docRuotuväki - Puolustusvoimat
download 
Report Transcription
Ruotuväki - Puolustusvoimat
Ruotuväki, PL 25, 00131 HKI MP2 Itella Oyj Tavoitteena nolla tapaturmaa Uusi työ- ja palvelusturvallisuusnormi tuli voimaan 1.6. uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 51. vuosikerta n:o 11 (1122) 6.6.2013 verkossa > www.ruotuvaki.fi Kuva: Henri Keränen Hylsyt talteen Puolustusvoimissa pyritään vihreyteen muussakin kuin naamioväreissä. Sotilaallisella toiminnalla on vahva yhteys luontoarvoihin. Puolustushallinto isännöi Suomen ensimmäistä kansainvälistä ympäristökonferenssia. Asiantuntijoita kokoontui 17 maasta luomaan tulevaisuutta ekologisemmalle maanpuolustukselle. Haasteiden samankaltaisuus ajaa pakostakin jakamaan osaamista. uutiset, sivu 3 Uudistettu Kenraali- Mikä uutiset, sivu 5 kentällä, sivut 6, 10 ja 11 vapaalla, sivu 15 taistelutapa paljasti kyntensä Rovajärvellä kunta 1.7.2013 ja 4.6. ylennyksiä riskinotossa koukuttaa? 2 ruotuväki 11/2013 pääkirjoitus nurkka 6.6.2013 Perintönä sirpaleet Maanpuolustustahto yhdistää Puolustusvoimain lippujuhlan päivää vietettiin jälleen 4.6. varuskunnissa ja muissa puolustusvoimien yksiköissä ympäri Suomea. Perinteisesti tuo marsalkka Mannerheimin syntymäpäivään sijoitettu juhla on osoittanut suomalaisten maanpuolustustahtoa. Nykyisellä paikallaan juhlapäivä on ollut jatkosodasta lähtien, jolloin Mannerheimin täyttäessä 75 vuotta hänet ylennettiin Suomen marsalkaksi ja syntymäpäivä määrättiin juhlapäiväksi. Vuosina 1919–1939 vastaavaa juhlaa vietettiin nimellä sotaväen lippujuhlan päivä toukokuun 16. valkoisten voitonparaatin kunniaksi. Nyt puolustusvoimat vietti samalla 95-vuotisjuhliaan. Asia ei nouse yhtä paljoa esille kuin tasavuosijuhlat viisi vuotta sitten. Satavuotisjuhlia suunnitellaan jo. Suomalaisen puolustuksen historia on kuitenkin paljon vanhempi. Suomalaisia joukkoja on taistellut Ruotsin kunin- ”Tarvitaan jälleen jakautunutta kansaa yhdistävää voimaa.” kaan joukoissa Keski-Euroopassa jo 1600-luvulla. * * * Koko historiansa ajan puolustusvoimat on osoittautunut sille annettujen tehtävien mittaiseksi. Alkuvuosien kehitystä varjostivat itsenäisyyteemme liittyvät kohtalokkaat tapahtumat. Yleinen asevelvollisuus ja varusmiespalvelus yhdistivät syvästi jakautunutta kansaa vuosien saatossa. Asevelvollisuuden sosiaalinen merkitys on jälleen kasvamassa, kun tuloerot ovat kasvaneet viime vuosina ja muutenkin nuoriso jakaantuu yhä jyrkemmin kahtia. Osa opiskelee, urheilee ja viettää aktiivista elämää siinä, missä jotkut nuoret eivät oikein tunnu tekevän mitään. Alle 25-vuotiaita on Suomessa työttöminä lähes 35 000. Nuorison työttömyysaste on lähes 25 prosenttia ja siinä on noin prosentin verran nousua vuoden takaisesta. Työttömänä on enemmän miehiä kuin naisia. Yksin puolustusvoimat ei tätä syrjäytymisvaarassa olevaa väestönosaa pelasta. Nuorisotakuuhanke on tärkeä tämän ryhmän auttamiseksi. Sen turvin pyritään takaamaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden sisällä työttömäksi joutumisesta. Puolustusvoimat on mukana monella tasolla tässä hankkeessa. Lomakäytäntöjä pyritään parantamaan siten, että työ- ja opintoasioita voi edistää varusmiespalveluksen aikana. Myös yhteistyötä esimerkiksi ely-keskusten kanssa lisätään. * * * Maanpuolustushenki on muuttunut vuosien saatossa, paraatit vain vähän. Nuoriso on muuttunut, mutta jälleen jakautumassa kahtia. Jakolinjoina eivät ole tällä kertaa poliittiset suuntautumiset, kuten vuonna 1918. Nyt jaetaan ihmiset menestyjiin ja syrjäytyjiin jo nuorina. Varusmiespalvelus yhdistää, mutta ei samalla tapaa kuin talvisota. Tarvitaan nuorisotakuuta ja voimakkaita yhteisiä ponnistuksia, jotta yhteiskuntamme koettaisiin edelleen puolustamisen arvoiseksi – muidenkin kuin menestyjien kesken. tornitouhua > jyrkivainio@hotmail.com Pappa yskii. Yskii ensin vähän, hiljenee ja jatkaa sitten kovemmin. Sivustavejettävä natisee, kun pappa nousee ylös. Ei ole vielä edes aamu, mutta tiedän, että pappa ei saa enää unta. Huonoa lonkkaa ja sirpaleita särkee, hahmo on kumara ja askel onnahtaa. Olen nelivuotias ja sota on ihan totta. Se on papan huonossa jalassa, mummun tavaroissa, joita ei saa olla olemassa. Se on naapurin hullussa sotainvaliitissa, jonka pää meni rikki rintamalla. En tiedä mikä on "rintamalla", mutta pelko on totta. Kotona kaupungissa pommisuojan rautaovessa lukee VÄISTÖSUOJA. Luen niin, koska haluan enemmän kuin mitään, että pommariin mennään vain väistämään, ei olemaan, piileksimään, odottamaan, että koko talo, Heinäpää, kaupunki luhistuu päälle ja siellä sitä ollaan pölyn ja rakennusromun alla kuolemassa. Koska niin käy, kun ydinsota tulee. Jatkosota oli se huono homma papalle, ydinsota vaanii tehdäkseen minusta lopun. Sota on aina kotona. Aina on puheissa joku 'sovan käyny mies', jonka takia äänenpaino laskee merkitseväksi ja aikuiset alkavat käyttäytyä kireästi. Juhlissakin sota on — itsenäisyyspäivänä, kaatuneitten muistopäivänä, puolustusvoimain lippujuhlapäivänä, varsinkin jouluna. Minusta tulee aikuinen ajan kanssa, kummastakin papasta, mummustakin jättää aika. Aina hautajaisissa, kun kannan rääpyiset pikkukukkani arkulle, on läsnä joku juro ukkoseurue uhkean kranssin kanssa, nauhoissa katkenneen miekan kuva. Sama porukka virittää jonkun harmaahapsisen iltahuudon peijaisten somistukseksi. Ajan kanssa sota hiutuu ja haa- listuu, koit ovat muodistaneet pitsillään mummun lottapuvun, kun sen viimein vintiltä saa kaivaa. Samassa kapsäkissä on kirjekuori, josta löytyy pino kirjeitä; papan selkeällä ja luettavalla, mummun hieman pienemmällä ja kiireisemmällä käsialalla kirjoitettuja. Ja valokuvia. Sateisena aamuna vintin portaissa iskee ymmärrys. Piti elää yli 40vuotiaaksi, ennen kuin tajuan. Sota ei ole tarina, se ei ole juhlapuheita eikä marssilauluja eikä väittelyä siitä, kumpi on parempi, uusi vai vanha Tuntematon. Sota on ollut totta. Valokuvista katsovat nuoret ihmiset. Elämänsä alussa olevat arkiset tyypit; pappa joka virnistää otsatukka laineilla pyörään nojatessaan, käsi mummun soukilla harteilla. Tansseihinko ovat menossa, vai naapuriin kylästelemään? Mielessä arkisia pikkuasioita; juhlavia isänmaa-asioita tuskin. Ryhmäkuvista katsovien päiden päälle on piirretty ristejä. Ne naamat eivät vanhene, niistä kavereista, tutuista, serkuista ei koskaan tullut aikuisia. Mutta mitä tuli niistä, jotka jäivät henkiin? Miten selvisi takaisin elämänsyrjään voimainsa tunnossa oleva nuorukainen, jonka suunnitelmat ja ammattihaaveet olivat nojanneet tekeviin käsiin, vahvaan varteen ja ruumiillisen työntekoon — ja joka palaa kotiin särkyneenä, vajaakykyisenä, vammaisena? En tiedä. Mutta vielä meillä on kuusi tuhatta, jotka tietävät. Nyt kun heräämme, vielä ehdimme kuuntelemaan, kenties oppimaankin. Siitäkin, miten mahdottomasta selvitään. Neena Kuukasjärvi Toimittaja ja Ruotuväen reserviläinen kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Onko puolustusvoimien tutkimustoiminnan tarpeen hyödyttää myös muuta yhteiskuntaa? Kyllä mielipide Jatkokoulutuksesta olisi tiedotettava paremmin Peruskoulutuskauden loppupuolella alokkaat pääsevät ilmoittamaan halukkuutensa jatkokoulutuksen suhteen. Mahdollisuuksia on valtavasti ja halukkuus otetaan huomioon. Pelkästään yhden komppanian sisällä tehtäviä saattaa olla lähes kymmenkunta puhumattakaan siitä, montako teh- tävää on joukko-osaston tasolla. Joukko-osastoa on myös mahdollista vaihtaa P-kauden jälkeen erityistehtävän perässä. Tehtävistä informointi oli ainakin oman P-kauteni lopussa todella retuperällä. Ensimmäisiä haastatteluja pidettiin jo parin viikon jälkeen, jolloin itse en tiennyt eri sotilaspoliisitehtävistä vielä mitään. Eri tehtävien pääsyvaatimuksista kerrottiin vasta tuntia ennen lopullisen halukkuuskyselyn täyttämistä. Minä en ainakaan haluaisi ostaa sikaa säkissä E- ja J-kausien suhteen. Vaikka toive ei toteutuisikaan, olisi silti reilua kertoa ajoissa ennen ensimmäistäkään haastattelua, millaisia asioita esimerkiksi SPOL-taistelupelastaja harjoittelee ja mikä on rooli joukkueessa. Tehtävän nimen perusteella voi aina arvailla, mutta epävarmuus ja tiedon puute vaikeuttavat mieluisaan tehtävään hakeutumista. Ei 27% Seuraava kysymys: Kaipaisitko Ruotuväen verkkosivuille lisää sisältöä? Vastaa lähettämällä tekstiviesti RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon 16308 Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen www-sivuilla osoitteessa > www.ruotuvaki.fi – rtdlz Kerro mielipiteesi! Vaikka nimimerkillä. Lähetä meille korkeintaan 1 100 merkin pituinen kirjoitus yhteystiedoillasi varustettuna. PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh. 0299 500 715 Fax. 0299 500 709 mikko.ilkko@mil.fi 73% TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh. 0299 500 717 kaarina.honkalammi@mil.fi TOIMITTAJAT Kokelas Joona Haataja Puh. 0299 500 708 Kersantti Olli Pietiläinen Puh. 0299 500 714 Alikersantti Eira Talka Puh. 0299 500 739 Alikersantti Moona Veijola Puh. 0299 500 704 Kaartinjääkäri Joonas Lehtonen Puh. 0299 500 617 Kaartinjääkäri Olli Tuominen Puh. 0299 500 616 toimittajat.ruotuvaki@mil.fi GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Joonas Kyöstilä graafikko.ruotuvaki@mil.fi VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Henri Keränen Puh. 0299 500 703 Kaartinjääkäri Lasse Perkkiö Puh. 0299 500 618 kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi KUSTANTAJA: Puolustusvoimat Seuraava numero ilmestyy 27.6.2013 TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh. 0299 500 718 ISSN 0557-4897 (painettu) ISSN 1458-8005 (verkkolehti) UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh. 0299 500 716 Fax. 0299 500 709 juha.heikkinen@mil.fi arkisin kello 8.00–16.15 ruotuvaki@mil.fi Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2013 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, 00130 Helsinki, postiosoite: PL 25, 00131 Helsinki, puhelinvaihde: 0299 800 internet-osoite: > www.puolustusvoimat.fi/ruotuvaki LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Eetu Heino Puh. 0299 500 718 ruotuvaki@mil.fi 3 uutiset ruotuväki 11/2013 Yhteistyö on elinehto ympäristölle Suomi esitteli osaamistaan ympäristökonferenssissa. Budjettileikkausten myötä on tärkeää etsiä yhteisiä ratkaisuja. Eetu Heino Verkostoitumista tulevaisuutta varten Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ympäristöpalvelutoimialan johtaja Sara Kajanderilta innokkaimmat jo tiedustelivat, tullaanko kansallista raporttia ampumaratojen ympäristövaikutusten puhdistusteknologiasta julkaisemaan englanniksi. Hänenkin mielestään on tärkeä heittää verkot kansainvälisille vesille. –Meidänkin on sekä taloudellisesti että resurssit huomioon otta- Kuva: Henri Keränen Ekologisuus on muutakin, kuin brändiasia. Eri maiden asevoimat ovat heränneet viimeisen kymmenen vuoden aikana, että esimerkiksi kansainväliset kriisinhallintaoperaatiot ovat ympäristölle raskaita. Jo pelkästään 120 000 maailmalla toimivaa YK:n rauhanturvaajaa tuottaa päivässä 180 tonnia roskaa ja käyttää 10 miljoonaa litraa vettä. Tästä ja muista ongelmista kokoonnuttiin keskustelemaan Helsingin säätytalolle kaksipäiväiseen puolustushallintojen ympäristökonferenssiin. Tapahtumaan osallistui yli sata osanottajaa 17 eri maasta. – Yksi syy, miksi haluttiin järjestää konferenssi, oli näyttää, mitä kaikkea on saatu aikaan, kun ottaa huomioon Suomen pieni koko ja korkeatasoinen osaaminen, puolustusministeriön erityisasiantuntija Matias Warsta kertoo. Konferenssi ei jäänyt pelkäksi tiedon jakamiseksi, vaan Warstan sanoin uutta ammennettiin muiltakin. – Suomen kannalta erityisen kiinnostavaa tietoa saatiin muun muassa Saksan puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristöhallintajärjestelmästä. Konferenssi saattoi myös yhteen eri maiden asiantuntijoita ja tulee edistämään tiedonvaihtoa jatkossakin, Warsta kertoo. Hollannin ilmavoimien keinot hallita melua ovat puolustusvoimien ympäristöylitarkastaja Teemu Pasasen mielestä kehityskelpoisia tulevaisuudessa. Lentomelu on tavallista kansalaista eniten koskettava, harjoitustoiminnasta seuraava ympäristöhaitta. New Yorkista konferenssiin saapunut Ivan Blazevic edusti YK:n ympäristöohjelmaa. Kyseinen ohjelma julkaisi taannoin tutkielman rauhanturvajoukkojen ekologisuuden edistämisestä. en syytä erittäin tarkasti seurata kansainvälistä tutkimusta ja kehittymistä, Kajander toteaa. – Resurssien supistuminen on tosiasia lähes kaikissa puolustusorganisaatioissa ja toisaalta ongelmien samankaltaisuus johtaa siihen, että on tarkoituksenmukaista yhdistel- lä niukkoja voimavaroja ja tavoitella sekä ratkaisuja että edunvalvontaa yhdessä, hän jatkaa. Virallisessa avauspuheessaan puolustusministeri Carl Haglund painotti ympäristöongelmien merkitystä kaikilla yhteiskunnan osaalueilla, myös puolustushallinnos- sa. Tietyt ympäristöongelmat voivat hänen mukaansa muuttua myös turvallisuusongelmiksi, kuten puhtaan veden puute. Puolustusvoimien terveiset konferenssiin toi logistiikkaosaston päällikkö, prikaatikenraali Timo Rotonen. Rotosen puheenvuoros- sa korostui, kuinka ympäristönsuojelu on vuosikymmenten saatossa muuttunut kiinteistöhoidon sivutuotteesta nykyiseen laajalti tiedostettuun ja aktiiviseen toimintaan. Puolustusvoimauudistus tuo myös ympäristönsuojelun kentälle uutta. Puolustusvoimien ympä- Toiminta edesauttaa monimuotoisuutta Eetu Heino Harjoitusalueiden hoito ja käyttö sekä tiettyjen sotilasalueiden suljettuus ovat syitä sille, että luonnon monimuotoisuus on rikas puolustusvoimien alueilla. Harjoitusalueilla säilyy avointa niittymäistä luontoa. Toisaalta runsas osa metsistä on yli satavuotista ja siksi lajien kirjo on merkittävä. Esimerkiksi Kokkolassa sijaitseva Lohtajan harjoitusalue onkin luokiteltu merkittävältä osaltaan suojeltavaksi luontotyypiksi. Harjoitustoiminta itsessään voi myös edesauttaa arvokkaiden luontotyyppien säilymistä. Sopiva rasitus pitää alueita aukeina, jolloin harvinaisetkin aukeita alueita suosivat lajit saavat otollisen elinympäristön: esimerkiksi Pohjolan ainoa harjusinisiipipopulaatio esiintyy Säkylän harjoitusalueen kivääriradalla. Harjoitustoimintaa voidaan myös suunnata luontoa muokkaavaksi. – Ääripään esimerkkinä pioneerit varta vasten räjäyttivät Syndalenissa puita, jotta metsään saatiin riittävä määrä lahopuuta lajien menestymistä varten, puolustusministeriön erityisasiantuntija Matias Warsta toteaa. Suljetuista varuskunnista ja muista puolustushallinnon alueis- ta luopuminen voi olla uhka luonnon monimuotoisuuden jatkumiselle. Kun esimerkiksi Helsingin edustalla olevia saaria myydään, ei voida taata, että luonnon varjeleminen jatkuu. Umpeenkasvu on myös suuri uhka monille lajeille, jotka majailevat harjoitusalueiden maastossa. Miten taata biodiversiteetin jatkuvuus, kun vastuu siirtyy puolustushallinnolta eteenpäin? ristöylitarkastaja Teemu Pasanen sanoo konferenssin olevan tärkeä tilaisuus luoda kontakteja uusiin maihin. Tulevassa Puolustusvoimien logistiikkalaitoksessa ympäristönsuojelulle on ensi kertaa oma sektori. Avainpuhujien, kansanedustaja Pekka Haaviston ja YK:n ympäristöjärjestön Ivan Blazevicin, puheissa kuului, kuinka kansainväliset operaatiot ovat hyvä foorumi kehittää yhteistyötä ja hioa uusia sovelluksia käytännössä. New Yorkista lentänyt Blazevic esitteli ulkomailla toimivien rauhanturvaajien toimintaa. Haavoittuvaisten polttoainekuljetusten määrää voitaisiin leikata todella yksinkertaisin keinoin, kuten kouluttamalla rauhanturvaajille ekologisempaa ajotapaa. Näinkin suoraan voidaan vihreällä ajattelulla turvata ihmishenkiä. Venäjä väläytti Suomelle vastatoimia Joona Haataja Kuva: Henri Keränen Puolustusministeri Carl Haglund tapasi Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigun. Venäjän puolustusministeri, armeijakenraali Sergei Shoigu antoi ymmärtää varsin suorasanaisesti, että Suomen Nato-jäsenyys aiheuttaisi Venäjällä vastatoimia. Viesti oli sama, jota on aikaisemminkin kerrottu Venäjän puolustushallinnon johdolta. – Kun perustetaan mikä tahansa sotilasliitto ja se pyrkii laajentumaan, syntyy aina kysymys, ketä vastaan. Jos te esitätte itsellenne tämän kysymyksen, luulisin vastauksen olevan ilmiselvä. Shoigu jatkoi tämän jälkeen, että Naton laajentuminen itään aiheuttaisi Venäjällä tarpeen tehdä vastaavia toimenpiteitä. – Jatkamme tietysti asevoimiemme uudistamista. Ja tämä koskee kaikkia asejärjestelmiämme, myös ydinaseita. Mutta en tiedä, tarvitsevatko Suomi ja Ruotsi kaikkea tätä, Shoigu sanoi. Shoigu lopulta korosti, ettei Venäjä uhkaa ketään ja kehittää asevoimiaan vain puolustaakseen omaa maataan. Hän jatkoi, että Naton rajaton laajeneminen on yksi askel kohti kilpavarustelua. Shoigu tarjosi vierailullaan Suomelle mahdollisuutta siirtää vuonna 2014 rauhanturvajoukkojen kalustoa Afganistanista Suomeen Venäjän kautta. Asia jäi toistaiseksi auki. Ministerit keskustelivat myös Syyrian tilanteesta. Puolustusministeri Carl Haglund sanoi kertoneensa Shoigulle, ettei hyväksy Venäjän ilmatorjuntaohjuksien vientiä Syyriaan – Hän ymmärsi kantamme, mutta tietenkin totesi heidän pitäytyvän päätöksessä viedä niitä. Suomi lähtee siitä, ettei kummallekaan osapuolelle tulisi viedä aseita, Haglund kertoi. Ministerit keskustelivat myös Syyriassa olevista kemiallisista ja biologisista aseista. – Kannustin Venäjää painostamaan Syyrian presidentti Bashar al-Assadia luopumaan näistä aseista, jotta ne voitaisiin saattaa tuhottaviksi esimerkiksi USA:n tai Venäjän valvonnassa Marraskuussa 2012 puolustusministerinä aloittanut Shoigu vieraili Suomessa ensimmäistä kertaa tässä tehtävässä. Toimiessaan yli 20 vuotta Venäjän hätätilaministerinä hän vieraili Suomessa usein. 4 lyhyesti VR uudistaa varusmiesten alennuksia VR uudistaa junalippujensa hinnastoa. Jatkossa junavuoron kysyntä vaikuttaa lipun hintaan. Aiemmin varusmiehet ovat saaneet alennusta 50 prosenttia, nyt varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten vapaa-ajan matkojen alennusprosentti vaihtelee 45:n ja 55:n välillä. – Jos lähtee suositumpaan aikaan, alennusprosentti on pienempi, VR:n henkilöliikenteen kaupallinen johtaja Lassi Rönkkönen tiivistää. Uudistus ei koske litteroita. Samanlainen hinnanvaihtelu kysynnän mukaan tulee käyttöön muissakin alennusryhmissä. MVe Sisu joutuu kilpailuun autohankinnasta Suomi kahden ryhmän syynissä Belgia ja Valko-Venäjä tekivät viime viikolla ETYJ:n luottamusta ja turvallisuutta lisäävät LTL-tarkastukset Suomessa. Belgian tarkastusryhmä kävi Pohjois-Suomen sotilasläänien alueella 27.–29. toukokuuta. – Selvänä tarkastuskohteena oli Trombi13-harjoitus, suomalaisen yhteysupseeriryhmän johtaja, eversti Markku Myllykangas kertoo. Valko-Venäjä tarkasti päivän viiveellä Etelä- ja Länsi-Suomen sotilasläänien aluetta. Tarkastuksia voidaan tehdä milloin vain, ja tuolloin meneillään ei saa olla sotilaallista toimintaa, josta olisi Wienin sopimuksen mukaisesti pitänyt ennalta ilmoittaa. ETa Kunnostusprojekti jatkuu Sota-arkistossa Virheistä pitää oppia Työ- ja palvelusturvallisuustoiminnan tavoitteena on nolla tapaturmaa. – Ei reagoida, vaan ennakoidaan, henkilöstöpäällikkö korostaa. Olli Tuominen Kesäkuun alussa voimaan tulleen työ- ja palvelusturvallisuusnormin tavoitetilana on laskea tapaturmien määrä nollaan ja ennaltaehkäistä vahinkojen syntyä. Normin allekirjoitti 17.5. puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen. Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa kertoo, että työ- ja palvelusturvallisuuden kehittämisen lähtölaukauksena oli vuonna 2005 Rovajärvellä tapahtunut kranaatinheitinonnettomuus, jossa kuoli yksi varusmies ja viisi loukkaantui vakavasti. Onnettomuustutkintakeskuksen loppuraportissa todetaan, että "puolustusvoimien onnettomuuksien tutkintaa, vaaratilanteiden analysointia ja tapaturmien tilastointia tulisi tehostaa". – Henkilöturvallisuuden kehittämishanke vastaa juuri tähän tarpeeseen, Pääesikunnan henkilöstöosaston hankepäällikkö, everstiluutnantti Olli Ohrankämmen taustoittaa. Työturvallisuuslaki määrittää puitteet turvalliseen toimintaan, mutta se ei kaikilta osin koske puolustusvoimia, sillä sotilaalliset harjoitukset ja koulutus ovat sen ulkopuolella. – Se tarkoittaa, että asiat täytyy hoitaa vähintään yhtä hyvin kuin laki edellyttää, Ohrankämmen toteaa painokkaasti. Erityisesti läheltä piti -tilanteista pitäisi oppia ja niistä saatua tietoa hyödyntää nykyistä paremmin. – Henkilöstön perehdytyksestä ja osaamisesta sekä käytössä olevan materiaalin turvallisuudesta on myös huolehdittava, Honkamaa alleviivaa. On kaikkien etu ilmoittaa puutteista Ohrankämmenen ja Honkamaan puheessa toistuvat usein virheistä oppiminen ja ennaltaehkäisy, jot- – Puolustusvoimissa pyritään ennalta ehkäisemään ja estämään kaikki vahingot, tapaturmat ja onnettomuudet, puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa painottaa. Hän muistuttaa, että henkilöstön sitoutuminen työ- ja palvelusturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen on ensiarvoisen tärkeää. ka ovat toiminnan keskeisiä tavoitteita. – Ei reagoida, vaan ennakoidaan, kuuluu Honkamaan viesti kentälle. Jokaisessa joukko-osastossa on vuoden 2015 alussa työ- ja palvelusturvallisuuspäällikkö, joko täysipäiväisenä tai oman työnsä ohessa. Kymmenen varuskuntaa ottaa varaslähdön jo heinäkuun alussa. Molemmat haastatellut tähdentävät, että hankkeen kannalta olennaista on luoda puolustusvoimiin avoin ja aloitteellinen ilmoituskulttuuri. – Henki ja toimintakulttuuri pitää luoda sellaiseksi, että on kaikkien etu ilmoittaa havaituista puutteista, Honkamaa tähdentää. Ei keppiä vaan porkkanaa Varusmiesten ja henkilökunnan innostamiseksi on suunnitteilla myös porkkanaa: – On ohjeistettu, että voidaan palkita ilmoituksia, jotka ovat johtaneet toiminnan turvallisuuden paranemiseen, Ohrankämmen valaisee. Hän tarkentaa, että palkitseminen tapahtuu joukko-osastotasolla sen päättämällä tavalla. – Tavoitteena on, että tämä ilmoituskäytäntö olisi yhtä itsestäänselvä kuin vaikkapa tervehtiminen, Honkamaa kiteyttää. Poissaolot tulevat kalliiksi Olli Tuominen Kun ollaan jatkuvasti tekemisissä vaarallisten välineiden, kuten ampumatarvikkeiden kanssa, on turvallisuusasioiden syytä olla korkealla tasolla. Vaikka taso onkin jo nyt hyvä, on asiat aina mahdollista tehdä vielä vähän paremmin. 14 000-päiselle palkatulle henkilöstölle sattuu vuodessa noin 600 tapaturmaa, jotka johtavat yli 7 000 sairauspoissaolopäivään. Kustannuksia tästä aiheutuu vuo- sittain yli kaksi miljoonaa euroa, joten onnistuessaan kuun alussa voimaan tulleella normilla on myös merkittävät taloudelliset vaikutukset. Varusmiespalvelustaan suorittaville tapaturmia sattuu vuoden mittaan noin 9 000, joiden takia palveluksesta ollaan pois keskimäärin 35 000 palvelusvuorokautta. Vuosittain noin 450 varusmiestä keskeyttää palveluksensa armeijassa sattuneen tapaturman seurauksena. Ritarikunta palkitsi 23 ansioitunutta Joonas Lehtonen Suomen kolmesta virallisesta ritarikunnasta vanhin, Vapaudenristin ritarikunta, on myöntänyt jälleen kunniamerkkejään. Ritarikunta antoi ensimmäiset tunnustuksensa vapaussodan ansioista 95 vuotta sitten. Nykyisen ohjesäännön vahvisti Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheim vuonna 1944. Vaikka toiminnan painopiste on ollut sodan ajan ansioista palkitsemisessa, on kunniamerkkejä myönnetty viime aikoina keskimäärin 30 vuosittain. – Tunnustusta myönnetään pääsääntöisesti sotilaallisista ansioista tai ansioista puolustusvoimien tai maanpuolustuksen hyväksi. Esityksen voi tehdä viranomainen, järjestö tai yksityinen kansalainen, kertoo ritarikunnan hallituksen yhteysupseeri, komentajakapteeni Timo Ikonen. Ritarikunnan peruskunniamerkkejä on kymmentä eri luok- kaa. Merkin luokka määräytyy yleensä saajan arvon tai tehtävän perusteella. Tunnustusta puolustushallintoon Ritarikunnan kunniamerkkejä myönnetään pääsääntöisesti kahdesti vuodessa. Merkit myöntää ritarikunnan suurmestari eli puolustusvoimien ylipäällikkö. Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä palkitaan puolustusvoimissa, puolustusministeriössä ja rajavartiolaitoksessa ansioituneita. Muut ansioituneet palkitaan itsenäisyyspäivänä. 4.6.2013 kunniamerkki myönnettiin seuraaville henkilöille: 1. luokan Vapaudenristi rintatähtineen: kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen. 1. luokan Vapaudenristi: prikaatikenraali Finn-Göran Wennström. Kuva: Henri Keränen Järjestämättömän aineiston kunnostus jatkuu Sota-arkistossa 2014–2015. Vuonna 2008 alkaneen Pääesikunnan, Kansallisarkiston ja Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston (Elka) yhteistyöhankkeen arvo on noin 8,5 miljoonaa euroa. Elkan projektipäällikkö Sakari Nuutinen kertoo, että aineistossa on paljon esimerkiksi sodanaikaista kirjeenvaihtoa. Tärkeimmät aineistot on kunnostettu jo aiemmin. Vuoden 2008 jälkeen on ehditty kunnostaa jo 12 hyllykilometriä aineistoja vuosien 1918–1945 väliltä, kun tavoitteena on kunnostaa enintään 18 hyllykilometriä. OTu ruotuväki 11/2013 Kuva: Lasse Perkkiö Puolustusvoimien 150 maantiekuorma-auton hankinta kilpailutetaan puolustus- ja turvallisuushankintalain mukaisesti. Suomalainen Sisu joutuu kilpailemaan hankinnasta eurooppalaisten valmistajien kanssa. – PUTU-lain avulla pystymme paremmin ottamaan huomioon kaikki puolustusvoimien vaatimukset kuin tekemällä hankinta siviilihankintana. Suorahankinta ei ollut lain mukaan mahdollinen eikä hankintaa missään vaiheessa luvattukaan tehdä niin. Sisun vahvuutta kilpailussa on vaikea sanoa tässä vaiheessa. Sisu on periaatteessa samalla viivalla kuin kaikki muutkin, ylijohtaja Jukka Juusti puolustusministeriöstä kertoo. JHa uutiset Etualalla keltaisessa nauhassa 2. luokan Vapaudenristi miekkoineen rauhanajan ansioista. 2. luokan Vapaudenristi: eversti Pekka Holopainen. 3. luokan Vapaudenristi: komentajakapteeni Timo-Pekka Ikonen, everstiluutnantti Janne Jaakkola, everstiluutnantti Mikko Kauppala, everstiluutnantti Harri Kautiainen, everstiluutnantti Rolf Kullberg, everstiluutnantti Kari Pohjala ja komentaja Jussi Voutilainen. 4. luokan Vapaudenristi: kapteeniluutnantti Juha Hirviniemi, tarkastaja Vuokko Jokela, luutnantti Kari Jääskeläinen, kapteeni Jarmo Keskitalo, kapteeni Heikki Lehtinen, kapteeni Toivo Pollock, kapteeni Aki Savinen, yliluutnantti Vesa Tornioja ja kapteeni Kai Uitto. 1. luokan Vapaudenmitali: vanhempi rajavartija Esa Siitonen ja kersantti Samu Väyrynen. Vapaudenristin 1. luokan ansiomitali: toimistonhoitaja MarjaLeena Hyvönen. Vapaudenristin 2. luokan ansiomitali: lataamotyöntekijä Jukka Isojärvi. 5 uutiset ruotuväki 11/2013 Uudistettu taistelutapa näytti kyntensä Rovajärvellä tähtäimessä Joona Haataja Joonas Lehtonen Suurin taisteluharjoitus vuosikymmeniin Kun vaikuttamisharjoituksen vii- Varusmiesten taloudellista toimeentuloa auttavat päivärahojen ja tukien ohella alennukset erilaisista hyödykkeistä. Kuva: Combat Camera Rovajärven ampuma-alueella napapiirin tuntumassa kävi toukokuussa melkoinen vilske, kun kaksi suurta sotaharjoitusta pidettiin alueella runsaan kahden viikon aikana. Maavoimien vaikuttamisharjoitus 2013 kokosi alueelle 4 700 sotilasta ja taistelurupeama huipentui Trombi13-loppusotaan, johon osallistui 5 900 sotilasta. Molemmissa harjoiteltiin maavoimien uudistettua taistelutapaa. Vaikuttamisharjoituksessa ammuttiin 12 000 raskaiden aseiden ammusta ja Trombi13:ssa harjoiteltiin taistelua maastossa. Vaikuttamisharjoitus oli myös hyvää mainosta puolustusvoimille, sillä siellä vieraili noin 45 eri delegaatiota ulkomaita myöten. Esimerkiksi Ruotsin tykistörykmentti kävi tutustumassa harjoitukseen. Heti vaikuttamisharjoituksessa järjestetyn tiedotuspäivän jälkeen valtakunnallinen media uutisoi, että Rovajärvellä olisi ammuttu tykkitulta mökkien yli. Myöhemmin puolustusvoimat tarkensi tietojen olevan perättömiä. – Harjoituksessa ammuttiin Enijärven yli ja lentoradan alle ei jäänyt kesämökkejä, majuri Pauli Pukaralammi huomauttaa. Toukokuu oli Rovajärvellä hyvin vilkas. Viimeisimpänä harjoituksena pidetty Trombi13 oli maavoimien suurin taisteluharjoitus vuosikymmeniin. meiset ammukset oli ammuttu, alkoi alueelle lipua Trombi13:n harjoitusjoukkoja. Joukko oli jaettu kahteen osastoon taistelemaan toisiaan vastaan. – Trombia ennen meillä ei ole ollut koossa vastaavan kokoista joukkoa pariin vuosikymmeneen yhtenä kokonaisuutena. Trombissa harjoiteltiin yhtymätasolla ja lähes täydessä kokoonpanossa, harjoituksen johtaja, prikaatikenraali Petri Hulkko kertoo. Harjoituksen tarkoituksena oli myös katsoa, miten viiden ja puolen kuukauden lyhennetty palvelusaika riittää uudistetun taistelutavan mukaiseen koulutukseen. – Alustava johtopäätös on, että riittää, mutta tarvitsemme enemmän maastoharjoituksia, Hulkko alleviivaa. Hänen mukaansa myös aurinkoinen ja lämmin sää tukivat harjoituksen läpivientiä. – Vastaanottomäärät lääkärillä olivat erittäin vähäisiä, Hulkko havainnollistaa. Harjoituksessa tapahtui kolme vakavampaa moottoripyöräonnettomuutta ja pari äkillistä sairastumista, jotka vaativat evakuointia Lapin keskussairaalaan. Hulkon mukaan varusmiesten henki oli harjoituksessa erinomaisella tasolla. Myös uudistettu taistelutapa näytti kyntensä Trombissa. – Vanhaan ei ole paluuta. Pohjoismaille lisää koulutusyhteistyötä Joona Haataja Kuva: Henri Keränen Pohjoismaiden maavoimien komentajat sopivat Helsingissä tiivistävänsä maiden välistä materiaaliyhteistyötä ja selvittävänsä yhteistyötä sotilaskoulutuksessa. – Me perustimme maavoimien asiantuntijatyöryhmän, joka selvittää ensi vuoden kokoukseen mennessä konkreettisia mahdollisuuksia löytää materiaalialan yhteistyötä Nordefcon määrittämissä puitteissa, kokouksen isäntä, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi sanoo. Jyväsjärven mukaan materiaaliyhteistyö koskisi esimerkiksi taistelupanssarivaunujen ja ilmatorjuntakaluston ylläpitoa sekä elinkaaren jatkamista. Jyväsjärven mukaan myös johtamisjärjestel- Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi (toinen vasemmalta) isännöi Pohjoismaiden maavoimien komentajien kokousta Helsingissä. mälaitteita olisi mahdollista hankkia yhdessä. – Kyse on oikeasta ajoituksesta ja tarpeen löytämisestä. Varusmiehiä Ruotsiin, komppania Norjaan henkilökuntaan kuuluvia johtajia esikunta- ja komentopaikkaharjoituksissa sekä varusmiehiä. – Me voimme lähettää vaikka kaupunkijääkäreitä koulutukseen Ruotsiin tai se voi olla Norjassa isompi harjoitus, johon lähtee meiltä vaikka jalkaväkikomppania, Jyväsjärvi kertoo. Yhteistyötä katsottiin pitkäjänteisesti 2020-luvulle saakka. Kenraalien kanssa samaan aikaan Santahaminassa oli myös Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu. -– Sattumoisin olimme samassa paikassa. Ei ollut mahdollista keskustella hänen kanssaan, vaikka olisi ollut toki mielenkiintoista, Jyväsjärvi sanoo. Suomalainen osasto ottaa tällä ja ensi viikolla osaa Liettuassa Saber Strike -nimiseen kansainväliseen yhteistoimintaharjoitukseen. Toista kertaa järjestettävä harjoitus alkoi maanantaina ja päättyy perjantaina 14. kesäkuuta. Suomalaisen osaston vanhin, everstiluutnantti Tommi Haapala, kertoo tavoitteen olevan kehittää mekanisoidun jääkäripataljoonan esikunnan kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä tarvittavaa yhteistoimintakykyä. -– Suomen 58 osallistujasta valtaosa on upseereita Porin Prikaatista. Mukana on myös varusmiehiä sekä kuusi kadettia Merisotakoulusta, hän selvittää. Saber Strikessä harjoitellaan monikansallista yhteistyötä kuvitteellisessa maavoimajohtoisessa kriisinhallintaoperaatiossa. Har- Varusmiesliiton varapuheenjohtaja Risto Lahti, mistä varusmies saa alennusta? – Merkittävimmät alennukset ovat ehdottomasti julkisessa liikenteessä. Lisäksi julkisiin kohteisiin, kuten uimahallit, kuntosalit, museot ja teatterit, on alennuksia. – Pitkällä aikavälillä näkisin, että varusmiehet voisivat nauttia samoista eduista kuin opiskelijat. Tämä edellyttäisi kuitenkin nykyistä tiiviimpää yhteistyötä opiskelijajärjestöjen kanssa. Suomesta löytyy varmasti paljon tahoja, jotka haluaisivat tukea varusmiehiä alennuksin, mutta asia on järjestelykysymys. Tampereen joukkoliikenteen asiakaspalvelupäällikkö Tanja Lehtonen, mikseivät varusmiehet saa alennusta Tampereen joukkoliikenteessä? – Varusmiehet saavat lomamatkoja varten litteralipun varuskunnista. Muista alennuksista päätetään kunnallisen päätöksenteon kautta joukkoliikennelautakunnassa. Asia ei varmaan vaan ole noussut siellä puheeksi. En ainakaan muista, että joku olisi esittänytkään alennusta aikoihin. – Varusmiesten joukkoliikenteen käytöstä ei ole tarkkaa tilastoa. Toisinaan tietyillä linjoilla näkyy suuria määriä esimerkiksi kotiin tulevaa porukkaa. Parturimestari Ari Sandberg, miltä kuulostaa ajatus varusmiesten parturialennuksesta? – Henkilökohtaisesti kannatan alennusta, mutta en voi puhua muiden puolesta. Vaikkapa 10 prosentin alennus parturikäynnistä on jo melkein puolet päivärahasta. Parturihan on henkilökohtainen hygieniapalvelu: kaljuksi vetäminen voittaa yhä varusmiehillä muotitukat. – Käytäntö ja mahdollisuudet eivät asiassa ehkä kohtaa. Parturit saattavat olla jo kiinni, kun varusmiehet vasta pääsevät lomille. uutisia muualta Ruotsalaisväite: Suomen armeija on maailman tehokkaimpia Ruotsalaisen sotahistorioitsijan Lars Gyllenhaalin mukaan Suomen armeija on yksi maailman kustannustehokkaimmista. Toisen maailmansodan jälkeen maiden armeijat muistuttivat pitkään toisiaan, mutta viime vuosina ero on kasvanut Ruotsin siirtyessä asteittain kohti ammattiarmeijaa Suomen pitäessä kiinni asevelvollisuusarmeijasta. Gyllenhaalin mukaan Suomen ja Ruotsin varustelutasossa ei ole suurta eroa, vaikka Ruotsi käyttää puolustukseen yli kaksi miljardia euroa enemmän vuodessa. Joukkojen koossa on suuri ero, sillä Suomi pystyy mobilisoimaan 300 000 sotilaan armeijan, kun taas Ruotsilla vahvuus on ammattiarmeijan myötä 50 000 sotilasta. Kauppalehti 26.5. Omakotitalon pihalta löytyi kranaatteja Torniossa Torniolaisen omakotitalon pihasta löytyi kaksi sodanaikaista kranaatinheittimen ammusta. Ensimmäinen löytyi pihatöiden yhteydessä ja toisen löysi paikalle hälytetty puolustusvoimien raivausryhmä. Paikalta oli viety multaa useammalle pihalle, joten viranomaiset tarkistivat kaikkien multaa noutaneiden pihat. Poliisi ja puolustusvoimat eivät kommentoi, olivatko ammukset suutareita vai käyttämättömiä. YLE 25.5. Koulutusyhteistyö taas koskee Suomi etsii Baltiasta eväitä esikuntatoimintaan Joonas Lehtonen Mistä varusmiehen pitäisi saada alennusta? joitukseen kuuluu muutaman komppanian vahvuisten joukkojen toiminnallinen osio, johon Suomi ei kuitenkaan osallistu. – Osaston kalustoonkin kuuluu lähinnä tietokoneita sekä muuta esikuntatyöskentelyssä tarvittavaa materiaalia, Haapala kuvaa harjoituksen luonnetta. Baltiassa harjoittelee yhteensä noin 2 000 sotilasta Baltian maista, USA:sta, Puolasta, Isosta-Britanniasta, Norjasta, Suomesta se- kä Naton kansainvälisistä joukoista. Ruotsi on mukana tarkkailijana. Suomi ottaa osaa Saber Strikeen nyt ensimmäistä kertaa. Osallistuvalle joukolle se on vuoden ainoa kansainvälinen harjoitus. – Ulkomaille suunnataan seuraavan kerran ensi vuonna, Haapala vahvistaa. Rauma-luokan ohjusvene valmistui peruskorjauksesta Peruskorjauksen läpi käynyt ohjusvene Naantali on luovutettu merivoimille. Peruskorjauksella 1990-luvun alussa valmistuneiden alusten elinkaarta pidennettiin 2020-luvulle. Peruskorjauksessa uusittiin muun muassa merenkulkujärjestelmät ja taistelunjohtojärjestelmä, johon on nyt integroitu kaikki aluksessa olevat aseet ja sensorit. Loput Rauma-luokan ohjusveneet, Raahe, Porvoo ja Rauma, valmistuvat peruskorjauksesta kuluvan vuoden kevään ja syksyn aikana. Peruskorjaushanke alkoi syksyllä 2010 ja sen kokonaisrahoitus on noin 70 miljoonaa euroa. Urakan päätoimittajana on suomalainen Patria. Turun Sanomat 17.5. Toimittanut Olli Tuominen 6 YLENNYKSIÄ 4.6. ylennyksiä lyhyesti Ylennys ilahduttaa aina Kapteeni Ari Hörman Puolustusvoimien Lippujuhlan päivänä paljon uusia ylennyksiä. Kaksi uutta henkilöä kenraalikuntaan. Pääesikunnan logistiikkaosastolla puolustusvoimien ylieläinlääkärinä työskentelevä ympäristöterveyden dosentti Ari Hörman on ylennetty reservissä eläinlääkintäyliluutnantista kapteeniksi. – Olen erittäin positiivisesti yllättynyt, että ylennys osui kohdalleni. Suhtaudun siihen kiitollisuudella ja kunnioituksella, tuore kapteeni kommentoi. Hörman ei halua lähteä arvailemaan ylennyksen syitä. – Olen iloinen, jos olen osoittanut pätevyyteni hoitaa minulle kuuluvia tehtäviä palvelusurani aikana. Hörman vastaa tehtävässään puolustusvoimien ympäristöterveydenhuollon toimivuudesta. – Tehtävä on erittäin mielenkiintoinen ja monipuolinen ja on ilo työskennellä pätevien ja motivoituneiden asiantuntijoiden kanssa. Moona Veijola Lippujuhlan päivän ylennyksiä Everstiksi: everstiluutnantit Pasi Tapio Välimäki (PE), Markku Juhani Hutka (MAAVE), Petri Mathias Kosonen (MAAVE), Timo Juhani Mäki-Rautila (MAAVE), Ali Juhani Mättölä (MAAVE), Mikko Petri Mikael Punnala (ILMAVE) Kommodoriksi: komentaja Petri Kalevi Heilanen (MERIVE) Everstiluutnantiksi: majurit Marko Antti Ilari Hirsimäki (PE), Ilpo Ilmari Karvinen (PE), Jarkko Antero Karsikas (PE), Ari Tapio Lehmuslehti (PE),Ari Juhani Mure (PE),Tatu Eero Juhani Mikkola (MPKK), Juha Petri Ponto (MPKK), Kimmo Olavi Kinnunen (PVTK), Juha Pekka Kurki (PVTK), Jari Markus Riihimäki (PVTK), Riku Juhana Mikkonen (KARJPR), Juha-Matti Honkela (MAAVE), Lasse Olavi Raassina (RÄJK),Tino Pentti Tapani Puhakka (SMMPA), Jouni Aatos Kalliomäki (ILMVTK), Mika Erik Hakanen (ILMASK) Insinöörieverstiluutnantiksi: insinöörimajurit Timo Juhani Minkkinen (PE), Janne Mika Sakari Jokinen (PE), Esko Uuno Tapio Kaleva (MAAVMATL), Kari Matti Miettinen (ILMAVE), Juho Pekka Suhonen (ILMAVMATL) Komentajaksi: komentajakapteeni Karl Kristian Nikolai Isberg (ME- OTu Yliluutnantti reservissä Matti Keskinarkaus Lippujuhlan päivänä ylennetään perinteisesti myös aktiivisia reserviläisiä. Rovaniemeläinen Matti Keskinarkaus on nyt yliluutnantti reservissä. – Olen käynyt kertaamassa vuosittain neljänä viime vuotena, kun kutsu on tullut, hän kertoo. Aikanaan Urheilukoulussa palvellut Keskinarkaus tunnetaan nelinkertaisena hiihtosuunnistuksen maailmanmestarina. Taustasta on hyötyä kertausharjoituksissa. – Omat lajini ovat omiaan aselajissani, jossa kartat ja pitkät etenemiset ovat arkipäivää. Painottaisin myös huippu-urheilijan tinkimätöntä asennetta. Viimeiset harjoitukset ovat olleet mielenkiintoisia ja keskittyneet johtamiseen, joten kivahan se on komentopaikalla pyöriä enemmän rautaa rinnassa, Keskinarkaus naurahtaa. JLe Kuva: Lasse Perkkiö Puolustusvoimien lippujuhlan päivää vietettiin Raaseporissa perinteisesti 4. kesäkuuta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ylensi upseereita ja palkitsi ansiomerkein maanpuolustustyössä kunnostautuneita kansalaisia. Kenraalikunnan sisällä prikaatikenraali Kyösti Halonen ylennettiin kenraalimajuriksi ja prikaatikenraali VeliPekka Parkatti kenraalimajuriksi. Kenraalikuntaan nousivat prikaatikenraaliksi ylennetty Ilkka Korkiamäki ja lippueamiraaliksi ylennetty Juha Vauhkonen. Vauhkonen on aloittanut merivoimien esikuntapäällikkönä 12.1.2013. – Ylennys on aina ylennyksen saajalle erittäin tärkeä huomionosoitus. Tietysti olen iloinen. Ehkä tässä tapauksessa nyt erityisesti, kun nostetaan kenraalikuntaan, niin se on aivan erityinen huomionosoitus, Vauhkonen kiittelee. – Merivoimien esikuntapäällikön tehtävä on amiraalitason tehtävä, mutta ei se aina välttämättä tarkoita sitä, että siinä tehtävässä ylennetään, hän lisää. Esikuntapäällikkö johtaa Merivoimien Esikuntaa ja vastaa sen toiminnasta, suunnittelusta, kehittämisestä ja henkilöstöstä. Vauhkosen mukaan keskeisin tehtävä on tukea merivoimien komentajaa merivoimien johtamisessa ja toimia hänen sijaisenaan. – Luonnollisesti tulee myös johtaa ja valvoa merivoimien komentajan antamien käskyjen toteutumista, hän painottaa. Tuore lippueamiraali on toiminut aiemmin muun muassa merivoimien operatiivisella osastolla osastoesiupseerin tehtävissä, sotilasasiamiehenä Saksassa, Tsekeissä ja Slovakiassa sekä merivoimien operatiivisen osaston päällikkönä ja EU:n pohjoismaisen taisteluosaston apulaiskomentajana. Viimeisin tehtävä ennen nykyistä työtehtävää oli Uudenmaan Prikaatin komentajana. ruotuväki 11/2013 Insinööriyliluutnantti Tuomas Turto – Yksi keskeinen kriteeri tähän tehtävään on se, että on toiminut jossakin vaiheessa joukko-osaston komentajana, lippujuhlan päivänä kommodorista lippueamiraaliksi ylennetty Juha Vauhkonen kuvailee työtehtäväänsä. Hän on aloittanut vuoden alussa merivoimien esikuntapäällikkönä. RIVE) Lääkintäkomentajaksi: lääkintäkomentajakapteeni Mikko Vilho Tapani Lappi (SOTLK) Majuriksi: kapteenit Aku Pekka Antikainen (PE), Tomi Mikael Juopperi (KAIPR), Mika Väinö Hannukkala (KARPR), Marko Sakari Kaisto (KARPR), Kurt Makkonen (MAASK), Kalle Matti Johannes Leinonen (PORPR),Ari Johannes Keski-Rauska (PSPR), Tero Tapio Antero Mikkonen (PSPR), Pasi Kalervo Kallioniemi (RUK), Jari Matti Koskinen (ILMASK),Ville Ilari Rosenlund (ILMAVE), Jani Juhani Åkerman (ILMAVE), Timo Juhani Heinäaho (KARLSTO),Aki Petteri Väisänen (KARLSTO), Mika Petteri Koskinen (LENTOSK), kapteeni Timo Toivo Antero Waris (KARPR) Insinöörimajuriksi: insinöörikapteenit Heikki Juhani Kasila (PVJOHTJK), Juha Petri Rudolf Peltonen (PVJOHTJK), Jouko Kari Vankka (MPKK), Kari Martti Veikko Immonen (MAAVE),Timo Tuomo Reili (ILMAVE), Pekka Matias Lindström (ILMAVTK) Lääkintämajuriksi: lääkintäkapteeni Kari Matti Juhani Jaakkola (SOTLK) Komentajakapteeniksi: kapteeniluutnantit Miikka Kristian Kaarnakoski (ISSIE), Sami Kalervo Pursiainen (SLMPA) Insinöörikomentajakapteeniksi: insinöörikapteeniluutnantit Simo Juhani Uusikartano (LSHR), Juha Olavi Reivolahti (MERIVMATL) Lääkintäkomentajakapteeniksi: lääkintäkapteeniluutnantti Petri Veli Johannes Kangaspunta (SOTLK) Kapteeniksi: yliluutnantit Janne Johannes Kastepohja (PE), Joonas Ville Lehtonen (PE), Otto Mikko Moilanen (PE), Mikko Sebastian Streng (MPKK),Antti Risto Matias Vasara (MPKK), Ville Juha Santeri Tolvanen (SOTLK), Tomi Sakari Aspholm (HÄMR), Lauri Tapani Kohva (HÄMR), Juha-Matti Ilmari Hirvonsalo (KAARTJR), Lauri Kalle Antero Keinänen (KAART- JR), Pasi Samuel Lepistö (KAARTJR), Toni Pauli Kristian Puranen (KAARTJR), Juho Aleksi Suvanto (KAARTJR), Jussi Ilmari Tapio (KAARTJR), Antti Aleksi Alatalo (KAIPR), Tommi Tapio Huttunen (KAIPR), Topi Aleksi Härkönen (KAIPR), Kimmo Sakari Kaipainen (KAIPR), Mikko Olavi Kervinen (KAIPR), Mika Johannes Nimell (KAIPR), Salla Riikka Riikonen (KAIPR), Johanna Irmeli Tervakangas (KAIPR), Jani Ilari Karinen (KARPR), Anne Maria Helena Kohonen (KARPR), Tuukka Juha Armas Palonen (KARPR), Kalle Matias Raninen (KARPR), Sanni Pauliina Simola (KARPR), Petri Mikko Mikael Syrjäläinen (KARPR), Jaakko Juhani Tuomi (KARPR),Toni Kristian Hautaniemi (LAPITR), Lauri Urho Topias Isoaho (MAASK), Jussi Sakari Pajunen (MAASK), Petri Aleksi Pesonen (MAASK), Markku Antero Saarelainen (MAASK), Karri Aapo Kinisjärvi (PIONR), Juha Petteri Niemi (PIONR), Anna Maria Puolakka (PIONR), Juha-Matti Kulppi (PKARPR), Tuomas Ilari Mustonen (PKARPR),Aki Mikko Matias Hugg (PORPR), Sippo Sakari Juures (PORPR), Janne Antero Kivelä (PORPR), Ville-Matti Johannes Koski (PORPR), Matti Samuli Kulmanen (PORPR), Lauri Olli Mukka (PORPR), Antti Tuomas Parviainen (PORPR), Toivo Samuli Pollock (PORPR), Antti Tapio Suikkari (PORPR), Juho Tapio Talvitie (PORPR), Seppo Kalevi Tolppi (PORPR), Jussi-Matti Tapio Kontio (PSPR), Juha Viktor Kukkola (PSPR), Niko Aleksanteri Pekkala (PSPR), Jari-Pekka Pelo (PSPR), Marko Juhani Ruuskanen (PSPR), Tony Marko Mikael Saarinen (PSPR), Karri Petteri Sahla (PSPR), Teemu Sakari Tuusa (PSPR), Mikael August Wahl (PSPR), Jaakko Matias Rahnasto (RUK), Juho Nikolai Malinen (RUK), Veli Markus Viinikka (RUK), Mikko Juhani Voutilainen (RUK), Eero Olavi Lehtonen (TYKPR), Harri-Antero Lähde (TYKPR), Tommi Artturi Myyryläinen (TYKPR), Matti Olavi Rantanen (TYKPR), Jyrki Heikki Vehkamäki (TYKPR), Kristian Olavi Virta (TYKPR), Timo Tapio Korpimäki (UTJR), Janne Mikael Lampinen (UTJR), Esa Vihtori Norokorpi (UTJR), Janne Henrik Haapanen (VIESTIR), Jussi Matias Kitinoja (VIESTIR), Mika Henrik Kuikka (UUDPR), Risto Mikael Jäntti (ILMASK), Laura Annukka Kaalikoski (ILMASK), Heikki Sakari Nousiainen (ILMASK), Jarkko Tapio Tahvanainen (ILMASK), Antti Sakar Juntunen (KARLSTO), Karri Lars Eino Karma (KARLSTO), Juha Pekka Ensio Nikonen (KARSLTO), Jukka Vesa Johannes Sorsa (KARLSTO), Antti Hermanni Haataja (LAPLSTO), Tony Mikael Hietanen (LAPLSTO), Janne Kalle Oskari Leppänen (LAPLSTO), Timo Tapani Osmala (LAPLSTO), Lasse Olaus Oskari Konttinen (LENTOSK), Juha Kalevi Matias Saarimaa (LENTOSK), Arttu Ilmari Säteri (LENTOSK), Janne Antti Isoaho (SKLSTO), Mikko Juhani Kankaisto (SKLSTO), Saku Hemminki Lipsonen (SKLSTO), Tuomas Santtu Tapani Markkinen (SKLSTO), Toni Emil Tapani Vanhatalo (SKLSTO), Aku Kyösti Puumalainen (MPKK), Tuomo Mika Juhani Koivukangas (PE), Olli-Pekka Artturi Rajamäki (PE), Mauri Tapio Rääpysjärvi (PE), Timo Pekka Virtanen (PE), Heikki Veli Tonteri (ISSIE), Tauno Henry Mikael Huhtamella (JPR), Marko Patrik Horneman (KAIPR), Markku Niilo Kauppi (LAPITR), Timo Eero Juhani Kiiski (LSHR), Marko Olavi Haapiainen (MAAVE), Petri Juhani Korpinen (PORPR), Jukka Tapani Markki (PORPR), Pertti Aukusti Sarajärvi (PSHR), Juha Seppo Ilmari Skinnari (RUK), Mauri Juha-Erik Harjunen (RÄJK), Jarmo Tapani Poutala (TYKPR), Heikki Olavi Kivikko (VIESTIR), Sami Tapio Juhani Niemelä (MERISK), Petri Jari Tapani Hirvonen (IL- Kersantti Tuomas Turton sotilasarvoon tulee hurja hyppäys, kun hän ylenee kersantista insinööriyliluutnantiksi. Hurjan hyppäyksen mahdollisti Turton suorittama puolustusvoimien henkilökunnalleen järjestämä sotilasjohtamisen kurssi. – Kurssin suorittaminen oikeuttaa ylennyksen niille, jotka ovat suorittaneet vain aliupseerikoulun ennen erikoisupseerin virkaan pääsyä, Turto kertoo. Johtamisjärjestelmä-alan tehtäviin Turto on hankkinut osaamisen siviilipuolen tehtävien kautta. Puolitoista vuotta Viestirykmentissä palvellut Turto kertoo ylennyksen tuntuvan mukavalta, vaikka sotilasarvon nousu ei aiheuta muutoksia normaalissa päivätyössä. – Nyt tulee vain tehtävään liittyvä oikea sotilasarvo, Turto toteaa. OPi Kapteeni Anne Kohonen Tänä vuonna kapteenin arvon saavuttaa ennätysmäärä puolustusvoimissa palvelussuhteessa olevia naisia: seitsemän kappaletta. Lisäksi kapteeniluutnanteiksi yleni kaksi naista. Yksi tuoreista kapteeneista on viestialiupseerikurssin kurssin johtajana Karjalan Prikaatissa työskentelevä yliluutnantti Anne Kohonen. – Suoritin sotatieteiden maisterin tutkinnon vuosina 2009–2011, joten oli tiedossa, että kahden vuoden päästä on edessä ylennys, Kohonen kommentoi ylennysuutista. Ylennys ei tule vaikuttamaan tuoreen kapteenin tehtäviin. – Koen, että olen saavuttanut yhden palkin uralla, vaihtelevaa työtään arvostava Kohonen sanoo. ETa MASK), Ossi Petteri Törmänen (ILMASK), Kari Juhani Outila (LAPLSTO), Erkki Johannes Tuomela (LENTOSK), Jari Juhani Vainio (SKLSTO) Insinöörikapteeniksi: insinööriyliluutnantit Tomi Tapio Löytynoja (PE), Maiju Hannele Torvinen (MAAVMATL), Jukka Tapani Räisänen (KAIPR), Jukka Olavi Penttinen (KARPR), Seppo Tapio Pykäläinen (KARPR), Pekka Juhani Tiirikainen (KARPR), Jani Tapani Muikku (PSPR), Sami Tommi Juhani Jokinen (RUK), Veli-Pekka Kantola (VIESTIR), Kalle Valtteri Vaaraniemi (ILMAVMATL), Kalle Sakari Rintala (SKLSTO) Musiikkikapteeniksi: musiikkiyliluutnantti Jarkko Kalevi Aaltonen (HÄMR) Kapteeniluutnantiksi: yliluutnantit Teemu Pekka Halme (SLMPA), Tuomas Vilhelm Hellsten (SLMPA), Petri Tapio Lehtinen (SLMPA), Jimi Nestori Lipponen (SLMPA), Moritz Oranen (SLMPA), Eino Pereläinen (SLMPA), Jussi Olavi Saarijärvi (SLMPA), Maarit Hannele Sapman (SLMPA), Arto Juhani Vesanen (SLMPA), Tuukka Pekka Lehtinen (SMMPA), Harri Lasse Sakari Mykkänen (SMMPA), Juho Roobert Ronumäki (SMMPA), Timo Eerikki Turtola (SMMPA), Sampo Tuomas Sipari (UUDPR), Marko Petteri Heinä (MERIVMATL), Petri Juhani Vehmanen (SLMPA), Mikko Valtteri Aspblom (SLMPA) Insinöörikapteeniluutnantiksi: insinööriyliluutnantit Erik Kai Daniel Kalliolevo (MERIVE), Jani-Pekka KArtano (MERIVE), Jussi Eemeli Poikonen (MERIVMATL), Semi Mikael Sorvari (SLMPA), Sari Susanna Mäki (SLMPA) Teknikkokapteeniksi: teknikkoyliluutnantit Jouni Kaarlo Könnömäki (ESHR), Pasi Tapio Mikkola (JPR), Jari Petteri Hynninen (ILMASK) Teknikkokapteeniluutnantiksi: teknikkoyliluutnantit Lasse Asseri Jokinen (MERISK), Jouni Kalevi Ståhlberg (SMMPA) 7 reportaasi ruotuväki 11/2013 Kuvat: Combat Camera Vierulan risteyssiltaa hajotetaan pienempiin osiin purkuräjäytyksen jälkeen. Silta räjähtää ammattisotilaiden käsissä Reserviupseerikoulun henkilökunta pääsi tositoimiin. Silta tuhottiin kahdessa päivässä työn tilaajan ehdoilla, mutta sodassa sama tapahtuisi puolessa päivässä. Moona Veijola Kaarramme hiekkatien risteykseen, ja siellä meidät ohjaa tien sivuun huomioliiviin pukeutunut yliluutnantti. Risteyksessä on kyltti, jossa varoitellaan rakennustyömaasta ja kartta, johon on merkitty työmaan kiertoreitti. Kauempana kuuluu matalaa jyminää. Olemme Vierulan risteyssillan purkuräjäytyksen työmaalla, ja tällä kertaa työn hoitaa rakennusfirman sijasta Reserviupseerikoulun henkilökunta. Varusmiesten ottamista mukaan harjoitukseen harkittiin, mutta työn kiireellisyys rajoitti työntekijät henkilökuntaan. – Jos olisimme saaneet pitää tätä moottoritietä kiinni viikon, niin sitten ehkä varusmiehet olisivat voineet olla mukana, räjäytystyön johtaja, yliluutnantti Timo Nikola perustelee päätöstä. Räjäytettävä silta on Haminan lähellä, valtatie seitsemän yläpuolella. Suomen liikennöidyimmän tien katkaiseminen viikoksi ei tosiaan olisi aivan läpihuutojuttu. Lyhyemmäksikin ajaksi katkaistaessa purkuräjäytys on pioneereille harvinainen työ. – Tavallisesti sillat puretaan nykyään koneilla, Nikola taustoittaa. Paperityöt kestivät, itse työ sujuu vauhdilla Laitamme päälle huomioliivin, työmaakypärän, kuulosuojaimet ja suojalasit. Sillalle päästyämme työ on täydessä vauhdissa – itse asiassa se on aloitettu jo aiempana päi- vänä. Reikiä dynamiitille on porattu koko eilispäivä, ja poraus jatkuu yhä. – Työmaan suunnittelu alkoi kuitenkin jo viime keväänä paperitöiden osalta yhteistyössä työyhteenliittymä Haminan kehän kanssa, Nikola kertoo projektin kulusta. Yhteisten palaverien jälkeen laadittiin sopimusteksti puolustusvoimien ja työyhteenliittymän välille. Ylipäätään paperityöt, kuten viranomaisilmoitukset ja turvallisuussuunnitelmat veivät Nikolan mukaan eniten aikaa. – Kun varsinainen työ käynnistettiin työvälineiden kokoonkeräämiseen ja muihin valmisteluihin meni noin puoli viikkoa, hän lisää. Aiemmalla viikolla Nikola on räjäytyssuunnitelmansa mukaisesti merkinnyt reikien paikat siltaan. Räjäytysviikolla pidettiin työhön perehdyttäminen työyhteenliittymä Haminan kehän toimistolla, jotta työhön sitoutunut henkilöstö sai luvan työskennellä työmaa-alueella. – Homma etenee nyt siten, että kun saadaan suunnitelman mukaiset reiät kairattua betoniin ja liikenne poikki moottoritieltä, ruvetaan panostamaan, Nikola kuvailee. Työn tilaaja on halunnut, että siltaa ei räjäytetä palasiksi, vaan sillan kansi romahdutetaan tielle levyksi. Sen jälkeen sitä aletaan murskata koneilla pienempiin osiin. Vierulan risteyssilta lepää maatukien ja kolmen tukevan välituen varassa, ja räjäytystyö on suunniteltu niin, että maatuet räjäytetään päistä ja välituet sillan alta, alkaen keskeltä siltaa. ”Työn tilaaja on halunnut, että siltaa ei räjäytetä palasiksi, vaan sillan kansi romahdutetaan tielle levyksi.” hankalaksi kasaksi. Kauanko siinä kestäisi? – Puolisen päivää. Silloin noissa taloissa ei olisi ikkunoita, eikä seinät kohdallaan, Nikola kuittaa viitaten sadanviidenkymmenen metrin päässä sijaitseviin omakotitaloihin. Komea, kumea jymähdys opettelu purkutehtävissä. – Pekassa on kaksi porausyksikköä. Meillä oli myös kaksi muuta porakonetta, yliluutnantti VesaPekka Lehtomäki kertoo. Kun reiät on panostettu vajaalla sadalla kilolla dynamiittia ja muovailtavaa PENO:a, tukipylväiden ympärille kääritään raskasta autonrenkaista koottua peitettä, jolla estetään betonimurskan heitot vaara-alueen ulkopuolelle. Peitteitä nostetaan myös roikkumaan sillan kaiteista tukipylväiden kohdalta. Sillan alle levitetään paksu kerros soraa, jonka päälle sillan kannen on hyvä rojahtaa. Soraa levitettäessä paikalle saapuu muitakin uteliaita katselemaan työtä, ja muutaman sadan metrin päässä sijaitsevalle kävelysillalle kerääntyy ihmisiä odottamaan räjähdystä. Ennen pitkää meidät käsketään kauemmas, vaara-alueen ulkopuolelle. Alkaa lasku kymmenestä alaspäin: se kuuluu särisevänä erään sotilaan radiopuhelimesta. Laskun loputtua kuulua komea jymähdys, joka saa säpsähtämään kuulosuojaintenkin läpi. Erikoistehostemaista tulipalloa ei synny, vain suuri pölypilvi, joka peittää alleen koko sillan. Kun pilvi laskeutuu, silta makaa maassa. – Sehän meni harmillisesti juuri niin kuin pitikin, Nikola naurahtaa. Sillan varsinaiseen räjäytystyöhön kuluu kaksi päivää. Tositilanteessa silta olisi hajotettu esteeksi vihollisjoukoille, mahdollisimman Poraaminen ja panostaminen ovat molemmat työläitä vaiheita. Reikiä on tehty yhteensä noin kuutisenkymmentä, puolet niistä PEKKA-pioneeriajoneuvolla. Yksi räjäytysharjoituksen tavoitteista olikin pioneeriajoneuvon käytön Räjäytystyön johtaja, reserviupseerikoulun pioneerikomppaniassa palveleva yliluutnantti Timo Nikola suunnitteli ja johti räjäytystyön. Reserviupseerikoulun henkilökunta porasi noin kuusikymmentä reikää räjähteille. 8 KIELLETYT ASEET ruotuväki 11/2013 Kiellettyjä aseita Teksti: Otso Pohjalainen Taitto ja kuva: Joonas Kyöstilä Sodan etiikka on vaatinut rajoittamaan monien vaarallisten, tuhovoimaisten ja hallitsemattomien aseiden käyttöä. T oista vuotta käynnissä olevan Syyrian sisällissodan suurimpiin kysymyksiin kuuluu, mitä tapahtuu hallituksen valvonnassa olleille kemiallisille aseille. Maaliskuun lopulla Syyrian hallitus ilmoitti kapinallisten käyttäneen kemiallisia aseita Aleppoon tehdyssä ohjusiskussa, joka tappoi 26 ihmistä. Vastauksena YK ilmoitti aloittavansa tutkinnan mahdollisesta rikoksesta ihmisyyttä vastaan. Vain hieman aiemmin Pohjois-Korea ilmoitti tehneensä onnistuneen ydinkokeen ja uhkaili iskevänsä ohjuksillaan Yhdysvaltoja vastaan. Uutiset ovat osoitus siitä, että vaarallisten, kansainvälisillä sopimuksilla kiellettyjen ja rajoitettujen CBRN-aseiden (Chemical, Biological, Radiological, and Nuclear) käyttö on yhä taistelukenttien uhka. Miten voidaan neutraloida vaara tällaisten aseiden käytöstä? - Ylipäätään niiden käyttöä rajoitetaan kaikilla sodan oikeussäännöillä ja kansainvälisillä sopimuksilla, kertoo kapteeni Ville Halonen, suojelun erikoisosaston johtaja Pioneerirykmentin Pioneeri- ja suojelukoulusta. Tarve säännellä vaarallisen aseistuksen kehitystä, tuottamista, varastointia, käyttöä ja leviämistä on tuonut maailmaan monenlaisia sopimuksia koskien kemiallisia ja biologisia aseita, ydin- ja laseraseita sekä jalkaväkimiinoja. Kaapparilaivoja ja sinappikaasua Poikkeuksellisen vaarallista aseistusta on tosin rajoitettu jo aiemmin. Keskiajalla katolinen kirkko saattoi antaa hengellisiä rangaistuksia julmuuksien hillitsemiseksi kaapparilaivojen kieltäminen vuonna 1856 ja sirpaloituvien, räjähtävien ja polttavien ammusten käytön kielto käsiaseissa vuonna 1888. Kemialliset ja biologiset aseet toimivat siten, että aine levitetään ympäristöön, jolloin kohde altistuu esimerkiksi hengitysilman kautta. Oiva esimerkki kemiallisista aseista on sinappikaasu, jota todennäköisesti käytettiin ensimmäistä kertaa Ypresin taistelussa vuonna 1917. Saksalaisten joukkojen ampuma ”keltaristikaasu” poltti brittien ja ranskalaisten sotilaiden ihoa ja tuhosi limakalvoja. Tällaisten kaasuaseiden haitallisuus omia joukkoja kohtaan tosin havaittiin saman tien – vaikkapa vain tuulen kääntyessä. Kuuluisin Ypresissä käytetyn sinappikaasun uhreista lienee itävaltalainen korpraali Adolf Hitler, joka väliaikaisesti sokeutui brittien ja ranskalaisten hyökkäyksessä. Kemiallisia aseita ovat myös hermomyrkkyjä levittävät organofosfaatit sekä kyynelkaasu, joka on tuttu myös varusmiesten suojelukoulutuksesta. Terrori-isku pernarutolla Biologisella sodankäynnillä on pidempi historia. Jo muinaiset assyrialaiset kävivät sotaa myrkyttämällä vihollisen kaivoja, ja keskiajalla ruttoon kuolleiden ruumiita ammuttiin katapulteilla viholliskaupunkeihin. Nykypäivän biologisista aseista tunnetuimpia ovat toksiinit ja mikrobit, joihin kuuluu vaikkapa pernarutto. Sitä aiheuttaa Bacillus anthracis –bakteeri, joka tappoi viisi ihmistä terrori-iskuissa Yhdysvaltain postin kautta kulkeneiden kirjeiden välityksellä. Hankalina säilyttää ja käyttää biologisten aseiden säilyttämisestä on kuitenkin Nykypäivän biologisista aseista tunnetuimpia ovat toksiinit ja mikrobit, joihin kuuluu vaikkapa pernarutto. taistelukentillä, ja esimerkiksi pelottavan tehokkaasta varsijousesta tuli laiton vuonna 1139 – tosin vain kristittyjä vastaan käytettynä. Käynnissä olleilla ristiretkillä sillä sai yhä vapaasti niittää muslimien sotaväkeä. Keskiajan ja renessanssin ajattelijat edistivät sodankäynnin etiikkaa teoriassa, mutta todellista vastakaikua heidän ajatuksensa saivat vasta 1800-luvun puolivälissä, sotatekniikan kehittyessä yhä tappavammaksi. Ensimmäisiä todellisia saavutuksia oli yksityisten sotalaivojen eli Paavi Innocentius II kieltää varsijousen käytön kristittyjä vastaan 1139 luovuttu esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Venäjällä. Halosen mukaan kemiallisten aseiden käyttö kielletään kansainvälisillä sopimuksilla totaalisesti vain sodassa, kun esimerkiksi mellakantorjunnassa on lupa käyttää kyynelkaasua. Biologiset aseet sen sijaan ovat aina kiellettyjä. Aseet perustuvat samankaltaiseen toimintaideaan. - CBRN-aseet koostuvat maaliinsaattamisjärjestelmästä ja Pariisin konferenssi kieltää kaapparilaivojen käytön 1856 Pietarin sopimus kieltää sirpaloituvien, räjähtävien ja polttavien ammusten käytön käsiaseissa 1888 Pehmeäkärkisten Dum-dum-luotien kielto 1899 Geneven sopimus kieltää kemiallisen ja biologisen sodankäynnin 1925 9 KIELLETYT ASEET ruotuväki 11/2013 hyötykuormasta. Hyötykuorma on esimerkiksi kemiallinen taisteluaine, ja järjestelmänä toimii kranaatti, ohjus tai vaikka lentokone, jolla hyötykuorma viedään kohteeseen ja levitetään. Biologisissa aseissa hyötykuorma on taudinaiheuttaja ja ydinaseissa ydinräjähde. Vuoden 1970 ydinsulkusopimuksella onnistuttiin osittain rajoittamaan ydinaseiden leviämistä olemassa olevien ydinasevaltojen ulkopuolelle. Sopimuksen myötä Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA pystyy ulottamaan tarkastuksensa ja valvonnan kaikkiin allekirjoittajamaihin. Kylmän sodan supervaltojen myöhemmillä sopimusjärjestelyillä karsittiin massiiviseksi paisunutta ydinasearsenaalia. Varsinaisia ydinasevaltoja on tällä hetkellä seitsemän. Agent Orange tuhosi Vietnamia Modernien biologisten aseiden käyttö päättyi jo ennen kuin varsinaisesti alkoikaan, mutta kemiallisia aseita on hyödynnetty esimerkiksi Iranin ja Irakin välisessä sodassa, jota käytiin vuosina 1980-1988. - Silloin käytettiin hermo- ja sinappikaasuja siviili- ja sotilaskohteita vastaan, Halonen sanoo. Myös Yhdysvallat käytti Agent Orange –kasvimyrkkyä kemiallisena aseena Vietnamin sodassa vuosina 1962-1970. Myrkyn aiheuttamat terveysongelmat ja kehityshäiriöt ovat vaivanneet sekä sotaan osallistuneita yhdysvaltalaisia että paikallista väestöä tähän päivään saakka. Suomessa sallitaan rypäleaseet Suomessa julkista keskustelua herättäneellä Ottawan sopimuksella on kielletty myös henkilömiinojen ja Oslon sopimuksella rypäleaseiden käyttö. Henkilömiinat kieltävä sopimus koskee passiivisia, maastossa kosketuksesta räjähtäviä miinoja, kun taas rypäleaseet koostuvat niin sanotusta kasettipommista, joka avautuessaan kylvää pienempiä tytärpommeja ympäristöön. Suomi on ratifioinut Ottawan sopimuksen, joka astui maassamme voimaan viime - Kylmän sodan aikana syntyi termi kauhun tasapaino. Se tarkoittaa sitä, että näiden aseiden arvioitiin aiheuttavan tuhoa myös omille. vuonna. Sopimus velvoittaa Suomen hävittämään jalkaväkimiinavarastonsa vuoteen 2016 mennessä. Oslon sopimusta Suomi ei ole toistaiseksi allekirjoittanut. Monet varastoivat yhä kemiallisia aseita, joskin Pariisin sopimus on velvoittanut Halosen mukaan hävittämään nämä varastot. - On huomattava, että Syyria ei ole tätä sopimusta ratifioinut. Kemiallisten aseiden käytön kieltävässä sopimuksessa on mukana 188 valtiota ja biologisten aseiden kiellon piirissä noin 170. Halosen mukaan YK:lla on oikeus aloittaa tutkinta aserajoituksia koskevien sopimusten toteutumisesta. Joukkojen toimintakyky säilyy Suomessa kaikki puolustusvoimien joukot koulutetaan toimimaan kemiallisten, biologisten ja radioaktiivisten aseiden vaikutuspiirissä. - Koulutetaan suojautumaan ja jatkamaan tehtävää. Se tekee esimerkiksi kemiallisista aseista varsin tehottomia. Tärkein sodan ajan keino ehkäistä näitä aseita on tehdä ne turhiksi. Pioneerirykmentti kouluttaa sodan ajan suojelujoukkoja kaikille puolustushaaroille. Suojelujoukkojen tehtävänä on esimerkiksi suorittaa tiedustelua ja joukkojen puhdistusta. - Tavoitteena on joukkojen toiminnan jatkuminen aseiden käytöstä huolimatta. Pioneerirykmentti ylläpitää myös Suojelun erikoisosastoa, jota voi käyttää vaikkapa kansainvälisessä kriisinhallinnassa. - Toistaiseksi käyttöä ei ole ollut. Olemme olleet osa EU:n taisteluosastoa vuonna 2008 sekä osana Naton nopean toiminnan joukkojen (NRF) reservijoukkopoolia vuonna 2012. Ydinaseet ja kauhun tasapaino Kylmän sodan aikainen vauhdikas ydinasevarustelu toi tarpeen ehkäistä erityisesti fissioon perustuvien ydinaseiden leviämistä. - Ne ovat joukkotuhoaseita, joilla on laajat, ennakoimattomat ja tuhovoimaltaan tavanomaisia aseita suuremmat vaikutukset. Radioaktiiviset aineet säilyvät luonnossa pitkään, Halonen sanoo. Ydinaseita on käytetty vain kahdesti: Hiroshiman ja Nagasakin pommituksissa vuonna 1945, mutta kylmän sodan kiihtyessä sekä itä- että länsiblokin ydinaseet olisivat kyenneet tuhoamaan maailman moninkertaisesti. - Kylmän sodan aikana syntyi termi kauhun tasapaino. Se tarkoittaa sitä, että näiden aseiden arvioitiin aiheuttavan tuhoa myös omille. Lähteet: Haastattelu Ydinsulkusopimus 1970 Bioasekonventiolla pyritään estämään bioaseiden käyttö ennalta 1972 David ym: Sota, Helsinki 2010 www.formin.fi Aalto ym: Sotatekniikan kehitys tekniikan aloittain, Jyväskylä 1993 www.wikipedia.org Suomen Punainen Risti www.yle.fi Yleissopimus tiettyjen sellaisten tavanomaisten aseiden käytön kielloista ja rajoituksista, joiden voidaan katsoa aiheuttavan tarpeettoman vakavia vammoja tai olevan vaikutuksiltaan umpimähkäisiä 1980 Pariisin sopimus, kemiallisten aseiden kieltosopimus 1993 Ottawan sopimus astuu Suomessa voimaan 2012 10 ruotuväki 11/2013 Puolustusvoimissa palvelevat kenraalit 1.7.2013 Kenraali ARI PUHELOINEN Puolustusvoimain komentaja Pääesikunta Vara-amiraali JUHA RANNIKKO Pääesikunnan päällikkö Kenraalimajuri SAKARI HONKAMAA Pv:n henkilöstöpäällikkö Kenraaliluutnantti MIKA PELTONEN Pv:n operaatiopäällikkö Kenraaliluutnantti JARMO LINDBERG Pv:n sotatalouspäällikkö Prikaatikenraali JUKKA OJALA Komentopäällikkö Prikaatikenraali HARRI OHRA-AHO Tiedustelupäällikkö Prikaatikenraali JORMA ALA-SANKILA Valmiuspäällikkö Prikaatikenraali TIMO ROTONEN Logistiikkapäällikkö Kontra-amiraali KARI TAKANEN Suunnittelupäällikkö Prikaatikenraali ILKKA KORKIAMÄKI Johtamisjärjestelmäpäällikkö Kenttäpiispa PEKKA SÄRKIÖ Lääkintäprikaatikenraali SIMO SIITONEN Pv:n ylilääkäri Kenraalimajuri SEPPO TOIVONEN Erityistehtävä Insinööriprikaatikenraali VELI-PEKKA VALTONEN Sotavarustepäällikkö Maanpuolustuskorkeakoulu Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat Lippueamiraali VEIJO TAIPALUS Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori Kenraaliluutnantti RAIMO JYVÄSJÄRVI Maavoimien komentaja Kontra-amiraali VELI-JUKKA PENNALA Merivoimien komentaja Kenraalimajuri LAURI PURANEN Ilmavoimien komentaja Lippueamiraali JUHA VAUHKONEN Merivoimien esikuntapäällikkö Prikaatikenraali KARI SALMI Ilmavoimien esikuntapäällikkö Kansainväliset tehtävät Kenraalimajuri MARKKU NIKKILÄ Sotilasedustaja EU:ssa ja NATO:ssa Kenraalimajuri JUHA-PEKKA LIIKOLA Maavoimien esikuntapäällikkö Prikaatikenraali PETRI HULKKO Maavoimien operaatiopäällikkö Kenraalimajuri KYÖSTI HALONEN Maavoimien materiaalilaitoksen johtaja Kenraalimajuri VELI-PEKKA PARKATTI Itä-Suomen sotilasläänin komentaja Kenraalimajuri PERTTI SALMINEN Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja Kenraalimajuri JUKKA HAAKSIALA Pohjois-Suomen sotilasläänin komentaja Prikaatikenraali PERTTI LAATIKAINEN Etelä-Suomen sotilasläänin komentaja Prikaatikenraali TIMO KIVINEN Karjalan Prikaatin komentaja 11 KENTÄLLÄ ruotuväki 11/2013 palveluksessa Muissa tehtävissä palvelevat kenraalit Puolustusministeriö Kenraaliluutnantti ARTO RÄTY Puolustusministeriön kansliapäällikkö (virkavapaalla kenraalin virasta) Prikaatikenraali ESA PULKKINEN Puolustuspoliittisen osaston päällikkö (virkavapaalla kenraalin virasta) 50401(:6;03(:(9=6 Valtteri Aine, upseerikokelas Prikaatikenraali EERO PÖYTSIÄ Kansallisen puolustuspolitiikan yksikkö ;604,52<=( Oppilaskuntakokelas 02f 22 (:<057(022( 7(3=,3<:7(022( Reserviupseerikoulu, Hamina 6\S\ 26<3<;<: Valtiotieteiden ylioppilas Rajavartiolaitos (Sisäasiainministeriö) Kenraaliluutnantti JAAKKO KAUKANEN Rajavartiolaitoksen päällikkö Kontra-amiraali MATTI MÖTTÖNEN Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Prikaatikenraali MIKKO KIRJAVAINEN Raja- ja meriosaston päällikkö Prikaatikenraali PASI KOSTAMOVAARA Henkilöstöosaston päällikkö Puheenjohtajuus oli sopiva haaste Prikaatikenraali ILKKA LAITINEN Euroopan rajaturvallisuusviraston pääjohtaja FRONTEX Olli Tuominen ruotuvaki 40 vuotta sitten Reikä seinässä toimii sotkuna lappu “Sotilaskoti”, koska entinen, oikea sotilaskoti paloi. Sotilaskodin yksin hoitava Helmi Heikkurinen on tyypillinen sotilaskotisisar: “Mitäs minä, kunhan pojat...” Ruokalan kylkiäisenä toimivalla sotilaskodilla on myös aukiolon suhteen omat rajoituksensa: kun keittiö tarjoaa 160:lle rankin tykkimiehelle päiväksi polttoainetta, sotilaskodin on luonnollisesti oltava kiinni. Rankin sääkomennuskunta – tykkimies Ruottu Hyvinkäältä, tykkimies Seppo Seppänen Kuo- piosta ja korpraali Otto Turpeinen Helsingistä – vakuuttaa kuitenin kilvan sotilaskodin iloja. –Sotku on sotku vaikka millaisissa oloissa. Miten täällä muuten esimerkiksi kotiväelle kuulumiset kertoisi, jos ei sotilaskodin puhelin pelaisi. Ja kyllä kahvikupponenkin maistuu, kun säätiedot on saatu matkaan joka kolmas tunti. Säämiehet ovat sinänsä saaneet järjestää olonsa. Pitkien päivystysvuorojen iloksi on omaa radiota, omaa matkatelevisiota... Kuva: Ruotuväki Sotilaskoti – vaikka vain luukku seinässä – on Varusmiehen Paras Tawara. Rankin linnakkeella Kotkan edustalla tykkimiehet ovat joutuneet nappaamaan kahvinsa ja munkkinsa jo kolme vuotta ruokalan seinässä olevasta luukusta. Silti kaikki ovat kilpaa tyytyväisiä. –Kyllä sotilaskoti on täällä ainoa ilo. Muuten olo linnakkeella olisi peräti köyhää, vakuuttaa Rankissa säämiehenä toimiva tykkimies Mattijuhani Ruottu. Rankin linnakkeen ruokalan seinässä seisoo kauniisti tekstattu Sotilaskotisisar Helmi Heikkurinen myöntää, että kunnon sotilaskodin puutteesta on hänellekin haittansa: pullat joudutaan tuomaan Kotkasta ja merimatkan aikana niistä haihtuu mukava lämpimäisen maku. eteenpain Meritaistelun tutkija haistelee tulevaa Reserviupseerikoulun oppilaskunnan puheenjohtajan pesti oli luonnollinen valinta oululaiselle upseerikokelas Valtteri Aineelle. Vuoden 2011 Suomen Lukiolaisten Liittoa puheenjohtajana luotsannut Aine kertoo, että tausta valtakunnallisen järjestön puheenjohtajana vaikutti halukkuuteen hakeutua myös oppilaskunnan puheenjohtajaksi. - Tuntui, että tämä olisi sellainen sopiva haaste, jonka pystyisin hoitamaan, hän toteaa. - Toimiminen valtakunnallisen järjestön puheenjohtajana antoi helpon mahdollisuuden antaa näytöt puheenjohtajan valitsevalle edustajistolle, Aine pohtii. Palvelukseen Aine astui Suomenlahden Meripuolustusalueella Upinniemessä heinäkuussa 2012. Aliupseerikurssin jälkeen hän pääsi reserviupseerikurssille kiväärilinjalle. Toimittuaan oppilaskunnan puheenjohtajana kurssin ajan, hän palasi tammikuun saapumiserän jalkaväkikouluttajaksi Upinniemeen uuden saapumiserän peruskoulutuskauden lopulla. Nyt Aine toimii kuntatehtävien ohella tulevien upseerikokelaiden kouluttajana Reserviupseerikoulun kärkikomppaniassa huoltolinjalla. Olli Pietiläinen Komentaja Pasi Lintuaho siirtyy sotatekniikan laitokselta Maanpuolustuskorkeakoululta vanhemmaksi tutkijaesiupseeriksi Merisotakoulun Meritaistelukeskukseen. jälkeen toimin Materiaaliosaston apulaisosastopäällikkönä ja Sotatekniikan laitoksella Maanpuolustuskorkeakoulun sotatalouden pääopettajana. Siirrosta Meritaistelukeskukseen on kulunut vasta vähän aikaa, joten kovin pitkälle meneviä tavoitteita en ole vielä osannut jatkon suhteen asettaa. Erityisesti NATO:n osaamiskeskukseen siirtyminen on vienyt alussa paljon aikaani. Vanhasta tehtävästä jään erityisesti kaipaamaan Maanpuolustuskorkeakoulun ja oman laitoksen henkilöstöä. Heidän parissa viisi vuotta vierähti todella nopeasti. Kuva: Henri Keränen Toimin uudessa tehtävässä vanhempana tutkijaesiupseerina ja johdan pinta- ja vedenalaiseen sodankäyntiin keskittyneitä tutkijaryhmiä. Toimin tehtävän ohella Suomen edustajana Saksassa yhdessä NATO:n osaamiskeskuksessa noin 16-18 viikkoa vuodessa. Meritaistelukeskuksen tehtävänä on merellisen taistelutilan mallintaminen ja merivoimien operatii- visen konseptin täytäntöönpanon tukeminen. Johdan työssä mahdollisten tulevien meritaistelualusten tutkimusta sekä taistelujärjestelmien mallinnusta. Tietoa käytetään Merivoimien suorityskyvyn kehittämisessä. Teknispainotteisen koulutuksen ja kokemukseni on ilmeisesti nähty olleen riittäviä tehtävään määrättäessä. Vahvuuksikseni koen kokemukseni suorituskykyjen suunnittelusta ja rakentamisesta, niin teoriassa kuin käytännössä. Esiupseeri- ja yleisesikuntaupseerikurssilta valmistumisen jälkeen siirryin työskentelemään Merivoimien esikuntaan. Tämän Oppilaskunta järjestää tapahtumat Komentaja Pasi Lintuaho pääsee Merisotakoululla hyödyntämään pitkää kokemustaan sotatekniikasta. Reserviupseerikoulun oppilaskunnan voi ajatella vastaavan varusmiesten edunvalvojana muissa varuskunnissa toimivia varusmiestoimikuntia, joskin oppilaskunnan toimenkuva on huomattavasti monipuolisempi. - Oppilaskuntaan hallitusvastuuseen haluavat hakevat tehtävään hakemuksella, minkä jälkeen edustajat valitsevat hallituksen, Aine selventää. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtajan lisäksi pääsihteeri ja 12 jaostovirkailijaa, joiden työtä puheenjohtaja koordinoi. - Puheenjohtajan tärkein tehtä- vä on seurata koko palettia ja varmistaa, että homma toimii, Aine alleviivaa. Reserviupseerikoulussa oppilaskunta järjestää kaikki kurssin yhteiset tapahtumat, jotka huipentuvat kurssin lopussa pidettävään kurssijuhlaan. - Oli hienoa päästä toteuttamaan tapahtumia isolle massalle, Aine kertaa. Käytännön työ puheenjohtajana oli Aineelle tuttua jo Suomen Lukiolaisten Liitosta, mutta oman säväyksensä tehtävään toi armeijaympäristö. Oppilaskunnan puheenjohtajalle lankeaa useita edustustehtäviä, haastatteluja ja puheita, joiden avulla pääsee kehittämään muun muassa omia esiintymistaitojaan. Tärkeä osa puheenjohtajuutta on luonnollisesti oppilaskunnan kokouksien johtaminen. Vaikka armeijan organisaatiossa toimiva oppilaskunta on ympäristönä ja organisaationa hyvin erilainen kuin Suomen Lukiolaisten Liitto, näkee Aine molempien johtamisessa yhteisiä piirteitä. - Yhteistä molemmille on tiivis oma porukka, jonka asiaa ajat, Aine pohdiskelee. Töitä riittää kurssin päätyttyäkin Kaikkien oppilaskuntakokelaiden työ ei suinkaan pääty samana päivänä, kun oma reserviupseerikurssi päättyy. Aineen tehtävänä on yhdessä upseerikokelas AnnaKaisa Salon kanssa pitää huoli uuden kurssin oppilaskuntalaisten perehdyttämisestä. - Neljä ensimmäistä viikkoa ohjaamme ja näytämme, miten homma täällä toimii, Aine tiivistää. Sen lisäksi he hoitavat oman kurssinsa viimeiset asiat, kuten kurssikirjojen lähettämiset kuntoon, jotta uusi oppilaskunta pääsee aloittamaan puhtaalta pöydältä. 12 kentällä ruotuväki 11/2013 Kartat ja maalit suoraan näytölle Sanomalaitteet jäävät museoon 30 vuoden jälkeen, tilalle tulee tablet-mallinen päätelaite. Varusmiesten mukaan uusi tulenjohdon pääte kaipaa kuitenkin vielä kehittelyä. Joona Haataja Laitteen näyttö on pieni, joten kosketuskynän käyttäminen vaatii tarkkuutta. Rytköstä huolestuttaa, miten helppokäyttöinen laite on talvella paksujen hanskojen kanssa. Kosketusnäytön rinnalla päätelaitteessa on myös fyysinen näppäimistö. Laitteessa on kaksi erillistä akkua, joten sitä ei tarvitse sammuttaa akunvaihdon ajaksi toisin kuin sanomalaitetta. Tietokoneella voi luonnollisesti tehdä paljon muutakin kuin pelkästään viestittää. Laite myös piirtää maalin, varmuusetäisyydet ja ampumaviivat suoraan kartalle sekä näyttää vihollisten sijainnin, tilannekuvan ja oman ryhmityksen. Komppanian päällikkö voi myös lähettää partiolle sähköposteja ja marssireittejä. Panasonic CF-U1 Toughbook Tulenjohtopartion viestimies, oppilas Olli Rytkönen käynnistää tablettia muistuttavan MATI-taistelujohtojärjestelmän päätelaitteen. Pieneen näyttöön ilmestyy Windowsin logo ja pian näkyviin tulee työpöytä, josta hän avaa kartta- ja tulenjohtosovelluksen. Pian tietokoneen GPS paikantaa partion sijainnin, minkä jälkeen epäsuoran tulen maalien sijainnit voidaan viestittää tykistölle, joka avaa tulen. Näin helposti toimii uudistetun taistelutavan mukana tuoma tablet-mallinen tietokone - ainakin teoriassa. Varusmiesten mukaan laitteessa on hyvät puolensa, mutta myös kehitettävää. Vielä viime vuonna tulenjohdossa viestitykseen käytettiin painavia ja vanhanaikaisia 80-luvun alussa valmistettuja sanomalaitteita. – Kyllähän se sanlaan verrattuna mietityttää, että kestääkö tuo. Sanlallahan olisi voinut vaikka lyödä jotakuta ja se olisi silti toiminut, kokelas Inka Kukkonen Kainuun Tykistörykmentistä miettii. • Kosketusnäyttö: 5,6 tuuman LCD • Käyttöjärjestelmä: Windows 7 Professional • Suoritin: Intel Atom Z530, 1.6 GHz • Akun kesto: Valmistajan mukaan jopa 9 tuntia • Paino: 1,06 kg • Keskusmuisti/RAM: 2GB DDR2 • Kovalevy: 64 GB • Sisältää muun muassa MATI-ohjelmiston (Maavoimien tietojärjestelmä) ja tulenjohtosovelluksen Mitäpä jos tekniikka pettää? Laite on jo varusmiesten käytössä Kuva: Joona Haataja Kainuun Prikaatissa uudet MATIpäätelaitteet tulivat varusmiesten käyttöön tämän vuoden alussa. – Toisaalta tuo painaa paljon vähemmän. Sen kanssa viestimies pysyy paljon paremmin perässä. Sitä on siinä mielessä mukavampi kantaa mukana. Ja sen kanssa saa olla miten tumpelo tahansa, sillä sen tulikomennon saa valmiiden syöttökenttien ansiosta väkisinkin oikein ja oikeaan järjestykseen, Kukkonen jatkaa. MATI-päätelaitteella tulenjohtajien työ helpottuu huomattavasti. Ohjelma piirtää tablet-mallisen laitteen kartalle esimerkiksi maalit ja oman sijainnin. huomio! Luutnantti Joonas Kauppisen mukaan tekniikan pettäminen tai akun loppuminen ei estä tulenjohtoa. Tykistön ja kranaatinheittimistön tulta tilaavat tulikomennot viestitetään tuolloin perinteisesti puheella ja radiolla. Tällöin maalit mitataan manuaalisesti tulenjohtotasolla, eli millimetripaperilla. MATI-päätelaitteet otetaan hiljalleen käyttöön kaikkialla maavoimissa, sillä sanomalaitteet ovat tulossa elinkaarensa päähän. Valmistajan mukaan laite on erittäin vahvistettu ja kestää pudottamisen 1,8 metrin korkeudesta. Lisäksi se on pölyn- ja vedenkestävä. Tuliasemissa eli tykeillä ja kranaatinheittimillä sanomalaitteiden tilalle tulee myös moderni läppäriä muistuttava päätelaite. verkossa Anna panoksesi verkkojournalismille Olli Pietiläinen Lähetä meille osoitteeseen kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Lopputyöstä hyötyä lukijoille Ruotuväen verkkokyselyn suunnitellut Mari Hienonen hyödyntää kyselyn tuloksia opinnäytetyössään, jonka hän tekee ammattikorkeakoulu Metropolian mediatuottajan koulutusohjelmaan. – Kyselyssä lähdetään tutkimaan, Kuva: Joonas Kyöstilä Kuva: Henri Keränen Alikersantti näyttää suunnan! Ruotuväen verkkopalveluiden kehittämiseen tähtäävä kysely on parhaillaan käynnissä verkossa. Tässä tehtävässä tarvitsemme teitä, hyvät lukijat. Osallistu ja auta tuomaan uutta virtaa Ruotuväen verkkotarjontaan. Kysely kestää 28.6. saakka. Vastaajille on luvassa palkintoina puolustusvoimiin liittyvää tavaraa, kuten kääntölapioita. Journalismi elää uusilla tavoilla: verkossa tarjottava sisältö on nykyaikaisen lehden elinehto. Jo nyt Ruotuväkeä voi seurata osoitteessa www.facebook.com/ruotuvaki. Ruotuväen päätoimittaja Mikko Ilkon mukaan Facebook uutena vuorovaikutteisena kanavana on toiminut sujuvasti. Samalla lehdessä laajennetaan ajattelua isompien sähköisten uudistusten pohdintaan. – Uutisten tuoreus verkossa tuo merkittävää lisäarvoa lehden lukijoille. Myös uutisvinkkien kautta lehden uutisointi pysyisi kiinnostavana ja lukijat saisivat vaikuttaa artikkeleihin, joita tehdään, Hienonen kertoo. Vastaamalla kyselyyn voit paitsi voittaa palkintoja, pääset lukijana rakentamaan sinua paremmin palvelevaa verkkotarjontaa. mitä verkkopalveluja käyttäjät kaipaavat lehden rinnalle ja kuinka olemassa olevia verkkopalveluja tulisi kehittää vastaamaan paremmin käyttäjien tarpeita. Halutaanko uutisia puolustusvoimista lukea bitteinä vai paperilla? Sen päättävät lukijat. – Myös monet eri lehtien printtilukijat ovat sitä mieltä, että ajat ovat muuttuneet. Ipad ja muut tabletit ovat niitä, joille sisältöä kehitetään. Toisaalta jotkut varmaan kysyvät, että aiotaanko painettu lehti kokonaan lopettaa, Hienonen arvuuttelee. Hän kuitenkin tyrmää ajatuksen paperilehden näivettymisestä saman tien. – Verkko ja painettu lehti voivat täydentää toisiaan, Hienonen summaa. Esimerkkinä vuorovaikutteisesta verkkotarjonnasta Hienonen mainitsee verkon monipuoliset keskustelumahdollisuudet ja esimerkiksi uutisten helpot jakamismahdollisuudet. Uutta toimittajakokemusta Verkko tarkoittaisi myös varusmiestoimittajille nopeampaa sykliä toimittajan työssä. Käytännön lehtityö verkkoa varten poikkeaa printistä. – Se toimisi kuitenkin muiden lehtien tapaan. Tämä auttaisi valmentamaan tulevaan toimitustyöhön, Ilkko veikkaa. Vaikka sisältöä käytetään Hienosen lopputyössä, lopulliset hyödyt kyselyn tuloksista kokevat lukijat. Ilkon mukaan lehti voi olla edelleen tukemassa puolustusvoimien strategisia tavoitteita ja viestintää, vaikka toimiikin itsenäisenä. – Palkkiona lukijalle on parempi, kiinnostavampi ja keskustelevampi verkkotarjonta, Ilkko päättää. Vastaa osoitteessa > www.bit.ly/tuunaaruotuvaki 13 vapaalla ruotuväki 11/2013 Kuvat: Sebastian Lindroos Kersantti Pavel Titovin mukaan telinevoimistelijalta vaaditaan pitkäjänteisyyttä. – Välillä on paikat jumissa ja ei tekisi mieli millään lähteä treeneihin, mutta se on vain pakko. Jos treenit jäävät välistä, alkaa yleensä kehitys laskea, hän perustelee. Telinesalin kasvatti Telinevoimistelu on rankkaa ja haastavaa, mutta juuri siksi se antaa paljon kersantti Pavel Titoville. Moona Veijola Temppuja, vauhtia, voimaa, notkeutta ja taitoa. Niin harrastustaan kuvailee jyväskyläläinen kersantti Pavel Titov. Ilmasotakoulussa viestilinjalla palvelevalle Titoville telinevoimistelu on kuitenkin paljon muutakin kuin harrastus: telinesalista löytyvät niin kaverit kuin toiveammattikin. Nuorten SM-kullan jo saavuttaneen Titovin tavoitteet ovat korkealla, mutta menneisyyttäkin on ehtinyt kertyä. Hän aloitti telinevoimistelun 14 vuotta sitten, 6vuotiaana. – Tykkäsin himassa tehdä kuperkeikkoja ja kärrynpyöriä, ja yksi porukoiden tuttu on vanha telinevoimistelija ja katsoi, että tällä pojalla olisi hyvät ominaisuudet telinevoimisteluun, että viekää sinne. Sitten näin tehtiin, Titov kertoo harrastuksensa alkutaipaleesta. Venäjällä kuria, Suomessa karkkia Samalla tekemisen meiningillä, jolla Titov aloitti telinevoimistelun, hän on sitä myös jatkanut. 10-vuotiaana Venäjältä Suomeen muuttanut kersantti ehti oppia venäläiseen kuriin, ja siltä pohjalta on ollut hyvä jatkaa myös Suomessa, vaikka treenikulttuuri onkin varsin erilainen. – Siellä meillä oli ihan kunnon kuri, mentiin kovalla vauhdilla eteenpäin ja kehityttiin. Kun muutin tänne, täällä oli aika löysää ja tupavisa 1. Mikä on väkiluvultaan maailman pienin itsenäinen valtio? 2. Kuinka monta hevosvoimaa on yksi kilowatti? 3. Minkä niminen on Skandien vuoriston korkein huippu? 4. Missä videopelissä Gordon Freeman debytoi? 5. Missä yhtyeessä Chris Cornell laulaa? 6. Millä koodinimellä Windows Vista tunnettiin? 7. Ketkä suomalaiset isä ja poika ovat IIHF Hockey Hall of Famessa? 8. Mihin autoon Lada 1200 perustui? 9. Mikä on Tsekin pääkaupunki? 10. Minkä maan lippu on kuvassa? vastaukset tarjottiin karkkia, kun teki jotain, Titov vertaa naurahtaen. Kurin lisäksi selkeä ero venäläisen ja suomalaisen telinevoimistelun välillä on koulutuksen laadussa. Venäjältä tulee maailman parhaita telinevoimistelijoita, ja se näkyy. Myös palkassa. – Pietarissa jätkät, jotka edustivat omaa seuraa, saivat noin tonnin kuussa, Titov antaa esimerkin. Suomessa kansallisesti kilpaillen ei voi itseään elättää, vaan kansainväliselle tasolle on päästävä. Siellä Vaikka lippujuhlan päivänä kersantiksi ylennetyn Pavel Titovin tavoitteet ovat korkealla telinevoimistelun suhteen, hän on kevään yhteishaussa hakenut opiskelemaan myös liiketaloutta ja liikuntaa. Titovin tavoitteetkin ovat, olympiajoukkuepaikassa. Mutta pitääkö sitä varten palata Venäjälle? – Ihan turha minun sinne on lähteä, siellä on kuitenkin niin hyvä taso, etten tiedä, pärjäisinkö siellä niin hyvin, kersantti pohtii. Yksilölaji ei ole yksinäinen Tavoitteiden lisäksi Titovin on pitänyt telinevoimistelun parissa silkka motivaatio. – Aina miettii seurauksia, jos ei käy treeneissä. Sitä vain pakottaa itsensä, että pakko sinne on mennä. Onneksi sitten, kun menee treeneihin ja rupeaa jotain tekemään, innostuu, hän kertoo. Mikä vauhdikkaiden temppujen tekemisessä jaksaa sitten innostaa? – Telinevoimistelu on haastavaa ja monipuolista, ja siinä opitaan koko ajan uutta ja kehitetään itseä, ryhmänjohtaja perustelee. Hyvin samalla tavalla voisi kuvailla myös varusmiespalvelusta. Eipä ihme, että Titov on viihtynyt miehistön ryhmänjohtajana Tikkakoskella. Palvelusta on helpottanut hyvä kunto ja se, että harjoitusvapaille on päässyt. Niin varusmiespalveluksessa kuin telinevoimistelussa tärkeää on hyvä porukka, jossa hommia tehdään. Vaikka telinevoimistelu on yksilölaji, ei treenaaminen ole yksinäistä. – Kun sitä on niin pitkään harrastanut, niin kyllä me ollaan yhtä isoa perhettä, Titov kiteyttää. 1. Vatikaanivaltio, 2. 1,34, 3. Galdhøpiggen, 4. Half Life, 5. Soundgarden, 6. Longhorn, 7. Kalevi ja Teppo Numminen, 8. Fiat 124, 9. Praha, 10. Armenia 14 vapaalla kirjat ruotuväki 11/2013 museo Miehittäjän morsiamet Kirjoittaja Pauliina Salminen Kustantaja Atena Kustannus Julkaisuvuosi 2013 antaa laajan kuvan jatkosodan Itä-Karjalasta. Kuvaukset oikeusasioiden ja sosiaalihuollon järjestelyistä sotaoloissa avaavat ajan sekavuutta meille muillekin. Tulevaisuudesta ei ollut tietoa, joten ihmiset ottivat sen mahdollisuuden, minkä voivat. Kirja on onnistunut kannanotto karjalaisnaisten ja heidän lastensa puolesta. Byrokratian hitauden vuoksi liian moni jäi ilman elatustukea. Kirja herättää myös pohtimaan, onko suomalaissotilaiden rajan taa jääneillä lapsilla oikeutta perintöön. Rakkaus ja sota linkittyvät kiinnostavasti toisiinsa, kun kirja on rakennettu rakkauden – ja sodan – vaiheiden mukaan. Koskettavat tarinat ja kohtalot verevöittävät Itä-Karjalan puutteellisten olojen kuvausta. Moona Veijola Viettelyn jalo taito Kirjoittaja Henrik Fexeus Kustantaja Atena Kustannus Julkaisuvuosi 2013 Tätä kirjaa lukiessa tuntuu siltä, että monella taitaa olla sosiaalisissa taidoissa petrattavaa. Flirtti on taito, joka on hyvä hallita, aikoi sitten hurmata ihmisryhmän tai yhden ainoan kanssaeläjän. Tämän tietää ruotsalainen mentalisti, kirjailija ja tvtähti Henrik Fexeus, joka on julkaissut jälleen uuden mielten hallintaa käsittelevän oppaan. Kirjan nimi on siinä mielessä harhaanjohtava, että opus käsittelee viettelyn sijasta enemmänkin ihmisiin tutustumista, flirttailua ja hyvän vaikutuksen tekemistä muihin. Teos lähtee liikkeelle oman ulkoisen olemuksen kohentamisesta ja itsetunnon kasvatuksesta ja siirtyy askel askeleelta uusien ihmisten lähestymisen ja elekielen käytön kautta miellyttävän kommunikaation saloihin. Lopussa on muutama intiimimpi vinkki romantiikkaa elämäänsä kaipaavalle. Fexeuksen taidonnäyte ei sovi ryppyotsaisille eikä besserwissereille, mutta se saattaa lisätä hetkellistä kiinnostusta kokeilla muutamaa sivuilla esiteltyä hurmauskikkaa. Näinä sosiaalisen kömpelyyden ja samalla ristiriitaisesti ulkoisen hurmaavuuden kulta-aikoina vinkit menevät varmasti kuin kuumille kiville. Onhan se hyvä välillä miettiä, miten olla toista miellyttävä ja huomaavainen seuralainen (ryhtymättä kuitenkaan kynnysmatoksi). Turhan usein kiinnitetään huomiota lähinnä siihen, miten toisten tulisi miellyttää itseä. Eira Talka Kuva: Sirkka Ojala Sota on poikkeustila, mutta silloinkin ihmiset ovat ihmisiä. He suuttuvat, nauravat, itkevät, ystävystyvät ja tietysti myös rakastuvat. Rakkaudesta – mutta myös petoksista – kertoo Miehittäjän morsiamet. Pauliina Salminen lähti seuraamaan aunuslaisen Annan ja Väinön tarinaa, ja kohtasi matkalla monia muitakin kertomuksia ajasta. Osa niistä päättyi hyvin, osa taas surullisemmin. Jatkosodan Itä-Karjala oli paikka, jossa kohtasivat suomalaiset sotilaat ja karjalaiset naiset. Jotkut rakastivat, jotkut pettivät – kansalaisuudesta riippumatta. Vaikka kirja käsittelee kauniiden sota-ajan rakkaustarinoiden lisäksi myös isyyden kiistämisiä, raiskauksia ja valehtelua, se on kirjoitettu tyylikkäästi. Tarvetta kohun etsintään ei ole. Veteraanien tekemän työn arvoa ei vähennä se, että heistä kerrotaan totuudenmukaisesti, kertomatta jättäminen taas loukkaisi yksin jääneitä karjalaisnaisia ja heidän lapsiaan. Yksittäisten, kirjeillä kerrottujen kertomusten lisäksi kirja Museo Militarian avajaisissa nauhaa leikkasivat museonjohtaja Jaakko Martikainen (vas.), vara-amiraali Juha Rannikko ja Museoyhdistyksen puheenjohtaja Esko Hasila. Kolme aselajia saman katon alle Museo Militarian, uunituoreen Suomen tykistö-, pioneeri- ja viestimuseon, avajaisia vietettiin perjantaina 17. toukokuuta. Kolme aselajimuseota Hämeenlinnassa yhdistänyt museo on nyt yleisölle avoin, vaikka museointityö jatkuu vielä syksyyn asti. – Sisänäyttely päärakennuksen kolmessa kerroksessa on valmis kesäkuun puoleen väliin mennessä. Ulkonäyttely on valmis syyskuun loppuun mennessä, kun tuomme kesän aikana raskaat koneet ja kalustot Pioneerimuseon entisestä ulkonäyttelytilasta Miehikkälästä, Museo Militarian johtaja Jaakko Martikainen selvittää näyttelyiden tilaa. Kiire luo haasteita Tykistömuseon, Pioneerimuseon ja Viestimuseon yhdistäminen Hämeenlinnan Linnan kasarmeille toteutettiin tiiviillä aikataululla. Se vaatikin melkoisesti museon työntekijöiltä. – Projekti oli melko nopea sillä tavalla, että projektisuunnitelma hyväksyttiin viime vuonna juhannusviikolla ja museo on projektisuunnitelman mukaisessa kunnossa tämän vuoden loppuun mennessä. Eli äärimmäisen tiukka aikataulu, Martikainen kuvaa. Nopeudella haetaan kustannustehokkuutta, jotta museo saataisiin edullisesti siihen kuntoon kuin on suunniteltu. Kuinka haastavaa museomateriaalin siirtäminen Miehikkälästä ja Riihimäeltä Hämeen-linnaan sitten oli? – Se on ollut haastavaa juuri kireästä aikataulusta johtuen. Tulee yllätyksiä, ja sitten asiat pitää saada yllätyksien jälkeenkin toimimaan. Hyvin haastavaa tämä oli myös siksi, että tässä yhdistetään kolme aselajikulttuuria, jotka pitää kaikki saada esille ja käsitellä tasapuolisesti, Martikainen selostaa. Murskaavia yllätyksiä vuoden aikana ei ole tullut vastaan, mutta täysipainoisen museotoiminnan pyörittäminen ja näyttelyiden ko- koaminen samaan aikaan on työlästä. – Samaa henkilökuntaa käytetään ensinnäkin normaalin museon pyörittämiseen ja sitten itse projektiin, Martikainen muistuttaa. Rudimental: Home aimo annoksen mustaa soulia.Yhtyeen tuotannon voisikin luokitella ”liquid funkiksi”, jossa yökerhojen tanssirytmit sekoittuvat tunnelmallisempaan musiikkiin. Rudimental toimii tanssihallissa ja puutarhassa. Rentoutumisen ja energian suhde on kohdillaan. Albumi toimii, halusi sitten lätyltä molempia tai vain toista. Käytetyissä sampleissa on vanhan maailman tuntua. Puhaltimia ja kitaraa ei ole säästelty, kun taas kanttiaaltoiset syntetisaattorit ovat jääneet tukevaksi aselajiksi. Vierailevat laulajat ovat vahvoja esittäjiä ja muistuttavat soulin kulta-ajoista. Radiossa kohtuullisen paljon soittoa saanut Not Giving In onkin kuin Curtis Mayfield olisi noussut haudastaan ja editoinut hittejään tietokoneella. Joukosta löytyy myös Spoonsin kaltai- Vetonaulaa haetaan, mutta nähtävää riittää Museo Militaria esittelee aselajien historiaa monipuolisen esineistön avulla, vaikka varsinainen museon vetonaula onkin vielä hakusessa. ”Meillä on tykki, jonka lavetilla marsalkka Mannerheim saatettiin hautaan.” – Kesäkuun puolessa välissä, kun museo on siinä tilassa, kuin haluan sisänäyttelyn olevan, pystyn sanomaan, mikä on se juttu, josta alamme puhua. Nyt olemme olleet pik- kuisen neutraaleja vielä tässä vaiheessa, Martikainen selvittää. Paljon nähtävää museosta löytyy silti ilman myyntipuheitakin. – Meillä on tykki, jonka lavetilla marsalkka Mannerheim saatettiin hautaan. Sitten meillä on erittäin mielenkiintoinen saksalainen viestiväline, jolla purettiin salattuja sanomia sekä todella arvokkaita pioneeripuolen pienoismalleja, Martikainen kuvailee museon tarjontaa. Militariasta saa opastusta suomeksi, englanniksi ja vähän saksaksi. Kielitaitoisten, kolmea eri aselajia tuntevien oppaiden löytäminen on yksi Militarian loppuvuoden suurimpia haasteita. Haasteita tai ei, Martikainen kokee museotyön olevan varsin arvokasta niin puolustusvoimien kuin yhteiskunnan kannalta. – Tämähän on keskeisintä maanpuolustustyötä, joka saavuttaa niin suomalaisen kuin ulkomaalaisen yleisön vauvasta vaariin, hän kiteyttää. Moona Veijola levyt Alice in Chains: The Devil Put Dinosaurus Here Capitol Records Alice in Chainsin diskografia on itsessään yksi kehityskertomus. Glam-yhtyeestä kasvoi dinosaurusmaisen suuri aikansa rockin perikuva jonka ura näytti päättyvän laulaja Layne Staleyn kuolemaan. Hirmuliskot eivät suinkaan fossiloituneet, vaan palasivat vuonna 2005 mestariteoksellaan Black Gives Way to Blue muistamaan edesmennyttä laulajaansa. Kymmenen vuotta kuoleman jälkeen The Devil Put Dinosaurs Here jatkaa surutyötä kohti itsenäistä elämää. Levyn aavemainen avausraita Hollow lunastaa paikkansa yhty- een klassikkona. William DuVallin ja Jerry Cantrellin harmoniset stemmalaulut eivät häpeä tippaakaan yli 20 vuotta vanhalle klassikkoalbumi Dirtille. Akustisen kitaran vetämät Scalpel ja Voices sen sijaan voisivat löytyä Jar of Flies EP:ltä, joka vuonna 1993 esitteli yhtyeen vähemmän säröisen puolen. Lupaan, että jokainen kappale jää vuorollaan soimaan päähän. Moitittavaa löytyy lähinnä albumin teknisestä toteutuksesta. Levyn dynamiikka on trendin mukaisesti kompressoitu rajusti, luoden vaikutelman yleisesti suuremmasta äänenvoimakkuudesta. Ominaisuus ei ole yhtä vahvasti läsnä, kuin edellisellä albumilla, mutta varsinkin rauhallisempiin kappaleisiin toivoisi ilmavuutta sovitukseen. On tietysti makuasia kokeeko sen negatiiviseksi asiak- Warner Music si. Massiivisen tunnelman voi toinen nähdä bonuksena. Alice in Chainsin peruselementit eivät ole juurikaan muuttuneet pitkän ja mutkaisen uran aikana. Siitä huolimatta The Devil Put Dinosaurs Here ei ole tippaakaan ummehtunut, vaikka resepti on monta nykytähteäkin vanhempi. Hyvä kokki osaa tuoda klassikkoruokaan aina jotain uutta, miksei siis levyynkin? Eetu Heino Drum and bass nousi 90-luvulla tunnetuksi elektronisen musiikin genreksi, joka tunnettiin alusta alkaen monimutkaisista rytmeistään ja järeistä bassolinjoistaan.Alkunsa tuplanopeudella soitetuista Dubreggae-singleistä saanut genre kehittyi klubien suosikiksi. Samoilla kulmilla syntyi sillä välin myös jazzahtavampi trip hopina tunnettu suuntaus, jossa pääpaino oli hypnoottisessa tunnelmassa. Näiden genrejen syntysijoilta saapuu myös Drum and bass -nelikko Rudimental, joka saattaa nämä kaksi sukulaista jälleen yhteen ja vielä kaupan päälle lisää sekaan sia chill out-raitoja ja viidakkorummuilla säestettyjä balladeja, kuten Powerless. Raikkaat samplet synnyttävät villien rumpukomppien kanssa värikkään mosaiikin. Rudimentalin soidessa tekisi mieli vetää juoksukengät jalkaan ja juosta kunnes ei tunne jalkojaan. Karvan alle tunnin mittainen Home jättää kehon täyteen tarmoa ja hymyn suupieliin. Eetu Heino 15 VAPAALLA ruotuväki 11/2013 Elämyksiä ja endorfiineja Teksti: Eira Talka, Joonas Lehtonen Kuvitus: Lasse Perkkiö Taitto: Joonas Kyöstilä Äärimmäisyys, kärjistää huippuunsa, mennä äärimmäisyyksiin. Englannin sanan extreme käännökset kuvaavat hyvin suosittujen ääriurheilulajien maailmaa. Ruotuväen toimittajakaksikko osallistui extremejuoksukilpailuun ja selvitti, mikä oman terveyden ja jopa hengen riskeeraamisessa urheillessa kiehtoo ja koukuttaa. Extreme Run on leikkimielinen yhdeksän kilometrin mäkinen juoksurata, jonka varrelle on sijoiteltu 18 estettä virtaavasta joesta ylitettäviin autonromuihin. Osallistun kilpailuun noin 4000 muun ääriurheilun ja juoksun yhdistämisestä kiinnostuneen joukossa kaverin yllyttämänä. Hän tietää, että minut on helppo houkutella kohtaamaan tämänkaltaisia haasteita. Tämä ei ole ensimmäinen eikä varmasti viimeinen muiden mielestä hulluutta vaativa tempaus, johon otan osaa. Extreme- eli ääriurheilulla tarkoitettiin alkujaan loukkaantumis- tai jopa kuolemanriskin sisältäviä lajeja, mutta käsite on hiljalleen laajentunut kattamaan kaikkia tavallisuudesta poikkeavia urheilun ja liikunnan muotoja. - Eri ihmisille extreme voi tarkoittaa eri asioita. Yhdelle ensimmäinen laskuvarjohyppy on varmasti samanlainen kokemus kuin kokeneelle eri- koisosaajalle hyppääminen 10 kilometristä, pohtii urheilupsykologian tutkija Niilo Konttinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksesta. Onko näin? Kysyimme asiaa Timo Toivoselta, joka teki huhtikuussa laskuvarjohypyn Suomen korkeusennätyksen hyppäämällä 9302 metrin korkeudesta. Ääriurheilun harrastaja ei kuitenkaan edes haluaisi määritellä termiä tarkemmin. - Itse kartan koko extreme-sanan käyttöä, koska se on varsin harhaanjohtava. Kukaan ei puhu autoilusta extremenä, vaikka siinä kuolee ja loukkaantuu vakavasti valtavat määrät ihmisiä päivittäin, Toivonen vertaa. - Joissain harrastuksissa vaan on mahdollista kokea elämyksiä normaalia enemmän. Mutta ei näitä lajeja harrasteta pelkästään “kiksien” takia. Ne ovat myös viihdyttäviä ja fyysisesti haastavia kuten muukin urheilu, hän jatkaa. Pelkonsa voi voittaa hakeutumalla olosuhteisiin, joissa voi kokea jotain extremeä. Armeijan tarjoamiin koettelemuksiin verrattuna Extreme Run on huvia. Itsensä sotkeminen mutaan tai naarmuuntuminen eivät herätä erityisiä inhon tunteita, eikä varsinaista itsensä ylittämisen kokemusta synny. Ylämäki- ja maastojuoksu ovat sinänsä rankkaa treeniä, ja esimerkiksi köysikiipeily ja kivisessä joessa kahlaaminen herättävät kyllä lievää huolen tunnetta. Pyrin esteillä olemaan kiinnittämättä huomiota muiden reaktioihin, kuten kanssajuoksijoiden kiljaisuihin kylmän joen ylityksessä. Keskityn omaan suoritukseeni. Extremen harrastajia yhdistää halu etsiä ja kokea uusia ja vahvoja elämyksiä. “En suoraan sanottuna muista tarkasti tuntemuksiani eri esteillä edes heti niiden jälkeen.” - Tämä elämyshakuisuus on eräs persoonallisuutemme piirteistä, jonka ilmeneminen vaihtelee henkilöstä toiseen. Ihmisellä on luontainen tarve oppia uusia asioita kokemuksen kautta, ja tässä mielessä extremen harrastaminen voidaan luokitella korostuneeksi tarpeeksi hakea uusia kokemuksia, Konttinen pohdiskelee. Elämysten ja oppien hakeminen äärilajeista vaatii harrastajilta vahvaa omien rajojensa tuntemusta. - Näiden lajien parissa olevat hallitsevat pelon tunnetta, tehden sitä kautta suoritukset turvalliseksi itselleen, Toivonen sanoo. Myös arkajalasta voi kuitenkin tulla ääri-ihminen. Pelkonsa voi voittaa hakeutumalla olosuhteisiin, joissa voi kokea jotain extremeä. Tosin nämä kokemukset ovat yksilöllisiä, eivätkä seuraukset ole aina ennustettavissa. - Esimerkiksi armeija on ympäristö, joka tuo henkilön eteen erilaisia haasteita. Jos henkilö sitten kykeneekin vastaamaan haasteeseen, ja siten kokemaan mielihyvää, voi kynnys kokea vieläkin haastavampia juttuja alentua merkittävästi, hän mainitsee. Huomaan juostessani, että armeija on tuonut fyysisiin suorituksiini välinpitämättömyyttä siitä, saanko mustelmia tai naarmuja. Tärkeintä on suoriutuminen. En suoraan sanottuna muista tarkasti tuntemuksiani eri esteillä edes heti niiden jälkeen. Samanlaisia kokemuksia minulla on armeijan harjoituksistakin. Suoritukset intissä saattavat olla pelottavia ja sisältää mahdollisia vaaran aiheuttajia, mutta niistä selviää kunnialla vain tekemällä. Mikä extreme-lajeissa sitten on parasta? - Kiehtovia ovat elämykset ja kyky tehdä hallitusti vaativia asioita, joihin kaikki eivät pysty, Toivonen kuvailee. Konttinen huomauttaa, että hallittu riski ja hullunrohkeus ovat eri asioita. Mutta turtuuko elämyksiin ja etenkin hallittuun riskinottoon joskus? - Vaativan suorituksen aikana aivomme erittävät suuria määriä endorfiineja, jotka ovat oopiumin kaltaisia aineita, Konttinen selittää. Huumeen tavoin myös extremeen voi siis jäädä koukkuun. Mielihyvän saavuttaminen vaatii aina hieman suuremman endorfiiniannoksen - ja voimakkaamman extreme-kokemuksen. Mielihyvän lisäksi ääriurheilun hyödyt voivat ulottua laajallekin. Niin kuin armeijataustasta voi olla hyötyä extreme-lajeissa, saattaa myös extremelajien harrastaminen helpottaa elämää intissä. - Ihmiset, jotka ovat tottuneita stressaaviin tilanteisiin ja säilyttävät toimintakykynsä kiperissäkin tilanteissa, selviävät helpommin arkielämän haasteista niin siviilissä kuin armeijassakin, Toivonen tiivistää. Extreme Runin rankkuutta syö se, että siihen ei liity valvomista, näläntunnetta, henkistä painetta, outoa ympäristöä, erityistä taitoa tai teknistä osaamista vaativia tekoja ja suoranaista kuolemanpelkoa. Kumpuilevassa ja mäkisessä maastossa juoksuvauhtini hiipuu kuitenkin välillä olemattomiin, joten hämmästyn sitä, miten hyvin sijoitun osanottajien joukossa. Olen lopulta yhdeksän kilometrin matkalla hupisarjassa sijalla 67. Osallistujia sarjassa on 1805. 16 takakansi ruotuväki 11/2013 potretti Koulutus jatkuu reservissä Olli Pietiläinen MPK:n koulutusvastuu kasvaa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen eli MPK:n konttoritilat ovat avarat, mutta Niemen työhuoneessa on hieman ahtaampaa. Ajasta puolustusvoimissa muistuttaa pöydällä komeileva Pääesikunnan muki. Niemen mukaan tällä hetkellä eletään juuri mielenkiintoisia aikoja puolustusvoimauudistuksen vuoksi. Se tulee konkreettisesti vaikuttamaan myös MPK:n työhön. – Tiettyjä joukko-osastoja lakkautetaan ja se käytännössä merkitsee, että puolustusvoimien tukimahdollisuudet heikkenevät niissä paikoissa. Tällöin yksi suuri kysymys on, että miten turvataan vapaaehtoisen maanpuolustuskou- Kuvat: Henri Keränen Maaliskuun alusta maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutusjohtajana aloittanut Juha Niemi on leppoisa, jämerä mies. Ei uskoisi, että tämä mies on toiminut aikaisemmin tiukkana varusmiesten koulutuksen kaitsijana, eli osastoesiupseerina Pääesikunnan asevelvollisuusosastolla. Maanpuolustuskorkeakoulun kehittämispäällikön tehtävän ja ulkomaankomennuksen jälkeen Niemi on jälleen palannut kouluttamisen pariin. Nyt vapaaehtoisuus on Niemelle ykkösasia. – Kun tulee tänne ja näkee kuinka innokkaasti väki tekee, ja kuinka paljon he ovat valmiita uhraamaan, niin se vie mukanaan, Niemi kertoo. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen päätehtävä on sotilaalliseen maanpuolustukseen liittyvien valmiuksien kehittäminen. Noin kaksi kolmasosaa kurssitarjonnasta liittyy sotilaalliseen toimintaan ja yksi kolmasosa varautumiseen ja turvallisuuteen. – Itsestänihän tietenkin sotilaana tuntuu, että vielä toistaiseksi vahvuusalueeni on nimenomaan täällä sotilaallisella puolella, kuittaa Niemi. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutusjohtaja Juha Niemen työ ei rajoitu pelkästään työpöydän ääreen, sillä koulutuskäynneillä käydään ympäri maata. Niemi kertoo, että kalenterista löytyy varaus niin Porvooseen kuin Lohtajalle saakka. lutuksen edellytykset koko Suomessa jatkossakin, kysyy Niemi. Hän näkee, että uudistusten myötä MPK:n maanpuolustuskoulutuksen alueellisen koulutuksen merkitys kasvaa. – Tämä on meille myös suuri mahdollisuus. Puolustusvoimien vähentäessä joukkoja tietyistä maakunnista, tarve koulutukseen ja tietoon kuitenkin edelleen säilyy. MPK:lla on mahdollisuus laissa määritetyn tehtävän mukaisesti vastata tähän tarpeeseen, kuvaa Niemi. Reservin kouluttamisessa MPK:n vaikutus tuntuu tulevaisuudessakin vahvana. Puolustusvoimat on varannut MPK:lta tilattavaan koulutukseen rahaa myös tuleviksi vuosiksi. Tämä on Nie- men mukaan MPK:lle näytön paikka. – Meidän pitää varmistua siitä, että ne koulutustilaisuudet, jotka puolustusvoimat meiltä tilaa, ovat korkealaatuisia ja toteuttavat puolustusvoimien peräänkuuluttamaa valmiutta. moin tehdään myös täällä vapaaehtoispuolella, lausahtaa Niemi. Rauhanturvaajien opit ovat avuksi ”Miten turvataan vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen edellytykset koko Suomessa jatkossakin?” Kokeneiden kouluttajien tiedot ovat Niemen mukaan reserviläiskoulutuksessa erityinen vahvuus. – Rauhanturvaajathan ovat perinteisesti vapaaehtoispuolella harvinaisen hyviä kouluttajia. Samalla tavalla kuin puolustusvoimat hakee sieltä oppia ja kokemuksia kehittääkseen omaa toimintaansa, sa- Reserviläinen, joka on sitoutunut pitämään kaupunkitaisteluharjoitusta, pystyy Niemen mukaan menemään yksityiskohdissa paljon pidemmälle koulutuksessa. Kun luodit viuhuvat kaupunkiolosuhteissa, kokemus ja asiantuntevuus ovat tärkeitä. Pelkkä näköeste ei riitä suojaamaan tulitukselta. – Kokenut reserviläinen, varsinkin jos hän on taustaltaan rakennusinsinööri, pystyy esimerkiksi menemään paljon syvemmälle siinä, mitä nämä rakenteet ovat ja suojaavatko ne, Niemi sanoo koputtaen työpöydän viereistä betonipylvästä merkitsevästi. – Vaikka olen asutuskeskustaistelun veteraani, opin itsekin aina koulutuksessa uutta. Niemen mukaan kotiutumisen aikaan on vasta asevelvollisuuden peruskurssi käyty. Aktiivisuudella sota-ajan sijoitukseen voi tämän jälkeen vaikuttaa, sekä saada kertauspäiviä ja reservin ylennyksiä. – Jatkossa puolustusvoimain poiminta komentajan linjausten mukaisesti omaehtoisuuden merkitys kasvaa. Olemalla aktiivinen on mahdollista vaikuttaa siihen, saako sijoituksia jatkossa, sekä millaisia sijoituksia saa, kuvaa Niemi. Juha Niemi • Ikä: 55 vuotta • Asuinpaikka: Helsinki • Ammatti: Koulutuspäällikkö, MPK • Koulutus: Yleisesikuntaupseeri • Sotilasarvo: Everstiluutnantti evp. • ”Vapaaehtoisuudessa on voimaa.” kalenteri Kesäkuu 2013 Suomen suosituimmat piknik-konsertit Eetu Heino Kesäkuun MILjazz-tapahtumat Kuva: Iiro Hirvimäki Tänäkin kesänä MILjazz saapuu puistoihin viihdyttämään ihmisiä jazzin, rockin ja iskelmän merkeissä. Puolustusvoimien soittokunnat esiintyvät kuudella paikkakunnalla kesäkuussa. Mukana on nyt Vaasa uutena paikkakuntana. Loistavien vierailijoiden maustama MILjazz on kerännyt vuodesta toiseen sankoin joukoin hyväntuulista kuuntelijakuntaa nauttimaan hyvästä musiikista ja kesäisestä säästä. Tapahtuman historia ulottuukin 17 vuoden päähän. Kesäkuussa kuullaan muun muassa saksofonisti Jukka Perkoa ja Laura Voutilaista. – MILjazz sai alkunsa vuonna 1996 yksittäisestä kaupunkikonser- tista. Suosiota saavutettuaan MILjazz laajeni valtakunnalliseksi, intendentti Markus Virtala tietää. Kesäloman jälkeen soittokunnat palaavat elokuussa esittämään toisen puolikkaan MILjazz-sarjasta muihin kaupunkeihin. Konsertit ovat ilmaisia koko perheelle. MILjazz saapuu svengaamaan kahdelletoista paikkakunnalle tänä kesänä. Luvassa on niin jazzklassikoita kuin tuoreinta poppiakin. La 8.6. Mikkeli, Vanhan kasarmialueen tykkipuisto, klo 18.00 Su 9.6. Hämeenlinna, Linnanpuisto, klo 14.00 To 13.6. Vaasa, Sisäsatama, klo 18.00 Pe 14.6. Lappeenranta, Rakuunamäki, klo 18.00 Su 16.6. Jyväskylä, Lounaispuisto, klo 14.00 > www.miljazz.fi Satama soi Lahti 12.6. ja 10.7. Lahden satamassa Vesijärven rannalla on luvassa rytmimusiikkia, kun lavalle astuu puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan viihdeorkesteri kera Mikael Konttisen. Konsertti järjestetään kahdesti, keskiviikkona 12.6. klo 18.00 ja keskiviikkona 10.7. klo 18.00. Kesä13 6.–8.6. Musiikkimajuri Petri Junnan johtama Karjalan Soittokunta esittää viihdettä Ilomantsissa, Kontiolahdella ja Lieksassa. Solisteina ovat Pave Maijanen ja Teija Kontio. Konserttien ajankohdat ovat seuraavat: torstai 6.6. klo 18.00, Ilomantsin urheiluhalli, perjantai 7.6. klo 18.00, Kontiolahden jäähalli, lauantai 8.6. klo 18.00, Lieksan jäähalli. Meri-5-ottelun ja purjehduksen sotilaiden PM-kisat 2013 Upinniemi ja Suomenlinna 15.–20.6. Suomi järjestää nyt vuorollaan pohjoismaiset mestaruuskilpailut meri-5-ottelussa ja purjehduksessa. Kilpailut ovat Upinniemessä ja Suomenlinnassa. Kotiuttaminen 20.6. 347 päivää palvelleet ja viime heinäkuussa palvelukseen astuneet ja 165 päivää palvelleet viime tammikuussa palvelukseen astuneet varusmiehet kotiutuvat 20. päivä kesäkuuta. Samalla upseerikokelaat ylennetään reservin vänrikeiksi.
