docSYKSYN KOULUTUKSET - Suomen Laboratorioalan Liitto ry
download 
Report Transcription
SYKSYN KOULUTUKSET - Suomen Laboratorioalan Liitto ry
ANALYYSI 47. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 3/2010 SYKSYN KOULUTUKSET • Ergonomia ja sisäilman laatu sivu 14 • Laatuseminaari sivu 2 w w w. l a b o r a n t t i . n e t Laatuseminaari 25.–26.11.2010 Hotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Laatuseminaari on tarkoitettu kaikille laboratoriossa työskenteleville. Torstai 25.11. Luennoitsija 09.00 – 10.00 Aamupala ja ilmoittautuminen 10.00 – 10.15 Kurssin avaus Elsi Saarenpää Suomen Laboratorioalan Liitto ry 10.15 – 11.00 Good Weighing Practice Hyvät punnituskäytännöt Timo Koho, Ryhmäpäällikkö G.W.Berg Oy, Vantaa 11.15 – 12.00 1) Digitaalinen dokumentointi mikroskoopilla – loistava apu laadunvarmistukseen 2 )Tiesitkö tämän biologisen näytteen säilytyksestä? Tero Ahvenharju, FT G.W.Berg Oy, Vantaa 12.00 – 13.00 Lounas 13.00 – 13.45 Puhdistettu vesi; standardit, vedenkäsittelytekniikat sekä käyttösovellutukset 14.00 – 14.45 Edellinen aihe jatkuu 14.45 – 15.15 Kahvi 15.15 – 16.00 Näytteen valmistus valo- ja eletronimikroskopia analyyseihin 16.15 – 17.00 Edellinen aihe jatkuu. Mahdollisuus perehtyä myös johonkin osallistujia kiinnostavaan mikroskopia analyysiin tarkemmin 17.00 – 19.00 Kylpylä 20.30 Illallinen Juha Koivula, Application spesialist Millipore, Espoo Pekka Sulonen, Myyntipäällikkö Leica Nilomark Oy, Espoo Pekka Sulonen, Myyntipäällikkö Leica Nilomark Oy , Espoo Perjantai 26.11. 09.00 – 09.45 Laboratorion SFS-EN ISO/IEC 17025 standardi Margareta Hägg, FT Pääarvioija, FINAS, Espoo 10.00 – 10.45 Menetelmien validointi / verifiointi Margareta Hägg, FT Pääarvioija, FINASS, Espoo 11.00 – 12:00 Lounas 12.00 – 12.45 Näytteenotto kuivatuotteesta ja jauhemaisen näytteen käsittely 13.00 – 13.45 Edellinen aihe jatkuu 14.00 – 14.15 Kahvi ja koulutustilaisuuden päätös Kari Heiskanen, Professori Teknillinen Korkeakoulu, Espoo Ilmoittautuminen 12.11.2010 mennessä: • Elsi Saarenpää p. 050 306 5186, elsi.saarenpaa@laborantti.net Ohjelmatiedustelut: • Irja Hiekkamäki p. 050 3425634, irja.hiekkamaki@laborantti.net • Elsi Saarenpää p. 050 306 5186, elsi.saarenpaa@laborantti.net Kurssin hinta täysihoitoineen sisältäen kurssimateriaalin, ohjelman mukaiset ateriat, majoituksen 2hh (1hh lisämaksusta) ja kylpylän käyttö. • jäseniltä 510 c, ei-jäsenilta 660 c • ei-majoittuvilta jäseniltä 420 c, ei-jäseniltä 560 c • yhden päivän hinta jäseniltä 260 c ja ei-jäsenilta 330 c Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme toimisto- ja varauskuluina 90 c. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin. Tervetuloa kurssille! Suomen Laboratorioalan Liitto ry / koulutus 2 ANALYYSI 3/2010 Analyysi 3/2010 Päätoimittaja, tilaukset Jaana Vainio Lepomäentie 4, 21380 Aura GSM 044 284 9199 jaana.vainio@laborantti.net Talous Sinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2, 20400 Turku puh. koti (02) 247 2356, 050 534 1718 puh. työ (02) 333 7047 sinikka.kollanus@utu.fi Ilmoitukset Lääkeaineiden synteesitkin ovat saaneet kauniin ruskan värin. Kannen kuva: Jaana Vainio Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto puh. työ (02) 333 7410 GSM 050 338 1696 ann.wierda@utu.fi Markkinointi Jouko Marttila Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo puh. työ. 010 426 4119 GSM 050 490 6787 jouko.marttila@laborantti.net Julkaisija Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toimituksen osoite Analyysi / Jaana Vainio Lepomäentie 4, 21380 Aura jaana.vainio@laborantti.net Painatus Offset Ulonen Oy puh. 010 841 1510 SISÄLLYSLUETTELO Koulutus: Laatuseminaari .................................. 2 Päätoimittajalta ............................................... 5 Raman-spektroskopiasta ja -mikroskopiasta......... 6 Puheenjohtajalta ............................................. 9 Yhdistykset toimivat: Rakkaudesta sisustamiseen ............................. 10 Puunjalostuksen voimistuva kemia.................... 12 Koulutus: Ergonomia ja sisäilman laatu laboratoriotyössä .................................. 14 Keväällä 2010 valmistuneet laborantit ............. 15 Olet työskennellyt labrassa liian pitkään kun .... 17 ISSN 1459-0999 Osoitteenmuutokset Irja Hiekkamäki Rissalantie 34 A 4, 70910 Vuorela irja.hiekkamaki@laborantti.net puh. työ 044 720 1457 puh. koti 050 342 5634 441 704 Painotuote Toiminnanjohtajalta ....................................... 19 Kemiassa tapahtuu ........................................ 20 Yhdistykset toimivat: Seili ............................... 22 Sudoku ........................................................ 25 Tapahtumien ABC ......................................... 25 Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2010 Biohajoava kuitu ........................................... 27 Nro Ilmestyy Aineisto toimitukselle 4 3.12.2010 1.11.2010 Yhdistykset toimivat: opiskelijat tutustumassa ..... 22 Sudokun ratkaisu........................................... 28 Yhdistykset ja toimihenkilöt ............................. 30 www.laborantti.net ANALYYSI 3/2010 Palvelukortti .................................................. 31 3 KOULUTUSTA KOKO LABORATORION HENKILÖSTÖLLE Laboratoriotyön perustyökalut • Mikrobiologian peruskurssi, 6.–8.10.2010 • Näytteen esikäsittely ja valmistus kemiallisessa analytiikassa, 17.–18.11.2010 • Liuos- ja seoslaskut laboratoriossa, 27.–28.10.2010 • Kemikaaliturvallisuus ja ongelmajätteet, 9.11.2010 • Laboratorion Excel-sovellukset, 14.–15.12.2010 Laitteita käyttäville ja laitehankintoja suunnitteleville • Atomiabsorptiospektrofotometria, 12.–13.10.2010 • ICP/MS-analytiikka, 6.–7.10.2010 • PCR-tekniikat: reaaliaikainen PCR, marras–joulukuussa 2010 Laboratorion laadusta ja kehittämisestä vastaaville • Laadunvarmistus laboratoriossa, 29.–30.9.2010 • Mikrobiologisten menetelmien validointi, 30.9.2010 • Analyysimenetelmien validointi, 19.–20.10.2010 • Tilastolliset menetelmät laboratoriossa, joulukuussa 2010 Muoveja tai elintarvikkeita tutkiville • Muovituotteen mittaaminen ja laadunvarmistus, 5.–6.10.2010 • Aistinvaraisen arvioinnin menetelmät, 3.–4.11.2010 • Mikrobiologinen näytteenotto elintarviketuotannossa, 9.11.2010 Ympäristönäytteitä ottaville • Näytteenotto ympäristötutkimuksissa, peruskurssi, 2.–3.11.2010 • Näytteenotto maaperästä ja kiinteistä jätteistä, erikoistumiskurssi, 23.–25.11.2010 • Näytteenotto vesi- ja vesistötutkimuksissa, erikoistumiskurssi, 29.11.–1.12.2010 Lisätietoja www.ael.fi/laboratorio, laboratorio@ael.fi, puh. 09 5307 717 4 ANALYYSI 3/2010 T iedustelin keväällä valmistuvilta oppilailta hei- veempiä. Oppivatko he arvostamaan vapaa-aidän työllistymisestään. Kuulin, että vain muu- kaansa työtä enemmän. Voivatko he työttöminä tamalla oli alan kesätyöpaikka. Alan työllisyysnä- tehdä ja harrastaa mitä haluavat ja nauttia joukymät ovat heikot, mutta silti asia yllätti. Nuoriso- tenolosta. Hehän ovat jatkuvalla ”lomalla”. työttömyydestä ja sen ongelmista puhutaan palTyöttömyys ilman tietoa huomisesta ei ole lojon mediassa. Silti mielestäni vähemmälle huo- maa. Suurin osa meistä haluaa tehdä jotain; komiolle on jäänyt kuinka eri arvoisessa asemassa kea itsensä tärkeäksi. Joutenolo kotona käy hernuoret ovat tulevaisuutta ajamoille tuodessaan mukanaan tellen. Paljonko työ ja sen saamonia ongelmia mm. itsetunminen vaikuttaa valintoihin ja non heikkenemistä ja masentuOnko vaarana, tulevaisuuteen? neisuutta. Hyvä ystäväni siteeettä elämä lipuu Eläkeikää uhataan nostaa rasikin työttömyyttä elinkautinuorilta ohi heidän ja pankit sekä vakuutusyhtiöt seen; ihminen on vapaa työeläodottaessaan käskevät säästämään tulevaa män kahleista, mutta ei kuiten”unelma työtään”? varten. Jatkossa valtion makkaan voi päättää tulevastaan. samat eläkkeet eivät ehkä riiValvojalle on ilmoittauduttatä elämiseen. Mutta miten nuori joka ei saa töi- va säännöllisesti, vaikka tilanteeseen ei ole tullut tä tienaa eläkettään? Hänelle ei kartu valtionelä- muutosta. Myöskään valvojasta ei ole apua; häkettä tekemästään työstään. Myöskään vapaaeh- neltä ei heru sympatiaa eikä kannustusta. toista eläkettä ei ole varaa säästää. Onko nuorisMikä sitten avuksi? Työnsaaminen on varsita työttömistä tulossa tulevaisuuden ”köyhiä” ku- naista tuurinkauppaa, ten nykyään kansaneläkettä saavat? jossa suurta osaa näytEntä muu elämä? Ilman vakituisia tuloja on televät suhteet ja henkihyvin vaikeaa saada lainaa omaan asuntoon. Li- lökemiat. Ammattitaito säksi monet nuoret siirtävät perheen perustamista tulee vasta näiden jälja lapsen hankkimista kunnes saavat vakaan an- keen. siotason. Onko vaarana, että elämä lipuu nuorilta ohi heidän odottaessaan ”unelma työtään”? Entä työelämä. Se rasittaa ja stres- Tsemppiä työnhakuun saa. Mutta siitä työttömäthän eivät jou- ja värikästä du kärsimään? Ovatko he henkisesti ter- syksyä! Jaana Vainio ANALYYSI 3/2010 5 Päät o imit t ajal t a Lämpöä syksyn työnhakuun! Jari Pukkila Keskusrikospoliisi -SPEKTROSKOPIASTA JA -MIKROSKOPIASTA R aman -spektroskopialla saadaan IR:n tavoin tietoa molekyylin rakenteesta sen värähtelyenergiatasorakenteen kautta. Spektrien syntymisprosessit ja laiteinstrumentaatiot ovat kuitenkin merkittävästi erilaiset. Informaation perustana ovat silti samat molekyylin perusvärähtelyt. IR –spektroskopiassa molekyyliä viritetään aallonpituuskaistalla, mutta raman –spektroskopiassa herätteenä käytetään vain yhtä aallonpituutta so. monokromaattista säteilyä. Tämän vuoksi ja tarvittavan säteilyn suuren intensiteetin vuoksi herätesäteilyn lähteenä käytetään lasereita. Heratesäteilyvirityksen jälkeen molekyyli voi relaksoitua jollekin värähtelyn perustilaa ylemmälle värähdysenergian tasolle, vaikka olisi virittynyt perus- 6 värähtelytasolta. Tällöin alkuperäistä energiaa katoaa juuri tuon värähtelyyn tarvittavan energian verran. Aineesta emittoituvalla säteilyllä on siis alkuperäistä pienempi energia. Tämä energia-ero vastaa siis sidoksen värähdyksen energiaa ja on siten esitettävissä aaltolukuina. Näitä erotuksia alkuperäistä pienempiin energioihin kutsutaan Stokes –siirtymiksi. Ero ilmenee spektrissä Stokes – siirtymä(Stokes shift)piikkeinä. Ilmaisimeen tulee siis alkuperäistä herätesäteilyä vastaavaa säteilyä ja sitä pitempiä aallonpituuksia sen mukaan, miten relaksoituminen on johtanut paluuseen erilaisille värähdysenergiaa vastaaville energiatiloille. Molekyyli voi virittyä joltain perustilaa ylemmältä värähtelytilalta ja palata takaisin aivan perustilalle. Tällöin emittoi- tuvalla säteilyllä on suurempi energia kuin herätesäteilyllä. Näin syntyvät anti-Stokes –siirtymät. Koska värähdysviritystilat on vain heikosti miehitettyjä perustilan yläpuolella, anti-Stokes –siirtymien intensiteetti jää vähäiseksi. Hyötysiirtymiä aiheuttaa kaiken kaikkiaan vain noin joka miljoonas fotoni. Herätesäteilyä varten käytettävissä on erilaisia lasereita, joiden aallonpituudet asettuvat lähi-IR-alueelta UV -alueelle saakka. Huomattakoon kuitenkin, että molekyylin perusvärähtelyiden ollessa raman -siirtymien perusta, raman -spektrissä ilmenevät piikkien aaltoluvut ovat riippumattomia heräteaallonpituudesta. Näin ollen erilaisilla lasereilla tuotetut Raman -spektrit ovat siirtymien aaltolukuarvojen suhteen keskenään vertailukelpoisia ja lisäksi vertailukelpoisia IR -spek- ANALYYSI 3/2010 reihin nähden. Raman -sironnan intensiteetti riippuu yleisellä tasolla herätevalon intensiteetistä ja aallonpituudesta. Jälkimmäisen suhteen ramansironnan intensiteetti kasvaa suhteessa aallonpituuden lyhenemän neljänteen potenssiin. Sironnan intensiteetti riippuu myös tietysti säteilytettyjen (illuminated) molekyylien määrästä ja yhdisteen ramanaktiivisuudesta. Yhdisteen raman -sironnan tehokkuuden määreenä käytetään termiä raman – poikkipinta, joka vaihtelee huomattavasti yhdisteestä toiseen. Tästä seuraa, että aineseoksissa pienenä pitoisuutena esiintyvät komponentit voivat hallita spektriä. Tätä ilmiötä hyödynnetään monissa sovelluksissa. Molekyylitasolla värähtelyiden Raman –intensiteetit noudattavat seuraavia pääsääntöjä: • poolisten sidosten värähtelyt tuottavat heikkoja Raman -intensiteettejä. Vahvat dipolimomentit lokalisoivat elektronipilveä vaikeuttaen pilven siirtoa. • venytysvärähtelyt ovat yleensä voimakkaampia sirontajia kuin taivutusvärähtelyt • symmetriset venytykset ovat ANALYYSI 3/2010 yleensä voimakkaampia sirontajia kuin epäsymmetriset venytykset • venytysvärähtelyn intensiteetti kasvaa sidoksen kertaluvun kasvaessa • intensiteetti yleensä kasvaa sidoksen atomien atomipainon kasvun mukana • kiteiseillä materiaaleilla on vahvemmat intensiteetit kuin eikiteisillä. • aromaattisilla yhdisteillä on vahva piikki n. 1600 cm-1 IR –analyysi koki eräänlaisen vallankumouksen FT –laitteiden ilmaantuessa markkinoille. Raman –analyysi on läpikäymässä eräänlaista 90 –lu- jäystävällisyys on parantunut ja sovellusalueet kasvaneet. Läpimurron ovat aiheuttaneet mm. CCD-ilmaisimien kehittyminen ja eräät suodatinratkaisut, joilla erittäin intensiivinen, mutta informaatiottomaksi jäävä herätesäteilyn osa voidaan helposti poistaa ilmaisimelle kulkeutuvasta säteilystä. IR –kehityksestä poiketen dispersiiviset raman –spektrometrit eivät ole hävinneet markkinoilta, vaan hallitsevat markkinoita toiseen raman –tekniikkaan, FT-Ramaniin, nähden.. On siis olemassa kaksi raman –laitetekniikkaa. Näiden sovellusalueet eivät mene aivan päällekkäin. Nykyisin myydyt raman -laitteet ovat lähes poikkeuksetta varustettuja mikroskoopilla. Mikroskoopit ovat tunnettujen valmistajien valomikroskooppeja. Koska aallonpituusalue on suunnilleen sama, mille nämä valomikroskoopit on alun alkaen tehdytkin, modifikaatioita ei juuri tarvitse tehdä. NIR -herätealueenkin läpäistessä kvartsia ja tyypillisiä linssimateriaaleja, on mahdollisuus käyttää normaaleja valomikroskopiaobjektiiveja. >> Huomattakoon kuitenkin, että molekyylin perusvärähtelyiden ollessa raman -siirtymien perusta, raman -spektrissä ilmenevät piikkien aaltoluvut ovat riippumattomia heräteaallonpituudesta. vulla alkanutta vallankumousvaihetta juuri nyt. Viime vuosina markkinoille on ilmaantunut analyyttisen kemiankin tarpeisiin soveltuvia verraten helppokäyttöisiä Raman -laitteita. Hinnat ovat halpenemassa, käyttä- 7 >> jatkoa edelliseltä sivulta Ramanmikroskooppi -mittaukset suoritetaan aina fokusoimalla herätesäteily näytteen pintaan. Kyseessä on point & shoot -tyyppinen pintamittaustekniikka, joten FTIR -mikroskopialle ominaisia erilaisia mittaustapoja ja mittausapuvälineitä ei ole eikä niitä tarvita. Näytteenkäsittelyä ei myöskään juuri ole. Heräteaallonpituuden lyhyydestä (IR:ään nähden) seuraa mikroskoopissa etuja. Optista epätarkkuuttaa aiheuttava taipumisilmiö on vähäisempää ja ennen kaikkea spatiaalinen erotuskyky sitä parempi, mitä lyhyempi heräteaallonpituus. Eräänlaisena peukalosääntönä voidaan todeta, että näkyvällä alueella toimivan ramanmikroskoopin pienin optisesti puhtaana mitattavissa oleva piste on n. 10x parempi kuin FTIR mikroskoopissa. Tämä mahdollistaan esimerkiksi yksittäisen pigmenttihiukkasen tunnistamisen suoraan maalauksen pinnasta. Suppean fokuspisteen huono puoli on se, että paljon laserenergiaa kohdistuu hyvin pienelle alueelle, josta voi seurata näytteen tuhoutuminen, hiiltyminen. Tällaisessa tilanteessa voidaan säde tietoisesti saattaa pois tarkasta fokuksesta. Dispersiivisen raman -mikroskoopin aallonpituusresoluutio 8 puolestaan riippuu ilmaisimen pikselimäärästä ja näiden käyttötavasta. Useimmat raman mikroskoopit ovat konfokaalisia so. samapolttopisteisiä. Tämä tarkoittaa sitä, että säteen paluutiellä ilmaisimeen on suppea aukko, konfokaalinen apertuuri, joka on fokuksessa näytteen fokuspisteen kanssa ts. optinen väylä kokoaa näytteen fokuspisteestä tulevan säteilyn suppeaksi pisteeksi apertuuriin. Tästä seuraa laminaattirakenteisen näytteen syvyysprofiloinnin mahdollisuus. Syvyysprofilointi suoritetaan siten, että aluksi näytteen pinta säädetään tarkkaan fokukseen. Tällöin suurimmaksi osaksi vain pintakerroksesta tuleva säteily osuu konfokaaliapertuuriin. Syvyysprofilointiin lähdetään nostamalla näytettä pystysuunnassa kohti objektiivia. Tällöin lasersäteen fokuspiste siirtyy kohti näytteen sisäosia. Raman -mikroskopia soveltuu sinänsä minkä tahansa näytetyypin analysointiin, joka mahtuu mikroskoopin näytetilaan. Näytteen ja objektiivin välinen työskentelytila on suppea objektiivin suuresta numeerisesta aukosta johtuen, mutta koska kondensorirakennetta näytetason alla ei ole, on tilaa enemmän käytössä. Dispersiivisissä ramanlaitteissa käytetään ilmaisimena CCD kennoa. Kenno on tuttu lukuista digitaalikamera ja -videokamerayhteyksistä. CCD -kenno raman -ilmaisimena koostuu esimerkiksi 256 x 1024 elementistä, pikselistä. Mikroskooppi–FTIR- ja mikroskooppiraman –toiminnan ja laitekehityksen painopisteessä ovat kemiallisen kuvantamisen (chemical imaging) edellytysten parantaminen. Kuvantamisella pyritään selvittämään seoksen aineosien jakauminen näytteen tasolla. Tehokas kuvantaminen edellyttää monikanavailmaisinta, jollainen CCD kenno juuri on. Nopeinta kuvantamista on kaksiulotteinen kuvantaminen. Tällöin kokonainen pinnan alue projisoidaan tasoilmaisimelle. Ilmaisen fyysisen koko toki rajaa projisoitavan alan; kyseessä on kerralla vain korkeintaan neliömillin kokoinen palsta. Jokainen pikseli edustaa nyt mitattavan alan yksittäistä mittauspistettä. CCD-kennon yksittäinen pikseli ei osaa mitata koko spektrialuetta kerralla, vaan vain valitun tietyn aallonpituuden. Säädettävällä kaistanpäästösuodattimella (tunable bandpass filter) voidaan aallonpituudet valita, mutta siis vain yhden kerrallaan. Näiden aallonpituuksien mittauspistekohtaisia intensiteettisuhteita voidaan taas esittää lukuisina erilaisina graafisina esityksinä. ■ ANALYYSI 3/2010 T aas se on takana, ihana kesä. Tämä kesä oli tekijän on osattava tehdä analyysit käytännössä poikkeuksellisen ihana pitkine hellejaksoineen ja samalla hänen on huomioitava mahdolliset ja lämpimine uimavesineen. Lämpötilaennätykset poikkeamat työnkulussa. Hänen on osattava etpaukkuivat rikki. Niin myös yhtäjaksoinen helle- siä mahdolliset virhelähteet ja pääteltävä tulevat päivien määrä saavutti uuden ennätyksen. Toi- toimenpiteet ja lopuksi raportoiva asiasta. saalta ukonilmat ja siitä aiheutuneet syöksyvirtaTehtävien ja koulutettujen määrän olisi kohukset tekivät ennen näkemätöntä tuhoa. dattava. Nuorille on tarjottava lisää tietoa siitä Syksy saapuu vääjäämättä ja puiden keltai- millaiseen työhön oikeastaan valmistuu. Samoin set lehdet vievät voiton kesän vihreydestä. työnantajien olisi tiedettävä millaisiin tehtäviin Tiukassa kisassa on pärjättävä myös tämän eri koulutusasteilta valmistutaan. Näin vältyttäipäivän työmarkkinoilla. Ammattitaidon on olta- siin turhilta pettymisiltä puolin ja toisin. va vankka, jotta pystyy suoriuSuomen Laboratorioalan tumaan hektisestä työtahdisLiitto haluaa auttaa tässä tehta ja sekään ei aina auta turtävässä tulevien opiskelijoiden On oltava tehokas, vattuun toimeentuloon. Maailja laboratorion ammattilaisten tuottava ja malla tapahtuvat nopeat talouhyväksi mm. ottamalla kantaa osattava se myös delliset muutokset tuovat tulleskoulutushankkeisiin ja opintonäyttää taistelussa saan ainaisen epävarmuuden suunnitelmiin. työpaikkansa ja uhan irtisanomisista työeläNäistä asioista olisi hyvä puolesta. mään. Sieltä karsitaan mistä keskustella työpaikoilla ja tuovähänkin voidaan. On oltava da omaa kantanne julki vaikkatehokas, tuottava ja osattava se myös näyttää pa paikallisyhdistyksen kautta. Yhteystiedot löytytaistelussa työpaikkansa puolesta. Toivottavasti vät nettisivustolta. Sieltä löytyy myös paljon muupahin aika on jo ohi tällä haavaa ja saisimme ta tietoa mm tulevista koulutustapahtumista. ■ maailman talouden kohentuessa olla hetken varmoja työpaikoistamme. Peruskoulutus ammattiin kuin ammattiin olisi oltava hyvä, jotta työelämään saataisiin pätevää Hyvää syksyä! ja tiedoiltaan ja taidoiltaan sopivaa väkeä. Kun koulutustaso ja työ kohtaavat, saadaan työpaikoille motivoituneita ammattilaisia. Hyvä ammattitaito on myös tae työnantajalle kilpailukyvystä maailman markkinoilla. Mikä on tilanne tänään laboratorioalalla? Valmistuuko sopivan kulutuksen omaavia ammattilaisia työpaikoille? Laboratorioihin olisi löydyttävä hyvän teoriatason hallitsevia käytännön osaajia. Sitähän se työ laboratorioissa on. Työn- Tuula Kuusisto ANALYYSI 3/2010 9 Pu he e njo ht ajal t a Kun koulutustaso ja työ kohtaavat Y h d is t y ks e t t o imiv at Teksti ja kuvat: Irja Hiekkamäki Pohjois-Savon Laboratorioalan yhdistys ry Rakkaudesta sisustami H uhtikuun puolessavälissä oli Kuopiossa vielä jäljellä lumivuoria kunnon talven jäljiltä, mutta kevät oli jo ”ovella”. Eräänä iltana harmaassa säässä suunnistimme joukolla lähellä toria sijaitsevaan valoisaan Amanda B:hen. ”Se on taivas”, kuten sisustamista rakastava tyttäreni ilmaisi. Muutama vuosi sitten vietimme sisustusiltaa Decorus-liikkeessä ja koska se sai innostuneen vastaanoton, päätimme kokeilla hieman toisenlaista sisustamisilmettä. Tälläkin kertaa meitä osallistujia oli noin 50, jotka tulimme hakemaan sisustusideoita ja hankkimaan jotain kaunista koteihimme. Tervetulotoivotusten jälkeen, liikkeen omistaja kertoi Amanda B:n historiasta sekä tämän liikkeen tuotteiden sijoittelusta. 10 ANALYYSI 3/2010 Y hdis t y ks e t t o imiv at seen Amanda B-collection on Marjam-Interior Ay:n rekisteröity tavaramerkki. Marjam-Interior on jo vuonna 1979 perustettu kodinsisustus- ja lahjatavaroiden maahantuonti- ja tukkuliike. Kuopiossa Amanda Bsisustusliike aloitti toukokuussa 2009. Muut Amanda B-myymälät sijaitsevat Mikkelissä ja Savonlinnassa. Amanda B on tänä vuonna mukana sisustamisessa myös Kuopion asuntomessuilla. Siirryimme nauttimaan kuohuviinia ja tarjolla oli myös monenlaista suolaista ja makeaa naposteltavaa. Innostunut puheensorina täytti heti liiketilan, kun kerroimme toisillemme kuulumisiamme. Oli ihana tavata nykyisiä tai entisiä työkavereita, alan opiskelijoita ja muita tuttavia. Hauskoista asioista ANALYYSI 3/2010 keskustelu kääntyi usein tämän päivän polttaviin aiheisiin, kuten työelämän paineisiin, työttömyyteen, alan työtilanteeseen ja opiskelumahdollisuuksiin. Ikävienkin asioiden kuormitusta voimme yhdessä keventää jakamalla kokemuksiamme ja tuntemuksiamme. Liikkeen omistaja lupasi päivän ostoista hyvät alennukset, joten aloimme tutkia, mitä löytöjä tekisimme. Tuotevalikoiman pääväri on valkoinen ja tyyliltään uusvanhaa, talonpoikaisromanttista. Tuotevalikoima on hyvin monipuolinen mm. kelloja, peilejä, ruukkuja, astioita, valaisimia, somistekylttejä, koriste-esineitä ja tekstiilejä, mutta myös kalusteitakin, kuten lipastoja ja kaappeja. Vauvojen ja leikki-ikäisten huoneen sisusta- mista varten olivat suloiset vaaleanpunaiset ja vaaleansiniset nurkkaukset. Monet vierailivat liikkeessä ensimmäistä kertaa. Myös minulle tämä oli varsin uusi kokemus, sillä olen vain kerran aikaisemmin poikennut liikkeessä. Nyt oli kunnolla aikaa tutustua tuotevalikoimaan ja ostin uuteen kotini mm. patsasmaljakon ja useita tuikkulyhtyjä sekä tuliaisia kotona odottavalle kuopukselleni. Paljon ostoksia tekivät muutkin, sillä useimmilla oli lähtiessään isot Amanda Bkassit aarteita täynnä. Ilta oli erittäin mukava ja parasta oli ihanat ystävät – laboratorioalan kollegat. Kiitos kaikille osallistujille ja Amanda B:n henkilökunnalle illan järjestämisestä! ■ 11 Raimo Alén Jyväskylän yliopisto Soveltavan kemian osasto Puunjalostuksen VOIMISTUVA KEMIA Puuainekselle on muodostunut luonnossa solurakenne, joka soveltuu ominaisuuksiltaan myös hyvin ihmisen hyödynnettäväksi. Se on sellaisenaan lujaa, lämpöä eristävää ja helposti muokattavaa ainetta. Koska puu on uusiutuva luonnonvara, sen käyttäminen öljypohjaisia tuotteita korvaavana raaka-aineena on samalla tullut entistä houkuttelevammaksi. P uumateriaalin jalostaminen hyödyllisiksi tuotteiksi ulottuu puun erityyppisistä mekaanisista prosessoinneista aina lukuisiin puun kemiallisiin ja termokemiallisiin konversiokäsittelyihin (kuva 1). Vastaavasti syntyvä tuotekirjo on erittäin laaja käsittäen sahatavaran ja muiden puutuotteiden lisäksi erityisesti sellun valmistukseen pohjautuvan lopputuotteen, paperin, monine jatkojalosteineen, lukuisat kemikaalit (mm. tärpätin ja mäntyöljyn valmistus) sekä erilaiset energiakäyttöön soveltuvat biopolttoaineet. Kaikissa tapauksissa joudutaan lopputuotteesta riippumatta kuitenkin ottamaan huomioon puuta kokonaisvaltaisesti hyödyntävä teknologia. 12 Puumateriaali koostuu pääasiassa hiilihydraattiperäisistä aineosista (noin 70 % puun kuiva-aineesta), selluloosasta ja hemisellulooseista, sekä näistä kemialliselta rakenteeltaan selvästi poikkeavasta ligniinistä (noin 25 % puun kuivaaineesta). Kyseisten makromolekyylien lisäksi puussa tavataan jonkin verran varsin heterogeenisen ainejakeen muodostamia uuteaineita ja muita pienimolekyylisiä yhdisteitä. Puun kemiallisen koostumuksen yksityiskohtaisella tuntemisella on ratkaiseva merkitys kehitettäessä puun jalostusarvon nostoon tähtääviä prosesseja. Tämän johdosta puuhun kohdistuva analyysiosaaminen yhdessä puun erilaisiin konversiotek- ANALYYSI 3/2010 Kuva 1: puun moninainen hyötykäyttö niikoihin liittyvien analyysivalmiuksien kanssa muodostavat nykyään keskeisen ja merkitykseltään jatkuvasti kasvavan osa-alueen. Puuaineksen fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet vaihtelevat tietyssä määrin rakenteen eri suunnissa, mikä sellaisenaan luo myös oman haasteellisen erikoisvivahteensa hyödynnettäessä puuta kemiallisena raaka-aineena. Kestävän kehityksen vaatimukset sekä globaali sääntely lisäävät entisestään tarvetta hyödyntää puumateriaalia ja muuta biomassaa energian sekä kemikaalien tuotantoon. Tällöin puhutaan yleisesti ”vihreästä kemiasta” ja ”vihreästä teknologiasta”. Energia- ja ilmastolinjauksien ohella keskeisiä asioita ovat biomassan saatavuus sekä toisaalta riittävä panostus tutkimus- ja kehitystyöhön. Metsäteollisuudella on myös selkeä rakennemuutoksen tuoma uudistumistarve ja se toivoo juuri tehostuvan tutkimuksen kautta avaavan puuraaka-aineille perinteisen tuotannon lisäksi kokonaan uusia käyttökoh- ANALYYSI 3/2010 teita. Keskeisiä teemoja ovat mm. biopolttoaineiden, älypaperien ja -kartonkien, nanoselluloosien, selluloosajohdannaisten sekä uusien puuperäisten kemikaalien valmistus. Periaatteessa puuaineesta voidaan mm. valmistaa suuri joukko nykyisistä merkittävistä teollisuuskemikaaleista. Prosessit eivät tosin vielä ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kilpailukykyisiä perinteisiin raaka-aineisiin pohjautuvan tuotannon kanssa, mutta tilanne saattaa muuttua varsin nopeasti. Selluloosapohjaisten biomassamateriaalien hyötykäyttö lisääntyy kuitenkin tulevaisuudessa varmasti ja syrjäyttää samalla vähitellen esim. petrokemiaan pohjautuvaa kemikaalituotantoa. Toisaalta suuri osa puunjalostusmenetelmistä on myös sovellettavissa tietyin muutoksin koostumukseltaan puusta vain vähän poikkeaville raaka-aineille, kuten monivuotisille ruohokasveille ja maatalousjätteille, mikä sellaisenaan kasvattaa saatavilla olevaa raaka-ainepohjaa. ■ 13 ERGONOMIA JA SISÄILMAN LAATU LABORATORIOTYÖSSÄ 11.–12.11.2010 Kemi, Kemin kulttuurikeskus, pieni auditorio, Marina Takalonkatu 3 Kurssi on tarkoitettu kaikille laboratoriossa työskenteleville, työterveyshuollon ja työsuojelun asiantuntijoille sekä ammattiopiston opettajille. Torstai 11.11. Ergonomia ja käytettävyys laboratoriotyössä 09.00 – 09.30 Ilmoittautuminen 09.30 – 10.00 Päivän avaus Pohjois-Suomen laboratorioalan yhdistys ry 10.00 – 10.45 Työprosessit laboratorion tilasuunnittelun lähtökohtana Erikoistutkija, dos. Anneli Pekkarinen, TTL 11.00 – 11.45 Ergonomisen työpisteen suunnittelu – hyviä ratkaisuja tietokoneiden sijoitteluun ja näyttöpäätetyöskentelyyn laboratoriossa Erikoistutkija, dos. Anneli Pekkarinen, TTL 11.45 – 12.45 Lounas 12.45 – 13.30 Ergonomisen työpisteen suunnittelu jatkuu – esimerkkinä verinäytteenottotyö Tutkimusinsinööri, DI Risto Toivonen, TTL 14.30 – 15.00 Ergonomisen työpisteen suunnittelu jatkuu – esimerkkeinä mikroskopointi, vetokaappi- ja laminaarikaappityöskentely Tutkimusinsinööri, DI Risto Toivonen, TTL 14.30 – 15.00 Kahvitauko 15.00 – 15.45 Työvälineiden ergonomia ja käytettävyys – tarkastelussa pipetointityö Eritystutkija, TtM Erja Sormunen, TTL 15.45 – 16.00 Loppukeskustelu ja päivän päätös Pohjois-Suomen laboratorioalan yhdistys ry 17.00 – 19.00 Hohtokeilaus 20.30 Illallinen Luennoitsija Perjantai 12.11. Laboratorion sisäilma, rakennuksen rakenteet ja ilmanvaihto epäpuhtauksien lähteenä Luennoitsija 09.00 – 10.00 Sisäilman kemialliset epäpuhtaudet Työhygieenikko Tuomo Lapinlampi, TTL 10.15 – 11.15 Sisäilman mikrobiologiset epäpuhtaudet Työhygieenikko Tuomo Lapinlampi, TTL 11.15 – 12.15 Lounas 12.15 – 13.00 Henkisen kuormittumisen muodostuminen Psykologi Heli Hannonen, PsM, TTL 13.15 – 14.00 Henkisestä kuormittumisesta työn iloon Psykologi Heli Hannonen, PsM, TTL 14.00 – 14.30 Kahvitauko 14.30 – 15.30 Ajankohtaista laboratoriotyöstä Pohjois-Suomen laboratorioalan yhdistys ry 15.30 – 16.00 Loppukeskustelu ja koulutuksen arviointi Pohjois-Suomen laboratorioalan yhdistys ry Ilmoittautuminen 22.10.2010 mennessä: • Auli Järvelä 040 732 4675, auli.jarvela@laborantti.net Ohjelmatiedustelut: • Jaana Nousiainen 0405238816, jaana.nousiainen@kemi.fi Kurssin hinta täysihoitoineen sisältäen kurssimateriaalin, ohjelman mukaiset ateriat, majoituksen 2hh ja lumilinnavierailun (1hh lisämaksusta) • jäseniltä 510 c, ei-jäsenilta 660 c • ei-majoittuvilta jäseniltä 420 c, ei-jäseniltä 560 c • yhden päivän hinta jäseniltä 260 c ja ei-jäsenilta 330 c Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme toimisto- ja varauskuluina 90 c. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin. Tervetuloa kurssille! Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry ja Suomen Laboratorioalan liitto ry 14 ANALYYSI 3/2010 Keväällä 2010 valmistuneet laborantit Porvoon ammattiosasto, Amisto Hämäläinen Jonatan Kariniemi Sini Laakkonen Esa Savon ammatti- ja aikuisopisto, Kuopio Asikainen Satu Flygare Tiina Halttunen Laura Holopainen Anneleena Huotari Irma Hämäläinen Sanna Konttinen Anne Kosonen Kari Nevalainen Leila Pakanen Anni-Maaria Pulkkinen Niina Vakhroyeva Natalia Turun ammatti-instituutti Aavinen Nadja Al-Abdulrasul Zainab Al-Rammahi Mariam Anttila Sara Haavisto Susanna Ihamäki Saana Joensuu Aleksiina Johansson Jane Katajainen Tiina Kemppainen Teija Koski Juho Lehtinen Tuulia Liukko-Sipi Hanna Luomanen Katri Luomanen Tiina Peltonen Heidi Rajakangas Henri Rauma Ville Renfors Antti Saastamoinen Samuli Soisalo Lauri Tammi Johanna Vehmas Niko Suomen Laboratorioalan liitto onnittelee lämpimästi valmistuneita! ANALYYSI 3/2010 15 OTA TALTEEN Käytävällä kuultua... Olet työskennellyt labrassa liian pitkään kun: 1. 2. 3. 4. 5. 6. Kun mietit, miltä absoluuttinen alkoholi maistuu appelsiinimehun kera. 7. 8. 9. Tapaturmailmoitukset ovat kunniamerkkejä. Osaat kertoa erot halpojen ja kalliiden suojatakkien ulkonäössä. Et voi katsoa CSI:tä ilman että kiroat ainakin yhtä tieteellistä epäkohtaa. Osaat käyttää kaikelle lyhenteitä, etkä osaa lopettaa kommentoimasta tarkemmin. Nestemäinen typpi on vain 1/3 niin vaarallista kuin kuvittelit. Tunnut aina saapuvan mikroskoopille sellaisen ihmisen jälkeen, jonka silmät ovat käsittämättömän lähekkäin. Olet miettinyt, mikset voi juoda tislattua vettä labrassa - senhän pitäisi olla puhdasta? Pidät kannustuspuheita koneille tyyliin “Toimipas nyt kunnolla tai ohjelmoin sinut uudelleen palokirveellä”. 10. Olet tullut tulokseen, että koulutettu simpanssi pystyisi tekemään 90% työstäsi. 11. Kun ei-tieteilijä kysyy mitä teet työksesi, pyörittelet silmiäsi ja puhut tieteitä kunnes kuuntelija menettää elämänhalunsa. 12. Tarkistat ulkopuolisen säätilan netistä. 13. Tajuat, että melkein minkä tahansa voi luokitella taustatietojen tutkimiseksi. 14. Ihmiset, jotka pitävät shortseja labratakin alla ärsyttävät hienoisesti, koska et voi olla varma, että heillä on vaatteita takin alla. 15. Vaikka kaikki ruuanlaitto on kaunisteltua kemiaa, et tunnu onnistuvan siinä. 16. Suojavälineet ovat pakollisia vain jos ne näyttävät hyviltä päälläsi. 17. Varoitusmerkit tekevät sinut ennemminkin uteliaaksi kuin aiheuttaisivat varovaisuutta. 18. Pikkujouluissa paljastuu, etteivät tieteilijät osaa tanssia, vaikka kaava käsien ja jalkojen liikuttamiseen musiikin rytmin mukaan löytyy seuraavana aamuna rutistetusta lautasliinasta juhlapaikan pöydän alta. 19. Tiedät, missäpäin labraa pystyt rentoutumaan tulematta häirityksi perjantai-iltapäivänä. 20. Päätät osallistumisestasi kursseille tai konferensseihin tarjolla olevan ruuan perusteella. 21. Olet kummallisella tavalla ylpeä tavaroista, jotka olet varastanut erinäisiltä tuote-esittelijöiltä. 22. Käytät kuivajäätä oluen viilentämiseen. 23. Mitä ikinä tutkimuksen tai kokeen ohje sanookaan, aina sen sisällä on aikaa lounaalle. 24. Kuten on todistettu useissa tapauksissa - et osaa enää tavata normaaleja sanoja, mutta sanojen kuten immunohistokemia tai deoksiribonukleiinihappo tavaaminen ei tuota ongelmia. 25. Silmien, nenän tai kurkun kirvely kertoo siitä, ettet ole laittanut vetokaappia päälle. 26. Olet hieman viehättynyt johonkin seuraavista (tai useampaan) tuoksuista: ksyleeni/ agar/etanoli/käsihuuhde. ANALYYSI 3/2010 27. Olet lähtenyt labrasta päälläsi jokin suojavaruste, koska unohdit sellaisen olevan päälläsi. 28. Nuriset siitä, ettet enää saa pipetoida suullasi enää. 29. Vartijat tulevat klo 2 yöllä ihmettelemään, miksi valot on yhä päällä ja löytävät sinut tonkimasta hanskalaatikkoa. 30. Olet tehnyt nitriilihanskasta lemmikkieläimen. 31. Fall Out Boy-bändin keikalla ihmettelet, miksi kaikilla on otsassa lyhenne sanoista Faecal Occult Blood (FOB). 32. Sinulla on vastustamaton tarve repiä paitasi supermies-tyyliin koska siinä on painonapit aivan kuten labratakissasi. Yleensä ilmenee kun kävelet ovesta kuin poistuisit labrasta... 33. Innostut yhä asioiden jäädyttämisestä nestemäisellä typellä. 34. Nopea räpyttely on pelastanut silmäsi useammin kuin kerran. 35. Kun otat hanskasi pois, huomaat siinä olleen minimaalisen reiän, jonka seurauksena kätesi on joko ryppyinen kuin vanhuksen tai sormesi on iloisen värinen (etenkin histologeilla) tai sormessasi on syöpymisvamma tai jonkinlaista ihoärsytystä. 36. Olet kumartunut nostamaan jotain lattialta siten, että rintataskusi sisältö on pudonnut labran suurimman koneen alle. 37. Innostut, kun kourallisessa eppareita/tms. on juuri se määrä, jota tarvitset. 38. Odotat innoissasi siivousta, koska pääset tekemään hyödyttömiä “kokeita” selvittääksesi, mitä epäilyttävissä, merkitsemättömissä pulloissa on. 39. Inhoat labratakin vaihtamista, koska uusi ei vaan “istu” ja koska sen hihansuut ovat kuitenkin liian tiukat. 40. Uhkailet soluviljelmäsi soluja. 41. Nenäsi kutiaa aina, kun teet likaisia hommia käsilläsi ja kehität tavan rapsuttaa sitä olkavarellasi. Joskus valitettavasti toteutat tätä tapaa normaalielämässäkin, jossa se näyttää kuin haistelisit kainaloitasi. 42. Kun uhkailet jokaista uutta oppilasta/työntekijää väkivallalla, mikäli 10x objektiivi sotketaan öljyllä. 43. Kun toivotat mikroskoopillesi hyvää yötä ja perjantai-iltana halaat sitä kyynelissä, koska ette näe koko viikonloppuna. 44. Kun alat tekemään pipetinkärjistä kuvioita kärkiboksiin. 45. Kun mietit, paljonko mahtaisi sattua jos ruiskaisisit vain pisaran fenoli-kloroformia/trokloorihappoa/ mitä tahansa kemikaalia ihollesi. 46. Tiedät kuinka kaukaa osut kohteeseen ruiskivalla vesipullolla tai ampumalla pipetinkärjen. 47. Palohälyttimen pärinä häiritsee sinua. Evakuoidut vain, jos näet tulen (lattian lämpötilan tarkistaminen kädellä on myös hyvä keino havaita tulipalo). 48. Avaat kierrekorkillista pulloja pikkusormellasi kuten sentrifuugituubia. 49. Järjestät keittiössäsi tarvikkeesi aakkosjärjestykseen kuten kemikaalit. 50. Saat rakon peukalosi sivustaan PCR-tuubien avaamisesta. w w w. l a b o r a n t t i . n e t Suomen Laboratorioalan Liitto ry. pähkinänku ressa perustettu 1968 koostuu 13 jäsenyhdistyksestä tavoite ylläpitää laboratorioalalla työskentelevien ammattitaito ja tietotaso korkein päättävä elin on liittokokous, joka kokoontuu joka kolmas vuosi puheenjohtaja Tuula Kuusisto toiminnanjohtaja Matti J. Mäkinen jäseniä n. 1500 suurin koulutustapahtuma vuosittain Aulangolla järjestettävä Laboratorioalan luentopäivät • useita kohderyhmäkoulutuksia • neljä kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehti Analyysi • www.laborantti.net *) out of specification • • • • • • • • 18 ANALYYSI 3/2010 To iminnanjo ht ajalta isen m a t t u k i a V aika a kan aika yhdistysyn ja rus s k sti y e s is ta te s n elia peri oivon toim tyksille! Syksy on ja tapaamiset t hdis oulutukse kaikille y -aikaa. K a e. lt ll u e k d u n u a tulevais toiminn a ia sekä tt n o p as poja toim Mielestäni ta ia s u antavat ta u aan teita. unnittelem an nykyisiä haas u s n en parem a ta stama dollisuud koonnu a h o a v a s k s m to n a it s a a s li k a o n av Liit entaa taja Tuula eskustelu poja rak uheenjoh et. äksyvä k v p y löytää ta t h e t e ti n e n va tais realite lemme ta mansuun avoin ja uuteen. O toimista ovat sa is a v le tu en llisella paan levaisuud ltakunna tu a t v e s lu k te tu s n sku ja aja loittaa ke kirjavuudesta. Liia än etu. ttaa ja a u n kä e n ik s e a n v ja e k a rmasti s aihett tuksesta a ö lu v y u o m le k i o s i n li O ala ttä e ykyinen boratorio ttitutkintojen ken iseksi. N a la , tk a u ll o im s n a ytikot, ta m mo ntit/analy en tulee ainen am monimutk lämään sijoittumin simiehet ja labora hartiavoimin e e öe t tutkijat/ n liittomm olemaan mukana Tällöin ty jossa ova kemukset siitä ku a , ä ta s lm u n te n s järje ja ka a. Ko allittaviss kseen ovat hyvät h lä ie v on istu ista. koulu-uud parempaa huom osallistui a s s a märr ys ja rakentam yhteisym ja a la ä tt iseksi on tettava, e n hoitam e id On muis io s a isten . tahto yhte dollisuus onnistua h a m ainoa T ! ta syksyä ij tt – ma Toimelias ANALYYSI 3/2010 19 Kemiassa ....................................... tapahtuu ......................................... ......................... EKOKEMILTÄ YLI MILJOONA EUROA STIPENDEIHIN ......................... Y mpäristönhuoltoyritys Ekokem Oy Ab:n ympäristöstipendirahaston myöntämien apurahojen summa ylittää tänä vuonna miljoonan euron rajapyykin. Tällä kertaa tutkimus- ja opintoapurahoja ympäristönhuollon tutkimukseen jaetaan seitsemään kohteeseen, yhteensä yli 60 000 euroa. Ekokemin 15-vuotispäivänä vuonna 1994 perustetun ympäristö-stipendirahaston apurahoja on myönnetty vuosina 1995–2010 yhteensä yli miljoona euroa. Tänä vuonna hakuaika päättyi 1.3. ja Ekokem vastaanotti kaikkiaan 32 stipendihakemusta mm. väitöskirjatöihin ja erilaisiin tutkimushankkeisiin. Tämä osoittaa, että ympäristönhuollon tutkimus kiinnostaa Suomessa monia tahoja ja että monitieteellistä tutkimusta tarvitaan. Perinteiseen tapaan rahastosta rahoitetaan hyvin erilaisia ympäristön-huollon tutkimuksia. Etusijalla ovat aina olleet tutkimushankkeet, jotka palvelevat materiaalien kierrätyksen ja energiahyötykäytön edistämistä, alan yhteiskunnallisten vaikutusten ja lainsäädännön tutkimusta, jätteisiin tai pilaantuneisiin maamassoihin liittyvää tutkimusta sekä jätteiden, erityisesti ongelmajätteiden, käsittelyä ja teknologian kehitystä. – Vuonna 2010 hakemusten taso oli kokonaisuutena hyvä, ja joukossa oli useita erittäin korkeatasoisia tutkimushankkeita, kertoo Ekokemin tutkimuspäällikkö Toni Andersson. – Ilahduttavaa oli myös hakemusten jakautuminen useille tieteenaloille: edustettuna olivat kemia, prosessitekniikka, ympäristötiede, oikeustiede sekä fysiikka. Tämä tukee ympäristö- ja jätehuoltoalan monitieteellistä tutkimusta. Hankkeiden laajasta kirjosta huolimatta suoranaisia ongelmajätteiden käsittelymenetelmiin tai materiaalien kierrätykseen sekä hyötykäyttöön liittyviä laajempia teknologiakehitys- ja tutkimushankekokonaisuuksia hakemusten joukossa oli vähän. Ensi vuoden stipendit tulevat hakuun alkuvuodesta. Hakuajan alkamisesta ilmoitetaan mm. Ekokemin internetsivuilla sekä lehti- ilmoituksin. ■ Lisätietoja tarvittaessa: tutkimuspäällikkö Toni Andersson puh. 010 7551 480, toni.andersson@ekokem.fi Julkaisuajankohta: 18.6.2010 ......................... SUOMEEN NELJÄ MITALIA KEMIAN OLYMPIALAISISTA ......................... S uomalaiset nuoret saavuttivat kemian olympialaisissa Japanissa parhaan tuloksen kymmeneen vuoteen. Karkkilalainen Jarkko Järvelä voitti hopeamitalin. Pronssia saivat kevään ylioppilaat Jari Huisman Jyväskylän normaalikoulun lukiosta ja Suvi Klapuri Vaasan lyseon lukiosta sekä toisen vuo- .................................................................................................... 20 ANALYYSI 3/2010 ..................................................................................................... den lukiolainen Oscar Kivinen Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta. Suomen joukkue on viimeksi saanut neljä mitalia kemian olympialaisissa vuonna 2000. Hopeaa Suomeen on viimeksi tullut 2002. Suomalaisten valmennuksesta vastasi Helsingin yliopiston kemian laitos. Kemian olympialaiset on alle 20-vuotiaille suunnattu kansainvälinen kemian alan kilpailu. Se järjestettiin 42. kertaa Tokiossa 19. - 28.7. 2010. Osanottajia oli lähes 70 maasta. Viisi parasta kilpailijaa tulivat Kiinasta, Venäjältä, Etelä-Koreasta, Itävallasta ja Iranista. Suomen joukkueen mukana Japanissa olivat Jorma Koskimies, Kjell Knapas ja Teemu Arppe Helsingin yliopistosta. ■ Lisätietoja: Nina Aremo, Helsingin yliopisto, puh. 050 4151 597. Linkit: www.icho2010.org Julkaisuajankohta: 29.07.2010 Kemianteollisuus ry ......................... VUONNA 2011 JUHLITAAN KEMIAA ......................... K emian saavutuksia ja merkitystä hyvinvoinnillemme ja elinympäristöllemme juhlitaan kaikkialla maailmassa ensi vuoden aikana. Yhdistyneet kansakunnat ja UNESCO ovat nimenneet vuoden 2011 kansainväliseksi kemian vuodeksi IUPACin (International Union of Pure and Applied Chemistry) aloitteesta. Suomessa kemian vuoteen sisältyy tapahtumia ja ohjelmaa ammattilaisille, suurelle yleisölle, kouluille ja opettajille. Myös taustajärjestöjen omissa tapahtumissa korostetaan juhlavuoden teemoja. Teemavuoden kotimaisia päätapahtumia ovat: • Avajaiset 13.1.2011 klo 16 Tieteen päivien yhteydessä Helsingissä. • Arjen kemiaa -luentosarja ja esitelmä Marie Curien elämästä ja työstä 13.1.2011 Tieteen päivillä. • ChemBio Finland ja Kemian Päivät 22.-24.3.2011: laa- ja ammattinäyttely ja monipuolinen luento-ohjelma Helsingin Messukeskuksessa. • Kemian yö 2.12.2011 Tiedekeskus Heurekassa: demoesityksiä, luentoja ja työpajoja. Miksi juuri kemia? Oletko tullut ajatelleeksi, miten monella tavoin kemia tuo lisäarvoa arkeemme ja hyvinvointiimme? Kemian osaamisella ja ratkaisuilla vastataan merkittävästi mm. puhtaaseen ympäristöön sekä ravinnon ja energian tuottamiseen liittyviin haasteisiin. Kansainvälisen kemian vuoden tavoitteena on lisätä tietämystä kemian merkityksestä ja innostaa erityisesti nuoria kemian pariin. Marie Curien vuonna 1911 saama kemian Nobelin palkinto antaa hyvän syyn juhlistaa myös naisten suurta merkitystä kemian kehityksessä. ■ Lisää tietoa kemian vuoden kotimaisista tapahtumista löytyy jatkossa verkkosivuilta www.kemia2011.fi Kemian vuoden kansainvälinen sivusto: www.chemistry2011.org Julkaisuajankohta: 15.6.2010 STT .................................................................................................... ANALYYSI 3/2010 21 Y h d is t y ks e t t o imiv at Teksti: Hanna-Liisa Suominen Kuvat: Teuvo Komonen Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistys ry ja Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry Hii-u A -li-hei, purtemme näin, käy satam a amu valkeni lämpöisenä, kuten niin monta kertaa tänä kesänä jo aiemminkin. ”Helky laulu Auran rantain...”, ei vielä aamusella ainakaan bussissa raikunut. Lieköhän syynä hämäläisten hitaus. Auran rantamilta, teatterin nurkalta kuitenkin saimme turkulaisvertakin bussiimme. Paraisilta saapui oppaamme. Teimme pienen pyrähdyksen kaupungin pääväylällä. Torilla oli juuri alkanut markkinapäivä. Väkeä oli jo liikkeellä. Varmaan sielläkin olisi ollut mielenkiintoista nähtävää yhdeksi päiväksi. Kesäkuussa Paraisilla oli tehty historiaakin. Paraisten päiväksi oli leivottu maailman suurin piparkakku. Piparin halkaisija oli 4.5 m ja paino 22 in ä p e l l s´t kauas mere … yli 200 kg ja sen kuljetukseen käytettiin trampoliinin runkoa. Kaksi päivää sitä oli kaulittu ja valmistettu. Raaka-aineet olivat samat kuin normaaleissakin pipareissa. Päivien päätteeksi väki osti siitä itselleen paloja matkamuistoiksi, syötäväksi sitä ei voitu hygieniasyistä myydä. Nauvossa nautimme kahvit Martan kahvilassa. Olen edelleenkin sitä mieltä, että oikeat saaristolaisleivät tehdään nimensä mukaan saaristossa, eikä missään Hämeessä. Linta-laivan yläkannelta katselimme maailman kauniimmaksi sanottua saaristoa. Varsinaisessa kohteessamme Seilissä suuntasimme matkamme kirkolle. ANALYYSI 3/2010 Y hdis t y ks e t t o imiv at Yhteysalus Lintan kannelta oli hienot näkymät Nauvon satamaan. Kirkon penkeillä kuuntelimme oppaan kertomusta saaren surullisesta menneisyydestä. Nykyinen kirkko oli rakennettu kolmessa kuukaudessa kesän 1733 aikana. Työmiehet olivat ahkeria, varmaan sairastumisen pelossa. Spitaalisten penkit olivat kirkon länsisiivessä. Ne oli erotettu aidalla muusta tilasta. Ehtoollinen jaettiin heille pitkällä kauhalla puhtaiden puolelta. Kun spitaaliset määrättiin saarelle, heillä piti tullessaan olla mukana arkku tai ainakin laudat arkkua varten sekä ruokaan 20 taaleria käteistä. Paluuta saarelta heillä ei ollut. Ainoina lääkkeinä pidettiin paloviinaa, jumalan sanaa ja Kupittaan lähdevettä. Seilille on haudattu kaikkiaan 663 spitaaliin kuollut- ANALYYSI 3/2010 ta. Viimeinen potilas kuoli vuonna 1785. Hän tuli saarelle 20-vuotiaana ja oli viimeiset kymmenet vuodet ainoa spitaalipotilas. Tokkopa edes sairasti spitaalia. Mieleeni tuli Jenni Vartiaisen Seili-kappale Sofiasta, ryysyläisestä. Mielisairaalan edessä opas kertoi, kuinka sinnekin potilaita määrättiin. Syynä saattoi olla esimerkiksi vain, että oli ahkera kirjallisuuden lukija ja naiset, ne vasta hoidon tarpeessa olivat, jotkut kuukauden välein mutta viimeistään viisissäkymmenissä. Sairaala toimi aina vuoteen 1962 asti. Nykyään siinä ja maatilan rakennuksissa toimii Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos. Kirkossa järjestetään muu>> 23 Y h d is t y ks e t t o imiv at >> jatkoa edelliseltä sivulta Vaihdevuodet tai mieltymys kaunokirjallisuuteen olivat riittävä syy joutua mielisairaalaan. tama jumalanpalvelus vuodessa. Pidetään siellä häitäkin. Vielä ehdimme ihailla polun varrella kasvavaa rauhoitettua peltomaitikkaa. Sillä on näyttävä, sinipunainen, tähkämäinen kukinto. Ukkosen jyrinä säesti matkaamme saarella. Kiirehdimme paluutamme laivarantaan suuremman sateen pelossa. Rajuilma pysytteli kuitenkin mantereen päällä, mutta ilma oli hikisen kostea. Nauvossa oli kaunis ilma, kun Linta toi meidät takaisin satamaan. Hotel Strandbossa nautimme hyvän lounaan ennen kotimatkalle lähtöä. ”Täällä Suomen synnyinmuistot, täällä työn ja tiedon puistot...”, ja niin turkulaiset jäivät kyydistä. Yhteisellä matkallamme oli turkulaisia ja pirkanmaalaisia lähes yhtä monta. Kaikki 32 henkeä pääsivät Seililtä takaisin kotiin. Poikkesimme Humppilassa siltä varalta, että jos joku ei vielä ollut ehtinyt ostaa tuliaisia. ■ Lepran pelko “kannusti” työmiehiä rakentamaan kirkon nopeasti; vain kolmessa kuukaudessa. Jaanalle suuret kiitokset yhteisen matkan järjestelyistä! 24 ANALYYSI 3/2010 Ruudukon jokainen vaakaja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1–9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. 1 2 4 Numeroitujen ruutujen ratkaisunumerot voi lähettää Analyysin toimitukseen 1.1.2011 mennessä: jaana.vainio@laborantti.net S u do ku Sudoku 3 6 5 7 Tehtävän ratkaisu ja Sudokun ratkaisun voittaja julkaistaan seuraavassa lehdessä 4/2010. 8 9 TAPAHTUMIEN ABC Tapahtuma, tiedot Järjestäjä, ilmoittautumiset 18.9.2010 Patikointiretki Rovaniemellä (reitti tarkentuu myöhemmin). Lähtö reitille klo 10.00. Omat eväät reppuun ja iloinen mieli mukaan. Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry Ilmoittautumiset to 16.9. mennessä: ahu2004@kolumbus.fi tai 0405651120. 20.10.2010 Syksyn ja talven pukeutumismuotiin tutustuminen Tornion Asukeitaassa klo18.30 alkaen. Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry Ilmoittautumiset 18.10 mennessä: marjatta.tryyki@outokumpu.com tai 040 756 2899 11.–12.11. 2010 Ergonomia ja sisäilman laatu laboratoriotyössä. Tarkempi ohjelma s. 14 Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry/ Suomen Laboratorioalan liitto ry 20.11.2010 Retki Käden Taidot -messuille Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry ilm. ja lisätiedot: paivi.setala@orion.fi tai 040 756 8697 25.-26.11. 2010 Laatuseminaari Tarkempi ohjelma s. 2 Suomen Laboratorioalan liitto ry ANALYYSI 3/2010 25 LASINPUHALTAMO VALMISTAMME lasi- ja kvartsilaitteita esim. reaktioastioita ja tislaimia sekä asiakkaittemme piirustusten että muun kuvauksen mukaisia lasilaitteita ja niiden osia. KORJAAMME rikkoutuneita lasi- ja kvartsilaitteita MAAHANTUOMME mm. Rheotek™ - viskositeettiautomaatteja, -hauteita ja kapillaariviskosimetrejä Premex reactor - reaktioautoklaaveja ja hermeettisesti tiiviitä sekoittajan läpivientejä Tamson - termostoitavia öljyhauteita Tarjoamme korkealaatuisia laitteita ja tunnettua lasinpuhallusosaamistamme kilpailukykyiseen hintaan. OM Lasilaite Oy Itätuulentie 7 06150 PORVOO 26 Puh. 019 585 828 Fax 019 858 773 info@lasilaite.com www.lasilaite.com ANALYYSI 3/2010 Marja Rissanen, Tekniikan lisensiaatti (TkL) Lisätietoja: 040 849 0914, marja.rissanen@tut.fi Lääketieteeseen, vaatteisiin ja sisutukseen käypä biohajoava kuitu valmistuu märkäkehruumenetelmällä B iohajoavaa polylaktidikuitua voidaan käyttää niin lääketieteen sovelluksissa kuin tavallisena sisustus- ja vaatetuskuituna. Väitöskirjatyössään tekniikan lisensiaatti Marja Rissanen tutki polylaktidikuidun valmistusta märkäkehruumenetelmällä. Perinteisesti polylaktidikuitu valmistetaan sulakehruulla, jossa polymeeri sulatetaan yli 200°C lämpötilassa. Sen sijaan märkäkehruu voidaan tehdä huoneenlämpötilassa, jolloin kuitupolymeerin joukkoon voidaan sekoittaa lämpötilalle herkkiä lääkeaineita. Näin saadaan kuitua, joka sisältää ja hajotessaan luovuttaa lääkeainetta. “Proteiinit hajoavat yli 40°C lämpötilassa ja niiden käyttö sulakehruussa olisi mahdotonta”, Rissanen sanoo. Väitöstyössä valmistetun proteiinia sisältävän polylaktidikuidun käyttökohteena oli kudosteknologiassa tarvittava sydänläpän tukikehikko. Rissasen mukaan kuiduista voidaan valmistaa kolmiulotteinen tukikehikko, joka yhdessä solujen ja biomolekyylien kanssa muodostaa uudistuneen kudoksen. Biohajoava polylaktidi hajoaa vähitellen, jol- ANALYYSI 3/2010 loin jäljelle jää pelkkä kudos. Tulevaisuudessa kudosteknologialla valmistettuja sydänläppiä voidaan käyttää sydän- ja verisuonitautien yhtenä hoitomuotona. Tavallisena tekstiilikuituna polylaktidikuidun etu on sen polymeerin valmistus uusiutuvista raaka-aineista. Normaalisti synteettiset tekokuidut, kuten polyesteri ja polyamidi, valmistetaan uusiutumattomasta raakaöljystä. Polylaktidikuidun raaka-aineet saadaan tärkkelyksestä fermentaation avulla. “Tekstiilikuituna polylaktidia voidaan käyttää esimerkiksi vaatteissa, sisustustekstiileissä vanuna sekä hygienia- ja geotekstiileissä. Kaikkein uusimmat polylaktidilaadut sopivat jopa autojen sisustustekstiileiksi, jossa ne joutuvat alttiiksi korkealle kuumuudelle ja kovalle kulutukselle”, Rissanen kertoo. ■ Marja Rissanen asuu Lempäälässä ja työskentelee tutkijana TTY:n materiaaliopin laitoksella. Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto, Viestintä 27 Y h d is t y ks e t t o imiv at Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry Kuva: Mariam Al-Rammahi Turun ammatti-institu utin 2. ja 3. vuoden laboranttiopiskelijat pääsivä t tutustumaan Tikku rila Oyj:hin sekä Eviraan kevä ällä. Retki oli pitkä, mutta antoisa! Lämmin kii yritysten henkilöstö tos lle mielenkiintoisista esittelyistä! Sudokun 2/2010 ratkaisu Sudokun 2/2010 voittajaksi arvottiin Marjatta Lehtovirta, Turku. Analyysin toimitus onnittelee voittajaa! 28 ANALYYSI 3/2010 Varaa majoitus ajoissa! • Kevään 2011 viikot 9 ja 11–14 ovat jo varattu. Liiton kautta voi vuokrata lomahuoneistoa, joka sijaitsee Saariselällä, Kaunispään rinteellä 0,8 km Saariselän keskustasta. Huoneistossa on takkatupa, keittiö, makuuhuone, parvi (jossa kaksi sänkyä) ja sauna. Hyvin varustellussa huoneistossa on astiasto, mikroaaltouuni, astianpesukone, cd-soitin, televisio, pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Osake soveltuu parhaiten 2–4 henkilölle. Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneiston jäsenetuun oikeuttavat säännöt: - jäsenetu korvaus 50 a maksetaan vain joka kolmas vuosi/jäsen - jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäsenyyttä - jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jäsenetuun oikeutetuille - viikot annetaan varausjärjestyksessä Muutamia ohjeita lapinlomalle lähtijälle: - vuokraaja suorittaa loppusiivouksen (korvausvastuulla) - lemmikkejä ei allergioiden vuoksi saa viedä huoneistoon - solmion käyttö on ehdottomasti kielletty! - huoneisrossa olevat CD-levyt on tarkoitettu kaikkien käyttöön, ei mukaan vietäväksi - varastossa olevat puut ovat omistajan (ei yleisessä käytössä) - mikäli huoneistossa särkyy jotakin lomasi aikana, ilmoita siitä aina yhteyshenkilölle tai Matti Mäkiselle Tiedustelut ja varaukset: Matti J. Mäkinen, puh. 0500 735 155, matti.makinen@laborantti.net VIIKKOHINNAT (vain Slal-jäsenille) Sesonkiviikot .................................550 c/vko - kevät: vkot 8–16 - ruska: vkot 36, 37, 38 - kaamos: vkot 47, 52, 1 Sesongin reunat ............................470 c/vko - kevät: vko 17 - ruska: vkot 35, 39 - kaamos: 48, 49, 52 Kesäviikot (26–31) .......................250 c/vko Muut.............................................300 c/vko Viikkohintoihin eivät sisälly liinavaatteet. Takkapuita voit käyttää kopallisen/vko. Puita voi ostaa tarvittaessa lisää Maunolta (numero mökillä). TILAA AMMATTISI TUNNUSMERKIT Sormus hopeisena 125 c, kultaisena 175 c. Merkki emaloitua hopeaa 9 c, korurasiassa 10 c. Tilaukset: • Martti Östring, 040 501 6080, martti.ostring@gmail.com tai • Kosti Ollila, (016) 452 456 (työ), (016) 445 802 ANALYYSI 3/2010 29 To im ih e n k ilö t ja y hdis t y ks e t YHDISTYKSET ETELÄ-KARJALAN LABORANTIT ry Puheenjohtaja: Hanna Lohko, Venlankatu 6, 53100 Lappeenranta, puh. 050 368 8185, puh. työ (05) 616 4397 hanna.lohko@lappeenranta.fi Sihteeri: Raija Kautto, Kuusenkorvankatu 8, 55120 Imatra, puh. koti 050 584 4671, puh. työ 020 462 3264 raija.kautto@storaenso.fi HELSINGIN LABORATORIOALAN YHDISTYS – HeLab ry Puheenjohtaja: Jouko Marttila Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo puh. 050 490 6787 jouko.marttila@laborantti.net Jäsensihteeri: Eija Koskela Päijänteentie 43 A 2, 00510 Helsinki eija.koskela@poliisi.fi puh. 040 576 7076 PIRKANMAAN LABORATORIOALAN YHDISTYS PirLab ry PORVOON LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Marja-Leena Mattila, Vellamontie 11, 37800 Toijala, puh. koti 040 519 4117, puh. työ (03) 5654 4422, marja.leena.mattila@tampere.fi Sihteeri: Hanna-Liisa Suominen, Jänislahdenkatu 3 B 30, 33410 Tampere, puh. koti 040 829 2141, puh. työ (03) 5654 2752 hanna-liisa.suominen@pp.inet.fi Puheenjohtaja: Tuula Tummala, Pohjoispellontie 1 C 12, 06450 Porvoo, puh. koti 040 545 3844, puh. työ 050 458 2361, tuula.tummala@nesteoil.com Sihteeri ja tiedotussihteeri: Merja Heimala, Harjutie 6 F 16, 06750 Tolkkinen, puh. koti 040 501 6540 merja.kaipainen@nesteoil.com Jäsensihteeri: Ritva Paavilainen, Viertotie 14 A 12, 06400 Porvoo, ritva.paavilainen@nesteoil.com POHJANMAAN LABORATORIOALAN YHDISTYS RY Puheenjohtaja: Marja Kivimäki, Kostintie 3 D 14, 66400 Laihia, puh. koti (06) 316 7095, puh. työ (06) 325 4191, marja.kivimaki@vaasa.fi Sihteeri ja jäsensihteeri: Katja Patteri, Savikivenkatu 3, 65300 Vaasa, puh. koti 050 532 6642, puh. työ (06) 318 3600, katja.patteri@netikka.fi ITÄ-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ISLab ry Puheenjohtaja: Riitta Pesonen, Hiekkalantie 17, 80170 Joensuu, puh. koti 050 400 9516, riitta.pesonen@laborantti.net Sihteeri: Marke Oinonen, Vihviläntie 5, 80160 Joensuu gsm 050 557 0982, marke.oinonen@luukku.com KESKI-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS K-S Lab Ry Puheenjohtaja: Marja-Liisa Puttonen puh. 040 845 0296 Kaakkoiskaari 25, 40530 Jyväskylä marja-liisa.puttonen@jenergia.fi Sihteeri: Henna Järvenpää, Vapaudenkatu 40–42 C 38, 40100 Jyväskylä, puh. koti 040 744 5336, henna.jarvenpaa@pp.inet.fi OULUN SEUDUN LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Outi Mänty puh. 040 820 9721 Honkakaarre 20 , 91300 Ylikiiminki outi.manty@pp.inet.fi Sihteeri: Päivi Vesala, Sangintie 262, 90650 Oulu, puh. 040 720 2003, paivi.vesala@oulu.fi Jäsensihteeri: Kirsi Salo, Kastellinkaari 24, 90230 Oulu, puh. koti 041 502 7310, kehsalo@hotmail.com 30 POHJOIS-SAVON LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja ja jäsensihteeri: Irja Hiekkamäki, Rissalantie 34 A 4, 70910 Vuorela, puh. työ 044 720 1457, puh. koti 050 342 5634 irja.hiekkamaki@laborantti.net Sihteeri: Tiina Kortelainen, Kasurilanmäentie 175, 71800 Siilinjärvi, puh. työ 020 772 4964, puh. koti 050 348 7034 tiina.kortelainen@gmail.com POHJOIS-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ry PÄIJÄT-HÄMEEN LABORATORIOALAN YHDISTYS PäijätLab ry Puheenjohtaja: Raija Nissinen Kaarikatu 11 A 6, 15100 Lahti raijanissinen@suomi24.fi Jäsensihteeri: Anu Liukkonen Markankatu 11, 15240 Lahti liukkonenanu@luukku.com SATAKUNNAN LABORATORIOALAN YHDISTYS SatLab ry Puheenjohtaja: Margit Rajamäki, Yläruukintie 7 as 1, 28610 Pori, puh. työ 010 4301 1779, gsm 050 321 4153, margit.rajamaki@sachtleben.com Sihteeri: Eeva Wahrman Hallituskatu 7 B 8, 28100 Pori eeva.wahrman@gmail.com Jäsensihteeri: Helena Kytöluhta, Kaaripiha 7 as 1, 28600 Pori, puh. työ 020 529 3140, gsm 044 071 9131, helena.kytoluhta@outotec.com VARSINAIS-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Sanna Tomukorpi Keopellonkatu 7 as 27, 21200 Raisio puh. 044 306 7811 sanna.tomukorpi@gmail.com Sihteeri: Ann Sofie Wierda, Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto, puh. 050 338 7410, ann.wierda@utu.fi Jäsensihteeri: Toini Turtiainen, Rätiälänkatu 11 C 34, 20810 Turku, puh. 040 542 5395, toini.turtiainen@dekra.com Puheenjohtaja: Jaana Nousiainen, Miilukatu 5 D, 94720 Kemi, puh. työ (016) 259 662, puh. koti 040 523 8816 Sihteeri: Reino Nikula, Puistolammintie 2 B, 95420 Tornio, puh. koti 040 720 6365, puh. työ (016) 452 456 Jäsensihteeri: Erkki Savoni, Haapalankatu 3 A 7, 94100 Kemi, puh. koti 040 504 4456, puh. työ 020 463 4368 ANALYYSI 3/2010 Puheenjohtaja: Tuula Kuusisto Särkisalontie 1300–2, 25640 Förby, puh. 050 577 1020, tuula.kuusisto@laborantti.net Toiminnanjohtaja: Matti J. Mäkinen Kettutarhantie 17 A 4, 33960 Pirkkala, puh. koti 050 073 5155, puh. työ (03) 341 3928, matti.makinen@laborantti.net Jäsenmaksut: Riitta Pesonen Hiekkalantie 17, 80170 Joensuu, puh. koti 050 400 9516, riitta.pesonen@laborantti.net Varapuheenjohtaja: Jaana Vainio Lepomäentie 4, 21380 Aura, puh. 044 284 9199, jaana.vainio@laborantti.net Tiedottaja: Kaija Virtanen Kastanjankatu 3 C 34, 15520 Lahti puh. 040 584 0754, virtanen.kaija@gmail.com Koulutusvaliokunta: Elsi Saarenpää Lottakuja 6, 91410 Jokirinne, puh. työ 08 537 5861, puh. koti 050 306 5186 elsi.saarenpaa@oulu.fi Sihteeri: Eija Laukkanen Nahkiaistie 35 B, 29200 Harjavalta, puh. koti (02) 674 2651, puh. työ (02) 535 8405, eija.laukkanen@laborantti.net II Sihteeri: Auli Järvelä Perttusenkatu 52, 94600 Kemi, puh. koti 040 732 4675, puh. työ 020 463 4547, auli.jarvela@laborantti.net Taloudenhoitaja: Tuula Nieminen Wallenkatu 7 B 7, 80140 Joensuu, puh. työ 020 550 5843, puh. koti 040 715 0457, tuula.nieminen@laborantti.net Jäsensihteeri: Irja Hiekkamäki Rissalantie 34 A 4, Vuorela, puh. työ 044 720 1457, puh. koti 050 342 5634, irja.hiekkamaki@laborantti.net Luentopäivävaliokunta: Merja Lehtinen Ikurintie 67, 33340 Tampere, puh. koti 040 514 1173, merja.i.lehtinen@uta.fi Sormukset ja ammattimerkit Martti Östring, Nahkurinkatu 8 B 12, 94100 Kemi, puh. koti 040 501 6080, martti.ostring@gmail.com Analyysin ja Suomen Laboratorioalan liiton palvelukortti. Löytyy myös osoitteesta www.laborantti.net Ilmoitan muuttuneista tiedoista OSOITE uusi osoite: vanha osoite: Suomen Laboratorioalan Liitto ry Irja Hiekkamäki NIMI entinen nimi: Rissalantie 34 A 4 70910 Vuorela TYÖPAIKKA Nimeni: Syntymäaika ANALYYSI 3/2010 / 31 To imihe nkil ö t ja yh dis tyk se t SUOMEN LABORATORIOALAN LIITTO RY:N TOIMIHENKILÖT 2010
