PÄTKIIKÖ MUISTI?

Transcription

PÄTKIIKÖ MUISTI?
Ilmarinen
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 3/2010
Nuorten työuran
monet mutkat
Mistä on hyvä
johtaja tehty?
Ilmariselta
hyvä tulos
AIVOJEN HYVINVOINNISTA
TÄYTYY PITÄÄ HUOLTA NEUVOO
PROFESSORI KITI MÜLLER
PÄTKIIKÖ MUISTI?
Pääkirjoitus
Muutosta ilmassa
4
Debatti
Nuorten työuran monet mutkat
5
10
Työelämä
12
Tulos
Ilmarisen kehitys kaikin
puolin hyvällä mallilla
16
Elämäni kunnossa
Ammatinvaihto ja yrittäjäelämä
toi kaivattua vapautta
20
Yrittäjän elämää
Tivoli on elämäntapa
23
9
26–27
28–32
33–35
36
Jatkuvasti ylikierroksilla
toimivat aivot voivat heikentää
työ- ja toimintakykyä,
varoittaa tutkimusprofessori
Kiti Müller.
5
Debatti
Pätkätyöstä, työttömyydestä,
jopa syrjäytymisestä monella
nuorella on jo kokemusta.
Miltä työelämä nuoresta
näyttää, kun myös vaatimukset
ovat muuttuneet, opiskeluaikoja
halutaan lyhentää ja työuria
pidentää.
JULKAISIJA: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
PÄÄTOIMITTAJA: Päivi Sihvola
TOIMITTAJAT: Eeva Hukka, Milla Kauppila, Sami Kelhä, Raili Oksa, Eila Parkkonen
TOIMITUSKUNTA: Pirkko Auvinen, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Ilari Jämsen, Mari Merilampi,
Pauliina Ripatti, Paula Ojala-Ruuth, Jaakko Tuomikoski
LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto, Reprotyö: HEKU
Painopaikka: Punamusta Oy, ISSN: 1239-050X
Painos: 90 000. Painettu syyskuussa 2010.
Lehden seuraava numero ilmestyy joulukuussa.
Kannen kuva: Esko Tuomisto
Työhyvinvointi
Virkeät aivot oivaltavat –
väsyneet turvaavat rutiineihin
Kolumni
Kysyttyä
Ajankohtaista
På svenska
Asiakastilaisuudet
12
Kuva: Mikko Käkelä
Työelämä
Hyvä johtaja saa
työntekijän tikittämään
3/2010
Kuva: Esko Tuomisto
Ilmarinen
Sisältö
Ilmarinen
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 3/2010
Nuorten työuran
monet mutkat
Mistä on hyvä
johtaja tehty?
Ilmariselta
hyvä tulos
AIVOJEN HYVINVOINNISTA
TÄYTYY PITÄÄ HUOLTA NEUVOO
PROFESSORI KITI MÜLLER
PÄTKIIKÖ MUISTI?
www.ilmarinen.fi
2
Kuva: NEODES
Kuva: Katja Lösönen
20
Lukuja
Eläkkeellesiirtymisikä
●
●
●
●
●
●
Elämäni kunnossa
Mari Impivaara vaihtoi it-alalta ikkunaentisöijäksi. – Tulot putosivat,
mutta elämänlaatua ei voi mitata rahalla, hän sanoo.
Eri työeläkelakien piirissä eläkettä
ansaitsee arviolta 2 400 000 henkilöä.
Eläkkeensaajia vuoden 2009 lopussa
yhteensä 1 443 200 henkilöä.
Keskimääräinen eläkkeelle
siirtymisikä on nyt 59,8 vuotta.
Vanhuuseläkkeelle siirtyvien
keski-ikä on 63,4 vuotta.
Toistaiseksi myönnetylle
työkyvyttömyyseläkkeelle
siirtyneiden keski-ikä on 56,4 vuotta.
Odotettu elinikä on noussut
viime vuosina voimakkaasti:
- miehillä 76,3 vuotta
- naisilla 83,0 vuotta
Kuva: Esko Tuomisto
Kehitys
23
Työkyvyttömyyseläkkeelle
vuosina 2003-2009 siirtyneet
30 000
25 000
20 000
Yrittäjän elämää
ILMARISEN KÄYNTIOSOITE: Porkkalankatu 1, Helsinki
POSTIOSOITE: 00018 Ilmarinen,
puhelin 010 284 11, faksi 010 284 3445
INTERNET: www.ilmarinen.fi
SÄHKÖPOSTI: asiakaslehti@ilmarinen.fi
ASIAKASTIETOJEN MUUTOKSET:
vakuutuspalvelu@ilmarinen.fi. Asiakkaitamme
palvelevat myös OP-Pohjola-ryhmän,
A-Vakuutuksen ja
Pohjantähden konttorit.
Lähde: Eläketurvakeskus
15 000
Yrittäjäpari Mari ja
Tuomo Seiterä on
jaksanut innostua tivolin
kiertue-elämästä jo
parikymmentä vuotta.
Laitteissa tulee harvoin
itse huviteltua, vaikka
joskus vaihtelu virkistää.
10 000
5 000
0
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Alle 35
35-49
50-
Vinkki
Tarvitsetko todistusta eläkevakuutuksesta? Helpoimmin
ja nopeimmin saat sen Vakuutuspalvelusta. Palveluun pääset
verkkopankin tunnuksillasi.
●
vakuutusmaksutodistus eli urakkatodistus
voimassaolotodistus
● työtulotodistus esimerkiksi Kelaa varten
● maksettujen vakuutusmaksujen
erittely esim. verottajalle.
●
3
Kuva: Tomi Parkkonen
Kuva: Tomi Parkkonen
Pääkirjoitus
Muutosta ilmassa
Muutos on arkipäivää, kun pyritään parempaan. Useiden tutkimusten osoittama tosiasia on myös se, että valtaosa muutoshankkeista epäonnistuu tai jää
tavoitteistaan. Hyvälle muutosjohtamiselle on siis kysyntää. Laadukkaistakaan
suunnitelmista ei ole pöytälaatikossa tai verkkolevyllä hyötyä, jos ihmisiä –
muutoksen todellisia tekijöitä – ei saada mukaan muutokseen.
Me ilmarislaisetkin olemme päässeet viime aikoina testaamaan omia muutoksen läpiviennin taitojamme. Kuten vuoden alussa kerroimme, uudistamme organisaatiotamme ja toimintamalliamme tavoitteena tuottaa entistä parempia palveluja asiakkaillemme.
Yksi keskeisimmistä muutoksista on uusi eläkevakuutukset-linja, jota olen
vetänyt vuoden alusta alkaen. Linjan tehtävänä on muun muassa hoitaa vakuutuksia, laskea ja laskuttaa vakuutusmaksuja sekä käsitellä ja maksaa eläkkeitä. Toisin sanoen pitää huolta 800 000 suomalaisen eläketurvasta.
On ollut innostavaa saada henkilökohtaisesti viedä eteenpäin sisäistä muutostamme, jolla rakennamme entistä parempaa Ilmarista. Asetin itselleni
tavoitteeksi saada ilmarislaiset eläkevakuuttajat ymmärtämään, kuinka tärkeää
työmme on asiakkaidemme kannalta. Vaikka eläketurva ei aina työn tuiskeessa
asiakasta kiinnostaisikaan, se muuttuu aivan varmasti kiinnostavaksi siinä vaiheessa, kun asia on itse kullekin ajankohtainen. Onhan kyse meidän jokaisen toimeentulosta, kun työelämä jää taakse.
Entä miten sujuu Ilmarisessa muutosjohtaminen? Ainakin sen olen huomannut, ettei muutosoppaissa suotta korosteta ihmisten osallistumista.
Meidän väeltämme on syntynyt hämmästyttävä määrä hyviä ideoita ja
oivalluksia, kun olemme käsitelleet muutosta yhdessä. Sisäistä ilmapiiriä
kartoittava pulssimittari on myös antanut aihetta tyytyväisyyteen. Se kertoo,
että ilmarislaiset pitävät tavoitteita selkeinä ja lähiesimiestyötä hyvänä ja sanovat lisäksi, että töihin on mukava tulla. Olen varma siitä, että tämä näkyy
myös asiakaspalvelussa.
Pidä huoli aivojesi hyvinvoinnista
–
–
–
–
–
–
Nuku riittävästi. Yön univaje vaikuttaa samoin kuin puolen promillen humalatila.
Kutita, älä kurita aivojasi. Aivot pitävät haasteista, mutta eivät jousta loputtomiin.
Kuuntele itseäsi. Ylikierroksilla käyvät aivot eivät tunnista vaaran merkkejä.
Välitä kanssaihmisistäsi. Kysy, kuinka hän pärjää.
Keskustele esimiehesi kanssa, jos joudut viemään töitä kotiin.
Vältä jatkuvaa ylikuormitusta, sillä se heikentää luovaa ongelmanratkaisua,
keskittymistä, muistia ja oppimista.
– Muista, että virkeät aivot oivaltavat, innostuvat, välittävät, oppivat,
kestävät pettymyksiä ja uskovat tulevaisuuteen.
– Nauti syksyisen luonnon kauneudesta.
4
Neodes
Sini Kivihuhta
Johtaja, eläkevakuutukset
Debatti
Teksti: Eeva Hukka Kuvat: Mikko Käkelä
NUORTEN TYÖURALLA
MONTA MUTKAA
Työurien pidentäminen ja opiskeluaikojen
lyhentäminen ovat teemoja, joita hoetaan
yhteiskunnallisessa keskustelussa kuin
mantraa: huoltosuhde heikkenee, ja
tulevaisuudessa yhtä eläkeläistä kohden
on yhä vähemmän työssä käyvää väkeä.
Toisaalta moni – etenkin nuori – tietää
omasta kokemuksestaan, mitä
ovat pätkätyöt, työttömyys ja
jopa täydellinen syrjäytyminen.
Keskusteluun osallistuivat
Katariina Poskiparta työja elinkeinoministeriöstä,
Jaakko Tuomikoski Ilmarisesta
ja Olli Nokso-Koivisto (oik.)
HYY Yhtymästä.
5
Debatti
Miltä työelämä näyttää nuorista, joille on lisäksi aina uskoteltu,
että työvoimapula on ovella hetkellä minä hyvänsä? Kutsuimme
eri sukupolvien edustajia keskustelemaan työmarkkinoista, työn
tekemisestä ja työelämän muuttuneista vaatimuksista. Ja sivuttiinpa keskustelussa myös eläkkeitä, vanhustenhuoltoa ja sukupolvien välistä oikeudenmukaisuuttakin.
Keskusteluun saatiin hyvä sekoitus omakohtaista kokemusta nuorten maailmasta, valtiovallan edustusta sekä eläkejärjestelmän ymmärrystä. Tämä saatiin kokoon, kun pöydän ääreen
istuutuivat HYY Yhtymän hallituksen puheenjohtaja Olli NoksoKoivisto, työ- ja elinkeinoministeriön valtiosihteeri Katariina
Poskiparta sekä Ilmarisen varatoimitusjohtaja Jaakko Tuomikoski. Keskustelua veti Ilmarisen viestintä- ja henkilöstöjohtaja Päivi Sihvola.
Miltä nuorten työllisyystilanne näyttää ja
onko työvoimapula näköpiirissä?
Olli Nokso-Koivisto: 70- ja 80-luvulla syntyneille on aina sanottu, että työvoimapula on tulossa ja että kaikille riittää töitä.
Nyt kuitenkin näyttää siltä, että tuottavuusohjelmat leikkaavat
eläkkeelle jäävien työpaikat pois ja ettei meille nuorille luvattuja
työpaikkoja olekaan tulossa. Yliopistojen kampuksilla on suuri huoli tästä asiasta.
Katariina Poskiparta: Ymmärrän hyvin nuorten närkästystä, ja
on todella harmi, että työvoimapulasta on puhuttu yleisesti eikä alakohtaisesti. Tosiasia kuitenkin on, että työvoimapula koskee vain tiettyjä aloja: sosiaali- ja terveysalalla kysyntä lisääntyy,
ja myös kaivosala näyttää olevan nousussa. Maa- ja metsätalousalalla kysyntä on taas vähentynyt. Lisäksi on suhdanneherkkiä aloja, kuten kauppa ja palvelut.
Taantuma tuo toki omat haasteensa, mutta mitä sen
jälkeen? Miten opiskeluajat saataisiin lyhenemään?
Ja pitäisikö niitä lyhentää?
Poskiparta: Suomessa korkeakouluopintojen kesto ei ole juuri
pidempi kuin muuallakaan, mutta silti valmistumisiät ovat meillä todella korkeat. Meillä kestää nivelvaiheissa niin pitkään.
Kysymys on siitä, miten ihmiset pääsisivät toiselta asteelta seuraavalle ja taas korkeakouluun nopeammin.
Nokso-Koivisto: Mutta onko se kansantalouden kannalta edes
negatiivista, jos joku nuori on vaikkapa vuoden töissä ja lähtee
sitten opiskelemaan? Useinhan nämä henkilöt tekevät esimerkiksi kassan tai vartijan töitä, joissa voi olla jopa työvoimapulaa.
Poskiparta: Ei toki voi sanoa, että tällainen henkilö on kansantalouden kannalta kustannus. Minun mielestäni työkokemus
on kaikille hyvä asia, mutta makrotasolla tämä liittyy työllisyysasteen nostamiseen. Meillä on paljon sellaisia henkilöitä, jotka
jäävät matalan koulutuksen aloille ja jotka tarvitsisivat ne työpaikat. Siksi olisi parempi, että opiskelemaan menevät henkilöt
aloittaisivat opintonsa mahdollisimman nopeasti.
”Nuoret ovat aina
puskuri, joihin työttömyys
osuu ensimmäisenä.”
Katariina Poskiparta
Valtiosihteeri, työ- ja elinkeinoministeriö
Jaakko Tuomikoski: Tästä pääsemme ennustamiseen ja sen vaikeuteen. Esimerkiksi kaivosalan nousua ei kukaan olisi pystynyt ennustamaan, vaan luultiin että se on hävinnyt kokonaan.
Nokso-Koivisto: Sen, joka päättää, mille aloille nuoria koulutetaan, pitäisi kantaa myös vastuu siitä, että näillä aloilla on työpaikkoja. Yksittäinen nuori, joka valitsee uraansa, miettii lähinnä
sitä, mitä hän osaa ja mihin hän voi päästä opiskelemaan. Tälläkin hetkellä Helsingin yliopistolla on satoja gradunsa tehneitä opiskelijoita, jotka eivät ota papereitaan ulos, koska he eivät
saa töitä.
Poskiparta: Nyt on taantuma, ja nuoret ovat aina tällainen puskuri, joihin työttömyys osuu ensimmäisenä. Kun paremmat ajat
tulevat, myös työttömyyden lasku osuu ensin nuoriin. Tämä
nuorten työllistyminen on kyllä todella tärkeä aihe. Kun viime
lamaa analysoitiin, havaittiin selvästi, että vastavalmistuneiden
nuorten ikäluokassa laman jäljet näkyivät pitkään. Kun he eivät
saaneet töitä, se näkyi koko ikäluokan työllisyysasteessa ja yksilöiden henkilökohtaisessa urassa todella kauan. Koko tuon ikäluokan työllisyysaste jäi matalammalle tasolle. Ja kun työssä käyvät ikäluokat jatkossa pienevät, tämä on aivan keskeinen asia.
6
Tiesitkö tätä?
●
●
●
●
●
Ikärajojen mukaan tarkasteltuna Suomen työmarkkinoilta poistuu tänä vuonna ensimmäisen
kerran enemmän ihmisiä kuin sinne tulee.
Suomen huoltosuhde heikkenee rajusti: Vuonna 1950 Suomessa oli 10 työikäistä ihmistä yhtä yli 65-vuotiasta kohden,
vuonna 2010 yhtä ikääntynyttä kohden on neljä työikäistä ja vuonna 2030 enää kaksi työikäistä ihmistä.
Yli 3 600 alle 35-vuotiasta suomalaista jää vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle. Ylivoimaisesti suurin syy tähän
ovat masennus- ja muut mielenterveyden sairaudet.
Nuorten työkyvyttömyyseläkkeet ovat yleistymässä: alle 35-vuotiaita jäi työkyvyttömyyseläkkeelle
vuonna 2008 lähes tuhat enemmän kuin vuonna 2003.
Suomalaiset valmistuvat korkeakouluista poikkeuksellisen vanhoina. Ylempi korkeakoulututkinto saadaan suoritetuksi
keskimäärin vähän yli 27-vuotiaana ja ammattikorkeakoulututkinto 25-vuotiaana.
Usein puhutaan, että työn merkitys vähenee ja että
kaikki nuoret eivät välttämättä edes halua töihin. Tuoreen tutkimuksen mukaan nuoret haluavat myös jäädä
eläkkeelle paljon varhemmin kuin vanhemmat ikäluokat.
litsevat työn, jotta he voivat saada vapaa-aikaa. Vielä 20 vuotta
sitten Suomessa oli käytännössä täysi työllisyys. Se kertoo siitä,
että luontaisesti ihmiset haluavat tehdä töitä.
Nokso-Koivisto: Se on totta, että luterilainen työetiikka ei pidä
enää paikkansa – että töitä tehtäisiin sen vuoksi, että tehdään töitä. Mutta toisaalta kansantaloustieteen luennoillakin kerrotaan,
että työ ja vapaa-aika ovat rinnakkaisia käsitteitä. Ihmiset va-
Poskiparta: Tutkimusten mukaan asenne on muuttunut. Ennen
työ oli kaikkein tärkein asia, joka määritteli ihmisen identiteettiä.
Minusta tästä ei kuitenkaan voi vetää sellaista johtopäätöstä,
etteivätkö nuoret arvostaisi työtä, vaan työn rinnalle on tullut paljon muitakin asioita.
”Pitäisi kantaa vastuuta siitä,
että nuoria koulutetaan aloille,
joilla on työpaikkoja.”
Olli Nokso-Koivisto
Hallituksen puheenjohtaja, HYY Yhtymä
Tuomikoski: Minäkään en olisi huolissani tästä tutkimuksesta,
jonka mukaan nuoret haluavat jäädä kaikkein varhaisimmassa
vaiheessa eläkkeelle. Näin ajattelevat nuoret voivat olla 30 vuoden päästä aivan eri mieltä.
Nokso-Koivisto: Ajatellaanpa, minkälaisissa töissä nämä nuoret
ovat: he tekevät tyypillisesti suorittavaa työtä, heillä ei todennäköisesti ole takanaan yhtään kesälomaa, ja he ovat suurimmaksi osaksi pätkätöissä ja siksi etsimässä koko ajan seuraavaa
työpaikkaa.
Syrjäytyminen ja nuorten työkyvyttömyyseläkkeet huolestuttavat. Yli 3 600 alle 35-vuotiasta suomalaista jää
vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle. Nuorten ylivoimaisesti yleisin työkyvyttömyyden aiheuttaja on masennusja muut mielenterveyden sairaudet.
Poskiparta: Minusta syrjäytyminen liittyy myös merkityksellisyyden kokemukseen. Riippumatta siitä, mitä kukakin tekee,
kaikkien on tärkeä voida kokea elämässään merkityksellisyyttä.
Näyttää siltä, ettei tämä tapahdu kaikille itsestään, vaan osa menettää elämänhallintansa. Merkityksellisyyttä ei kuitenkaan voi
alkaa kokea vasta työelämässä. Jo kodeissa lasten pitäisi saada kokea elämänsä merkitykselliseksi osana perhettä, sitten tulevat
koulut ja harrastukset, ja siihen perään voi tulla työelämä. Mutta jos lapsena on kotona vain turistin rooli, ei siinä kasva merkityksellisyyteen.
Nokso-Koivisto: Työelämä on suuressa roolissa siinä, että tämä
yhteisöllisyys on kadonnut. Me lama-ajan lapset totuimme siihen, että luokkakavereiden vanhempia jäi työttömäksi – ja se nä7
Debatti
kyi. Oli pahoinvointia ja erityisluokat täyttyivät. Kotona on vaikea tehdä yhteisöllisyyttä, jos ei ole vakaata työelämää.
Poskiparta: Nämä työkyvyttömyyseläkkeet ovat todella huolestuttava ilmiö. Varsinkin, kun diagnosoidut mielenterveysongelmat eivät ole yhtään kasvaneet, mutta niiden aiheuttamat
työkyvyttömyyseläkkeet ovat. Yhteiskuntahan tukee osatyökykyisten työllistämistä, mutta silti toleranssi työllistää osatyökykyisiä on ilmeisesti liian matala. Vai onko työelämä niin huonoa? Jotakin on täytynyt tapahtua.
Mitä nuoret ajattelevat eläkkeistä? Onko työeläkejärjestelmä eri sukupolvien näkökulmasta oikeudenmukainen?
Nokso-Koivisto: Minä kääntäisin asian niin, että uskotteko te,
että me nuoret maksamme teidän eläkkeenne?
Tuomikoski: Halvempaa tapaa eläketurvan järjestämiseksi ei ole
olemassa kuin tämä nykyinen. Tästä vakuuttuu, kun käy läpi
vaihtoehtoisia tapoja järjestää riittävän tasoinen ja kattava eläketurva.
Nokso-Koivisto: Mutta kuka on järjestelmän vapaamatkustaja?
Tuomikoski: 60-luvulla eläköityneet eivät ehtineet maksaa juuri lainkaan työeläkemaksuja. Sitä ei kuitenkaan ole pidetty pahana, kun heidän sukupolvensa elinolot olivat vaatimattomat nykyisiin verrattuna. Hehän olivat myös käyneet sodan. Suuret ikäluokat ovat maksaneet vähän vähemmän kuin nuoret, mutta varsinaisia vapaamatkustajia ei ole.
Poskiparta: Minä en usko siihen, etteikö eläkkeistä pystyttäisi
sopimaan yli sukupolvien, mutta entäpä terveyspalvelut ja vanhustenhuolto? Minun mielestäni meidän pitäisi keskustella palvelujärjestelmästä.
Nokso-Koivisto: Minä olen kuullut, että jossakin kehitellään jo
vanhustenpesukoneita.
Tuomikoski: Ja vanhusten ulkoilutusratoja.
Poskiparta: Kun elinikä on lisääntynyt ja koko yhteiskunnan
vauraus on noussut, eivätkö ikääntyneet voisi käyttää enemmän
omaa rahaansa erilaisiin terveydenhoito- ja muihin hyvän elämän
palveluihin? Minusta meidän pitäisi keskustella siitä, mitkä osat
yhteiskunta maksaa ja mitkä osat vaurastuva keskiluokka voi
hankkia palveluina itse. En usko, että tämän palvelujärjestelmän
jatkuva laajentaminen on realistista.
Nokso-Koivisto: Nythän vanhusväestö on jo jättänyt perintöä
suurelle ikäluokalle. Jos suuret ikäluokat velvoitetaan realisoimaan omaisuutensa ostaakseen omat terveyspalvelunsa, seuraavalle sukupolvelle ei jää mitään. Se voidaan kokea sukupolvien välisen sopimuksen rikkomiseksi.
8
Eliniän kasvuun ja sukupolvien väliseen tasa-arvoon
liittyy myös elinaikakerroin, joka tästä vuodesta alkaen
leikkaa uusia eläkkeitä sitä mukaa kuin keskimääräinen
elinikä kasvaa. Mikä uudistuksen taustalla oli?
Tuomikoski: Lakiuudistusta tehtäessä vuonna 2005 herättiin siihen, ettei elinajan kehittymistä voi ennustaa. Siksi tehtiin tällainen mekanismi, joka sopeutuu kehitykseen automaattisesti.
Sekään ei ole eri sukupolvien kannalta tasa-arvoista, että yksi sukupolvi viettää 10 tervettä vuotta eläkkeellä, toinen 20 vuotta ja
kolmas 30 vuotta. Elinaikakerroin määriteltiin niin, että se jakaa
lisääntyneen elinajan puoliksi työelämän ja eläkkeelläolon kesken ja lisää tasa-arvoa tällä tavoin.
Poskiparta: Jos tähän eläkejärjestelmään tarvitaan jatkossa vielä jotakin viilausta, minä uskon, että siitä päästään nuorten kanssa sopuun.
”Ei ole tasa-arvoista, että yksi
sukupolvi viettää 10 tervettä
vuotta eläkkeellä, toinen 20
ja kolmas 30 vuotta.”
Jaakko Tuomikoski
Varatoimitusjohtaja, Ilmarinen
Kolumni
Miten selviän taantumasta?
M
netelmä, jolla valtiolta hokitetaan rahaa. Suunnitelma vaati
äärimmäistä järjestelmällisyyttä ja raudanlujaa pokkaa. Talonkirjat hankittiin useammasta kaupungista, joten rahaakin
saatiin useammasta sossusta. Jokainen kuitti säästettiin ja vietiin sossuun. Keskikokoisen yrityksen talousjohtajakin
pääsee pienemmällä paperityöllä! Millainen nerokkuuden voimavara syrjäytyneiden keskuudessa pesiikään. Jopa perustelu
sille, miksi työn tekeminen on älyvapaata, oli aukoton. En
ymmärrä. Missä kohtaa minun kasvatukseni meni pieleen,
kun tykkäsin tehdä töitä ja ansaita sillä rahaa?
Ehkä kasvatuksessani ei olekaan mitään vikaa. Ehkä olenkin oivaltanut sen asian, miksi töissä kannattaa käydä: yhteisöllisyys, johonkin kuuluminen. Taantuman ja työttömyyden
rumimmat jäljet näkyvät siinä, kun ihminen ei saa enää olla osa
omaa heimoaan. Rahattomuus on pikku juttu sen rinnalla. Hyvä työyhteisö eheyttää jäseniään ja antaa firmalle yhteisen halun selvitä vaikeuksista. Eräskin menestynyt ravintoloitsija kertoi selvinneensä 90-luvun alun lamasta jakamalla vastuun koko monisatapäiselle työntekijäjoukolleen. Porukalta kysyttiin,
pidetäänkö firma pystyssä ja alennetaan liksoja, vai pannaanko leikkuri päälle ja jatketaan samaan malliin. Työntekijät vastasivat kuorossa: me haluamme pitää tämän puljun pystyssä.
Yhdessä. Ei se sen vaikeampaa ole.
Katja Ståhl
Kuva: Jouni Harala
uistaako kukaan ensimmäistä pörssiromahdustaan? Minä muistan. Olin Englannissa au
pairina, vuosi oli 1987. Olin kirjoittanut juuri
ylioppilaaksi, olin siis kypsä aikuinen. Yhtenä
aamuna heräsin siihen, että perheeni juoksee ympäri taloa ja
huutaa. Unisin silmin kyselin missä mennään. Yön aikana oli
kuulemma ollut pahin myrsky kahteensataan vuoteen, sekä
pörssi oli romahtanut. Lontoon kaduilla retkotti kaatuneita
puita ja ikkunoista hypänneitä pörssimiehiä. Ulkonaliikkumiskielto oli astunut heti voimaan. Jeah, tuumasin, saan jatkaa unia. Kurkistin pihalle. Se näytti sotatantereelta. Kyllä
myrskyssä on voimaa, mietin. Pörssiromahdukselle en suonut ajatustakaan. Selvisin pörssiromahduksesta hienosti.
Myrskyn kanssa oli paikoin tekemistä.
Onhan se totta, että talouden ilmiöt harvoin avautuvat
meille karvalakeille niin kuin niiden kuuluisi. Wikipedia kertoo, että ”Taantuma määritellään makrotaloustieteessä
usein tilanteeksi, jossa maan bruttokansantuote on laskenut
kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä.” Jassoo. Kuka
moisesta lausekkeesta ymmärtää järkyttyä? Huomaako joku
oman talousneljänneksensä aikana muutoksen? Tuskin. Paha tilanne tajutaan vasta, kun se tulee kohdalle joko korkojen nousun tai työttömyyden muodossa. Ja syyllisten etsintä siinä vaiheessa on jo hakuammuntaa.
Todelliseen taantumaan, tai lamaksi sitä silloin kutsuttiin,
törmäsin, kun matkustin Australiaan alkuvuodesta 1991. Olin
sanonut itseni irti hyvästä työpaikasta, jotta sain lopputilistä hyvän matkakassan. Ei käynyt mielessäkään, että en saisi töitä kun palaan. Ainahan johonkin pääsee töihin, kun riittävästi haluaa!
Saman vuoden toukokuussa tutkin Helsingin Sanomia, jossa ei ollut enää työpaikkasivuja. Työpaikkoja ei ollut. En uskonut. Pääsin siivoamaan. Teimme kämppäkaverini kanssa
pitkiä päiviä, sillä jouduimme monesti siivoamaan kohteita,
joihin siivooja ei ollut koskaan saapunut. Joillain oli varaa
tehdä niin.
Kyllähän ihmiset selviävät. Tutustuin kiireisen siivouskesäni vapaapäivinä rannalla porukkaan, jotka olivat työttömiä. Heillä ei ollut minkäänlaisia aikomuksiakaan mennä
töihin. Heillä oli erittäin hieno ja loppuun asti hiottu me-
Teksti: Raili Oksa
Piirros: Terhi Ekebom
Työelämä
HYVÄ JOHTAJA SAA
TYÖNTEKIJÄN TIKITTÄMÄÄN
aatimukset työurien pidentämisestä ovat nostaneet
taas keskusteluun hyvän
esimiestyön ja johtamisen
merkityksen. Kun eläkeikään ehtinyt työntekijä
miettii, jatkaako hän työuraansa vai jääkö
eläkkeelle, esimiehen johtamistaidot
nousevat usein ratkaisijan rooliin.
Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailaksen mielestä työurien pituus ei ole
olennainen asia niinkään työeläkejärjestelmän kestävyyden näkökulmasta, vaan
se on ensisijaisesti ja nimenomaan Suomen kansantalouden kohtalonkysymys.
Hän peräsi maan hallitukselta konkreet-
V
10
Harri Sailas:
– Akuutein
ongelma työelämässä on se, että
työkyvyttömyyseläkkeiden
kohteena on
yhä nuorempi
sukupolvi.
tisia toimia työurien pidentämiseksi, ja niihin hän listasi myös eläkeiän noston.
– Vaikka eläkeiän mekaaninen nostaminen ei ole paras keino työurien pidentämiseksi, sillä on kuitenkin tärkeä sym-
Lehtikuva
Mistä puhuttiin, kun Ilmarisen kesäseminaarissa kolme eri alan johtajaa päästettiin
kehiin kertomaan näkemyksiään johtamisesta ja esimiestyöstä? Innostamisesta, kannustamisesta, intohimosta ja itsensä peliin pistämisestä. Niistä on hyvä johtaminen tehty.
bolinen merkitys, Sailas perusteli ja lisäsi,
että toki on muitakin vaihtoehtoja huolehtia Suomen taloudellisesta kestokyvystä. Ne eivät kuitenkaan ole kovin houkuttelevia, sillä ne merkitsisivät hyvinvointiyhteiskunnan perusasioiden murentamista, kuten sosiaalietuuksien leikkaamista tai veroasteen nostamista, hän
luetteli.
Nuorten työkyvyttömyys
huolestuttaa
Pelkkä eläkeiän nostaminen ei Sailaksen
mukaan yksin riitä työuria pidentämään.
Sen rinnalla työelämän laatua ja ennen
kaikkea johtamista on kehitettävä niin, et-
Jorma Eloranta:
– Koskaan ei pidä
olla tyytyväinen
siihen, mitä on
saavutettu.
On tuhon alku
ajatella, että nyt
kaikki olisi hyvin.
Lehtikuva
Johtamisessa on aina
kyse muutoksesta
Globaalin yhtiön näkökulmasta johtamista tarkastellut Metson toimitusjohtaja Jorma Eloranta aloitti pohdiskelulla,
mitä johtaminen on. Hän itse on päätynyt
määritelmään, että johtamisella saadaan
tapahtumaan haluttuja asioita muiden
avulla.
– Yrityksessä haluaminen liittyy aina
tuloksen tekemiseen. Arvon luominen yhtiön osakkeenomistajille kieltämättä on
tarpeellinen ja välttämätönkin tavoite yrityksen kannalta, mutta tämä tuskin saa
globaalin yrityksen eri puolilla maailmaa
toimivia ihmisiä tikittämään.
Eloranta painotti, että johtamisessa on
aina kyse muutoksesta. – Koskaan ei pidä olla tyytyväinen siihen, mitä on saavutettu. On tuhon alku ajatella, että nyt
kaikki olisi hyvin. Johtajan on pyrittävä
jatkuvasti löytämään uusia tapoja toimia
paremmin.
Yksi suurimpia muutoksia, mitä Eloranta sanoo liikkeenjohtajan uransa aikana
tapahtuneen, on ollut siirtyminen ”joko
tai” -mallista ”sekä että” tapaan toimia.
– Elämme aivan toisenlaisessa dynamiikassa ja rytmissä kuin ennen. Samanaikaisesti pitää huolehtia sekä kasvusta että kannattavuudesta, panostaa ja karsia,
irtisanoa ja kannustaa. Johtajan on nivottava nämä erilaiset tehtävät yhteen.
Johtamisen vaikeus piilee siinä, että johtajan on löydettävä oikea tasapaino niiden
välillä.
Mikä sitten saa
ihmiset tikittämään?
Johtamisesta on totuttu käyttämään termejä johtaminen ja johtajuus. Johtamisella viitataan yleensä asioiden johtamiseen (management). Sen työkaluja ovat
mm. palkitsemisjärjestelmät ja kehityskeskustelut. Johtajuudella puolestaan
tarkoitetaan ihmisten johtamista (leadership), joka on suhde ihmisten välillä.
Juuri leadership on Elorannan mielestä se,
mikä panee ihmiset tikittämään.
– Leadership on väline, joka panee
ihmiset jatkamaan töissä pidempään ja
joka luo työhön sitä intohimoa, millä
intensiteetillä hommia tehdään. Ilman intohimoa ihmisistä ei saa mitään irti.
Käytännön esimerkkinä Eloranta kertoi yhtiönsä vaikeasta tilanteesta finanssikriisin jälkeen syksyllä 2008, jolloin
asiakkailta tuli lähinnä tilausten lykkäyksiä tai peruutuksia. Toimintoja oli sopeutettava muuttuneeseen tilanteeseen,
mikä tarkoitti lähtöpasseja 4 600 työntekijälle. Samaan aikaan piti innostaa ja
kannustaa niitä 85 prosenttia ihmisistä,
jotka jäivät yhtiöön.
– Meidän ratkaisumme oli jalkautuminen. Tapasimme ihmisiä eri puolilla
maailmaa sijaitsevissa toimipaikoissamme, kuuntelimme ja keskustelimme heidän kanssaan. Huolehdimme näin siitä,
että ihmiset tiesivät, missä olemme yrityksenä nyt ja minne olemme menossa.
Lehtikuva
tä ihmiset viihtyisivät ja jaksaisivat töissä.
– Esimiehen täytyy toimia vahvana
suunnannäyttäjänä ja luoda työlle merkitys. Hänen pitää antaa työntekijöille vapaus tehdä omaa työtään ja luottaa siihen,
että se toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Onnistuminen edellyttää, että esimiehen on pantava oma persoonansa peliin.
Akuuteimpana ongelmana suomalaisessa työelämässä Sailas piti työkyvyttömyyseläkkeiden valtavaa määrää. Erityisesti häntä huolestutti se, että niiden kohteena on yhä nuorempi sukupolvi. Työkyvyttömyyseläkkeitä voi kuitenkin torjua hyvällä johtamisella. Johtamistaitojen
kehittämiseen on tarjolla runsaasti koulutusta.
– Ilmarisella itselläänkin on kokemusta
lukuisista esimiesvalmennuksista, koulutuspaketeista ja muista työkaluista,
joita se tarjoaa omille työnantaja-asiakkailleen henkilökuntansa valmentamiseksi. Olemme saaneet niistä hyviä tuloksia muun muassa yritysten sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyystapausten
vähenemisenä, Sailas totesi.
Minna Helle:
– Nuoret
eivät kerta
kaikkiaan sovi
nykyiseen ”töitä
niska limassa”
muottiin.
Samalla loimme heihin uskoa, ettei tämä
ole maailmanloppu.
Työelämässä vallalla
on-off -ajattelu
Akavan edunvalvontajohtaja Minna
Helle lähestyi johtamista tietoyhteiskunnan näkökulmasta. Yhä useampi tekee tänä päivänä tietotyötä. Hänen mukaansa työyhteisöjen menestys riippuu
siitä, miten esimiestyössä ymmärretään
asiantuntijatyön vaatimukset.
Tietotyölle tuo omat haasteensa työn
sisällön jatkuva muuttuminen ja uuden
luominen. Helle kysyikin, onko meidän
työkulttuurimme sellainen, että se tukee
luovaa prosessia ja uusien asioiden uudella tavalla tekemistä. Vai elämmekö yhä
siinä perinteisessä maailmassa, jossa ollaan tiiviisti ja tehokkaasti läsnä työpaikalla. Jossa etätyö on laiskottelua ja ajattelu joutenoloa.
– Luova prosessi vaatii eri tavalla aikaa.
Jos työpaikalla on koko ajan hirveä kiire,
ei siinä välttämättä mitään uutta synny.
Luomisprosessille voi olla tosi hyödyllistä olla välillä pois työpaikaltakin, Helle
muistutti.
Suomalaisessa työelämässä on Helteen
mukaan vallalla on-off -ajattelu. Töissä ollaan joko täysillä tai sitten ei ollenkaan.
Välimuotoja ei juurikaan tunneta. Hän arveli, että kun 80- ja 90-luvuilla syntyneet
nuoret aloittavat työuransa, se tuo valtavia paineita työelämän muutokselle.
– Nuoret ikäluokat arvostavat vapaaaikaa ja sellaista työuran huokoisuutta,
jossa välillä voi ottaa vähän löysemmin.
He eivät kerta kaikkiaan sovi tähän nykyiseen ”töitä niska limassa” muottiin.
Heidän työuriensa pidentämistä ei aja
kansantalouden enempää kuin yhteiskunnan etu, vaan motivaatio löytyy johtamisesta, kannustavasta kulttuurista ja
joustavista työajoista.
11
”Tarvitaan
välittämisen
kulttuuria,
että uskalletaan
puhua siitä, että
aina ei jaksa.”
Kiti Müller
Tutkimusprofessori
12
Tutkimusprofessori Kiti Müller
palkittiin Brain@Work -hankkeesta
kultaisella työympäristötyön
erityisansiomitalilla. Mitalin
luovutti sosiaali- ja terveysministeri
Juha Rehula Helsingissä 1.6.2010.
Työhyvinvointi
VIRKEÄT AIVOT
OIVALTAVAT
Pätkiikö muisti, onko sinulla
vaikeuksia keskittyä työhösi?
Et tästä huolimatta todennäköisesti ole sairastunut
dementiaan. Informaation
määrä ja tietotyö ovat
lisääntyneet. Aivot joustavat
ja mukautuvat kiireeseen, ne
lisäävät energiatehoja, kun
tarvitaan, mutta sen jälkeen
pitää muistaa levätä.
Teksti: Eila Parkkonen
Kuvat: Esko Tuomisto
J
atkuvasti ylikierroksilla toimivat aivot voivat heikentää työ- ja toimintakykyä: muistia, keskittymis- ja ajattelukykyä, vireyttä ja oppimista. Aivojen hyvinvoinnista täytyy pitää hyvää huolta
ja järjestää työ niin, ettei se rasita aivoja liikaa,
sanoo Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskuksen johtaja, tutkimusprofessori Kiti
Müller.
Nykytyöelämän merkittävin haaste on Müllerin mukaan se, että työ muuttuu ja oppimis- ja
omaksumiskykyä täytyy pitää jatkuvasti yllä. Suomen sanotaan
olevan korkeasti koulutettu yhteiskunta, joka on siirtynyt jälkiteollisesta aikakaudesta tietoyhteiskuntaan ja osaamisen yhteiskunnan aikakauteen. Ihminen oppii läpi elämänsä, jos aivot
pysyvät terveinä. Müller korostaa, että mahdollisuus oppia jatkuvasti pitäisi sisältyä luontevasti työtehtäviin. Ei riitä, että kou-
lutusta järjestetään työstä irrallaan 1–2 päivää vuodessa, kuten
usein tapahtuu.
Toinen haaste on, että työssä tarvitaan tekniikan tajua, vaikka kaikki ihmiset eivät kovin teknisiä olekaan.
– Usein kyllä ajatellaan, että tietotekniikka hoitaa asiat ihmisten puolesta, mutta näinhän ei ole. Sen avulla voidaan automatisoida tiettyjä rutiiniprosesseja, mutta aina tarvitaan ihminen, joka osaa käyttää järjestelmää ja ymmärtää sen logiikkaa,
Müller sanoo.
Kaikessa työssä tarvitaan aivotyötä
Kasvanut käsiteltävän tiedon määrä arkielämässä ja työympäristössä sekä työ, joka edellyttää useiden eri tehtävien hoitoa
(monitehtävät) kuormittavat aivojen tietojenkäsittelyä. Müller
torjuu harhakäsityksen, jonka mukaan tietotyö tarkoittaa vain
asiantuntijatyötä ja korkeasti koulutettuja henkilöitä.
– Tiedonkäsittelytaitoja, ajatustyötä ja kykyä oppia uutta – aivotyötä – tarvitaan kaikessa työssä. Työ on muuttunut itseohjautuvaksi ja omaa työtä täytyy kehittää. Samoja asioita joudutaan pohtimaan, työskentelipä rakennustyömaalla tai kaupan kassalla. Monitehtävät voivat lisääntyä pala palaselta niin, että
pian huomaa tekevänsä työtä kuin monitoimikone.
Alle 35-vuotiaat lakoavat
Työ ja terveys 2009 -tutkimuksesta selviää, että esimerkiksi italalla työtehtävät ovat muuttuneet viimeisen kolmen vuoden aikana lähes 60 prosentilla.
Kaikki työntekijäryhmät kokivat työnsä rasittavaksi, vahvimmin kuitenkin ylimmät toimihenkilöt. Tutkimuksen mukaan
he ovat vähemmän kuormittuneita kuin he olivat reilut 10 vuotta sitten. Kuormittuneiden osuus on laskenut 60 prosentista 43
prosenttiin. Eniten häiritsevät työn jatkuvat keskeytykset.
Alemmista toimihenkilöistä kuormittuneita on edelleen 25
prosenttia, saman verran kuin 10 vuotta sitten.
– Vaikka hyvää kehitystä on tapahtunut, ei pidä tuudittautua
siihen, että asiat ovat kunnossa. Kuormittuneita on edelleen
liian paljon. Pitää muistaa myös se, että kyselytutkimuksissa
ihmiset eivät aina vastaa ihan rehellisesti, Müller sanoo.
Työtä haittaavia muistiongelmia ja keskittymiskyvyn puutetta
koki noin joka viides. Näitä oireita valittivat myös alle 35-vuo13
tiaat, vaikka tässä iässä työmuistin toimintavarmuuden pitäisi olla parhaimmillaan. Müllerin mukaan tähän saattaa vaikuttaa työkokemuksen vähäisyys.
– Nuorella työntekijällä työtaidot eivät ole vielä pitkälle kehittyneet eikä vahvaa ammatti-identiteettiä ole syntynyt. Hän voi
kokea keskeytykset häiritsevämpinä, sillä hän ei osaa priorisoida,
rajata eikä valita väliintulevasta informaatiosta oikeasti tärkeitä asioita, jotka vaativat tekemistä heti ja siirtämään meneillään
olevan työn sivuun.
Alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyys on noussut jyrkästi verrattuna muihin ikäryhmiin. Mülleriä huolestuttaa erityisesti se,
että nuoret, joiden fysiologian pitäisi olla sietokykyisempi ja työmuistin vähemmän herkkä häiriöille, alkavat lakoamaan.
toimintavarmuutta. Yön univaje vaikuttaa samalla tavalla kuin
0,5 promillen humala. Herkimmin Müllerin mukaan häiriintyvät abstrakti ajattelu, luova ongelmanratkaisu ja erilaisen informaation välisten riippuvuuksien hallinta. Väsynyt ihminen
turvautuu totuttuun rutiiniratkaisuun, kun taas virkeissä aivoissa
syntyvät oivallukset.
Ihminen saa myös vieroitusoireita, kun aivot palautuvat kovan
työrupeaman tai pitkän projektin jälkeen normaaliin olotilaan.
– Kyse on tavallaan samasta asiasta kuin ihminen jää koukkuun päihteisiin. Vieroitusoireet näyttäytyvät ahdistuksena, tyhjyyden tunteena ja jonkinlaisena masentuneena olona. Ne kuuluvat asiaan ja menevät ohitse rauhoittumalla ilman pillereitä,
Müller sanoo.
Aivot pitävät haasteista
Ongelmia ei uskalleta tuoda esille
Aivot ovat joustavat ja sopeutuvat ympäristöön. Jos on enemmän tekemistä, ne lisäävät vauhtia ja energiatehoja. Kun projektin dead line painaa päälle, ohimenevä stressitila ei ole huono asia. Ongelmia syntyy, jos stressitila kroonistuu ja ihminen
kokee jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta. Aivot pitävät haasteista, mutta välillä täytyy pitää taukoa ja ottaa rennommin.
– Siinä mielessä aivot ovat tyhmät, että ne rupeavat tulkitsemaan uuden kohonneen viritystilan normaaliolotilaksi. Ihminen
ei välttämättä itse huomaa, että aivojen kemia on muuttunut,
vauhti on liian luja ja uupumus uhkaa. Sen sijaan maitohapoille
ajettuja lihaksia kivistää, jos on liikkunut liian paljon suhteessa fyysiseen suorituskykyynsä, Müller selvittää.
Aivojen tiedonkäsittelyjärjestelmä on herkkä häiriöille; väsymys, voimakkaat tunnetilat, lääkkeet ja päihteet heikentävät
Müller on miettinyt, miksi työn ongelmiin ei puututa ja arvelee,
että kyse on ajan puutteesta.
– Työtahti ja intensiteetti on niin suuri, että ihminen ei malta, uskalla tai jaksa ottaa aikaa miettiäkseen, voisiko asiat tehdä toisella tavalla. Aivotutkimuksista käy ilmi, että tarkkaavuuden resurssit alkavat kapeutua, jos tekee töitä koko ajan kiireen keskellä, pää kolmantena jalkana. Ihminen muuttuu putkinäköiseksi, hän menee kuin orava pyörässään eikä huomaa, että kannattaisi pysähtyä miettimään, onko työssä mitään järkeä.
Ihminen voi myös ajatella, että ongelma koskee vain häntä.
– Uskalluksen puute puhua ongelmista on lisääntynyt lamaaikana. Jos taas työpaikalla mielellään kehitetään asioita, stressaantuneelle kehittäminen ja muuttaminen voivat tuoda lisää työtä, johon voimat eivät riitä.
Työvälineitä kuormittavuuden mittaamiseen työpaikoilla
Tutkimusprofessori, neurologi Kiti Müller johtaa Työterveyslaitoksen
Aivot ja työ -tutkimuskeskusta. Se osallistuu erityisesti työikäisten
aivojen terveyttä edistäviin ja aivojen rasitustilojen varhaistunnistukseen tähtääviin hankkeisiin.
Brain@Work -hanke alkoi vuonna 2005. Kimmokkeen hankkeelle
antoi käytännön työ: Työterveyslaitokselle tuli työkykyarvioon henkilöitä, jotka kuvasivat, että he eivät opi uusia asioita, ovat muistamattomia ja keskittymiskyvyttömiä, Kiti Müller kertoo.
Neuropsykologisissa kokeissa ei löydetty aivosairautta, mutta monet olivat hyvin ylirasittuneita, uupuneita ja hieman masentuneita, kun
työ ei sujunut. He olivat joutuneet ottamaan työssään jatkuvasti käyttöön uusia tietoteknisiä työvälineitä ja tehtäviä. Tyyppiesimerkki löytyy vaikkapa pankkimaailmasta, missä työn sisältö oli muuttunut: rahaliikenteen hoitamisen lisäksi piti myydä vakuutuksia, antaa sijoitusneuvoja ja auttaa nettipankissa.
14
Brain@Work -tutkimushankkeen loppuseminaari järjestettiin Ilmarisessa 7.9.2010 aivotyötä johtaville, henkilöstön kehittämisestä vastaaville sekä aivojen hyvinvoinnista ja terveydestä kiinnostuneille tietotyöntekijöille.
Tutkimustyön tuloksena työterveyshuollon käyttöön on kehitetty
työkaluja aivojen toimintakyvyn arviointiin, fysiologisia mittareita, tietokonepohjaisia testejä ja subjektiivisia oirekyselyjä sekä työterveyshuollolle toimintamallia, jolla pyritään tunnistamaan mahdollisimman
varhain aivojen rasitustiloja ja puuttumaan tilanteeseen. Myös Ilmarinen osallistui tähän tutkimukseen, jonka tärkein tavoite on kehittää
aivotyötä ihmisille sopivaksi.
Müllerin mielestä tietoa aivojen toimivuudesta on työelämässä edelleen liian vähän. Hän toivoo, että yritykset ja organisaatiot innostuisivat hyödyntämään uusia työvälineitä ja kehittämään työtä niin, että eriikäiset ja eri tavalla venymään kykenevät ihmiset jaksaisivat työssä.
Riskiin ylikuormittua vaikuttaa Müllerin mielestä edelleen voimissaan oleva suomalaisten tunnollisuus ja korkea työmoraali.
Ihminen on kokonaisuus. Kuormitusta voivat työpaikan lisäksi aiheuttaa ongelmat kotona, esimerkiksi kun sairaat tai vanhat vanhemmat tarvitsevat apua, lapset valvottavat, on tullut
avioero, on kroonista kipua tai unettomuutta.
Välittämisen kulttuuriin
Työelämässä pitäisi Müllerin mielestä päästä välittämisen kulttuuriin ja kyetä puhumaan siitä, ettei aina jaksa tai ehdi.
– Meillä on vähän sellaista hypetystä, että kehutaan ihmisiä,
jotka näyttävän pärjäävän ja jaksavan. Siitä taas ei puhuta, että
venymiskyky ei jatkukaan loputtomiin.
– Olen nähnyt lääkärin työssäni alle 40-vuotiaita, jotka sairastuvat vakavaan psykoottiseen masennukseen tai menevät
muulla tavalla psykoosiin kesken ulkomaankomennuksen.
Paljon esillä ovat myös ne, jotka ovat jättäneet työelämän kokonaan. Yleensä he ovat korkeasti koulutettuja ja hyvässä taloudellisessa asemassa. Tavallisella työmuurahaisella ei ole mahdollisuutta tehdä näin. Müller kaipaa roolimalleja ihmisistä, jotka ovat osanneet tasapainottaa arki- ja työelämänsä niin, ettei työ
liuu kotiin. Työstä saa hyvinvointia mitoittamalla tekemisen oikein.
Pimeä työ päivänvaloon
Työstä saa hyvinvointia mitoittamalla tekemisen oikein, Kiti Müller sanoo.
Henkeä
2003
3 500
2004
2005
2006
2007
2008
2009
Hankala, kyyninen ja ärtynyt – ylikuormittumassa?
Alle 35-vuotiaat
työkyvyttömyyseläkkeelle
siirtyneet
Lähde: Eläketurvakeskus
3 000
2 500
Müller kertoo saaneensa lunta tupaan julkisestikin, kun on puhunut tarpeesta lisätä huokoisuutta työssä: ”sehän tästä vielä
puuttuu, Suomessahan on lyhin työaika jne.”
– Käytännön kokemukseni mukaan harmaata työtä on paljon.
Kun työpäivän aikana ei saa aikaan kaikkea vaadittua, tehdään
pitempää työpäivää tai illalla kotona ja tietotekniikka viedään viikonlopuksi maalle.
Müllerin mielestä esimiesasemassa olevat voisivat omalla esimerkillään näyttää, että joskus on niin paljon hommia, ettei kaikkea vain ehdi tehdä.
Ulkopuolinen voi huomata työkaverin menevän ylikierroksilla
siitä, että hänen toimintatavassaan reagoida ympäristön kanssa
tapahtuu muutos. Hän voi muuttua hieman sähläriksi, hankalaksi, kyyniseksi tai ärtyneeksi. Joillakin migreeni voi pahentua
tai vatsa oirehtia. Hän vetäytyy eikä halua osallistua yhteisiin asioihin. Tiimityö ei hänen kanssaan suju, eikä ennen iloiselle ja yhteistyökykyiselle enää mikään sovi. Muutosta ei huomaa, jos ei
ole vuorovaikutuksessa työkaverin kanssa.
– Meidän pitäisi satsata siihen, että ihmiset tapaavat toisiaan,
ja kehittää tuntosarvien herkkyyttä toisen ihmisen tilanteelle. Ihmiset ovat temperamentiltaan erilaisia, reagoimme fysiologisesti
ja olemme ärsyke- ja ahdistusherkkiä eri tavalla. Toiset sietävät
stressiä ja rasitustiloja paremmin kuin toiset.
Jos kasaantuu liikaa sellaista, mikä rasittaa, voi jonain päivänä
pitkittyneessä ja kroonistuneessa stressissä tulla se viimeinen pisara, joka poksauttaa äärimmilleen venyneen ilmapallon.
15
Kuva: Esko Tuomisto
Tulos
Ilmarisen
kehitys
hyvällä
uralla
toimintaa.
Yhtiön alkuvuosi sujui myönteisesti. Sijoitukset tuottivat vuoden
ensimmäisellä puoliskolla hyvin, ja vakavaraisuus pysyi vahvana.
Ilmarinen menestyi myös asiakashankinnassa. Hyvä hoitokulusuhde
puolestaan heijastaa tehokasta toimintaa.
Ilmarisen sijoitukset tuottivat vuoden
ensimmäisellä puoliskolla 3,7 prosenttia, kun tuotto vastaavana aikana
vuosi sitten oli 6,6 prosenttia. Alkuvuoden tulos tyydyttää toimitusjohtaja
Harri Sailasta, vaikka ensimmäinen
vuosineljännes antoi luvan odottaa jopa parempaa.
− Touko-kesäkuussa epävarmuus sijoitusmarkkinoilla lisääntyi ja heikensi sijoitustuottoja. Markkinoiden epävarmuuden taustalla oli euroalueen valtioiden velkakriisi, joka heijastui myös
osakekursseihin. Olemme silti edelleen
hyvällä, positiivisella uralla, Sailas totesi.
Sailas muistutti, että eläkesijoitusten
tuotoissa tärkeintä on kuitenkin tarkastella tuottoja pitkällä aikavälillä.
Myös näin tarkasteltuna Ilmarisen sijoitustuotot ovat hyvällä tasolla. Sijoitusten reaalituotto on ollut keskimäärin
4,2 prosenttia vuotta kohden vuodesta
1997, mistä lähtien on ollut mahdollista
sijoittaa laajemmin osakkeisiin ja
16
muihin riskillisempiin omaisuusluokkiin. Keskituotto ylittää siten sen 4 prosentin reaalituoton, jota Eläketurvakeskus käyttää perusvaihtoehtona
maksutasoennusteita tehdessään.
Sijoitustulos vahvisti
vakavaraisuutta
Sijoitusten markkina-arvo oli kesäkuun lopussa 26,1 miljardia euroa, mistä osakkeiden ja osuuksien osuusriskin
mukaan ryhmitellen oli 33 prosenttia ja
korkosijoitusten osuus ilman lainasaamisia 39 prosenttia. Kiinteistösijoituksia oli 10 prosenttia ja lainasaamisia
12 prosenttia.
Ilmarisen vakavaraisuus pysyi edelleen
vahvana. Vakavaraisuusaste oli kesäkuun
lopussa 26,4 prosenttia, ja toimintapääoma oli 2,8-kertainen suhteessa vakavaraisuusrajaan. Vuosi sitten vastaavat luvut olivat 18,2 prosenttia ja 2,9.
Hoitokulusuhde eli liikekulujen suhde niitä varten käytettävissä oleviin
maksun osiin oli edelleen hyvä, 77 prosenttia.
Menestystä asiakashankinnassa
Ilmarisen vakuutuskanta kasvoi tammi–
kesäkuussa yli 300 TyEL-vakuutuksella
ja 900 YEL-vakuutuksella. Kesäkuun lopussa yhtiössä oli yhteensä 520 000 vakuutettua, joista TyEL-työntekijöitä oli
467 000 ja yrittäjiä 53 000. Kasvaneen
palkkasumman myötä vakuutusmaksutulon arvioidaan kasvavan tänä vuonna
5,2 prosenttia 3,4 miljardiin euroon.
Taantuma pienensi Ilmarisessakin
vakuutettujen työntekijöiden lukumäärää, kun taas menestyminen vastuunsiirroissa kasvatti sitä. Lisäksi yhtiön TyEL-vakuutettujen määrä kasvaa
syksyn aikana vielä lähes 6 000:lla, kun
jo sovitut vastuunsiirrot tulevat voimaan.
Ilmarinen onnistui hyvin myös työeläkevakuutusten siirroissa. Ensimmäisen ja toisen vuosineljänneksen net-
Vakavaraisuus pysyi vahvana
Finanssikriisin kuoppa kurottu umpeen
Toimintapääoma ja sen rajat
70,0
12 000
60,0
10 000
50,0
tosiirrot kasvattavat yhtiön maksutuloa
yhteensä yli 30 miljoonalla eurolla vahvistaen siten yhtiön asemaa työeläkevakuuttajana entisestään.
Eläkehakemusten
kasvu taittui
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2002
2009
2003
Tasausvastuusta toimintapääomaan rinnastettava osa
Toimintapääoman enimmäismäärä
viime vuoden jälkeen. Uusia eläkepäätöksiä Ilmarinen antoi alkuvuonna noin
10 500, mikä on 6 prosenttia vähemmän
kuin vuotta aiemmin. Eläkkeitä yhtiö
maksoi tammi–kesäkuussa yhteensä 1,6
miljardia euroa lähes 288 000 eläkkeensaajalle.
Kaikkiaan Ilmarinen huolehtii yli
800 000 ihmisen työeläketurvasta.
30.6.2010
Toimintapääoma
Vakavaraisuusraja
Kuva: Tomi Parkkonen
Eläkkeelle hakeutuminen tasaantui vuoden alkupuoliskolla ennätysvilkkaan
30.6.2010
Ajanjakson nimellinen vuosittainen keskituotto on ollut 5,9 %
ja reaalinen vuosittainen keskituotto 4,2 %.
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
2001
0,0
2000
0
1999
10,0
1998
2 000
2001
20,0
2000
4 000
30,0
1999
6 000
40,0
1998
8 000
1997
% vastuuvelasta
14 000
1997
milj. euroa
Sijoitusten kumulatiivinen nettotuotto
Jäähtyykö talouden kasvu?
Viime vuosi oli kansantalouden kannalta
koko Suomen taloushistorian rajuin.
− Vaikka viime aikoina on kantautunut
paljon hyviä uutisia muun muassa työllisyystilanteen ja viennin saralta, täyttä
varmuutta vakaasta talouskasvusta pidemmällä aikavälillä ei vielä ole, varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio arvioi talouden näkymiä.
Hän uskoi Suomen talouden kyllä
kasvavan tänä vuonna mutta maltillisesti.
− On merkkejä siitä, että talous olisi kääntymässä hitaan kasvun kauteen. Odotettavissa on epävarmaa aikaa ja kurssien sahailua.
Ilmarinen satsaa
edelleen Suomeen
Alkuvuodelta saatu
tulos tyydyttää
Harri Sailasta:
– Hyvä tulos vaativassa
markkinatilanteessa.
Entä mikä vaikutus hitaalla kasvulla on Ilmarisen kotimaisille sijoituksille, joita yhtiön salkussa on paljon? Ritakalliota tilanne ei huolestuta, sillä riski näiden yhtiöiden kautta on jakautunut maailmanlaajuisesti.
− Isojen suomalaisten pörssiyhtiöiden
liikevaihdosta tulee Suomesta vain neljäsosa tai jopa vielä vähemmän. Se merkitsee, että monen suomalaisen yhtiön menestys ei riipu niinkään Suomen talouden
vaan maailmantalouden kehityksestä ja
ennen kaikkea maailmantalouden kasvualueista, kuten latinalaisesta Amerikasta
tai Aasiasta, hän muistutti.
Lue lisää Ilmarisen tuloksesta
sekä Timo Ritakallion haastattelu
kokonaisuudessaan verkkosivuiltamme www.ilmarinen.fi.
17
Sijoitukset
Teksti: Anna Hyrske
Kuva: Mikko Käkelä
VASTUULLISUUS
SIJOITUKSISSA
ON HYVÄ JUTTU
Vastuulliseen sijoittamiseen on perinteisesti
yritetty lyödä hyvän markkinoinnin mutta
huonojen tuottojen leima. Ilmarisessa vastuullisuuteen on kuitenkin uskottu riskienhallinnan
ja hyvien tuottojen lähteenä jo lähes
vuosikymmenen ajan.
astuullinen sijoittaminen ei ole
avaruustiedettä, vaan se perustuu
sijoituskohteiden analysointiin ja
tuntemiseen myös ympäristöriskien ja sosiaalisen vastuun kautta. Näistä perinteisen talousanalyysin ulkopuolelle jäävistä
asioista käytetään usein termiä ESG, joka
tulee englanninkielisistä termeistä environmental, social and governance eli ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja
hallintotapaan liittyvät seikat.
V
ESG-asioiden huomioon ottaminen
tarkoittaa sitä, että sijoittaja omassa analyysissään tutustuu myös näihin teemoihin ja tekee sijoituspäätökset perinteistä
taloudellista näkökulmaa laajemmalla
otteella. Näin toimiessaan sijoittaja tuntee
sijoituskohteensa paremmin sekä riski- että tuottoperspektiivistä.
Akateemiset tutkimukset tuottojen
suhteen saattavat hämmentää monia asiaan tutustuvia. On tutkimuksia, joiden
perusteella sijoittajan salkku tekee huonompaa tulosta ottaessaan ESG-asiat
huomioon. Toisaalta on myös tutkimuksia, joiden mukaan sijoittaja tekee huomattavasti parempaa tuottoa kuin sijoittaja, joka ei välitä niistä tuon taivaallista.
Kaikkea mahdollista löytyy näiden ääripäiden väliltä.
Syvällisempi tutustuminen tutkimuksiin antaa kuitenkin viitteitä siitä, ettei
vastuullinen sijoittaminen automaattisesti
tuota verrokkia huonommin, päinvastoin.
Vastuullisen sijoittamiseen kuuluu olennaisena osana myös vastuu tuotosta. Uusimmat tutkimukset tukevat teoriaa siitä,
että vastuullinen salkunhoito tuottaa vähintään yhtä hyvin ja joissain tapauksissa jopa paremmin.
YK:n periaatteet – yksi tavoite,
monta hyvää tapaa toimia
YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet
valmistuivat vuonna 2006. Näiden peri-
FINSIF-yhdistys edistää vastuullista sijoittamista
Suomeen on 10.6.2010 perustettu vastuullista sijoittamista edistävä uusi yhdistys, FINSIF - Finland’s Sustainable Investment Forum ry. Yhdistyksen puheenjohtajaksi on valittu Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen asiantuntija Anna Hyrske.
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vastuullista sijoittamista,
joka ottaa huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät seikat varainhoidossa ja sijoituspäätöksiä tehtäessä.
Yhdistyksen tavoitteena on eri keinoin hankkia ja levittää tietoa vastuullisesta sijoittamisesta Suomessa. Vastuullisen sijoittamisen seminaari 2010 Vanhalla ylioppilastalolla oli FINSIFin perustajajäsenien yhdessä järjestämä ja Suomessa ensimmäinen kattava alan tapahtuma.
18
Tapahtuma kokosi yli 440 asiasta kiinnostunutta. Tilaisuuden avauspuheen piti presidentti Tarja Halonen.
Kaikki FINSIFin perustajajäsenet ovat allekirjoittaneet YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet.
Perustajajäsenet ovat: Danske Capital, Ethix SRI Advisors, FIM Varainhoito Oy, GES Investment Services, GreenStream Network Plc, HYY
Yhtymä, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia, Kirkon
keskusrahasto, Kuntien eläkevakuutus, Nordea, OP-Rahastoyhtiö Oy,
Osuuskunta Tradeka-yhtymä, Pohjola Varainhoito Oy, Tapiola Varainhoito
Oy, SEB Gyllenberg Asset Management Oy ja Ålandsbanken Abp.
Fakta
Vastuullinen sijoittaminen on...
● vastuuta tuotosta
● vastuuta ympäristöstä
● vastuuta ihmisistä
● tahtoa ja tekoja
Vastuullinen sijoittaminen ei ole...
huonompaa tuottoa
● hyväntekeväisyyttä
● markkinointia eikä mainontaa
●
Ilmarisessa
vastuullisella
sijoittamisella
jo pitkä perinne,
sanoo Anna Hyrske.
on
aatteiden tarkoituksena on tarjota vinkkejä ja tapoja ottaa ESG-asioita huomioon
sijoituspäätöksissä.
Periaatteiden allekirjoittajat sitoutuvat
kehittämään omaa toimintaansa ja pyrkivät edistämään vastuullista sijoittamista rahoitusmarkkinoilla. Näin toimiessaan sijoittajan tulisi saada parempaa
pitkän aikavälin tuottoa ja samalla lähentää sijoittajan ja koko yhteiskunnan
tavoitteita.
Periaatteiden tarkoituksena ei ole antaa yhtä ainoata oikeata tapaa toimia ja
vertailla yrityksiä keskenään, koska jokaisella sijoittajalla on oma sijoitusstrategiansa ja tapansa toimia.
UNPRIä voisi verrata joukkoon erilaisia leipureita, joiden kaikkien tulee tehdä
kakku, tarkkaa reseptiä ei anneta, vaan jokainen leipoo mieleisensä kakun. Vaikka
tarkkoja ohjeita tai vaatimuksia ei ole,
ovat allekirjoittajat sitoutuneet vastaa-
maan hyvin yksityiskohtaiseen kyselyyn, jossa eri sijoittajia verrataan keskenään ja jokainen voi kyselyn avulla kehittää omaa toimintaansa. YK:n periaatteiden allekirjoittajia on 800 ja suomalaisia sijoittajiakin on joukossa jo 17
(www.unpri.org).
Ilmarinen edelläkävijänä
Ilmarinen on allekirjoittanut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet ensimmäisenä suomalaisena sijoittajana
vuonna 2006. Jo tätä ennen Ilmarisessa
oli tehty paljon työtä vastuullisessa sijoittamisessa. Muun muassa kansainvälisiin normeihin perustuva tarkastelu
aloitettiin osake- ja korkosijoituksissa
vuonna 2002.
Ilmarinen vaatii, että sen sijoituskohteet noudattavat toiminnassaan kansallisen lainsäädännön lisäksi kansainvälisiä
normeja, muun muassa OECD:n ohjeita
monikansallisille yrityksille, YK:n Global
Compactia ja ihmisoikeuksien julistusta.
Jos Ilmarisen salkuissa oleva kohdeyritys ei täytä näitä kriteerejä, Ilmarinen
joko aloittaa vaikuttamisprosessin ja pidättäytyy ostoista tai sitten myy omistuksensa pois. Vaikuttamisprosesseja
voidaan myös käydä niiden yritysten
kanssa, joissa Ilmarinen ei ole omistajana,
sillä sijoittajan kannalta on aina parempi,
mitä enemmän yrityksiä on potentiaalisten sijoituskohteiden joukossa.
Vaikuttamisprosessi tarkoittaa aktiivista dialogia yritysjohdon kanssa, jotta
mahdollinen epäsuotava toiminta lakkaa.
Vaikuttamisprosessien nopeuttamiseksi ja
parempien tuloksien saavuttamiseksi
Ilmarinen pyrkii aina mahdollisuuksien
mukaan yhteistyöhön muiden sijoittajien
kanssa.
Ilmarinen on ollut mukana perustamassa pohjoismaista yhteistyöverkostoa, Nordic Engament Co-Operationia yhdessä norjalaisen KLP:n ja ruotsalaisen
Folksamin kanssa. Tämän yhteistyön
lisäksi Ilmarinen on ollut perustamassa
Suomeen vastuullisen sijoittamisen foorumia eli FINSIF -Finland’s Sustainable
Investment Forum ry:tä.
Ilmarinen on myös menestynyt erinomaisesti vertailussa, jossa on selvitetty,
miten hyvin YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin sitoutuneet yritykset
noudattavat periaatteita omassa toiminnassaan. Viime vuoden vertailussa Ilmarinen sijoittui parhaimman neljänneksen
joukkoon, kun tuloksia verrattiin kaikkiin
periaatteiden allekirjoittaneisiin sijoittajiin maailmassa.
19
Elämäni
kunnossa
Teksti: Sami Kelhä
Kuvat: Katja Lösönen
Marin työhuonetta
koristavat lapsien
tekemät
seinäpiirrokset.
Diplomi-insinööri opetteli
entisöimään ikkunoita
URANVAIHTO
TOI ELÄMÄÄN
SISÄLTÖÄ
Mari Impivaara huomasi muutama vuosi
sitten, että ei viihtynyt työssään. Myös
Helsingissä asuminen ahdisti. Elämän
onnellisimmat hetket liittyivät melontaretkiin
saaristoon. Nyt oli aika tehdä isoja päätöksiä
ja muuttaa elämänsuuntaa.
aasan vanhassa työläiskaupunginosassa Palosaaressa on
rapistunut vanha saippuatehdas. Yli sata vuotta vanhan rakennuksen kohtaloa ovat
kaupungin päättäjät arponeet vuosikymmenien ajan. Taloa kansoittavat käsityöläiset ja taiteilijat ovat kuitenkin tyytyväisiä päättäjien saamattomuuteen ja rakennuksen tarjoamiin edullisiin työtiloihin.
Nelikymppisellä yrittäjällä Mari Impivaaralla on saippuatehtaassa valoisa ja
tunnelmallinen verstas. Täällä hän voi
rauhassa työskennellä ammattinsa ikkunaentisöinnin parissa. Mari sanoo tuntevansa olonsa verstaalla ja Vaasassa kotoisaksi. Vihdoinkin. Tie uuteen elämään
ja ammattiin on ollut pitkä kulkea. Tai no,
paremminkin matka on käynyt meloen.
– En tunne olevani oikeastaan mistään
kotoisin. Lapsena muutimme Savosta pie-
V
20
Ikkunaentisöijän koulutukseen kuuluu ikkunoiden kunnostamisen eri työvaiheita sekä mm. rakennussuojelun opiskelua.
Työvaiheisiin kuuluvat mm hiominen, kyllästäminen
ja maalaus pellavaöljymaalilla.
nenä Loimaalle, josta taas muutin lukion
jälkeen pääkaupunkiseudulle. Perheessäni
arvostettiin akateemista koulutusta, joten
minäkin opiskelin Otaniemessä diplomiinsinööriksi. Opiskelujen jälkeen ajauduin
töihin telecom-alalle, missä toimin mm.
projektipäällikkönä, Mari Impivaara kertoo.
Jo opiskeluaikana Marista oli tuntunut,
että tekninen ala ei ole häntä varten. Työvuosien aikana tuo tunne vain vahvistui.
Myös Helsingin häly ja alituinen ruuhkassa istuminen harmittivat.
– Oman kodin remontin yhteydessä olin
huomannut Rakennusapteekin sivuilla
tietoa ikkunaentisöijän koulutuksesta.
Kiinnostuin entisöinnistä välittömästi.
Koulutus ei kuitenkaan alkanut joka vuosi, joten päätin mennä Helsingin Toimelan
opistoon vanhojen ikkunoiden korjauskurssille. Kurssin opettaja vakuutti minut
siitä, että ikkunaentisöijän ammatilla on
mahdollista tienata elantonsa.
It-alalta Mari jäi pitkälle vuorotteluvapaalle. Odotellessaan ikkunaentisöijän
koulutuksen alkua hänellä oli aikaa keskittyä intohimoisesti muutaman vuoden
harrastamaansa melontaan.
– Silloinen miesystäväni pyysi minua
lähtemään mukaan Alaskasta Seattleen
suuntautuvalle kolmen kuukauden melontareissulle. Kanadan upeissa maisemissa meloessani sain vihdoin helpottavan tiedon siitä, että ammattikoulutus alkaa ja minut on hyväksytty mukaan.
Päätös kypsyy matkalla
Vajaan vuoden kestänyt ikkunaentisöijän
koulutus sisälsi ikkunoiden kunnostamisen eri työvaiheita, kuten puukorjauksia,
lasitustöitä ja maalausta sekä myös rakennus- ja tyylihistorian ja rakennussuojelun opiskelua.
– Vuorotteluvapaan päätyttyä sanoin itseni irti ensimmäisenä työpäivänä. Olin
21
Elämä on paljon yksinkertaisempaa.
Minulle jää enemmän vapaa-aikaa,
jonka voin käyttää melontaan,
Mari Impivaara sanoo.
Kuva: Hans Österblad
vuorokautta. Työvaiheisiin kuuluvat mm.
maalinpoisto, kyllästäminen, lasittaminen,
helojen ruosteen poistaminen, hiominen,
kittaus ja maalaus pellavaöljymaalilla.
tyytyväinen uuteen ammattivalintaani,
mutta en edelleenkään Helsingissä asumiseen.
Käännekohdaksi muodostui ns. Sinivalkonauha-melonta, joka suuntautui
pitkin Suomen rannikkoa Torniosta Virojoelle. Mari taittoi koko noin 1300 kilometrin matkan yksin.
– Myrskysäässä teltassa oli aikaa
miettiä, mitä haluan tehdä ja etenkin missä haluan asua. Totesin, että minulla ei ole
mikään kiire palata Helsinkiin. Melottuani
Vaasaan huomasin ympäröivän upean
saariston ja myös pienen yliopistokaupungin vireän luonteen. Kustaviin asti
päästyäni päätös oli valmis: päätin koettaa asumista ja yrittämistä Vaasassa.
Lokakuussa 2009 Mari muutti Vaasaa
ympäröivään Mustasaaren kuntaan.
Oman asunnon ostopäätös syntyi nopean
harkinnan jälkeen. Muutto oli iso loikka
tuntemattomaan, koska Marilla ei ollut
entuudestaan tuttuja paikkakunnalla.
– Naureskelin ystävilleni, että karu totuus voi valjeta marraskuussa: kävelen yksin pimeässä loskan keskellä ja sairastan
sikainfluenssaa! Mielestäni tärkeintä on
uskaltaa yrittää. Epäonnistumista ei
kannata liikaa pelätä.
Marin marraskuinen kauhukuva ei onneksi toteutunut. Mustasaaressa sijaitseva
Stundarsin kulttuurikeskus on tarjonnut
ammatillista tukea, kuten myös saippuatehtaan käsityöyhteisö. Vaasan melontaseurasta on löytynyt nopeasti uusia kavereita. Sopeutumista on auttanut ehkä
myös käsityöalalta löytynyt miesystävä.
Ennen oli puu parempaa
Ensimmäiset kuukaudet Vaasassa Mari
keskittyi ostamansa asunnon remontointiin. Talvikuukaudet ovat hankalia
22
Yksinkertaista elämää
”Mielestäni
tärkeintä on
uskaltaa yrittää.”
Mari Impivaara, yrittäjä
uusien asiakkaiden löytämiseksi ikkunaentisöintialalla, koska harva ajattelee
talvella aloittavansa tällaista projektia.
– Tapasin paljon ihmisiä talvisaikaan ja
kerroin ammatistani. Ihmisiä on täällä
helppo lähestyä ja he ovat ystävällisiä.
Stundarsin kautta sain myös hyviä kontakteja. Helmi-maaliskuussa alkoi puhelimeni soida, ja olen saanut paljon töitä.
Töitä on nyt varastossa talviaikaakin varten. Kävin kesällä myös Stundarsissa vetämässä päivän entisöintikurssin ja haluaisin opettaa ikkunoiden entisöintiä
myös jatkossa, Mari miettii.
Kun ikkunat talossa alkavat ränsistyä,
olisi helpointa hakea kaupasta uudet tilalle. Mari Impivaaran mielestä vanhoilla
ikkunoilla on oma arvonsa.
– Uusia ikkunoita saa nopeasti ja edullisesti, mutta ne eivät välttämättä kestä.
Ennen vanhaan laatu oli yksinkertaisesti
parempaa. Ikkunoihin käytettävä puu oli
tiivissyisempää ja puhalletusta lasista
tehdyt ikkunat laadukkaita. Vaikka ikkunan puitteet olisivatkin vähän lahonneet, se ei pakota heti ostamaan uusia ikkunoita. Vanhaa voi entisöidä ja lahonneet osat korvata.
Yhden kaksiruutuisen ikkunanpuitteen
työstäminen vie käsityöläiseltä viidestä
seitsemään tuntia.
Lisäksi maalin kuivuminen kestää 4–6
Yrittäjän elämä on tarjonnut Marin kaipaama vapautta.
– Elämä on nyt paljon yksinkertaisempaa. Otan ammattini ja yrittämisen
vakavasti ja panostan siihen tosissani.
Maksan YEL-maksuni yläkanttiin, koska
haluan myös turvaa eläkeajan varalle. Minulle jää Vaasassa kuitenkin enemmän vapaa-aikaa, jonka voin käyttää melontaan.
Marin polte vesille oli kuluvan vuoden
keväällä varsin kova.
– Meinasin jo lähteä ajamaan Hankoon, kun kuulin sieltä jäiden lähteneen.
No onneksi Vaasan edustalle aukesi iso
avanto, johon pääsimme melontaseuran
kaverin kanssa melomaan kajakeilla ympyrää. Läheisellä sillalla kulkeneet ihmiset taisivat pitää meitä hivenen höynähtäneinä, Mari nauraa.
Mari on myös opettanut melomista
aloittelijoille Vaasassa ja suorittanut erilaisia melonnan ohjaajatutkintoja. Ammattia tämä ennen vettä pelännyt himomeloja ei kuitenkaan ole halunnut rakkaasta harrastuksestaan tehdä, koska pelkää sen vievän melonnasta taikaa.
Mari Impivaarakin on kuullut puhuttavan downshiftingistä eli elämän yksinkertaistamisesta.
– En todellakaan ajatellut mitään
downshiftingiä, kun tein oman ratkaisuni. Tein vaan sen, mikä tuntui hyvältä.
Olen hyväksynyt sen, että tuloni putosivat reippaasti konsulttiajoista, mutta
elämänlaatua ei voi mitata rahalla. Riittää,
että tulen toimeen. Nykyään myös harkitsen enemmän kuluttamistani ja osaan
arvostaa minulle tarpeellisten tavaroiden
ostamista.
Mari on tyytyväinen valintaansa.
– Olen onnellisin edelleen merellä,
luonnon sylissä, ja Vaasassa meri on lähellä. Täällä on kaikki mitä tarvitsen ja
kaipaan. Ammattini ja elämäntapani tukevat harrastustani, eikä minulla ole enää
juureton ole. Tunnen saapuneeni vihdoin
kotiin.
Yrittäjän elämää
Teksti: Sari Okko
Kuvat: Esko Tuomisto
Tivolielämää jo vuodesta 1966
TYÖTÄ HUVIN VUOKSI
Yrittäjäpariskunta Mari ja
Tuomo Seiterä on kiertänyt
Suomea jo parikymmentä
vuotta. Veri vetää aina vain
tien päälle. Kiertue-elämään
ei juuri vapaa-aikaa mahdu,
vaikka töitä tehdäänkin
huvin vuoksi.
lokuinen iltapäivä on lämmin ja odotusta täynnä. Tivoli Seiterä on saapunut Turkuun ja kaikki on valmista. Henkilökunta vielä kahvittelee,
mutta valmistautuu samalla asiakkaiden saapumiseen.
Mari ja Tuomo Seiterä seuraavat tilannetta oman liikkuvan kotinsa terassilta. Pian kajahtavat Tonava kaunoisen sävelet – merkiksi siitä, että nyt se alkaa. Uusi tivolipäivä on jälleen käynnistynyt.
Takana on 20 yhteistä tivolivuotta. – Ei sitä pikkutyttönä tiennyt, mitä kaikkea isona saa tehdä, Mari Seiterä nauraa.
Tuomo Seiterä sen sijaan tiesi urapolkunsa jo pikkupoikana.
– Seitsemänvuotiaana sanoin, että minusta tulee tivolimies, Tuomo kertoo.
E
Tivoli syntyy
Eikä ihme, sillä Tuomo Seiterä on tivolisukua. Isä, Lauri Seiterä,
aloitti jo 1940-luvun lopulla yhteistyön Lasten Päivä -tapahtumien
järjestäjien kanssa harjoittaen tivolitoimintaa Helsingin Messukentällä. Hän oli myös mukana perustamassa Linnanmäen huvipuistoa.
Lauri Seiterä piti Linnanmäellä vuosien varrella useita erilaisia pelejä, kuten ammuntaa ja renkaanheittoa. Hän avasi huvipuistoon myös Vedenneitohallin, joka nousi aikanaan yhdeksi huvipuiston kuuluisimmista kohteista, kunnes se 1980 suljettiin
Naisasialiitto Unionin vaatimuksesta.
Työ on Mari ja Tuomo Seiterälle elämäntapa. Tivoli on tien päällä
huhti-syyskuun, mutta työllistää pariskuntaa myös muun ajan vuotta.
Tivoli Seiterä sai alkunsa 1965, kun Lauri Seiterä osti Linnanmäen huvipuistolta ensimmäisen ajopelinsä, sähköautoradan.
Varsinainen tivolitoiminta aloitettiin seuraavana vuonna. Siitä sai
alkunsa myös Seiterän perheen kiertue-elämä.
On the road
Vaikka Tuomo Seiterä on kasvanut tivolissa, työelämää hän on kokeillut muuallakin. – Olen kuitenkin aina tiennyt, että päädyn tivoliin. On tämä oman lajinsa hulluutta. Joko näissä hommissa
viihtyy tai sitten ei. Välimuotoja ei ole, Tuomo sanoo.
Vuonna 1991 Tuomo siirtyi tivolin johtoon. Samana vuonna
Tuomo tapasi Marin. – Tivoli on muuttunut parissakymmenessä vuodessa huimasti. Nykyinen tivoli on ihan toinen kuin se, jossa aloitin, markkinointijohtajana toimiva Mari kertoo.
Turun Purokadun kentällä on vaikea käsittää, miten kaikki laitteet, pelit, hattara- ja grillikojut sekä pomppulinnat voidaan pakata kerran viikossa ja siirtää eteenpäin. Ammattitaidolla ja kokemuksella huvipuisto saadaan pakettiin muutamassa tunnissa.
– Kaikki on rakennettu liikkuvaksi. Laitteet ja varusteet ovat
kehittyneet niin, että ne on helppo purkaa, pakata ja siirtää. Osa
23
Yrittäjän elämää
laitteista menee kokoon nappia painamalla. Kun tivoli sunnuntaina viideltä suljetaan, laitteet on purettu ja kenttä siivottu niin, että yhdeksältä ollaan jo tien päällä, Tuomo kertoo.
Viikkorytmi löytyy
Reissussa on oltu tänä vuonna jo neljä ja puoli kuukautta. Tivolin
keittiön kalenteri kertoo, että jäljellä on 48 tivolipäivää. Kausi alkaa joka vuosi huhtikuun alussa ja päättyy syyskuun lopussa.
Kiertueella hurahtaa tiiviisti puoli vuotta. Viikkorytmi on
hioutunut selkeäksi. Sunnuntaina tivoli puretaan, rekat pakataan
ja lähdetään liikkeelle. Uudelle paikkakunnalle tullaan aina yöllä ennen aamuruuhkia. Tivolikaravaani asettuu viikoksi aloilleen.
– Maanantaina tivoli pystytetään ja tiistaina pidetään vapaapäivä, jos kaikki on mennyt hyvin. Keskiviikkona laitteet pestään
ja tehdään viimeiset koeajot ennen kuin tivoli iltapäivällä avataan huvittelijoille, Tuomo kuvaa.
Jatkuva reissaaminen ei yrittäjiä väsytä eikä kyllästytä. – Vielä kahdenkymmenen vuoden jälkeenkin sitä oikein sunnuntaina odottaa, että pääsee taas pakkaamaan, Mari kertoo.
Työ on elämäntapa
Jos tien päällä ollaan puoli vuotta, mitä sitten tehdään toisella
vuosipuoliskolla? Tivoli Seiterä työllistää kesän aikana noin 35
henkilöä, joista moni tekee tivolin ulkopuolisella kaudella muita töitä.
Yrittäjäpariskuntaa tivoli työllistää myös muun ajan vuotta.
Kun tivoli syyskuun lopussa sulkeutuu, kalusto lepää Läyliäisissä
sijaitsevalla Seiterän varikolla. Laitteiden maalauksia kuitenkin
uudistetaan ja laitteita huolletaan tarpeen mukaan.
Töitä riittää joulukuulle, mutta tammikuussa lomaillaan. Talven aikana käydään messuilla, hoidetaan markkinointia ja järjestetään jonkin verran yritystapahtumia. Helmikuun alusta aletaan rakentaa tulevaa tivolikautta.
Tivoli on pariskunnalle elämäntapa, kuin myös henkilökunnalle. – Meillä on sinkkuja, pariskuntia ja perheellisiä. Tarvitsemme ihmisiä, jotka osaavat tehdä kaikkea asiakaspalvelusta
rekan ajamiseen.
Suomesta ei tivolielämään sopivaa henkilökuntaa riittävästi
löydy. Siksi osa henkilökunnasta tulee ulkomailta. – Ihan kaikille
tällainen kiertuehomma ei sovi. Kauden päättyessä itse kunkin
turnauskestävyys alkaa olla koetuksella, mutta keväällä on taas
hienoa lähteä liikkeelle, Mari ja Tuomo vakuuttavat.
kuvia investointeja. Laitteita tulee lisää ja ne muuttuvat entistä
hurjemmiksi. Joka vuosi pitäisi olla jotain uutta, joka vetäisi yleisöä.
– Onhan tämä hullu toimiala. Kaikki raha, mikä tulee, sijoitetaan takaisin yritykseen, Tuomo ja Mari pohtivat. – Ei tästä kultakaivosta tule, mutta kyllä tällä pärjää.
Ei eläkkeelle
Seiterät myöntävät, ettei aina ole naurattanut, vaikka iloista bisnestä tehdäänkin. Ensimmäiset seitsemän vuotta olivat tiukkaa
aikaa, kun tivoli aloitti Tuomon johdossa 90-luvun alun laman
kourissa.
– Joskus on tehnyt mieli heittää hanskat tiskiin, mutta onneksi
ei koskaan yhtä aikaa. Kun toinen on väsynyt, toinen on jaksanut uskoa tulevaan, Mari ja Tuomo sanovat.
Välillä peli on puhallettu poikki ja kierretty pari vuotta pienemmällä kalustolla ja henkilökunnalla. Välillä on laitettu isompaa vaihdetta sisään ja menty entistä kovempaa. – Jaksamisen takana on suunnaton into ja puuttuva äly, Tuomo vitsailee.
Keväällä 50 vuotta täyttänyt Tuomo tuumii, että ”tässä iässä
on pakko alkaa miettiä omaa jaksamistaan”. Toisaalta mies ei ole
suunnitellut jäävänsä koskaan eläkkeelle.
Irti arjesta
Tivoli jaksaa vetää väkeä puoleensa vuodesta toiseen. – Ei ole kilpailevaa viihdettä, jonka parissa viihtyisi kolme sukupolvea yhdessä, Seiterät sanovat. – Ilon tarve ei katoa mihinkään. Tivoli tarjoaa pieniä iloja. Täällä on helppo päästää irti arjesta.
Tivolin henkilökunnan aika on irrotella ja huvitella syksyllä.
– Kun kausi päättyy, pidämme Läyliäisissä juhlat. Silloin rokki
soi niin, että naapuritkin tietävät tivolikesän päättyneen.
Mutta vielä on kesää jäljellä. Muutaman päivän kuluttua tivoli pakataan jälleen kerran tien päälle ja matka jatkuu Turusta Loimaalle, Klaukkalaan, Hankoon, Toijalaan, Valkeakoskelle,
Karkkilaan ja Tammisaareen.
Tivolialueella alkaa osuvasti soida Queenin tuttu musiikki:
Show must go on…
Tuloja ja kuluja
Rekkakaravaanin mukana kulkevat niin laitteet kuin ihmiset. Tänä päivänä kalustoon kuuluu kaikki tarpeellinen keittiöstä pesutiloihin.
Tivolitoiminta on vuosien saatossa kehittynyt ja tehostunut
kaikin tavoin. Kulurakennetta ja kustannustehokkuutta on vuosien saatossa hiottu ja markkinointia kehitetty. – Liikevaihto tulee puolen vuoden ajalta, toinen puoli on pelkkiä kuluja. Keväällä
alkaa lompakon pohja ammottaa tyhjyyttään, Tuomo hymyilee.
Tivolin kaltainen liiketoiminta vaatii jatkuvaa uudistumista ja jat24
Tivolikausi alkaa joka vuosi huhtikuun alussa ja päättyy syyskuun lopussa.
”Joka kevät
on hienoa lähteä
kiertueelle.”
Mari ja Tuomo Seiterä
– Välillä on laitettu isompaa
vaihdetta sisään ja menty
entistä kovempaa,
Mari ja Tuomo Seiterä
sanovat yritystoiminnastaan.
25
Kotitalous
työnantajana
Minulla oli kesämökillä remonttimies. Pitääkö hänelle
maksaa eläke ja miten saisin sen helpoiten järjestettyä?
Pitääkö ottaa muita vakuutuksia?
Vastaus: Kotitalouden pitää järjestää työntekijälle työeläketurva TyEL:n mukaan, jos se teettää työtä yksityisellä
henkilöllä. Työntekijän eläketurva pitää vakuuttaa, jos
työntekijälle kuukaudessa maksetut palkat ovat vähintään
51,57 euroa (2010).
Helpoiten hoidat tilapäisesti palkattujen työntekijöiden
vakuutusmaksut Tilapäisen työnantajan vakuutuspalvelussa osoitteessa www.ilmarinen.fi. Ilmoita työntekijöittesi henkilö- ja ansiotiedot palkanmaksua seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä. Antamiesi tietojen perusteella palvelu laskee vakuutusmaksun, jonka maksat
samassa yhteydessä verkkopankissasi. Jos sinulla ei ole
verkkopankkitunnuksia, voit ilmoittaa työntekijöittesi
henkilö- ja ansiotiedot puhelinpalveluumme 010 195 000.
Tilapäisen työnantajan maksu on tänä vuonna 22,4
prosenttia työntekijän palkasta.
Jos palkkaat vakituisen työntekijän tai maksetut palkat ylittävät 7 386 euroa (2010) puolen vuoden aikana,
työntekijä pitää vakuuttaa tekemällä vakuutussopimus.
TyEL-vakuutushakemuksen voit täyttää verkossa.
Työnantajan pitää huolehtia myös työntekijän lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta. Tapaturmavakuutus
pitää ottaa, jos työpäivien lukumäärä ylittää 12 päivää kalenterivuoden aikana.
Kotitalouden vakuutettavia työntekijöitä ovat esim. kotiapulainen, kotisiivooja, lastenhoitaja, vanhustenhoitaja, kiinteistöhuolto, maalaustyö, metsätyö, puutarhatyö
ja rakennustyö.
Muita lakisääteisiä vakuutusmaksuja ovat työnantajan ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksu sekä työntekijäin ryhmähenkivakuutusmaksu. Ne peritään tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Työnantajan sosiaaliturvamaksu maksetaan verohallintoon tilitettäessä ennakonpidätyksiä.
Kotitalous saa ostamistaan palveluista kotitalousvähennystä verotuksessa. Lisätietoja saat verottajan sivuilta www.vero.fi.
26
Piirros: Terhi Ekebom
Kysyttyä
Vastaamme työeläkealaa koskeviin kysymyksiisi.
Lähetä kysymyksesi osoitteella:
asiakaslehti@ilmarinen.fi tai käyttämällä
takasivulla olevaa palautekuponkia.
Todistukset
YEL-vakuutuksesta
Miten saisin nopeimmin todistuksen YEL-vakuutuksesta?
Vastaus: Tarvitsemasi todistukset saat helposti ja nopeasti Vakuutuspalvelusta. Maksuttomaan vakuutuspalveluun voi kirjoittautua pankkien verkkotunnuksilla. Vakuutuspalvelusta voit tulostaa vakuutusmaksutodistuksen eli urakkatodistuksen, voimassaolotodistuksen, työtulotodistuksen esimerkiksi Kelaa varten ja maksettujen
vakuutusmaksujen erittelyn esimerkiksi verottajalle
Silja Salmi
Asiakaspalvelu
Osa-aikaeläkkeen
hakeminen
Kysymys: Työntekijämme haluaisi siirtyä osa-aikaeläkkeelle.
Kuinka tulisi menetellä?
Vastaus: Ennen eläkkeen hakemista työntekijä ja työnantaja sopivat keskenään osa-aikatyön ehdoista muun muassa työajasta ja palkasta. Halutessaan työntekijä voi pyytää eläkeneuvonnastamme arviolaskelman eläkkeestään.
Eläkkeelle aikovan pitää itse hakea eläkettä. Osa-aikaeläkehakemuslomakkeen voi tulostaa verkkosivuiltamme osoitteesta www.ilmarinen.fi. Hakemus on hyvä jättää noin kaksi
kuukautta ennen osa-aikaeläkkeen alkamista.
Työntekijän eläkehakemuksen saavuttua Ilmarinen pyytää
työnantajalta ansiotiedot eläkkeen alkamiseen saakka sekä tiedon osa-aikatyön palkasta ja työajasta. Tiedot voi ilmoittaa helposti verkon kautta. Ne annetaan Vakuutuspalvelun Eläketietopyynnöt-osiossa. Verkon kautta voi ilmoittaa myös osa-aikatyön muutoksista, kun työntekijä jo on osa-aikaeläkkeellä.
Vakuutuspalveluun pääsemiseksi tarvitset käyttäjätunnuksen ja salasanan. Jos tunnuksia ei ole ennestään, saat ne soittamalla numeroon 010 284 3573.
Tarvittavat tiedot saatuamme teemme eläkepäätöksen ja postitamme sen eläkkeensaajalle.
Eläkkeen verotus
Kysymys: Kuinka eläkettä verotetaan?
Vastaus: Työeläke on ennakonpidätyksen alaista tuloa. Sitä verotetaan kuitenkin eri tavoin kuin palkkatuloa.
Eläkehakemukseen kannattaa merkitä palkan ennakonpidätysprosentti. Sitä Ilmarinen voi käyttää enintään kahden ensimmäisen kuukauden ajan. Tänä aikana eläkkeensaajan tulee
hankkia eläkeverokortti verotoimistosta. Jos käytettävissämme
ei ole minkäänlaisia verotustietoja, takautuvasta eläkkeestä pidätämme veroa 50 prosenttia ja jatkuvasta eläkkeestä 60 prosenttia. Näin on myös sen jälkeen, kun hakemuksella ilmoitettua prosenttia on käytetty jo kaksi kuukautta.
Verotoimisto laskee eläkkeensaajan pyynnöstä eläkkeen pidätysprosentin. Veroprosentin laskemista varten verotoimisto
tarvitsee selvityksen kaikista kuluvan vuoden tuloista ja niistä tehdyistä ennakonpidätyksistä. Verotoimisto lähettää verokortin suoraan Ilmariseen.
Jos eläkkeestä on pidätetty liikaa veroa, Ilmarinen korjaa ennakkopidätyksen heti, kun eläkkeelle on saatu verokortti. Mahdollisesti liikaa pidätetty vero palautetaan viikon kuluessa verokortin saapumisesta. Verokortin tulee tällöin olla voimassa
eläkkeen alkamisesta lähtien. Eläkkeistä voidaan palauttaa veroja vain kuluvan vuoden aikana maksettujen eläkkeiden osalta.
Jos eläkkeen määrä myöhemmin muuttuu muun kuin indeksikorotuksen vuoksi, ennakonpidätysprosentti kannattaa tarkistuttaa verotoimistossa. Näin se vastaa mahdollisimman tarkasti lopullista verotusta.
Jarmo Myyrä
Eläkeneuvonta
Maksut
kuukausittain ja
ansioiden
ilmoittaminen
Olen sopinut Ilmarisen kanssa, että TyEL-ennakkomaksut
maksetaan kuukausittain. Miten maksan, kun en ole saanut
laskuja? Miten ilmoitan ansiot?
Vastaus: Silloin kun työnantaja on sopinut vakuutusmaksujen
maksamisesta kuukausittain oma-aloitteisesti, maksu maksetaan
toteutuneen palkkasumman perusteella seuraavan kuukauden
20. päivään mennessä. Kuukausimaksajan on helpointa hoitaa
vakuutusmaksut Vakuutuspalvelussa. Palvelu laskee maksun ilmoitetun kuukausipalkkasumman perusteella ja ottaa huomioon eräpäivän ja perustekoron. Maksun voi maksaa palvelun
kautta suoraan verkkopankissa.
Ilmarinen lähettää vuosittain maksun viitetiedon, jota käytetään kunkin vuoden tilityksissä. Jos kuukausimaksaja ei käytä maksun laskemisessa Vakuutuspalvelua, tarkan vakuutusmaksun voi laskea taulukosta ”TyEL-maksut kuukausittain
maksetuista palkoista” osoitteessa www.ilmarinen.fi kohdassa
Julkaisut.
Toinen tapa on maksaa maksut sovittuina eräkuukausina Ilmarisen lähettämän laskun mukaan. Maksu lasketaan arvioidun vuosittaisen palkkasumman perusteella.
Vuoden tarkka maksu lasketaan vuosilaskennassa, olipa ennakkomaksut maksettu kuukausittain tai arvioidun palkkasumman perusteella.
Myös ansiot voi ilmoittaa kuukausittain. Ansioilmoitukset
tehdään kuukausittain sähköisesti seuraavan kuukauden 20.
päivään mennessä, jolloin myös vakuutusmaksu maksetaan. Jos
ansiotiedot ilmoitetaan kuukausittain, erillistä vuosi-ilmoitusta
ei tehdä. Kätevintä on kuitenkin antaa ansio-ilmoitukset vuosi-ilmoituksella.
Jari-Pekka Martikainen
Asiakaspalvelu
27
Ajankohtaista
Puhallus kertoo, minkälainen keuhkojen toimintakyky on.
Keuhkot katsastukseen!
Ilmarinen kustantaa
vuosittain 50 asiakasyritykselleen keuhkokatsastuksen työpaikoilla.
Onko Sinun yrityksesi
yksi näistä?
Liisa Tarkka Hengitysliitto Helistä on
keuhkokatsastusten ammattilainen.
Hänen tiensä on vienyt katsastuksiin
kymmeniin työpaikkoihin eri puolilla
Suomea.
Katsastus on keuhkojen puhallustesti. Puuh – ja mittauslaite kertoo,
miltä keuhkojen toimintakyky näyttää.
– Tupakoijien suurin vaara on keuhkoahtaumatauti. Katsastuksessa tauti
näkyy alentuneina puhallusarvoina.
Jos näin on, osaamme heti ohjata
henkilön jatkotutkimuksiin, Liisa
Tarkka kertoo.
Tarjolla katsastuksissa on toki
myös tietoa savuttomuudesta ja tupakoinnin riskeistä.
– Katsastus voi olla viimeinen tar28
Liisa Tarkka puhalluttaa ja ohjaa
tarvittaessa jatkotutkimuksiin.
Näin tilaat
keuhkokatsastuksen
●
●
●
vittava kipinä päätökseen lopettaa
tupakointi. Lopettamista pohtiville
se antaa paljon enemmän kuin luento
tupakoinnin vaaroista, Tarkka tietää.
Tarkan matka osuu toisinaan yrityksiin, jossa hän on vieraillut jo aikaisemminkin. Moni entinen tupakoija pääsee silloin katsastuksessa
testaamaan, miten puhallus nyt sujuu.
Tilaa Ilmarisen kustantama
keuhkokatsastus Liisa Tarkalta
Hengitysliitto Helistä,
p. 0400 978 887 tai
liisa.tarkka@heli.fi.
Katsastusajan voi sopia syksyksi
tai ensi kevääksi.
Etusija on yrityksillä, jossa
tupakoijia arvioidaan olevan
vähintään 20.
– Moni toteaa, että kyllä kannatti,
Tarkka hymyilee.
Keuhkokatsastus on hyvä tapa
aloittaa savuttomuus – myös yritykselle. Yhä useampi työpaikka on nykyisin savuton. Ilmarisen oma tie savuttomaksi työpaikaksi alkoi Liisa Tarkan pitämällä keuhkokatsastuksella
keväällä 2010.
Tarkista työeläkeotteesi helposti ja nopeasti verkossa
Vuoden 2010 otejakelu on käynnistynyt. Työeläkeotteen on saanut jo
huhtikuusta alkaen sähköisenä verkko-otteena Ilmarisen Eläkepalvelusta.
Verkko-ote on helppo ja nopea tapa
tarkistaa omat työsuhdetietosi. Vaivattomuuden lisäksi verkko-otteen
valttina on ekologisuus – sähköisen otteen valinta säästää melkoisen määrän
paperia.
Jos et ole vielä tarkistanut omia tietojasi verkossa, tee se saman tien. Kun
rekisteröidyt verkko-otteen käyttäjäksi vuoden 2010 aikana, olet mukana kolmen matkalahjakortin (à 300 €)
arvonnassa.
Tarkista, että kaikki yksityisalan
Maksujen
suoraveloitus
päättyy –
ota käyttöösi
sähköinen lasku
Mahdollisuus maksaa TyEL- ja YELmaksuja Ilmariseen suoraveloituksena
päättyy syyskuussa 2010.
Nykyisen kaltainen kotimainen suoraveloitus tulee päättymään SEPA:n
(Single European Payment Area) myötä.
Ilmarinen ei ota SEPA-suoraveloitusta
käyttöön sen mukanaan tuomien haasteiden vuoksi.
Suoraveloituksen voi korvata yrityksen
verkkolaskulla tai kuluttajan e-laskulla.
Halutessaan maksun voi edelleen maksaa
paperilaskuna.
Aktivoi sähköinen lasku
Sähköinen lasku on vaivaton ja ympäristöystävällinen vaihtoehto vastaanottaa laskuja. Lasku ohjautuu sähköisesti laskun
saajan verkkopankkiin tai taloushallinnon
työsuhteesi ovat mukana otteella.
Tiedot kannattaa käydä läpi, sillä tuleva eläkkeesi lasketaan aikanaan niiden perusteella.
Tutustu lukuohjeeseen
Useimmiten otteen tiedot pitävät paikkansa, jolloin sinun ei tarvitse tehdä mitään. Jos kuitenkin huomaat otetiedoissasi korjattavaa, tarkista ensin, löytyykö selitys työeläkeotteen lukuohjeesta. Lukuohjeen ja runsaasti muuta
eläketietoa löydät verkkosivuiltamme.
Jos korjauspyyntö on aiheellinen,
teet sen helpoiten Eläkepalvelussamme. Palvelussa saat käyttöösi sähköisen korjauspyyntölomakkeen, joka
järjestelmään, josta lasku pitää käydä hyväksymässä maksuun.
Jos et ole aktivoinut sähköistä laskua
käyttöösi, lähetämme jatkossa paperilaskun ilman erillisiä toimenpiteitä tiedossamme olevaan laskutusosoitteeseen.
Yrityksen verkkolasku
TyEL- ja YEL-laskut voit vastaanottaa yrityksesi taloushallinnon järjestelmään tai
yrityksesi verkkopankkiin. Verkkolaskun saat käyttöösi ilmoittamalla pankiltasi tai muulta operaattoriltasi saamasi
verkkolaskuosoitteen Ilmariseen osoitteeseen verkkopalvelu@ilmarinen.fi.
Kuluttajan e-lasku
TyEL- ja YEL-laskut voit vastaanottaa
henkilökohtaiseen verkkopankkiisi. E-laskun saat käyttöösi tekemällä e-laskusopimuksen verkkopankissasi ja aktivoimalla e-laskujen vastaanoton Ilmarisen
YEL- ja TyEL-maksuille. Tämän jälkeen
pankki toimittaa e-laskuosoitteesi automaattisesti Ilmariseen.
Lue lisää sähköisen
laskutuksen vaihtoehdoista:
www.verkkolasku.info
www.e-lasku.info
opastaa sinua tarvittavien tietojen
täyttämisessä.
Tiedot vanhenevat asteittain
Ilmarinen selvittää pyynnöstäsi työsuhteittesi puuttuvat tai virheelliset tiedot vuosilta 2002–2009. Jos selvityspyyntösi koskee tätä vanhempia tietoja, sinulla tulee aina olla kirjallista
näyttöä työsuhteen olemassaolosta ja
ansioiden määrästä.
Kirjallinen todiste voi olla esimerkiksi työsopimus, työtodistus, kopio
palkkakortista, palkkakuitti tai muu riittävä selvitys. Tietoja voidaan oikaista pitkältäkin ajalta jälkikäteen, jos työskentelystä on saatu luotettavaa näyttöä.
Perustekorko
nousi 4,5
prosenttiin
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti
perustekoron tasoksi 1.7.2010 lukien 4,50
prosenttia. Vakuutusmaksun korkouttamisessa käytettävä perustekorko on alkuvuonna ollut 3,50 prosenttia.
Eläkevastuun täydennyskertoimen
arvoksi on vahvistettu 1.7.2010 lukien
0,98 prosenttia.
Työntekijän eläkelain (TyEL) mukainen vanhuuseläkevastuun täydentäminen
perustuu eläkevastuun täydennyskertoimeen sekä eläkelaitosten keskimääräiseen
toteutuneeseen osaketuottoon. Eläkevastuun täydennyskertoimen arvo määräytyy eläkelaitosten keskimääräisen vakavaraisuuden perusteella.
Myös vakuutusmaksujen ja eräiden
vastuuerien korkona käytettävän perustekoron arvo perustuu eläkelaitosten
keskimääräiseen vakavaraisuuteen.
29
Ajankohtaista
30 prosentin
omistusosuudella
YEL:n piiriin
YEL:n yrittäjämääritelmää on tarkoitus
muuttaa ensi vuoden alusta. Johtavassa asemassa olevaa yrityksessä työskentelevää osakasta pidetään YEL:n piiriin kuuluvana yrittäjänä, jos hän
omistaa joko yksin yli 30 prosenttia tai
yhdessä perheenjäsenensä kanssa yli 50
prosenttia yrityksen osakepääomasta tai
osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.
Nykyisen YEL:n mukaan yrittäjänä
pidetään osakeyhtiön osakasta, joka
työskentelee yrityksessä johtavassa
asemassa ja omistaa yksin tai yhdessä
perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden
tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaavasta määräämisvallasta.
Laajennus toisi YEL-järjestelmän
piiriin arviolta yli 12 000 sellaista osakeyhtiöyrittäjää, joihin tällä hetkellä
vielä sovelletaan työntekijän eläkelakia
(TyEL).
Sairausvakuutuksen
maksuperusteet
muuttuvat
Sairausvakuutusmaksujen määräytymisperusteita muutetaan 1.1.2011 alkaen siten, että maksuvelvollisuus
koskee vain niitä henkilöitä, joilla on
oikeus sairauspäivärahaan. Sairauspäivärahaan ovat oikeutettuja Suomessa asuvat 16–67-vuotiaat.
Alle 16-vuotiaiden ja 68 vuotta täyttäneiden työntekijöiden ei tarvitse
jatkossa maksaa sairausvakuutuksen
päivärahamaksua, eikä työnantajalla
ole velvollisuutta maksaa sairausvakuutusmaksua heidän palkkansa perusteella.
Sairausvakuutuslakiin
lisätään
myös säännökset siitä, milloin ulko30
mailta saatavasta eläkkeestä ei tarvitse
Suomessa maksaa sairausvakuutuksen
sairaanhoitomaksua.
Monet
työkyvyttömät
haluavat
ansiotyöhön
Työeläkettä saavista 217 000 työkyvyttömästä ansiotyössä käy vähemmän
kuin joka kymmenes. Lisäksi yksi
kuudesta haluaisi työhön. Monilla työkyvyttömyyseläkkeensaajilla on työkykyä jäljellä, mutta tarkkaa arviota työhalukkuudesta ja tietoa siihen vaikuttavista tekijöistä ei ole ollut saatavilla.
Työkyvyttömyyseläke
myönnetään, kun henkilön työkyky on sairaudesta tai vastaavasta syystä pysyvästi
vähentynyt 60 prosenttia. Osatyökyvyttömyyseläkkeen ehtona on, että vastaava vähenemä on 40 prosenttia. Joka
kymmenes työkyvyttömyyseläkkeensaajista on osatyökyvyttömyyseläkeläinen, jolloin osa toimeentulosta on
tarkoitus saada työstä.
Osatyökykyiset voisivat
parantaa työllisyyttä
Alle 63-vuotiaista työkyvyttömyyseläkkeensaajista 19 000 tekee Eläketurvakeskuksen kyselytutkimuksen mukaan
ansiotyötä. Työhön haluaisi noin 33 500
työkyvytöntä. Jos kaikki työllistyisivät,
tämä merkitsisi jopa prosenttiyksikön
nousua työllisyysasteeseen.
Valtaosa työkyvyttömyyseläkkeensaajista ei kuitenkaan voisi antaa kokopäiväistä ja säännöllistä työpanosta. Pääsyynä tähän on heikoksi koettu terveys
ja työn fyysinen raskaus. Valtaosa työhön halukkaista piti itselleen soveliaana
osa-aikaista tai satunnaista työntekoa.
Työhön haluavat työkyvyttömät
törmäävät usein työmahdollisuuksien
puutteeseen. Tämä on tyypillistä etenkin
mielenterveyden häiriöiden takia eläkkeelle siirtyneillä, vaikka tässä sairausryhmässä olisi eniten työhalukkaita.
Joka viides työkyvyttömyyseläkeläisistä pitää ansaintarajoja liian matalina
ja katsoo niiden rajoittavan työntekoa.
Ansaintarajoja on kyselyn jälkeen korotettu määräaikaisella lailla, mikä on voimassa vuoden 2013 loppuun.
Keva hoitamaan
valtion henkilöasiakkaiden
eläkeasioita
Valtion eläkeasiat siirtyvät henkilöasiakkaiden osalta Valtiokonttorilta
Kuntien eläkevakuutukseen 1.1.2011
alkaen.
Kuntien eläkevakuutuksen uusi
nimi on ensi vuoden alusta Keva. Se
käsittelee vastedes valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden
eläkehakemusten käsittelyn ja ratkaisun, huolehtii työeläkekuntoutuksesta
sekä maksaa eläkkeet ja kuntoutusetuudet.
Työnantaja-asiakkaisiin kohdistuvat tehtävät jäävät edelleen Valtiokonttorin hoidettaviksi.
Takuueläke
parantaa
pienituloisten
eläketurvaa
Pienituloisten eläkkeensaajien toimeentulo paranee, kun takuueläkettä
koskeva laki tulee voimaan 1.3.2011. Takuueläkettä maksetaan henkilölle, jonka eläke on pienempi kuin takuueläke.
Täysimääräinen takuueläke on 685
euroa kuukaudessa vuoden 2010 indeksitasossa.
Takuueläke nostaa varsinkin pienituloisten naisten eläketuloa, sillä takuueläkkeen saajista noin 65 prosenttia
on naisia. Takuueläke parantaa myös
maahanmuuttajien asemaa.
Ansiotulot ja omaisuus eivät vaikuta takuueläkkeen määrään. Takuueläkettä haetaan Kelasta. Hakuaika
alkaa vuoden 2011 helmikuussa.
Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan palkansaajien kiinnostus varhaiseen
eläkkeelle jäämiseen on vähentynyt selvästi. Valtaosa haluaa jatkaa työssä vähintään 63 vuoden ikään asti. Eläkesuunnitelmien toteutuminen nostaisi
eläkkeellesiirtymisikää tuntuvasti.
Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen
Työolot ja työssä jatkaminen -tutkimuksesta, jossa selvitettiin 45–64-vuotiaiden
palkansaajien eläkesuunnitelmia ja niiden
muutosta vuosien 2003 ja 2008 välisenä aikana.
Työn kuormittavuus, työhön liittyvä
epävarmuus ja pitkä työura suuntaavat
ajatuksia eläkkeelle jäämiseen. Työssä jatkaminen kiinnostaa enemmän pieni- ja
keskituloisia kuin suurituloisia.
Eläkkeelle siirtymisen mahdollisuuksia on karsittu samalla kun on kannustettu työntekoon. Tämä näkyy myös
palkansaajien eläkeaikomuksissa. Selvästi aiempaa useampi arvelee jatkavansa työssä joustavan vanhuuseläkeiän
alarajaan, 63 vuoden ikään asti.
Valtiolla työskentelevät ikääntyneet kat-
sovat oman terveyden ja elämäntilanteen vaikuttavan yhdessä työn mielekkyyden kanssa enemmän työssä jatkamiseen kuin jatkamisen myötä paranevat
eläke-edut.
Hyvän terveyden ja koulutustason
ohella työssä jatkamista edistävät
työnantajan tuki ja työn kokeminen tärkeäksi elämänalueeksi. Työssä pysymisen edes jonkinasteinen edistäminen on 45–64 -vuotiaiden palkansaajien mukaan edelleen harvinaista.
Kunta-alan työntekijöistä lähes
40 prosenttia mainitsee kiireen aiheuttavan rasitusta. Työn suuret
vaatimukset ja työn riittämätön
hallinta ovat työelämästä pois
työntäviä tekijöitä, joihin tarttumalla voidaan vaikuttaa työuran
pituuteen.
Tutkimuksessa on selvitetty
palkansaajien käsityksiä työoloista ja eläkeaikomuksia. Tutkimusaineisto perustuu Tilastokeskuksen keräämiin haastatteluihin vuosilta 1984–2008.
Piirros: Terhi Ekebom
Varhainen eläke kiinnostaa
entistä harvempaa
Masennus vie eläkkeelle
Mielenterveyden häiriöistä johtuvia työkyvyttömyyseläkkeitä alkaa eniten 58
vuotta täyttäneillä asiantuntija-ammateissa toimivilla naisilla. Valtaosa näistä
johtuu masennuksesta. Nuorempien
ikäryhmien eläkkeiden syynä yleisiä
ovat myös skitsofrenia ja muut psykoosit.
Tiedot ilmenevät Kuntoutussäätiön ja Eläketurvakeskuksen toteuttamasta Ammatit ja työkyvyttömyys -tutkimuksesta, jossa selvitettiin vuosina 1997–2006 alkaneita työkyvyttömyyseläkkeitä.
Alle 58-vuotiailla mielenterveydenhäiriö eläkkeen syynä oli yleisempää
työntekijöillä kuin asiantuntija-ammateissa. Nuoremmissa ikäluokissa myös
päihteiden käytön aiheuttamat häiriöt selittävät eläkkeen alkamista. Työntekijöillä masennus työkyvyttömyyseläkkeen
syynä liittyi muun muassa pitkiin ja tois-
tuviin työttömyysjaksoihin Lisäksi erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat työntekijöillä merkittävästi
työkyvyttömyyttä. Työntekijöiden työkyvyttömyyseläkkeitä alkaa kaksi kertaa
enemmän kuin asiantuntijatehtävissä.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuosittain noin 28 000 henkilöä. Reilu kolmannes näistä myönnetään tuki- ja liikuntaelinsairauden perusteella ja toinen
kolmannes mielenterveydenhäiriöiden perusteella. Keskimäärin työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään 52,2 vuoden iässä. Kuitenkin esimerkiksi masennuksen vuoksi
eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä on vain 49
vuotta. On laskettu, että jos mielenterveydenhäiriöiden perusteella myönnettyjen
eläkkeiden määrä puolittuisi, nyt 59,8 vuoden eläkkeellesiirtymisikä myöhentyisi
puolella vuodella (masennuksen puolittu-
minen merkitsisi 0,3 vuotta).
Suhteellisesti eniten sekä mies- että
naispuolisten työntekijöiden työkyvyttömyyseläkkeitä alkoi maa- ja vesirakennusalan avustavissa tehtävissä, puutarhatöissä ja lomituksessa. Miesten eläkkeitä
alkoi paljon rakennusalalla ja naisista siivoojilla ja sairaala-apulaisilla. Ammateissa,
joissa henkilömäärä on suuri, siivoojien
lisäksi naisten eläkkeitä alkoi paljon
perus-, lähi- ja kodinhoitajilla, myyjillä,
maatalousyrittäjillä ja miesten eläkkeitä
ajoneuvonkuljettajilla ja -korjaajilla, sähkö- ja elektroniikka-asentajilla ja kirvesmiehillä.
Selvitys Ammatit ja työkyvyttömyyseläkkeet. Masennukseen, muihin mielenterveyden häiriöihin sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin perustuvat
eläkkeet osoitteessa www.stm.fi/julkaisut.
31
Ajankohtaista
Jaakko
Kiander
Ilmariseen
Ilmarisen hallitus on nimittänyt valtiotieteiden tohtori, dosentti Jaakko Kianderin (47 vuotta) johtajaksi vastuualueenaan talous ja eläkepolitiikka.
Hän osallistuu myös yhteiskuntasuhteiden hoitoon. Kianderista tulee johtoryhmän jäsen.
Kiander seuraa tehtävässä Jaakko
Tuomikoskea, joka jää eläkkeelle
vuoden 2011 aikana. Kiander aloittaa
Ilmarisessa 1.11.2010 ja ottaa vastaan
talousjohtajan tehtävät 1.1.2011. Tuomikoski vastaa kuitenkin vuoden
2010 tilinpäätöksen valmistumisesta
yhtiökokoukseen 2011.
Kiander työskentelee tällä hetkellä
Palkansaajien Tutkimuslaitoksen johtajana. Aikaisemmin hän on toiminut
muun muassa tutkimusjohtajana, tutkimusprofessorina ja johtavana ekonomistina Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa.
Ilmarisen toimitusjohtajan Harri
Sailaksen mukaan Kianderin valinnassa painoi hänen vahva taustansa
ekonomistina ja työmarkkinoiden asiantuntijana.
Lisäksi Ilmarisen hallitus on nimittänyt varatoimitusjohtaja Timo Ritakallion toimitusjohtajan sijaiseksi
1.1.2011 alkaen.
Ilmarinen
uudisti
sijoitusorganisaatiotaan
Ilmarisen sijoitusorganisaatiota uudistettiin 1. syyskuuta alkaen vastamaan
entistä paremmin sijoitustoiminnan
nykyisiä painopistealueita. Uudistuksen
yhteydessä toteutettiin seuraavat nimitykset: MMM Matti Rusanen on nimi32
tetty arvopaperisijoitusjohtajaksi vastuualueenaan osake- ja korkosijoitukset.
KTM Ville Helske on nimitetty allokaatioista ja Ilmarinen Alfasta vastaavaksi johtajaksi. Ilmarinen Alfa sisältää sisäisen hedge fund -toiminnon
sijoitukset.
Kauppakeskus
Puuvilla
Porissa
laajenee
Porin keskustassa sijaitseva kauppakeskus Puuvilla laajenee ja siitä tulee
uudenaikainen kaupan, hallinnon,
tieteen, taiteen, kulttuurin ja vapaa-ajan
keskus − porilaisten olohuone. Ilmarinen ja Kiinteistösijoitusyhtiö Renor Oy
ovat sopineet yhteistyöstä Puuvillan kehittämiseksi. Laajennusosan arvioidaan valmistuvan maaliskuussa 2013.
Puuvillassa toimii jo nyt yli 80 yritystä ja organisaatiota. Niiden käytössä
on noin 30 000 neliömetrin saneeratut
tilat 1 100 työntekijälle ja 4 300 opiskelijalle. Laajennuksen jälkeen alueella
toimii hypermarket, liiketiloja muodin
ja vapaa-ajan liikkeille, julkisia palveluja,
terveys- ja hyvinvointipalveluja sekä ravintola- ja kahvilapalveluja.
Rakennushankkeen valmistuttua
Puuvillaan tulee lisää noin 90 yritystä,
joiden arvioidaan työllistävän noin
700−800 henkeä. Kauppakeskukseen
tulee vuokrattavaa liiketilaa 37 000 neliömetriä. Valmistututtuaan Puuvillassa on vuokrattavaa pinta-alaa yhteensä
lähes 100 000 neliömetriä. Lisäksi alueelle suunnitellaan hotellia ja toimistotiloja.
Puuvillan tavoitteena on oma, paikallinen, hiilidioksidipäästötön energiatuotanto. Maalämpöä sekä kallio- ja
jokilämpöä pyritään hyödyntämään
lämmitys- ja jäähdytysratkaisuissa.
Hankkeen kehittäminen on Renorin ja
Ilmarisen pitkäaikainen sijoitus.
Kauppakeskuksen vuokrauksesta vastaa Realprojekti.
Sipoonrannan asunnot nousevat kaupunkimaiseen ympäristöön meren äärelle.
Sipoonrannan
hanke etenee
Ilmarinen on noin neljänneksen osuudella mukana kiinteistöhankkeessa,
jonka tarkoitus on rakentaa Sipoonrannan alueelle lähes 300 asuntoa. Hankkeen rakennuttajakumppanina toimii
Skanska. Sipoonrannan kokonaisuuden
arvioidaan valmistuvan vuonna 2013.
Sipoonranta sijaitsee luonnonkauniilla paikalla meren äärellä, vain 20 kilometrin päässä Helsingin keskustan
palveluista. Kaupunkimaiseen ympäristöön rakennettavat asunnot ovat korkeatasoisia pienkerrostaloja, rivitaloja
ja erillistaloja. Asuntojen myynti ja
markkinointi tapahtuu Sipoonranta
Oy:n kautta. Alueelle on suunnitteilla
myös vierasvenesatama sekä liike- ja
toimitiloja.
Ilmarisen ja Skanskan lisäksi Sipoonranta Oy:n osakkaita ovat liikemies
Harry Harkimo ja Helena Karihtala. Sipoonrannan alue on monelle tuttu tvsarjasta Diili, jossa yhtiölle valittiin
myyntijohtaja kilpailun kautta.
På svenska
Ilmarinens placeringsintäkter
pekar i rätt riktning
Början av året var gynnsamt för Ilmarinen.
Placeringsintäkterna pekade i rätt
riktning under årets första hälft och solvensen var fortsatt stark. Ilmarinen hade
också framgång inom kundanskaffningen.
Bolagets goda driftskostnadsprocent berättar om en kostnadseffektiv verksamhet.
Ilmarinens placeringar avkastade 3,7
procent under årets första hälft, då avkastningen för motsvarande period året innan
var 6,6 procent. Verkställande direktör
Harri Sailas är nöjd med avkastningen under början av året. Enligt honom vågade
man under det första kvartalet till och med
hoppas på ett ännu bättre resultat.
− I maj-juni ökade emellertid osäkerheten på placeringsmarknaden och försvagade placeringsintäkterna. Osäkerheten
på marknaden berodde på skuldkrisen i
staterna inom euroområdet, vilken även
avspeglades i aktiekurserna. Vi är emellertid fortsättningsvis på väg i en god,
gynnsam riktning, konstaterade Sailas.
Placeringsresultatet
stärkte solvensen
Placeringarnas marknadsvärde uppgick i
slutet av juni till 26,1 miljarder euro. Bäst
naderna i förhållande till de avgiftsdelar
som kan användas för dem var fortsättningsvis god, 77 procent.
Framgångsrik
kundanskaffning
bland alla tillgångsslag i början av året avkastade placeringarna i kapitalfonder,
15,2 procent. Andelen aktier och andelar
av placeringarna grupperade enligt risk var
33 procent, andelen ränteplaceringar exklusive lånefordringar 39 procent, andelen
fastighetsplaceringar 10 procent och andelen lånefordringar 12 procent.
Ilmarinens solvens var fortsatt stark.
Solvensnivån var i slutet av juni 26,4 procent och verksamhetskapitalet var 2,8faldigt i förhållande till solvensgränsen.
Driftskostnadsprocenten, dvs. driftskost-
Ilmarinens försäkringsbestånd ökade i
januari–juni med över 300 ArPL-försäkringar och 900 FöPL-försäkringar. I slutet
av juni var sammanlagt 520 000 personer
försäkrade i bolaget, varav 467 000 var arbetstagare försäkrade enligt ArPL och
53 000 företagare. Tack vare den ökade
lönesumman uppskattas premieinkomsten
stiga med 5,2 procent till 3, 4 miljarder
euro detta år.
Recessionen minskade även hos Ilmarinen antalet försäkrade arbetstagare,
medan framgången i fråga om ansvarsöverföringarna medförde en ökning.
Därtill ökar antalet ArPL-försäkrade i bolaget under höstens lopp ytterligare med
nästan 6 000, då redan avtalade ansvarsöverföringar träder i kraft.
Läs mer på våra webbsidor om resultat
och även vice verkställande direktör Timo
Ritakallios intervju, hur ser utsikterna på
placeringsmarknaden ut.
Granska ditt pensionsutdrag enkelt och snabbt på nätet
Postningen av pensionsutdragen för år
2010 har inletts. Utdragen har ända sedan
april funnits i elektronisk form i Ilmarinens Pensionstjänst. E-utdraget är ett enkelt och snabbt sätt att granska sina anställningsuppgifter. Förutom att det är bekvämt att använda e-utdraget är det
även ekologiskt – valet av det elektroniska utdraget sparar en hel del papper.
Om du ännu inte har granskat dina
uppgifter på nätet, gör det nu. Då du registrerar dig som användare av e-utdraget
under år 2010 deltar du i utlottningen av
tre resepresentkort (à 300 €).
Granska att alla dina anställningar
inom den privata sektorn finns med på utdraget. Det lönar sig att granska upp-
gifterna eftersom din pension i sinom tid
räknas utifrån dem.
Läsanvisningarna
till din hjälp
Oftast är uppgifterna på utdraget korrekta, och då krävs inga åtgärder från din
sida. Om du emellertid upptäcker att
någonting behöver rättas på utdraget, kontrollera om det finns en förklaring i
läsanvisningarna till utdraget. Läsanvisningarna och mycket annan information
om pension finns på våra webbsidor.
Om det finns skäl att begära rättelse,
gör du det enklast i vår Pensionstjänst.
I tjänsten finns en elektronisk blankett för
begäran om rättelse, vilken handleder dig
att fylla i nödvändiga uppgifter.
Uppgifterna
föråldras gradvis
Ilmarinen utreder på din begäran uppgifter som saknas eller är felaktiga gällande
dina anställningar under åren 2002–
2009. Om din utredningsbegäran gäller
äldre uppgifter än så, ska du alltid lämna
in skriftligt bevis på anställningens
existens och inkomsternas belopp.
Det skriftliga beviset kan exempelvis
vara ett arbetsavtal, arbetsintyg, en kopia
av lönekortet, lönespecifikationen eller annan tillräcklig utredning. Uppgifterna
kan rättas lång tid i efterskott om det finns
tillräckliga bevis över arbetet.
33
På svenska
Enligt en undersökning som Pensionsskyddscentralen gjort har intresset för att
pensionera sig tidigt klart minskat bland
löntagarna. De flesta vill fortsätta arbeta
fram till minst 63 års ålder. Om dessa planer förverkligas, kommer den faktiska
pensionsåldern att stiga betydligt.
Detta framgår av Pensionsskyddscentralens undersökning Työolot ja työssä jatkaminen (Arbetsförhållanden och
fortsatt förvärvsarbete), där man redde ut
pensionsplanerna bland löntagare i åldern
45–64 år och förändringen i dessa från år
2003 till år 2008.
Arbetets belastning, osäkerheten förknippad med arbetet och en lång yrkesbana kan bidra till att löntagaren vill gå i
pension. Låg- och medelinkomsttagare är
mer intresserade av att fortsätta i arbetet
längre än höginkomsttagare.
Det har gallrats bland möjligheterna att
gå i pension samtidigt som man har uppmuntrat till fortsatt arbete. Detta syns
också i löntagarnas pensioneringsplaner.
Klart flera personer än tidigare uppskat-
Teckning: Terhi Ekebom
Tidig pensionering intresserar allt färre
tar att de kommer att arbeta fram till 63
års ålder, dvs. till den nedre gränsen för
den flexibla åldern för ålderspension.
Äldre personer som arbetar inom staten anser att den egna hälsan och livssituationen tillsammans med hur
meningsfullt arbetet är spelar en större
roll för valet att fortsätta arbeta än de förbättrade pensionsförmånerna som fortsatt
arbete medför.
Utöver god hälsa och utbildningsnivå
är valet att fortsätta arbeta även beroende
av arbetsgivarens stöd och det att man
själv upplever arbetet som ett viktigt livsområde. Enligt löntagare i åldern 45–64 år
är det fortfarande sällsynt att arbetsgivaren på något sätt skulle främja fortsatt arbete.
Nästan 40 procent av de anställda
inom kommunsektorn uppger att brådska är påfrestande i arbetet. Stora krav på
arbetet och otillräcklig kompetens är faktorer som får arbetstagarna att välja pension framom fortsatt arbete. Genom att åtgärda dessa faktorer kan man påverka yrkesbanans längd.
I undersökningen utreddes löntagarnas
uppfattning om arbetsförhållanden och
deras planer beträffande pensioneringen.
Forskningsmaterialet bygger på intervjuer
som Statistikcentralen samlat in åren
1984–2008.
Direktdebiteringen av avgifterna
upphör – övergå till elektronisk faktura
Möjligheten att betala ArPL- och FöPL-avgifterna i form av direktdebitering till
Ilmarinen upphör i september 2010.
Den inhemska direktdebiteringen kommer att upphöra i sin nuvarande form i
samband med införandet av SEPA (Single
European Payment Area). Ilmarinen
kommer inte att ta i bruk SEPA-direktdebitering på grund av de stora utmaningar
som detta skulle medföra.
Direktdebiteringen kan ersättas med nätfaktura för företag eller e-faktura för konsumenter. Den som så önskar kan fortfarande betala avgifterna på pappersfaktura.
Aktivera elektronisk faktura
En elektronisk faktura är ett bekvämt och
34
miljövänligt alternativ för mottagande av
fakturor. Fakturan styrs elektroniskt till
fakturamottagarens webbank eller ekonomiförvaltningssystem där den ska
godkännas för betalning.
Om du inte har aktiverat elektronisk
faktura, skickar vi dig i fortsättningen utan
särskilda åtgärder en pappersfaktura till
den faktureringsadress som vi känner till.
verkkopalvelu@ilmarinen.fi.
E-faktura för konsumenter
Nätfaktura för företag
Du kan ta emot ArPL- och FöPL-fakturor
till din personliga webbank. Du får tillgång till e-faktura genom att ingå ett avtal
om e-fakturor i din webbank och genom
att aktivera mottagandet av e-fakturor på
Ilmarinens FöPL- och ArPL-avgifter.
Därefter skickar banken din e-fakturaadress automatiskt till Ilmarinen.
Du kan ta emot ArPL- och FöPL-fakturor
till ditt företags ekonomiförvaltningssystem eller webbank. Du får tillgång till
nätfaktura genom att meddela Ilmarinen
den nätfaktura-adress som du får från din
bank eller en annan operatör på adressen
Läs mer om de elektroniska
faktureringsalternativen:
www.verkkolasku.info
www.e-lasku.info
Sviker ditt minne, har du
svårt att koncentrera dig på
ditt arbete? Oberoende av
detta har du sannolikt inte
insjuknat i dementi.
Mängden information och informationsarbete har ökat. Hjärnan är smidig och
anpassar sig till brådska; hjärnenergin
ökar vid behov, men efter det måste man
komma ihåg att vila.
En hjärna som hela tiden går på övervarv kan minska arbets- och funktionsförmågan: minnet, koncentrations- och
tankeförmågan, aktiviteten och inlärningen. Man måste ta väl hand om hjärnans välbefinnande och ordna arbetet så
att det inte överanstränger hjärnan, säger
forskningsprofessor Kiti Müller, direktör
för forskningscentret hjärna och arbete
vid Arbetshälsoinstitutet.
Hjärnans informationsbehandlingssystem är känsligt för störningar; trötthet,
kraftiga känslotillstånd, läkemedel och
droger minskar hjärnans funktionssäkerhet. Bristen på sömn under natten inverkar på samma sätt som 0,5 promilles
berusning. Känsligast för störningar är enligt Müller det abstrakta tänkandet, den
kreativa problemlösningsförmågan och
hanteringen av beroendeförhållandet
mellan olika information. En trött människa tyr sig till invanda rutinlösningar,
medan en pigg hjärna är snabbtänkt och
idérik.
Ökad arbetsoförmåga
bland unga oroar
Av undersökningen Arbete och hälsa
2009 framgår att arbetsuppgifterna
inom exempelvis it-branschen har förändrats nästan 60 procent under de senaste tre åren.
Alla arbetstagargrupper upplevde sitt
arbete som betungande, starkast var
denna känsla emellertid hos de högre
tjänstemännen. Enligt undersökningen
upplever färre arbetstagare idag arbetet
Foto: Esko Tuomisto
En pigg hjärna är idérik
Hjärnan är smidig och anpassar sig till brådska, men efter det måste man komma ihåg att vila,
säger forskningsprofessor Kiti Müller.
som betungande än för drygt tio år sedan.
Andelen arbetstagare som anser att arbetet är betungande har sjunkit från 60 procent till 43 procent. Mest störs arbetstagarna av de ständiga avbrotten i arbetet.
Bland de lägre tjänstemännen upplever
fortfarande 25 procent arbetet som betungande, dvs. en lika stor andel som för
tio år sedan.
Cirka var femte upplevde att svikande
minne och bristande koncentrationsförmåga försämrade deras arbetsförmåga.
Även personer under 35 års ålder klagade på dessa symtom även om arbetsminnets funktionssäkerhet borde vara på topp
i denna ålder.
Arbetsoförmågan bland personer under 35 års ålder har stigit markant jämfört
med övriga åldergrupper. Müller är speciellt bekymrad över degenerationen i
hjärnan hos unga personer som borde ha
en tåligare fysiologi och vilkas arbetsminne borde vara mindre känsligt för olika störningar än hos äldre personer.
Verktyg för mätandet av arbetets
belastning på arbetsplatserna
Projektet Brain&Work vid forskningscentret hjärna och arbete inleddes år 2005.
Impulsen till projektet kom via det praktiska arbetet: Arbetshälsoinstitutet genomförde bedömningar av arbetsförmågan
hos personer som uppgav att de inte längre lärde sig nya saker, att minnet svek och
att de var oförmögna att koncentrera sig.
I de neuropsykologiska testerna kunde man inte finna någon hjärnsjukdom,
men många var mycket överansträngda,
utmattade och något deprimerade över att
arbetet inte förlöpte som det borde. De
hade blivit tvungna att ständigt ta i bruk
nya datatekniska apparater och uppdrag
i sitt arbete.
Som ett resultat av forskningsarbetet
har man tagit fram verktyg för bedömningen av hjärnans funktionsförmåga, fysiologiska mätare, datatekniska test och
subjektiva symtomenkäter för företagshälsovårdens bruk samt en verksamhetsmodell med vilken man strävar efter att i
ett så tidigt skede som möjligt identifiera
ansträngningstillstånd i hjärnan och att
förebygga överansträngning.
Ilmarinen var också med i denna undersökning, vars viktigaste mål är att utveckla hjärnarbetet så att det är anpassat
till individen. Slutseminarium inom
forskningsprojektet Brain@Work ordnades hos Ilmarinen den 7 september
2010.
Artikeln kan läsas i sin helhet på svenska
på adressen www.ilmarinen.fi Ilmarinen –
Mediapalvelu – Asiakaslehti
35
Katso tarkempi ohjelma
ilmoittautumissivuilla
osoitteessa www.ilmarinen.fi/tilaisuudet.
Tervetuloa
Ilmarisen
asiakastilaisuuksiin
2010
Ilmarinen järjestää syksyn aikana
useita työhyvinvointiseminaareja, ulkomaantyön seminaarin
sekä TyEL-päivät johdolle ja
palkanlaskijoille.
Ulkomaantyön seminaarin
osallistumismaksu on 100
euroa. Muut tilaisuudet ovat
asiakkaillemme maksuttomia.
Katso tarkemmat tiedot ja
varaa paikkasi osoitteessa
www.ilmarinen.fi/tilaisuudet.
TyEL-päivät
Johdon TyEL-päivä
Helsinki
15.12.
Palkanlaskijoiden TyEL-päivä
Helsinki
16.12.
Lisätietoja TyEL-päivistä lähempänä
tilaisuutta osoitteessa
www.ilmainen.fi/tilaisuudet.
Työhyvinvointiseminaarit
Erilaisuudesta etua esimiestyöhön
ja muutostilanteisiin
– Kari Helin, Innotiimi
Rovaniemi
Turku
Helsinki
Mikkeli
Tampere
5.10.
28.10.
9.11.
17.11.
23.11.
Tuottavuutta henkisellä hyvinvoinnilla
ja tunneälyllä
– Marja-Liisa Manka,
Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu, ja Mikael Saarinen, Sensitiva
Kuopio
Oulu
Lahti
6.10.
3.11.
18.11.
Älykäs itsensä johtaminen
– Pentti Sydänmaanlakka ja
Laura Vargas, Pertec Consulting
Oulu
28.9.
Helsinki
11.11.
englanninkielinen seminaari
Helsinki
19.10.
Jyväskylä
28.10.
Joensuu
2.11.
Helsinki
4.11.
Johdatus sairauspoissaolojen
hallintaan varhain välittämällä
- Ilmarisen palvelupäälliköt
Helsinki
18.11.
Ulkomaantyön seminaari
Ulkomailla työskentelevien sosiaaliturva ja verotus
Helsinki
7.10.
Anna palautetta lehdestä 3/2010
Vastaajien kesken arvomme kolme palkintoa.
Ilmarinen
maksaa
postimaksun
Voit kertoa mielipiteesi Ilmarinen-lehdestä myös
sähköpostilla: asiakaslehti@ilmarinen.fi
Asiakastietojen muutokset: vakuutuspalvelu@ilmarinen.fi
■ TyEL-asiakas ■ YEL-asiakas ■ Haluan päästä lehden jakeluun
Kiinnostavin tai hyödyllisin juttu tässä lehdessä oli:
Haluaisin lukea seuraavasta työelämään ja eläkkeisiin liittyvästä aiheesta:
Keskinäinen
Eläkevakuutusyhtiö
Ilmarinen
Terveiseni toimitukselle:
Eila Parkkonen
Yrityksen nimi ja henkilö
TUNNUS 5000541
00003 VASTAUSLÄHETYS
Lähiosoite
Postinumero ja -toimipaikka
Sähköpostiosoite