docTAITAJA - Suomen Laboratorioalan Liitto ry
download 
Report Transcription
TAITAJA - Suomen Laboratorioalan Liitto ry
ANALYYSI 48. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 2/2011 Koulutus 5.–6.10.2011 REACH LABORATORIOSSA sivu 2 TAITAJA 2011 Mammuttimaisessa tapahtumassa vieraili huikeat 67 000 kävijää! sivu 18 w w w. l a b o r a n t t i . n e t REACH laboratoriossa Teoriaa ja käytäntöä, työsuojelua unohtamatta 5.–6.10.2011 Viking Line / Tallinna /Meriton Grand Conference & Spa Hotel Reach-seminaari on tarkoitettu kaikille laboratoriossa työskenteleville ja työsuojelutehtävissä toimiville. Keskiviikko 5.10. 10.00 Lippujen jako satamassa. Klo 11.00 laivaan 11.30 Lähtö Helsingistä 11.30–11.45 Tilaisuuden avaus ja tervetulokahvit + sämpylä 12.00–12.45 Euroopan kemikaalivirasto laboratorioalalla työskentelävän näkökulmasta 13.00–13.45 Reach-asetus, jatkokäyttäjien velvollisuudet sekä kemikaalivalvonta 14.00–14.45 Reach-jatkoa 15.00–15.45 CLP-asetus 16.00–16.45 Ryhmätyö, Suojalaite Oy ja 3 M esittäytyvät 17.00 Majoittuminen hotelliin Illallinen hotellissa Luennoitsija Torstai 6.10. Aamiainen 09.00–09.45 Uudistuva käyttöturvallisuustiedote 10.00–10.45 3M-esittäytyy yhdessä Suojalaite Oy:n kanssa 11.00–11.45 Suoja-asujen oikeaoppinen pukeminen ja riisuminen/ käytännön harjoituksia/testaus 12.00–12.45 Työturvallisuus laboratoriossa 13.00–13.45 Laboratorion vaarat 14.00–15.00 Siirtyminen satamaan ja laivaan 15.30–16.15 ryhmätyön purku 16.30–17.15 ”Piinapenkki” sekä tilaisuuden päätös 17.45 Illallinen laivan Buffet-pöydässä Jouko Marttila Helsingin Laboratorioalan yhdistys ry Jouni Räisänen, ylitarkastaja, Tukes Jouni Räisänen, ylitarkastaja, Tukes Jouni Räisänen, ylitarkastaja, Tukes Mirja Jolkkonen, laborantti/käytönvalvoja, Abloy Oy Luennoitsija Mirja Jolkkonen, laborantti/käytönvalvoja, Abloy Oy Fredrik Dettmann, asiakkuusspäällikkö 3M Martti Humppila tj., Suojalaite Oy 3M/Suojalaite Oy Kimmo Karinen, DI/laboratorioinsinööri, Aalto-yliopisto Kimmo Karinen, DI/laboratorioinsinööri, Aalto-yliopisto Jouko Marttila sekä luennoitsijat Jouko Marttila sekä luennoitsijat Tiedustelut ja ilmoittautuminen sekä erityisruokavaliot 2.9.2011 mennessä: • Jouko Marttila, puh. 050 490 6787, jouko.marttila@laborantti.net • Anja Pallas, puh. 040 707 5693 (iltaisin), anja.pallas@vtt.fi Kurssin hinta täysihoitoineen sisältäen kurssimateriaalin, ohjelman mukaiset ateriat sekä laivalla ja hotellissa kokoustarjoilut, majoituksen 2hh (lisämaksusta 1hh) ja kylpylän käytön. • Hinta jäseniltä 510 c, ei-jäsenilta 660 c Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme toimisto- ja varauskuluina 90 c. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin. Tervetuloa kurssille! Helsingin Laboratorioalan yhdistys ry/ Suomen Laboratorioalan liitto ry ANALYYSI 2/2011 Analyysi 2/2011 Päätoimittaja, tilaukset Jaana Vainio Lepomäentie 4, 21380 Aura GSM 044 284 9199 jaana.vainio@laborantti.net Talous Sinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2, 20400 Turku puh. koti (02) 247 2356, 050 534 1718 puh. työ (02) 333 7047 sinikka.kollanus@utu.fi Ilmoitukset Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto puh. työ (02) 333 7410 GSM 050 338 1696 ann.wierda@utu.fi Markkinointi Jouko Marttila Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo puh. työ. 010 426 4119 GSM 050 490 6787 jouko.marttila@laborantti.net Julkaisija Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toimituksen osoite Analyysi / Jaana Vainio Lepomäentie 4, 21380 Aura jaana.vainio@laborantti.net Painatus Offset Ulonen Oy puh. 010 841 1510 ISSN 1459-0999 Osoitteen- muutokset Toini Turtiainen Rätiälänkatu 11 c 34, 20810 Turku toini.turtiainen@dekra.com puh. 040 542 5395 Kannen kuva: Irja Hiekkamäki SISÄLLYSLUETTELO Koulutus: REACH laboratoriossa........................ 2 Päätoimittajalta................................................ 5 Mistä on hyvä vesinäyte tehty?.......................... 6 Puheenjohtajalta............................................ 10 Uusi puheenjohtaja esittäytyy.......................... 11 Liiton palkitsemat................................................12 Liittokokouksen valinnat................................... 13 Porvoon Laboratorioalan yhdistyksen 40-vuotisjuhlat............................................... 14 Sudokun ratkaisu........................................... 16 Kollegani: Marika Penttilä............................... 17 Taitaja 2011................................................. 18 Johtamiseen haetaan uutta ymmärrystä aivotutkimuksesta.......................... 20 Tapahtumien ABC.......................................... 21 Sudoku......................................................... 21 Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2011 Nro Ilmestyy Aineisto toimitukselle 3 16.9.2011 15.8.2011 4 5.12.2011 1.11.2011 Torajyvistä se kaikki alkoi................................ 22 Päätoimittaja muistelee................................... 26 Nettisivut uudistuvat!....................................... 28 Valmistuneet.................................................. 28 Yhdistykset ja toimihenkilöt.............................. 30 www.laborantti.net ANALYYSI 2/2011 Palvelukortti................................................... 31 3M™ Jupiter Suojahaalari + hengityssuojain = Täysin ilmastoitu puhallinpuku Luotettavaa hengityksensuojausta Vaativiinkin laboratorio-olosuhteisiin 3M™ JS-sarjan kemikaalipuvut (tyyppi 4/5) on suunniteltu suojaamaan työntekijöitä erityisesti lääketeollisuudessa, sairaaloissa ja maataloudessa - työympäristöissä, joissa tarvitaan tehokasta suojausta ja, joissa esiintyy paljon erilaisia terveydelle haitallisia kemiallisia ja biologisia riskitekijöitä. Suojainratkaisu muodostuu erittäin miellyttävästä kemikaalisuojapuvusta (tyyppi 4/5) ja moottoroidusta hengityksensuojaimesta, 3M™ Jupiter™ JP-ER-03. Lisätietoja: Suomen 3M Oy, Työsuojelutuotteet, p. (09) 525 21 www.3M.fi/suojaimet 1 Päät o im it t ajal t a Pysähdy hetkeksi M illoin viimeksi olet maannut pitkään sohval- kuuluu liikenteen taustamelua. Sisällä taas hurila musiikkia kuunnellen? Tai vaan maannut see ilmastointi tai sähkölaitteet. sohvalla katsellen seinää. Tekemättä mitään, hilLähes joka viides suomalainen asuu alueella, jaisuudessa. jossa melutaso ylittää sallitun 55 desibelin. YleiPerhettäni kosketti ikävä asia tänä keväänä. simpiä melun terveyshaittoja ovat ärtyneisyys ja Tapahtuma laittoi asiat uuteen tärkeysjärjestyk- unihäiriöt. Vakavimmillaan melu lisää sydäninseen ja pakotti pysähtymään. farktin riskiä. Sairastumisriski Hiljentymisen myötä huomasin, koskee erityisesti naisia. kuinka paljon olen jättänyt teEtelä-Suomeen onkin jo Hiljaisuus pakottaa kemättä sellaista, mikä oli enperustettu hiljaisia luonnonnen luonnollista; metsässä kärauha-alueita. Aluetta hallitsepysähtymään ja vely, uuden levyn kuuntelu, jouvat luonnon äänet ja ihmisen kuuntelemaan tenolo… Ei ole mukamas ollut toiminnasta aiheutuvat äänet ajatuksiaan. aikaa. ovat vain satunnaisia ja vähäiTekemättömyys ja joutensiä. Hiljaisesta ympäristöstä ja olo ovat vierasta nykyihmiselluonnon rauhasta nauttiminen le. Koko ajan pitää mennä ja touhuta. Tehdä töi- parantaa unen laatua, auttaa stressiin ja parantä ja harrastaa. Viikonloput ovat buukattu pitkäl- taa keskittymiskykyä. le eteenpäin. Sukulaisten ja ystävien luona vieRauhallista kesää sirailu pitää sopia viikkoja ennen. Spontaania vie- nulle lukija. Älä murehdi railua ei voi helposti tehdä. Puhelimia ei saa sul- tekemättömiä töitä. Ota kea. Ja jos jättää vastaamatta, pitää selitellä. Ei aikaa. Nauti luonnon voi vaan sanoa, että en jaksanut puhua, halusin äänistä, kesän tuoksuisolla rauhassa. ta ja tunne tuulen lämVaikka tekeminen olisikin vapaaehtoista ja ki- min henkäys. n vaa se ei ole sama asia kuin joutenolo. Työkaverini sanoi osuvasti, että luovuus herää vasta joutenolossa. Ja tietynlaista luovuutta me kaikki tarvitsemme arjessamme. Jos tekemättömyys on outoa, hiljaisuus on vielä oudompaa. Hiljaisuus on suorastaan pelottavaa. Se pakottaa pysähtymään ja kuuntelemaan ajatuksiaan. Muistan peruskoulun musiikinopettajan sanoneen, että joka päivä tulisi viettää hetki täydessä hiljaisuudessa. Tämä voi olla vaikeaa tänä päivänä järjestää. Ainakin kaupungeissa. Ulkona Jaana Vainio ANALYYSI 2/2011 Teksti ja kuvat: Simo Heininen Vesinäytteenoton tärkeys prosessien toimintojen arvioinnissa – Mistä on hyvä E rilaisista vesijärjestelmistä otetaan vuosittain tuhansia vesinäytteitä ja niistä suoritetaan useita tuhansia vesianalyysejä. Vesianalytiikassa käytetään hyvälaatuisia analysaattoreita ja laboratoriohenkilökunta ylläpitää ammattitaitoansa, joten kaiken pitäisi olla kunnossa. Vesinäytteen tulisi kuvata mahdollisimman hyvin vedenkäsittelyvaiheessa tai laitoksella käsiteltävää veden laatua. Kenttätyövaiheessa kuitenkin syntyvät suurimmat virheet ja virheiden korjaaminen ei enää laboratoriossa onnistu. Artikkelissani kerron omista kenttätyökokemuksistani 25 vuoden ajalta. Kaikki alkaa näytteenottotyöstä ja sen valmistelusta. Suunnittelematta ei vesinäytteenottoon kannata rynnätä, vaikka kysymys olisi kriittisestä vesihygieniaongelmasta kylpylässä, tai edes epäilyksestä mikrobikontaminaatiosta vesitornissa. Viranomaisvalvottujen vesijärjestelmien (talousvesilaitokset, vesiosuuskunnat, uimahallit ja kylpylät) tulee laatia riittävän kattavat erityistilannesuunnitelmat, joissa on huomioitu myös virka-aikojen ulkopuolella tapahtuvat vesianalyysitarpeet. Vaikka valvovaa viranomaista ei tavoitettaisikaan viikonlopun aikana, tulee kohteessa olla riittävät tiedot ja välineet vesinäytteiden ottamiseen ja kestävöintiin. Vesianalyysin ja vesinäyte tuloksen onnistumisen edelly- tykset syntyvät usean tekijän kokonaisvaikutuksesta. Vesinäytteen kokonaismäärä ja laatu voivat vaikuttaa prosessiteknisiin päätelmiin, jotka tehdään vesinäytteen tulosten perusteella. Jos vesinäyte on otettu ainoastaan 2-3 kertaa ja vesinäytteenottoventtiili on kontaminoitunut, voidaan vesijärjestelmä joutua turhaan klooraamaan. Suomessa korostetaan näytteenottajan koulutusta ja ammattitaitoa, mutta näytepisteen rakenteelliset ongelmat on lähes tyystin unohdettu. Näyteventtiilin virheellinen rakenne voi aiheuttaa joskus useitakin tuskastuttavia uusintanäytteenottoja, ennen kuin näytetuloksen todellinen virhetekijä pal- ANALYYSI 2/2011 Tietyt vesijärjestelmien ylläpitotyöt estävät samanaikaisten vesinäytteiden otot. Esimerkiksi uima-altaan reunojenpuhdistuksen yhteydessä heterotrofisten pesäkkeiden määrä lisääntyy allasvedessä. Vesinäytteenottosuunnitelma tuleekin laatia yhdessä siivoussuunnitelman kanssa. vesinäyte tehty? jastuu. Vesinäytteenottoventtiilit ja vesinäytteenottopisteet tulisi määrittää selkeästi jo osaksi vedenkäsittelyjärjestelmän suunnitteluvaihetta. Olen joutunut lisäämään jopa pitkään käytössä olleisiin vedenkäsittelyprosesseihin näytteenottoventtiileitä, jotta käyttöhenkilökunnalle voitaisiin taata edes tyydyttävät mahdollisuudet seurata vedenpuhdistusprosessien toimintaa. Vedenkäsittelyprosessin tuntemus on kokemukseni perusteella vesinäytteenottajilla ainoastaan tyydyttävällä tasolla. Nykyaikaisten talousvesija uimahallivesien vedenkäsittelyprosessit ovat monivaiheisia ja niiden kokonaishallinta vaatii jo todellista vesikemian ANALYYSI 2/2011 taituruutta. Uimahallien vedenkäsittelyprosesseissa on monia säännöllisesti toistettavia huolto-ja ylläpitotehtäviä, joilla on osoitettu olevan vaikutusta allasveden laatuun ja sitä kautta myös vesinäytteenoton ajankohtaan. Enää ei pelkästään voida hyväksyä vanhaa käytäntöä siitä, että ”vesinäyte otetaan aamulla klo 9:00, koska terveystarkastajalla ei ole muulloin aikaa” tai ”vesilaboratorio ei voi ottaa näytteitä vastaan muutoin kuin maanantaista keskiviikkoon”. Laboratorioiden ja valvontaviranomaisten tulisi tulevaisuudessa pystyä paremmin vastaamaan vedenkäsittelyprosessien ammattilaisten tarpeisiin. Onneksi Suomesta löytyy muutamia viranomaisvalvot- tuja laboratorioita, joiden palvelumallit soveltuvat myös vaativampien asiakkaiden tarpeisiin. Tietyt vesijärjestelmien ylläpitotyöt estävät samanaikaisten vesinäytteiden otot. Perinteinen esimerkki tästä on esimerkiksi uima-altaan reunojen puhdistuksen yhteydessä tapahtuvat heterotrofisten pesäkkeiden määrän lisääntyminen allasvedessä. Vesinäytteenottosuunnitelmaa ja siivoussuunnitelmaa tulee laatia yhdessä ja pyrkiä välttämään sellaisia vesinäytteenottohetkiä, jolloin siivoustyöt on juuri suoritettu. Kriisitilanteisiinkin tulee vesiyksikön olla varautunut. Monella vesijärjestelmän ylläpitäjällä on mahdollista kriisitilannet- >> ta varten”jemmassa” muutamia vesinäytepulloja. Joskus näytteenottopisteen ovat kentällä sellaisessa paikassa tai rakenteeltaan sellaisia, ettei edustavan vesinäytteenotto ole mitenkään mahdollista. Vesinäytteenottajan on voitava myös perustellusti joskus kieltäytyä vesinäytteenotosta. Työsuojelullisesti hankalin vesinäytepaikka on ollut allekirjoittaneella n. 3 metrin korkeudessa oleva 2” palloventtiili, josta tikapuihin tarraten yritin saada ”edustavaa vesinäytettä”. Markkinoilta löytyy erillisiä vesinäytteenottoon tarkoitettuja venttiileitä, mutta vedenkäsittelyprosessien suunnittelijoilla tuntuu olevan varsin vähän tietoa tällaisista erityisventtiileistä. Joissain tilanteessa kenttämittausten tulokset antavat paremman tuloksen, kuin viranomaisvalvotun vesilaboratorion. Eräässä maakunnassa useampien uimahallien ylläpitohenkilö- kunnat ihmettelivät, kun vesilaboratorion vaihtumisen seurauksena lähes kaikkien uimahallien vapaan kloorin pitoisuudet alenivat laboratorion vaihdon seurauksena. Moneen laboratorion tuottamaan lausuntoon ehdittiin kirjoittaa, nuo ylläpitohenkilökunnan ”pelkäämät sanat” ….. allasvesi ei täytä vapaan kloorin osalta STM:n allasvesiasetusta….” Analyysejä tuottava laboratorio ei aluksi myöntänyt mitenkään poikkeavaa tilannetta, mutta kuitenkin kaikessa hiljaisuudessa ”paranteli” määritysmenetelmäänsä. Myös Sosiaali- ja terveysministeriö halunnee päästä näistä vapaan kloorin kenttätulosten ja laboratoriotulosten ristiriidaisuudesta eroon. Allasvesiasetukseen tulee toivottavasti selkeästi lupa hyödyntää ammattimaisia kenttälaboratoriovälineitä sellaisissa kohteissa, joissa laboratorioon toimitettava vesinäytetulos voi poiketa huomattavastikin kenttämittaustuloksesta. Vesinäytetulosten esittämisasuun toivoisin huomattavaa parannusta. Olemme jo vuosia hyödyntäneet perustoimisto-ohjelmistojen taulukkolaskentaohjelmia vesinäytetulosten graafisen ulkoasun täydentäjinä. Vedenlaadussa tapahtuvat muutokset saattavat joskus olla pieniä ja peräkkäisten vesinäytteiden kohdalla muutos voi olla lähes huomaamaton. Vasta kun vesijärjestelmästä on otettu vesinäytteitä 2-3 vuotta, voidaan jo tarkastella vesijärjestelmän toimintaa varmemmalla pohjalla. Yksi vesinäyte ei tee koskaan kesää tai talvea! n Keväisin vesiterveisin, Simo Heininen toimitusjohtaja S&H Heininen Oy www.puhdasvesi.fi Vedenkäsittelyn asiantuntija ANALYYSI 2/2011 Vedenkäsittelyn asiantuntija Me tunnemme veden Olemme vedenkäsittelyn asiantuntijayritys. Olemme erikoistuneet vedenpuhdistusjärjestelmien ylläpitoon ja huoltoon. Meiltä löytyy apua alkaen suunnittelusta ja koulutuksesta lähtien aina huolto- ja ylläpitotöihin. Tiedonkeruupalvelut Huolto- ja ylläpitopalvelut Automaattiset kenttälaitteistomme rekisteröivät prosessiarvoja jatkuvasti. Laitteistollamme pystymme mittaamaan 16 mittaustietoa, jopa 1 sekunnin mittatarkkuudella. Laitokselle suunnitellaan ja toteutetaan käyttöönotto- ja huolto-ohjelma. Lopputuloksena saavutetaan operointivarma ja käyttö-kustannuksiltaan kokonaisedullinen puhdistusprosessi. Jos veden laatu askarruttaa, ota yhteyttä. Me tunnemme veden. S&H ANALYYSI 2/2011 S&H Heininen Oy - Vedenkäsittelyn asiantuntija Peltokalliontie 18 21230 Lemu www.puhdasvesi.fi puh 02-4312 600 email: info@puhdasvesi.fi Pu h e e n jo h t ajal t a Kiitos luottamuksestanne T ervehdys kaikille, olen uusi puheenjohtaja tia vähennetään. Tehtävänkuvia uudistetaan ja Jaana Nousiainen. tehtävien yhdistämistä ja tasaamista toteuteTeimme historiaa kun Suomen Laboratorio- taan. Puheenjohtaja hoitaa jatkossa myös toialan Liitto ry:n liittokokouksessa 10.4.2011 va- minnanjohtajan tehtävät. Uuden liittohallituklittiin puheenjohtaja ja sihteeri Pohjois-Suomen sen vastuu on suurempi kuin edellisten liittohalalueelta. litusten koska työvaliokuntia Olen aikaisemmin toimiei enää valittu. Uuden liittonut Pohjois-Suomen Labohallituksen vastuulla on kehiAvoimuus, ratorioalan yhdistyksen putystyö ja asioiden eteenpäin innokkuus ja heenjohtajana seitsemän vieminen. oppimisen halu vuotta ja Liittovaltuuston puYhteinen tavoite ja ontoivottavasti heenjohtajana kolme vuotta. nistumisen saavuttaminen on mahdollistavat Tässä uudessa tehtävässäni mahdollista vain, että teemtekemään hyvää olen ”melko vihreä”. Avoime yhteistyötä ja koemme yhteistyötä muus, innokkuus ja oppimiammattikuntamme kehittymijäsenten, liittosen halu toivottavasti mahsen ja arvostuksen tärkeänä valtuuston ja dollistavat tekemään hyvää asiana. n liittohallituksen yhteistyötä jäsenten-, liittoedustajien kanssa. valtuuston – ja liittohallituksen edustajien kanssa. Liiton tehtävistä on lopettanut henkilöitä, jotka ovat toimineet tehtävissään pitkään. Suuret kiitokset ovat ansainneet Tuula Kuusisto, Ei- Keväisin terveisin la Laukkanen ja Matti Mäkinen. Suomen Laboratorioalan liitto ja Analyysilehti on rakennettu vahvalle perustukselle, tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Koulutusten järjestäminen on meidän vahvaa osaamisaluettamme ja sitä tulemme kehittämään edelleen. Tavoitteenamme on jäsenten etujen valvominen, tulemme kouluttamaan toimihenkilöitä, liiton organisaatiota kevennetään ja valiokun- Jaana Nousiainen 10 ANALYYSI 2/2011 Uusi puheenjohta ja esittäytyy Hei, Olen Jaana N ousiainen Kemist ä ja ikääkin on jo Lapset ovat aikuisia kertynyt 47 vuot ja lennähtäneet jo ta. maailmalle. Valmistuin Kemin ammattikoulusta v.1 982 laborantiksi ja hoito-oppilaitoksest Kemin sairaana v.1984 Lääketyön tekijäksi. Olen ollut Kemin kaupungin palvelu ksessa miltein koko Aloitin 1985 Vesi ja työhistoriani. elintarke-laboratorio ssa ja työsuhde kesti pumiseen saakka. laboratorion lopEhdin olla 15 v. tä ssä työpaikassa. O jäs laboratorio joka limme Suomessa ne silloin akreditoitiin lja teimme sen omall kunnalla. Tilanne a pienellä henkilöoli mielenkiintoin en , kun asia oli kaikill Laboratorion lopp e osapuolille uusi. uminen oli raskas kokemus. Olimme pimishaluisia, inno kaikki nuoria, opkkaita laborantteja ja yhtäkkiä tarpeett ankin monelle lab omia. Tämä on lii oratorioalalla työs sä olevalle tuttu til olisi tarvinnut apua anne. Varmasti m tilanteessa, kun ty on i öpaikka loppuu tai johonkin toiseen sinut vain siirretää yritykseen ja tilan n teeseen täytyy vain asioita joista liian sopeutua. Nämä ov vähän keskustellaa at n. Lähtiessäni työpaik pit matkaan. Hym astani keräsin mayillen voin nyt katse lla meidän piirtäm limetripaperille, ne iä ”käppyröitä” milkin ovat jo tänään historiaa. Lopetetusta labor atoriosta siirryin Peurasaaren jätev käyttötarkkailulab edenpuhdistamon oratorioon. Puhdist amolla olen ollut vuotta töissä. Olem nyt noin kaksitoist me osakeyhtiö Ke a min Vesi Oy. Nyk kailua verkosto- ja yisin teen käyttötar jätevesistä. Jätevesi kon niin mielenkiintoist tustua asiaan syvem a, että päätin tumin ja suorittaa am mattitutkinnon jät sen laboratoriossa evesistä. Yhden na kaikki laboratorio ityöhön liittyvät as otosta raportointii iat hoituvat näyttee n. Laboratorioala nlla kaikkien on nyky niosaajia. isin oltavakin moHarrastuksiini kuul u hyvin vahvasti yh distys ja tietenkin Tässä harrastuksess liiton toiminta. a yhdistyvät niin m oni ja tärkeä asia. Si asioiden oppiminen sältöä tuovat uusie monella eri tasolla. n Olen saanut ihania päri Suomea, joita uusia ystäviä ymen varmaan olisi ko sk aan kohdannut, jo kana tässä toiminna s en olisi ollut mussa. Hienoa on op pia ja kehittyä om sa ja puhua samaa ien kollegoiden ka ”kieltä”. Energia ja nsvoima syntyvät len kanssa jumpissa ku kkipoluilla ja ystäv lkien. n ien HUOMIO JÄSENET! Tänä päivänä yhdistykset viestivät paljon sähköisesti. Sähköinen viestintä on myös nopein tapa saada jäsenille tietoa. Ilmoita sähköpostiosoitteesi yhdistyksesi jäsensihteerille, niin saat ensimmäisenä tietoa tulevista tapahtumista! Sihteerien yhteystiedot löydät sivulta 30. Ystävällisin terveisin, Yhdistysten jäsensihteerit ANALYYSI 2/2011 11 Kuvat: Anne-Mari Österman ja Tuula Kuusisto Liiton palkitsemat Liittokokous 9.–10.4. Aulanko Platinaiset ansiomerkit Tuula Kuusisto, Anne Raille (ei kuvassa) ja Mariitta Vakkuri Kultaiset ansiomerkit Elsi Saarenpää ja Riitta Pesonen Hopeiset ansiomerkit Irja hiekkamäki, Merja Lehtinen ja Jaana Nousiainen Juhlassa palkittiin useita pitkään liiton ja yhdistysten toiminnassa ahertaneita. Liiton viirit Elsi Saarenpää, Irja Hiekkamäki ja Auli Järvelä Tuula Kuusisto luovutti iloisilla mielin valtikkansa uudelle puheenjohtajalle. 12 Ansiokkaan ja pitkän uran liiton toiminnassa tehnyt Matti Mäkinen päätti uransa Toiminnanjohtajana. Myös pitkään liiton sihteerinä toiminut Eija Laukkanen luovutti sihteerinkynänsä Auli Järvelälle (kuvassa). Kokousväkeä puhututti mm. osakeyhtiöittäminen ja jäsenmaksuasiat. Kuvassa etualalla uusi puheenjohtaja Jaana Nousiainen Kemistä ANALYYSI 2/2011 SUOMEN LABORATORIOALAN LIITON LIITTOKOKOUKSEN VALINNOISTA 9.–10.4.2011 Suomen Laboratorioalan liittohallituksen jäsenet kaudelle 2011–2013 Liiton uudeksi puheenjohtajaksi, liittokokouskaudeksi, valittiin Jaana Nousiainen PohjoisSuomen Laboratorioalan yhdistyksestä. • Elsi Saarenpää Oulun seudun Laboratorioalan yhdistys ry • Auli Järvelä Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry • Päivi Vesala Oulun Seudun Laboratorioalan yhdistys ry • Jouko Marttila Helsingin Laboratorioalan yhdistys ry • Toini Turtiainen Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry • Riitta Pesonen Itä-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry • Irja Hiekkamäki Pohjois-Savon Laboratorioalan yhdistys ry • Merja Heimala Porvoon Laboratorioalan yhdistys ry • Anja Salonniemi Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistys ry • Merja Lehtinen Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistys ry • Margit Häkli Satakunnan Laboratorioalan yhdistys ry 10 varajäsentä liittohallitukseen 1. Eeva Wahrman Satakunnan Laboratorioalan yhdistys ry 2. Outi Mänty Oulun Seudun Laboratorioalan yhdistys ry 3. Mariitta Vakkuri Pirkanmaan laboratorioalan ANALYYSI 2/2011 yhdistys ry 4. Kirsi Salo Oulun Seudun Laboratorioalan yhdistys ry 5. Eija Haverinen Helsingin Laboratorioalan Yhdistys ry 6. Tuula Kuusisto Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry 7. Tuula Tummala Porvoon Laboratorioalan yhdistys 8. Miia Martikainen Itä-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry 9. Antero Paski Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry 10. Tuula Nieminen Itä-suomen Laboratorioalan yhdistys ry Liittohallitus järjestäytyessään nimesi seuraavat toimihenkilöt • Varapuheenjohtaja Elsi Saarenpää • Sihteeri Auli Järvelä • Taloudenhoitaja Tuula Nieminen • Jäsensihteeri Toini Turtiainen • Tiedottaja Jouko Marttila • II-sihteeri Päivi Vesala • Kirjanpitäjä Mirja Jolkkonen • Jäsenmaksujen kerääjä Riitta Pesonen Suomen Laboratorioalan liiton liittovaltuuston kokoonpano kaudelle 2011–2013 2. vara Eeva Villman • Riitta Ilmoniemi Helsingin Laboratorioalan Yhdistys ry 1. vara, Päivi Tahvanainen 2. vara, Eija Haverinen • Anne-Mari Österman Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry 1. vara, Kirsi Bergfors 2. vara, Outi Martiskainen • Marja Leena Mattila Pirkanmaan laboratorioalan yhdistys ry 1. vara, Hanna-Liisa Suominen 2 vara, Marja Leena Koskinen • Marianne Lehtonen Päijät-Hämeen Laboratorioalan yhdistys ry 1. vara, Anu Liukkonen 2.vara, Raija Nissinen • Mari Pölönen Itä-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry 1. vara, Arja Ryhänen 2. vara Maria Laatikainen • Kaisu Ruumensaari Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry 1. vara Erkki Savoni 2. vara, Antero Paski • Susanna Pohjanen Oulun Seudun Laboratorioalan yhdistys ry 1. vara, Outi Mänty 2. vara, Marja Arbelius • Mikko Pimiä Porvoon Laboratorioalan yhdistys ry 1. vara, Antero Kääriäinen 2. vara, Osmo Jossas • Anita Mecklin Keski-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry 1. vara Sanna Leppäaho 2. vara, Terhi Mikkilä • Marianne Judin Pohjois-Savon Laboratorioalan yhdistys ry 1. vara, Siru Meckelborg 2. vara, Helena Järvelä • Karoliina Ritola Satakunnan Laboratorioalan yhdistys ry 1. vara Ulla Lehto 13 Y h dis t y k s e t t o im iv at Teksti: Osmo Jossas ja Tuula Tummala Kuvat: Jukka Heimala Porvoon Laboratorioalan yhdistyksen 40-vuotisjuhlat N eljäkymmentä vuotta on hyvä ikä meidänkin yhdistykselle; on kokemusta ja uudistumaankin pystymme. Vietimme juhlia kotoisasti oman väen kesken 26.3.2011 Porvoon jokirannassa sijaitsevassa Levinin kellarissa. Juhlia oli järjestämässä useampi henkilö ja siksi niistä niin onnistuneet tulikin, ei jäänyt vastuu yhden tai kahden henkilön harteille. Osallistujia oli 27 ja siihen mahtui puheenjohtajia; entisiä ja nykyinen ja muutamia laborantteja ja hyvä joukko aveceja. Tila oli oikein sopiva tunnelmaltaan näin arvokkaisiin juhliin… hämyisiä tiiliholveja, kynttilöitä ja yksinkertaisen kaunis koristelu. Tilaisuus alkoi tietenkin kuohuvalla ja sen jälkeen 14 Puheenjohtajamme Tuula toivotti kaikki tervetulleeksi. Puheen yhteydessä oli myös entisten puheenjohtajien, joita oli saapunut tosi paljon paikalle, suukottelu ja ehkä on syytä mainita, että pusut olivat Brunbergiltä sekä perustajajäsenten Börje Fagerstedtin ja Mauri Oraksen kukitus. Aika yllättäen alkoi kuulua Porilaisten marssi ja samassa saapui itse Tasavallan presidentti tilaisuuteemme. Syynä oli ainakin varsin suurelta osin Börjen saama liiton kultainen ansiomerkki ja nyt on pakko mainita, että Börjen pusut eivät olleet Brunbergilta! Asiaan kuului myös presidentin puhe ja siinä hän mietti tasa-arvoa ja Laboranttinimikettä globaalisestikin, naispuolisen laborantin nimi olisi parem- minkin labor anni, miksei niinkin. Protokolla meni sekaisin James Brownin rytmien myötä, kun presidentti veti meille tanssiomaisen jumppatuokion. Hengityksen tasaannuttua olikin aika käydä pöytään, sanan varsinaisessa merkityksessä eli ilta jatkui syöminkien parissa. Maittavanoloista ja hyvin esille tuotua eväspuoli olikin ja useimmat santsasivat pariinkin kertaan, mutta ruoka ei päässyt lähimainkaan loppumaan. (juomapuolesta nyt puhumattakaan!). Olimme varanneet muka reilusti aikaa eli 5 tuntia, mutta kiirettä alkoi pitää… arvatkin piti myydä ruokailun lomassa, koska trubaduurin osuus alkoi lähestyä. Heti jälkkärin jälkeen arvoimme voitot ja näistä, kuten muistakin sponsoroin- ANALYYSI 2/2011 Y h dis t y k s e t t o im iv a t Kuvassa Entiset ja nykyinen puheenjohtaja: vasemmalta Mauri Oras (perustajajäsen), Börje Fagerstedt (perustajajäsen), Eija Finnbäck, Tuomo Hytönen, minä, Kai Stöör, Pirkko Takkinen (Kilpilahden toimihenkilöt TU ry:n puheenjohtaja) sekä Timo Takkinen. neista suuret kiitokset seuraaville: Neste Oil Oyj, Tutkimus ja Teknologia, Borealis Polymers Oy, Kilpilahden Toimihenkilöt TU ry, Suomen Laboratorioalan liitto ry, Oulun seudun Laboratorioalan yhdistys, Baker Hughes ja Rouge Porvoo (meikki & Kampaamo) ja kiitokset myös muistamisista; korteista, hyvistä juomista ym. ”Presidentin” puhe. ANALYYSI 2/2011 Trubaduuri Stefan Paavola esitti monenmoisia kappaleita ja aika useat uskaltautuivat tanssilattialle ja eräitä sai jopa pidellä, etteivät heti ensimmäisenä rynnänneet lattialle. Osa porukasta keskittyi kuitenkin seurusteluun ja tarjoilusta nauttimiseen. Ilta meni todella nopeasti ja alkoi olla poislähdön aika. James Brownin jumppatuokio. Perinteisesti tämäkään juhlinta ei riittänyt kaikille vaan heidän piti lähteä jatkoille paikallisiin soittoruokaloihin, osan kuitenkin jo suunnistautuessa koteihinsa. Palautetta järjestäjät ovat saaneet mukavasti jälkikäteen ja yksinomaan myönteistä, mutta kyllähän juhlan tekemiseen ja onnistumiseen tarvitaan koko porukka! n Ruokailemassa tunnelmallisessa Levinin kellarissa. 15 JUHULAT TIIOSA!!! Tuukko nää Ouluun lauantaina 27.8.2011? Meillä on täällä Oulun seudun laboratorioalan yhdistys ry:n 30-vuotis juhulat Myllyojan asukastuvalla klo 14 alakaen. Ohojelmasa mm. saunomista, tynnyrisä kylypemistä, syömistä ja juomista. Saattaapa olla oikia orkesteriki… Saunan jäläkeen kampaajat laittaa sun tukkas juhulakuntoon viiellä eurolla. Lisätietua antaa ja ilimottautumiset ottaa vastaan Susanna 1.8.2011 mennessä: susanna.pohjanen@oulu.fi tai p. 040 557 6509 Osallistumismaksuna peritään 20 € Syämmellisesti tervetulua OSLAB ry:n johtokunta Sudokun 1/2011 ratkaisu Sudokun 1/2011 voittajaksi arvottiin Terhi Saarni, Masku. Analyysin toimitus onnittelee voittajaa! 16 ANALYYSI 2/2011 Teksti ja kuva: Kaisu Venho, Omnian aikuisopisto K o l l e g an i Marikalä Pentti M arika Penttilä valmistui laborantiksi Omnian aikuisopistosta joulukuussa 2010. ”Elämä tuntuu nyt hyvältä, on helpottunut olo ja uskoa tulevaisuuteen”, kertoo Penttilä hymyillen. Kolme vuotta sitten hän joutui miettimään elämää uusiksi, kun selkä ei enää kestänyt työn vaatimaa nostamista ja kiertoliikkeitä. Selän kuntoutuksen ohella Penttilä kävi työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologilla, jonka kanssa mietittiin vaihtoehtoja työtehtävistä, jotka eivät pahasti rasittaisi selkää. Penttilä oli jo varhain tuntenut vetoa kemiaan ja ottanut lukiossa laajan kemian kurssit, joten laborantti tuntui heti sopivalta ja kiinnostavalta ammatilta. Marika Penttilä asuu Salossa, mutta sieltä ei sopivaa koulutuspaikkaa löytynyt ja niin Penttilä päätyi laborantin opintoihin Omnian aikuisopistoon. Kun Penttilä valmistujaistilaisuudessa palkittiin stipendillä, mainittiin, että hän ei pitkästä matkasta huolimatta ollut koskaan poissa lähi- ANALYYSI 2/2011 opetuksesta. ”Matka-ajankin voi käyttää opiskeluun”, toteaa Penttilä. Opinnot teettivät melkoisesti töitä, mutta niin pitääkin olla, jotta oppi menee päähän ja käytännön tehtävät tulevat tutuiksi, toteaa Penttiä. Opintojen parhaana osana hän pitääkin käytännön harjoittelua laboratoriossa. Kirjallisia työselosteita tehdessä joutui selvittämään itselle, mitä on tehty, miten ja miksi. Etätehtävät olivat usein haasteellisia ja niitä varten tarvittavan tiedon hankinta tuntui välillä hankalalta, mutta onneksi opettajat antoivat hyviä vinkkejä. Opiskelutovereista tuli ystäviä ja ammatillista verkostoa. Siitä voi olla hyötyä jopa työn haussa, mikä on Penttilällä nyt päällimmäisenä. Opintoihin kuuluvat työharjoitteljaksot hän suoritti Nestlén lastenruokatehtaan laadunvalvontalaboratoriossa sekä Turun yliopiston laboratoriossa. Nyt Marika Penttilä etsii avoimin mielin kaikenlaisia laborantin tehtäviä toimialasta riippumatta. n 17 Taitaja 2011 Teksti ja kuvat: Irja Hiekkamäki Taitaja on nuorten ammattitaidon SM-kilpailu, joka järjestetään vuosittain. Kilpailuun voivat osallistua kaikki kilpailuvuonna 20 vuotta täyttävät tai nuoremmat ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevat. J okainen kilpailulaji on rakennettu haasteelliseksi, koneiltaan ja laitteiltaan oikeaa työympäristöä vastaavaksi. Yhtenä kilpailun tavoitteena onkin edistää ammatillisen koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä. Kilpailijat edustavat korkeaa ammattitaitoa ja huippuosaamista. Kilpailutehtävät arvioidaan lähtökohtaisesti perustutkintojen kiitettävän tason pohjalta. Kilpailussa on kyseessä tilanne, joka voidaan suorittaa ammattiosaamisen näyttönä. Ammattitaitokilpailutoimintaa koordinoi Suomessa Skills Finland ry Savon koulutuskuntayhtymä ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä järjestivät yhteistyössä elinkeino- ja työelämän kanssa Taitaja 2011-kilpailut Kuopiossa 35.5.2011. SM-titteleistä kilpaili 350 nuorta opiskelijaa 41 ammattilajissa. Lisäksi kilpailuissa oli mukana 3 näytöslajia. 18 Taitaja 2011-kisojen suojelijana toimi EU:n komission jäsen Olli Rehn Kilpailuja varten rakennetut ajanmukaiset työpisteet koneineen ja laitteineen on ollut valtava urakka ja suunnittelu alkoikin jo vuosi sitten ja tapahtumaalueen rakentaminen aloitettiin kaksi viikkoa ennen finaalia. Kuopio-hallissa järjestettävät kilpailut olivat vuoden suurin yleisötapahtuma Kuopiossa ja koko Pohjois-Savossa; kävijämääräksi oli etukäteen arvioitu 40 000 vierailijaa, mutta tämä tavoite saavutettiin jo toisena kilpailupäivänä. Mammuttimaisessa tapahtumassa vieraili huikeat 67 000 kävijää. Kisojen aikana järjestettiin MISSION PRO konsertti Kuopion jäähallin NRJ-areenalla, jossa esiintyivät Cheek, Reckless Love ja radio NRJ:n aamupojat Anssi ja Renne. Tunnelma oli katossa ja musiikki oli ihan rock. Anssi ja Renne vierailivat myös laboranttien kilpailupai- kalla, jossa lajivastaava pisti pojat töihin. Ylä-Savon ammattiopiston opiskelija Jessica Martikainen opetti Anssin ja Rennen mittaamaan närästyslääkkeen neutralisointikapasiteettia titraamalla. Laborantti-laji Taitaja-kisoihin päässeet laborantit joutuivat taistelemaan paikastaan semifinaalissa, joka järjestettiin Jyväskylässä tammikuussa 2011. Semifinaalin ilmoittautui 17 osallistujaa. Finaaliin selviytyivät seuraavat 8 laborantti-opiskelijaa: • Joonas Kinnunen, Oulun seudun ammattiopisto • Marjut Sipola, Oulun seudun ammattiopisto • Markus Kivinen, EteläKarjalan ammattiopisto • Inka Lehto, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova • Arttu Limnell, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova • Vesa Leskinen, Savon ammatti- ja aikuisopisto ANALYYSI 2/2011 Suomen La boratorioalan liitto o nnittelee kaikkia Ta itaja SMkilpailussa mukana olleita labo rantteja! Toinen kilpailupäivä oli painottunut mikrobiologisiin tehtäviin. • Tommi Pessa, Jyväskylän ammattiopisto • Elina Rönkkö, YläSavon ammattiopisto Laborantti-lajissa lajivastaavana toimi Teija Strandman ja varavastaavana Leila Moilanen; molemmat Ylä-Savon ammattiopistosta. Päätuomarina toimi Kaisa Varis Oulun seudun ammattiopistosta. Muut tuomarit olivat Irja Hiekkamäki Eviralta, Paula Hyvönen, Kristiina Kinnunen ja Helena Vepsäläinen Itä-Suomen yliopistosta / biotieteiden laitokselta sekä Tuija Nurminen Jyväskylän ammattiopistosta. Laboratorioalan lajikuvaus kilpailussa Laborantti tutkii kaikkea mitä elämässä tarvitaan - ruokaa, juomaa, ympäristöä, lääkkeitä, kosmetiikkaa, vaatteita ja erilaisia kulutustavaroita. Laborantti varmistaa tuotteiden laadun ja turvallisuuden. Hän on myös keskeisessä roolissa, kun kehitetään uusia tuotteita, tutkitaan tauteja tai ratkotaan rikoksia. Laborantti on moderne- ANALYYSI 2/2011 ja tutkimusmenetelmiä ja tietotekniikkaa hyödyntävä kädentaitaja. Laborantti on monessa mukana! Aikaisemmissa Taitaja-kisoissa laboranttilaji on ollut mukana Oulussa 2010 ja Espoossa 2008 sekä näytöslajina Tampereella 2006. Taitaja-kisat toteutetaan Jyväskylässä keväällä 2012 ja Joensuussa vuonna 2013. n Laboranttilajin taitajamestarit Marjut Sipola Kulta Joonas Kinnunen Hopea Vesa Leskinen Pronssi Taitaja 2011, Laboranttilajin tehtävät • Automaattipipetin kalibroinnin tarkistus valmistajan ohjeen mukaan. Tarkastettava pipetti on Finnpipette F1 0,5-5 ml. • Enterobacteriaceae -pitoisuuden kvantitatiivinen määritys (NMKL 144): VRBG-agarin valu, laimennussarjan teko, pintaviljely, pesäkkeiden laskeminen ja painotetun keskiarvon laskeminen, alustavan enterobakteeripitoisuuden ilmoittaminen • Tuntemattoman mikrobin alustava tunnistus; pesämorfologia, gram-värjäys, mikroskopointi, jatkotoimenpiteiden suunnittelu. • Fysikaalinen mittaus; tabletin halkaisijan mittaus, keski arvon ja keskihajonnan laskeminen (Microsoft Excel 2010) • Spektrometrinen analyysi; Aspiriinin asetyylisalisyyli happopitoisuuden määritys spektrofotometrisesti • Titrimetrinen määritys; Heikon hapon titraus elintarvikenäytteistä. • Puskuriliuoksen valmistaminen ja testaaminen; valmistettava puskuriliuos on asetaattipuskuri pH 4.5. Pitoisuus 0,1 mol/l, valmistusmäärä 250ml. 19 Helsingin yliopisto Johtamiseen haetaan uutta ymmärrystä aivotutkimuksesta H yvä johtaminen vapauttaa ihmisissä olevat voimavarat ja luo positiivista energiaa. Työyhteisö toimii tehokkaasti ja tavoitteellisesti. Toimimattoman johtajuuden seurauksena syntyy tehottomuutta, sekaannuksia ja pahoinvointia. Työtyytyväisyys on matala ja tiimidynamiikka kehnoa. Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitos on käynnistänyt yhdessä neljän yrityksen kanssa Suomessa ainutlaatuisen tutkimusprojektin, jossa johtajuutta kehitetään aivotutkimusta hyödyntämällä. Johtajuutta tutkitaan lääketieteen ja aivotutkimuksen menetelmin. Projektin tieteellisenä tavoitteena on selvittää tiettyjen aivotoimintojen ja fysiologisen stressiprofiilin yhteyttä hyvin toimivaan ja hyvää tulosta tuotta- 20 vaan johtajuuteen. Yritysten tavoitteena on kehittää työkalu, jonka avulla voidaan ymmärtää, miten johtaja tulee käyttäytymään erilaisissa tilanteissa. Tavoitteena on myös rakentaa valmennuskonsepti, jonka avulla aivotutkimuksella selvitettyjä vahvuuksia voidaan kehittää, esimerkiksi vahvistaa positiivisia toimintamalleja painetilanteissa. -Aivojen toimintaa mittaamalla selvitetään millaiset ovat ‘johtajan aivot’ ja miten tätä voidaan mitata, eli onko henkilön aivoilla kyky ohjata toimintaa toivotulla vai haittaavalla tavalla. Lisäksi mitataan johtajan stressiprofiilia ja sen yhteyttä toimivaan johtamiseen, projektipäällikkö Markus Kivikangas Helsingin yliopistosta kuvaa. Tutkimushankkeessa mukana olevat neljä suomalaista johtamisen kehittämiseen erikoistunutta yritystä ovat Aalto University Executive Education Oy, Agenssi Oy, Fountain Park Oy sekä Novetos Oy. Hanketta rahoittaa myös Tekes. Maaliskuussa aloittaneen projektin kesto on kaksi vuotta. Tutkimukset tehdään Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksella. Tutkimusprojektista vastaa kognitiotieteen professori Christina Krause. n Lisätietoja: Projektipäällikkö Markus Kivikangas, puh. 041 536 1942 markus.kivikangas@helsinki.fi www.helsinki.fi ANALYYSI 2/2011 TAPAHTUMIEN ABC Tapahtuma, tiedot 15.6.2011 Maskun teatteri: Mama Rosen Paratiisi Lisätiedot: www.maskunteatteriyhdistys.fi Järjestäjä, ilmoittautumiset Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry Ilmoittautumiset 13.6. mennessä: jaana.vainio@gmail.com tai 044 284 9199 27.8.2011 JUHULAT TIIOSA! Oulun seudun laboratorioalan Oulun Seudun Laboratorioalan yhdistys ry yhdistys ry:n 30-vuotis juhulat Myllyojan asukas- Ilmoittautumiset 1.8. mennessä: tuvalla klo 14 alakaen. Katso lisää s. 16 susanna.pohjanen@oulu.fi tai 040 557 6509 5.–6.10. 2011 REACH-seminaari Katso lisää s. 2 Helsingin Laboratorioalan yhdistys ry / Suomen Laboratorioalan liitto ry Sudoku Ruudukon jokainen vaakaja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1–9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Numeroitujen ruutujen ratkaisunumerot voi lähettää Analyysin toimitukseen 15.8.2011 mennessä: jaana.vainio@laborantti.net Tehtävän ratkaisu ja Sudokun ratkaisun voittaja julkaistaan seuraavassa lehdessä 3/2011. ANALYYSI 2/2011 21 Teksti: Jaana Vainio Kuvat: Jaana Vainio ja Lääkeainetehtaan arkisto TORAJYVISTÄ se kaikki alkoi M 46-vuoden jälkeen päätyy kuulemma tällaiseen pelletouhuun... aaliskuun lopussa eläkkeelle jäi lähityökaverini Matti Koski. Hän työskenteli synteesilaboranttina Lääkeainetehtaan palveluksessa ihailtavat 46-vuotta. Matti opetti minua kärsivällisesti synteesityön saloihin ja käsittelemään rohkeasti isoja astioita. Yhdessä työskentely oli mukavaa, vaikka välillä olimme silmähuuhtelussa ja sammutimme paloja… Haastattelin Matilta muutamia asioita hänen pitkästä työelämästä. Matin työvuosiin mahtui paljon kohokohtia, mutta myös alamäkiä, kuten vuoden 2004 irtisanominen. Matti on pesunkestävä turkulainen, jonka harrastuksiin kuuluu verenluovutus, viskit sekä tietenkin tepsin pelit. Miksi päädyit laborantiksi? Sattumalta. En tiennyt etukäteen mitään ammatista. Menin suoraan keskikoulusta töihin labraan. Kävin labrakoulun myöhemmin työn ohessa. • Jos et olisi laborantti, missä ammatissa voisit työskennellä? Oon luonteeltani pilkunviilaaja. Järjestäminen ja sortteeraaminen on kivaa. Olen tarkka, huolellinen. Kotona on miljoona asiavihkoa, lisäksi kaikki kuitit ja laput järjestyksessä. Eli joku tämän tyyppinen työ. Edellisen työkaverit voivat kyllä vahvistaa. Matti piti kovaäänisesti huolen labran siisteydestä. Ympärille katsoessani, huomaan kaipaavani tätä kuria. • 22 ANALYYSI 2/2011 Työvälineet ja astiat eivät ole synteesityössä paljon muuttuneet vuosien varrella. Milloin aloitit töissä? Muistatko jotain ekasta työpäivästäsi? Aloitin työt 9.11.64 Jalostajan laboratoriossa. En todella muista mitään. Ihmiset muistan. Laboratoriopäällikkö oli edesmenneen isän työaikainen ja ystävä. Ehkä mulle esitettiin, että voi tulla harjoittelijaksi. Leirakseen siirryin -68 helmikuussa. Kävin välillä armeijan. Leiraksen varatoimitusjohtaja otti töihin mikrobiologiselle osastolle. Työt liittyi välittömästä torajyvätuotantoon. Sitä oli jo tehty viljelymittakaavassa. Tuotanto lähti kunnolla käyntiin, kun itiöitä pystyttiin tekemään ympärivuotisesti, kun niitä voitiin pakastaa. Vuonna -75 siirryin lääkeainetehtaalle. Useat pitkäaikaiset työkaverit olivat jo silloin täällä. Alkoi itiöiden fermentointi. • Oliko sinulla tunne, että tätä työtä teet loppuikäsi? Kyllä. Huhtamäellä oli sanonta, että sinne kun pääsi niin saa olla eläkeikään asti. Konserni oli myös edelläkävijä monissa henkilöstöeduissa. Sosiaaliedut olivat aina hyviä. Ja terveydenhuolto. Tämä on edelleen. Mukava oli, että työt muuttui koko ajan. Työkaverit aina olleet kivoja. Johtajat eivät niinkään. • Tapasit myös vaimosi töissä? Kävimme samaa koulua, mutta emme tunteneet. Varsinaisesti tutustuimme -68 labrassa. Teimme yhdessä pitkään töitä torajyväitiöiden parissa. Muut tunsivat enemmän murhetta seu- • ANALYYSI 2/2011 rustelusta. Naimisiin menimme -70. Siirryin lääkeainetehtaalle, kun itiöiden teko loppui ja fermentointi alkoi. Puhuitteko kotona työasioista? Töistä ei, mutta yhteisistä työkavereista. Molemmat olimme aktiivisia ammattiliiton toiminnassa. • Miten työelämä muuttunut? Ympäristö ja ”astiat” pysyneet käytännössä samoina. Tosin kolveihin on tullut hiokset, aikaisemmin oli kumikorkit. • Entä johtaminen? Ennen teititeltiin. 70-luvulla muuttui sinutteluksi. Oli paljon henkilöstä kiinni. Nykyään on ovet auki, voi mennä pomon luo milloin vaan. Ennen oli kuppikuntia enemmän. Varsikin, jos paljon naisia. Nykyään henki parempi. Ennen naiset kerkesivät enemmän jahnaamaan. Ennen pomot oli miehiä. Eli pomot oli parempia. Niiltä ymmärtää kerralla mitä sanotaan. Päättämiskyky on parempi. Ei jahkailua. Organisaatio oli suppeampi. Oli jämpti pomo. • Työsuojeluasiat olivat 1970-luvulla vähän toista luokkaa nykypäivään verrattuna. Matti kertoi aina hauskoja juttuja vanhalta tehtaalta. Osa jutuista tuntuu niin hurjilta, että epäilen ajan vähän värittäneen niitä: Ennen labran lattioita pestiin kloroformilla. Siinä sitten kerran ihmeteltiin, kun viereisen • 23 toimistohuoneen henkilö kuukahti viemäristä tulleista kloroformi huuruista… Töissä käytettiin paljon kiinteää natriumia, josta vuollettiin paloja isosta palasta. Kerran natriumia tuhottiin kaivamalla tehtaan pihalle iso kuoppa, johon palat heitettiin. Päälle ruiskutettiin vettä letkulla. Valitettavasti natriumit syttyivät ja räiskähtelivät korkealle tehtaan katolla. Eipä auttanut muu kuin komentaa osa työntekijöistä yöksi palovahdiksi tehtaan katolle... Ammoniakkia kuulemma lisättiin tehtaalla kauhan kanssa reaktoriin, niin että; kauhaistiin ammoniakkiliuosta, pidätettiin henkeä ja kivuttiin ripeästi ylös lisäämään se kattilan suuaukosta… Mikä ollut kivointa? Kun on saanut itse päättää tekemisen järjestystä. Saanut enemmän organiseerata omaa • työtä. Kun on saanut esim. viikon hommat kerralla ja tehdä ne omassa järjestyksessä. Onneksi en ole joutunut tekemään laitemeininkejä. Tarkkuus ei niissä haittaa, mutta laimennokset on tylsiä. Työkaverit ovat aina olleet mukavia. Yksi kohokohta oli, kun Matille myönnettiin vuonna 2000 Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan I luokan mitali. Oli myös hienoa päästä työttömyyden jälkeen takaisin. Uskomatonta, että 57-vuotiaana pääsin takaisin. Esimies taisteli minut takaisin. 46- vuoden aikana hän oli esimies mikä ajatteli muitakin kuin töitä, ajatteli ihmistä. Valitettavasti hän vaihtoi työpaikkaa toiseen turkulaiseen lääkefirmaan. Tosin jouduin huumetestiinkin, kun olin puolivuotta poissa talosta. Loppuaika oli kuitenkin tosi mukavaa. • Sienirihma on kehittynyt jyvän paikalle mustaksi pahkaksi, joka on olennaisesti viljan muita siemeniä pidempi. Torajyvän viljelyssä käytettiin hyväksi Claviceps purpurea sientä, jonka rihmastopahka muodosti ns. torajyvän. Lääkeainetehdas historiasta nykypäivään L eiraksen lääkeainetehdas aloitti lääkeaineiden valmistuksen vuonna 1960, jolloin se oli Suomen ensimmäinen lääkeainetehdas. Vuoteen 2001 asti Leiraksen lääkeainetehdas oli osa Leirasta, ja kuului Huhtamäki konserniin. Leiraksen lääkeainetehdas on toiminut nimellä Leiraksen lääkeaine- 24 tehdas, Leiras Fine Chemicals Oy sekä nykyään nimellä PCAS Finland Oy. Vuonna 1960 käyttöönotetun lääkeainetehtaan alkuperäinen tarkoitus oli tutkia ja kehittää uusia valmistusmenetelmiä. Suurin osa tuotannosta meni vientiin, osa Leiraksen lääketehtaan valmisteisiin ja muille kotimaan lääketehtaille. Ensimmäinen tehdas oli suunniteltu alkuaan lähinnä koetehtaaksi, mutta toiminta laajeni ja laajennusosien rakentamisen myötä vähitellen tehtaasta tuli myös tuotantolaitos. Pääosa tuotteista oli synteettisiä lääkeaineita. Mutta tuotanto-ohjelmassa oli myös ergotalkaloidien valmistusta, ANALYYSI 2/2011 Mikä oli tylsintä? Ei tule mieleen. Ei oikeesti. Firman puitteissa työt vaihtuneet paljon. Oliko sopeutuminen vaikeaa? Erittäin helppoa. En yhtään ajattele esim. kellonaikoja, että ”nyt ne ovat tauolla”. Vedytyksestä Matti ei kuitenkaan tykännyt. Ehkä hänelle oli tullut traumoja, kun kerran hänen juuri avaessaan vetyhanaa työkaveri pudotti hänen takanaan kattilankannet lattialle. Mitä terveisiä haluat lähettää töissä nyt oleville? Älkää pokkuroiko liikaa, olkaa asiallisia. Työkaverit ovat tärkeä juttu, hoitakaa työkaverisuhteita. • Jännittikö eläkkeelle siirtyminen? Ei jännittänyt. Jatkoin 63 jälkeen vuodella töissä oloa. Pääsin helpommalla, kun lapsen lapsi oli kotona hoidossa. • Oikeasti Matti hoitaa Ellinooraa paljon. • • P.S. Lattialaborantti Lehtiselle terveisiä; Kiitos, että tasoitit tietä eläkkeelle siirtymiselle. Matti jätti laboratorioon pysyvän jäljen. Hänen hauskat lentävät lauseet jäävät elämään jokapäiväiseen työhön. Niiden merkitystä saavat sitten tulevat polvet ihmetellä. n Leiraksen vanha lääkeainetehdas Turun Pansiossa, aloitti ensimmäisenä Suomessa lääkeaineiden valmistuksen vuonna 1960. Vanha tehdas purettiin teknisesti vanhentuneena 1989. joita eristettiin itse sopimusviljelyksillä tuotetuista torajyvistä. 1970-luvun alussa torajyväviljely oli jo säännöllistä ja tuotantoa varten viljeltyä alaa noin 200 hehtaaria. Viljelyssä käytettiin hyväksi Claviceps purpurea sientä, jonka rihmastopahka muodosti ns. torajyvän. Tehtaalla tutkittiin ja ke- ANALYYSI 2/2011 hitettiin myös bioteknisiä menetelmiä, 1970-luvun alkupuolella hankittiin tuotantoon fermentointilaitteisto, joilla pyrittiin torajyvän sukulaisienen Claviceps paspalia tuottamiseen liuoksessa, jolloin sitä oli mahdollista käyttää ns. puolisynteettisten alkaloidien valmistukseen. n 25 Teksti ja kuva: Merja Kuttila Päätoimittaja muistelee V almistuin 42 vuotta sitten laborantiksi Turun teknillisestä ammattikoulusta. Sinne ajauduin ihan sattumalta, kun aamukahvipöydässä luin, että sinä päivänä olisi pyrkiminen johonkin laboranttilinjalle. Läpäisin testit ja niin aloitin opiskelut, vaikkei ala ollutkaan tuttu minulle, mitä pidemmälle opiskelu eteni sitä mielenkiintoisemmalta ala alkoi tuntua. Kemian laskut laskettiin laskutikulla, eipä taitaisi enää onnistua! Luokallamme oli lempinimellä tutkijaksi ristitty opiskelija, joka analysoi kaikki kemialliset aineet ensin maistelemalla?! Sitten varsinainen analyysi näytti, että oikein taas meni makutesti! Toinen oppilas, oli kerran unohtanut kotiin lähtiessämme vesihanaan liitetyn jäähdytys-systeemin päälle ja 26 aamulla luokkaan tullessamme vesi tulvi vastaan. Tytöt halusivat käyttää kaikki tauot järkevästi ja niin saimme kokoon käsityöryhmän, joka virkkasi moneen lakanaan hienot pitsit, kopioita siis, lakana ovat jo menneet, mutta pitsit ovat tallella! Opiskelun loppupuolella liityimme Turun laboranttiyhdistyksen jäseniksi, toiminta oli aktiivista, oli työpaikkatutustumisia, ammatillista koulutusta, sekä rennompaakin menoa! Tapahtumia järjestettiin myös muiden yhdistysten kanssa ja matkusteltiin pitkiäkin matkoja minne Suomen kolkkaan tahansa. Jossain vaiheessa innostuin aktiiviseen toimintaan ja olin Turun laboranttiyhdistyksen puheenjohtajana. Yhdistystoiminta oli aallon pohjassa, eikä aktiivisuuteni riittänyt innostamaan jäsenistöä toimintaa, joten puheenjohtajuuteni jäi lyhyeksi. Laboranttilehden toimituksen siirryttyä Turkuun toimin lehden päätoimittajana. Silloin lehden kokoaminen tehtiin leikkaa-liimaa-tekniikalla. Juttuja mainoksia yritettiin kerätä, joskus paremmalla joskus huonommalla lopputuloksella. vain lehden kannet olivat 4-väriset, sitten joskus joulu-numeroa suunniteltaessa mietittiin, että raskittaisiinko ottaa värillisiä lisäsivuja! Kahden opiskeluvuoden jälkeen valmistuimme laboranteiksi ja olimme valmiita työelämään. Työpaikkoja oli siihen aikaan hyvin tarjolla. Minä ajauduin Yliopistolle, jota pidettiin vakaana työnantajana. ANALYYSI 2/2011 Silloin arvostettiin sitä, että palveli yhtä ja samaa työnantajaa mahdollisimman kauan! Työurani pituudesta päätellen olen tuon kriteerin täyttänyt, toivonkin, että saan vielä pitää työpaikkani eläkkeelle siirtymiseeni saakka. Työni aloitin anatomian laitoksella eläinkokeilla, jossa rottien vuorokausirytmi oli vaihdettu, eli päivällä oli yö ja päinvastoin. Jouduin siis ottamaan rotilta näytteitä pimeässä. Monesti tuskahiki valui otsasta, varsinkin sen viimeisen häkkiin jääneen rotan kiinniottaminen oli vaikeaa, kun ne nopeasti oppivat tajuamaan, että pyydystän niitä, se istua nökötti nurkassa häntänsä päällä, etten olisi voinut ottaa sitä. Siinä sitten tuijotettiin aikamme, kunnes rohkaisin mieleni ja sain napattua sen viimeisenkin rotan. Laboratoriotarvikkeet puhdistettiin ja huollettiin itse. Aika suuri kehitys on tapahtunut pipeteissä, aluksi kun lasisia mittapipeteillä imettiin kaikenmaailman nesteet suulla. Mikropipeteissä käytettiin ohutta kumiletkua ja muovista suuosaa, jolla pikkutarkat tilavuudet pipetoitiin. Pumpetti oli iso uudistus, niin käytännön kuin terveydellistenkin tekijöiden osalta, ja sehän antoi meille tytöille mahdollisuuden käyttää työpäivinäkin huulipunaa. Sitten tulivatkin annostelijat ja automaattipipetit. Menetelmien kehityksestä tuli mieleeni, kun laboratoriossamme aloiteltiin PCR-tekniikkaa, reaktiot tehtiin tavallisella työpöydällä ja reagenssit pipetoitiin yksi kerrallaan eppendrf-putkeen sekuntikellosta tarkkaan seuraten, että kaikissa putkissa oli sama reaktioaika, ei tullut silloin mieleen mitkään reagenssimiksit! Virusopilla työskennellessäni sain mahdollisuuden tehdä mm. ANALYYSI 2/2011 virusviljelyä, elektronimikroskopiaa, sekvensointeja ja rutiinitutkimuksia. Siellä saamani työkokemus on ollut hyvänä pohjana nykyiseen työhöni, johon kuuluu nyt maksupalvelulaboratorion, UTULabin, markkinointityöt. Työni on monipuolista ja kiinnostavaa, tehtäviini kuuluu pääasiassa asiakaspalvelu, teen tiedotteita, tarjouksiin liittyviä töitä ja käyn lääkäripäivien näyttelyissä esittelemässä laboratoriotoimintaamme. Pidän työstäni ja olenkin leikillisesti sanonut, että jos olisin joskus tiennyt, että tällainen asiakasneuvojan toimi on olemassa, olisin aina halunnut tehdä tätä työtä ja se on ihan totta. Nyt olen tehnyt elämän muutoksen, jäin toukokuun alussa osa-aikaeläkkeelle. Kuten yllä kerroin, syy ei ole kyllästyminen työhön tai muukaan työhön liittyvä negatiivinen asia, päätin nyt vaan käyttää tämän mahdollisuuden hyväkseni. Nyt aion nauttia vapaa-ajasta ja toteuttaa niitä ”sitten, kun olen eläkkeellä”-haaveitani, joihin kuuluu matkusteleminen, tanssiminen ja itseni kehittäminen. Mummina olen onnellinen, koska minulla kolme ihanaa lastenlasta Tytti (3v9kk), Fanny (1v7kk) ja Vili (5kk). Heidän kanssaan aikaa kuluu iloisesti, ja on mukavaa touhuta ja leikkiä. Tässä joitakin muisteloita, paljon jäi kertomatta, mutta se olisikin sitten jo pidempi tarina. n ntin elämä Tästä se labora 9. 96 .1 alkoi 31.5 Kuva kemianluokasta . Kiitän Varsinais-Suomen laboratorioalan yhdistystä huomionosoituksesta merkkipäivänäni. Lämpimät terveiset Turusta ”vanhoille” tutuille, ja aurinkoista kesää kaikille lukijoille! Merja Kuttila Opettajamme Pekk a LAiho. 27 Nettisivut uudistuvat! Liiton internetsivut www.laborantti. net uudistuvat kokonaan tämän vuoden aikana. Uusille sivuille pääsee vanhojen sivujen etusivulta. Samalla sivujen nimi muuttuu. Pahoittelemme, että teknisten ongelmien vuoksi sivuja ei ole voinut vielä julkaista, kuten viime lehdessä luvattiin. Lähetä meille ideasi! Ideoita uusien sivujen sisällöstä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen jaana.vainio@gmail.com Seuraa uusien sivujen avautumista nettisivuilla www.laborantti.net n Keväällä 2010 valmistuneet laborantit Ammattiopisto lappia • Aikioniemi Tomi • Pessa Noora • Kerttula Markus • Junttari Anton • Kreivi Ida • Lehto Satu Pirkanmaan koulutuskonserni • Lassi Aalto • Nea Bister • Lotta Heiskanen • Silja Larmu • Leo Lehtonen • Tuomas Rimppi • Sari Sirén 28 Savon ammattija aikuisopisto • Airi Ahonen • Kaisa Halmetoja • Heli Huttunen • Vesa Leskinen • Marjo Lipponen • Toni Lybeck • Karoliina Mykkänen • Sami Penttinen • Anni Petäjä • Kristiina Pulkkinen • Laura Räbinä • Satu Tuhkanen • Tiina Vehviläinen • Meri Vuorimaa lan boratorioa Suomen La e lämpimästi le liitto onnitte laborantteja a it e n tu is valm onnistuneita ja toivottaa öelämässä! ty analyysejä ANALYYSI 2/2011 Koe Lapin lumo! Liiton kautta voi vuokrata lomahuoneistoa, joka sijaitsee Saariselällä, Kaunispään rinteellä 0,8 km Saariselän keskustasta. Huoneistossa on takkatupa, keittiö, makuuhuone, parvi (jossa kaksi sänkyä) ja sauna. Hyvin varustellussa huoneistossa on astiasto, mikroaaltouuni, astianpesukone, cd-soitin, televisio, pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Osake soveltuu parhaiten 2–4 henkilölle. Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneiston jäsenetuun oikeuttavat säännöt: - jäsenetu korvaus 50 a maksetaan vain joka kolmas vuosi/jäsen - jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäsenyyttä - jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jäsenetuun oikeutetuille - viikot annetaan varausjärjestyksessä Muutamia ohjeita lapinlomalle lähtijälle: - vuokraaja suorittaa loppusiivouksen (korvausvastuulla) - lemmikkejä ei allergioiden vuoksi saa viedä huoneistoon - solmion käyttö on ehdottomasti kielletty! - huoneisrossa olevat CD-levyt on tarkoitettu kaikkien käyttöön, ei mukaan vietäväksi - varastossa olevat puut ovat omistajan (ei yleisessä käytössä) - mikäli huoneistossa särkyy jotakin lomasi aikana, ilmoita siitä aina yhteyshenkilölle tai Matti Mäkiselle Tiedustelut ja varaukset: Matti J. Mäkinen, puh. 0500 735 155, matti.makinen@laborantti.net VIIKKOHINNAT (vain Slal-jäsenille) Sesonkiviikot..................................550 c/vko - kevät: vkot 8–16 - ruska: vkot 36, 37, 38 - kaamos: vkot 47, 52, 1 Sesongin reunat ............................470 c/vko - kevät: vko 17 - ruska: vkot 35, 39 - kaamos: 48, 49, 52 Kesäviikot (26–31) ........................250 c/vko Muut..............................................300 c/vko Viikkohintoihin eivät sisälly liinavaatteet. Takkapuita voit käyttää kopallisen/vko. Puita voi ostaa tarvittaessa lisää Maunolta (numero mökillä). TILAA AMMATTISI TUNNUSMERKIT Sormus hopeisena 125 c, kultaisena 175 c. Merkki emaloitua hopeaa 9 c, korurasiassa 10 c. Tilaukset: •Martti Östring, 040 501 6080, martti.ostring@gmail.com tai •Kosti Ollila, (016) 452 456 (työ), (016) 445 802 ANALYYSI 2/2011 29 To i m i h e n k iXlöxxxxxxxxxxxxxx t ja y h dis t y k s e t YHDISTYKSET HELSINGIN LABORATORIOALAN YHDISTYS – HeLab ry Puheenjohtaja: Jouko Marttila Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo puh. 050 490 6787 jouko.marttila@laborantti.net Jäsensihteeri: Eija Koskela Päijänteentie 43 A 2, 00510 Helsinki eija.koskela@poliisi.fi puh. 040 576 7076 ITÄ-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ISLab ry Puheenjohtaja: Miia Martiskainen, puh. 040 832 9602, kyllikki_89@hotmail.com Sihteeri/tiedottaja: Maria Laatikainen puh. 050 413 9532, maria.laatikainen@hotmail.com KESKI-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS K-S Lab Ry Puheenjohtaja: Anita Mecklin anita.mecklin@jenergia.fi Sihteeri: Henna Järvenpää, Vapaudenkatu 40–42 C 38, 40100 Jyväskylä, puh. koti 040 744 5336, henna.jarvenpaa@pp.inet.fi POHJANMAAN LABORATORIOALAN YHDISTYS RY Puheenjohtaja: Marja Kivimäki, Kostintie 3 D 14, 66400 Laihia, puh. koti (06) 316 7095, puh. työ (06) 325 4191, marja.kivimaki@vaasa.fi Sihteeri ja jäsensihteeri: Katja Patteri, Savikivenkatu 3, 65300 Vaasa, puh. koti 050 532 6642, puh. työ (06) 318 3600, katja.patteri@netikka.fi POHJOIS-SAVON LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja ja jäsensihteeri: Irja Hiekkamäki, Rissalantie 34 A 4, 70910 Vuorela, puh. työ 044 720 1457, puh. koti 050 342 5634 irja.hiekkamaki@laborantti.net Sihteeri: Tiina Kortelainen, Kasurilanmäentie 175, 71800 Siilinjärvi, puh. työ 020 772 4964, puh. koti 050 348 7034 tiina.kortelainen@gmail.com OULUN SEUDUN LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Outi Mänty puh. 040 820 9721 Honkakaarre 20 , 91300 Ylikiiminki outi.manty@pp.inet.fi Sihteeri: Päivi Vesala, Sangintie 262, 90650 Oulu, puh. 040 720 2003, paivi.vesala@oulu.fi Jäsensihteeri: Kirsi Salo, Kastellinkaari 24, 90230 Oulu, puh. koti 041 502 7310, kehsalo@hotmail.com PIRKANMAAN LABORATORIOALAN YHDISTYS PirLab ry Puheenjohtaja: Marja-Leena Mattila, Vellamontie 11, 37800 Toijala, puh. koti 040 519 4117, puh. työ (03) 5654 4422, marja.leena.mattila@tampere.fi Sihteeri: Hanna-Liisa Suominen, Jänislahdenkatu 3 B 30, 33410 Tampere, puh. koti 040 829 2141, hanna-liisa.suominen@pp.inet.fi 30 PORVOON LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Tuula Tummala, Pohjoispellontie 1 C 12, 06450 Porvoo, puh. koti 040 545 3844, puh. työ 050 458 2361, tuula.tummala@nesteoil.com Sihteeri ja tiedotussihteeri: Merja Heimala, Harjutie 6 F 16, 06750 Tolkkinen, puh. koti 040 501 6540 merja.kaipainen@nesteoil.com PÄIJÄT-HÄMEEN LABORATORIOALAN YHDISTYS PäijätLab ry Puheenjohtaja: Raija Nissinen Kaarikatu 11 A 6, 15100 Lahti raijanissinen@suomi24.fi Jäsensihteeri: Anu Liukkonen Markankatu 11, 15240 Lahti liukkonenanu@luukku.com SATAKUNNAN LABORATORIOALAN YHDISTYS SatLab ry Puheenjohtaja: Karoliina Ritola, Kivitaskuntie 49, 28220 Pori, puh. 050 545 3209, karoliina.ritola@outotec.com Sihteeri: Eeva Wahrman Hallituskatu 7 B 8, 28100 Pori eeva.wahrman@gmail.com Jäsensihteeri: Helena Kytöluhta, Kaaripiha 7 as 1, 28600 Pori, puh. työ 020 529 3140, gsm 044 071 9131, helena.kytoluhta@outotec.com VARSINAIS-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ry POHJOIS-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Jaana Nousiainen, Miilukatu 5 D, 94720 Kemi, puh. työ (016) 259 662, puh. koti 040 523 8816 Sihteeri: Auli Järvelä, Perttusenkatu 52, 94600 Kemi, puh. 040 732 4675, auli.jarvela@laborantti.net, auli.jarvela@storaenso.com Jäsensihteeri: Erkki Savoni, Haapalankatu 3 A 7, 94100 Kemi, puh. koti 040 504 4456, puh. työ 020 463 4368 Puheenjohtaja: Jaana Vainio Lepomäentie 4, 21380 Aura, puh. 044 284 9199, jaana.vainio@gmail.com Sihteeri: Ann Sofie Wierda, Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto, puh. 050 338 7410, ann.wierda@utu.fi Jäsensihteeri: Toini Turtiainen, Rätiälänkatu 11 C 34, 20810 Turku, puh. 040 542 5395, toini.turtiainen@dekra.com ANALYYSI 2/2011 Puheenjohtaja: Jaana Nousiainen Miilukatu 5 D 17, 94720 Kemi, puh. 040 523 8816, jaana.nousiainen@laborantti.net, jaana.nousiainen@keminvesi.fi Tiedottaja: Jouko Marttila Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo, puh. 050 490 6787, jouko.marttila@laborantti.net, jouko.marttila@orionpharma.com Varapuheenjohtaja: Elsi Saarenpää Lottakuja 6, 91410 Jokirinne, puh. 050 306 5186 elsi.saarenpaa@laborantti.net Taloudenhoitaja: Tuula Nieminen Wallenkatu 7 B 7, 80140 Joensuu, puh. työ 020 550 5843, puh. koti 040 715 0457, tuula.nieminen@laborantti.net Sihteeri: Auli Järvelä Perttusenkatu 52, 94600 Kemi, puh. koti 040 732 4675, puh. työ 020 463 4547, auli.jarvela@laborantti.net auli.jarvela@storaenso.com II Sihteeri: Päivi Vesala Sangintie 262, 90650 Oulu, puh. 040 720 2003, paivi.vesala@oulu.fi Jäsensihteeri: Toini Turtiainen Rätiälänkatu 11 C 34, 20810 Turku, puh. 040 542 5395, toini.turtiainen@dekra.com Jäsenmaksut: Riitta Pesonen Hiekkalantie 17, 80170 Joensuu, puh. koti 050 400 9516, riitta.pesonen@laborantti.net Xxxxxxxxxxxxxxx To im ih e n k il ö t ja yxh dxixsxtyxkxsxextx x x x x x SUOMEN LABORATORIOALAN LIITTO RY:N TOIMIHENKILÖT 2011 Koulutusvastaava: Irja Hiekkamäki Rissalantie 34 A 4, 70910 Vuorela, puh. koti 050 342 5634, puh. työ 044 720 1457, irja.hiekkamaki@laborantti.net, irja.hiekkamaki@evira.fi Luentopäivävaliokunta: Merja Lehtinen Ikurintie 67, 33340 Tampere, puh. koti 040 514 1173, merja.i.lehtinen@uta.fi Sormukset ja ammattimerkit Martti Östring, Nahkurinkatu 8 B 12, 94100 Kemi, puh. koti 040 501 6080, martti.ostring@gmail.com Analyysin ja Suomen Laboratorioalan liiton palvelukortti. Löytyy myös osoitteesta www.laborantti.net Ilmoitan muuttuneista tiedoista OSOITE uusi osoite: vanha osoite: Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toini Turtiainen NIMI entinen nimi: TYÖPAIKKA Rätiälänkatu 11 c 34 20810 Turku Nimeni: Syntymäaika ANALYYSI 2/2011 / 31 HANKI NYT TARPEIDESI MUKAISET LABORATORIOVAUNUT, APUPÖYDÄT, HYLLYT, TYÖPÖYDÄT, MITTATILAUSTYÖNÄ RUNKO MATERIAALI HOPEAN HARMAATA ELOKSOITUA ALUMIINIPROFIILIA. LIITOKSET MUHVILIITOKSIN, TASOT VALKOISTA TAI MUUN VÄRISTÄ MELAMIINILEVYÄ TAI MUOVITETUIN TERÄSLANKAKOREIN. ALLE VOIDAAN LAITTAA PYÖRÄT: KÄÄNTYVÄT, JARRUILLA JA/TAI ILMAN. MAHDOLLISUUKSIA ON LUKEMATTOMIA. MUUTAMIA ESIMERKKEJÄ SOITA TAI LÄHETÄ SÄHKÖPOSTIA NIIN KERROMME LISÄÄ. LABOREXIN OY LASINPUHALTAMO SILJANDER Holkkitie 14, PL 224 00811 Helsinki puh. 09-780 633, Fax 09-781 393 laborexin@laborexin.fi www.laborexin.fi
