Kaivosteollisuuden koulutuspäivät Kemissä sivu 4

Analyysi
50. vuosikerta
I
Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti
I
3/2013
Kaivosteollisuuden
koulutuspäivät
Kemissä
ra t o
Labo rioalan
en
45
V U O T TA
NA
LYYSI-LEH
TI
50.
VU
o
Liitt
S uo m
A
sivu 4
O S I K E RT
A
YHTEISET
PIKKUJOULUT
TALLINNASSA
sivu 10
www.laboratorioalanliitto.fi
Poimintoja AEL:n
monipuolisesta
koulutustarjonnasta
n!
TarTu
Laboratorion laatuvastaavan työkalupakki
26.9.2013
Jäteveden analyysimenetelmät
1.10.2013
Itiölliset bakteerit elintarviketeollisuudessa
3.–4.10.2013
Mikrobiologian peruskurssi
8.–10.10.2013
Liuos- ja seoslaskut laboratoriossa
23.–24.10.2013, Oulu
Muovituotteen mittaaminen ja
laadunvarmistus
24.–25.10.2013
Mikrobiologisten menetelmien validointi
5.11.2013
Termoanalyysimenetelmät - monipuoliset
sovellusmahdollisuudet
14.11.2013
Aseptiset työtavat laboratoriossa
26.–27.11.2013
Tee
u
u
s
i
a
Til
Näytteenotto ympäristötutkimuksissa,
peruskurssi
31.10.2013
Näytteenotto maaperästä ja kiinteistä
jätteistä, erikoistumiskurssi
12.–14.11.2013
Näytteenotto talous- ja uimavesistä,
erikoistumiskurssi
18.–20.11.2013
Näytteenotto vesi- ja vesistötutkimuksissa,
erikoistumiskurssi
25.–27.11.2013
koulutukset pidetään ael:ssä ellei toisin mainita.
lisätietoja:
anneli Mörsky, koulutussihteeri
puh. 050 500 1710, anneli.morsky@ael.fi
www.ael.fi/laboratorio
Lämpöarvon mittaaminen
3.12.2013
kaarnatie 4, 00410 helsinki
PUhelin 09 530 71
2
ANALYYSI 3/2013
Analyysi
A
Analyysi 3/2013
LYYSI-LEH
TI
NA
50.
Päätoimittaja,
tilaukset
Jaana Vainio
VU
Lepomäentie 4,
A
O S I K E RT
21380 Aura
GSM 044 284 9199
jaana.vainio@laboratorioalanliitto.fi
Talous
Sinikka Collanus
Löytänänkatu 2 B 11,
20540 Turku
puh. koti (02) 247 2356,
050 534 1718
puh. työ (02) 333 7047
sinkol@utu.fi
Ilmoitukset
Ann Sofie Wierda
Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto
puh. työ (02) 333 7410
GSM 050 338 1696
ann.wierda@utu.fi
SISÄLLYSLUETTELO
Markkinointi
Jouko Marttila
Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo
puh. työ. 010 426 4119
GSM 050 490 6787
jouko.marttila@laboratorioalanliitto.fi
Juuri se oikea – Hygieniatarkkailumenetelmien
valinta elintarviketuotannon omavalvontaan.......... 6
Kannen kuva: Henna Huopainen
Kannen kuvassa:
Henna Huopainen suoritti
työharjoittelujaksonsa Hollannissa.
Kaivosteollisuuden koulutuspäivä Kemissä........... 4.
Päätoimittajalta................................................ 5
Yhteiset pikkujoulut yhdistyksille....................... 10
Puheenjohtajalta............................................ 11
Julkaisija
Suomen Laboratorioalan Liitto ry
Laboranttiopiskelija Hollannissa....................... 12
Toimituksen osoite
Analyysi / Jaana Vainio
Lepomäentie 4,
21380 Aura
jaana.vainio@laboratorioalanliitto.fi
Toisenlaista kemiaa........................................ 13.
Painatus
Offset Ulonen Oy
puh. 010 841 1510
ISSN1459-0999
Osoitteen-
muutokset
Yhdistykset toimivat: Päijät-Hämeen
yhdistyksen keväinen luontoretki........................ 14
BioImageXD ja biokuvien informatiikka.............. 16
441
704
Painotuote
Toini Turtiainen
Rätiälänkatu 11 c 34, 20810 Turku
toini.turtiainen@dekra.com
puh. 040 542 5395
Koulutus-teema: Laboratorioalan
tutkintotoimikunnasta...................................... 20
Liiton kannanotto............................................ 21
Koulutus-teema: Haastattelut............................ 22
Uusi lukijakilpailu: Missä Ellu luururaa?............. 24
Edellisen sudokun ratkaisu............................... 24
Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2013
Tyrniöljyllä edullisia vaikutuksia metabolomiin..... 25
Nro
Espoon Omnia Fermionilla.............................. 26
Ilmestyy
Aineisto toimitukselle
4. 9.12.20138.11.2013
Tapahtumien ABC.......................................... 27
Sudoku......................................................... 29
Yhdistykset ja toimihenkilöt.............................. 30
www.laboratorioalanliitto.fi
ANALYYSI 3/2013
Palvelukortti................................................... 31
3
KAIVOSTEOLLISUUDEN
KOULUTUSPÄIVÄ KEMISSÄ
14.10.2013
•
Ammattiopisto Lappia, KOSMOS -talo, auditorio
Koulutus on tarkoitettu kaikille laboratoriossa työskenteleville sekä näytteenottajille
ja on hyväksytty sertifioitujen näytteenottajien ylläpitokoulutukseksi.
Maanantai 14.10.Luento
Luennoitsija
8.30–9.00
Aamupala/ kurssin avaus
Suomen Laboratorioalan Liitto ry
09.00–09.45
Mikroaaltomärkäpoltto (näytteen liuotus)
Harri Köymäri, FM, Hosmed Oy
10.00–10.45
Atomispektroskopia (AAS, ICP-OES, ICP-MS)
Tekniikoiden soveltuvuudesta kaivosteollisuuden
laboratorioon
Harri Köymäri, FM, Hosmed Oy
11.00–11.45
XRF-tekniikka, -laitekanta, soveltuvuus, -näytteenkäsittely, erityisesti kaivosteollisuudennäytteet
Jan Roms, Thermo Scientific
12.00–13.00Lounas
13.00–13.45
Näytteenotto ja esikäsittely
Marja Liisa Räisänen, Erikoistutkija, FT Geologian tutkimuskeskus
14.00–14.45
Suodatinpaperin valinta ja esimerkkejä kaivosteollisuudesta
Jussi Junkkarinen, FM, GE Healthcare
14.45–15.15
Kahvi ja todistusten jako
15.15–16.15
pH-mittaus ja elektrodit
Harri Repo, Myyntipäälikkö
VWR International OY
Ilmoittaudu heti, viimeistään 4.10.2013 mennessä:
Margit Häkli, margit.hakli@laboratorioalanliitto.fi
Ohjelmatiedustelut: Margit Häkli, puh. 050 321 4153,
margit.hakli@laboratorioalanliitto.fi
Kurssin hinta sisältäen kurssimateriaalin ja ohjelman mukaiset ateriat
jäseniltä 290 b, ei jäseniltä 360 b
Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän
jälkeen, perimme toimisto- ja varauskuluina 90 b. Kurssimateriaalit
jaetaan muistitikuilla; ei kansioissa. Päivitetty ohjelma nettisivuillamme
www.laboratorioalanliitto.fi. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.
Koulutus toteutetaan myös Turussa marraskuussa ja Kuopiossa tammikuussa, joten seuraa nettisivujamme www.laboratorioalanliitto.fi
Tervetuloa koulutukseen!
Suomen Laboratorioalan Liitto ry / koulutus
4
ANALYYSI 3/2013
P
aikallisradiossa keskusteltiin lasten tekemistä kotitöistä ja viikkorahan maksamisesta. Korvaani
tarttui radiojuontajan ohjeistus eräälle soittajalle:
”Muista sitten maksaa tehdystä työstä pojalle euro
ja tyttölapselle vain kahdeksankymmentä senttiä!”
Valitettavasti tämä ei ole vitsi, vaan totuus monilla työpaikoilla. Yleisesti tiedossa on, että miesvaltaisilla aloilla maksetaan yleisesti parempaa
palkkaa kuin naisvaltaisilla aloilla. On kuitenkin
epäreilua, että edelleen samaa työtehtävää hoitavat naiset saavat keskimäärin pienempää palkkaa
kuin miespuoliset kollegansa.
Tilastokeskus julkaisee vuosittain ansiotasoindeksin, jonka mukaan vuonna 2012 naisten palkka on tosiaan vain 80% miesten palkasta. Jos tämä muutetaan vuosipalkaksi, naisten palkka oli
maksettu jo lokakuunlopussa, joten loppuvuoden
me naiset työskentelimme ”palkatta”. Tämän vuoden tuloksia ei ole vielä tiedossa, mutta valittavasti
merkit viittaavat siihen, että suurista ponnisteluista
huolimatta parannusta ei ole tapahtunut.
Mikä sitten on syynä edelleen näin suureen
palkkaeroon, onhan naiset olleet täysipäiväisesti
mukana työelämässä jo lähes sata vuotta. Vaikka
sotien aikana naisten tekemä kodin ulkopuolinen
työ oli välttämättömyys maan perustoiminnoille,
maailmansotien välisenä aikana naiset olivat teollisuutemme halpatyövoimaa. Valtioneuvosto antoikin vuonna 1945 ohjepalkat, joiden perusteella
naisille tuli maksaa vähemmän kuin miehille. Naiset kokivat tämän jo tuolloin epäoikeudenmukaiseksi. Vaikka palkkasäännöstely kumottiin 50-luvun puolivälissä, käytäntö jäi elämään.
Usein palkkaeroa perustellaan perhevapailla.
Oppivatko tai pätevöityvätkö miehet tosiaan niin
paljon noiden muutaman vuoden aikana, että se
oikeuttaa maksamaan heille selvästi suurempaa
palkkaa. Myös naisten huonomman etenemisen
työuralla arvellaan selittävän palkkaeroja. Työpaikoilla naiset sijoittuvat tavallisesti hierarkian alem-
ANALYYSI 3/2013
piin, avustaviin tehtäviin ja miehet ylempiin, vaativiin asiantuntija- ja johtotehtäviin. Lisäksi määräaikaiset työsuhteet ovat kasautuneet erityisesti nuorille ja korkeasti koulutetuille naisille.
Kuitenkin Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan keskimäärin naisten työura on vain vuoden
lyhyempi kuin miesten ja me naiset olemme korkeammin koulutettuja kuin miehet. Joten olemmeko
siis vaan liian kilttejä, emmekä vaadi arvostusta
ja kunnon palkkaa osaamisestamme. Ruokimmeko edelleen myös itse yhteiskuntamme vanhakantaista näkemystä, että mies on perheen elättäjä.
Tulevien vuosien palkankorukset näyttävät olevan jo lukkoon lyötyjä. Mutta jatkossa me voimme jokainen yksin ja yhdessä pyrkiä nujertamaan
vanhoja käsityksiä, arvostamaan enemmän osaamistamme ja sitä kautta saada myös palkkamme
kohdilleen. STTK kampanjoi tänäkin syksynä palkkaerojen kaventamisen puolesta viettämällä lokakuussa Naisten Palkkapäivää, johon sinäkin voit
osallistua. Voit myös lukea aiheesta seuraavasta
Analyysilehdestä. n
Värikästä syksyä
kaikille,
Jaana
Vainio
5
Päät o imit t ajal t a
Nainen, osta joululahjat jo nyt
– palkanmaksusi päättyy lokakuussa
Juuri se oikea
Hygieniatarkkailumenetelmien valinta
L
aboratorioanalytiikan kehitys on monella
osa-alueella ollut huimaa. Siihen nähden
tuntuukin ehkä hieman yllättävältä, että suurin osa tänä päivänä tehtävistä mikrobiologisista määrityksistä tehdään edelleen käyttäen pitkälti toistasataa vuotta sitten kehitettyjä
viljelymenetelmiä. Näiden perinteisten menetelmien heikkouksien lista on pitkä: ne vaativat suuria tilavuuksia (kalliita) elatusaineita ja
muita reagensseja, eivät useinkaan ole tarpeeksi valikoivia, ovat työläitä ja aikaavieviä, vaativat paljon tilaa kasvatuskaapeissa
ja tuottavat paljon jätettä. Koska tulosten saamiseen menee useita päiviä, ne sopivat varsin huonosti esim. nopeasti markkinoille saatettavien tuotteiden kuten elintarvikkeiden ja
niiden tuotantoympäristön hygieniatarkkailuun. Ruoka on jo syöty, ennen kuin laboratoriotulos varmistuu. Useimmat mikrobiologiset standardimenetelmät ovat edelleen viljelymenetelmiä.
Eri laboratorioilla on varsin erilaisia lähtökohtia, vaatimuksia ja tavoitteita ja nämä heijastuvat myös menetelmien valintaan
(Kuva 1). Standardimenetelmät ovat analyyttisinä vertailumenetelminä elintarvike-
6
lainsäädännön turvallisuus- ja hygieniavaatimuksissa (mikrobikriteeriasetus eli Komission asetus (EY) N:o 2073/2005 elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista, muutoksineen). Asetuksen artiklassa 5 luvataan,
että myös vaihtoehtoiset määritysmenetelmät
ovat sallittuja, jos kansainvälisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaan tehdyllä validointimenettelyllä on pystytty osoittamaan,
että niillä saadaan vähintään vastaavat takeet tuotteiden turvallisuudesta kuin vertailumenetelmällä.
Viranomaisnäytteitä ja lainsäädännön
määräämiä näytteitä analysoivien akkreditoitujen laboratorioiden menetelmärepertuaari
ei useinkaan ole tarkoituksenmukainen tuotantolaitosten omavalvonnan ja HACCP-järjestelmän tarpeisiin. Jokin kaupallinen ”pikamenetelmä” saattaisi olla käyttökelpoisempi
vaihtoehto. Termi ”pikamenetelmä” on tässä
lainausmerkeissä, koska harvoin nämä vaihtoehtoisetkaan menetelmät antavat tuloksen
saman tien, mutta jossain suhteessa analyysin työvaiheet tai tuloksen toteaminen ovat
helpompia ja/tai nopeampia kuin perinteisissä viljelymenetelmissä. Hyvältä pikamenetel-
ANALYYSI 3/2013
Kirjoittaja ja kuvat: Tuija Pirttijärvi , yliopettaja, ETT
Hämeen ammattikorkeakoulu, Bio- ja elintarviketekniikka
PL230 (Visamäentie 35B), 13101 Hämeenlinna
tuija.pirttijarvi@hamk.fi, puh. (03) 646 2356, 040 569 2344
www.hamk.fi
elintarviketuotannon omavalvontaan
>>
Kuva 1. Mikrobiologisen menetelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä.
ANALYYSI 3/2013
7
>>
mältä (vaihtoehtoiselta menetelmältä) odotettavia
ominaisuuksia ovat mm.
•nopeus ja yksinkertaisuus – mahdollistaa tuotantoprosessin ohjauksen
•edullinen hinta / laatu –suhde (instrumentin,
reagenssien ja työn suhteen)
•reagenssien riittävän pitkä käyttöikä
•ei vaadi paljoa (kasvatus)tilaa
•luotettavuus, täsmällisyys, toistettavuus
•spesifisyys, selektiivisyys
•herkkyys (alhainen toteamisraja/
määritysraja)
Kannattaa myös tarkistaa, onko harkinnan kohteena olevalla kaupallisella tuotteella tiedeyhteisön, viranomaistahojen tai validointiorganisaatioiden hyväksyntä – se olisi hyvä lähtökohta. Tällaisia kaupallisia validoituja pikamenetelmiä onkin tullut markkinoille ilahduttavan paljon.
Validointiorganisaatiot kuten pohjoismainen
NordVal, eurooppalainen MicroVal, ranskalainen AFNOR ja yhdysvaltalainen AOAC Research Institute julkaisevat nettisivuillaan ajantasaisia validointilistoja. Pohjoismaisen elintarvikkeiden metodiikkakomitean NMKL:n puitteissa
toimivalla NordValilla oli kesäkuussa 2013 listoillaan 28 validoitua mikrobiologista pikamenetelmää. Listalta löytyy testikittejä kokonaisbakteerien, hiivojen ja homeiden, enterobakteerien,
koliformien, Escherichia colin, listerian, salmonellan, kampylobakteerien, Staphylococcus aureuksen ja Cronobacter spp:n määrityksen ja/
tai osoittamiseen. Kun miettii mitä eri vaihtoeh-
8
toja patogeenien ja hygieniaindikaattorien määrittämiseen on tarjolla, kannattaa tutustua näihin
validointilistoihin – tuotteita löytyy jo satoja. Laajimmassa, AOAC RI:n listassa on yksistään salmonellan määrittämiseen tarjolla jo n. 40 validoitua testikittiä.
Vaihtoehtoiset mikrobien osoitus-, määritys-,
tunnistus- ja tyypitysmenetelmät perustuvat moniin eri periaatteisiin (Kuva 2). Validointilistoilta
löytyy mm. immunologisiin ja biokemiallisiin reaktioihin, MPN-, PCR- ja hybridisaatiotekniikoihin perustuvia kittejä, petrifilmejä ja muita kuivamaljoja, kosketusliuskoja, kromogeenisiä ja fluorogeenisiä testejä. Myös allergeeneille ja toksiineille on tarjolla monia eri pikatestejä.
Menetelmän valintaan vaikuttaa - paitsi edellä luetellut menetelmältä odotetut hyvät ominaisuudet – myös käyttökohde- ja tarve. Onko määritys tarpeen tehdä kiinteästä tai nestemäisestä
näytteestä tai kenties ilmasta tai pinnoista? Näytteenotto on usein koko analyysin tärkein vaihe!
Onko näytteessä tiettyjä analyysitekniikoita haittaavia inhibiittoreita? Onko näyte samea? Tarvitaanko kvantitatiivinen tulos vai riittääkö kvalitatiivinen? Kuinka nopeasti tulos tarvitaan? Onko tarvetta tunnistaa haittamikrobi lajitasolle tai
jopa jäljittää, mistä kyseinen kanta on peräisin?
Monet yritykset, joissa ei ole varsinaisia laboratoriotiloja, pystyvät tekemään omavalvonnassaan toiminnan riskit huomioon ottaen riittävää
hygieniavalvontaa käyttämällä mm. kosketusliuskoja, kuivamaljoja ja valmiita laimennusliuoksia.
Luminometrinen ATP-määritys on myös hyvin suo-
ANALYYSI 3/2013
sittu erityisesti pintojen puhtauden tarkkailussa,
onhan se todellinen pikamenetelmä antaessaan
tuloksen muutamassa minuutissa. Monet immunoassayt ovat myös melko nopeita ja yksinkertaisia.
Haaveissa on saada tuotantoprosessiin hygieenisten vaarojen monitorointiin yhtä yksinkertaisia online-mittareita kuin lämpö- ja pH-mittarit. Näitä odotetaankin biosensorien, nanoteknologioiden ja bioaktiivisten materiaalien kehityk-
sestä. Biosensoreita on kehitetty paitsi orgaanisten molekyylien ja kemiallisten kontaminanttien
kuten torjunta-aineiden ja raskasmetallien osoittamiseen, myös patogeenien osoittamiseen (kts.
esim. Velusamy ym., An overview of foodborne
pathogen detection: In the perspective of biosensors, Biotechnology Advances 28 (2010) 232–
254). Tällä rintamalla odotetaan kiinnostuneena
uusia kaupallisia ja käyttökelpoisia mittareita. n
Kuva 2.
Mikrobien osoitus-,
tunnistus- ja tyypitysmenetelmien periaatteita.
ANALYYSI 3/2013
9
Yhteiset Pikkujoulut
Suomen Laboratorioalan yhdistyksille
Tervetuloa viettämään yhteisiä pikkujouluja Tallinnaan la 16.11.2013
Meriton Grand Conference & Spa Hotelli
Lauantaina päivällä ohjelmassa on vapaata, jolloin voi esim. tilata erilaisia hoitoja (kasvo- ym.) hotellilta tai muista Tallinnan hoitolaitoksista,
shoppailla omatoimisesti, tutustua kaupunkiin ym. Varsinainen pikkujoulun juhlinta illallisineen aloitetaan hotellissa klo 19.00.
Osallistumismaksut:
• 2hh hinta 75 b/Standard huone twin/dbl, 1 hh 65 b/vrk. Majoituksen hintaan kuuluu runsas
buffet -aamiainen, kuntosalin ja kylpylän käyttö sekä aamutakit ja tossut
• Varietee -illallinen 40–45 b/hlö
Lisäksi kuluja tulee matkoista Helsinkiin ja laivamatkasta Tallinnaan.
Tarkemmat tiedot matkojen hinnoista ja yhteiskuljetuksista saat omasta yhdistyksestäsi.
Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 25.9.2013.
Saat isätietoa omasta yhdistyksestäsi tai yhdistyksien omilta sivuilta www.laboratorioalanliitto.fi/jasenyhdistykset
Ilmoita myös mahdolliset ruoka-aineallergiat. Ilmoittautumisen yhteydessä saat tilinumeron, johon osallistumismaksu
(sisältää pikkujouluillallisen ja majoituksen) tulee maksaa. Huom! Tallinnaan matkustavilla täytyy olla joko passi tai kuvallinen henkilökortti.
Tervetuloa sankoin joukoin viettämään ainutlaatuista ja riehakasta Pikkujoulua Liiton ja Analyysi-lehden juhlavuoden kunniaksi!
Toivottavat Suomen Laboratorioalan Liiton jäsenyhdistykset
10
ANALYYSI 3/2013
S
ain mahdollisuuden osallistua keväällä työky- riittäneet ja iltaisin harrastettiin lisää liikunta. Joten loppujen lopuksi suunnittelin melkeinpä kakyä ylläpitävään ja parantavaan valmennukseen eli TYK-valmennukseen. Asiassa edetään si- lenteri kädessä tehokasta ajankäyttöä valmennuksen aikana. Eipä olten että, ensin keskustellut kovin rentouttavaa ja
laan työterveyshuollon
henkistä toimintakykyä
sekä työnantajan kansValmennuksen tavoitteena
parantavaa…
sa. Tämän jälkeen läheon oppimisprosessin
tetään hakemus kansanKahden viikon aikana aleläkelaitokseen jossa haavulla luoda edellytyksiä
koivat asiat onneksi kirkemus hyväksytään tai
työkyvyn säilyttämiselle
kastua ja kaikissa keskushylätään.
ja kehittämiselle.
teluissa kävi ilmi kuinka
aikataulutettua, suunnitelEn tiennyt ilmoittautuesmallista, kiireistä ja stressani TYK- valmennuksesta
vielä paljon mitään. Informaatiotilaisuudessa sel- saavaa joka elämän osa-alueella voi olla. Sanotaan, että oravanpyörästä on hyvä hypätä välillä
visi, että valmennuksen tavoitteena on oppimisprosessin avulla luoda edellytyksiä työkyvyn säi- pois. Huomasin itsekin olevani melkoisessa karusellissa ja nyt opettelen hiljentämään vauhtia.
lyttämiselle ja kehittämiselle. Lisäksi selvennettiin
mitkä ovat kuntoutuksen tavoitteet, sisältö sekä Odotankin innolla seuraavaa valmennusjaksoa
käytännön asiat. Valmennus vaikutti tosi mielen- ja katsotaan, kuinka hyvin olen saavuttanut takiintoiselta ja hyvä idea oli, että osallistujat koos- voitteeni. Suosittelen lämpimästi teille kaikille tätä monipuolista TYK-kuntoutusta. n
tuivat kaupungin eri organisaatiosta ja kuntoutujien ryhmä oli pieni.
Hiljaa hyvä tulee :)
Ensimmäinen kuntoutusjakso alkoi ja siellä selvitettiin jokaisen osallistujan kuntoutustarvetta ja Syysterveisin,
–mahdollisuuksia, jotta työ- ja toimintakyky se- Puheenjohtaja
kä henkilökohtainen hyvinvointi paranisi. Ohjelmaan kuului yksilöllistä ohjausta, ryhmäkeskusteluja, työhön ja toimintakykyyn liittyviä tutkimuksia sekä liikuntaa.
Jaana
Nousiainen
Valitettavasti tällä kuntoutujalla ei mennyt kaikki aivan ”putkeen” heti alkuun. Valmistautuminen
ensimmäiselle jaksolle alkoi seuraavasti: Soitin
ja pyysin yhden hengen huoneen, että voin rauhassa tehdä iltaisin töitä. Ajatuksissani oli tietenkin saada kaikki rästihommat tehtyä valmiiksi valmennusiltoina. Innoissaan ajattelin, että ehtisin jotain asioita tehdä jo eteenpäinkin. Mutta tietenkään valmennuksen päiväohjelmat eivät
ANALYYSI 3/2013
11
Pu he e njo ht ajal t a
TYK-valmennuksesta
Kirjoittaja ja kuvat: Henna Huopainen
Laboranttiopiskelija
Hollannissa
E
n ollut koskaan aikaisemmin paljoa matkustellut.
Oli samalla jännittävää ja samalla todella pelottavaa, että suorittaisin kolmen kuukauden työharjoittelujaksoni Hollannissa, tuossa tulppaanien,
puukenkien ja tuulimyllyjen
maassa. Kahden ja puolen
vuoden ammatillinen koulutus laborantiksi oli loppusuoralla, joten matkakuumeessani halusin ennen valmistumistani saada hieman erilaista työ- ja elämänkokemusta.
Onnistuin saamaan harjoittelupaikan pienestä Wageningenin kaupungin yliopis-
Henna valmistelee bioreaktoria
selluloosan käsittelyä varten.
Takana on ohjaaja Hans kaverina.
12
tosta. Pääsin osastoon, jossa tutkimuskohteena erikoistutaan ruuan
kehittämiseen ja biomassan muuntamiseen uusiutuviksi tuotteiksi kuten bioenergiaksi.
Pari ensimmäistä viikkoa meni sen ajatuksen sisäistämiseen,
että olen vieraassa maassa ja toimeen on tultava englannin kielellä. Kolmas ja neljäs viikko väsytti
todella paljon ja olisin tehnyt mitä tahansa saadakseni kuulla vähän suomea. Kun totuin arkeen ja
pääsin pienestä kulttuurishokistani,
niin olo oli luontevampi eikä suomen kielikään tuntunut enää niin
tärkeältä. Laboratoriossa oli pääasiassa vain ohjaajani, joten ihmisiin ei ollut kovin helppoa tutustua.
Ainoastaan lounasaikaan pystyi tutustumaan muihin opiskelijoihin ja
reippaasti muiden mukaan meninkin. Opiskelijoita oli myös muualta Euroopasta työharjoittelussa, joten oli hauska jakaa kokemuksia
ja vertailla erilaisia tapoja. Ihmiset
olivat todella mukavia ja helposti
lähestyttäviä.
Ohjaajieni kanssa tulin hyvin
toimeen, mutta heidän englannin
kielensä oli joskus sekavaa. Yleensä hollantilaiset puhuivat todella
hyvin englantia, mutta ohjaajani
saattoivat usein puhua hollantia ja
englantia sekaisin ja aikaa myöten
siinä sivussa väkisin oppi itsekin
vähän hollantia. Hans ohjasi minua TGA:n käytössä (thermogravimetric analyzer), titrauksessa ja
bioreaktorien käytössä. Jacinta ohjasi minua sokerien analysoinnissa
ANALYYSI 3/2013
@ Sanna Tomukorpi
Toisenlaista kemiaa
HPLC:llä. Molemmat olivat kärsivällisiä ja rentoja opettajia.
Työmatkat taittuivat pyöräillen ja pyöräily onkin Hollannissa todella suosittua, minkä voi
huomata jo liikennejärjestelyissä. Pyöräilijät ja jalankulkijat on
erotettu omille kaistoilleen ja jos
pyöräilijöille ei jostain syystä
ole omaa kaistaa, on sopivampaa pyöräillä autojen seassa.
Majapaikkani ja yliopisto olivat
toisilla puolilla kaupunkia ja silti perille polki vartissa. Työajat
taas eivät olleet minuutin tarkkoja, siinä missä Suomessa tykätään täsmällisyydestä.
Vapaa-aikaani käytin urheillen, matkustellen ja muu-
ANALYYSI 3/2013
ten paikallisten kanssa oleskellen. Lyhyiden etäisyyksien
takia matkustaminen junalla
muihin kaupunkeihin oli nopeaa ja suhteellisen halpaa. Lähes joka viikonloppu matkustin tutkimaan jotain uutta paikkaa. Hollanti on maana aivan
litteä, joten tyypillinen hollantilainen maisema on laajat aukeat pellot kotieläimineen ja
kanaaleineen. Ei tietoakaan
tutusta metsä- ja järvimaisemasta.
Kolme kuukautta meni nopeasti ja yhtä epätodellista oli
palata takaisin Suomeen kuin
alun perin mennä Hollantiin.
Vaikka joitain hollantilaisia
asioita jäinkin kaipaamaan,
niin kuin avoimuutta, uusia ystäviä, mäettömiä pyöräilyreittejä, oli myös hienoa palata
kotiin. Oli ihmeellistä, miten
ymmärsin ympärilläni olevien
ihmisten puhetta. Opin paljon
paitsi laboratoriossa, myös itsestäni. Keskustelutaitoni paranivat. On klisee sanoa, että
matkailu avartaa, mutta silti se
on täysin totta. Vaikka maailmalla ihmiset ovat periaatteessa samanlaisia ja asioita hoidetaan melko samalla tavalla,
kuitenkaan mikään ei ole samalla tavalla kuin kotona. n
13
Y h d is t y ks e t t o imiv at
Teksti ja kuvat: Marianne Lehtonen
Päijät-Hämeen yhdistyksen
keväinen luontoretki
Y
hdistyksen kokouksessa päätettiin tehdä toukokuinen retki paikalliselle suolle. Retkelle
saimme mukaan neljä aktiivista jäsentä, jotka
uhmasivat keväistä sadetta.
Pienen etsinnän jälkeen löytyi suolle menevä polunpää. Suo avartui edessämme pienen metsikön ja itikoiden hyökkäyksen jälkeen.
Suon keväinen tuoksu herätti aistimme ja kohta jo huokailimmekin suon ihanuutta. Muutama
viime syksyinen karpalokin löytyi maisteltavaksi. Kukassa oli jo suokukka ja suopursu oli nupussaan, sekä tupasvilla huojui tuulessa. Sadekin piti taukoa, jotta saimme nauttia suon kauneudesta.
Tarja Nyman oli varautunut tarjoamaan retken päätteeksi evästä. Sitä menimme nauttimaan lähellä olevalle levähdyspaikalle. Kahvi
ja pulla maistuivat hauskassa seurassa. Totesimmekin, että säästä huolimatta retki oli onnistunut
ja mieltä piristävä kokemus.
Kohdettamme Linnaistensuota ehdittiin ojittaa ennen vuonna 1982 päätettyä rauhoitusta, mutta kuivatuksesta huolimatta luontoarvojen pääosa on säilynyt. Rauhoitukseen piirin tu-
14
li ensi vaiheessa 100 ha, myöhemmin suojeltua alaa on täydennetty. Viimeksi vuonna 2003
liitettyjen uusien alueiden ansiosta pinta-ala on
nykyisin noin 200 ha. n
Lämmintä syksyä kaikille ja
nauttikaa luonnosta,
toivottaa Päijät-Hämeen yhdistys
ANALYYSI 3/2013
FENNOLAB
Luotettava yhteistyökumppanisi
UUTUUDET
MIKROBIOLOGISEEN TUTKIMUKSEEN:
EZ-Pak® Dispenser Curve kalvoannostelija ja
EZ-Fit™ Manifold suodatusyksikkö
LABORATORIOALAN
VERKKOKAUPPA
fennokauppa.fi
09 276 360 I fennolab@fennomedical.fi I fennolab.fi
ANALYYSI 3/2013
15
Teksti ja kuvat: Lassi Paavolainen
BioImageXD ja biokuvien
Johdanto
Biokuvantaminen on kehittynyt huimaa vauhtia viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Kehitystä on tapahtunut biokuvantamisen jokaisella osaalueella, mutta erityisesti kuvien digitalisoitumisen
myötä, merkittävin muutos on biokuvantamisen
muuttuminen kvalitatiivisesta tieteestä kvantitatiiviseksi. Kvantitatiivisuuden myötä biokuvantamisen yhteyteen on syntynyt kokonaan uusi monitieteinen ala, biokuvien informatiikka (Peng, 2008).
Bio­informatiikan solu- ja molekyylibiologian, pääasiassa valo- ja elektronimikroskopian, kuvadatan
analysointiin ja tiedon louhintaan keskittynyt tieteenala yhdistää biologian, kuva-analyysin ja ohjelmistotekniikan asiantuntijoita (Peng, 2008).
Valo- ja elektronimikroskopia ovat yleisimmät
solu- ja molekyylibiologian tutkimuksessa käytetyt
kuvausmenetelmät. Valomikroskopia mahdollistaa
sekä fiksattujen että elävien solujen ja solukenttien
kuvantamisen. Lisäksi solubiologian tutkimuksen
kannalta valomikroskopian tärkein sovellutus, fluoresenssimikroskopia, tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet kuvata useita tutkimuksen kannalta olennaisia molekyylejä merkitsemällä ne tarkoitukseen
kehitetyillä fluoroforeilla. Perinteisen valomikroskopian ongelmana on erottelukyky, joka on parhaimmillaan noin 200 nanometrin luokkaa, siis selvästi kuvattavia molekyylejä suurempi. Elektronimikroskopian etuna valomikroskopiaan verrattuna on
16
sen hyvä erottelukyky, parhaimmillaan nanometrin
osia. Elektronimikroskopia ei kuitenkaan mahdollista yksinkertaista kolmiulotteista tai elävien solujen
kuvantamista valomikroskopian tapaan.
Kvantitatiivisen biokuvantamisen myötä vaatimus kuvattavien näytteiden määrälle on kasvanut. Nykyisin on hyvin yleistä, että yksittäisen kokeen yhteydessä kuvataan satoja moniulotteisia ja
monikanavaisia kuvia. Näiden kuvien manuaalinen analysointi on työlästä eikä aina edes mahdollista. Lisäksi tietyissä tapauksissa manuaalinen
analysointi asettuu tieteen perusteita, toistettavuutta ja objektiivisuutta, vastaan. Näistä syistä kvantitatiivisen biokuvantamisen mahdollistaminen on
vaatinut uusien automaattisten ja semi-automaattisten kuva-analyysimenetelmien kehittämistä sekä
vanhojen soveltamista biologian tutkimuksen tarpeisiin. Menetelmien kehittämisen lisäksi biokuvien informatiikassa on tarve kehittyneille ja helppokäyttöisille ohjelmistoille (Carpenter ym, 2012),
joita tutkimusta tekevät biologit voivat käyttää ilman ohjelmoinnin osaamista.
BioImageXD ohjelmisto
BioImageXD (Kankaanpää ym., 2012) on alustariippumaton vapaan lähdekoodin ohjelmisto, joka on kehitetty vastaamaan biokuvien informatiikan haasteisiin. Pääasiassa Jyväskylän ja Turun
ANALYYSI 3/2013
KUVA 1. BioImageXD:n
3-ulotteiset visualisointitoiminnot ovat avoimien biokuvantamisohjelmistojen kattavimpia. Kuvadataa on
mahdollista visualisoida samanaikaisesti useammalla visualisointimoodilla, käyttäen samaa tai useampaa eri dataa lähteenä.
informatiikka
yliopistoissa sekä osin Åbo Akademissa ja Max
Planck Institutessa Saksassa kehitetyn ohjelmiston
lähes 10 vuotta>>jatkuneen kehitystyön kohokohdat ovat olleet vuoden 2007 alussa julkaistu ensimmäinen beta-versio sekä kesällä 2012, yhdessä Nature Methods -tiedelehdessä ilmestyneen artikkelin (Kankaanpää ym., 2012) kanssa, julkaistu versio 1.0. Ohjelmiston eri versioita on ladattu yhteensä yli 20 000 kertaa, joista versiota 1.0
ensimmäisen vuoden aikana noin 5 000 kertaa.
BioImageXD kehitettiin kuutta periaatetta noudattaen: avoin, kattava, käytettävä, säädettävä,
soveltuva ja laajennettava. Ohjelmiston avoimuus
on kriteereistä tieteelliseltä kannalta olennaisin,
sillä se takaa, että kenellä tahansa riittävät tekniset taidot omaavalla tutkijalla on mahdollisuus
selvittää ohjelmiston yksityiskohtainen toiminta, ja
halutessaan myös kehittää ohjelmistoa omien tarpeiden mukaiseksi. Analysointiohjelmiston avoimuutta pidetään nykyisin osana hyviä tieteellisiä
käytäntöjä (Cardona & Tomancak, 2012). Vaikka
BioImageXD on avoin ohjelmisto ja mahdollistaa
kehitystyön kenelle tahansa, ei suurimmalla osalla
ohjelmiston käyttäjistä ole riittävää tietotaitoa tai
resursseja tehdä kehitystyötä itse. Tästä syystä ohjelmisto suunniteltiin kattavaksi sisältäen yleiskäyttöisiä työkaluja sekä kuvadatan visualisointiin että
analysointiin. Kattava ohjelmisto haluttiin tarjota
käyttäjille yhtenä kokonaisuutena omaksuttavissa
olevan ja helppokäyttöisen graafisen käyttöliitty-
ANALYYSI 3/2013
män avulla. Lisäksi ohjelmisto suunniteltiin ja lisensoitiin siten, että koko ohjelmiston toiminnallisuus
oli mahdollista sisällyttää yhteen pakettiin ilman
tarvetta erillisten lisäosien hakemiselle ja asentamiselle erinäisiltä verkkosivuilta.
Toimintojen säädettävyyden kannalta sovelluksen yksipuolisuus ja helppokäyttöisyys ovat
usein ristiriidassa monipuolisuuden ja yleiskäyttöisyyden kanssa. Monipuolisia sovellutuksia varten BioImageXD:n olennaisista asetuksista haluttiin tehdä säädettäviä silläkin uhalla, että valintojen monipuolisuus saattaisi säikäyttää uusia käyttäjiä. Jatkuvasti muuttuvia tarpeita varten ohjelmistoon kehitettiin mahdollisuus kokonaan uusien prosessointiprotokollien luomiseen yksittäisiä
algoritmeja yhdistelemällä. Biokuvantamisen monimuotoisuutta tukemaan, ohjelmistosta kehitettiin
soveltuva erilaisille biokuvantamisdatoille 2-ulotteisesta elektronimikroskopiasta monikanavaisen
3-ulotteisen valomikroskopian aikasarjoihin. Biokuvantamisen sovellusten jatkuvassa kehityksessä
mukana pysymisen varmistamiseksi, viimeisenä
kriteerinä oli tehdä ohjelmistosta helposti laajennettava. Tätä vaatimusta tukemaan, ohjelmisto kehitettiin modulaariseksi. Lisäksi BioImageXD tukee
laajojen VTK (http://www.vtk.org) ja ITK (http://
www.itk.org) algoritmikirjastojen käyttöä, jotta kyseiset jatkuvasti kehittyvät visualisointiin sekä biolääketieteen kuvien prosessointiin ja analysointiin
erikoistuneet algoritmikirjastot olisivat biokuvanta-
17
>>
KUVA 2. Yksittäisten partikkelien seuranta on
saanut suuren suosion
2000-luvulla seurantamenetelmien kehittymisen
myötä. Haasteellisessa tehtävässä tarkoituksena on
tunnistaa partikkelit ja seurata näiden liikettä elävässä solussa. Tämä mahdollistaa muun muassa soluun
sisään otettujen molekyylien seuraamisen solukalvolta sisäisiin rakenteisiin.
>>
misen tutkimusyhteisön saatavilla helposti käytettävässä muodossa.
BioImageXD ja kvantitatiivinen
biokuvantaminen
Datan visualisointi on tärkeä osa myös kvantitatiivisen biokuvantamisen tutkimusta. Kuvadatan monipuolisuuden takia täysin automaattisten analysointimenetelmien kehittäminen on haasteellista.
Monipuolisia visualisointityökaluja hyväksi käyttäen tutkijan on mahdollista luoda käsitys kuvadatan sisällöstä. Tämän tiedon avulla tutkija voi
määritellä tarvittavan analysointiprotokollan. Lisäksi analysoinnin oikeellisuutta voidaan tarkastella lopputulosta visualisoimalla. Erityisesti monikanavaisten ja 3-ulotteisten valomikroskopiadatojen
visualisointi on ollut puutteellista monissa biokuvien analysointiohjelmistoissa. BioImageXD sisältää 2-ulotteisten visualisointityökalujen lisäksi biokuvien informatiikkaan keskittyvien ohjelmistojen
monipuolisimmat 3-ulotteiset visualisointityökalut
(Kuva 1) (Eliceiri ym., 2012). Lisäksi Bio­ImageXD
sisältää moniin muihin avoimiin ohjelmistoihin
verrattuna poikkeuksellisen animaattorin, jonka
avulla on mahdollista luoda videoita kameran liikkuessa käyttäjän vapaasti määrittelemää liikerataa näytteessä ja sen ympärillä.
Kuvien analysointi on biokuvien informatiikan
haasteellisin, sekä jatkuvasti kehittyvä, osa-alue.
Erityisen haasteellista biokuvien analysoinnista tekee puutteellinen etukäteistieto näytteen sisällöstä.
Tässä biokuvantaminen eroaa muun muassa monista lääketieteen kuvantamisen ongelmista, joissa on yleensä vahva ennakkotieto kuvattavasta ra-
18
kenteesta. Puutteellisen ennakkotiedon lisäksi samassa kokeessa kuvatut näytteet voivat olla hyvinkin erilaisia. Biokuvien informatiikan pyrkimyksenä on kehittää menetelmiä, joilla vaihtelevaa kuvadataa voitaisiin analysoida mahdollisimman
automaattisesti. BioImageXD sisältää useita erilaisiin käyttötarkoituksiin kehitettyjä prosessointi- ja
analysointimenetelmiä. Näitä menetelmiä yhdistelemällä on mahdollista luoda analysointiprotokollia. Monesti analysointiprotokollan luonti tehdään
muutamaa kuvadataa käyttäen, jonka jälkeen toimivaa protokollaa sovelletaan sadoille kuville.
Bio­ImageXD sisältää työkalun biokuvien informatiikan vaativaan analysointiin (batch processor),
jonka avulla on mahdollista analysoida periaatteessa rajaton määrä kuvia useilla eri protokollilla
ilman tarvetta käyttäjän interaktiolle. Tulokset ovat
sellaisenaan avattavissa tarkastelua varten esimerkiksi yleisillä taulukkolaskentaohjelmistoilla.
Biokuvista tehtävät analyysit vaihtelevat yksinkertaisemmasta solujen laskennasta monimutkaiseen
partikkelien seurantaan 3-ulotteisessa aikasarjassa.
Monet tutkimukset liittyvät solun dynamiikan tai interaktioiden analysointiin. BioImageXD mahdollistaa
solujen dynamiikan analysoimisen sekä fiksatuista
että elävistä soluista. Fiksattujen solujen tapauksessa solujen toiminta pysäytetään eri ajankohtina tietyn tapahtuman käynnistämisestä. Tilastollisia menetelmiä käyttäen eri aikapisteissä fiksatuista soluista
voidaan analysoida esimerkiksi kuinka iso osa kuvattavasta materiaalista liikkuu solukalvolta solun sisäisiin osiin tai miten kauan solujen infektointi viruksilla kestää, vai voidaanko infektointi jollakin käsittelyllä estää kokonaan. Elävistä soluista voidaan tehdä
vastaavia analyysejä. Lisäksi elävät solut mahdollis-
ANALYYSI 3/2013
Viitteet
Cardona A, Tomancak P. Current
challenges in open-source
bioimage informatics. Nature
Methods 9(7), 661–665, 2012.
tavat saman solun tapahtumien kuvaamisen useassa
eri aikapisteessä. Tämä mahdollistaa muun muassa
yksittäisten partikkelien liikkeen seuraamisen solun sisällä (Kuva 2), jota varten BioImageXD:hen on kehitetty vertailuissa hyvin muille vastaaville menetelmille pärjännyt seurantamenetelmä (Paavolainen ym.,
2012). Solun sisäisiä interaktioita voidaan tutkia
fluoresenssimikroskopian avulla leimaamalla tutkittavat kohteet, esimerkiksi kahdenlaisia proteiineja, eri
fluoroforeilla ja tutkimalla näiden välistä vuorovaikutusta. Interaktioiden tutkimusta varten BioImageXD sisältää kattavat intensiteetti- ja objektiperustaiset kolokalisaatioanalyysimenetelmät.
Yhteenveto
Biokuvantaminen on kehittynyt huimaa vauhtia
2000-luvulla. Kehitystä on tapahtunut kaikilla osaalueilla, mutta ennen kaikkea kuvien analysointimenetelmien, ohjelmistojen ja tietokoneiden laskentatehojen kehittyminen on mahdollistanut kokonaan uudenlaisen tutkimuksen tekemisen. Bio­
ImageXD on ohjelmisto, joka sisältää sekä visuali­
sointi- että analysointityökalut biokuvantamisen
tutkimuksen tarpeisiin. Biokuvat sisältävät valtavat
määrät informaatiota, josta ihmisen resurssit eivät riitä kuin pienen osan havaitsemiseen. Uuden
tieteenalan, biokuvien informatiikan, pyrkimyksenä on mahdollistaa informaation louhiminen bio­
kuvista automaattisin menetelmin. Biokuvien informatiikka sisältää edelleen paljon avoimia tutkimusongelmia niin menetelmä- kuin ohjelmistopuolellakin. BioImageXD-ohjelmistoprojekti on ollut yhtenä osana alan kehitystä, ja pyrkii jatkossakin olemaan olennainen osa alan terävintä tutkimusta. n
ANALYYSI 3/2013
Carpenter AE, Kamentsky L,
Eliceiri KW. A call for bioimaging
software usability. Nature Methods
9(7), 666–670, 2012.
Eliceiri KW, Berthold MR, Goldberg
IG, Ibáñez L, Manjunath BS,
Martone ME, Murphy RF, Peng
H, Plant AL, Roysam B, Stuurmann
N, Swedlow JR, Tomancak P,
Carpenter AE. Biological imaging
software tools. Nature Methods
9(7), 697–710, 2012.
Kankaanpää P, Paavolainen L,
Tiitta S, Karjalainen M, Päivärinne
J, Nieminen J, Marjomäki V, Heino
J, White DJ. BioImageXD: an open,
general-purpose and high-throughput
image-processing platform. Nature
Methods 9(7), 683–689, 2012.
Paavolainen L, Kankaanpää
P, Ruusuvuori P, McNerney G,
Karjalainen M, Marjomäki V.
Application independent greedy
particle tracking method for 3D
fluorescence microscopy image
series. Proceedings of the 9th
IEEE International Symposium
on Biomedical Imaging
(ISBI), 672–675, 2012.
Peng H. Bioimage informatics:
a new area of engineering
biology. Bioinformatics 24(17),
1827–1836, 2008.
19
KOULUTUSTEEMA
Laboratorioalan
tutkintotoimikunnasta
Olen Eija Haverinen ja edustan tutkintotoimikunnassa Suomen Laboratorioalan liittoa pysyvänä asian tuntijana. Laboratorioalan tutkintotoimikuntaan kuuluu minun lisäksi työnantaja-työntekijä- ja opettajajärjestöjen esittämät edustajat. Tutkintotoimikunnat ovat lakisääteisiä luottamushenkilöelimiä, jotka Opetushallitus asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan hoitamaan näyttötutkintoja koskevaa julkista
tehtävää. Tutkintoja ovat perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinto.
Tutkintotoimikuntien tehtävänä on:
1.vastata näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä tutkintotoimikunnan johtamisesta ja ohjaamisesta
2.sopia näyttötutkintojen järjestämisestä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisen luvan saaneiden koulutuksen järjestäjien kanssa
3.vahvistaa tutkintosuoritusten arvioinnit ja antaa tutkintotodistukset
4.päättää tutkintosuoritusten arvioinnin oikaisemisesta
5.toimia aloitteellisesti näyttötutkintojärjestelmän kehittämiseksi.
Elokuun alussa alkaa uusi 3-vuotis kausi tutkintotoimikunnassa. Suomessa on laboratorioalalla kahdeksan perustutkinnon järjestäjää: Heltec/Helsinki, Omnia/Espoo, Turun ammatti-instuutti/Turku,
Winnova/Pori, Jämsän ammattiopisto/Jämsä, Etelä-Karjalan kky/Imatra, Lappia/Kemi ja uusimpana Pohjois-Karjalan kky.
Uusi Laboratorioalan ammattitutkinto
Edellinen tutkintotoimikunta esitti Opetushallitukselle Laboratorioalan ammattitutkintoa laboratorioalalle
viime vuonna. Uusi ammattitutkinto koettiin tarpeelliseksi, koska laboratorioalalla on vain perustutkinto
(laborantti). Perustutkinto antaa laaja-alaiset ja monipuoliset valmiudet hakeutua laborantin perustehtävään. Sen sijaan perustutkinnon suorittaneilta laboratorioalalla työskenteleviltä puuttuu tällä hetkellä
luonteva mahdollisuus syvempään ammattitaidon kehittämiseen ja omissa työtehtävissä hankitun pitemmälle menevän ammattitaidon osoittamiseen. Käytännössä ainoa mahdollisuus laborantin ammatilliseen
jatkokoulutukseen on suorittaa laboratorioanalyytikon ammattikorkeakoulututkinto. Laaja-alaisena korkeakoulututkintona tämä tutkinto ei kuitenkaan ole tarkoituksen mukainen sellaisessa tilanteissa, joissa
halutaan kehittää ja syventää laboratorioalan tietyn osa-alueen osaamista. Työelämän osaamisen kehittämisessä olisi tarvetta tutkinnolle, jolla syvennetään osaamista laborantin vastuualueella.
Laboratorioalan ammattitutkinto tulee olemaan laboratorioalan ammatilliset perustehtävät hallitsevan laborantin ammattitaidon kehittämiseen, syventämiseen ja työelämässä hankitun osaamisen
osoittamiseen soveltuva tutkinto. Ammattitutkinnon suorittaneet työskentelevät erityyppisissä laboratorioissa oman erikoisalueen asiantuntijoina, analyysimenetelmien käyttäjinä ja soveltajina. Tutkinnosta ovat antaneet lausunnon seuraavat asiantuntijatahot: Suomen Laboratorioalan liitto ry, Ammattiliitto Pro ry, Kemianteollisuus ry ja Metsäteollisuus ry.
Mikä sitten on tulevaisuuden koulutusjärjestelmä laboratorioalalla. Jos laboratorioalan ammattitutkinto saadaan ja tämän jälkeen myös erikoisammattitutkinto, ei se saisi kuitenkaan korvata tämän hetkistä laboratorioanalyytikko koulutusta. Tällä hetkellä Metropolian ammattikorkeakoulu on enää ainoa,
joka ottaa uusia analyytikko-opiskelijoita. Ja antaako Laboratorioalan perustutkinto (laborantti) peruskoulupohjaisena riittävää koulutusta laboratorioalalle, jossa tarvitaan matemaattisia ja teknisiä taitoja.
20
ANALYYSI 3/2013
B O R ATO
RI
M
SU O EN
LA
•
OAL A N
•
L II
TTO RY
ANALYYSI 3/2013
21
KOULUTUSTEEMA
Haastattelimme koulutuksiin
liittyen valmistuneita laboratorioanalyytikkoa ja insinööriä.
Kysymykset
1. Mitä kautta sait tietoa ja hakeudut juuri analyytikkokoulutukseen? Oliko tämä sinun ensisijainen hakutoiveesi?
2. Pääsitkö valmistumisen jälkeen alan töihin? Oliko tämä helppoa? Mikä on työnimikkeesi?
3. Oliko opiskeluaikana harjoittelu- ja lopputyöpaikkoja helppo saada ja löytää?
4. Tuliko alueen yritykset tutuiksi opiskeluaikana? Tekivätkö
he paljon yhteistyötä koulunne kanssa?
5. Tunsivatko yritykset hyvin analyytikkokoulutuksen ja -nimikkeen?
6. Onko alueenne analyytikoilla hyvä työtilanne?
7. Oletko ajatellut jatko-opiskella laboratorioalaa jatkossa enemmän?
8. Mitä aineita olisi kaivannut lisää opintoihin? Tai mitä
uusia aineita olisi voinut olla mukana?
9. Haluatko kertoa jotain muuta?
Markus, valmistunut Tampereen ammattikorkeakoulusta laboratorioanalyytikoksi 2010
1.Tiedon koulutuksesta etsin itse Tampereen korkeakouluja tutkiessani lukion loppuaikana. Laboratorioanalyytikko silloisessa Piramkissa oli hakiessani ensimmäinen hakutoive.
2.Minulla kävi hyvin ja pääsin heti valmistumisen jälkeen töihin samaan paikkaan missä suoritin opinnäytetyöni. Työskentelen nykyään laboratorioanalyytikon nimikkeellä
3.Harjoittelupaikkoja on sinänsä helppoa löytää, jos on valmis tekemään harjoittelun palkatta. Hyvin harvat tuntuvat saavan palkkaa harjoittelusta labra-alalla.
4.Alueen yritykset tulivat tutuiksi vierailujen aikana. Osa yritysvierailuista järjestettiin
koulun puolesta, ja osa laboratorioalan opiskelijoiden yhdistyksen Happo ry:n toimesta
5.Itse sain vierailuista käsityksen, ettei laboratorioanalyytikon koulutusta tunneta vielä
kovin hyvin yritysmaailmassa, eikä kyseisellä nimikkeellä ole vielä suuresti työpaikkoja.
6.Tampereella työtilanne on nykyään huono. Labra-alan työt ovat kiven alla ja pitää
ilmeisesti olla valmis matkustamaan Helsingin suuntaan jos töitä haluaa.
7.Jos tulee jotain kiinnostavia erikoistumiskursseja, mutta en pidemmälle.
8.Opintojen kurssitarjonta oli mielestäni tarpeeksi kattava ja tarjosi hyvin vaihtoehtoja
muutamalle eri suuntautumiselle. Itse olisin mielelläni opiskellut enemmän bioalan
kursseja ja tiputtanut muutaman täysin turhan pakollisen kurssin pois.
9.Kokonaisuutena olen tyytyväinen koulutuksen tasoon, mutta samalla
olen yllättynyt ja pettynyt alan huonosta työtilanteesta.
22
ANALYYSI 3/2013
Kysymykset
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
Miksi lähdit mukaan insinöörikoulutukseen?
Oliko työn ohessa opiskelu raskasta?
Erosiko aikuisopiskelu jotenkin päiväopiskelusta?
Vastasiko koulutus ja sen aineet ennakko-odotuksiasi?
Miten työnantajasi suhtautui koulutukseesi?
Onko koulutuksesta ollut sinulle hyötyä työtehtävissäsi?
Mistä aineista on ollut erityisesti hyötyä?
Saitko vaativampia työtehtäviä valmistumisesi jälkeen? Tai muuttuiko nimikkeesi?
Mitä muuta haluat kertoa?
Piritta, valmistunut Turun ammattikorkeakoulusta laboratoriotekniikan insinööriksi aikuislinjalta 2012
1.Koulutusta markkinoitiin ”once in a lifetime” -mahdollisuutena laboratorioanalyytikoille,
niin se vissiin sai kiinnostuksen heräämään. Ja tietenkin insinöörin tutkintonimike
houkutteli ja sitä kautta saada mahdollisuus hankkia myös ylempi amk-tutkinto (joskus
tulevaisuudessa, jos intoa ja aikaa riittää). Tarkkaa muistikuvaa syistä ei enää ole, kun
siitä on jo kulunut melkein 4 vuotta, kun tein päätöksen lähteä opiskelemaan uudelleen.
2. No olihan se raskasta ja vaati aika-ajoin paljonkin järjestelyjä. Kokopäivätyön ja
opiskelun lisäksi piti vielä hoitaa yksin koti ja perhe (silloin alle kouluikäinen lapsi ja
koira). Öisin ja vapaaviikonloppuina oli onneksi hyvin aikaa tehdä koulutehtäviä. Onneksi
minulla oli vahva tukiverkosto sekä töissä että ”siviilissä”, jotka auttoivat jaksamaan.
3.Motivaatio oli aivan erilainen opiskeluun, koska nyt aikuisena sitä teki täysin
omasta vapaasta tahdosta. Tämä tosin aiheutti sen, että myös vaati itseltään parempia
suorituksia. Suurin ero oli ehkä siinä, että nyt osasi oikeasti imeä opinnoista juuri niitä
asioita, mitkä kiinnostavat ja mitä työssään tarvitsee tai tulee tarvitsemaan. Uskoisin,
että aikuisopinnoista ”jäi käteen” enemmän kuin nuorisoasteen opinnoista aikanaan.
4.Työnantaja suhtautui koulutukseen kaikenkaikkiaan hyvin ihan alusta loppuun. Sain omalta
työpaikalta aiheet projekti- ja lopputyöhön sekä muutamaan pienempään tehtävään opintojen aikana.
5. Kyllä, koulutuksesta on ollut paljon hyötyä. Suurin hyöty on ollut laatuasioiden,
erityisesti GMP:n ymmärtämisessä, koska sitä tuli mm. oman lopputyön tiimoilta opiskeltua
eniten. Ja se on erittäin olennainen osa työtehtävissäni ex-tempore lääkevalmistuksessa.
Ongelmanratkaisutaidot ovat myös kehittyneet selvästi, koska koen teknisen osaamisen
kehittyneen opiskelujen aikana. Projektien ja koulutehtävien aikana tuli paljon syvennyttyä
myös omiin työtehtäviin ja tuli mietittyä paljon, että miksi toimitaan niinkuin toimitaan.
Moni ihmetyksen aihe, ja joskus turhaltakin tuntuvat jutut, saivat järkevät perustelut. Työn /
työtehtävien tekeminen on huomattavasti miellyttävämpää, kun ymmärtää miksi sitä tekee.
6. Jaa-a. Tämähän on vaikea kysymys... Jos nyt jotain pitää valita, sanoisin fysiikan,
automatiikan ja laatukurssien olleen hyödyllisimpiä oman työni kannalta.
7.Nimike ei muuttunut, koska meillä jo ennestään insinöörit ja analyytikot toimivat
tutkimusteknikko -nimikkeellä. Valmistumisen jälkeen työtehtävien määrä jonkin verran
lisääntyi ja laajeni. Sitä en sitten tiedä, että vaikuttiko siihen valmistuminen insinööriksi vai ei.
Lähinnä kai tietotaitodon lisääntymisen myötä sai vaativampia töitä ja enemmän vastuuta.
8.Opintojen myötä monet ennen niin hämärän peitossa olleet (työ)asiat ovat selkiytyneet esimerkiksi
fysiikan ja automaation osa-alueilta. Eri koulutehtävien tiimoilta tuli tutustuttua monen työkaverin tehtäviin
ja erityisosaamisalueisiin paremmin, mikä opetti ymmärtämään myös työyhteisön kokonaisuutta.
Koen opiskelun olleen erittäin hyödyllistä monesta eri näkökulmasta vaikka se ei minun kohdalla olekaan vaikuttanut palkkaukseen tai työnimikkeeseen. Pääsi mm. näkemään ja kuulemaan monien muiden saman koulutuksen omaavien työkokemuksista sekä -paikoista.
Opiskelusta jäi mieleen myös paljon mukavia muistoja opiskelukavereista ja hetkistä joita yhdessä vietimme.
ANALYYSI 3/2013
23
:
u
l
i
a
p
l
i
k
a
j
i
Uusi luk
?
a
a
r
u
u
l
u
l
l
E
ä
s
s
i
M
Olemme piilottaneet erlenmeyerin
lehden sivulle. Löydä se ja lähetä
oikea sivunumero 8.11. mennessä
toimitukseemme jaana.vainio@gmail.com
Arvomme oikein vastanneiden kesken
neljä kappaletta leffalippuja.
Onnea etsintään!
Sudokun 2/2013 ratkaisu
Sudokun 2/2013 voittajaksi arvottiin
Eveliina Kaulio, Ruutana.
Analyysin toimitus
onnittelee voittajaa!
Huom!
Tulevissa Sudokuissa ei enää arvota voittajaa, uusi
lukijakilpailumme on ”Missä Ellu luuraa”, ks. ilmoitus yllä.
24
ANALYYSI 3/2013
Jukaistu 28.08.2013 Aromtech Oy
Lisätietoja: Tiina Ulvinen 0400 217469,
tiina.ulvinen@aromtech.com
Marjoilla vaikutuksia aineenvaihdunnan kokonaisuuteen
Tyrniöljyllä
edullisia terveysvaikutuksia seerumin lipideihin ja lipoproteiineihin
Tyrnimarjalla, tyrniöljyllä, tyrnin etanoli-uute-maltodekstriiniseoksella ja mustikalla havaittiin Suomessa
tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa vaikutuksia lievästi ylipainoisten naisten seerumin metaboliittien kokonaisuuteen – metabolomiin. Lisäksi koehenkilöiden lähtötilanteen havaittiin vaikuttavan siihen millainen vaste marjojen syömisellä oli.
Vaihtovuorokokeeseen osallistuneet 80 naista söivät kuukauden ajan päivittäin kuivattua tyrnimarjaa, tyrniöljyä, tyrnin etanoliuutetta yhdistettynä maltodekstriiniin, tai pakastettua mustikkaa. Selviä
trendejä marjajaksojen aikana havaittiin erityisesti metaboliseen oireyhtymään sekä sydän- ja verisuonitautiriskiin ja diabetekseen liitetyissä seerumin lipideissä ja lipoproteiineissa,
vaikka yksittäisissä merkkiaineissa tapahtuneet muutokset eivät monivertailukorjausten jälkeen olleetkaan aina tilastollisesti merkitseviä.
Kokeen tyrniöljyjakson aikana havaittiin laskeva trendi koehenkilöiden
seerumin kokonais-kolesterolissa, IDL-, ja LDL-kolesterolissa, apolipoproteiini B:ssa sekä useissa LDL:n ja IDL:n fraktioissa. Tutkimuksessa käytettiin ylikriittisellä hiilidioksidiuutolla valmistettua tyrnin pulpin ja siemenen öljyn standardoitua seosta (Omega7-tyrniöljy, Aromtech Oy,
Tornio). Kokeessa tyrnimarjalla oli edullisia vaikutuksia seerumin triglyserideihin ja VLDL-lipoproteiinin lipideihin, mustikan vaikutukset
taas riippuivat erityisen voimakkaasti siitä millainen oli koehenkilöiden lähtötilanne.
Turun, Oulun ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden tekemässä kokeessa marjojen syömisen vaikutusta selvitettiin käyttäen uudenlaista ydinmagneettiseen resonanssipektroskopiaan
(NMR) perustuvaa menetelmää, jolla saadaan perinteisiä
menetelmiä paremmin kokonaiskuva aineenvaihdunnan
kokonaisuudessa tapahtuvista muutoksista.
Viite: Larmo P, Kangas A, Soininen P,
Lehtonen H-M, Suomela J-P, Yang B, Viikari J,
Ala-Korpela M, Kallio H. Effects of sea buckthorn
and bilberry on serum metabolites differ
according to baseline metabolic profiles in
overweight women: a randomized crossover
trial. Am J Clin Nutr. Published online ahead
of print: doi: 10.3945/ajcn.113.060590.
ANALYYSI 3/2013
25
Yllä: Osastopäällikkö Leif Hildén kertoi Fermionin
taipaleesta 70- luvulta tähän päivään.
Alla: Tutustumiskäynnin ohessa oli mahdollista sovittaa jo
tunnetuksi tulleita käytöstä poistettuja työtakkeja.
ESPOON OMNIA FERMIONILLA
28.5. kävi mittava joukko
laboratorioalan opiskelijoita tutustumassa Fermion
Oy:n tuotekehityslaboratorioihin Espoon Mankkaalla.
Lisäksi luotiin katsaus myös
analyyttisen osaston tiloihin.
26
Joukkoa kaitsemassa oli
Omnian aikuisopiston kouluttaja Sari-Sisko Kantola.
Osastopäällikkö Leif
Hilde´n kertoi tervetulopuheessaan laajasti Fermionin taipaleesta 70- luvulta
tähän päivään. Ohessa on
hieman kuvamateriaalia tapahtumasta. n
raapusteli Jouko Helsingistä
ANALYYSI 3/2013
TILAA AMMATTISI TUNNUSMERKIT
Sormus 14 karaatin kultaa, kokokultainen.
Sormusta on saatavana myös hopeisena.
Mallisormuksia saatavana esittelyyn.
Tiedustelut ja tilaukset:
Marianne Lehtonen, Kolkankatu 20 A 5, 15140 Lahti
Puh. koti 040 718 1274, marianne.lehtonen@phnet.fi
Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistys Pirlab ry
on myös Facebookissa.
Käy tykkäämässä ja tutustumassa!
TAPAHTUMIEN ABC
Tapahtuma, tiedot
Järjestäjä, ilmoittautumiset
19.9.2013 Patikointiretki syksyiseen luontoon
Ilmoittautumiset ja lisätiedot 16.9. mennessä:
klo 17.00
Naantalin Luonnonmaalle katja.ikaheimonen@dupont.com tai 041 549 4026
jäsenille ja heidän perheilleen. Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry
Kierrämme 4,3 km pituisen Silmu-luontopolun, jonka varrella pysähdymme laavulle nuotiomakkaralle.
1.10.2013 Tutustuminen Kakolan
Ilmoittautumiset ja lisätiedot:
klo 15.30
jätevedenpuhdistamoon
hanna.k.vepsalainen@gmail.com tai 040 734 4058
Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry 14.10.2013 Kaivosteollisuuden koulutuspäivä Suomen Laboratorioalan Liitto ry
Kemissä. Ks. lisätiedot s. 4 16.11.2013 Koko Suomen yhteiset pikkujoulut Koko Suomen jäsenyhdistykset
Tallinnassa. Ks. lisätiedot s. 10
la 8.2.2014 Jäsentapahtuma yhdistyksen vuosi- Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry
kokouksen yhteydessä. Seuraa ilmoittelua
yhdistyksen sivuilla liiton nettisivuilta
www.laboratorioalanliitto.fi
marraskuussa Kaivosteollisuuden koulutuspäivä Seuraa ilmoittelua nettisivuillamme
Turussawww.laboratorioalanliitto.fi
Suomen Laboratorioalan Liitto ry
to ilta
Korukurssi. Ajankohta tarkentuu lähem- marraskuussa pänä ajankohtaa. Jäsenille, materiaalit voi ostaa opettajalta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset:
ann.wierda@utu.fi tai p. 050 338 1696
Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry
Tammikuussa Kaivosteollisuuden koulutuspäivä
Seuraa ilmoittelua nettisivuillamme
Kuopiossawww.laboratorioalanliitto.fi
Suomen Laboratorioalan Liitto ry
ANALYYSI 3/2013
27
Koe Lapin lumo! • Varaa majoitus ajoissa!
Liiton kautta voi vuokrata lomahuoneistoa, joka sijaitsee
Saariselällä, Kaunispään rinteellä 0,8 km Saariselän
keskustasta. Huoneistossa on takkatupa, keittiö, makuuhuone, parvi (jossa kaksi sänkyä) ja sauna. Hyvin varustellussa huoneistossa on astiasto, mikroaaltouuni, astianpesukone, cd-soitin, televisio, pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Osake soveltuu parhaiten 2–4 henkilölle.
Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneiston
jäsenetuun oikeuttavat säännöt:
- jäsenetu korvaus 50 a maksetaan vain kerran/jäsen
- jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäsenyyttä
- jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jäsenetuun oikeutetuille
- viikot annetaan varausjärjestyksessä
Muutamia ohjeita lapinlomalle lähtijälle:
- vuokraaja suorittaa loppusiivouksen (korvausvastuulla)
- lemmikkejä ei allergioiden vuoksi saa viedä huoneistoon
- solmion käyttö on ehdottomasti kielletty!
- huoneistossa olevat CD-levyt on tarkoitettu
kaikkien käyttöön, ei mukaan vietäväksi
- varastossa olevat puut ovat omistajan
(ei yleisessä käytössä)
28
- mikäli huoneistossa särkyy jotakin lomasi aikana, ilmoita siitä aina yhteyshenkilölle tai Matti Mäkiselle
Tiedustelut ja varaukset:
Matti J. Mäkinen, puh. 0500 735 155,
matti.makinen@laboratorioalanliitto.fi
VIIKKOHINNAT (vain Slal-jäsenille)
Sesonkiviikot..................................550 c/vko
- kevät: vkot 8–16
- ruska: vkot 36, 37, 38
- kaamos: vkot 47, 52, 1
Sesongin reunat .............................500 c/vko
- kevät: vko 17
- ruska: vkot 35, 39
- kaamos: 48, 49, 51
Kesäviikot (26–31) ........................300 c/vko
Muut..............................................300 c/vko
Viikkohintoihin eivät sisälly liinavaatteet.
Takkapuita voit käyttää kopallisen/vko. Puita voi
ostaa tarvittaessa lisää Maunolta (numero mökillä).
ANALYYSI 3/2013
Suomen Laboratorioalan liitto
on nyt myös Facebookissa.
Käy tykkäämässä!
S udo k u
Sudoku
Ruudukon jokainen vaakaja pystysuora rivi sekä
3x3 ruudun laatikko on
täytettävä numeroilla 1–9
niin, että jokainen numero
esiintyy rivissä tai laatikossa
vain kerran.
Huom!
Tulevissa Sudokuissa ei
enää arvota voittajaa,
uusi lukijakilpailumme
on ”Missä Ellu luuraa”,
ks. sivu 24.
Edellisen sudokun ratkaisu JA
voittaja löytyy sivulta 24!
ANALYYSI 3/2013
29
To im ih e n k ilö t ja y hdis t y ks e t
YHDISTYKSET
HELSINGIN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS – HeLab ry
Puheenjohtaja: Jouko Marttila
Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo
puh. 050 490 6787
jouko.marttila@laboratorioalanliitto.fi
Jäsensihteeri: Eija Koskela
Päijänteentie 43 A 2, 00510 Helsinki
eija.koskela@poliisi.fi
puh. 040 576 7076
ITÄ-SUOMEN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS ISLab ry
Puheenjohtaja: Reetta Vinni
puh. 050 327 2820
reta89@hotmail.com
Sihteeri/tiedottaja: Maria Laatikainen
puh. 050 413 9532
marialaatikainen@hotmail.com
KESKI-SUOMEN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS K-S Lab Ry
Puheenjohtaja: Marja-Liisa Puttonen
Kaakkoiskaari 25,
40530 Jyväskylä
puh. koti: 040 845 0296
marja-liisa.puttonen@jenergia.fi
Sihteeri: anita.mecklin@jenergia.fi
PIRKANMAAN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS PirLab ry
Puheenjohtaja: Marja-Leena Mattila,
Vellamontie 11, 37800 Toijala,
puh. koti 040 519 4117,
puh. työ (03) 5654 4422,
marja.leena.mattila@tampere.fi
Sihteeri: Hanna-Liisa Suominen
Jänislahdenkatu 3 B 30, 33410 Tampere
puh. koti 040 829 2141
hanna-liisa.suominen@pp.inet.fi
POHJOIS-SUOMEN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS ry
SATAKUNNAN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS SatLab ry
PORVOON
LABORATORIOALAN
YHDISTYS ry
VARSINAIS-SUOMEN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS ry
Puheenjohtaja: Susanna Pohjanen
Pielikuja 6, 90540 Oulu
susanna.pohjanen@oulu.fi
puh. 040 557 6509
Sihteeri: Auli Järvelä
Perttusenkatu 52, 94600 Kemi
puh. 040 732 4675
auli.jarvela@laboratoriolanliitto.fi
Jäsensihteeri: Erkki Savoni
Haapalankatu 3 A 7, 94100 Kemi
puh. koti 040 504 4456
erkki.savoni@pp.inet.fi
Puheenjohtaja: Tuula Tummala
Pohjoispellontie 1 C 12, 06450 Porvoo
puh. koti 040 545 3844,
puh. työ 050 458 2361
tuula.tummala@nesteoil.com
Sihteeri ja tiedotussihteeri:
Merja Heimala
Harjutie 6 F 16, 06750 Tolkkinen
puh. koti 040 501 6540
merja.heimala@nesteoil.com
Puheenjohtaja: Karoliina Ritola
Kivitaskuntie 49, 28220 Pori
puh. 050 545 3209
karoliina.ritola@outotec.com
Sihteeri: Eeva Wahrman
Hallituskatu 7 B 8, 28100 Pori
eeva.wahrman@gmail.com
Jäsensihteeri: Helena Kytöluhta
Kaaripiha 7 as 1, 28600 Pori
puh. työ 020 529 3140,
gsm 044 071 9131
helena.kytoluhta@outotec.com
Puheenjohtaja: Jaana Vainio
Lepomäentie 4, 21380 Aura
puh. 044 284 9199
jaana.vainio@gmail.com
Sihteeri: Ann Sofie Wierda
Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto
puh. 050 338 7410
ann.wierda@utu.fi
Jäsensihteeri: Toini Turtiainen
Rätiälänkatu 11 C 34, 20810 Turku
puh. 040 542 5395
toini.turtiainen@dekra.com
PÄIJÄT-HÄMEEN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS PäijätLab ry
Puheenjohtaja: Raija Nissinen
Kariniemenkatu 28 B 69, 15140 Lahti
raijatk.nissinen@gmail.com
Jäsensihteeri: Anu Liukkonen
Markankatu 11, 15240 Lahti
liukkonenanu@luukku.com
POHJOIS-SAVON
LABORATORIOALAN
YHDISTYS ry
Puheenjohtaja ja jäsensihteeri:
Irja Hiekkamäki
Rissalantie 34 A 4, 70910 Vuorela
puh. työ 044 720 1457,
puh. koti 050 342 5634
irja.hiekkamaki@laboratorioalanliitto.fi
Sihteeri: Tiina Kortelainen
Kasurilanmäentie 175,
71800 Siilinjärvi
puh. työ 020 772 4964,
puh. koti 050 348 7034
tiina.kortelainen@gmail.com
30
ANALYYSI 3/2013
Puheenjohtaja: Jaana Nousiainen
Miilukatu 5 D 17,
94720 Kemi
puh. 040 523 8816
jaana.nousiainen@laboratorioalanliitto.fi,
jaana.nousiainen@keminvesi.fi
Varapuheenjohtaja: Elsi Saarenpää
Suohaukantie 2 E 5,
90250 Oulu
puh. 050 306 5186
elsi.saarenpaa@laboratorioalanliitto.fi
Sihteeri: Auli Järvelä
Perttusenkatu 52, 94600 Kemi
puh. koti 040 732 4675,
puh. työ 020 463 4547,
auli.jarvela@laboratorioalanliitto.fi
auli.jarvela@storaenso.com
II Sihteeri: Päivi Vesala
Kalervontie 9 C 39,
90570 Oulu,
puh. 040 720 2003
paivi.vesala@oulu.fi
Tiedottaja: Margit Häkli
Yläruukintie 7 as 1
28610 Pori
puh. 050 321 4153
margit.hakli@laboratorioalanliitto.fi
Taloudenhoitaja: Tuula Nieminen
Mahlamäentie 14 B 9,
01900 Nurmijärvi,
puh. koti 040 715 0457
tuula.nieminen@laboratorioalanliitto.fi
Jäsensihteeri: Toini Turtiainen
Rätiälänkatu 11 C 34,
20810 Turku
puh. 040 542 5395
toini.turtiainen@dekra.com
Jäsenmaksut: Riitta Pesonen
Hiekkalantie 17,
80170 Joensuu,
puh. koti 050 400 9516
riitta.pesonen@laboratorioalanliitto.fi
To imihe nkil ö t ja yh dis tyk se t
SUOMEN LABORATORIOALAN LIITTO RY:N
TOIMIHENKILÖT 2013
Koulutusvastaava:
Irja Hiekkamäki
Rissalantie 34 A 4,
70910 Vuorela
puh. koti 050 342 5634
irja.hiekkamaki@laboratorioalanliitto.fi,
irja.hiekkamaki@gmail.com
Luentopäivät:
Merja Lehtinen
Ikurintie 67,
33340 Tampere
puh. koti 040 514 1173
merja.i.lehtinen@uta.fi
Sormukset ja ammattimerkit
Marianne Lehtonen
Kolkankatu 20 A 5,
15140 Lahti
puh. koti 040 718 1274
marianne.lehtonen@phnet.fi
Analyysin ja Suomen Laboratorioalan
liiton palvelukortti.
Ilmoita muuttuneista tiedoista postitse tällä kortilla
tai sähköpostilla toini.turtiainen@dekra.com
OSOITE
uusi osoite:
vanha osoite:
Suomen Laboratorioalan Liitto ry
Toini Turtiainen
NIMI
entinen nimi:
TYÖPAIKKA
Rätiälänkatu 11 c 34
20810 Turku
Nimeni:
Syntymäaika
ANALYYSI 3/2013
/
31
MYYNTI- JA HUOLTOPALVELUT
Monipuolisia ja mukautuvia lämpö-, inkubointi-, olosuhde-, vakuumi- ja jäähdyttäviä inkubointikaappeja.
Saatavissa erilaisia modifikaatioita moniin sovelluksiin.
Jousikuormitettu ovenkahva on helppokäyttöinen ja varma.
Patentoitu Spiraali - ilmankierto takaa lämpötilan jakautumisen kaappiin tasaisesti.
Sisäseinät ovat irroitettavissa ilman työkaluja.
www.ordior.fi | myynti@ordior.fi | +358 9 530 8000
Anaalyysi-lehti-02-13.indd 1
12.8.2013 12:14:09