docPÄTKIIKÖ MUISTI?
download 
Report Transcription
PÄTKIIKÖ MUISTI?
Ilmarinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 3/2010 Nuorten työuran monet mutkat Mistä on hyvä johtaja tehty? Ilmariselta hyvä tulos AIVOJEN HYVINVOINNISTA TÄYTYY PITÄÄ HUOLTA NEUVOO PROFESSORI KITI MÜLLER PÄTKIIKÖ MUISTI? Pääkirjoitus Muutosta ilmassa 4 Debatti Nuorten työuran monet mutkat 5 10 Työelämä 12 Tulos Ilmarisen kehitys kaikin puolin hyvällä mallilla 16 Elämäni kunnossa Ammatinvaihto ja yrittäjäelämä toi kaivattua vapautta 20 Yrittäjän elämää Tivoli on elämäntapa 23 9 26–27 28–32 33–35 36 Jatkuvasti ylikierroksilla toimivat aivot voivat heikentää työ- ja toimintakykyä, varoittaa tutkimusprofessori Kiti Müller. 5 Debatti Pätkätyöstä, työttömyydestä, jopa syrjäytymisestä monella nuorella on jo kokemusta. Miltä työelämä nuoresta näyttää, kun myös vaatimukset ovat muuttuneet, opiskeluaikoja halutaan lyhentää ja työuria pidentää. JULKAISIJA: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen PÄÄTOIMITTAJA: Päivi Sihvola TOIMITTAJAT: Eeva Hukka, Milla Kauppila, Sami Kelhä, Raili Oksa, Eila Parkkonen TOIMITUSKUNTA: Pirkko Auvinen, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Ilari Jämsen, Mari Merilampi, Pauliina Ripatti, Paula Ojala-Ruuth, Jaakko Tuomikoski LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto, Reprotyö: HEKU Painopaikka: Punamusta Oy, ISSN: 1239-050X Painos: 90 000. Painettu syyskuussa 2010. Lehden seuraava numero ilmestyy joulukuussa. Kannen kuva: Esko Tuomisto Työhyvinvointi Virkeät aivot oivaltavat – väsyneet turvaavat rutiineihin Kolumni Kysyttyä Ajankohtaista På svenska Asiakastilaisuudet 12 Kuva: Mikko Käkelä Työelämä Hyvä johtaja saa työntekijän tikittämään 3/2010 Kuva: Esko Tuomisto Ilmarinen Sisältö Ilmarinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 3/2010 Nuorten työuran monet mutkat Mistä on hyvä johtaja tehty? Ilmariselta hyvä tulos AIVOJEN HYVINVOINNISTA TÄYTYY PITÄÄ HUOLTA NEUVOO PROFESSORI KITI MÜLLER PÄTKIIKÖ MUISTI? www.ilmarinen.fi 2 Kuva: NEODES Kuva: Katja Lösönen 20 Lukuja Eläkkeellesiirtymisikä ● ● ● ● ● ● Elämäni kunnossa Mari Impivaara vaihtoi it-alalta ikkunaentisöijäksi. – Tulot putosivat, mutta elämänlaatua ei voi mitata rahalla, hän sanoo. Eri työeläkelakien piirissä eläkettä ansaitsee arviolta 2 400 000 henkilöä. Eläkkeensaajia vuoden 2009 lopussa yhteensä 1 443 200 henkilöä. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on nyt 59,8 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien keski-ikä on 63,4 vuotta. Toistaiseksi myönnetylle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä on 56,4 vuotta. Odotettu elinikä on noussut viime vuosina voimakkaasti: - miehillä 76,3 vuotta - naisilla 83,0 vuotta Kuva: Esko Tuomisto Kehitys 23 Työkyvyttömyyseläkkeelle vuosina 2003-2009 siirtyneet 30 000 25 000 20 000 Yrittäjän elämää ILMARISEN KÄYNTIOSOITE: Porkkalankatu 1, Helsinki POSTIOSOITE: 00018 Ilmarinen, puhelin 010 284 11, faksi 010 284 3445 INTERNET: www.ilmarinen.fi SÄHKÖPOSTI: asiakaslehti@ilmarinen.fi ASIAKASTIETOJEN MUUTOKSET: vakuutuspalvelu@ilmarinen.fi. Asiakkaitamme palvelevat myös OP-Pohjola-ryhmän, A-Vakuutuksen ja Pohjantähden konttorit. Lähde: Eläketurvakeskus 15 000 Yrittäjäpari Mari ja Tuomo Seiterä on jaksanut innostua tivolin kiertue-elämästä jo parikymmentä vuotta. Laitteissa tulee harvoin itse huviteltua, vaikka joskus vaihtelu virkistää. 10 000 5 000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Alle 35 35-49 50- Vinkki Tarvitsetko todistusta eläkevakuutuksesta? Helpoimmin ja nopeimmin saat sen Vakuutuspalvelusta. Palveluun pääset verkkopankin tunnuksillasi. ● vakuutusmaksutodistus eli urakkatodistus voimassaolotodistus ● työtulotodistus esimerkiksi Kelaa varten ● maksettujen vakuutusmaksujen erittely esim. verottajalle. ● 3 Kuva: Tomi Parkkonen Kuva: Tomi Parkkonen Pääkirjoitus Muutosta ilmassa Muutos on arkipäivää, kun pyritään parempaan. Useiden tutkimusten osoittama tosiasia on myös se, että valtaosa muutoshankkeista epäonnistuu tai jää tavoitteistaan. Hyvälle muutosjohtamiselle on siis kysyntää. Laadukkaistakaan suunnitelmista ei ole pöytälaatikossa tai verkkolevyllä hyötyä, jos ihmisiä – muutoksen todellisia tekijöitä – ei saada mukaan muutokseen. Me ilmarislaisetkin olemme päässeet viime aikoina testaamaan omia muutoksen läpiviennin taitojamme. Kuten vuoden alussa kerroimme, uudistamme organisaatiotamme ja toimintamalliamme tavoitteena tuottaa entistä parempia palveluja asiakkaillemme. Yksi keskeisimmistä muutoksista on uusi eläkevakuutukset-linja, jota olen vetänyt vuoden alusta alkaen. Linjan tehtävänä on muun muassa hoitaa vakuutuksia, laskea ja laskuttaa vakuutusmaksuja sekä käsitellä ja maksaa eläkkeitä. Toisin sanoen pitää huolta 800 000 suomalaisen eläketurvasta. On ollut innostavaa saada henkilökohtaisesti viedä eteenpäin sisäistä muutostamme, jolla rakennamme entistä parempaa Ilmarista. Asetin itselleni tavoitteeksi saada ilmarislaiset eläkevakuuttajat ymmärtämään, kuinka tärkeää työmme on asiakkaidemme kannalta. Vaikka eläketurva ei aina työn tuiskeessa asiakasta kiinnostaisikaan, se muuttuu aivan varmasti kiinnostavaksi siinä vaiheessa, kun asia on itse kullekin ajankohtainen. Onhan kyse meidän jokaisen toimeentulosta, kun työelämä jää taakse. Entä miten sujuu Ilmarisessa muutosjohtaminen? Ainakin sen olen huomannut, ettei muutosoppaissa suotta korosteta ihmisten osallistumista. Meidän väeltämme on syntynyt hämmästyttävä määrä hyviä ideoita ja oivalluksia, kun olemme käsitelleet muutosta yhdessä. Sisäistä ilmapiiriä kartoittava pulssimittari on myös antanut aihetta tyytyväisyyteen. Se kertoo, että ilmarislaiset pitävät tavoitteita selkeinä ja lähiesimiestyötä hyvänä ja sanovat lisäksi, että töihin on mukava tulla. Olen varma siitä, että tämä näkyy myös asiakaspalvelussa. Pidä huoli aivojesi hyvinvoinnista – – – – – – Nuku riittävästi. Yön univaje vaikuttaa samoin kuin puolen promillen humalatila. Kutita, älä kurita aivojasi. Aivot pitävät haasteista, mutta eivät jousta loputtomiin. Kuuntele itseäsi. Ylikierroksilla käyvät aivot eivät tunnista vaaran merkkejä. Välitä kanssaihmisistäsi. Kysy, kuinka hän pärjää. Keskustele esimiehesi kanssa, jos joudut viemään töitä kotiin. Vältä jatkuvaa ylikuormitusta, sillä se heikentää luovaa ongelmanratkaisua, keskittymistä, muistia ja oppimista. – Muista, että virkeät aivot oivaltavat, innostuvat, välittävät, oppivat, kestävät pettymyksiä ja uskovat tulevaisuuteen. – Nauti syksyisen luonnon kauneudesta. 4 Neodes Sini Kivihuhta Johtaja, eläkevakuutukset Debatti Teksti: Eeva Hukka Kuvat: Mikko Käkelä NUORTEN TYÖURALLA MONTA MUTKAA Työurien pidentäminen ja opiskeluaikojen lyhentäminen ovat teemoja, joita hoetaan yhteiskunnallisessa keskustelussa kuin mantraa: huoltosuhde heikkenee, ja tulevaisuudessa yhtä eläkeläistä kohden on yhä vähemmän työssä käyvää väkeä. Toisaalta moni – etenkin nuori – tietää omasta kokemuksestaan, mitä ovat pätkätyöt, työttömyys ja jopa täydellinen syrjäytyminen. Keskusteluun osallistuivat Katariina Poskiparta työja elinkeinoministeriöstä, Jaakko Tuomikoski Ilmarisesta ja Olli Nokso-Koivisto (oik.) HYY Yhtymästä. 5 Debatti Miltä työelämä näyttää nuorista, joille on lisäksi aina uskoteltu, että työvoimapula on ovella hetkellä minä hyvänsä? Kutsuimme eri sukupolvien edustajia keskustelemaan työmarkkinoista, työn tekemisestä ja työelämän muuttuneista vaatimuksista. Ja sivuttiinpa keskustelussa myös eläkkeitä, vanhustenhuoltoa ja sukupolvien välistä oikeudenmukaisuuttakin. Keskusteluun saatiin hyvä sekoitus omakohtaista kokemusta nuorten maailmasta, valtiovallan edustusta sekä eläkejärjestelmän ymmärrystä. Tämä saatiin kokoon, kun pöydän ääreen istuutuivat HYY Yhtymän hallituksen puheenjohtaja Olli NoksoKoivisto, työ- ja elinkeinoministeriön valtiosihteeri Katariina Poskiparta sekä Ilmarisen varatoimitusjohtaja Jaakko Tuomikoski. Keskustelua veti Ilmarisen viestintä- ja henkilöstöjohtaja Päivi Sihvola. Miltä nuorten työllisyystilanne näyttää ja onko työvoimapula näköpiirissä? Olli Nokso-Koivisto: 70- ja 80-luvulla syntyneille on aina sanottu, että työvoimapula on tulossa ja että kaikille riittää töitä. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että tuottavuusohjelmat leikkaavat eläkkeelle jäävien työpaikat pois ja ettei meille nuorille luvattuja työpaikkoja olekaan tulossa. Yliopistojen kampuksilla on suuri huoli tästä asiasta. Katariina Poskiparta: Ymmärrän hyvin nuorten närkästystä, ja on todella harmi, että työvoimapulasta on puhuttu yleisesti eikä alakohtaisesti. Tosiasia kuitenkin on, että työvoimapula koskee vain tiettyjä aloja: sosiaali- ja terveysalalla kysyntä lisääntyy, ja myös kaivosala näyttää olevan nousussa. Maa- ja metsätalousalalla kysyntä on taas vähentynyt. Lisäksi on suhdanneherkkiä aloja, kuten kauppa ja palvelut. Taantuma tuo toki omat haasteensa, mutta mitä sen jälkeen? Miten opiskeluajat saataisiin lyhenemään? Ja pitäisikö niitä lyhentää? Poskiparta: Suomessa korkeakouluopintojen kesto ei ole juuri pidempi kuin muuallakaan, mutta silti valmistumisiät ovat meillä todella korkeat. Meillä kestää nivelvaiheissa niin pitkään. Kysymys on siitä, miten ihmiset pääsisivät toiselta asteelta seuraavalle ja taas korkeakouluun nopeammin. Nokso-Koivisto: Mutta onko se kansantalouden kannalta edes negatiivista, jos joku nuori on vaikkapa vuoden töissä ja lähtee sitten opiskelemaan? Useinhan nämä henkilöt tekevät esimerkiksi kassan tai vartijan töitä, joissa voi olla jopa työvoimapulaa. Poskiparta: Ei toki voi sanoa, että tällainen henkilö on kansantalouden kannalta kustannus. Minun mielestäni työkokemus on kaikille hyvä asia, mutta makrotasolla tämä liittyy työllisyysasteen nostamiseen. Meillä on paljon sellaisia henkilöitä, jotka jäävät matalan koulutuksen aloille ja jotka tarvitsisivat ne työpaikat. Siksi olisi parempi, että opiskelemaan menevät henkilöt aloittaisivat opintonsa mahdollisimman nopeasti. ”Nuoret ovat aina puskuri, joihin työttömyys osuu ensimmäisenä.” Katariina Poskiparta Valtiosihteeri, työ- ja elinkeinoministeriö Jaakko Tuomikoski: Tästä pääsemme ennustamiseen ja sen vaikeuteen. Esimerkiksi kaivosalan nousua ei kukaan olisi pystynyt ennustamaan, vaan luultiin että se on hävinnyt kokonaan. Nokso-Koivisto: Sen, joka päättää, mille aloille nuoria koulutetaan, pitäisi kantaa myös vastuu siitä, että näillä aloilla on työpaikkoja. Yksittäinen nuori, joka valitsee uraansa, miettii lähinnä sitä, mitä hän osaa ja mihin hän voi päästä opiskelemaan. Tälläkin hetkellä Helsingin yliopistolla on satoja gradunsa tehneitä opiskelijoita, jotka eivät ota papereitaan ulos, koska he eivät saa töitä. Poskiparta: Nyt on taantuma, ja nuoret ovat aina tällainen puskuri, joihin työttömyys osuu ensimmäisenä. Kun paremmat ajat tulevat, myös työttömyyden lasku osuu ensin nuoriin. Tämä nuorten työllistyminen on kyllä todella tärkeä aihe. Kun viime lamaa analysoitiin, havaittiin selvästi, että vastavalmistuneiden nuorten ikäluokassa laman jäljet näkyivät pitkään. Kun he eivät saaneet töitä, se näkyi koko ikäluokan työllisyysasteessa ja yksilöiden henkilökohtaisessa urassa todella kauan. Koko tuon ikäluokan työllisyysaste jäi matalammalle tasolle. Ja kun työssä käyvät ikäluokat jatkossa pienevät, tämä on aivan keskeinen asia. 6 Tiesitkö tätä? ● ● ● ● ● Ikärajojen mukaan tarkasteltuna Suomen työmarkkinoilta poistuu tänä vuonna ensimmäisen kerran enemmän ihmisiä kuin sinne tulee. Suomen huoltosuhde heikkenee rajusti: Vuonna 1950 Suomessa oli 10 työikäistä ihmistä yhtä yli 65-vuotiasta kohden, vuonna 2010 yhtä ikääntynyttä kohden on neljä työikäistä ja vuonna 2030 enää kaksi työikäistä ihmistä. Yli 3 600 alle 35-vuotiasta suomalaista jää vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle. Ylivoimaisesti suurin syy tähän ovat masennus- ja muut mielenterveyden sairaudet. Nuorten työkyvyttömyyseläkkeet ovat yleistymässä: alle 35-vuotiaita jäi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2008 lähes tuhat enemmän kuin vuonna 2003. Suomalaiset valmistuvat korkeakouluista poikkeuksellisen vanhoina. Ylempi korkeakoulututkinto saadaan suoritetuksi keskimäärin vähän yli 27-vuotiaana ja ammattikorkeakoulututkinto 25-vuotiaana. Usein puhutaan, että työn merkitys vähenee ja että kaikki nuoret eivät välttämättä edes halua töihin. Tuoreen tutkimuksen mukaan nuoret haluavat myös jäädä eläkkeelle paljon varhemmin kuin vanhemmat ikäluokat. litsevat työn, jotta he voivat saada vapaa-aikaa. Vielä 20 vuotta sitten Suomessa oli käytännössä täysi työllisyys. Se kertoo siitä, että luontaisesti ihmiset haluavat tehdä töitä. Nokso-Koivisto: Se on totta, että luterilainen työetiikka ei pidä enää paikkansa – että töitä tehtäisiin sen vuoksi, että tehdään töitä. Mutta toisaalta kansantaloustieteen luennoillakin kerrotaan, että työ ja vapaa-aika ovat rinnakkaisia käsitteitä. Ihmiset va- Poskiparta: Tutkimusten mukaan asenne on muuttunut. Ennen työ oli kaikkein tärkein asia, joka määritteli ihmisen identiteettiä. Minusta tästä ei kuitenkaan voi vetää sellaista johtopäätöstä, etteivätkö nuoret arvostaisi työtä, vaan työn rinnalle on tullut paljon muitakin asioita. ”Pitäisi kantaa vastuuta siitä, että nuoria koulutetaan aloille, joilla on työpaikkoja.” Olli Nokso-Koivisto Hallituksen puheenjohtaja, HYY Yhtymä Tuomikoski: Minäkään en olisi huolissani tästä tutkimuksesta, jonka mukaan nuoret haluavat jäädä kaikkein varhaisimmassa vaiheessa eläkkeelle. Näin ajattelevat nuoret voivat olla 30 vuoden päästä aivan eri mieltä. Nokso-Koivisto: Ajatellaanpa, minkälaisissa töissä nämä nuoret ovat: he tekevät tyypillisesti suorittavaa työtä, heillä ei todennäköisesti ole takanaan yhtään kesälomaa, ja he ovat suurimmaksi osaksi pätkätöissä ja siksi etsimässä koko ajan seuraavaa työpaikkaa. Syrjäytyminen ja nuorten työkyvyttömyyseläkkeet huolestuttavat. Yli 3 600 alle 35-vuotiasta suomalaista jää vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle. Nuorten ylivoimaisesti yleisin työkyvyttömyyden aiheuttaja on masennusja muut mielenterveyden sairaudet. Poskiparta: Minusta syrjäytyminen liittyy myös merkityksellisyyden kokemukseen. Riippumatta siitä, mitä kukakin tekee, kaikkien on tärkeä voida kokea elämässään merkityksellisyyttä. Näyttää siltä, ettei tämä tapahdu kaikille itsestään, vaan osa menettää elämänhallintansa. Merkityksellisyyttä ei kuitenkaan voi alkaa kokea vasta työelämässä. Jo kodeissa lasten pitäisi saada kokea elämänsä merkitykselliseksi osana perhettä, sitten tulevat koulut ja harrastukset, ja siihen perään voi tulla työelämä. Mutta jos lapsena on kotona vain turistin rooli, ei siinä kasva merkityksellisyyteen. Nokso-Koivisto: Työelämä on suuressa roolissa siinä, että tämä yhteisöllisyys on kadonnut. Me lama-ajan lapset totuimme siihen, että luokkakavereiden vanhempia jäi työttömäksi – ja se nä7 Debatti kyi. Oli pahoinvointia ja erityisluokat täyttyivät. Kotona on vaikea tehdä yhteisöllisyyttä, jos ei ole vakaata työelämää. Poskiparta: Nämä työkyvyttömyyseläkkeet ovat todella huolestuttava ilmiö. Varsinkin, kun diagnosoidut mielenterveysongelmat eivät ole yhtään kasvaneet, mutta niiden aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet ovat. Yhteiskuntahan tukee osatyökykyisten työllistämistä, mutta silti toleranssi työllistää osatyökykyisiä on ilmeisesti liian matala. Vai onko työelämä niin huonoa? Jotakin on täytynyt tapahtua. Mitä nuoret ajattelevat eläkkeistä? Onko työeläkejärjestelmä eri sukupolvien näkökulmasta oikeudenmukainen? Nokso-Koivisto: Minä kääntäisin asian niin, että uskotteko te, että me nuoret maksamme teidän eläkkeenne? Tuomikoski: Halvempaa tapaa eläketurvan järjestämiseksi ei ole olemassa kuin tämä nykyinen. Tästä vakuuttuu, kun käy läpi vaihtoehtoisia tapoja järjestää riittävän tasoinen ja kattava eläketurva. Nokso-Koivisto: Mutta kuka on järjestelmän vapaamatkustaja? Tuomikoski: 60-luvulla eläköityneet eivät ehtineet maksaa juuri lainkaan työeläkemaksuja. Sitä ei kuitenkaan ole pidetty pahana, kun heidän sukupolvensa elinolot olivat vaatimattomat nykyisiin verrattuna. Hehän olivat myös käyneet sodan. Suuret ikäluokat ovat maksaneet vähän vähemmän kuin nuoret, mutta varsinaisia vapaamatkustajia ei ole. Poskiparta: Minä en usko siihen, etteikö eläkkeistä pystyttäisi sopimaan yli sukupolvien, mutta entäpä terveyspalvelut ja vanhustenhuolto? Minun mielestäni meidän pitäisi keskustella palvelujärjestelmästä. Nokso-Koivisto: Minä olen kuullut, että jossakin kehitellään jo vanhustenpesukoneita. Tuomikoski: Ja vanhusten ulkoilutusratoja. Poskiparta: Kun elinikä on lisääntynyt ja koko yhteiskunnan vauraus on noussut, eivätkö ikääntyneet voisi käyttää enemmän omaa rahaansa erilaisiin terveydenhoito- ja muihin hyvän elämän palveluihin? Minusta meidän pitäisi keskustella siitä, mitkä osat yhteiskunta maksaa ja mitkä osat vaurastuva keskiluokka voi hankkia palveluina itse. En usko, että tämän palvelujärjestelmän jatkuva laajentaminen on realistista. Nokso-Koivisto: Nythän vanhusväestö on jo jättänyt perintöä suurelle ikäluokalle. Jos suuret ikäluokat velvoitetaan realisoimaan omaisuutensa ostaakseen omat terveyspalvelunsa, seuraavalle sukupolvelle ei jää mitään. Se voidaan kokea sukupolvien välisen sopimuksen rikkomiseksi. 8 Eliniän kasvuun ja sukupolvien väliseen tasa-arvoon liittyy myös elinaikakerroin, joka tästä vuodesta alkaen leikkaa uusia eläkkeitä sitä mukaa kuin keskimääräinen elinikä kasvaa. Mikä uudistuksen taustalla oli? Tuomikoski: Lakiuudistusta tehtäessä vuonna 2005 herättiin siihen, ettei elinajan kehittymistä voi ennustaa. Siksi tehtiin tällainen mekanismi, joka sopeutuu kehitykseen automaattisesti. Sekään ei ole eri sukupolvien kannalta tasa-arvoista, että yksi sukupolvi viettää 10 tervettä vuotta eläkkeellä, toinen 20 vuotta ja kolmas 30 vuotta. Elinaikakerroin määriteltiin niin, että se jakaa lisääntyneen elinajan puoliksi työelämän ja eläkkeelläolon kesken ja lisää tasa-arvoa tällä tavoin. Poskiparta: Jos tähän eläkejärjestelmään tarvitaan jatkossa vielä jotakin viilausta, minä uskon, että siitä päästään nuorten kanssa sopuun. ”Ei ole tasa-arvoista, että yksi sukupolvi viettää 10 tervettä vuotta eläkkeellä, toinen 20 ja kolmas 30 vuotta.” Jaakko Tuomikoski Varatoimitusjohtaja, Ilmarinen Kolumni Miten selviän taantumasta? M netelmä, jolla valtiolta hokitetaan rahaa. Suunnitelma vaati äärimmäistä järjestelmällisyyttä ja raudanlujaa pokkaa. Talonkirjat hankittiin useammasta kaupungista, joten rahaakin saatiin useammasta sossusta. Jokainen kuitti säästettiin ja vietiin sossuun. Keskikokoisen yrityksen talousjohtajakin pääsee pienemmällä paperityöllä! Millainen nerokkuuden voimavara syrjäytyneiden keskuudessa pesiikään. Jopa perustelu sille, miksi työn tekeminen on älyvapaata, oli aukoton. En ymmärrä. Missä kohtaa minun kasvatukseni meni pieleen, kun tykkäsin tehdä töitä ja ansaita sillä rahaa? Ehkä kasvatuksessani ei olekaan mitään vikaa. Ehkä olenkin oivaltanut sen asian, miksi töissä kannattaa käydä: yhteisöllisyys, johonkin kuuluminen. Taantuman ja työttömyyden rumimmat jäljet näkyvät siinä, kun ihminen ei saa enää olla osa omaa heimoaan. Rahattomuus on pikku juttu sen rinnalla. Hyvä työyhteisö eheyttää jäseniään ja antaa firmalle yhteisen halun selvitä vaikeuksista. Eräskin menestynyt ravintoloitsija kertoi selvinneensä 90-luvun alun lamasta jakamalla vastuun koko monisatapäiselle työntekijäjoukolleen. Porukalta kysyttiin, pidetäänkö firma pystyssä ja alennetaan liksoja, vai pannaanko leikkuri päälle ja jatketaan samaan malliin. Työntekijät vastasivat kuorossa: me haluamme pitää tämän puljun pystyssä. Yhdessä. Ei se sen vaikeampaa ole. Katja Ståhl Kuva: Jouni Harala uistaako kukaan ensimmäistä pörssiromahdustaan? Minä muistan. Olin Englannissa au pairina, vuosi oli 1987. Olin kirjoittanut juuri ylioppilaaksi, olin siis kypsä aikuinen. Yhtenä aamuna heräsin siihen, että perheeni juoksee ympäri taloa ja huutaa. Unisin silmin kyselin missä mennään. Yön aikana oli kuulemma ollut pahin myrsky kahteensataan vuoteen, sekä pörssi oli romahtanut. Lontoon kaduilla retkotti kaatuneita puita ja ikkunoista hypänneitä pörssimiehiä. Ulkonaliikkumiskielto oli astunut heti voimaan. Jeah, tuumasin, saan jatkaa unia. Kurkistin pihalle. Se näytti sotatantereelta. Kyllä myrskyssä on voimaa, mietin. Pörssiromahdukselle en suonut ajatustakaan. Selvisin pörssiromahduksesta hienosti. Myrskyn kanssa oli paikoin tekemistä. Onhan se totta, että talouden ilmiöt harvoin avautuvat meille karvalakeille niin kuin niiden kuuluisi. Wikipedia kertoo, että ”Taantuma määritellään makrotaloustieteessä usein tilanteeksi, jossa maan bruttokansantuote on laskenut kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä.” Jassoo. Kuka moisesta lausekkeesta ymmärtää järkyttyä? Huomaako joku oman talousneljänneksensä aikana muutoksen? Tuskin. Paha tilanne tajutaan vasta, kun se tulee kohdalle joko korkojen nousun tai työttömyyden muodossa. Ja syyllisten etsintä siinä vaiheessa on jo hakuammuntaa. Todelliseen taantumaan, tai lamaksi sitä silloin kutsuttiin, törmäsin, kun matkustin Australiaan alkuvuodesta 1991. Olin sanonut itseni irti hyvästä työpaikasta, jotta sain lopputilistä hyvän matkakassan. Ei käynyt mielessäkään, että en saisi töitä kun palaan. Ainahan johonkin pääsee töihin, kun riittävästi haluaa! Saman vuoden toukokuussa tutkin Helsingin Sanomia, jossa ei ollut enää työpaikkasivuja. Työpaikkoja ei ollut. En uskonut. Pääsin siivoamaan. Teimme kämppäkaverini kanssa pitkiä päiviä, sillä jouduimme monesti siivoamaan kohteita, joihin siivooja ei ollut koskaan saapunut. Joillain oli varaa tehdä niin. Kyllähän ihmiset selviävät. Tutustuin kiireisen siivouskesäni vapaapäivinä rannalla porukkaan, jotka olivat työttömiä. Heillä ei ollut minkäänlaisia aikomuksiakaan mennä töihin. Heillä oli erittäin hieno ja loppuun asti hiottu me- Teksti: Raili Oksa Piirros: Terhi Ekebom Työelämä HYVÄ JOHTAJA SAA TYÖNTEKIJÄN TIKITTÄMÄÄN aatimukset työurien pidentämisestä ovat nostaneet taas keskusteluun hyvän esimiestyön ja johtamisen merkityksen. Kun eläkeikään ehtinyt työntekijä miettii, jatkaako hän työuraansa vai jääkö eläkkeelle, esimiehen johtamistaidot nousevat usein ratkaisijan rooliin. Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailaksen mielestä työurien pituus ei ole olennainen asia niinkään työeläkejärjestelmän kestävyyden näkökulmasta, vaan se on ensisijaisesti ja nimenomaan Suomen kansantalouden kohtalonkysymys. Hän peräsi maan hallitukselta konkreet- V 10 Harri Sailas: – Akuutein ongelma työelämässä on se, että työkyvyttömyyseläkkeiden kohteena on yhä nuorempi sukupolvi. tisia toimia työurien pidentämiseksi, ja niihin hän listasi myös eläkeiän noston. – Vaikka eläkeiän mekaaninen nostaminen ei ole paras keino työurien pidentämiseksi, sillä on kuitenkin tärkeä sym- Lehtikuva Mistä puhuttiin, kun Ilmarisen kesäseminaarissa kolme eri alan johtajaa päästettiin kehiin kertomaan näkemyksiään johtamisesta ja esimiestyöstä? Innostamisesta, kannustamisesta, intohimosta ja itsensä peliin pistämisestä. Niistä on hyvä johtaminen tehty. bolinen merkitys, Sailas perusteli ja lisäsi, että toki on muitakin vaihtoehtoja huolehtia Suomen taloudellisesta kestokyvystä. Ne eivät kuitenkaan ole kovin houkuttelevia, sillä ne merkitsisivät hyvinvointiyhteiskunnan perusasioiden murentamista, kuten sosiaalietuuksien leikkaamista tai veroasteen nostamista, hän luetteli. Nuorten työkyvyttömyys huolestuttaa Pelkkä eläkeiän nostaminen ei Sailaksen mukaan yksin riitä työuria pidentämään. Sen rinnalla työelämän laatua ja ennen kaikkea johtamista on kehitettävä niin, et- Jorma Eloranta: – Koskaan ei pidä olla tyytyväinen siihen, mitä on saavutettu. On tuhon alku ajatella, että nyt kaikki olisi hyvin. Lehtikuva Johtamisessa on aina kyse muutoksesta Globaalin yhtiön näkökulmasta johtamista tarkastellut Metson toimitusjohtaja Jorma Eloranta aloitti pohdiskelulla, mitä johtaminen on. Hän itse on päätynyt määritelmään, että johtamisella saadaan tapahtumaan haluttuja asioita muiden avulla. – Yrityksessä haluaminen liittyy aina tuloksen tekemiseen. Arvon luominen yhtiön osakkeenomistajille kieltämättä on tarpeellinen ja välttämätönkin tavoite yrityksen kannalta, mutta tämä tuskin saa globaalin yrityksen eri puolilla maailmaa toimivia ihmisiä tikittämään. Eloranta painotti, että johtamisessa on aina kyse muutoksesta. – Koskaan ei pidä olla tyytyväinen siihen, mitä on saavutettu. On tuhon alku ajatella, että nyt kaikki olisi hyvin. Johtajan on pyrittävä jatkuvasti löytämään uusia tapoja toimia paremmin. Yksi suurimpia muutoksia, mitä Eloranta sanoo liikkeenjohtajan uransa aikana tapahtuneen, on ollut siirtyminen ”joko tai” -mallista ”sekä että” tapaan toimia. – Elämme aivan toisenlaisessa dynamiikassa ja rytmissä kuin ennen. Samanaikaisesti pitää huolehtia sekä kasvusta että kannattavuudesta, panostaa ja karsia, irtisanoa ja kannustaa. Johtajan on nivottava nämä erilaiset tehtävät yhteen. Johtamisen vaikeus piilee siinä, että johtajan on löydettävä oikea tasapaino niiden välillä. Mikä sitten saa ihmiset tikittämään? Johtamisesta on totuttu käyttämään termejä johtaminen ja johtajuus. Johtamisella viitataan yleensä asioiden johtamiseen (management). Sen työkaluja ovat mm. palkitsemisjärjestelmät ja kehityskeskustelut. Johtajuudella puolestaan tarkoitetaan ihmisten johtamista (leadership), joka on suhde ihmisten välillä. Juuri leadership on Elorannan mielestä se, mikä panee ihmiset tikittämään. – Leadership on väline, joka panee ihmiset jatkamaan töissä pidempään ja joka luo työhön sitä intohimoa, millä intensiteetillä hommia tehdään. Ilman intohimoa ihmisistä ei saa mitään irti. Käytännön esimerkkinä Eloranta kertoi yhtiönsä vaikeasta tilanteesta finanssikriisin jälkeen syksyllä 2008, jolloin asiakkailta tuli lähinnä tilausten lykkäyksiä tai peruutuksia. Toimintoja oli sopeutettava muuttuneeseen tilanteeseen, mikä tarkoitti lähtöpasseja 4 600 työntekijälle. Samaan aikaan piti innostaa ja kannustaa niitä 85 prosenttia ihmisistä, jotka jäivät yhtiöön. – Meidän ratkaisumme oli jalkautuminen. Tapasimme ihmisiä eri puolilla maailmaa sijaitsevissa toimipaikoissamme, kuuntelimme ja keskustelimme heidän kanssaan. Huolehdimme näin siitä, että ihmiset tiesivät, missä olemme yrityksenä nyt ja minne olemme menossa. Lehtikuva tä ihmiset viihtyisivät ja jaksaisivat töissä. – Esimiehen täytyy toimia vahvana suunnannäyttäjänä ja luoda työlle merkitys. Hänen pitää antaa työntekijöille vapaus tehdä omaa työtään ja luottaa siihen, että se toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Onnistuminen edellyttää, että esimiehen on pantava oma persoonansa peliin. Akuuteimpana ongelmana suomalaisessa työelämässä Sailas piti työkyvyttömyyseläkkeiden valtavaa määrää. Erityisesti häntä huolestutti se, että niiden kohteena on yhä nuorempi sukupolvi. Työkyvyttömyyseläkkeitä voi kuitenkin torjua hyvällä johtamisella. Johtamistaitojen kehittämiseen on tarjolla runsaasti koulutusta. – Ilmarisella itselläänkin on kokemusta lukuisista esimiesvalmennuksista, koulutuspaketeista ja muista työkaluista, joita se tarjoaa omille työnantaja-asiakkailleen henkilökuntansa valmentamiseksi. Olemme saaneet niistä hyviä tuloksia muun muassa yritysten sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyystapausten vähenemisenä, Sailas totesi. Minna Helle: – Nuoret eivät kerta kaikkiaan sovi nykyiseen ”töitä niska limassa” muottiin. Samalla loimme heihin uskoa, ettei tämä ole maailmanloppu. Työelämässä vallalla on-off -ajattelu Akavan edunvalvontajohtaja Minna Helle lähestyi johtamista tietoyhteiskunnan näkökulmasta. Yhä useampi tekee tänä päivänä tietotyötä. Hänen mukaansa työyhteisöjen menestys riippuu siitä, miten esimiestyössä ymmärretään asiantuntijatyön vaatimukset. Tietotyölle tuo omat haasteensa työn sisällön jatkuva muuttuminen ja uuden luominen. Helle kysyikin, onko meidän työkulttuurimme sellainen, että se tukee luovaa prosessia ja uusien asioiden uudella tavalla tekemistä. Vai elämmekö yhä siinä perinteisessä maailmassa, jossa ollaan tiiviisti ja tehokkaasti läsnä työpaikalla. Jossa etätyö on laiskottelua ja ajattelu joutenoloa. – Luova prosessi vaatii eri tavalla aikaa. Jos työpaikalla on koko ajan hirveä kiire, ei siinä välttämättä mitään uutta synny. Luomisprosessille voi olla tosi hyödyllistä olla välillä pois työpaikaltakin, Helle muistutti. Suomalaisessa työelämässä on Helteen mukaan vallalla on-off -ajattelu. Töissä ollaan joko täysillä tai sitten ei ollenkaan. Välimuotoja ei juurikaan tunneta. Hän arveli, että kun 80- ja 90-luvuilla syntyneet nuoret aloittavat työuransa, se tuo valtavia paineita työelämän muutokselle. – Nuoret ikäluokat arvostavat vapaaaikaa ja sellaista työuran huokoisuutta, jossa välillä voi ottaa vähän löysemmin. He eivät kerta kaikkiaan sovi tähän nykyiseen ”töitä niska limassa” muottiin. Heidän työuriensa pidentämistä ei aja kansantalouden enempää kuin yhteiskunnan etu, vaan motivaatio löytyy johtamisesta, kannustavasta kulttuurista ja joustavista työajoista. 11 ”Tarvitaan välittämisen kulttuuria, että uskalletaan puhua siitä, että aina ei jaksa.” Kiti Müller Tutkimusprofessori 12 Tutkimusprofessori Kiti Müller palkittiin Brain@Work -hankkeesta kultaisella työympäristötyön erityisansiomitalilla. Mitalin luovutti sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula Helsingissä 1.6.2010. Työhyvinvointi VIRKEÄT AIVOT OIVALTAVAT Pätkiikö muisti, onko sinulla vaikeuksia keskittyä työhösi? Et tästä huolimatta todennäköisesti ole sairastunut dementiaan. Informaation määrä ja tietotyö ovat lisääntyneet. Aivot joustavat ja mukautuvat kiireeseen, ne lisäävät energiatehoja, kun tarvitaan, mutta sen jälkeen pitää muistaa levätä. Teksti: Eila Parkkonen Kuvat: Esko Tuomisto J atkuvasti ylikierroksilla toimivat aivot voivat heikentää työ- ja toimintakykyä: muistia, keskittymis- ja ajattelukykyä, vireyttä ja oppimista. Aivojen hyvinvoinnista täytyy pitää hyvää huolta ja järjestää työ niin, ettei se rasita aivoja liikaa, sanoo Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskuksen johtaja, tutkimusprofessori Kiti Müller. Nykytyöelämän merkittävin haaste on Müllerin mukaan se, että työ muuttuu ja oppimis- ja omaksumiskykyä täytyy pitää jatkuvasti yllä. Suomen sanotaan olevan korkeasti koulutettu yhteiskunta, joka on siirtynyt jälkiteollisesta aikakaudesta tietoyhteiskuntaan ja osaamisen yhteiskunnan aikakauteen. Ihminen oppii läpi elämänsä, jos aivot pysyvät terveinä. Müller korostaa, että mahdollisuus oppia jatkuvasti pitäisi sisältyä luontevasti työtehtäviin. Ei riitä, että kou- lutusta järjestetään työstä irrallaan 1–2 päivää vuodessa, kuten usein tapahtuu. Toinen haaste on, että työssä tarvitaan tekniikan tajua, vaikka kaikki ihmiset eivät kovin teknisiä olekaan. – Usein kyllä ajatellaan, että tietotekniikka hoitaa asiat ihmisten puolesta, mutta näinhän ei ole. Sen avulla voidaan automatisoida tiettyjä rutiiniprosesseja, mutta aina tarvitaan ihminen, joka osaa käyttää järjestelmää ja ymmärtää sen logiikkaa, Müller sanoo. Kaikessa työssä tarvitaan aivotyötä Kasvanut käsiteltävän tiedon määrä arkielämässä ja työympäristössä sekä työ, joka edellyttää useiden eri tehtävien hoitoa (monitehtävät) kuormittavat aivojen tietojenkäsittelyä. Müller torjuu harhakäsityksen, jonka mukaan tietotyö tarkoittaa vain asiantuntijatyötä ja korkeasti koulutettuja henkilöitä. – Tiedonkäsittelytaitoja, ajatustyötä ja kykyä oppia uutta – aivotyötä – tarvitaan kaikessa työssä. Työ on muuttunut itseohjautuvaksi ja omaa työtä täytyy kehittää. Samoja asioita joudutaan pohtimaan, työskentelipä rakennustyömaalla tai kaupan kassalla. Monitehtävät voivat lisääntyä pala palaselta niin, että pian huomaa tekevänsä työtä kuin monitoimikone. Alle 35-vuotiaat lakoavat Työ ja terveys 2009 -tutkimuksesta selviää, että esimerkiksi italalla työtehtävät ovat muuttuneet viimeisen kolmen vuoden aikana lähes 60 prosentilla. Kaikki työntekijäryhmät kokivat työnsä rasittavaksi, vahvimmin kuitenkin ylimmät toimihenkilöt. Tutkimuksen mukaan he ovat vähemmän kuormittuneita kuin he olivat reilut 10 vuotta sitten. Kuormittuneiden osuus on laskenut 60 prosentista 43 prosenttiin. Eniten häiritsevät työn jatkuvat keskeytykset. Alemmista toimihenkilöistä kuormittuneita on edelleen 25 prosenttia, saman verran kuin 10 vuotta sitten. – Vaikka hyvää kehitystä on tapahtunut, ei pidä tuudittautua siihen, että asiat ovat kunnossa. Kuormittuneita on edelleen liian paljon. Pitää muistaa myös se, että kyselytutkimuksissa ihmiset eivät aina vastaa ihan rehellisesti, Müller sanoo. Työtä haittaavia muistiongelmia ja keskittymiskyvyn puutetta koki noin joka viides. Näitä oireita valittivat myös alle 35-vuo13 tiaat, vaikka tässä iässä työmuistin toimintavarmuuden pitäisi olla parhaimmillaan. Müllerin mukaan tähän saattaa vaikuttaa työkokemuksen vähäisyys. – Nuorella työntekijällä työtaidot eivät ole vielä pitkälle kehittyneet eikä vahvaa ammatti-identiteettiä ole syntynyt. Hän voi kokea keskeytykset häiritsevämpinä, sillä hän ei osaa priorisoida, rajata eikä valita väliintulevasta informaatiosta oikeasti tärkeitä asioita, jotka vaativat tekemistä heti ja siirtämään meneillään olevan työn sivuun. Alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyys on noussut jyrkästi verrattuna muihin ikäryhmiin. Mülleriä huolestuttaa erityisesti se, että nuoret, joiden fysiologian pitäisi olla sietokykyisempi ja työmuistin vähemmän herkkä häiriöille, alkavat lakoamaan. toimintavarmuutta. Yön univaje vaikuttaa samalla tavalla kuin 0,5 promillen humala. Herkimmin Müllerin mukaan häiriintyvät abstrakti ajattelu, luova ongelmanratkaisu ja erilaisen informaation välisten riippuvuuksien hallinta. Väsynyt ihminen turvautuu totuttuun rutiiniratkaisuun, kun taas virkeissä aivoissa syntyvät oivallukset. Ihminen saa myös vieroitusoireita, kun aivot palautuvat kovan työrupeaman tai pitkän projektin jälkeen normaaliin olotilaan. – Kyse on tavallaan samasta asiasta kuin ihminen jää koukkuun päihteisiin. Vieroitusoireet näyttäytyvät ahdistuksena, tyhjyyden tunteena ja jonkinlaisena masentuneena olona. Ne kuuluvat asiaan ja menevät ohitse rauhoittumalla ilman pillereitä, Müller sanoo. Aivot pitävät haasteista Ongelmia ei uskalleta tuoda esille Aivot ovat joustavat ja sopeutuvat ympäristöön. Jos on enemmän tekemistä, ne lisäävät vauhtia ja energiatehoja. Kun projektin dead line painaa päälle, ohimenevä stressitila ei ole huono asia. Ongelmia syntyy, jos stressitila kroonistuu ja ihminen kokee jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta. Aivot pitävät haasteista, mutta välillä täytyy pitää taukoa ja ottaa rennommin. – Siinä mielessä aivot ovat tyhmät, että ne rupeavat tulkitsemaan uuden kohonneen viritystilan normaaliolotilaksi. Ihminen ei välttämättä itse huomaa, että aivojen kemia on muuttunut, vauhti on liian luja ja uupumus uhkaa. Sen sijaan maitohapoille ajettuja lihaksia kivistää, jos on liikkunut liian paljon suhteessa fyysiseen suorituskykyynsä, Müller selvittää. Aivojen tiedonkäsittelyjärjestelmä on herkkä häiriöille; väsymys, voimakkaat tunnetilat, lääkkeet ja päihteet heikentävät Müller on miettinyt, miksi työn ongelmiin ei puututa ja arvelee, että kyse on ajan puutteesta. – Työtahti ja intensiteetti on niin suuri, että ihminen ei malta, uskalla tai jaksa ottaa aikaa miettiäkseen, voisiko asiat tehdä toisella tavalla. Aivotutkimuksista käy ilmi, että tarkkaavuuden resurssit alkavat kapeutua, jos tekee töitä koko ajan kiireen keskellä, pää kolmantena jalkana. Ihminen muuttuu putkinäköiseksi, hän menee kuin orava pyörässään eikä huomaa, että kannattaisi pysähtyä miettimään, onko työssä mitään järkeä. Ihminen voi myös ajatella, että ongelma koskee vain häntä. – Uskalluksen puute puhua ongelmista on lisääntynyt lamaaikana. Jos taas työpaikalla mielellään kehitetään asioita, stressaantuneelle kehittäminen ja muuttaminen voivat tuoda lisää työtä, johon voimat eivät riitä. Työvälineitä kuormittavuuden mittaamiseen työpaikoilla Tutkimusprofessori, neurologi Kiti Müller johtaa Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskusta. Se osallistuu erityisesti työikäisten aivojen terveyttä edistäviin ja aivojen rasitustilojen varhaistunnistukseen tähtääviin hankkeisiin. Brain@Work -hanke alkoi vuonna 2005. Kimmokkeen hankkeelle antoi käytännön työ: Työterveyslaitokselle tuli työkykyarvioon henkilöitä, jotka kuvasivat, että he eivät opi uusia asioita, ovat muistamattomia ja keskittymiskyvyttömiä, Kiti Müller kertoo. Neuropsykologisissa kokeissa ei löydetty aivosairautta, mutta monet olivat hyvin ylirasittuneita, uupuneita ja hieman masentuneita, kun työ ei sujunut. He olivat joutuneet ottamaan työssään jatkuvasti käyttöön uusia tietoteknisiä työvälineitä ja tehtäviä. Tyyppiesimerkki löytyy vaikkapa pankkimaailmasta, missä työn sisältö oli muuttunut: rahaliikenteen hoitamisen lisäksi piti myydä vakuutuksia, antaa sijoitusneuvoja ja auttaa nettipankissa. 14 Brain@Work -tutkimushankkeen loppuseminaari järjestettiin Ilmarisessa 7.9.2010 aivotyötä johtaville, henkilöstön kehittämisestä vastaaville sekä aivojen hyvinvoinnista ja terveydestä kiinnostuneille tietotyöntekijöille. Tutkimustyön tuloksena työterveyshuollon käyttöön on kehitetty työkaluja aivojen toimintakyvyn arviointiin, fysiologisia mittareita, tietokonepohjaisia testejä ja subjektiivisia oirekyselyjä sekä työterveyshuollolle toimintamallia, jolla pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhain aivojen rasitustiloja ja puuttumaan tilanteeseen. Myös Ilmarinen osallistui tähän tutkimukseen, jonka tärkein tavoite on kehittää aivotyötä ihmisille sopivaksi. Müllerin mielestä tietoa aivojen toimivuudesta on työelämässä edelleen liian vähän. Hän toivoo, että yritykset ja organisaatiot innostuisivat hyödyntämään uusia työvälineitä ja kehittämään työtä niin, että eriikäiset ja eri tavalla venymään kykenevät ihmiset jaksaisivat työssä. Riskiin ylikuormittua vaikuttaa Müllerin mielestä edelleen voimissaan oleva suomalaisten tunnollisuus ja korkea työmoraali. Ihminen on kokonaisuus. Kuormitusta voivat työpaikan lisäksi aiheuttaa ongelmat kotona, esimerkiksi kun sairaat tai vanhat vanhemmat tarvitsevat apua, lapset valvottavat, on tullut avioero, on kroonista kipua tai unettomuutta. Välittämisen kulttuuriin Työelämässä pitäisi Müllerin mielestä päästä välittämisen kulttuuriin ja kyetä puhumaan siitä, ettei aina jaksa tai ehdi. – Meillä on vähän sellaista hypetystä, että kehutaan ihmisiä, jotka näyttävän pärjäävän ja jaksavan. Siitä taas ei puhuta, että venymiskyky ei jatkukaan loputtomiin. – Olen nähnyt lääkärin työssäni alle 40-vuotiaita, jotka sairastuvat vakavaan psykoottiseen masennukseen tai menevät muulla tavalla psykoosiin kesken ulkomaankomennuksen. Paljon esillä ovat myös ne, jotka ovat jättäneet työelämän kokonaan. Yleensä he ovat korkeasti koulutettuja ja hyvässä taloudellisessa asemassa. Tavallisella työmuurahaisella ei ole mahdollisuutta tehdä näin. Müller kaipaa roolimalleja ihmisistä, jotka ovat osanneet tasapainottaa arki- ja työelämänsä niin, ettei työ liuu kotiin. Työstä saa hyvinvointia mitoittamalla tekemisen oikein. Pimeä työ päivänvaloon Työstä saa hyvinvointia mitoittamalla tekemisen oikein, Kiti Müller sanoo. Henkeä 2003 3 500 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Hankala, kyyninen ja ärtynyt – ylikuormittumassa? Alle 35-vuotiaat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Lähde: Eläketurvakeskus 3 000 2 500 Müller kertoo saaneensa lunta tupaan julkisestikin, kun on puhunut tarpeesta lisätä huokoisuutta työssä: ”sehän tästä vielä puuttuu, Suomessahan on lyhin työaika jne.” – Käytännön kokemukseni mukaan harmaata työtä on paljon. Kun työpäivän aikana ei saa aikaan kaikkea vaadittua, tehdään pitempää työpäivää tai illalla kotona ja tietotekniikka viedään viikonlopuksi maalle. Müllerin mielestä esimiesasemassa olevat voisivat omalla esimerkillään näyttää, että joskus on niin paljon hommia, ettei kaikkea vain ehdi tehdä. Ulkopuolinen voi huomata työkaverin menevän ylikierroksilla siitä, että hänen toimintatavassaan reagoida ympäristön kanssa tapahtuu muutos. Hän voi muuttua hieman sähläriksi, hankalaksi, kyyniseksi tai ärtyneeksi. Joillakin migreeni voi pahentua tai vatsa oirehtia. Hän vetäytyy eikä halua osallistua yhteisiin asioihin. Tiimityö ei hänen kanssaan suju, eikä ennen iloiselle ja yhteistyökykyiselle enää mikään sovi. Muutosta ei huomaa, jos ei ole vuorovaikutuksessa työkaverin kanssa. – Meidän pitäisi satsata siihen, että ihmiset tapaavat toisiaan, ja kehittää tuntosarvien herkkyyttä toisen ihmisen tilanteelle. Ihmiset ovat temperamentiltaan erilaisia, reagoimme fysiologisesti ja olemme ärsyke- ja ahdistusherkkiä eri tavalla. Toiset sietävät stressiä ja rasitustiloja paremmin kuin toiset. Jos kasaantuu liikaa sellaista, mikä rasittaa, voi jonain päivänä pitkittyneessä ja kroonistuneessa stressissä tulla se viimeinen pisara, joka poksauttaa äärimmilleen venyneen ilmapallon. 15 Kuva: Esko Tuomisto Tulos Ilmarisen kehitys hyvällä uralla toimintaa. Yhtiön alkuvuosi sujui myönteisesti. Sijoitukset tuottivat vuoden ensimmäisellä puoliskolla hyvin, ja vakavaraisuus pysyi vahvana. Ilmarinen menestyi myös asiakashankinnassa. Hyvä hoitokulusuhde puolestaan heijastaa tehokasta toimintaa. Ilmarisen sijoitukset tuottivat vuoden ensimmäisellä puoliskolla 3,7 prosenttia, kun tuotto vastaavana aikana vuosi sitten oli 6,6 prosenttia. Alkuvuoden tulos tyydyttää toimitusjohtaja Harri Sailasta, vaikka ensimmäinen vuosineljännes antoi luvan odottaa jopa parempaa. − Touko-kesäkuussa epävarmuus sijoitusmarkkinoilla lisääntyi ja heikensi sijoitustuottoja. Markkinoiden epävarmuuden taustalla oli euroalueen valtioiden velkakriisi, joka heijastui myös osakekursseihin. Olemme silti edelleen hyvällä, positiivisella uralla, Sailas totesi. Sailas muistutti, että eläkesijoitusten tuotoissa tärkeintä on kuitenkin tarkastella tuottoja pitkällä aikavälillä. Myös näin tarkasteltuna Ilmarisen sijoitustuotot ovat hyvällä tasolla. Sijoitusten reaalituotto on ollut keskimäärin 4,2 prosenttia vuotta kohden vuodesta 1997, mistä lähtien on ollut mahdollista sijoittaa laajemmin osakkeisiin ja 16 muihin riskillisempiin omaisuusluokkiin. Keskituotto ylittää siten sen 4 prosentin reaalituoton, jota Eläketurvakeskus käyttää perusvaihtoehtona maksutasoennusteita tehdessään. Sijoitustulos vahvisti vakavaraisuutta Sijoitusten markkina-arvo oli kesäkuun lopussa 26,1 miljardia euroa, mistä osakkeiden ja osuuksien osuusriskin mukaan ryhmitellen oli 33 prosenttia ja korkosijoitusten osuus ilman lainasaamisia 39 prosenttia. Kiinteistösijoituksia oli 10 prosenttia ja lainasaamisia 12 prosenttia. Ilmarisen vakavaraisuus pysyi edelleen vahvana. Vakavaraisuusaste oli kesäkuun lopussa 26,4 prosenttia, ja toimintapääoma oli 2,8-kertainen suhteessa vakavaraisuusrajaan. Vuosi sitten vastaavat luvut olivat 18,2 prosenttia ja 2,9. Hoitokulusuhde eli liikekulujen suhde niitä varten käytettävissä oleviin maksun osiin oli edelleen hyvä, 77 prosenttia. Menestystä asiakashankinnassa Ilmarisen vakuutuskanta kasvoi tammi– kesäkuussa yli 300 TyEL-vakuutuksella ja 900 YEL-vakuutuksella. Kesäkuun lopussa yhtiössä oli yhteensä 520 000 vakuutettua, joista TyEL-työntekijöitä oli 467 000 ja yrittäjiä 53 000. Kasvaneen palkkasumman myötä vakuutusmaksutulon arvioidaan kasvavan tänä vuonna 5,2 prosenttia 3,4 miljardiin euroon. Taantuma pienensi Ilmarisessakin vakuutettujen työntekijöiden lukumäärää, kun taas menestyminen vastuunsiirroissa kasvatti sitä. Lisäksi yhtiön TyEL-vakuutettujen määrä kasvaa syksyn aikana vielä lähes 6 000:lla, kun jo sovitut vastuunsiirrot tulevat voimaan. Ilmarinen onnistui hyvin myös työeläkevakuutusten siirroissa. Ensimmäisen ja toisen vuosineljänneksen net- Vakavaraisuus pysyi vahvana Finanssikriisin kuoppa kurottu umpeen Toimintapääoma ja sen rajat 70,0 12 000 60,0 10 000 50,0 tosiirrot kasvattavat yhtiön maksutuloa yhteensä yli 30 miljoonalla eurolla vahvistaen siten yhtiön asemaa työeläkevakuuttajana entisestään. Eläkehakemusten kasvu taittui 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2002 2009 2003 Tasausvastuusta toimintapääomaan rinnastettava osa Toimintapääoman enimmäismäärä viime vuoden jälkeen. Uusia eläkepäätöksiä Ilmarinen antoi alkuvuonna noin 10 500, mikä on 6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Eläkkeitä yhtiö maksoi tammi–kesäkuussa yhteensä 1,6 miljardia euroa lähes 288 000 eläkkeensaajalle. Kaikkiaan Ilmarinen huolehtii yli 800 000 ihmisen työeläketurvasta. 30.6.2010 Toimintapääoma Vakavaraisuusraja Kuva: Tomi Parkkonen Eläkkeelle hakeutuminen tasaantui vuoden alkupuoliskolla ennätysvilkkaan 30.6.2010 Ajanjakson nimellinen vuosittainen keskituotto on ollut 5,9 % ja reaalinen vuosittainen keskituotto 4,2 %. 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 0,0 2000 0 1999 10,0 1998 2 000 2001 20,0 2000 4 000 30,0 1999 6 000 40,0 1998 8 000 1997 % vastuuvelasta 14 000 1997 milj. euroa Sijoitusten kumulatiivinen nettotuotto Jäähtyykö talouden kasvu? Viime vuosi oli kansantalouden kannalta koko Suomen taloushistorian rajuin. − Vaikka viime aikoina on kantautunut paljon hyviä uutisia muun muassa työllisyystilanteen ja viennin saralta, täyttä varmuutta vakaasta talouskasvusta pidemmällä aikavälillä ei vielä ole, varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio arvioi talouden näkymiä. Hän uskoi Suomen talouden kyllä kasvavan tänä vuonna mutta maltillisesti. − On merkkejä siitä, että talous olisi kääntymässä hitaan kasvun kauteen. Odotettavissa on epävarmaa aikaa ja kurssien sahailua. Ilmarinen satsaa edelleen Suomeen Alkuvuodelta saatu tulos tyydyttää Harri Sailasta: – Hyvä tulos vaativassa markkinatilanteessa. Entä mikä vaikutus hitaalla kasvulla on Ilmarisen kotimaisille sijoituksille, joita yhtiön salkussa on paljon? Ritakalliota tilanne ei huolestuta, sillä riski näiden yhtiöiden kautta on jakautunut maailmanlaajuisesti. − Isojen suomalaisten pörssiyhtiöiden liikevaihdosta tulee Suomesta vain neljäsosa tai jopa vielä vähemmän. Se merkitsee, että monen suomalaisen yhtiön menestys ei riipu niinkään Suomen talouden vaan maailmantalouden kehityksestä ja ennen kaikkea maailmantalouden kasvualueista, kuten latinalaisesta Amerikasta tai Aasiasta, hän muistutti. Lue lisää Ilmarisen tuloksesta sekä Timo Ritakallion haastattelu kokonaisuudessaan verkkosivuiltamme www.ilmarinen.fi. 17 Sijoitukset Teksti: Anna Hyrske Kuva: Mikko Käkelä VASTUULLISUUS SIJOITUKSISSA ON HYVÄ JUTTU Vastuulliseen sijoittamiseen on perinteisesti yritetty lyödä hyvän markkinoinnin mutta huonojen tuottojen leima. Ilmarisessa vastuullisuuteen on kuitenkin uskottu riskienhallinnan ja hyvien tuottojen lähteenä jo lähes vuosikymmenen ajan. astuullinen sijoittaminen ei ole avaruustiedettä, vaan se perustuu sijoituskohteiden analysointiin ja tuntemiseen myös ympäristöriskien ja sosiaalisen vastuun kautta. Näistä perinteisen talousanalyysin ulkopuolelle jäävistä asioista käytetään usein termiä ESG, joka tulee englanninkielisistä termeistä environmental, social and governance eli ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintotapaan liittyvät seikat. V ESG-asioiden huomioon ottaminen tarkoittaa sitä, että sijoittaja omassa analyysissään tutustuu myös näihin teemoihin ja tekee sijoituspäätökset perinteistä taloudellista näkökulmaa laajemmalla otteella. Näin toimiessaan sijoittaja tuntee sijoituskohteensa paremmin sekä riski- että tuottoperspektiivistä. Akateemiset tutkimukset tuottojen suhteen saattavat hämmentää monia asiaan tutustuvia. On tutkimuksia, joiden perusteella sijoittajan salkku tekee huonompaa tulosta ottaessaan ESG-asiat huomioon. Toisaalta on myös tutkimuksia, joiden mukaan sijoittaja tekee huomattavasti parempaa tuottoa kuin sijoittaja, joka ei välitä niistä tuon taivaallista. Kaikkea mahdollista löytyy näiden ääripäiden väliltä. Syvällisempi tutustuminen tutkimuksiin antaa kuitenkin viitteitä siitä, ettei vastuullinen sijoittaminen automaattisesti tuota verrokkia huonommin, päinvastoin. Vastuullisen sijoittamiseen kuuluu olennaisena osana myös vastuu tuotosta. Uusimmat tutkimukset tukevat teoriaa siitä, että vastuullinen salkunhoito tuottaa vähintään yhtä hyvin ja joissain tapauksissa jopa paremmin. YK:n periaatteet – yksi tavoite, monta hyvää tapaa toimia YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet valmistuivat vuonna 2006. Näiden peri- FINSIF-yhdistys edistää vastuullista sijoittamista Suomeen on 10.6.2010 perustettu vastuullista sijoittamista edistävä uusi yhdistys, FINSIF - Finland’s Sustainable Investment Forum ry. Yhdistyksen puheenjohtajaksi on valittu Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen asiantuntija Anna Hyrske. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vastuullista sijoittamista, joka ottaa huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät seikat varainhoidossa ja sijoituspäätöksiä tehtäessä. Yhdistyksen tavoitteena on eri keinoin hankkia ja levittää tietoa vastuullisesta sijoittamisesta Suomessa. Vastuullisen sijoittamisen seminaari 2010 Vanhalla ylioppilastalolla oli FINSIFin perustajajäsenien yhdessä järjestämä ja Suomessa ensimmäinen kattava alan tapahtuma. 18 Tapahtuma kokosi yli 440 asiasta kiinnostunutta. Tilaisuuden avauspuheen piti presidentti Tarja Halonen. Kaikki FINSIFin perustajajäsenet ovat allekirjoittaneet YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Perustajajäsenet ovat: Danske Capital, Ethix SRI Advisors, FIM Varainhoito Oy, GES Investment Services, GreenStream Network Plc, HYY Yhtymä, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia, Kirkon keskusrahasto, Kuntien eläkevakuutus, Nordea, OP-Rahastoyhtiö Oy, Osuuskunta Tradeka-yhtymä, Pohjola Varainhoito Oy, Tapiola Varainhoito Oy, SEB Gyllenberg Asset Management Oy ja Ålandsbanken Abp. Fakta Vastuullinen sijoittaminen on... ● vastuuta tuotosta ● vastuuta ympäristöstä ● vastuuta ihmisistä ● tahtoa ja tekoja Vastuullinen sijoittaminen ei ole... huonompaa tuottoa ● hyväntekeväisyyttä ● markkinointia eikä mainontaa ● Ilmarisessa vastuullisella sijoittamisella jo pitkä perinne, sanoo Anna Hyrske. on aatteiden tarkoituksena on tarjota vinkkejä ja tapoja ottaa ESG-asioita huomioon sijoituspäätöksissä. Periaatteiden allekirjoittajat sitoutuvat kehittämään omaa toimintaansa ja pyrkivät edistämään vastuullista sijoittamista rahoitusmarkkinoilla. Näin toimiessaan sijoittajan tulisi saada parempaa pitkän aikavälin tuottoa ja samalla lähentää sijoittajan ja koko yhteiskunnan tavoitteita. Periaatteiden tarkoituksena ei ole antaa yhtä ainoata oikeata tapaa toimia ja vertailla yrityksiä keskenään, koska jokaisella sijoittajalla on oma sijoitusstrategiansa ja tapansa toimia. UNPRIä voisi verrata joukkoon erilaisia leipureita, joiden kaikkien tulee tehdä kakku, tarkkaa reseptiä ei anneta, vaan jokainen leipoo mieleisensä kakun. Vaikka tarkkoja ohjeita tai vaatimuksia ei ole, ovat allekirjoittajat sitoutuneet vastaa- maan hyvin yksityiskohtaiseen kyselyyn, jossa eri sijoittajia verrataan keskenään ja jokainen voi kyselyn avulla kehittää omaa toimintaansa. YK:n periaatteiden allekirjoittajia on 800 ja suomalaisia sijoittajiakin on joukossa jo 17 (www.unpri.org). Ilmarinen edelläkävijänä Ilmarinen on allekirjoittanut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet ensimmäisenä suomalaisena sijoittajana vuonna 2006. Jo tätä ennen Ilmarisessa oli tehty paljon työtä vastuullisessa sijoittamisessa. Muun muassa kansainvälisiin normeihin perustuva tarkastelu aloitettiin osake- ja korkosijoituksissa vuonna 2002. Ilmarinen vaatii, että sen sijoituskohteet noudattavat toiminnassaan kansallisen lainsäädännön lisäksi kansainvälisiä normeja, muun muassa OECD:n ohjeita monikansallisille yrityksille, YK:n Global Compactia ja ihmisoikeuksien julistusta. Jos Ilmarisen salkuissa oleva kohdeyritys ei täytä näitä kriteerejä, Ilmarinen joko aloittaa vaikuttamisprosessin ja pidättäytyy ostoista tai sitten myy omistuksensa pois. Vaikuttamisprosesseja voidaan myös käydä niiden yritysten kanssa, joissa Ilmarinen ei ole omistajana, sillä sijoittajan kannalta on aina parempi, mitä enemmän yrityksiä on potentiaalisten sijoituskohteiden joukossa. Vaikuttamisprosessi tarkoittaa aktiivista dialogia yritysjohdon kanssa, jotta mahdollinen epäsuotava toiminta lakkaa. Vaikuttamisprosessien nopeuttamiseksi ja parempien tuloksien saavuttamiseksi Ilmarinen pyrkii aina mahdollisuuksien mukaan yhteistyöhön muiden sijoittajien kanssa. Ilmarinen on ollut mukana perustamassa pohjoismaista yhteistyöverkostoa, Nordic Engament Co-Operationia yhdessä norjalaisen KLP:n ja ruotsalaisen Folksamin kanssa. Tämän yhteistyön lisäksi Ilmarinen on ollut perustamassa Suomeen vastuullisen sijoittamisen foorumia eli FINSIF -Finland’s Sustainable Investment Forum ry:tä. Ilmarinen on myös menestynyt erinomaisesti vertailussa, jossa on selvitetty, miten hyvin YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin sitoutuneet yritykset noudattavat periaatteita omassa toiminnassaan. Viime vuoden vertailussa Ilmarinen sijoittui parhaimman neljänneksen joukkoon, kun tuloksia verrattiin kaikkiin periaatteiden allekirjoittaneisiin sijoittajiin maailmassa. 19 Elämäni kunnossa Teksti: Sami Kelhä Kuvat: Katja Lösönen Marin työhuonetta koristavat lapsien tekemät seinäpiirrokset. Diplomi-insinööri opetteli entisöimään ikkunoita URANVAIHTO TOI ELÄMÄÄN SISÄLTÖÄ Mari Impivaara huomasi muutama vuosi sitten, että ei viihtynyt työssään. Myös Helsingissä asuminen ahdisti. Elämän onnellisimmat hetket liittyivät melontaretkiin saaristoon. Nyt oli aika tehdä isoja päätöksiä ja muuttaa elämänsuuntaa. aasan vanhassa työläiskaupunginosassa Palosaaressa on rapistunut vanha saippuatehdas. Yli sata vuotta vanhan rakennuksen kohtaloa ovat kaupungin päättäjät arponeet vuosikymmenien ajan. Taloa kansoittavat käsityöläiset ja taiteilijat ovat kuitenkin tyytyväisiä päättäjien saamattomuuteen ja rakennuksen tarjoamiin edullisiin työtiloihin. Nelikymppisellä yrittäjällä Mari Impivaaralla on saippuatehtaassa valoisa ja tunnelmallinen verstas. Täällä hän voi rauhassa työskennellä ammattinsa ikkunaentisöinnin parissa. Mari sanoo tuntevansa olonsa verstaalla ja Vaasassa kotoisaksi. Vihdoinkin. Tie uuteen elämään ja ammattiin on ollut pitkä kulkea. Tai no, paremminkin matka on käynyt meloen. – En tunne olevani oikeastaan mistään kotoisin. Lapsena muutimme Savosta pie- V 20 Ikkunaentisöijän koulutukseen kuuluu ikkunoiden kunnostamisen eri työvaiheita sekä mm. rakennussuojelun opiskelua. Työvaiheisiin kuuluvat mm hiominen, kyllästäminen ja maalaus pellavaöljymaalilla. nenä Loimaalle, josta taas muutin lukion jälkeen pääkaupunkiseudulle. Perheessäni arvostettiin akateemista koulutusta, joten minäkin opiskelin Otaniemessä diplomiinsinööriksi. Opiskelujen jälkeen ajauduin töihin telecom-alalle, missä toimin mm. projektipäällikkönä, Mari Impivaara kertoo. Jo opiskeluaikana Marista oli tuntunut, että tekninen ala ei ole häntä varten. Työvuosien aikana tuo tunne vain vahvistui. Myös Helsingin häly ja alituinen ruuhkassa istuminen harmittivat. – Oman kodin remontin yhteydessä olin huomannut Rakennusapteekin sivuilla tietoa ikkunaentisöijän koulutuksesta. Kiinnostuin entisöinnistä välittömästi. Koulutus ei kuitenkaan alkanut joka vuosi, joten päätin mennä Helsingin Toimelan opistoon vanhojen ikkunoiden korjauskurssille. Kurssin opettaja vakuutti minut siitä, että ikkunaentisöijän ammatilla on mahdollista tienata elantonsa. It-alalta Mari jäi pitkälle vuorotteluvapaalle. Odotellessaan ikkunaentisöijän koulutuksen alkua hänellä oli aikaa keskittyä intohimoisesti muutaman vuoden harrastamaansa melontaan. – Silloinen miesystäväni pyysi minua lähtemään mukaan Alaskasta Seattleen suuntautuvalle kolmen kuukauden melontareissulle. Kanadan upeissa maisemissa meloessani sain vihdoin helpottavan tiedon siitä, että ammattikoulutus alkaa ja minut on hyväksytty mukaan. Päätös kypsyy matkalla Vajaan vuoden kestänyt ikkunaentisöijän koulutus sisälsi ikkunoiden kunnostamisen eri työvaiheita, kuten puukorjauksia, lasitustöitä ja maalausta sekä myös rakennus- ja tyylihistorian ja rakennussuojelun opiskelua. – Vuorotteluvapaan päätyttyä sanoin itseni irti ensimmäisenä työpäivänä. Olin 21 Elämä on paljon yksinkertaisempaa. Minulle jää enemmän vapaa-aikaa, jonka voin käyttää melontaan, Mari Impivaara sanoo. Kuva: Hans Österblad vuorokautta. Työvaiheisiin kuuluvat mm. maalinpoisto, kyllästäminen, lasittaminen, helojen ruosteen poistaminen, hiominen, kittaus ja maalaus pellavaöljymaalilla. tyytyväinen uuteen ammattivalintaani, mutta en edelleenkään Helsingissä asumiseen. Käännekohdaksi muodostui ns. Sinivalkonauha-melonta, joka suuntautui pitkin Suomen rannikkoa Torniosta Virojoelle. Mari taittoi koko noin 1300 kilometrin matkan yksin. – Myrskysäässä teltassa oli aikaa miettiä, mitä haluan tehdä ja etenkin missä haluan asua. Totesin, että minulla ei ole mikään kiire palata Helsinkiin. Melottuani Vaasaan huomasin ympäröivän upean saariston ja myös pienen yliopistokaupungin vireän luonteen. Kustaviin asti päästyäni päätös oli valmis: päätin koettaa asumista ja yrittämistä Vaasassa. Lokakuussa 2009 Mari muutti Vaasaa ympäröivään Mustasaaren kuntaan. Oman asunnon ostopäätös syntyi nopean harkinnan jälkeen. Muutto oli iso loikka tuntemattomaan, koska Marilla ei ollut entuudestaan tuttuja paikkakunnalla. – Naureskelin ystävilleni, että karu totuus voi valjeta marraskuussa: kävelen yksin pimeässä loskan keskellä ja sairastan sikainfluenssaa! Mielestäni tärkeintä on uskaltaa yrittää. Epäonnistumista ei kannata liikaa pelätä. Marin marraskuinen kauhukuva ei onneksi toteutunut. Mustasaaressa sijaitseva Stundarsin kulttuurikeskus on tarjonnut ammatillista tukea, kuten myös saippuatehtaan käsityöyhteisö. Vaasan melontaseurasta on löytynyt nopeasti uusia kavereita. Sopeutumista on auttanut ehkä myös käsityöalalta löytynyt miesystävä. Ennen oli puu parempaa Ensimmäiset kuukaudet Vaasassa Mari keskittyi ostamansa asunnon remontointiin. Talvikuukaudet ovat hankalia 22 Yksinkertaista elämää ”Mielestäni tärkeintä on uskaltaa yrittää.” Mari Impivaara, yrittäjä uusien asiakkaiden löytämiseksi ikkunaentisöintialalla, koska harva ajattelee talvella aloittavansa tällaista projektia. – Tapasin paljon ihmisiä talvisaikaan ja kerroin ammatistani. Ihmisiä on täällä helppo lähestyä ja he ovat ystävällisiä. Stundarsin kautta sain myös hyviä kontakteja. Helmi-maaliskuussa alkoi puhelimeni soida, ja olen saanut paljon töitä. Töitä on nyt varastossa talviaikaakin varten. Kävin kesällä myös Stundarsissa vetämässä päivän entisöintikurssin ja haluaisin opettaa ikkunoiden entisöintiä myös jatkossa, Mari miettii. Kun ikkunat talossa alkavat ränsistyä, olisi helpointa hakea kaupasta uudet tilalle. Mari Impivaaran mielestä vanhoilla ikkunoilla on oma arvonsa. – Uusia ikkunoita saa nopeasti ja edullisesti, mutta ne eivät välttämättä kestä. Ennen vanhaan laatu oli yksinkertaisesti parempaa. Ikkunoihin käytettävä puu oli tiivissyisempää ja puhalletusta lasista tehdyt ikkunat laadukkaita. Vaikka ikkunan puitteet olisivatkin vähän lahonneet, se ei pakota heti ostamaan uusia ikkunoita. Vanhaa voi entisöidä ja lahonneet osat korvata. Yhden kaksiruutuisen ikkunanpuitteen työstäminen vie käsityöläiseltä viidestä seitsemään tuntia. Lisäksi maalin kuivuminen kestää 4–6 Yrittäjän elämä on tarjonnut Marin kaipaama vapautta. – Elämä on nyt paljon yksinkertaisempaa. Otan ammattini ja yrittämisen vakavasti ja panostan siihen tosissani. Maksan YEL-maksuni yläkanttiin, koska haluan myös turvaa eläkeajan varalle. Minulle jää Vaasassa kuitenkin enemmän vapaa-aikaa, jonka voin käyttää melontaan. Marin polte vesille oli kuluvan vuoden keväällä varsin kova. – Meinasin jo lähteä ajamaan Hankoon, kun kuulin sieltä jäiden lähteneen. No onneksi Vaasan edustalle aukesi iso avanto, johon pääsimme melontaseuran kaverin kanssa melomaan kajakeilla ympyrää. Läheisellä sillalla kulkeneet ihmiset taisivat pitää meitä hivenen höynähtäneinä, Mari nauraa. Mari on myös opettanut melomista aloittelijoille Vaasassa ja suorittanut erilaisia melonnan ohjaajatutkintoja. Ammattia tämä ennen vettä pelännyt himomeloja ei kuitenkaan ole halunnut rakkaasta harrastuksestaan tehdä, koska pelkää sen vievän melonnasta taikaa. Mari Impivaarakin on kuullut puhuttavan downshiftingistä eli elämän yksinkertaistamisesta. – En todellakaan ajatellut mitään downshiftingiä, kun tein oman ratkaisuni. Tein vaan sen, mikä tuntui hyvältä. Olen hyväksynyt sen, että tuloni putosivat reippaasti konsulttiajoista, mutta elämänlaatua ei voi mitata rahalla. Riittää, että tulen toimeen. Nykyään myös harkitsen enemmän kuluttamistani ja osaan arvostaa minulle tarpeellisten tavaroiden ostamista. Mari on tyytyväinen valintaansa. – Olen onnellisin edelleen merellä, luonnon sylissä, ja Vaasassa meri on lähellä. Täällä on kaikki mitä tarvitsen ja kaipaan. Ammattini ja elämäntapani tukevat harrastustani, eikä minulla ole enää juureton ole. Tunnen saapuneeni vihdoin kotiin. Yrittäjän elämää Teksti: Sari Okko Kuvat: Esko Tuomisto Tivolielämää jo vuodesta 1966 TYÖTÄ HUVIN VUOKSI Yrittäjäpariskunta Mari ja Tuomo Seiterä on kiertänyt Suomea jo parikymmentä vuotta. Veri vetää aina vain tien päälle. Kiertue-elämään ei juuri vapaa-aikaa mahdu, vaikka töitä tehdäänkin huvin vuoksi. lokuinen iltapäivä on lämmin ja odotusta täynnä. Tivoli Seiterä on saapunut Turkuun ja kaikki on valmista. Henkilökunta vielä kahvittelee, mutta valmistautuu samalla asiakkaiden saapumiseen. Mari ja Tuomo Seiterä seuraavat tilannetta oman liikkuvan kotinsa terassilta. Pian kajahtavat Tonava kaunoisen sävelet – merkiksi siitä, että nyt se alkaa. Uusi tivolipäivä on jälleen käynnistynyt. Takana on 20 yhteistä tivolivuotta. – Ei sitä pikkutyttönä tiennyt, mitä kaikkea isona saa tehdä, Mari Seiterä nauraa. Tuomo Seiterä sen sijaan tiesi urapolkunsa jo pikkupoikana. – Seitsemänvuotiaana sanoin, että minusta tulee tivolimies, Tuomo kertoo. E Tivoli syntyy Eikä ihme, sillä Tuomo Seiterä on tivolisukua. Isä, Lauri Seiterä, aloitti jo 1940-luvun lopulla yhteistyön Lasten Päivä -tapahtumien järjestäjien kanssa harjoittaen tivolitoimintaa Helsingin Messukentällä. Hän oli myös mukana perustamassa Linnanmäen huvipuistoa. Lauri Seiterä piti Linnanmäellä vuosien varrella useita erilaisia pelejä, kuten ammuntaa ja renkaanheittoa. Hän avasi huvipuistoon myös Vedenneitohallin, joka nousi aikanaan yhdeksi huvipuiston kuuluisimmista kohteista, kunnes se 1980 suljettiin Naisasialiitto Unionin vaatimuksesta. Työ on Mari ja Tuomo Seiterälle elämäntapa. Tivoli on tien päällä huhti-syyskuun, mutta työllistää pariskuntaa myös muun ajan vuotta. Tivoli Seiterä sai alkunsa 1965, kun Lauri Seiterä osti Linnanmäen huvipuistolta ensimmäisen ajopelinsä, sähköautoradan. Varsinainen tivolitoiminta aloitettiin seuraavana vuonna. Siitä sai alkunsa myös Seiterän perheen kiertue-elämä. On the road Vaikka Tuomo Seiterä on kasvanut tivolissa, työelämää hän on kokeillut muuallakin. – Olen kuitenkin aina tiennyt, että päädyn tivoliin. On tämä oman lajinsa hulluutta. Joko näissä hommissa viihtyy tai sitten ei. Välimuotoja ei ole, Tuomo sanoo. Vuonna 1991 Tuomo siirtyi tivolin johtoon. Samana vuonna Tuomo tapasi Marin. – Tivoli on muuttunut parissakymmenessä vuodessa huimasti. Nykyinen tivoli on ihan toinen kuin se, jossa aloitin, markkinointijohtajana toimiva Mari kertoo. Turun Purokadun kentällä on vaikea käsittää, miten kaikki laitteet, pelit, hattara- ja grillikojut sekä pomppulinnat voidaan pakata kerran viikossa ja siirtää eteenpäin. Ammattitaidolla ja kokemuksella huvipuisto saadaan pakettiin muutamassa tunnissa. – Kaikki on rakennettu liikkuvaksi. Laitteet ja varusteet ovat kehittyneet niin, että ne on helppo purkaa, pakata ja siirtää. Osa 23 Yrittäjän elämää laitteista menee kokoon nappia painamalla. Kun tivoli sunnuntaina viideltä suljetaan, laitteet on purettu ja kenttä siivottu niin, että yhdeksältä ollaan jo tien päällä, Tuomo kertoo. Viikkorytmi löytyy Reissussa on oltu tänä vuonna jo neljä ja puoli kuukautta. Tivolin keittiön kalenteri kertoo, että jäljellä on 48 tivolipäivää. Kausi alkaa joka vuosi huhtikuun alussa ja päättyy syyskuun lopussa. Kiertueella hurahtaa tiiviisti puoli vuotta. Viikkorytmi on hioutunut selkeäksi. Sunnuntaina tivoli puretaan, rekat pakataan ja lähdetään liikkeelle. Uudelle paikkakunnalle tullaan aina yöllä ennen aamuruuhkia. Tivolikaravaani asettuu viikoksi aloilleen. – Maanantaina tivoli pystytetään ja tiistaina pidetään vapaapäivä, jos kaikki on mennyt hyvin. Keskiviikkona laitteet pestään ja tehdään viimeiset koeajot ennen kuin tivoli iltapäivällä avataan huvittelijoille, Tuomo kuvaa. Jatkuva reissaaminen ei yrittäjiä väsytä eikä kyllästytä. – Vielä kahdenkymmenen vuoden jälkeenkin sitä oikein sunnuntaina odottaa, että pääsee taas pakkaamaan, Mari kertoo. Työ on elämäntapa Jos tien päällä ollaan puoli vuotta, mitä sitten tehdään toisella vuosipuoliskolla? Tivoli Seiterä työllistää kesän aikana noin 35 henkilöä, joista moni tekee tivolin ulkopuolisella kaudella muita töitä. Yrittäjäpariskuntaa tivoli työllistää myös muun ajan vuotta. Kun tivoli syyskuun lopussa sulkeutuu, kalusto lepää Läyliäisissä sijaitsevalla Seiterän varikolla. Laitteiden maalauksia kuitenkin uudistetaan ja laitteita huolletaan tarpeen mukaan. Töitä riittää joulukuulle, mutta tammikuussa lomaillaan. Talven aikana käydään messuilla, hoidetaan markkinointia ja järjestetään jonkin verran yritystapahtumia. Helmikuun alusta aletaan rakentaa tulevaa tivolikautta. Tivoli on pariskunnalle elämäntapa, kuin myös henkilökunnalle. – Meillä on sinkkuja, pariskuntia ja perheellisiä. Tarvitsemme ihmisiä, jotka osaavat tehdä kaikkea asiakaspalvelusta rekan ajamiseen. Suomesta ei tivolielämään sopivaa henkilökuntaa riittävästi löydy. Siksi osa henkilökunnasta tulee ulkomailta. – Ihan kaikille tällainen kiertuehomma ei sovi. Kauden päättyessä itse kunkin turnauskestävyys alkaa olla koetuksella, mutta keväällä on taas hienoa lähteä liikkeelle, Mari ja Tuomo vakuuttavat. kuvia investointeja. Laitteita tulee lisää ja ne muuttuvat entistä hurjemmiksi. Joka vuosi pitäisi olla jotain uutta, joka vetäisi yleisöä. – Onhan tämä hullu toimiala. Kaikki raha, mikä tulee, sijoitetaan takaisin yritykseen, Tuomo ja Mari pohtivat. – Ei tästä kultakaivosta tule, mutta kyllä tällä pärjää. Ei eläkkeelle Seiterät myöntävät, ettei aina ole naurattanut, vaikka iloista bisnestä tehdäänkin. Ensimmäiset seitsemän vuotta olivat tiukkaa aikaa, kun tivoli aloitti Tuomon johdossa 90-luvun alun laman kourissa. – Joskus on tehnyt mieli heittää hanskat tiskiin, mutta onneksi ei koskaan yhtä aikaa. Kun toinen on väsynyt, toinen on jaksanut uskoa tulevaan, Mari ja Tuomo sanovat. Välillä peli on puhallettu poikki ja kierretty pari vuotta pienemmällä kalustolla ja henkilökunnalla. Välillä on laitettu isompaa vaihdetta sisään ja menty entistä kovempaa. – Jaksamisen takana on suunnaton into ja puuttuva äly, Tuomo vitsailee. Keväällä 50 vuotta täyttänyt Tuomo tuumii, että ”tässä iässä on pakko alkaa miettiä omaa jaksamistaan”. Toisaalta mies ei ole suunnitellut jäävänsä koskaan eläkkeelle. Irti arjesta Tivoli jaksaa vetää väkeä puoleensa vuodesta toiseen. – Ei ole kilpailevaa viihdettä, jonka parissa viihtyisi kolme sukupolvea yhdessä, Seiterät sanovat. – Ilon tarve ei katoa mihinkään. Tivoli tarjoaa pieniä iloja. Täällä on helppo päästää irti arjesta. Tivolin henkilökunnan aika on irrotella ja huvitella syksyllä. – Kun kausi päättyy, pidämme Läyliäisissä juhlat. Silloin rokki soi niin, että naapuritkin tietävät tivolikesän päättyneen. Mutta vielä on kesää jäljellä. Muutaman päivän kuluttua tivoli pakataan jälleen kerran tien päälle ja matka jatkuu Turusta Loimaalle, Klaukkalaan, Hankoon, Toijalaan, Valkeakoskelle, Karkkilaan ja Tammisaareen. Tivolialueella alkaa osuvasti soida Queenin tuttu musiikki: Show must go on… Tuloja ja kuluja Rekkakaravaanin mukana kulkevat niin laitteet kuin ihmiset. Tänä päivänä kalustoon kuuluu kaikki tarpeellinen keittiöstä pesutiloihin. Tivolitoiminta on vuosien saatossa kehittynyt ja tehostunut kaikin tavoin. Kulurakennetta ja kustannustehokkuutta on vuosien saatossa hiottu ja markkinointia kehitetty. – Liikevaihto tulee puolen vuoden ajalta, toinen puoli on pelkkiä kuluja. Keväällä alkaa lompakon pohja ammottaa tyhjyyttään, Tuomo hymyilee. Tivolin kaltainen liiketoiminta vaatii jatkuvaa uudistumista ja jat24 Tivolikausi alkaa joka vuosi huhtikuun alussa ja päättyy syyskuun lopussa. ”Joka kevät on hienoa lähteä kiertueelle.” Mari ja Tuomo Seiterä – Välillä on laitettu isompaa vaihdetta sisään ja menty entistä kovempaa, Mari ja Tuomo Seiterä sanovat yritystoiminnastaan. 25 Kotitalous työnantajana Minulla oli kesämökillä remonttimies. Pitääkö hänelle maksaa eläke ja miten saisin sen helpoiten järjestettyä? Pitääkö ottaa muita vakuutuksia? Vastaus: Kotitalouden pitää järjestää työntekijälle työeläketurva TyEL:n mukaan, jos se teettää työtä yksityisellä henkilöllä. Työntekijän eläketurva pitää vakuuttaa, jos työntekijälle kuukaudessa maksetut palkat ovat vähintään 51,57 euroa (2010). Helpoiten hoidat tilapäisesti palkattujen työntekijöiden vakuutusmaksut Tilapäisen työnantajan vakuutuspalvelussa osoitteessa www.ilmarinen.fi. Ilmoita työntekijöittesi henkilö- ja ansiotiedot palkanmaksua seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä. Antamiesi tietojen perusteella palvelu laskee vakuutusmaksun, jonka maksat samassa yhteydessä verkkopankissasi. Jos sinulla ei ole verkkopankkitunnuksia, voit ilmoittaa työntekijöittesi henkilö- ja ansiotiedot puhelinpalveluumme 010 195 000. Tilapäisen työnantajan maksu on tänä vuonna 22,4 prosenttia työntekijän palkasta. Jos palkkaat vakituisen työntekijän tai maksetut palkat ylittävät 7 386 euroa (2010) puolen vuoden aikana, työntekijä pitää vakuuttaa tekemällä vakuutussopimus. TyEL-vakuutushakemuksen voit täyttää verkossa. Työnantajan pitää huolehtia myös työntekijän lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta. Tapaturmavakuutus pitää ottaa, jos työpäivien lukumäärä ylittää 12 päivää kalenterivuoden aikana. Kotitalouden vakuutettavia työntekijöitä ovat esim. kotiapulainen, kotisiivooja, lastenhoitaja, vanhustenhoitaja, kiinteistöhuolto, maalaustyö, metsätyö, puutarhatyö ja rakennustyö. Muita lakisääteisiä vakuutusmaksuja ovat työnantajan ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksu sekä työntekijäin ryhmähenkivakuutusmaksu. Ne peritään tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Työnantajan sosiaaliturvamaksu maksetaan verohallintoon tilitettäessä ennakonpidätyksiä. Kotitalous saa ostamistaan palveluista kotitalousvähennystä verotuksessa. Lisätietoja saat verottajan sivuilta www.vero.fi. 26 Piirros: Terhi Ekebom Kysyttyä Vastaamme työeläkealaa koskeviin kysymyksiisi. Lähetä kysymyksesi osoitteella: asiakaslehti@ilmarinen.fi tai käyttämällä takasivulla olevaa palautekuponkia. Todistukset YEL-vakuutuksesta Miten saisin nopeimmin todistuksen YEL-vakuutuksesta? Vastaus: Tarvitsemasi todistukset saat helposti ja nopeasti Vakuutuspalvelusta. Maksuttomaan vakuutuspalveluun voi kirjoittautua pankkien verkkotunnuksilla. Vakuutuspalvelusta voit tulostaa vakuutusmaksutodistuksen eli urakkatodistuksen, voimassaolotodistuksen, työtulotodistuksen esimerkiksi Kelaa varten ja maksettujen vakuutusmaksujen erittelyn esimerkiksi verottajalle Silja Salmi Asiakaspalvelu Osa-aikaeläkkeen hakeminen Kysymys: Työntekijämme haluaisi siirtyä osa-aikaeläkkeelle. Kuinka tulisi menetellä? Vastaus: Ennen eläkkeen hakemista työntekijä ja työnantaja sopivat keskenään osa-aikatyön ehdoista muun muassa työajasta ja palkasta. Halutessaan työntekijä voi pyytää eläkeneuvonnastamme arviolaskelman eläkkeestään. Eläkkeelle aikovan pitää itse hakea eläkettä. Osa-aikaeläkehakemuslomakkeen voi tulostaa verkkosivuiltamme osoitteesta www.ilmarinen.fi. Hakemus on hyvä jättää noin kaksi kuukautta ennen osa-aikaeläkkeen alkamista. Työntekijän eläkehakemuksen saavuttua Ilmarinen pyytää työnantajalta ansiotiedot eläkkeen alkamiseen saakka sekä tiedon osa-aikatyön palkasta ja työajasta. Tiedot voi ilmoittaa helposti verkon kautta. Ne annetaan Vakuutuspalvelun Eläketietopyynnöt-osiossa. Verkon kautta voi ilmoittaa myös osa-aikatyön muutoksista, kun työntekijä jo on osa-aikaeläkkeellä. Vakuutuspalveluun pääsemiseksi tarvitset käyttäjätunnuksen ja salasanan. Jos tunnuksia ei ole ennestään, saat ne soittamalla numeroon 010 284 3573. Tarvittavat tiedot saatuamme teemme eläkepäätöksen ja postitamme sen eläkkeensaajalle. Eläkkeen verotus Kysymys: Kuinka eläkettä verotetaan? Vastaus: Työeläke on ennakonpidätyksen alaista tuloa. Sitä verotetaan kuitenkin eri tavoin kuin palkkatuloa. Eläkehakemukseen kannattaa merkitä palkan ennakonpidätysprosentti. Sitä Ilmarinen voi käyttää enintään kahden ensimmäisen kuukauden ajan. Tänä aikana eläkkeensaajan tulee hankkia eläkeverokortti verotoimistosta. Jos käytettävissämme ei ole minkäänlaisia verotustietoja, takautuvasta eläkkeestä pidätämme veroa 50 prosenttia ja jatkuvasta eläkkeestä 60 prosenttia. Näin on myös sen jälkeen, kun hakemuksella ilmoitettua prosenttia on käytetty jo kaksi kuukautta. Verotoimisto laskee eläkkeensaajan pyynnöstä eläkkeen pidätysprosentin. Veroprosentin laskemista varten verotoimisto tarvitsee selvityksen kaikista kuluvan vuoden tuloista ja niistä tehdyistä ennakonpidätyksistä. Verotoimisto lähettää verokortin suoraan Ilmariseen. Jos eläkkeestä on pidätetty liikaa veroa, Ilmarinen korjaa ennakkopidätyksen heti, kun eläkkeelle on saatu verokortti. Mahdollisesti liikaa pidätetty vero palautetaan viikon kuluessa verokortin saapumisesta. Verokortin tulee tällöin olla voimassa eläkkeen alkamisesta lähtien. Eläkkeistä voidaan palauttaa veroja vain kuluvan vuoden aikana maksettujen eläkkeiden osalta. Jos eläkkeen määrä myöhemmin muuttuu muun kuin indeksikorotuksen vuoksi, ennakonpidätysprosentti kannattaa tarkistuttaa verotoimistossa. Näin se vastaa mahdollisimman tarkasti lopullista verotusta. Jarmo Myyrä Eläkeneuvonta Maksut kuukausittain ja ansioiden ilmoittaminen Olen sopinut Ilmarisen kanssa, että TyEL-ennakkomaksut maksetaan kuukausittain. Miten maksan, kun en ole saanut laskuja? Miten ilmoitan ansiot? Vastaus: Silloin kun työnantaja on sopinut vakuutusmaksujen maksamisesta kuukausittain oma-aloitteisesti, maksu maksetaan toteutuneen palkkasumman perusteella seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä. Kuukausimaksajan on helpointa hoitaa vakuutusmaksut Vakuutuspalvelussa. Palvelu laskee maksun ilmoitetun kuukausipalkkasumman perusteella ja ottaa huomioon eräpäivän ja perustekoron. Maksun voi maksaa palvelun kautta suoraan verkkopankissa. Ilmarinen lähettää vuosittain maksun viitetiedon, jota käytetään kunkin vuoden tilityksissä. Jos kuukausimaksaja ei käytä maksun laskemisessa Vakuutuspalvelua, tarkan vakuutusmaksun voi laskea taulukosta ”TyEL-maksut kuukausittain maksetuista palkoista” osoitteessa www.ilmarinen.fi kohdassa Julkaisut. Toinen tapa on maksaa maksut sovittuina eräkuukausina Ilmarisen lähettämän laskun mukaan. Maksu lasketaan arvioidun vuosittaisen palkkasumman perusteella. Vuoden tarkka maksu lasketaan vuosilaskennassa, olipa ennakkomaksut maksettu kuukausittain tai arvioidun palkkasumman perusteella. Myös ansiot voi ilmoittaa kuukausittain. Ansioilmoitukset tehdään kuukausittain sähköisesti seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä, jolloin myös vakuutusmaksu maksetaan. Jos ansiotiedot ilmoitetaan kuukausittain, erillistä vuosi-ilmoitusta ei tehdä. Kätevintä on kuitenkin antaa ansio-ilmoitukset vuosi-ilmoituksella. Jari-Pekka Martikainen Asiakaspalvelu 27 Ajankohtaista Puhallus kertoo, minkälainen keuhkojen toimintakyky on. Keuhkot katsastukseen! Ilmarinen kustantaa vuosittain 50 asiakasyritykselleen keuhkokatsastuksen työpaikoilla. Onko Sinun yrityksesi yksi näistä? Liisa Tarkka Hengitysliitto Helistä on keuhkokatsastusten ammattilainen. Hänen tiensä on vienyt katsastuksiin kymmeniin työpaikkoihin eri puolilla Suomea. Katsastus on keuhkojen puhallustesti. Puuh – ja mittauslaite kertoo, miltä keuhkojen toimintakyky näyttää. – Tupakoijien suurin vaara on keuhkoahtaumatauti. Katsastuksessa tauti näkyy alentuneina puhallusarvoina. Jos näin on, osaamme heti ohjata henkilön jatkotutkimuksiin, Liisa Tarkka kertoo. Tarjolla katsastuksissa on toki myös tietoa savuttomuudesta ja tupakoinnin riskeistä. – Katsastus voi olla viimeinen tar28 Liisa Tarkka puhalluttaa ja ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Näin tilaat keuhkokatsastuksen ● ● ● vittava kipinä päätökseen lopettaa tupakointi. Lopettamista pohtiville se antaa paljon enemmän kuin luento tupakoinnin vaaroista, Tarkka tietää. Tarkan matka osuu toisinaan yrityksiin, jossa hän on vieraillut jo aikaisemminkin. Moni entinen tupakoija pääsee silloin katsastuksessa testaamaan, miten puhallus nyt sujuu. Tilaa Ilmarisen kustantama keuhkokatsastus Liisa Tarkalta Hengitysliitto Helistä, p. 0400 978 887 tai liisa.tarkka@heli.fi. Katsastusajan voi sopia syksyksi tai ensi kevääksi. Etusija on yrityksillä, jossa tupakoijia arvioidaan olevan vähintään 20. – Moni toteaa, että kyllä kannatti, Tarkka hymyilee. Keuhkokatsastus on hyvä tapa aloittaa savuttomuus – myös yritykselle. Yhä useampi työpaikka on nykyisin savuton. Ilmarisen oma tie savuttomaksi työpaikaksi alkoi Liisa Tarkan pitämällä keuhkokatsastuksella keväällä 2010. Tarkista työeläkeotteesi helposti ja nopeasti verkossa Vuoden 2010 otejakelu on käynnistynyt. Työeläkeotteen on saanut jo huhtikuusta alkaen sähköisenä verkko-otteena Ilmarisen Eläkepalvelusta. Verkko-ote on helppo ja nopea tapa tarkistaa omat työsuhdetietosi. Vaivattomuuden lisäksi verkko-otteen valttina on ekologisuus – sähköisen otteen valinta säästää melkoisen määrän paperia. Jos et ole vielä tarkistanut omia tietojasi verkossa, tee se saman tien. Kun rekisteröidyt verkko-otteen käyttäjäksi vuoden 2010 aikana, olet mukana kolmen matkalahjakortin (à 300 €) arvonnassa. Tarkista, että kaikki yksityisalan Maksujen suoraveloitus päättyy – ota käyttöösi sähköinen lasku Mahdollisuus maksaa TyEL- ja YELmaksuja Ilmariseen suoraveloituksena päättyy syyskuussa 2010. Nykyisen kaltainen kotimainen suoraveloitus tulee päättymään SEPA:n (Single European Payment Area) myötä. Ilmarinen ei ota SEPA-suoraveloitusta käyttöön sen mukanaan tuomien haasteiden vuoksi. Suoraveloituksen voi korvata yrityksen verkkolaskulla tai kuluttajan e-laskulla. Halutessaan maksun voi edelleen maksaa paperilaskuna. Aktivoi sähköinen lasku Sähköinen lasku on vaivaton ja ympäristöystävällinen vaihtoehto vastaanottaa laskuja. Lasku ohjautuu sähköisesti laskun saajan verkkopankkiin tai taloushallinnon työsuhteesi ovat mukana otteella. Tiedot kannattaa käydä läpi, sillä tuleva eläkkeesi lasketaan aikanaan niiden perusteella. Tutustu lukuohjeeseen Useimmiten otteen tiedot pitävät paikkansa, jolloin sinun ei tarvitse tehdä mitään. Jos kuitenkin huomaat otetiedoissasi korjattavaa, tarkista ensin, löytyykö selitys työeläkeotteen lukuohjeesta. Lukuohjeen ja runsaasti muuta eläketietoa löydät verkkosivuiltamme. Jos korjauspyyntö on aiheellinen, teet sen helpoiten Eläkepalvelussamme. Palvelussa saat käyttöösi sähköisen korjauspyyntölomakkeen, joka järjestelmään, josta lasku pitää käydä hyväksymässä maksuun. Jos et ole aktivoinut sähköistä laskua käyttöösi, lähetämme jatkossa paperilaskun ilman erillisiä toimenpiteitä tiedossamme olevaan laskutusosoitteeseen. Yrityksen verkkolasku TyEL- ja YEL-laskut voit vastaanottaa yrityksesi taloushallinnon järjestelmään tai yrityksesi verkkopankkiin. Verkkolaskun saat käyttöösi ilmoittamalla pankiltasi tai muulta operaattoriltasi saamasi verkkolaskuosoitteen Ilmariseen osoitteeseen verkkopalvelu@ilmarinen.fi. Kuluttajan e-lasku TyEL- ja YEL-laskut voit vastaanottaa henkilökohtaiseen verkkopankkiisi. E-laskun saat käyttöösi tekemällä e-laskusopimuksen verkkopankissasi ja aktivoimalla e-laskujen vastaanoton Ilmarisen YEL- ja TyEL-maksuille. Tämän jälkeen pankki toimittaa e-laskuosoitteesi automaattisesti Ilmariseen. Lue lisää sähköisen laskutuksen vaihtoehdoista: www.verkkolasku.info www.e-lasku.info opastaa sinua tarvittavien tietojen täyttämisessä. Tiedot vanhenevat asteittain Ilmarinen selvittää pyynnöstäsi työsuhteittesi puuttuvat tai virheelliset tiedot vuosilta 2002–2009. Jos selvityspyyntösi koskee tätä vanhempia tietoja, sinulla tulee aina olla kirjallista näyttöä työsuhteen olemassaolosta ja ansioiden määrästä. Kirjallinen todiste voi olla esimerkiksi työsopimus, työtodistus, kopio palkkakortista, palkkakuitti tai muu riittävä selvitys. Tietoja voidaan oikaista pitkältäkin ajalta jälkikäteen, jos työskentelystä on saatu luotettavaa näyttöä. Perustekorko nousi 4,5 prosenttiin Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti perustekoron tasoksi 1.7.2010 lukien 4,50 prosenttia. Vakuutusmaksun korkouttamisessa käytettävä perustekorko on alkuvuonna ollut 3,50 prosenttia. Eläkevastuun täydennyskertoimen arvoksi on vahvistettu 1.7.2010 lukien 0,98 prosenttia. Työntekijän eläkelain (TyEL) mukainen vanhuuseläkevastuun täydentäminen perustuu eläkevastuun täydennyskertoimeen sekä eläkelaitosten keskimääräiseen toteutuneeseen osaketuottoon. Eläkevastuun täydennyskertoimen arvo määräytyy eläkelaitosten keskimääräisen vakavaraisuuden perusteella. Myös vakuutusmaksujen ja eräiden vastuuerien korkona käytettävän perustekoron arvo perustuu eläkelaitosten keskimääräiseen vakavaraisuuteen. 29 Ajankohtaista 30 prosentin omistusosuudella YEL:n piiriin YEL:n yrittäjämääritelmää on tarkoitus muuttaa ensi vuoden alusta. Johtavassa asemassa olevaa yrityksessä työskentelevää osakasta pidetään YEL:n piiriin kuuluvana yrittäjänä, jos hän omistaa joko yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsenensä kanssa yli 50 prosenttia yrityksen osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Nykyisen YEL:n mukaan yrittäjänä pidetään osakeyhtiön osakasta, joka työskentelee yrityksessä johtavassa asemassa ja omistaa yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaavasta määräämisvallasta. Laajennus toisi YEL-järjestelmän piiriin arviolta yli 12 000 sellaista osakeyhtiöyrittäjää, joihin tällä hetkellä vielä sovelletaan työntekijän eläkelakia (TyEL). Sairausvakuutuksen maksuperusteet muuttuvat Sairausvakuutusmaksujen määräytymisperusteita muutetaan 1.1.2011 alkaen siten, että maksuvelvollisuus koskee vain niitä henkilöitä, joilla on oikeus sairauspäivärahaan. Sairauspäivärahaan ovat oikeutettuja Suomessa asuvat 16–67-vuotiaat. Alle 16-vuotiaiden ja 68 vuotta täyttäneiden työntekijöiden ei tarvitse jatkossa maksaa sairausvakuutuksen päivärahamaksua, eikä työnantajalla ole velvollisuutta maksaa sairausvakuutusmaksua heidän palkkansa perusteella. Sairausvakuutuslakiin lisätään myös säännökset siitä, milloin ulko30 mailta saatavasta eläkkeestä ei tarvitse Suomessa maksaa sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua. Monet työkyvyttömät haluavat ansiotyöhön Työeläkettä saavista 217 000 työkyvyttömästä ansiotyössä käy vähemmän kuin joka kymmenes. Lisäksi yksi kuudesta haluaisi työhön. Monilla työkyvyttömyyseläkkeensaajilla on työkykyä jäljellä, mutta tarkkaa arviota työhalukkuudesta ja tietoa siihen vaikuttavista tekijöistä ei ole ollut saatavilla. Työkyvyttömyyseläke myönnetään, kun henkilön työkyky on sairaudesta tai vastaavasta syystä pysyvästi vähentynyt 60 prosenttia. Osatyökyvyttömyyseläkkeen ehtona on, että vastaava vähenemä on 40 prosenttia. Joka kymmenes työkyvyttömyyseläkkeensaajista on osatyökyvyttömyyseläkeläinen, jolloin osa toimeentulosta on tarkoitus saada työstä. Osatyökykyiset voisivat parantaa työllisyyttä Alle 63-vuotiaista työkyvyttömyyseläkkeensaajista 19 000 tekee Eläketurvakeskuksen kyselytutkimuksen mukaan ansiotyötä. Työhön haluaisi noin 33 500 työkyvytöntä. Jos kaikki työllistyisivät, tämä merkitsisi jopa prosenttiyksikön nousua työllisyysasteeseen. Valtaosa työkyvyttömyyseläkkeensaajista ei kuitenkaan voisi antaa kokopäiväistä ja säännöllistä työpanosta. Pääsyynä tähän on heikoksi koettu terveys ja työn fyysinen raskaus. Valtaosa työhön halukkaista piti itselleen soveliaana osa-aikaista tai satunnaista työntekoa. Työhön haluavat työkyvyttömät törmäävät usein työmahdollisuuksien puutteeseen. Tämä on tyypillistä etenkin mielenterveyden häiriöiden takia eläkkeelle siirtyneillä, vaikka tässä sairausryhmässä olisi eniten työhalukkaita. Joka viides työkyvyttömyyseläkeläisistä pitää ansaintarajoja liian matalina ja katsoo niiden rajoittavan työntekoa. Ansaintarajoja on kyselyn jälkeen korotettu määräaikaisella lailla, mikä on voimassa vuoden 2013 loppuun. Keva hoitamaan valtion henkilöasiakkaiden eläkeasioita Valtion eläkeasiat siirtyvät henkilöasiakkaiden osalta Valtiokonttorilta Kuntien eläkevakuutukseen 1.1.2011 alkaen. Kuntien eläkevakuutuksen uusi nimi on ensi vuoden alusta Keva. Se käsittelee vastedes valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden eläkehakemusten käsittelyn ja ratkaisun, huolehtii työeläkekuntoutuksesta sekä maksaa eläkkeet ja kuntoutusetuudet. Työnantaja-asiakkaisiin kohdistuvat tehtävät jäävät edelleen Valtiokonttorin hoidettaviksi. Takuueläke parantaa pienituloisten eläketurvaa Pienituloisten eläkkeensaajien toimeentulo paranee, kun takuueläkettä koskeva laki tulee voimaan 1.3.2011. Takuueläkettä maksetaan henkilölle, jonka eläke on pienempi kuin takuueläke. Täysimääräinen takuueläke on 685 euroa kuukaudessa vuoden 2010 indeksitasossa. Takuueläke nostaa varsinkin pienituloisten naisten eläketuloa, sillä takuueläkkeen saajista noin 65 prosenttia on naisia. Takuueläke parantaa myös maahanmuuttajien asemaa. Ansiotulot ja omaisuus eivät vaikuta takuueläkkeen määrään. Takuueläkettä haetaan Kelasta. Hakuaika alkaa vuoden 2011 helmikuussa. Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan palkansaajien kiinnostus varhaiseen eläkkeelle jäämiseen on vähentynyt selvästi. Valtaosa haluaa jatkaa työssä vähintään 63 vuoden ikään asti. Eläkesuunnitelmien toteutuminen nostaisi eläkkeellesiirtymisikää tuntuvasti. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen Työolot ja työssä jatkaminen -tutkimuksesta, jossa selvitettiin 45–64-vuotiaiden palkansaajien eläkesuunnitelmia ja niiden muutosta vuosien 2003 ja 2008 välisenä aikana. Työn kuormittavuus, työhön liittyvä epävarmuus ja pitkä työura suuntaavat ajatuksia eläkkeelle jäämiseen. Työssä jatkaminen kiinnostaa enemmän pieni- ja keskituloisia kuin suurituloisia. Eläkkeelle siirtymisen mahdollisuuksia on karsittu samalla kun on kannustettu työntekoon. Tämä näkyy myös palkansaajien eläkeaikomuksissa. Selvästi aiempaa useampi arvelee jatkavansa työssä joustavan vanhuuseläkeiän alarajaan, 63 vuoden ikään asti. Valtiolla työskentelevät ikääntyneet kat- sovat oman terveyden ja elämäntilanteen vaikuttavan yhdessä työn mielekkyyden kanssa enemmän työssä jatkamiseen kuin jatkamisen myötä paranevat eläke-edut. Hyvän terveyden ja koulutustason ohella työssä jatkamista edistävät työnantajan tuki ja työn kokeminen tärkeäksi elämänalueeksi. Työssä pysymisen edes jonkinasteinen edistäminen on 45–64 -vuotiaiden palkansaajien mukaan edelleen harvinaista. Kunta-alan työntekijöistä lähes 40 prosenttia mainitsee kiireen aiheuttavan rasitusta. Työn suuret vaatimukset ja työn riittämätön hallinta ovat työelämästä pois työntäviä tekijöitä, joihin tarttumalla voidaan vaikuttaa työuran pituuteen. Tutkimuksessa on selvitetty palkansaajien käsityksiä työoloista ja eläkeaikomuksia. Tutkimusaineisto perustuu Tilastokeskuksen keräämiin haastatteluihin vuosilta 1984–2008. Piirros: Terhi Ekebom Varhainen eläke kiinnostaa entistä harvempaa Masennus vie eläkkeelle Mielenterveyden häiriöistä johtuvia työkyvyttömyyseläkkeitä alkaa eniten 58 vuotta täyttäneillä asiantuntija-ammateissa toimivilla naisilla. Valtaosa näistä johtuu masennuksesta. Nuorempien ikäryhmien eläkkeiden syynä yleisiä ovat myös skitsofrenia ja muut psykoosit. Tiedot ilmenevät Kuntoutussäätiön ja Eläketurvakeskuksen toteuttamasta Ammatit ja työkyvyttömyys -tutkimuksesta, jossa selvitettiin vuosina 1997–2006 alkaneita työkyvyttömyyseläkkeitä. Alle 58-vuotiailla mielenterveydenhäiriö eläkkeen syynä oli yleisempää työntekijöillä kuin asiantuntija-ammateissa. Nuoremmissa ikäluokissa myös päihteiden käytön aiheuttamat häiriöt selittävät eläkkeen alkamista. Työntekijöillä masennus työkyvyttömyyseläkkeen syynä liittyi muun muassa pitkiin ja tois- tuviin työttömyysjaksoihin Lisäksi erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat työntekijöillä merkittävästi työkyvyttömyyttä. Työntekijöiden työkyvyttömyyseläkkeitä alkaa kaksi kertaa enemmän kuin asiantuntijatehtävissä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuosittain noin 28 000 henkilöä. Reilu kolmannes näistä myönnetään tuki- ja liikuntaelinsairauden perusteella ja toinen kolmannes mielenterveydenhäiriöiden perusteella. Keskimäärin työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään 52,2 vuoden iässä. Kuitenkin esimerkiksi masennuksen vuoksi eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä on vain 49 vuotta. On laskettu, että jos mielenterveydenhäiriöiden perusteella myönnettyjen eläkkeiden määrä puolittuisi, nyt 59,8 vuoden eläkkeellesiirtymisikä myöhentyisi puolella vuodella (masennuksen puolittu- minen merkitsisi 0,3 vuotta). Suhteellisesti eniten sekä mies- että naispuolisten työntekijöiden työkyvyttömyyseläkkeitä alkoi maa- ja vesirakennusalan avustavissa tehtävissä, puutarhatöissä ja lomituksessa. Miesten eläkkeitä alkoi paljon rakennusalalla ja naisista siivoojilla ja sairaala-apulaisilla. Ammateissa, joissa henkilömäärä on suuri, siivoojien lisäksi naisten eläkkeitä alkoi paljon perus-, lähi- ja kodinhoitajilla, myyjillä, maatalousyrittäjillä ja miesten eläkkeitä ajoneuvonkuljettajilla ja -korjaajilla, sähkö- ja elektroniikka-asentajilla ja kirvesmiehillä. Selvitys Ammatit ja työkyvyttömyyseläkkeet. Masennukseen, muihin mielenterveyden häiriöihin sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin perustuvat eläkkeet osoitteessa www.stm.fi/julkaisut. 31 Ajankohtaista Jaakko Kiander Ilmariseen Ilmarisen hallitus on nimittänyt valtiotieteiden tohtori, dosentti Jaakko Kianderin (47 vuotta) johtajaksi vastuualueenaan talous ja eläkepolitiikka. Hän osallistuu myös yhteiskuntasuhteiden hoitoon. Kianderista tulee johtoryhmän jäsen. Kiander seuraa tehtävässä Jaakko Tuomikoskea, joka jää eläkkeelle vuoden 2011 aikana. Kiander aloittaa Ilmarisessa 1.11.2010 ja ottaa vastaan talousjohtajan tehtävät 1.1.2011. Tuomikoski vastaa kuitenkin vuoden 2010 tilinpäätöksen valmistumisesta yhtiökokoukseen 2011. Kiander työskentelee tällä hetkellä Palkansaajien Tutkimuslaitoksen johtajana. Aikaisemmin hän on toiminut muun muassa tutkimusjohtajana, tutkimusprofessorina ja johtavana ekonomistina Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa. Ilmarisen toimitusjohtajan Harri Sailaksen mukaan Kianderin valinnassa painoi hänen vahva taustansa ekonomistina ja työmarkkinoiden asiantuntijana. Lisäksi Ilmarisen hallitus on nimittänyt varatoimitusjohtaja Timo Ritakallion toimitusjohtajan sijaiseksi 1.1.2011 alkaen. Ilmarinen uudisti sijoitusorganisaatiotaan Ilmarisen sijoitusorganisaatiota uudistettiin 1. syyskuuta alkaen vastamaan entistä paremmin sijoitustoiminnan nykyisiä painopistealueita. Uudistuksen yhteydessä toteutettiin seuraavat nimitykset: MMM Matti Rusanen on nimi32 tetty arvopaperisijoitusjohtajaksi vastuualueenaan osake- ja korkosijoitukset. KTM Ville Helske on nimitetty allokaatioista ja Ilmarinen Alfasta vastaavaksi johtajaksi. Ilmarinen Alfa sisältää sisäisen hedge fund -toiminnon sijoitukset. Kauppakeskus Puuvilla Porissa laajenee Porin keskustassa sijaitseva kauppakeskus Puuvilla laajenee ja siitä tulee uudenaikainen kaupan, hallinnon, tieteen, taiteen, kulttuurin ja vapaa-ajan keskus − porilaisten olohuone. Ilmarinen ja Kiinteistösijoitusyhtiö Renor Oy ovat sopineet yhteistyöstä Puuvillan kehittämiseksi. Laajennusosan arvioidaan valmistuvan maaliskuussa 2013. Puuvillassa toimii jo nyt yli 80 yritystä ja organisaatiota. Niiden käytössä on noin 30 000 neliömetrin saneeratut tilat 1 100 työntekijälle ja 4 300 opiskelijalle. Laajennuksen jälkeen alueella toimii hypermarket, liiketiloja muodin ja vapaa-ajan liikkeille, julkisia palveluja, terveys- ja hyvinvointipalveluja sekä ravintola- ja kahvilapalveluja. Rakennushankkeen valmistuttua Puuvillaan tulee lisää noin 90 yritystä, joiden arvioidaan työllistävän noin 700−800 henkeä. Kauppakeskukseen tulee vuokrattavaa liiketilaa 37 000 neliömetriä. Valmistututtuaan Puuvillassa on vuokrattavaa pinta-alaa yhteensä lähes 100 000 neliömetriä. Lisäksi alueelle suunnitellaan hotellia ja toimistotiloja. Puuvillan tavoitteena on oma, paikallinen, hiilidioksidipäästötön energiatuotanto. Maalämpöä sekä kallio- ja jokilämpöä pyritään hyödyntämään lämmitys- ja jäähdytysratkaisuissa. Hankkeen kehittäminen on Renorin ja Ilmarisen pitkäaikainen sijoitus. Kauppakeskuksen vuokrauksesta vastaa Realprojekti. Sipoonrannan asunnot nousevat kaupunkimaiseen ympäristöön meren äärelle. Sipoonrannan hanke etenee Ilmarinen on noin neljänneksen osuudella mukana kiinteistöhankkeessa, jonka tarkoitus on rakentaa Sipoonrannan alueelle lähes 300 asuntoa. Hankkeen rakennuttajakumppanina toimii Skanska. Sipoonrannan kokonaisuuden arvioidaan valmistuvan vuonna 2013. Sipoonranta sijaitsee luonnonkauniilla paikalla meren äärellä, vain 20 kilometrin päässä Helsingin keskustan palveluista. Kaupunkimaiseen ympäristöön rakennettavat asunnot ovat korkeatasoisia pienkerrostaloja, rivitaloja ja erillistaloja. Asuntojen myynti ja markkinointi tapahtuu Sipoonranta Oy:n kautta. Alueelle on suunnitteilla myös vierasvenesatama sekä liike- ja toimitiloja. Ilmarisen ja Skanskan lisäksi Sipoonranta Oy:n osakkaita ovat liikemies Harry Harkimo ja Helena Karihtala. Sipoonrannan alue on monelle tuttu tvsarjasta Diili, jossa yhtiölle valittiin myyntijohtaja kilpailun kautta. På svenska Ilmarinens placeringsintäkter pekar i rätt riktning Början av året var gynnsamt för Ilmarinen. Placeringsintäkterna pekade i rätt riktning under årets första hälft och solvensen var fortsatt stark. Ilmarinen hade också framgång inom kundanskaffningen. Bolagets goda driftskostnadsprocent berättar om en kostnadseffektiv verksamhet. Ilmarinens placeringar avkastade 3,7 procent under årets första hälft, då avkastningen för motsvarande period året innan var 6,6 procent. Verkställande direktör Harri Sailas är nöjd med avkastningen under början av året. Enligt honom vågade man under det första kvartalet till och med hoppas på ett ännu bättre resultat. − I maj-juni ökade emellertid osäkerheten på placeringsmarknaden och försvagade placeringsintäkterna. Osäkerheten på marknaden berodde på skuldkrisen i staterna inom euroområdet, vilken även avspeglades i aktiekurserna. Vi är emellertid fortsättningsvis på väg i en god, gynnsam riktning, konstaterade Sailas. Placeringsresultatet stärkte solvensen Placeringarnas marknadsvärde uppgick i slutet av juni till 26,1 miljarder euro. Bäst naderna i förhållande till de avgiftsdelar som kan användas för dem var fortsättningsvis god, 77 procent. Framgångsrik kundanskaffning bland alla tillgångsslag i början av året avkastade placeringarna i kapitalfonder, 15,2 procent. Andelen aktier och andelar av placeringarna grupperade enligt risk var 33 procent, andelen ränteplaceringar exklusive lånefordringar 39 procent, andelen fastighetsplaceringar 10 procent och andelen lånefordringar 12 procent. Ilmarinens solvens var fortsatt stark. Solvensnivån var i slutet av juni 26,4 procent och verksamhetskapitalet var 2,8faldigt i förhållande till solvensgränsen. Driftskostnadsprocenten, dvs. driftskost- Ilmarinens försäkringsbestånd ökade i januari–juni med över 300 ArPL-försäkringar och 900 FöPL-försäkringar. I slutet av juni var sammanlagt 520 000 personer försäkrade i bolaget, varav 467 000 var arbetstagare försäkrade enligt ArPL och 53 000 företagare. Tack vare den ökade lönesumman uppskattas premieinkomsten stiga med 5,2 procent till 3, 4 miljarder euro detta år. Recessionen minskade även hos Ilmarinen antalet försäkrade arbetstagare, medan framgången i fråga om ansvarsöverföringarna medförde en ökning. Därtill ökar antalet ArPL-försäkrade i bolaget under höstens lopp ytterligare med nästan 6 000, då redan avtalade ansvarsöverföringar träder i kraft. Läs mer på våra webbsidor om resultat och även vice verkställande direktör Timo Ritakallios intervju, hur ser utsikterna på placeringsmarknaden ut. Granska ditt pensionsutdrag enkelt och snabbt på nätet Postningen av pensionsutdragen för år 2010 har inletts. Utdragen har ända sedan april funnits i elektronisk form i Ilmarinens Pensionstjänst. E-utdraget är ett enkelt och snabbt sätt att granska sina anställningsuppgifter. Förutom att det är bekvämt att använda e-utdraget är det även ekologiskt – valet av det elektroniska utdraget sparar en hel del papper. Om du ännu inte har granskat dina uppgifter på nätet, gör det nu. Då du registrerar dig som användare av e-utdraget under år 2010 deltar du i utlottningen av tre resepresentkort (à 300 €). Granska att alla dina anställningar inom den privata sektorn finns med på utdraget. Det lönar sig att granska upp- gifterna eftersom din pension i sinom tid räknas utifrån dem. Läsanvisningarna till din hjälp Oftast är uppgifterna på utdraget korrekta, och då krävs inga åtgärder från din sida. Om du emellertid upptäcker att någonting behöver rättas på utdraget, kontrollera om det finns en förklaring i läsanvisningarna till utdraget. Läsanvisningarna och mycket annan information om pension finns på våra webbsidor. Om det finns skäl att begära rättelse, gör du det enklast i vår Pensionstjänst. I tjänsten finns en elektronisk blankett för begäran om rättelse, vilken handleder dig att fylla i nödvändiga uppgifter. Uppgifterna föråldras gradvis Ilmarinen utreder på din begäran uppgifter som saknas eller är felaktiga gällande dina anställningar under åren 2002– 2009. Om din utredningsbegäran gäller äldre uppgifter än så, ska du alltid lämna in skriftligt bevis på anställningens existens och inkomsternas belopp. Det skriftliga beviset kan exempelvis vara ett arbetsavtal, arbetsintyg, en kopia av lönekortet, lönespecifikationen eller annan tillräcklig utredning. Uppgifterna kan rättas lång tid i efterskott om det finns tillräckliga bevis över arbetet. 33 På svenska Enligt en undersökning som Pensionsskyddscentralen gjort har intresset för att pensionera sig tidigt klart minskat bland löntagarna. De flesta vill fortsätta arbeta fram till minst 63 års ålder. Om dessa planer förverkligas, kommer den faktiska pensionsåldern att stiga betydligt. Detta framgår av Pensionsskyddscentralens undersökning Työolot ja työssä jatkaminen (Arbetsförhållanden och fortsatt förvärvsarbete), där man redde ut pensionsplanerna bland löntagare i åldern 45–64 år och förändringen i dessa från år 2003 till år 2008. Arbetets belastning, osäkerheten förknippad med arbetet och en lång yrkesbana kan bidra till att löntagaren vill gå i pension. Låg- och medelinkomsttagare är mer intresserade av att fortsätta i arbetet längre än höginkomsttagare. Det har gallrats bland möjligheterna att gå i pension samtidigt som man har uppmuntrat till fortsatt arbete. Detta syns också i löntagarnas pensioneringsplaner. Klart flera personer än tidigare uppskat- Teckning: Terhi Ekebom Tidig pensionering intresserar allt färre tar att de kommer att arbeta fram till 63 års ålder, dvs. till den nedre gränsen för den flexibla åldern för ålderspension. Äldre personer som arbetar inom staten anser att den egna hälsan och livssituationen tillsammans med hur meningsfullt arbetet är spelar en större roll för valet att fortsätta arbeta än de förbättrade pensionsförmånerna som fortsatt arbete medför. Utöver god hälsa och utbildningsnivå är valet att fortsätta arbeta även beroende av arbetsgivarens stöd och det att man själv upplever arbetet som ett viktigt livsområde. Enligt löntagare i åldern 45–64 år är det fortfarande sällsynt att arbetsgivaren på något sätt skulle främja fortsatt arbete. Nästan 40 procent av de anställda inom kommunsektorn uppger att brådska är påfrestande i arbetet. Stora krav på arbetet och otillräcklig kompetens är faktorer som får arbetstagarna att välja pension framom fortsatt arbete. Genom att åtgärda dessa faktorer kan man påverka yrkesbanans längd. I undersökningen utreddes löntagarnas uppfattning om arbetsförhållanden och deras planer beträffande pensioneringen. Forskningsmaterialet bygger på intervjuer som Statistikcentralen samlat in åren 1984–2008. Direktdebiteringen av avgifterna upphör – övergå till elektronisk faktura Möjligheten att betala ArPL- och FöPL-avgifterna i form av direktdebitering till Ilmarinen upphör i september 2010. Den inhemska direktdebiteringen kommer att upphöra i sin nuvarande form i samband med införandet av SEPA (Single European Payment Area). Ilmarinen kommer inte att ta i bruk SEPA-direktdebitering på grund av de stora utmaningar som detta skulle medföra. Direktdebiteringen kan ersättas med nätfaktura för företag eller e-faktura för konsumenter. Den som så önskar kan fortfarande betala avgifterna på pappersfaktura. Aktivera elektronisk faktura En elektronisk faktura är ett bekvämt och 34 miljövänligt alternativ för mottagande av fakturor. Fakturan styrs elektroniskt till fakturamottagarens webbank eller ekonomiförvaltningssystem där den ska godkännas för betalning. Om du inte har aktiverat elektronisk faktura, skickar vi dig i fortsättningen utan särskilda åtgärder en pappersfaktura till den faktureringsadress som vi känner till. verkkopalvelu@ilmarinen.fi. E-faktura för konsumenter Nätfaktura för företag Du kan ta emot ArPL- och FöPL-fakturor till din personliga webbank. Du får tillgång till e-faktura genom att ingå ett avtal om e-fakturor i din webbank och genom att aktivera mottagandet av e-fakturor på Ilmarinens FöPL- och ArPL-avgifter. Därefter skickar banken din e-fakturaadress automatiskt till Ilmarinen. Du kan ta emot ArPL- och FöPL-fakturor till ditt företags ekonomiförvaltningssystem eller webbank. Du får tillgång till nätfaktura genom att meddela Ilmarinen den nätfaktura-adress som du får från din bank eller en annan operatör på adressen Läs mer om de elektroniska faktureringsalternativen: www.verkkolasku.info www.e-lasku.info Sviker ditt minne, har du svårt att koncentrera dig på ditt arbete? Oberoende av detta har du sannolikt inte insjuknat i dementi. Mängden information och informationsarbete har ökat. Hjärnan är smidig och anpassar sig till brådska; hjärnenergin ökar vid behov, men efter det måste man komma ihåg att vila. En hjärna som hela tiden går på övervarv kan minska arbets- och funktionsförmågan: minnet, koncentrations- och tankeförmågan, aktiviteten och inlärningen. Man måste ta väl hand om hjärnans välbefinnande och ordna arbetet så att det inte överanstränger hjärnan, säger forskningsprofessor Kiti Müller, direktör för forskningscentret hjärna och arbete vid Arbetshälsoinstitutet. Hjärnans informationsbehandlingssystem är känsligt för störningar; trötthet, kraftiga känslotillstånd, läkemedel och droger minskar hjärnans funktionssäkerhet. Bristen på sömn under natten inverkar på samma sätt som 0,5 promilles berusning. Känsligast för störningar är enligt Müller det abstrakta tänkandet, den kreativa problemlösningsförmågan och hanteringen av beroendeförhållandet mellan olika information. En trött människa tyr sig till invanda rutinlösningar, medan en pigg hjärna är snabbtänkt och idérik. Ökad arbetsoförmåga bland unga oroar Av undersökningen Arbete och hälsa 2009 framgår att arbetsuppgifterna inom exempelvis it-branschen har förändrats nästan 60 procent under de senaste tre åren. Alla arbetstagargrupper upplevde sitt arbete som betungande, starkast var denna känsla emellertid hos de högre tjänstemännen. Enligt undersökningen upplever färre arbetstagare idag arbetet Foto: Esko Tuomisto En pigg hjärna är idérik Hjärnan är smidig och anpassar sig till brådska, men efter det måste man komma ihåg att vila, säger forskningsprofessor Kiti Müller. som betungande än för drygt tio år sedan. Andelen arbetstagare som anser att arbetet är betungande har sjunkit från 60 procent till 43 procent. Mest störs arbetstagarna av de ständiga avbrotten i arbetet. Bland de lägre tjänstemännen upplever fortfarande 25 procent arbetet som betungande, dvs. en lika stor andel som för tio år sedan. Cirka var femte upplevde att svikande minne och bristande koncentrationsförmåga försämrade deras arbetsförmåga. Även personer under 35 års ålder klagade på dessa symtom även om arbetsminnets funktionssäkerhet borde vara på topp i denna ålder. Arbetsoförmågan bland personer under 35 års ålder har stigit markant jämfört med övriga åldergrupper. Müller är speciellt bekymrad över degenerationen i hjärnan hos unga personer som borde ha en tåligare fysiologi och vilkas arbetsminne borde vara mindre känsligt för olika störningar än hos äldre personer. Verktyg för mätandet av arbetets belastning på arbetsplatserna Projektet Brain&Work vid forskningscentret hjärna och arbete inleddes år 2005. Impulsen till projektet kom via det praktiska arbetet: Arbetshälsoinstitutet genomförde bedömningar av arbetsförmågan hos personer som uppgav att de inte längre lärde sig nya saker, att minnet svek och att de var oförmögna att koncentrera sig. I de neuropsykologiska testerna kunde man inte finna någon hjärnsjukdom, men många var mycket överansträngda, utmattade och något deprimerade över att arbetet inte förlöpte som det borde. De hade blivit tvungna att ständigt ta i bruk nya datatekniska apparater och uppdrag i sitt arbete. Som ett resultat av forskningsarbetet har man tagit fram verktyg för bedömningen av hjärnans funktionsförmåga, fysiologiska mätare, datatekniska test och subjektiva symtomenkäter för företagshälsovårdens bruk samt en verksamhetsmodell med vilken man strävar efter att i ett så tidigt skede som möjligt identifiera ansträngningstillstånd i hjärnan och att förebygga överansträngning. Ilmarinen var också med i denna undersökning, vars viktigaste mål är att utveckla hjärnarbetet så att det är anpassat till individen. Slutseminarium inom forskningsprojektet Brain@Work ordnades hos Ilmarinen den 7 september 2010. Artikeln kan läsas i sin helhet på svenska på adressen www.ilmarinen.fi Ilmarinen – Mediapalvelu – Asiakaslehti 35 Katso tarkempi ohjelma ilmoittautumissivuilla osoitteessa www.ilmarinen.fi/tilaisuudet. Tervetuloa Ilmarisen asiakastilaisuuksiin 2010 Ilmarinen järjestää syksyn aikana useita työhyvinvointiseminaareja, ulkomaantyön seminaarin sekä TyEL-päivät johdolle ja palkanlaskijoille. Ulkomaantyön seminaarin osallistumismaksu on 100 euroa. Muut tilaisuudet ovat asiakkaillemme maksuttomia. Katso tarkemmat tiedot ja varaa paikkasi osoitteessa www.ilmarinen.fi/tilaisuudet. TyEL-päivät Johdon TyEL-päivä Helsinki 15.12. Palkanlaskijoiden TyEL-päivä Helsinki 16.12. Lisätietoja TyEL-päivistä lähempänä tilaisuutta osoitteessa www.ilmainen.fi/tilaisuudet. Työhyvinvointiseminaarit Erilaisuudesta etua esimiestyöhön ja muutostilanteisiin – Kari Helin, Innotiimi Rovaniemi Turku Helsinki Mikkeli Tampere 5.10. 28.10. 9.11. 17.11. 23.11. Tuottavuutta henkisellä hyvinvoinnilla ja tunneälyllä – Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu, ja Mikael Saarinen, Sensitiva Kuopio Oulu Lahti 6.10. 3.11. 18.11. Älykäs itsensä johtaminen – Pentti Sydänmaanlakka ja Laura Vargas, Pertec Consulting Oulu 28.9. Helsinki 11.11. englanninkielinen seminaari Helsinki 19.10. Jyväskylä 28.10. Joensuu 2.11. Helsinki 4.11. Johdatus sairauspoissaolojen hallintaan varhain välittämällä - Ilmarisen palvelupäälliköt Helsinki 18.11. Ulkomaantyön seminaari Ulkomailla työskentelevien sosiaaliturva ja verotus Helsinki 7.10. Anna palautetta lehdestä 3/2010 Vastaajien kesken arvomme kolme palkintoa. Ilmarinen maksaa postimaksun Voit kertoa mielipiteesi Ilmarinen-lehdestä myös sähköpostilla: asiakaslehti@ilmarinen.fi Asiakastietojen muutokset: vakuutuspalvelu@ilmarinen.fi ■ TyEL-asiakas ■ YEL-asiakas ■ Haluan päästä lehden jakeluun Kiinnostavin tai hyödyllisin juttu tässä lehdessä oli: Haluaisin lukea seuraavasta työelämään ja eläkkeisiin liittyvästä aiheesta: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Terveiseni toimitukselle: Eila Parkkonen Yrityksen nimi ja henkilö TUNNUS 5000541 00003 VASTAUSLÄHETYS Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköpostiosoite
