docAlkuaineanalytiikka (AAS, ICP-OES, ICP-MS)
download 
Report Transcription
Alkuaineanalytiikka (AAS, ICP-OES, ICP-MS)
Analyysi 49. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 2/2012 ILMOITUS Alkuaineanalytiikka (AAS, ICP-OES, ICP-MS) Molekyylispektroskopia (FTIR, NIR, Raman, UV-VIS) Mikroanalytiikka (EDS, WDS, EBSD, XPS) Mikroaaltotekniikat (märkäpoltto, kuiva-aine yms.) www.laboratorioalanliitto.fi Satakunnan Laboratorioalan yhdistys ry. ELINTARVIKEALAN KOULUTUS JA HYGIENIAPASSI 11.–12.10.2012 Hotelli Cumulus Koskikatu, Tampere Torstai 11.10. Luento 08.45–Tulokahvi 09.00–09.45 Mikrobit ympäristössämme 10.00–10.45 Ruokamyrkytykset 11.00–11.45 Hygieeniset työskentelytavat ja henkilökohtainen hygienia 11.45–12.45Lounas 12.45–13.30 Gluteenittomien elintarvikkeiden valvonta 13.45–14.30 Salmonella, elintarvikkeet 14.30–15.00Kahvi 15.00–15.45 Campylo ja Listeria, elintarvikkeet/vedet 16.00–16.45Työhyvinvointi Hotelliyöpyjille päivällinen Lopullinen ohjelma tulee liiton www-siv uille toukokuun aikana! Luennoitsija Riika Adamson, mikrobiologi Riika Adamson, mikrobiologi Riika Adamson, mikrobiologi Päivi Kanerva, ETM, Helsingin yliopisto Kouluttaja tarkentuu myöhemmin Kouluttaja tarkentuu myöhemmin Kouluttaja tarkentuu myöhemmin HYGIENIAPASSIN SUORITTAJILLE aamupäivän luentojen lisäksi: 12.45–13.00 Puhtaanapito 13.00–13.45 Omavalvonta ja lainsäädäntö 14.00–15.00 Osaamistesti 15.00–Kahvi Riika Adamson, mikrobiologi Riika Adamson, mikrobiologi Riika Adamson, mikrobiologi Perjantai 12.10. Luento Luennoitsija 09.00–09.45 Muuntogeenisten elintarvikkeiden lainsäädäntö ja valvonta 10.00–10.45 Luminometriset tutkimukset elintarviketeollisuudessa 11.00–11.45 Aistinvarainen arviointi 11.45–12.45Lounas 12.45–13.30 Vesien mikrobiologiset tutkimukset 13.45–14.30 Elatusaineiden laadunvarmistus 14.45– Kahvi ja koulutustilaisuuden päätös Sanna Viljakainen, ylitarkastaja, Evira Tuomas Virtalaine, toim. johtaja, Net-Foodlab Oy Hanna Jatila, ETM, Valio Oy Kaisa Aro, mikrobiologi ETM, KVVY Kaisa Aro, mikrobiologi ETM, KVVY Tiedustelut ja lmoittautuminen viimeistään 9.9.2012 mennessä • Ilmoittautumisen yhteydessä kerro suoritatko hygieniapassin. hanna-liisa.suominen@pp.inet.fi, puh. 040 829 2141 tai marja.leena.mattila@tampere.fi Kurssin hinta täysihoitoineen sisältäen kurssimateriaalin, ohjelman mukaiset ateriat, majoituksen 2hh (lisämaksusta 1hh): • jäseniltä 520 b, ei jäseniltä 670 b • ei majoittuvilta jäseniltä 430 b, ei jäseniltä 570 b • yhden päivän hinta jäseniltä 260 b, ei jäseniltä 330 b Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme toimisto- ja varauskuluina 90 b. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin. Tervetuloa koulutukseen! Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistys ry / Suomen Laboratorioalan Liitto ry 2 ANALYYSI 2/2012 Analyysi Jaana Vainio Lepomäentie 4, 21380 Aura GSM 044 284 9199 jaana.vainio@laboratorioalanliitto.fi Talous Sinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2, 20400 Turku puh. koti (02) 247 2356, 050 534 1718 puh. työ (02) 333 7047 sinikka.kollanus@utu.fi Ilmoitukset Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto puh. työ (02) 333 7410 GSM 050 338 1696 ann.wierda@utu.fi Markkinointi Jouko Marttila Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo puh. työ. 010 426 4119 GSM 050 490 6787 jouko.marttila@laboratorioalanliitto.fi Julkaisija Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toimituksen osoite Analyysi / Jaana Vainio Lepomäentie 4, 21380 Aura jaana.vainio@laboratorioalanliitto.fi Painatus Offset Ulonen Oy puh. 010 841 1510 ISSN1459-0999 Analyysi 49. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti Alkuaineanalytiikka (AAS, ICP-OES, ICP-MS) Mikroanalytiikka (EDS, WDS, EBSD, XPS) Mikroaaltotekniikat (märkäpoltto, kuiva-aine yms.) SISÄLLYSLUETTELO Elintarvikealan koulutus..................................... 2 Päätoimittajalta................................................ 4 Kultamalmien prosessointi................................. 6 Sarjakuva: Toisenlaista kemiaa........................ 11 Puheenjohtajalta............................................. 12 Taitajamestarit Jyväskylässä............................. 13 Green Office tuo ekotekoja toimistoon.............. 16 Vanhojen aktiivien kokoontuminen Turussa........ 18 Sudoku......................................................... 20 Liittohallitus esittäytyy: Tiedottaja...................... 21 Tiedot talteen................................................. 22 Osoitteen- muutokset Toini Turtiainen Rätiälänkatu 11 c 34, 20810 Turku toini.turtiainen@dekra.com puh. 040 542 5395 Sähköpostin parhaat käytännöt........................ 24 Jäsentapahtuma Oulussa................................. 26 Yhdistykset toimivat........................................ 27 Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2012 Tapahtumien ABC.......................................... 28 Nro Sudokun ratkaisu........................................... 28 Ilmestyy Aineisto toimitukselle 3 14.9.201215.8.2012 4 7.12.20125.11.2012 Yhdistykset ja toimihenkilöt.............................. 30 Palvelukortti................................................... 31 www.laboratorioalanliitto.fi ANALYYSI 2/2012 2/2012 Molekyylispektroskopia (FTIR, NIR, Raman, UV-VIS) www.laboratorioalanliitto.fi 441 704 Painotuote I ILMOITUS Päätoimittaja, tilaukset Analyysi 2/2012 3 Päät o imit t ajal t a ”Päät pilvissä, jalat maassa” H telin kuitenkin koko ajan, että kerro lisää, keruhtikuussa pidettiin Aulangolla Liittovaltuusro lisää!" Myös jatkokoulutusta pyydettiin. Tyyton kokouksen yhteydessä myös Puheenjohtyväisiä oltiin myös siihen, että ehdotetut ratkaitajapäivät. Yhdistysten puheenjohtajat, tiedotsut olivat ilmaisia. Voit lukea Jannen oppeja sitajat, Liittohallitus sekä Liittovaltuusto haluttiin vuilta 22–25. kerätä pitkästä aikaan yhteen vaihtamaan ajaKoulutuksen jälkeen Liittovaltuusto kokoontui tuksia ja saamaan koulusta. vielä kokousta alustavaan keskustelutilaisuuteen. Lauantaipäiväksi meitä oli saapunut koulutSamaan aikaan loppuporukka ideoi nettisivuja tamaan Janne Ansaharju Turusta. Päivä kului ja tiedotusta. Ripeästi pääsi vielä käymään kyl”Jalat maassa ja työkalut pilvessä”-teeman papylässäkin. Illalla oli mahdollisuus myös tanssia, rissa. Koulutus käsitteli sosiaalisen median ja sillä samaan aikaan hotellissa oli miesvaltaisen internetin hyödyntämistä yhdistystoiminnassa. Konepäällystöliiton tilaisuus. Sähköposti ja internet ovat tuoneet paljon Sunnuntaina oli luvassa ensin Liittovaltuuston uutta, mutta myös haasteita yhdistystoimintaan. kokous. Sen jälkeen pääNäihin ongelmiin haluttoimittaja kertoi tiedotustiin kuulla ratkaisuja. Livinkkejä. Tiedottaminen säksi haluttiin kuulla uuTiedottaminen on muuttunut on muuttunut paljon sähsista mahdollisuuksista, paljon sähköpostin köpostin ja nettisivujen jotka helpottaisivat jatja nettisivujen myötä. myötä. Ongelmaksi on kossa viestintää, asioimuodostunut tiedonpaljoden jakamista ja kokoOngelmaksi on muodostunut us ja laajuus. Miten saauksia. Ongelmaksi toitiedonpaljous ja laajuus. da oma viesti läpi ja luminnassa on koettu erietuksi. Erityisesti viestien tyisesti sähköpostin tuoja tiedotteiden ulkoasuun mat haasteet mm. virja selkeyteen tulisi kiinnittää huomiota. Lisäksi heelliset sähköpostiosoitteet, ylipitkät viestiketjos tiedotteiden ulkoasu on yhtenäinen ja lähetjut ja tiedostojen jakaminen. Janne kertoikin täjänä sama henkilö, yhdistetään ne helposti heheti alussa, ettei keksi sähköpostista muuta poti tiettyyn toimijaan. sitiivista kuin että se on kaikilla käytössä. Ennen kotiin lähtöä liiton puheenjohtaja Jaa”Oppilaat” olivat innokkaita ja esittivät kyna kertoi liiton toimihenkilöiden sekä yhdistyksymyksiä laidasta laitaan. He olivat koulutuksen johtokunnan jäsenten tehtävistä. Toimintaan seen tyytyväisiä ja kaikki jaksoivat kuunnella on tullut paljon uusia ihmisiä mukaan, joten on kiinnostuneina, vaikka tiukan aikataulun tahyvä kerrata mitä tehtäviä kuuluu jokaisen toikia ei paljon taukoja ollut. Koulutuksen jälkeimenkuvaan. Puheenvuoroista huomasikin, että siä kommentteja oli mm. "En ajatellut, että noin osa asioista oli epäselviä, jopa allekirjoittaneeltylsästä aiheesta saa noin hyvän koulutuksen". lekin. Tai "Kun näin aiheen, ajattelin etten osallistu Viikonlopun antiin oltiin tyytyväisiä. Kritiikkoko koulutukseen. Koulutuksen edetessä ajat- 4 ANALYYSI 2/2012 Xxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxx kiä tuli ainoastaan tiukasta aikataulusta. Keskusteluun ja tutustumiseen ei jäänyt tarpeeksi aikaa. Mutta jatketaan tällä sitten ensi kerralla. Itselle oli erittäin mukavaa huomata, että mukana oli paljon uusia kasvoja ja myös nuoria. Mukavinta näissä yhteistilaisuuksissa on kuitenkin aina nähdä ihmisiä joka puolelta Suomea. Välimatkat, eri alan työpaikat, työllisyys sekä alueellinen ammattikoulutus vaihtelevat eripuolilla Suomea suuresti. Onkin erityisen tärkeää, että toiminta kattaa koko Suomen ja ottaa huomioon kaikkien alueiden paikalliset ongelmat. Toivottavasti koulutusten anti otetaan nopeasti käyttöön yhdistyksissä ja liitossa. Lisäksi toivon, että tilaisuus antoi uutta intoa ja energiaa yhdistysten toimintaan. Lopuksi vielä: Nauttikaa kesästä! Antakaa ajatusten lentää ja unelmoikaa tulevasta. Ottakaa rauhallisesti ja antakaa kesän jalostaa ideoista parhaimmat. Pitäkää pää pilvissä, mutta jalat maassa! n ANALYYSI 2/2012 Jaana Vainio 5 Reijo Kalapudas Tekniikan lisensiaatti Kulta 1 Taustaa – mikä kullassa kiehtoo ? Kulta on kiehtonut ihmiskuntaa jo vuosituhansia ainutlaatuisten ominaisuuksiensa ja suhteellisen harvinaisuutensa vuoksi. Eikä kullan vetovoima ole laantunut, onhan sen hinta noussut hurjasti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja se on edelleenkin hyvin haluttu sekä sijoituskohteena että koruina. 1.1 Kullan ominaisuudet •Au (aurum), järjestysluku 79, atomipaino 196,967 •Suuri tiheys 19,32 g/cm3 •Sulamispiste 1064 oC •Johtaa hyvin sähköä ja lämpöä •Suhteellisen pehmeä 2,5–3 Mohsin asteikolla, erittäin helposti muokat tavaa, 1 grammasta saa 1 m2 lehtikultaa tai 1 km kultalankaa 6 •Esiintyy luonnossa puh taana alkuaineena sekä osin yhdisteinä (mineeraaleina). •Ei reagoi herkästi, mut ta esim. kuningasvesi ja kloori syövyttävät si tä. Kullan muodostamia yhdisteitä esim. syani dikompleksit, kloridit ja jotkut oksidit. Ei liuke ne vatsassa ja voidaan käyttää ruoan lisäai neena (E-koodi 175). 1.2 Kullan esiintyminen luonnossa Luonnossa kulta voi esiintyä hippuina ja rakeina lähes puhtaana kultana (85–95% Au), jolloin epäpuhtautena on pääasiassa hopea. Jos hopeaa on enemmän, noin 25–55%, nimitetään metalliseosta elektrumiksi. Kultaa tavataan luonnossa myös yhdisteinä, joista yleisimpiä ovat kullan ja telluurin yhdisteet, Au-telluridit, esim. syl- vaniitti (Au,Ag)2Te4. Kulta voi esiintyä myös näkymättömissä sulfidimineraalien kiteissä, suurimpina pitoisuuksina arseenikiisussa (kuten esim. Kittilän Suurikuusikon malmissa) Jokihiekoissa vapaana olevat kultarakeet ovat erotettavissa kullan suureen tiheyteen perustuen käsin vaskoolilla tai isommassa määrin painovoimaerottimilla. Kiintokalliossa oleva metallinen Au tai Au-mineraalit ovat yleensä vapautettavissa omiksi rakeiksiin jauhamalla malmi alle 0,1 mm:n raekokoon, jonka jälkeen kulta on talteenotettavissa rikastus- tai liuotusmenetelmillä. Sulfidimineraalien kiderakenteissa oleva kulta on saatavissa talteen liuotusmenetelmillä. 1.3 Au:n hinta ja tuotanto Kullan hinta on kasvanut voimakkaasti, yli 5-kertaiseksi vuodesta 2001 lähtien. Hinta on nykyisin (huhti 2012) n. 1650 USD/unssi (troy-unssi 31,1 g) eli n.40 euroa/g. ANALYYSI 2/2012 malmien prosessointi Vuonna 2001 kullan hinta oli 300 USD/unssi). Kullan tuotanto maailmassa vuosina 2009–2011 oli noin 4300 t/a, josta 2500 t/a (60%) tuli kaivoksista ja 1800 t/a (40%) kierrätyskullasta. Kullan kaivostuotannon suurimmat maat ovat Kiina 300 t/a, Australia 220 t/a, USA 210 t/a, Etelä-Afrikka 210 t/a, Venäjä 185 t/a ja Peru 180 t/a. Suomen viime vuosina kasvanut kaivostuotanto on nyt tasolla 10– 11 t/a eli vajaa 0,5% maailman kultakaivostuotannosta. Maailmassa kaikkina aikoina yhteensä tuotettu kulta mahtuisi kuutioon, jonka sivu on noin 20 m (165 000 tonnia). 1.4 Au:n käyttö Kulta on ollut yleisin vaihdannan väline yli 6000 vuoden ajan. Aikaisemmin valuutat olivat sidottuna kultakantaan. Nykyisin kulta on haluttu sijoituskohde. Kullan käyttö vuonna 2010 oli korut 51%, investoinnit (lähinnä pankit) 38% sekä teollisuus 11% (puolijohteet, elektroniikan liitin- ja kytkinpinnat, optiikka, avaruusluotaimet). Kysyntä kultakoruihin on kasvanut ANALYYSI 2/2012 varsinkin Kiinassa ja Intiassa. Kultaa käytetään myös hammaspaikkoihin. Aikaisemmin sitä on käytetty myös reuman hoidossa. Myös ns. nanokullan ominaisuudet kiinnostavat nykyisin. Kaikesta tuotetusta kullasta yli puolet on harkkoina pankkiholveissa. Suomen pankin kultavaranto on 49 tonnia. 1.5Au-seokset Kultaesineissä kultaan on yleensä seostettu muita metalleja seoksen lujittamiseksi ja myös hinnan laskemiseksi. Lisäksi seosaineilla saadaan eri värisävyjä. Tavallisimmat seosaineet ovat hopea ja kupari. Suomessa käytetyissä Au-seoksissa on yleensä sama määrä hopeaa ja kuparia. Kultaesineissä Au-pitoisuus ilmaistaan promilleina (soikea leima), perinteisesti Au-pitoisuutta mitataan karaatteina eli 1/24-osina (puhdas kulta on 24 karaattia). Suomessa leimoihin merkittävät Au-pitoisuudet ovat 375 prom. (9 kar), 585 (14), 750 (18), 916 (22) ja 999 (24). Kullan eri värisävyjä: • Puhdas Au – keltainen • Keltakulta – seosaineet Ag ja Cu • Valkokulta – seosaineet Ni tai Pd (ja hieman muita metalleja) • Punakulta – seosaine Cu • Viherkulta – n. 30–40% Ag ja vain hieman Cu 2 Suomen kultaesiintymät ja -kaivokset 2.1Au-esiintymät ja -kaivokset kartalla (lähde GTK) Suomessa tunnetaan yli 200 kultaesiintymää. Näistä on määritetty yhteensä yli 300 tonnia kultaa, josta noin kolmannes on Kittilän Suurikuusikon esiintymässä. Suomen kallioperässä yleisin malmityyppi on ns. orogeeninen juonimalmi, jota on 80–90% tunnetuista esiintymistä, muun muassa Kittilän Suurikuusikon ja Saattoporan esiintymät sekä Ilomantsin Pampalo. Oheisessa kartassa on esitetty tunnetut kultaesiintymät, tällä hetkellä toiminnassa olevat kuusi kultakaivosta sekä 7 >> >> myös aiemmin toimineet kaivokset. Huomattava osa maassamme tähän mennessä tuotetusta kullasta on saatu perusmetallikaivosten sivutuotteena, suu- Aktiivinen kaivos Suljettu kaivos Esiintymä rin osa Keretin ja Pyhäsalmen kaivosten kuparirikasteissa, yhteensä noin 35 tonnia. 2.2 Suomen kultakaivokset Suomessa on toiminnassa 6 kultakaivosta ja 5 rikastamoa. Kaksi kaivosta aloitti toimintansa vasta vuonna 2011. Useilla kaivoksilla on ollut tuotantoa jo aikaisemmin (Orivesi, Pahtavaara, Pampalo) 1990tai 2000-luvulla. Useimmat operoivat yhtiöt ovat ulkomaalaisia: Polar Mining/ Australia. Agnico Eagle/ Kanada, Lappland Goldminers ja Nordic Mines/ Ruotsi. Endomines Oy on suomalainen, kylläkin ruotsalaisen Endomines Ab:n tytäryhtiö. Kaivosten kullan tuotanto on noin 10 500 kg (luvussa Laivan (Nordic Mines) tuotanto on suunniteltu luku). Määrä on pieni maailmassa, mutta huomattava Euroopassa. Suomessa tuotetaan kultaa lisäksi muiden kuin varsinaisten Au-kaivosten tuottamana (esim. Pyhäsalmen kaivoksen Cu-rikasteesta ja kohta käynnistyvän Kevitsan kaivoksen Cu-rikasteesta). Kultaa saadaan myös kierrätyskultana. Sen tarkkaa määrää ei ole tiedossa. Lisäksi kultaa saadaan metallurgisten laitosten, etenkin Cu-sulaton, sivutuotteena (muistakin kuin jo mainittujen kaivosten rikasteista, mm. ulkomailta tulevista rikasteista). Myös koneellisen kullankaivuun tuotanto jokihiekoista on muutamia kymmeniä kiloja Au per vuosi. 3 Prosessointi Suomen kultarikastamoilla Suomen kultakaivosten rikastamoilla malmi hienonnetaan murskaamalla ja jauhamalla alle 0,1 mm:n raekokoon kullan vapauttamiseksi omiksi rakeikseen. Kolmella rikastamolla (Pahtavaara, Vammala, Pampalo) kulta ja muut raskaat mineraalit (kuten Fe-oksidit ja metallisulfidit) rikastetaan painovoimaerotuksella ja vaahdottamalla. Näin saadaan korkeampipitoinen painovoimarikaste (Au-pitoisuus muutamia %:ja) ja matalampipitoinen vaahdotusrikaste (Au muutamia satoja g/t), jotka kaivokset myyvät ulos jatkojalostukseen. Kittilän kaivoksen Suurikuusikon malmista kullan talteenot- Kullan tuotantomäärät eri Au-kaivoksissa 8 ANALYYSI 2/2012 to on monimutkaisempaa, koska Au on sulfidimineraalien hilassa. Rikastuksen lisäksi prosessi sisältää esihapetuksen ja syanidiliuotuksen sekä kullan jalostuksen metalliksi ns. doré-harkkoina. Laivan kaivoksella koko malmi käsitellään syanidiliuotuksella (jaettuna rikastamalla kahteen osaan) ja lopputuotteena tuotetaan doré-metallia. Doré-harkot sisältävät vielä epäpuhtautena muita metalleja ja ne toimitetaan puhdistettavaksi ulos. n Pahtavaara • Lappland Goldminers, Sodankylä Pahtavaara edustaa perinteisiä suomalaisia kultarikastamoita, joissa kulta rikastetaan painovoimaerotuksella ja vaahdotuksella, joiden tuottamat rikasteet myydään ulos jatkokäsiteltäväksi. Rikastamon prosessivaiheet: • Hienonnus eli murskaus (leukamurskain) ja jauhatus (autogeenimylly), jossa luokitus seulalla • Luokitus syklonilla, josta karkea menee painovoimarikastukseen ja hieno osa sekä painovoimapiirin jäte vaahdotukseen. • Painovoimapiirissä raskaat mineraalit rikastetaan Reichertin kartioilla, spiraalierottimilla ja tärypöydillä. Painovoimarikasteissa Au-pitoisuus on tyypillisesti muutamia %:ja. • Vaahdotuspiirissä rikastetaan sulfidimineraalit ja niiden mukana hienorakeisempi ja sulfidimineraaleissa oleva kulta. Kemikaaleina kokooja, vaahdote ja painaja (CMC). Vaahdotusrikasteet ovat matalampipitoisia, Au tyypillisesti pari sataa g/t. • Rikasteet myydään ulos jatkokäsittelyyn. Pahtavaaran rikastamon prosessikaavio (lähde Lappland Goldminers-yhtiön www-sivut) >> ANALYYSI 2/2012 9 >> Pampalo • Endomines, Ilomantsi Pampalon rikastamon prosessi on samantyyppinen kuin Pahtavaarassa eli kullan talteenotto tapahtuu painovoima- ja vaahdotusrikastuksella. Jauhatuksessa on täällä kuulamylly. Vammala • Polar Mining, Sastamala Rikastamo on Vammalassa, nykyisessä Sastamalassa. Malmit kuljetetaan Oriveden ja Jokisivun (Huittinen) kaivoksilta. Rikastamolla kulta otetaan talteen myös täällä painovoima- ja vaahdotusrikastuksella. Kittilä • Agnico Eagle Mines, Kittilä Kittilän kaivoksella louhittava Suurikuusikon malmi on vaikeasti rikastettava (refraktorinen). Kulta on hienojakoisena kahdessa pääsulfidimineraalissa eli arseenikiisussa ja arseenirikkaassa pyriitissä. Vain 2% kullasta on vapaata hienojakoista kultaa. Kullan vaikean rikastettavuuden vuoksi prosessi on monimutkaisempi kuin muilla Suomen Au-rikastamoilla. Lisäksi prosessivaiheita on enemmän, koska kulta käsitellään metalliksi asti (doré-metalli, joka vielä sisältää epäpuhtauksina muitakin metalleja). Prosessivaiheet: • Murskaus (leukamurskain) ja jauhatus (semiautogeeni- eli SAG-mylly) • Hiilen esivaahdotus: Malmi sisältää hiiltä grafiitin muodossa, joka pitää erottaa pois vaahdottamalla, koska hiili olisi häiriöksi myöhemmin liuotusvaiheessa (CIL). Hiili menee jätealueelle. • Sulfidimineraalien vaahdotus, jossa mukana tulee myös Au. Sulfidiesirikaste sakeutetaan ja pumpataan hapettavaan esikäsittelyyn (painehapetus). • Painehapetus on esikäsittely, jolla hajotetaan sulfidimineraalit ja näin vapautetaan niiden sisältämä Au. Rikaste käsitellän ensin rikkihapolla (acidulation) ja syötetään sitten auto klaaviin. Hapetus siinä tapahtuu paineen ja hapen avulla matalassa pH:ssa. Yleisesti tässä vaiheessa käytetään myös korotettua lämpötilaa 180–225 oC. Tässä vaiheessa perusmetallit suureksi osaksi liukenevat kun taas Au jää kiintoaineeseen. • Lietteen sakeutus ja pesu CCD-piirissä (counter current decantation). Sakeutettu liete pumpataan syanidiliuotukseen. • Kullan syanidiliuotus CIL-piirissä (carbon-in-leach). Liuenneen kullan adsorboi piiriin lisätty aktiivihiili. • Kullan pesu aktiivihiilestä liuokseen. Hiili regeneroidaan ja kiertää takaisin prosessiin. • Kullan sisältävä liuos menee elektrolyysikennoihin, josta Au poistetaan kennoliejuna. Lieju suodatetaan ja kuivataan. • Liejun sulatus uunissa ja kultaharkkojen valu (doré-harkot). Laiva • Nordic Mines, Raahe Raahen rikastamolla on prosessina: • Hienonnus, jossa murskaus ja kaksivaiheinen jauhatus • Jauhatuspiirin yhteydessä tuotettu rikaste menee high grade-liuotuspiiriin ja muu osa malmista low grade-liuotukseen • Molemmissa liuotuspiireissä syanidiliuotus ja kullan talteenotto liuoksesta aktiivihiilellä • Kullan pesu hiilestä korotetussa lämpötilassa (saadaan konsentroitu liuos kullan suhteen) • Kullan talteenotto liuoksesta elektrolyysillä • Sulatus uunissa ja kultaharkkojen (doré bars) valu. Laivan harkot sisältävät noin 70% Au ja ne myydään ulos puhdistettavaksi (epäpuhtauksina Ag ja Cu) 10 ANALYYSI 2/2012 Kittilän kaivoksen rikastamon prosessikaavio (lähde Agnico Eagle Mines-yhtiön www-sivut) @ Sanna Tomukorpi To ise nl ais ta ke m i a a Toisenlaista kemiaa ANALYYSI 2/2012 11 Pu he e njo ht ajal t a Yhteiskunnan voimavarana keski-ikäinen? S uurten ikäluokkien ikääntyminen sekä elinaikaodotteen kasvaminen aiheuttavat monia erilaisia haasteita yhteiskunnallemme. Tärkeäksi asiaksi nousee keski-ikäisten työntekijöiden työssä jaksaminen sekä rooli työyhteisön kantavana voimavarana. Heillä on sellaista ammattitaitoa ja pääomaa, jota ei voi oppia koulussa. Sosiaaliset taidot, verkostoituminen, oman alan tuntemus ja työpaikan historia, ovat asioita joita ei hetkessä siirretä uudelle henkilökunnalle. Monilla jo keski-ikään ehtineellä on pitkäaikaiset ja eheät työsuhteet, joskus jopa samalla työnantajalla. Työpaikoilla onkin nykyisin kahdenlaisia työuria; joillakin on vain muutamia kuukausia tai joitain vuosia ja osa on voinut olla samassa työpaikassa vuosikymmeniä. Erilaisen kokemustaustan omaavilla työntekijöillä ja esimiehillä on hyvin erilaiset odotukset ja tarpeet . Tämän asian jokainen on varmaan huomannut omalla työpaikallaan. Koko työyhteisön haasteena onkin saada motivoitua eri taustan omaavat henkilöt. Suurin vastuu on työnantajalla ja esimiehillä. Miten he ymmärtävät yksilölliset tarpeet ja huomioivat pitkän työuran tehneen työntekijöiden arvon ja työkokemuksen sekä vahvan sitoutumisen omaan työtehtävään. Avainasemassa motivoimisessa on ihmisläheinen johtaminen. Mielekkään työuran saavuttamiseksi, tulisi ottaa huomioon ihmisten erilaiset kyvyt ja voimavarat. Työn vaativuuden tulisi olla oikeassa suhteessa huomioiden iän, kokemuksen sekä motivaation. Mahdollisuus kouluttautumiseen sekä työuralla etenemiseen ovat myös suuria tekijöitä työn mielekkäänä kokemiseen. Meidän kaikkien olisi tärkeää huolehtia kokonaiskuntoisuudesta, joka käsittää psyykkisen, sosiaalisen, fyysisen ja henkisen kunnon. Näistä osa-alueista koostuu työhyvinvoinnin perusta, joka auttaa meitä selviytymään arjen haasteista. Jokainen meistä vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin. Heitänkin teille ”positiivisen pallon” jota voitte työpaikoillanne heitellä! n Kesää odotellen Jaana Nousiainen 12 ANALYYSI 2/2012 Tee elämäsi paras valinta – Taitajamestarit Jyväskylässä J yväskylän Paviljongissa toteutettiin 24.–26.4.2012 erittäin upeat ja mielenkiintoiset nuorten ammattitaidon Suomen mestaruuskilpailut eli Taitaja-kisat teemalla ”Tee elämäsi paras valinta”. Kilpailuun osallistui ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat, kilpailuvuonna korkeintaan 20 -vuotta täyttävät nuoret. Tapahtuman järjesti Jyväskylän koulutuskuntayhtymä yhteistyössä KeskiSuomen elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa; taustaorganisaationa toimi Skills Finland ry. Kisojen suojelijana toimi työministeri Lauri Ihalainen, joka on valmistunut kirvesmieheksi Äänekosken ammattikoulussa 60-luvulla. Kävijämäärä oli yli 42 000, joten odotukset ylittyivät reilusti. Yleisö pääsi seuraamaan ammattiin valmistuvien nuorten kilpailuja rekisteröitymällä tapahtumaan, jolloin kävijämäärän todellinen määrä oli luotettavasti osoitettu. Tapah- ANALYYSI 2/2012 tumassa pääsi näkemään hienoa osaamista ja uskomattoman upeita kilpailutöitä. Siellä peruskoululaiset saivat tutustua eri koulutusaloihin miettiessään omaa ammatinvalintaa. Paikalla olleet monet yritysten edustajat saattoivat etsiä ja löytää mahdollisesti tulevia työntekijöitään. Vuosittain järjestettävässä tapahtumassa oli kilpailemassa yli 400 nuorta opiskelijaa 42 alalta. Lisäksi osallistujia oli mukana neljässä näytöslajissa. Tapahtumassa oli myös erityistä tukea tarvitsevien TaitajaPLUS-ammattitaitokilpailu sekä Taitaja9-kilpailu, jossa kilpaili kädentaidoissa 100 yhdeksäsluokkalaista. Tällaisen tapahtuman toteuttamiseksi on tehty valtavasti töitä. Lajiohjausryhmät ovat suunnitelleet vuoden ajan haasteellisia ja mielenkiintoisia tehtäviä sekä osaston toteuttamista ja kilpailu- 13 >> Tuomarit arvioivat Laboranttisarjan voittajan Arttu Limnellin työskentelyä >> välineistön hankintaa. Messujen pystyttäminen ja kilpailun aikana monet tehtävät, kuten ruokailut, välienhuolto ja monet opastehtävät, ovat edellyttäneet todella paljon vapaaehtoisia uurastajia. Kilpailijoiden luokkakaverit Jyväskylän ammattiopistosta olivat kaikki mukana erilaisissa tehtävissä. Laborantti-lajissa otti mittaa toisistaan 7 opiskelijaa. Lajivastaavana toimi Tuija Nurminen ja lajin varavastaavana Katja Sääjärvi Jyväskylän ammattiopistosta. Laboranttikilpailijat olivat Abbas Jamaleldin Omnian ammattiopistosta Espoosta, Kettunen Sami, Nordman Anna ja Palovuori Arttu Jyväskylän ammattiopistosta, Limnell Arttu WinNovalta Porista, Ketokoski Konsta Hyria Koulutuksesta Riihimäeltä sekä Tuure Minttu Etelä-Karjalan ammattiopistosta Imatralta. Kilpailutehtäviä oli elintarvike- ja ympäristöanalytiikan alueelta: • banaanijogurtin kosteus- ja kuiva-ainepitoisuuden määrittäminen. • suolapitoisuuden osoitta- 14 Irja Hiekkamäki edusti Laboratoriolan Liittoa kisoissa. Irja oli sonnustautunut "avaruuspukuun" eli 3M lahjoittamaan puhdastila-asuun. minen potentiometrisellä titrauksella makkaralen kistä ja säilykelihasta • aistinvaraisia arvioita • juomavesinäytteiden bak teerien kokonaismäärän kalvosuodatusmenetelmällä • veden kemiallisen hapen kulutuksen määrittäminen • vesinäytteiden pH-arvoja ja sähkönjohtavuusmittauksia • uimahallivesinäytteen klooripitoisuuden spektrofotometrisesti • kaivovesinäytteiden tu losten analysointi Päätuomarina toimi Teija Strand man Ylä-Savon ammattiopistosta. Muita tuomareita olivat Arja Pennanen ja Eeva Kivi-Etelätalo Pohjois-Karjalan ammattiopistosta, Heidi Eskelinen Koulutuskeskus Salpauksesta, Maija Halttunen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, Sinikka Hannila Jyväskylän kaupungin ympäristötoimen laboratoriosta, Airi Vuorela Valion Jyväskylän meijeristä, Kaisa Sotikov Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskuksesta sekä Marja-Liisa Puttonen Jyväskylän Energialta. Alueella oli useita ”Kato ja kokeile”-pisteitä, kuten myös laborantti-osastolla, jossa yleisö pääsi testaamaan aistejaan ja tekemään pienen kemiallisen kokeen. Laboranttiopiskelijat olivat järjestäneet 4 hauskaa tehtävää: • mikä lakritsa on erilainen 3:sta vaihtoehdosta (vaihtoehtoina tavallista ja luonnon lakritsaa) • mikä on light-versio 3:sta cokisvaihtoehdosta • mitkä hajunäytteet tunnistat 6:sta pulloissa olevista pum puliin uutetuista näytteistä • kemiallisen sateenkaaren muodostaminen koeputkeen Peruskoulun oppilaat olivat suunnitelleet itselleen kiinnostavan opintopolun, joten he vierailivat heitä kiinnostavien ammattien osastoilla kuuntelemassa lajioppaan informaatiota kilpailutehtävistä, alasta ja sen vaatimuksista, työpaikoista, työllistymisestä ja palkkauksesta. Suomen Laboratorioalan Liitosta Irja Hiekkamäki toimi yhtenä lajioppaana ja ”avaruus oliona”, sillä hän oli pukeutunut erikoissuoja-asuun, joka so- ANALYYSI 2/2012 Avaruusolio ja Keski-Suomen yhdistyksen puheenjohtaja Marja-Liisa Puttonen. Marja-Liisa toimi kilpailussa tuomarina. pii hyvin vaarallisiin työtehtäviin. Tämä asu herätti suuresti mielenkiintoa ja yleisö rohkenikin helpommin lähestyä omituista hahmoa pyytämällä yhteistä valokuvausmahdollisuutta tai tehden kysymyksiä asusta, kuten, mihin tällaista asua voisi käyttää ja sopisiko se töihin, jossa vaaratekijänä on asbesti tai home. Monet kommenteista olivat humoristisia, kuten: ”Hui, oletko sinä noin vaarallinen vai kumpiko meistä on vaarallinen? ” ”Tällainen asu olisikin kätevä ravintolaillan päätteeksi, jolloin olisi vaarattomampi olo kellahtaa tasapaino-ongelmatilanteissa.” ”Onko tämä jokin ehkäisyväline?” Jotkut halusivat sormin kokeilla materiaalia ja osa olisi kiinnostunut kokeileman neulalla tai kuulakynällä, mitä tapahtuisi? Useimmat epäilivät, että puvun sisällä on varmasti kuuma ja tukala olo, mutta saatuaan informaatiota puvun toiminnasta, he yllättyivät, kuinka hyvin puhdas ilma kiersi puvun sisällä. Jotkut säikähtivät, koska luulivat ”avaruusoliota” ensin elottomaksi maskotiksi. He totesivat, että hahmo oli kuin eurooppa- ANALYYSI 2/2012 Lajivastaavina toimivat opettajat Tuija Nurminen ja Katja Sääjärvi Jyväskylän ammattiopistosta. Heidän iloisuutensa toimi hyvänä esimerkkinä nuorille opiskelijoille. lainen katutaiteilija, joka on ensin liikkumattomuuden tilassa ja aiheuttaa säikähdyksen, kun alkaa yhtäkkiä heiluttaa käsiä tai pyörähtämään. Myös monet ulkomaalaiset vierailijat tekivät kysymyksiä erikoissuoja-asusta. Tapahtuman aikana järjestettiin monia juhla- ja viihdetilaisuuksia, kuten ”Paras valinta – konsertti”, jossa pääesiintyjänä oli Chisu ja lämppärinä SiCi and the Boogie Brothers. Konsertin juontajina olivat NRJ:n aamupojat Anssi ja Renne. Lisäksi televisiossa viime keväänä nähdyssä Stage-ohjelmassa hyvin pärjännyt Cygnaeus-lukio esitti Forest Camp – musikaalin, jossa mukana oli myös Arja Koriseva. Sää oli kilpailujen aikana vaihtelevasti sadetta ja auringonpaistetta, kuten varmasti monien kilpailijoiden tunteet, jotka ehkä hetkittäin kokivat pettymyksen ja harmin kyyneleitä, mutta sittenkin enemmän onnistumisen ja osaamisen iloa. Sijoituksestaan huolimatta kaikki kilpailuun osallistuneet voivat olla ylpeitä itsestään, sillä ovat laittaneet itsensä likoon suuriin haasteisiin ja paineisiin sekä tehneet kovasti työtä. Tällainen kilpailu on kasvattanut sisua ja paineensieto- ja esiintymiskykyä, jota he tarvitsevat myös työelämässä. n Laborantti-lajin Taitajamestarit • Kultamitali: Arttu Limnell • Hopeamitali: Anna Nordman • Pronssimitali: Minttu Tuure Taitaja SM-kilpailut on Joensuussa vuonna 2013 ja Lahdessa vuonna 2014. Sydämelliset onnittelut Taitaja-kilpailun finalisteille ja onnea sekä menestystä työelämään! Abbas Jamaleldin Ketokoski Konsta Kettunen Sami Limnell Arttu Nordman Anna Palovuori Arttu Tuure Minttu Suomen Laboratorioalan Liitto 15 Kirjoittaja: Antti Haavisto, Tiedottaja WWF Suomi Green tuoOffice ekotekoja Toimistot ja työpaikat ovat avainasemassa energiankulutuksessa ja kestävissä ratkaisuissa. WWF Suomen kehittämä Green Office -ympäristöjärjestelmä innostaa henkilöstöä ekotekoihin,parantaa ympäristötietoisuutta ja tuo kustannussäästöjä. Järjestelmästä hyötyvät organisaatio ja ympäristö yhdessä. S uomessa on jo noin kaksisataa Green Office -organisaatiota, jotka ovat ottaneet tavoitteekseen vähentää ympäristökuormitustaan ja saavuttaa samalla säästöjä materiaali- ja energiakustannuksissa. ”Kun tietoisuus ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt, työpaikoilla on syntynyt halu tehdä jotain konkreettista. Green Office motivoi henkilöstöä arjen ekologisiin valintoihin ja toimii työkaluna organisaatioiden ympäristöjohtamisessa. Vastuullinen työnantaja ei voi toimia ilman ympäristöohjelmaa”, kertoo WWF:n Green Office -päällikkö Helka Julkunen. Green Office -verkosto on onnistunut pienentämään energiankulutustaan joka vuosi. Vuonna 2010 ympäristöjärjestelmän kaksisataa organisaatiota säästivät aiempaan vuoteen verrattuna2 810 tonnia kasvihuonekaasupäästöjä, joka vastaa 426:a henkilöautomatkaa maailman ympäri. Vuoden 2011 tulokset julkaistaan toukokuun aikana. Arjen pieniä ja suuria tekoja Ympäristöjärjestelmä näkyy toimiston arjessa jätteiden tehokkaana kierrättämi- 16 senä, tulosteiden vähentämisenä ja energiansäästönä.Pienetkin teot merkitsevät, kun niitä tekee suuri joukko ihmisiä. Erityisen tehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseen ovat lentomatkustamisen vähentäminen ja siirtyminen uusiutuvilla luonnonvaroilla tuotettuun sähköön. ”Green Office on todettu käytännölliseksi keinoksi, jonka avulla työpaikat voivat säästää energiaa. Se ei onnistu ilman jokaisen arkipäivän tekoja, vaan tarvitaan niin pienten kuin isojen organisaatioiden ja yksilöiden toimia”, Julkunen sanoo. Miten mukaan Green Officeen? Ensimmäinen askel ympäristöystävälliseksi toimistoksi on halu pienentää oman toimiston ympäristökuormitusta.Organisaatio voi olla pieni tai iso, yksityisyritys, vaikkapa järjestö tai osa julkishallintoa. Green Officeksi pyrkivä organisaatio solmii yhteistyösopimuksen WWF:n kanssa, jonka jälkeen alkaa oman käytännönläheisen ympäristöjärjestelmän laatiminen. Organisaatio valitsee keskuudestaan myös Green Office -vastaavan ja Green Office -tiimin. ANALYYSI 2/2012 toimistoon ”Kun ympäristöjärjestelmä on valmis, WWF:n Green Office -asiantuntija suorittaa toimitiloissa toimistotarkastuksen. Jos toimisto läpäisee tarkastuksen, se saa käyttöönsä Green Office -merkin ja -diplomin”, Julkunen kertoo. Kun organisaatio on saanut Green Office -merkin käyttöoikeuden, se alkaa raportoida valitsemansa seurantaluvut WWF:lle. Toimiston tulee myös pyrkiä jatkuvaan ympäristöjärjestelmän kehittämiseen ja henkilöstön ympäristötietoisuuden parantamiseen. n Lisätietoja: WWF helka.julkunen@wwf.fi www.wwf.fi/greenoffice ANALYYSI 2/2012 17 Teksti ja kuvat: Jaana Vainio ”Paikka auringossa” – Joukko vanhoja aktiiveja kokoontui Turussa O limme jäsensihteerin ja vanhojen yhdistysaktiivien kanssa syömässä ja viettämässä mukavaa iltapäivää aprillipäivänä. Mukaan oli kutsuttu yhdistyksen perustajajäseniä, vanhoja puheenjohtajia, lehdessä mukana olleita sekä muulla tavoin yhdistyksessä ja liitossa aktiivisesti toimineita. Allekirjoittaneen sydäntäni lämmitti erityisesti, että yhtä lukuun ottamatta kaikki kutsutut pääsivät paikalle melko lyhyellä varoitusajalla. Se kertoi, että kutsutut arvostivat tilaisuutta ja kutsua sinne. Ihmiset ovat nykyään hyvin kiireisiä ja monet harrastukset ajavat yhdistystoiminnan edelle. Tällaisissa tilaisuuksissa aina muistaa, miksi yhdistyksemme on olemassa ja kuinka hyvää työtä se on tehnyt. Halusimme kutsua aktiivit koolle erikseen, koska ilman heitä yhdistystämme ei olisi olemassa. He ovat luoneet pohjan nykyiselle toiminnallemme. He näyttävät edelleen hyvää esimerkkiä uusille yhdistykseen tuleville. Tuntuu, että me laborantin työtä tekevät löydämme aina heti yhteisen sävelen ja juttu luistaa. Vanhat ja nuoret löytävät toisensa ja ystävystyvät. Tällaista toimintaa ei monessa ammatissa ole. 18 Vanhat olivat ylpeitä, että yhdistys toimii edelleen aktiivisesti. Yhdistyksellä on kuitenkin ollut historian aikana myös vaikeita aikoja. Lisäksi he ymmärsivät haasteet, joita esim. nykyinen koulujärjestelmä on asettanut uusien jäsenien saamiselle. Tilaisuudessa myös palkittiin aktiiveja. Anne Raillelle luovutettiin liiton platinainen ansiomerkki pitkästä ja ansiokkaasta toiminnasta mm. tiedottamisen ja edunvalvonnan saralla. Toiselle tehonaiselle Tuula Kuusistolle myönnettiin liiton viiri hänen merkkipäivänsä johdosta. Molemmat Anne ja Tuula ovat edelleen aktiivisia ja heitä molempia yhdistää halu vaikuttaa laboranttien asemaan. He ovatkin molemmat tehneet paljon töitä palkkatason, etujen ja koulutuksen suhteen. Tunnelma porukan kesken oli rento ja juttua olisi riittänyt varmaan pitkään yöhön. Saimme kuulla hauskoja juttuja yhdistyksen menneisyydestä. Myös monet sen aikaiset työpaikat tulivat tutuiksi. Harmi, että suurin osa niistä on jo lopettanut, lopettamassa tai siirtynyt ulkomaalaiseen omistukseen. Erityisen mielenkiintoista oli kuunnella perustajajäsenten Matti Heinosen, Aino Väreen ja Arvo Ahlforsin kertomuksia yhdistyksen syntyvaiheista. Aino Väre kertoi, että yhdistys perustettiin jo legendaksi muodostuneen sanonnan saattelemana: Meidän on laboranttien on saatava paikka auringossa. Matti kertoi, että lepsuna luonteena hän lupautui yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Hän lisäsi kuitenkin heti perään, että kiitos yhdistyksen perustamisesta ja sen toiminnasta kuuluu ehdottomasti naisille. He ovat olleet koko liiton ja yhdistysten kantava voima. Aino valittiin yhdistyksen ensimmäiseksi sihteeriksi. Aino muistaa jännittäneensä tehtävää, mutta Arvo oli tähän tokaissut, että “Kyllä sinä sen osaat. Se on vain työtä”. Yhdistyksen perustaminen ei kuitenkaan ollut helppoa eikä tapahtunut hetkessä. Kaikki lähti palkkauksesta ja arvostuksen puutteesta. Ne olivat ongelmia, joihin haluttiin muutosta. Tuolloin mm. naisilla ja miehillä oli vielä erilliset palkkataulukot. Ongelmaksi muodostuikin tehdäänkö yhdistyksestä ammattiliitto vai laborantin tutkintoon pohjautuva yhdistys. Tuohon aikaan ammattiliittoihin kuuluvia ei myöskään katsottu hyvällä ja Aino muisteli- ANALYYSI 2/2012 >> Mukavaa iltapäivää oli saapunut viettämään joukko perustajajäseniä, entisiä puheenjohtajia sekä yhdistyksessä, liitossa ja Analyysissä aktiivisesti toimineita. Anne Raillelle luovutettiin Liiton platinainen ansiomerkki. Tuula Kuusistoa muistettiin Liiton viirillä hänen merkkipäivänsä johdosta. Arvo Ahlfors kertoi ammattiliittoasioista yhdistyksen perustamisen aikaan. Kuvassa myös entiset puheenjohtajat Merja Kuttila ja Pirkko Luoma. Yhdistyksen perustajajäsenet Matti Heinonen ja Aino Väre kertoivat hauskoja juttuja yhdistyksen historiasta. ANALYYSI 2/2012 19 >> S u do k u kin sanonnan kommunistit eli ”kurapöksyt” olevan yleistä. Monen vaiheen ja kiistan jälkeen päädyttiin kuitenkin siihen, että laboranttiyhdistyksestä ei haluta ammattiliittoa. Tuon ajan työpaikan ongelmat kuulostivat liiankin tutuilta: Laborantin työtä ei arvostettu. Sitä ei katsottu laatua tuottavaksi. Myös korkeasti koulutettujen asenne laborantteja kohtaan oli usein ylimielinen. Onneksi moni asia on kuitenkin muuttunut noista ajoista. Teitittely oli tuolloin pakollista. Lisäksi tuolloin ammattien välillä oli suuremmat raja-aidat kuin tänä päivänä. Hyvää tänä päivänä on kuulemma myös se, että korkeasti koulutetut on jalkautettu ”työn ääreen”. Myös työturvallisuusasiat ovat parantuneet suuresti. Tuolloin ei saanut olla vetokaappeja laboratorioissa. Bentseeni ja kloroformi imettiin surutta suulla pipettiin. Työturvallisuuteen alettiin kuitenkin kiinnittämään huomiota yhdistyksen ja liiton myötä. Ruissalossa alettiin järjestämään työturvalli- suusasioiden koulutuspäiviä, joita voidaan pitää Luentopäivien edeltäjänä. Muutoin yhdistyksen järjestämät tilaisuudet vaihtelivat jo tuolloin paljon. Osallistujat muistelivatkin hauskoja aikoja pitsinnypläyksen ja mattojen kutomisen merkeissä. Toivottavasti allekirjoittanut osasi kirjoittaa asiat oikein. Valitettavasti muisti ei ole niin hyvä, kuin yhdistyksen perustaneille ikinuorilla. Kiitos vielä kaikille osallistuneille piristävästä ja lämminhenkisestä iltapäivästä. Tarinoita olisi jaksanut kuunnella loputtomiin ja tilaisuudesta sai paljon energiaa jatkaa toimintaa vielä pitkälle tulevaisuuteen. n Sudoku Ruudukon jokainen vaakaja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1–9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Numeroitujen ruutujen ratkaisunumerot voi lähettää Analyysin toimitukseen 15.8.2012 mennessä: jaana.vainio@ laboratorioalanliitto.fi Tehtävän ratkaisu ja Sudokun ratkaisun voittaja julkaistaan seuraavassa lehdessä 3/2012. 20 ANALYYSI 2/2012 Liit t o hal l it u s e s it täytyy Liittohall itus esittäyty y Liittohallitus esittäytyy: Tiedottaja H ei, olen Margit Häkli (41 v) Porista. Perheeseeni kuuluu mies ja kolme lasta joista vanhin jo aikuinen ja nuorin 1,3 v. Väliin jää mukavasti yksi murrosikäinen. Kesäisin perheemme asustelee paljon mökillämme Porin lähellä sijaitsevalla Joutsijärvellä ihanassa luonnon rauhassa. Järvi on tunnettu runsaasta linnustostaan ja moottoriveneily on kielletty. Rakennamme taloa ja pelkäänpä, että se vie tänä kesänä osan mökkeilyajastamme. Harrastan liikuntaa harrastan niin paljon, kuin minkä pienen lapsen äitinä voin. Ulkoilu onkin typistynyt hoitovapaani aikana vaunujen kanssa lenkkeilemiseen. Olen intohimoinen sisustaja, luen kaiken kirjallisuuden ANALYYSI 2/2012 ja sisustuslehdet mitä käsiini saan. Olen aiheeseen liittyvien lehtimyyjien unelma-asiakas! Koulutukseltani olen kemian laborantti vuosimallia –90. Työteknikoksi valmistuin vuonna 1996 ja tekniikan erikoisammattitutkinnon suoritin vuonna 2006. Olen ollut töissä Sachtleben Pigments Oy:ssä 22 vuotta. Työantajan nimi on muuttunut useaan kertaan tänä aikana. Olen työskennellyt eri laboratorioissa: laadunvarmistuksessa, prosessikehityksessä, oheistuotteissa, tilaustöissä ja useissa projekteissa. Nykyisin työskentelen tuotekehityksessä, uustuote tutkimuksessa. Olen tullut mukaan liiton toimintaan Satakunnan Laboratorioalan yhdistyksen kautta, jonka toiminnassa olen ol- lut mukana yli 10 vuotta. Ensin toimin jäsensihteerinä sitten puheenjohtajana. Nykyisin olen tiedottaja. Tulin valituksi liittohallitukseen 2011, ja nykyisin toimin liiton tiedottajana. Toimeen kuuluu päivittää liiton nettisivut, pitää yhteyttä yhteistyökumppaneihin sekä lähettää liiton koulutusilmoitukset ja muut tiedotteet eteenpäin yhdistyksille. Olen lähtenyt mukaan toimintaan tavatakseni uusia ihmisiä (ammattini edustajia) ympäri Suomea. Näin pysyy oman alan kehityksessä ja koulutuksessa kokoa ajan hyvin mukana. Lisäksi näin pystyy myös vaikuttamaan alan kehitykseen. n Keväisin terveisin Porista Margit 21 Xxxxxxxxxxxxxxx Janne Ansaharju TIEDOT TALTEEN Varmuuskopiointi ja tiedostojen jakaminen netissä Tiedostojen varmuuskopiointi Muistitikku Muistitikku on huono varmuuskopiointiväline. Se soveltuu paremmin hetkelliseen tiedonsiirto tarpeeseen. Muistitikun vaarat varmuuskopioinnissa: • tikun sisältö voi tuhoutua teknisen vian tai käyttäjän virheen takia ja •pienen kokonsa vuoksi se häviää ja unohtuu helposti. Jos kuitenkin käytät muistitikkua varmuuskopiointiin, tallenna tiedot usealle eri ikäiselle tikulle. 22 CD-levy CD- ja DVD-levyt ovat hyvä tapa tallentaa tietoja. Ainoaksi tallennuspaikaksi ne eivät kuitenkaan sovellu. Levyt ovat vaarassa ulkoisille vaurioille. Itse kopioidut levyt naarmuuntuvat jopa helpommin kuin tehtaassa prässätyt. Ulkoinen kovalevy Ulkoinen kovalevy on melko turvallinen varmuuskopioinnissa. Tosin sekin saattaa tuhoutua onnettomuuden sattuessa. Ulkoinen kovalevy voi olla sekä langallinen että langaton. Langaton kovalevyasema on hyvä ratkaisu toimistokäyttöön, koska se toimii samalla tiedostojen jakamisen välineenä toimistohenkilökunnan kesken. ANALYYSI 2/2012 Backup-ohjelmat Varmuuskopiointiin tarkoitettuja ohjelmistoja on monia. Yksi esimerkki on F-Securen Online Backup, joka tallentaa automaattisesti tiedostot ulkoiseen palveluun. Kun tiedot on tallennettu fyysisesti aivan toisaalle, tiedot eivät tuhoudu edes tulipalon tai vesivahingon sattuessa. Vinkki: Memopal online backup tarjoaa 3 Gt ilmaista varmuuskopio tilaa. Valitse tarpeen mukaan Vaikka ulkoinen levyasema ja backup-ohjelman yhdistelmä voisi olla kaikkein paras vaihtoehto, kannattaa valinta tehdä oman tarpeensa perusteella. Jos tiedostomäärä on pieni, eikä tiedot ole korvaamattomia, ei varmuuskopointiinkaan kannata tuhlata kovin paljon euroja. Käytitpä mitä tahansa varmistusta oleellista on se, ettet unohda tehdä sitä määräajoin. Automaattiset järjestelmät tietysti vapauttavat muistamiselta. Miten jaan tiedostoja netissä? Yleisin tapa tiedostojen jakamiseen on sähköpostiliite. Se toimii silloin, kun tiedoston koko ei ole kovin suuri (max. 5–10 Mt / viesti). Yritykset, jotka jakavat usein suuria tiedostoja, käyttävät FTP-ohjelmistoja ja -palvelinta. Jos tiedoston siirtotarve ei ole jatkuva tai tiedostokoot eivät ole useita megatavuja, siirtämiseen voi käyttää ilmaisia ohjelmia. Ovatko tiedot turvassa netissä? Kun tietoja laitetaan nettiin, ensimmäinen vaikutin pitäisi olla tiedostojen jakaminen muille. Ilman tätä tarvetta kannattaa miettiä kahdesti, miksi netti olisi oikea paikka tiedostolle. Lähtökohtaisesti tiedot ja tiedostot ovat yhtä hyvässä turvassa netissä kuin omalla kotitieto ANALYYSI 2/2012 koneella, joka on kytketty internettiin. Toki oman tietokoneen tietoturvaa voi parantaa, mutta keskimäärin kotikoneiden tietoturva-asiat on hoidettu huonommin kuin suurten nettipalvelujen. Tiedostojen tallentaminen ja jakaminen Dropbox Dropbox tarjoaa 2 Gt ilmaista tallennustilaa. Se soveltuu sekä tiedostojen jakamiseen kuin varmuuskopiointiinkin. Dropboxissa voi tallentaa tiedostoja julkiseen tai yksityiseen kansioon. Julkiseen kansioon tallennettuihin tiedostoihin voi antaa muille tiedostoon johtavat linkit, jolloin kaikki linkin saaneet pääsevät näkemään tiedostojen sisällön. Dropboxiin voi ostaa lisää tallennustilaa. SlideShare SlideShare.net-palvelu on tarkoitettu esitysten jakamiseen. Sinne voi jakaa ”powerpointtinsa” julkisesti tai yksityisesti. Esitystä ei siis tarvitse laittaa kaikkien nähtäville, vaan sen voi linkittää pienemmän porukan käyttöön. Scribd Scribd.com on tiedostojen jakopalvelu. Käyttäjät voivat lukea tai ladata omalle koneelleen toistensa tiedostoja. Tiedostot ovat oletusarvoltaan julkisia, mutta ne voidaan ladata myös yksityisesti. Scribdiin voi tallentaa kaikkia yleisimpiä tiedostoformaatteja. Issuu Issuu.com tekee pdf-muotoisista esitteistä, lehdistä ja kirjoista selattavan ”sähköisen” version. n 23 Janne Ansaharju SÄHKÖPOSTI Plussat, miinukset ja parhaat käytännöt Sähköpostin plussat ja miinukset Plussaa • Sähköposti on yleinen - ”sitä käyttävät kaikki” • Sähköposti on henkilökohtainen ja melko turvallinen 24 Miinusta • • • • Sähköposti tulva hukuttaa tärkeätkin viestit Vanhoihin posteihin on hankala palata Massaviesteihin ei vastata ”vastaa kaikille” -toiminnolla, jolloin keskustelukatkeaa Sähköposti on henkilökohtainen - viesteistä ei jää dokumenttia muille ANALYYSI 2/2012 Parhaat käytännöt Vastaa kaikille Otsikoi osuvasti Käytä allekirjoitusta Sähköposti on viestintää. Siihen pätevät yleiset viestinnän säännöt ja lainalaisuudet. Napakalla ja informatiivisella otsikolla varmistat, että viestisi luetaan ja se löytyy myöhemminkin, kun siihen täytyy palata. Kun saat viestin, jossa on useita vastaanottajia, vastaa kaikille, jos asiasi koskee kaikkia. Käytä sähköpostissasi lyhyttä allekirjoitusta, josta käy ilmi tärkeimmät yhteystietosi. Samalla voit myös ”mainostaa” organisaatiosi toimintaa lisäämällä linkin nettisivuille, tms. Vain yksi aihe Yleensä viestiin kannattaa sisällyttää vain yksi aihe. Voi tuntua houkuttelevalta hoitaa ”kaikki” asiat kerralla, mutta moniaiheisessa viestissä kasvaa todennäköisyys, ettei mikään aihe tule kunnolla huomioiduksi – sekä lähettäjällä että vastaanottajalla. Kirjoita vain välttämätön Kirjoita vain välttämätön, mutta kirjoita se Viestistä kannattaa tehdä mahdollisimman tiivis, mutta on syytä muistaa kertoa kaikki asiaa liittyvä. Lyhyys ei siis ole tavoite sinällään. Älä lähetä sähköpostia, jos sinulla ei ole asiaa Mitä kuuluu? -asiat voi olla parempi kysyä puhelimella tai Facebookin yksityisviestillä. Käytä liitetiedostoa vain pakosta Liitetiedostot täyttävät turhaan vastaanottajan laatikkoa. Asia kannattaa laittaa suoraan viestiin tai käyttää muita tiedostonjakotapoja, kuten Google Dokumentteja tai Dropboxia. Kun laitat liitteen, laita se sellaisessa muodossa, jossa vastaanottaja voi sen lukea. Sovi liitteen lähettämisestä etukäteen. Tällöin tiedät myös vastaanottajan tarpeen, eli onko hänen tarkoitus tulostaa tiedosto. Jos on, liitetiedosto voi olla jopa näppärämpi kuin viestiin kirjoitettu sisältö. ANALYYSI 2/2012 Näin vähennät sähköpostin käyttöä Suurimmalla osalla meistä on tarvetta vähentää sähköpostin käyttöä, vaikkei siitä voi, eikä ole tarviskaan, kokonaan luopua. Aina sähköpostin käyttö ei sinällään vähenny, mutt siitä tule nykyaikainen hakulaite, joka muistuttaa tärkeistä asioista muissa sovelluksissa. Tässä muutama esimerkki siitä, miten sähköpostia voi korvata. Keskustelut Facebookiin Facebook on aivan hyvä kanava käydä keskusteluja, vaikka suljetussa ryhmässä. Organisaation sisällä saman asian ajaa intrassa oleva keskustelupalsta. Facebook-ryhmässä keskustelut säilyvät koko porukan nähtävillä, eivätkä unohdu muutaman ihmisen sähköpostiin. Järjestä tapaaminen Sumplilla Ajankohdan sopiminen ei ainakaan isolla porukalla ole kovin näppärää sähköpostitse. Sumpli ja Doodle ovat oivallisia apuvälineitä tällaiseen organisointiin. Viestintä toimii edelleen sähköpostin kautta, mutta itse organisointi saadaan ”automatisointua”. n 25 Mikäs sen mukavampaa, kuin vaatteiden hipelöinti mukavassa seurassa. Jäsentapahtuma alusasuissa ja vähän enemmänkin pukeutuneena P ohjois-Suomen ja Oulun Seudun Laboratorioalan yhdistykset yhdistyivät 11.2.2012. 26 Jäsenistön tutustumistilaisuus järjestettiin 24.3. Oulussa Hyvän mielen talossa. Pukeutuminen kiinnostaa kaikenikäisiä ja -kokoisia naisia. Niinpä tilaisuuteen oli järjestetty vaate-esittely. Alusasuja esitteli Eve lacen ja vaatteita Friendtexin edustaja. Ihania hepeneitähän siellä oli tarjolla. Kaikenlaista housua ja paitaa sovitettiin, puhumattakaan suloisista alusvaatteista. Asiantuntevien esittelijöiden lisäksi saatiin kollegoiden arviot vaatteen sopivuudesta ja siitä miltä se kunkin päällä näytti. Ainahan ei mukavalta tuntuva vaate näytä hyvältä tai päinvastoin. Sen nainen tietää….. Tarjolla oli myös pientä purtavaa joka makuun ja palan painikkeeksi virkistäviä juomia. Siinä tuli rattoisasti tutustuttua toisiimme. Ja tulihan niitä ostoksiakin tehtyä….. Tapahtumassa oli mukana parikymmentä osallistujaa. Kiitos mukana olosta ja tavataan taas! Iso Kiitos Oulaisille järjestäjille onnistuneesta tilaisuudesta! n Johtokunta ANALYYSI 2/2012 Puheenjohtajan vierailu Hämeessä Tervetuliaismaljojen nostossa Paula Tiainen, Marja-Leena Lampinen Heli Silkkari PäijätLabista ja liiton puheenjohtaja Jaana Nousiainen. Tunnetusti hämäläiset ovat hitaita, niin mekin… Saimme vihdoin ja viimein Jaanan vieraaksemme tänne Lahteen yhdistyksemme vuosikokoukseen helmikuun lopulla. Kokouksen järjestimme korkealla maan päältä, hienon näkymän Lahden keskustaan ja Vesijärvelle antavassa Mustankallion vesitornissa. Kyseinen vesitorni on ollut yksi keskusta alueen näkyvistä maamerkeistä aina valmistumisestaan vuodesta 1963 saakka. Se on 50 metriä korkea ja sen ylin kerros kohoaa 190 metriä merenpinnan yläpuolelle. Tornin leveimmän kohdan halkaisija on noin 23 metriä. ja säiliön tilavuus on 1 000 ANALYYSI 2/2012 kuutiometriä, ja siitä riittää vettä Mustankallion, Kiveriön, Tonttilan ja Pyhättömänmäen alueille. Aloitimme kokouksemme juhlavasti nostamalla lasilliset kuohuvaa Jaanan vierailun kunniaksi. Ja sitten ravitsimme itsemme ennen varsinaista asiaa. Kokous sujui rutiinilla ja saimme huokuteltua uutta verta johtokuntaamme nuorentamaan. Kokouksen jälkeen Jaana kertoi vielä liitossa meneillään olevista ja tulevista asioista sekä esitteli liiton uudistuneita nettisivuja. Antoisan keskustelun jälkeen jäimme vielä nauttimaan saunan lämmöstä, Jaanan jo matkatessa valmistautumaan seuraavan päivän Jyväskylän vierailuun. Kiitos Jaana vierailusta ja vinkeistä toimintamme eteenpäin viemiseksi. n 27 Y hdis t y ks e t t o imiv at Teksti: Anu Liukkonen Kuvat: Pääkuva Marianne Lehtonen, Mustankallion vesitorni Mikun vesitornibongaukset (http://vesitornit.blogspot.com) TAPAHTUMIEN ABC Tapahtuma, tiedot Järjestäjä, ilmoittautumiset 19.8.2012 klo 11.00 Retki Vepsän saareen ja tutustuminen sen luontoon, uiden ja makkaraa paistaen. M/S LILY, Linnankatu 38 Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry Ilmoittautumiset, lisätiedot ja hinnat 14.8. mennessä katja.ikaheimonen@danisco.com tai 041 549 4026 25.8.2012 Patikkaretki, Riuttaskorpi Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistys ry Tiedustelut: hanna-liisa.suominen@pp.inet.fi 11.–12.10. Koulutuspäivät, Tampere 2012Elintarvikeala, Hygieniapassi Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistys ry / Suomen Laboratorioalan liitto ry Lisätiedot s. 2 Helab ry tiedottaa Helsingin Laboratorioalan yhdistyksen 50-vuotis juhlia vietetään Sipoossa Immersby:n palokuntatalolla lauantaina 15.9.2012. Tarjolla on ruokaa, juomaa sekä hulppeaa juhlaohjelmaa. Laittakaapa päivä kalenteriinne, viralliset kutsut seuraavat perässä. Tervetuloa! Toivoo, Merja ja Jouko Korjaus lehteen 1/2012 Koulutusta Itä-Suomessa –jutuun oli lipsahtanut väärän henkilön nimi kuvien ottajaksi. Oikea kuvien ottaja oli Arja Ryhänen. Toimitus pahoittelee virhettä. Sudokun 1/2012 ratkaisu Sudokun 1/2012 voittajaksi arvottiin Kosti Ollila, Tornio. Analyysin toimitus onnittelee voittajaa! 28 ANALYYSI 2/2012 TILAA AMMATTISI TUNNUSMERKIT Sormus hopeisena 125 c, kultaisena 175 c. Merkki emaloitua hopeaa 9 c, korurasiassa 10 c. Tilaukset: Marianne Lehtonen Kolkankatu 20 A 5, 15140 Lahti Puh. koti 040 718 1274, marianne.lehtonen@phnet.fi Koe Lapin lumo! • Varaa majoitus ajoissa! Liiton kautta voi vuokrata lomahuoneistoa, joka sijaitsee Saariselällä, Kaunispään rinteellä 0,8 km Saariselän keskustasta. Huoneistossa on takkatupa, keittiö, makuuhuone, parvi (jossa kaksi sänkyä) ja sauna. Hyvin varustellussa huoneistossa on astiasto, mikroaaltouuni, astianpesukone, cd-soitin, televisio, pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Osake soveltuu parhaiten 2–4 henkilölle. Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneiston jäsenetuun oikeuttavat säännöt: - jäsenetu korvaus 50 a maksetaan vain kerran/jäsen - jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäsenyyttä - jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jäsenetuun oikeutetuille - viikot annetaan varausjärjestyksessä Muutamia ohjeita lapinlomalle lähtijälle: - vuokraaja suorittaa loppusiivouksen (korvausvastuulla) - lemmikkejä ei allergioiden vuoksi saa viedä huoneistoon - solmion käyttö on ehdottomasti kielletty! - huoneistossa olevat CD-levyt on tarkoitettu kaikkien käyttöön, ei mukaan vietäväksi - varastossa olevat puut ovat omistajan (ei yleisessä käytössä) ANALYYSI 2/2012 - mikäli huoneistossa särkyy jotakin lomasi aikana, ilmoita siitä aina yhteyshenkilölle tai Matti Mäkiselle Tiedustelut ja varaukset: Matti J. Mäkinen, puh. 0500 735 155, matti.makinen@laboratorioalanliitto.fi VIIKKOHINNAT (vain Slal-jäsenille) Sesonkiviikot..................................550 c/vko - kevät: vkot 8–16 - ruska: vkot 36, 37, 38 - kaamos: vkot 47, 52, 1 Sesongin reunat .............................500 c/vko - kevät: vko 17 - ruska: vkot 35, 39 - kaamos: 48, 49, 51 Kesäviikot (26–31) ........................300 c/vko Muut..............................................300 c/vko Viikkohintoihin eivät sisälly liinavaatteet. Takkapuita voit käyttää kopallisen/vko. Puita voi ostaa tarvittaessa lisää Maunolta (numero mökillä). 29 To im ih e n k ilö t ja y hdis t y ks e t YHDISTYKSET HELSINGIN LABORATORIOALAN YHDISTYS – HeLab ry Puheenjohtaja: Jouko Marttila Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo puh. 050 490 6787 jouko.marttila@laboratorioalanliitto.fi Jäsensihteeri: Eija Koskela Päijänteentie 43 A 2, 00510 Helsinki eija.koskela@poliisi.fi puh. 040 576 7076 ITÄ-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ISLab ry Puheenjohtaja: Miia Martiskainen puh. 040 832 9602, kyllikki_89@hotmail.com Sihteeri/tiedottaja: Maria Laatikainen puh. 050 413 9532, marialaatikainen@hotmail.com KESKI-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS K-S Lab Ry Puheenjohtaja: Marja-Liisa Puttonen Kaakkoiskaari 25, 40530 Jyväskylä puh. koti: 040 845 0296 marja-liisa.puttonen@jenergia.fi Sihteeri: anita.mecklin@jenergia.fi PIRKANMAAN LABORATORIOALAN YHDISTYS PirLab ry Puheenjohtaja: Marja-Leena Mattila, Vellamontie 11, 37800 Toijala, puh. koti 040 519 4117, puh. työ (03) 5654 4422, marja.leena.mattila@tampere.fi Sihteeri: Hanna-Liisa Suominen, Jänislahdenkatu 3 B 30, 33410 Tampere, puh. koti 040 829 2141, hanna-liisa.suominen@pp.inet.fi POHJOIS-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Kaisu Ruumensaari kaisu.ruumensaari@outokumpu.com Sihteeri: Auli Järvelä Perttusenkatu 52, 94600 Kemi, puh. 040 732 4675, auli.jarvela@laboratoriolanliitto.fi Jäsensihteeri: Erkki Savoni Haapalankatu 3 A 7, 94100 Kemi, puh. koti 040 504 4456, puh. työ 020 463 4368 erkki.savoni@pp.inet.fi PORVOON LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Tuula Tummala, Pohjoispellontie 1 C 12, 06450 Porvoo, puh. koti 040 545 3844, puh. työ 050 458 2361, tuula.tummala@nesteoil.com Sihteeri ja tiedotussihteeri: Merja Heimala, Harjutie 6 F 16, 06750 Tolkkinen, puh. koti 040 501 6540 merja.kaipainen@nesteoil.com PÄIJÄT-HÄMEEN LABORATORIOALAN YHDISTYS PäijätLab ry SATAKUNNAN LABORATORIOALAN YHDISTYS SatLab ry Puheenjohtaja: Karoliina Ritola, Kivitaskuntie 49, 28220 Pori, puh. 050 545 3209, karoliina.ritola@outotec.com Sihteeri: Eeva Wahrman Hallituskatu 7 B 8, 28100 Pori eeva.wahrman@gmail.com Jäsensihteeri: Helena Kytöluhta, Kaaripiha 7 as 1, 28600 Pori, puh. työ 020 529 3140, gsm 044 071 9131, helena.kytoluhta@outotec.com VARSINAIS-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Jaana Vainio Lepomäentie 4, 21380 Aura, puh. 044 284 9199, jaana.vainio@gmail.com Sihteeri: Ann Sofie Wierda, Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto, puh. 050 338 7410, ann.wierda@utu.fi Jäsensihteeri: Toini Turtiainen, Rätiälänkatu 11 C 34, 20810 Turku, puh. 040 542 5395, toini.turtiainen@dekra.com Puheenjohtaja: Raija Nissinen Kariniemenkatu 28 B 69, 15140 Lahti raijanissinen@suomi24.fi Jäsensihteeri: Anu Liukkonen Markankatu 11, 15240 Lahti liukkonenanu@luukku.com POHJOIS-SAVON LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja ja jäsensihteeri: Irja Hiekkamäki, Rissalantie 34 A 4, 70910 Vuorela, puh. työ 044 720 1457, puh. koti 050 342 5634 irja.hiekkamaki@laboratorioalanliitto.fi Sihteeri: Tiina Kortelainen, Kasurilanmäentie 175, 71800 Siilinjärvi, puh. työ 020 772 4964, puh. koti 050 348 7034 tiina.kortelainen@gmail.com 30 ANALYYSI 2/2012 Puheenjohtaja: Jaana Nousiainen Miilukatu 5 D 17, 94720 Kemi, puh. 040 523 8816, jaana.nousiainen@laboratorioalanliitto.fi, jaana.nousiainen@keminvesi.fi Varapuheenjohtaja: Elsi Saarenpää Lottakuja 6, 91410 Jokirinne, puh. 050 306 5186 elsi.saarenpaa@laboratorioalanliitto.fi Sihteeri: Auli Järvelä Perttusenkatu 52, 94600 Kemi, puh. koti 040 732 4675, puh. työ 020 463 4547, auli.jarvela@laboratorioalanliitto.fi auli.jarvela@storaenso.com II Sihteeri: Päivi Vesala Kalervontie 9 C 39, 90570 Oulu, puh. 040 720 2003, paivi.vesala@oulu.fi Tiedottaja: Margit Häkli Yläruukintie 7 as 1 28610 Pori puh. 050 321 4153 margit.hakli@laboratorioalanliitto.fi Taloudenhoitaja: Tuula Nieminen Wallenkatu 7 B 7, 80140 Joensuu, puh. työ 020 550 5843, puh. koti 040 715 0457, tuula.nieminen@laboratorioalanliitto.fi Jäsensihteeri: Toini Turtiainen Rätiälänkatu 11 C 34, 20810 Turku, puh. 040 542 5395, toini.turtiainen@dekra.com Jäsenmaksut: Riitta Pesonen Hiekkalantie 17, 80170 Joensuu, puh. koti 050 400 9516, riitta.pesonen@laboratorioalanliitto.fi To imihe nkil ö t ja yh dis tyk se t SUOMEN LABORATORIOALAN LIITTO RY:N TOIMIHENKILÖT 2012 Koulutusvastaava: Irja Hiekkamäki Rissalantie 34 A 4, 70910 Vuorela, puh. koti 050 342 5634, puh. työ 044 720 1457, irja.hiekkamaki@laboratorioalanliitto.fi, irja.hiekkamaki@evira.fi Luentopäivät: Merja Lehtinen Ikurintie 67, 33340 Tampere, puh. koti 040 514 1173, merja.i.lehtinen@uta.fi Sormukset ja ammattimerkit Marianne Lehtonen Kolkankatu 20 A 5, 15140 Lahti puh. koti 040 718 1274 marianne.lehtonen@phnet.fi Analyysin ja Suomen Laboratorioalan liiton palvelukortti. Ilmoitan muuttuneista tiedoista OSOITE uusi osoite: vanha osoite: Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toini Turtiainen NIMI entinen nimi: TYÖPAIKKA Rätiälänkatu 11 c 34 20810 Turku Nimeni: Syntymäaika ANALYYSI 2/2012 / 31 LABOREXIN OY Lasinpuhaltamo Siljander LABOREXIN OY on monipuolinen toimittaja laboratorioalalla: • Kattava valikoima laboratoriolaitteita ja -tarvikkeita Mm. Shimadzu-vaa'at, GFL:n hauteet, tislaimet, taso ravistelijat, inkubointikaapit, syväjääkaapit ja -arkut. Lasiset- ja digitaaliset lämpömittarit, Sentekin pH-, johtokyky-, DO²-, Redox-, Ioniselektiiviset mitarit. Laboratoriolasit laidasta laitaan, kvartsituotteet, Lasi- ja kvartsikyvetit. Kartellin muovituotteet, Nabertherm laboratoriouunit, Ultraäänipesulaitteet, Smeg-laboratoriopesukoneet, • Selecta-autoklaavit, sentrifugit, lämpö- ja kuivauskaapit.. jne.. • Valmistamme laboratoriovaunuja ja -pöytiä asiakkaan toiveiden ja mittojen mukaan. • Toimitamme tunnettujen valmistajien biokemikaaleja: Seerumeita ym. soluviljelyyn tarkoitettuja kittejä. Lasinpuhaltamo Siljander valmistaa piirustusten mukaisia laboratorio lasi- ja kvartsituotteita. Korjaamme myös rikkoutuneita laseja. Valmistamme mm. eri analyysilaitteiden lasisia tarvikkeita J.P. Selecta s.a. on ISO 9001-sertifioitu kansainvälinen laboratorio laitteita ja -tarvikkeita toimittava yritys, jonka tuotteden laatu täyttää kaikki alalla vallitsevat vaatimukset. LABOREXIN OY on toiminut J.P. Selectan edustajana Suomessa vuodesta 1985 lähtien. Lataa oma Selectan luettelo nettisivuiltamme! Olkaa hyvä ja ottakaa yhteyttä, niin saatte asiantuntevaa palvelua. PL 224, 00811 HELSINKI Puh. +358 (0)9-780 633 Fax. +358 (0)9-781 393 laborexin@laborexin.fi www.laborexin.fi
