin kaikille ulkomaalaisille ystävilleni
ohjelman kulku ja illan marssijärjestys lavalle
mieheni, joka istui samassa pöydässä kans-
asian tiimoilta.
saavuttaessa.
sani. Helsingissä mukana kannustamassa
Hotelli-, ravintola- ja catering-alan
Saimme ihastella kauniisti katettuja
Oscarit jaettiin Finlandia-talolla 19.1.2012
pöytiä viidelle sadalle hengelle ennen kuin
järjestetyssä gaalassa nyt 10. kerran. PRO-
muut juhlavieraat päästettiin pöytiin istu-
tunnustuspalkinnon saajien sarjoja on 12
maan. Jokaisella oli omat paikat ja nimila-
ja ehdokkaat työskentelevät erilaisissa teh-
put pöydissä. Illan menu oli mahtava. Alku-
tävissä ympäri Suomea. Finalisteja yhdistää
cocktail, alkuruoka 1 johon kuului erilaisia
intohimo työtään ja ammattiaan kohtaan
kala-annoksia, alkuruoka 2 taas piti sisällään
olivat myös esimieheni ja Jyväskylän kaupungin Kylän Kattauksen liikelaitosjohtaja.
Lämmin kiitos kaikille putkilahtelaisille
tuesta ja kannustamisesta kisassa.
Senja Lankinen o.s Järviniemi
Putkilahden
9
Kylälehti
Tapahtui Tammijärvellä
Marraskuun 11.1934
Jenny Ruth ja Eemil Ahti vihittiin tänään sulhasen kotona Tammijärven Kir- tietysti pelkäsi vastavihitty vaimo, mutta huomasin hänen
konmiehellä. Olimme siellä emännän tulijaisissa, jotka olivat kuten häät aina- työllä tuskaansa tukahduttavan. Kiertyipä jo kyynelkin joikin, koska kerran vihkiminenkin toimitettiin samassa tilaisuudessa.
hinkin silmäkulmiin puhellessa siitä, miten pahimmassa
Ihmisiä oli paljon, ruokaa yllin kyllin ja kahvia enempi kuin juoda jakset- tapauksessa matka voisi päättyä.
tiin.
Onneksi ei tätä pelonalaista tilannetta kestänyt tunti-
Suuri osa putkilahtelaisista yöpyi taloon. Niin myös Marjatta ja minä sekä kaupalla, sillä jopa näkyi isännän valkea paita ja saatettiin
Erkki. Siskonpeti tehtiin salin lattialle ja siihen sitä sai suoristettua veljetkin. todeta, että siinä istui itse isäntä rattailla suorana ja terveenä
Seitsemäntoista nukkujaa samassa huoneessa. Me muutamat, kuten Mattilan ohjaten aikeissaan epäonnistunutta karkulaista. Riemulla
Lyyli ja Saara, Erkki ja minä saimme ojentautua sohville ja sänkyyn. Yksi ker- otettiin isäntä vastaan. Uskallettiin jo nauraakin tapahturallaan painauduttiin petiin (minä ensimmäisenä) toisten tanssiessa avarassa malla ja monenlaiset vitsit siitäkin veisteltiin.
tuvassa. Kello oli 3.45 kun viimeinenkin tuli ottamaan sijansa vapaaksi jääneestä paikasta.
Vaikka oli jo pikkutunnitkin kuluneet, ei väsymys kovinkaan vaivannut ja
Sellainen oli ”Rymy-Eetun” häämatka. Tuli niin äkkilähtö, ettei ehtinyt emäntäänsä mukaan ottaa.
Aamiaisen syötyämme oli aika meidän viimeistenkin
se näkyi siitä, että vitsit ja sukkeluudet sinkoilivat toinen toistaan mehevim- vieraiden lähteä talosta. Hyvästelimme, lähdimme ja toipinä. Tuskinpa olisi maltettu lakata juttuamasta, ellei ovenraosta olisi ilmes- vomme, että taloon jäi onni ja rauha.
tynyt käsi, joka painoi sähkönappulasta ja niin olimme yht’äkkiä yön pimeyRauha Aulas
dessä. Ymmärsimme tarkoituksen ja olimme aivan hiljaa.
Pian alkoi kuulua nukkuvain tasaista hengitystä, joka vähitellen vaihtui
”Jokamiehen päiväkirjat”
epätasaiseksi kuorsaukseksi. Minä vaan valvoin, sillä jalkani, joka on kipeä, ei
Tapio Leinon arkistot
suonut minun nukkua oikein uneen.
Kello puoli seitsemän alkoi petiltä kuulua hiljaista kuisketta ja kun
kysäisin:”Kuka unissaan puhuu?” olivat kaikki heti hereillä.
Nuorikot nukkuivat viereisessä huoneessa ja me herätimme heidät lau-
HANKI UUDET JÄTEASTIAT MEILTÄ
KOTIIN TOIMITETTUINA
lulla: Mull’ laakson liepehillä. Parin tunnin hiljaisuuden päälle alkoi taas
homma ja huiske. Toimekas uusi emäntä korjasi pian hänelle ominaisella
ripeydellä petimme pois lattialta ja kohta oli sali kunnossa vastaanottamaan
600 ltr
uusia vieraita.
Eräs häävieraiden hevonen alkoi pihalla seistessään kyllästyä koko häähommaan ja piti parhaana poistua talosta ja sen vuoksi se riipaisikin itsensä
240 ltr
irti ja alkoi täyttä vauhtia rientää kotoansa kohden.
Sukkela oli hevonen aikeissaan, mutta sukkela oli talon isäntäkin, joka
pyrynä tuoksahti salista ulos ja viivana ennen muita painalsi karkulaisen
jälessä. Sai kun saikin rattaiden takaosasta kiinni ja pian istui isäntä karkulaisen kärryssä, mutta minkäs teet, hevonen ei pyynnöillä pysähtynyt ja ohjaksia
ei ollut.
Niin menivät näkymättömiin isännän istuessa pienessä pakkasessa paitahihasillaan rattailla hevosen laukatessa täyttä vauhtia ja meidän katsellessa
neuvottomina heidän jälkeensä, vielä sittenkin kun emme mitään nähneet.
Me monet pelkäsimme, että matka voi päättyä onnettomasti. Enimmän
<> JÄTTEENKULJETUS
<> VAIHTOLAVAT
<> LOKAHUOLTO
<> VIEMÄREIDEN AVAUKSET
<> JÄTEHUOLTOTUOTTEIDEN
MYYNTI
S I H VA R I OY
www.sihvari.fi, info@sihvari
Puh. 010 525 1640
Putkilahden
10
Kylälehti
työ on paljon suurempi kuin sähköuunin
kanssa. Olisiko siinä yksi syy, miksi kotileivänteko vähenee?
Tuota Nurmelan talon juurta olen sit-
Lämmintä
temmin jakanut ystäville, ja se on kauttani
levinnyt jo laajalle. Minun kauttani lähteneellä juurella leivotaan Porissa, Alajärvellä,
leipää
Nivalassa, Jyväskylässä ja tietenkin täällä
kotikaupungissamme useassa kodissa. Olen
Vuosia sitten mökkireissulla pysähdyimme
vilassa pudisteltiin päätä kyselijöille. Leipo-
pannut merkille, että marketin hyllystä
menomatkalla Virran Puodin eteen eväitä
minen oli loppunut ja suosikkituotteemme
häviävät nopeasti lähimyllyn 5 kg:n ruisjau-
ostamaan.
poistunut markkinoilta. Autossa vallitsi syvä
hopussit. Jauhoa pitää välillä oikein etsiä ja
hiljaisuus. Viimein joku sanoi: ”Hartolaan
pitää kotona pientä varmuusvarastoa.
Noukimme leipälaatikosta komean reikäleivän: halkaisija oli 30 – 40 cm, reunat
emme poikkea enää ikinä.”
Viime syksyn mökkimatkalla pysäh-
rapeat, hyvin paistuneen näköinen. Ihai-
”Päijänteen leivän” veroista en mistään
dyimme Virran Puodin eteen. Kauppa oli
limme komeutta ja ajoimme perille. Nälkäi-
saanut vaikka etsin. Ylipäänsä tuoteselos-
suljettu. Joku toinenkin asiakas poikkesi
sinä revimme paketin kiireesti auki, voi vain
tuksia tutkiessani huomasin, että leipä, jossa
tieltä kokeilemaan lukittua ovea, mutta
esille ja viipaleet haukattiin kuistilla Päijän-
olisi valmistusaineina vain perinteisesti vesi,
kiinni oli. Haikein mielin muistelin ”Päi-
teen loiskiessa kallioihin. Surimme ainoas-
ruis ja suola, oli hyvin harvinainen. Enim-
jänteen leipää”. Huomasin sitten ruispellon
taan, ettei juuri mitään jäänyt jäljelle. Jospa
mäkseen kauppojen myyntileipiin oli lisätty
lähellä kauppaa. Joku kuitenkin kylällä kylvi
huomenna olisi savukalaa, niin sen kanssa
hiivaa, vehnää ja sen sellaista, täysin tarpeet-
ruista ja ehkäpä joissakin kylän taloissa,
maistuisi…
tomia lisiä. Kun sitten vielä sain selville, että
ehkä monissa, on tallella ikiaikainen ruis-
Otimme tavaksi ostaa leipää mennen
paikallinen leipätehtaamme tuotti valmiit
leivän juuri, jolla on sadat vuodet leivottu
tullen mökkimatkoilla. Nimitimme sitä
taikinat meren takaa Latviasta ja vain pais-
talon omaa leipää. Mikä aarre! Samalla
”Päijänteen leiväksi”, ja riippuvaisuutemme
toi leipänsä täällä, tunsin itseni totaalisesti
juurella esiäidit ovat hapattaneet taikinan,
löytöömme kasvoi niin, että jos tuote jos-
petetyksi.
alustaneet sen omalla rukiilla ja alustamisen
kus oli puodissa loppuunmyyty, pettymyk-
Päätin yrittää itse. Minulla ei ole leivin-
jälkeen viiltäneet pintaan ristikuvion siuna-
semme oli suuri. Eihän tuota mahtileipää
uunia, enkä ollut koskaan leiponut ruislei-
uksen merkiksi. Taitavat kädet ovat leipo-
tietenkään Putkilahdessa leivottu, mutta
pää. En ollut edes nähnyt oikeaa ruisleivän
neet leivät, kohottaneet ne tuvan lämmössä
kylä ja leipä kuuluivat mielessämme saumat-
paistoa. Onnistuin kuitenkin saamaan hie-
ja lopulta paistaneet omassa leivinuunissa.
tomasti yhteen.
non leipäjuuren: mutkien kautta käsiini
Väki on tuntenut leivän tuoksun pihalle asti
Huomasimme, että valmistaja oli Uitok-
joutui Nurmelan talon juuri Lentiirasta. Sen
töistä palatessaan. Omaan leipäjuureen on
sen leipomo Hartolassa. Opimme poikkea-
ikää ei kukaan tiedä. Kukaties sen alku on
suhtauduttava vakavasti, sitä on vaalittava ja
maan Hartolaan kotimatkalla, jos leipää ei
niiltä ajoilta, kun Kainuussa alettiin leipää
hoidettava ja siirrettävä ruisleipäperinnettä
Virran Puodissa ollut. Hartolassa hamstra-
tehdä. Mukana sain 4-sivuiset seikkaperäiset
eteenpäin.
simme makulatuuripaperiin käärittyjä lei-
ohjeet. Tämähän on tiedettä ja taidetta, mie-
piä useampiakin ja kuljetimme niitä auton
tin, mutta ryhdyin puuhaan. ”Päijänteen lei-
Joulukuun pimeyteen sateen keskelle
perälle kaksin käsin kotiin viemisiksi. Lei-
vän” veroista en ole onnistunut leipomaan,
tipautti posti Putkilahti-lehden tärkeine
pien lämpö huokui sormiin paperin läpi ja
mutta ihmeen hyvää leipää kuitenkin. Usean
uutisineen. Lähettelin tekstiviestejä ympä-
autossa tuoksui puhdas ruis…
vuoden aikana taito on kasvanut ja myytti
riinsä: Kauppa aukeaa jälleen! Hienoa!
***
Eräänä kesänä leipää ei enää löytynyt
siitä, ettei sähköuunissa paistu oikeaa ruis-
Virran Puodista. Hartolassa leipomo oli
leipää, on kohdallani murtunut. Itse asiassa
teksti: Tarja Nuolioja
suljettu, uunit kylminä ja kaupoissa ja kah-
uskoisin, että aitoa leivinuunia käyttäen
kuva: aune Turunen
Putkilahden
11
Kylälehti
Wanhat kuvat
1940-luvulla Putkilahdessa oli virkeätä maatalouskerhotoimintaa. Kylän nuorilla oli omia kasvimaita joita he hoitivat kerhoneuvojan
opastuksella. Nuorille järjestettiin myös erilaista yhteistoimintaa, muun muassa retkiä.
Tässä kuvassa maatalouskerholaiset ovat ryhmittyneet valokuvaan Koutturin laivalaiturille, josta he ovat lähdössä isolla laivalla
(Suomi tai Jyväskylä) retkelle Lahteen. Kuva on vuodelta 1941.
Kuvassa ylhäältä vasemmalle: Lyyli Autioniemi, Irja Oksanen, Sylvi Kivinen, Aili Perälä, Airi Hakanen, Ulla Hakanen, Elli Elfvengrén, Hertta Sorsa, Toini Rantanen, seuraava rivi vas. Anna-Liisa Elfvengrén, Terttu Stenroos, Hilkka Toivola, Maire Hakanen,
Kirsti Nieminen, Ester Kaunisto, vieressään kerhoneuvoja Jenny Kaunisto, seuraava rivi vas. Pirkko Niemelä, Raija Järvinen, Eero Elomaa, Aimo Elfvengrén, Antero Reina, alarivi vas. Mirja Pienonen, Kirsti Salminen, Risto Mikkola, Esa Elfvengrén, Osmo Elfvengrén,
(tuntematon).
Kuva: Enna ja Onni Sorsan kokoelmat
LÄHETTÄJÄ:
PUTKILAHDEN KYLÄLEHTI
VESPUOLENTIE 1977 B1
41870 PUTKILAHTI, FINLAND
PARTURI-KAMPAAMO
ovi &
aikku
JENNA: 050 528 5612
NOORA: 041 505 6317
HEIDI: 040 353 3015
HPN-Pelti
MARTINPOLKU 13C19
41800 KORPILAHTI
rakennuspeltityöt
ammattitaidolla
MYÖS RAKENNEKYNNET!

0500 615263
L M - S Ä H KÖ
Korpilahdentie 808
19920 Pappinen
0400 476 559
www.hpn-pelƟ.fi/
KoppelkallionƟe 1 B 9
41800 KorpilahƟ
Referensikohde Putkilahdessa:
Koulupuiston uusi katto (2004)
 sähköasennukset
 teleasennukset
 sähkösuunnittelu
KORPILAHDEN
APTEEKKI
p. (014) 821 775
Avoinna:
ma - pe 9 - 17
la 9 - 13
LUHANGAN
SIVUAPTEEKKI
p. (014) 877 271
Avoinna:
ma - pe 9.30 - 16.00
www.korpilahdenapteekki.fi
Paikallista Palvelua!
•Päivittäistavarat
Päi i äi
•Seon automaatti: bensiini,
polttoöljy ja diesel
•Puutarhatuotteet
•Ravintola Uppotukista
avoinna arkisin klo 9-15,
keittolounas klo 11–14
•Internet asiakaskäytössä
Tervetulo
a!
Palvelemme: ma-pe 9-18, la 9-16, su 12-16
MARKET LUHANKA
Rantatie 1, Luhanka puh. 040 865 3117