Juhannuslehti 2010

HAVISEVAN KYLÄYHDISTYS RY
JUHANNUSLEHTI
2010
30. VSK
Junat huristavat Suinulan ohi ja
niin näyttää jatkuvankin
Suinulan aseman myyntiä
viimeistellään
Lähemmin sisäsivuilla
www.haviseva.fi
Tervehdys kyläläiset!
Kyläyhdistyksellämme on omat sivut www.haviseva.fi netissä. Viimeisimmät Juhannuslehdet näkyvät värillisinä. Kyläportaalista löytyvät myös
linkit: Havisevan koulu, Havisevan koulun vanhemmat ry, Urheiluseura Harjulan Halla, Suinulan nuorisoseura ym. sivut.
30. Juhannuslehti on ilmestynyt.
Havisevan kylätoimikunta perustettiin vuonna 1979. Se rekisteröitiin
Havisevan kyläyhdistys ry:ksi vuonna 2006. Toiminta-alue kattaa Havisevan, Suinulan, Onkijärven, Havialan, Kallion, Mustoon ja Toosilan
kylät.
Vuosi on mennyt vakiintuneella tavalla. Hallituksessa kokoonpanossa tapahtui muutos, kun Merja ilmoitti viime vuoden lehdessä, että hän ei jatka
puhjeenjohtajana. Vuosikokouksessa valittiin uudeksi puheenjohtajaksi minut (Immu Salminen).
Kiitos Merjalle pitkäaikaisesta puheenjohtajuudesta. Merja jatkaa hallituksessa.
Kyläyhdistyksen tarkoituksena on kehittää palveluita ja edistää eri muodoin asukkaitten etuja ja viihtyvyyttä. Yhdistyksen jäseneksi liitytään. Jäsenmaksuja ei ole. Nopeaa tiedotusta ajatellen yhdistyksen jäsenrekisteriin
pyritään saamaan s-postiosoitteet kaikilta, jotka antavat sen käyttöön.
Olen vanha suinulalainen, mutta olin täältä pois
47 vuotta. Kylillä asuu edelleen monia, monia lapsuudenajan tuttuja ja
on tullut uusia.
Puheenjohtaja ja hallitus valitaan vuosittain vuosikokouksessa. Hallituksen
jäsenen kausi on kaksi vuotta ja erovuoroinen voidaan valita uudelleen.
Toiminta jatkuu entiseen tapaan. Ideoita toimintamme kehittämiseen
tarvitaan. Otathan hallituksen jäseniin yhteyttä.
Hallituksen kokoonpano 2010
Juhannusjuhlat on tänäkin vuonna Haralanharjun näkötornilla aattona
klo 18.30 alkaen.
Puheenjohtaja
Varapuh.joht.
Sihteeri
Taloudenhoit.
Muut jäsenet
Varajäsenet
Ilmari Salminen
Seppo Paviala
Anne Lahtinen
Merja Hietakangas
Jennikaisa Sinervo
Harri Honko
Sirkka-Liisa Peltonen
Matti Nikkilä
Pirkko Rantamäki
Metsäkaistantie 33
Riihenkorventie 8
Kivihuhdantie 19
Siitamantie 369
Mäkikyläntie 121
Kivihuhdantie 62
Oikotie 15
Yli-Nikkiläntie 26
Kivihuhdantie 37
0400 914 455
040 5418 514
050 3077 979
040 7182 356
045 1356 383
040 5331 437
3762 549
040 5549 771
040 8383 509
Juhannuslehti
Havisevan kyläyhdistys ry:n julkaisema lehti kyläläisille ja yhteistyötahoille. Lehti ilmestyy kerran vuodessa. Ilmoitushinnat: ¼ sivu 40 e, ½ sivu
65 e ja 1/1 sivu 100 e
Lehtiryhmä 2010: Anne Lahtinen, Pirkko Rantamäki ja Ilmari Salminen
30 numero, painosmäärä 700 kpl
Lehtiaineiston koostaminen ja taitto: Team Nikkilä
Lehden paino: Domus Print Oy Tampere
2
Ottakaa hihasta kiinni, kun kohdataan.
Leppoisaa kesää kyläläiset
Terveiset kyläyhdistyksen hallituksen puolesta.
Ilmari Salminen
puheenjohtaja
Tervehdys Pirkan Kyliltä!
Lämpimät onnittelut Havisevan ky- ilo siitä, että saadaan tehdä asioita
läyhdistykselle. 30 vuotta kylätoi- yhdessä. Jokainen saa tuoda yhteimintaa on kunnioitettava saavutus. sön käyttöön omat lahjansa ja nauttia toisten lahjoista. Olen monesti
Kylätoiminta syntyy tarpeesta, eri miettinyt, että on aika usein myös
kylillä tosin tarpeet vaihtelevat. Ky- tuurista kiinni, miten kylätoiminta
lätoimintaa tarvitaan monenlaiseen eri kylissä lähtee kehittymään. Aktiiedunvalvontaan, asukashankintaan, vinen toimijaporukka on useimmipalvelujen puolustamiseen, kehit- ten aika pieni, ja se minkä ammatämiseen ja rakentamiseen. Kaiken tin edustajia sattuu siihen mukaan
taustalla on kuitenkin yhteisöllisyys, tulemaan, määrää usein suunnan.
3
Esimerkiksi jos porukassa on mukana toimittaja, saadaan paremmin
julkisuutta ja tiedotus on hallussa,
tai jos porukkaan kuuluu rakennusmestari, niin useimmiten lähdetään
toteuttamaan rakennusprojektia.
Kylätoiminnassa tarvitaan sekä
nörttejä että nikkareita. Kylätoimintaan kuuluu myös aaltoliike. Välillä
väsytään ja vedetään vähän henkeä,
kunnes taas innostutaan uudestaan
toimimaan aktiivisesti.
Nyt kun kuntakoot suurenevat on
kylätoiminta uusien haasteiden
edessä. Syty eli Suomen kylätoiminta ry julkaisi vuonna 2008 uuden kylätoiminnan ja Leader ryhmien valtakunnallisen ohjelman ”
Vastuuta ottava paikallisyhteisö”
vuosille 2008 – 2013. Tässä ohjelmassa on lueteltu yhteensä 75 eri
toimenpidettä joilla asioita viedään
eteenpäin. Ohjelman toimenpide
numero 55 on ”Aluekehittämisen
vaikuttavuuden lisäämiseksi kylästä
tehdään toiminnallisesti ja tilastollisesti pienin alueyksikkö. ”
neuvosto. Tämä ei tule toteutumaan helposti, mutta mielestäni
mahdollista se on. Samalla kuntien
maaseutuohjelma pitäisi muokata
niin, että se perustuu kehittyviin
kyläsuunnitelmiin. Joka tapauksessa
yhteiskunnan rakenteiden muutos
muuttaa paikallistoimijoiden tehtäviä ja roolia.
Haasteita kylätoiminnalle on paljon,
mutta tärkeimpänä pitää kuitenkin
muistaa huolehtia siitä, että toiminnasta syntyy paljon iloa ja hyvää
oloa koko kylälle, ja samalla oma
kylä pysyy maailman parhaimpana
paikkana asua.
Kuntien suurentuessa on kasvavana
vaarana se, että kylät jäävät enenevässä määrin kehittämistoimien ulkopuolelle. Jo nyt monissa kunnissa
kyläyhdistykset hoitavat monia niitä tehtäviä joita kuntien keskustassa
asuvat saavat kuntapalveluna.
Jotta kylät pystyisivät tähän, pitäisi kylien tehdä entistä enemmän
yhteistyötä. Toimintaa voisi edelleen kehittää niin, että paikallisyhdistyksiä edustavalla yhdistyksellä
olisi oma budjetti käytettävissä, jolloin toiminnasta tulisi aidosti kyliä Marja Vehnämaa
hyödyttävää ja suunnitelmallista.
Kysymyksessä ei siis olisi poliittisin Pirkanmaan kyläasiamies
perustein valittu aluelautakunta,
vaan paikallisyhdistyksistä kerätty Pirkan kylät ry
4
Kyläläisten matka Turkuun ja Naantaliin sai väen liikkeelle kesällä
1980. Mukana olleet sanoivat mahtuneensa yhteen bussiin, vaikka retkikuvasta sitä ei oikein uskoisi.
Tänä kesänä retkeillään kotikunnassa
Kyläyhdistyksen retket ovat alkuaikoina vetäneet väkeä tilausbussit täyteen, mutta jostain syystä retkiperinne on hiljalleen hiipunut eikä yhteisiä
kylämatkoja ole tehty moneen vuoteen. Vanhaa perinnettä on tarkoitus
viritellä tänä kesänä uudelleen Kangasalan kyläkierroksella. Lähialueiltakin löytyy paljon uutta nähtävää ja niissä merkeissä matkaillaan. Toivottavasti saamme kyläläisiä Sirpan bussin täyteen.
Näin on suunniteltu: Sirpan bussi lähtee Suinulan asemalta lauantaina 21.8.2010 klo 9.00. Sieltä ajetaan Siitamantietä Lihasulaan ja
Vesijärvi kiertäen Ponsantietä Huutijärvelle. Matkaa jatketaan Saarikyliin,
jossa ravintola Seremoniassa nautitaan laatikkolounas ja kahvit. Matkalla
poiketaan eri kohteissa, tutustutaan Vesijärven ”toisen puolen” kyliin, Vehoniemen automuseon kautta ajetaan ilman muuta, mahdollisuus käydä
Villa Kosmoksessa (eri maksu) ja Saarikylissä on paljon mielenkiintoista
nähtävää, joka ei useinkaan satu matkan varrelle. Paluu asemalle ja Perälän tienhaaraan.
Retken järjestelyjen vuoksi haluamme ajoissa tietää matkalle halukkaiden
määrän. Niinpä ilmoittautumiset toivotaan 20.7.2010 mennessä: Ilmari
Salminen puh. 400-914455 tai Matti Nikkilä puh. 040-5549771 tai sähköposti: matti.nikkila@suomi24.fi
Päiväretki on edullinen vain 25 euroa aikuiset ja 12 euroa lapset (sisältää lounaan). Se tulee maksaa 4.8.2010 mennessä kyläyhdistyksen tilille:
510400-426233. Merkitkää maksuun lähtijöiden nimet.
5
Pentti Antilan muistelmia Harjulan
Hallan historiasta ja muustakin
gin Uskon, Kallen ja Eenokin. Viimeksi mainittu oli ilmeisesti Öistämö sukunimeltään. Lieneekö Kalle
ollut myös? Perälän Aku ( Jussi- veli
myös mukanaan? Pentti ei ollut
ihan varma, koska Jussi ei ollut niin
kova urheilumies ), samoin Pentti
ja Eero Lumme olivat mukana. Luotosen (Asemalta, etunimi hukassa),
osuuskaupan pitäjän ja Nikkilän UsHarjulan Halla perustettiin vuonna kon Pentti vielä luetteli.
1937. Sitä ennen kylällä oli toiminut urheiluseura nimeltään Havi- 1950-luvun alussa saatiin koko kysevan Urheilijat Kangasalan Kisan län yhteisellä voimanponnistukselalaisuudessa. Haluttiin kuitenkin la Suinulaan urheilukenttä. Sitä
ítsenäistyä ja siihen saumaan syntyi ennen urheiltiin ”Koiviston kentälHarjulan Halla. Pentti korosti että lä” Nikkilän ja Antilan välissä olemitään luokkajakoa ei harrastettu valla pellolla tai ”Perälän kentällä”
ja toimintaan ei liittynyt politiikkaa Työväentalon takana taikka ”Aseennen Hallan perustamista eikä sen ma- laanilla” rautatien ja aseman
välissä. Siinä oli hyvä juoksurata.
jälkeen .
Lajeja oli useita; 100 m juoksu, piNikkilän Väinön tuvassa pidettiin tuus, korkeus, seiväshyppy, kuula ja
Hallan perustamiskokous. Kyselin 3-loikka.
Pentiltä mistä Halla on saanut nimensä. Harjulan Seljänne maini- Havisevan ja Suinulan välinen kytaan Topeliuksen runossa, joten se läottelu oli jokavuotinen tärkeä tahaluttiin nimessä näkyvän, vaikka paus. Näiden kahden kylän välinen
harju on vuori; Haralan vuori eikä raja kulki Siitamantietä ja Korvenharju. Sitten oli hyvän aikaa mietitty perän tietä pitkin Suinulan koululle
ja ”maisteltu” erilaisia vaihtoehtoja (nyk. Ruutanan koulu).
Harjulan perään. Joku oli keksinyt
Ruutana oli ”ennen vanhaan”
Hallan ja hyvä keksintö olikin. Nimi
enemmän Jussilan tien varressa.
on kestänyt hyvin ajan kulumisen
Ruutanan alueella oli ennen viisi
ja on mielenkiintoa herättävä.
pientä kylää, kertoi Pentti.
Perustamiskokouksessa
Pentti
Toinen merkkitapahtuma oli pitmuisteli olleen mukana Nikkilän
kään Haralan Harjun hiihto, joka
Väinön ja hänen lisäkseen ÖstrinPentti syntyi kauppiasperheeseen
21.3.1919. Hänen vaarinsa Kaarle
Vallenius vaimonsa Marian kanssa
perusti Kangasalan ensimmäisen
kaupan v 1888 Havisevalle. Sitä
ennen kaupan pito oli vain kaupunkilaisten oikeus. Aikaisemmin
maaseudulla olevia kauppoja nimitettiin ”maakaupoiksi.”
6
Pentti sorvasi katajasta muutama vuosi sitten käsivoimisteluun sopivat
palikat. Ne ovat jatkuvasti käytössä. Mieluisa askartelu tuotti samanlaisia palikoita muillekin annettavaksi. Pentin päivittäisiin rutiineihin kuuluu myös ristisanojen ratkominen. Ystävät ovat pitäneet huolen siitä,
että lehtiä on riittänyt.
parhaimmillaan jopa 70 metriä.
Ristolla oli ajatus liittää Halla Tampereen Pyrintöön ja hän hommasi
aikanaan hallalaisille punaiset Pyrinnön verkkarit. Useampi havisevalainen kulki kyseiset verkkarit päällään. Siihen aikaan verryttelypukua
Urheilukentän teko aloitettiin vuo- ei ollut ihan helppo hankkia.
den 1948 tienoilla ja Pentin isä Jussi oli vetovastuussa. Urakka kesti 3. Juttu siis rönsyilee, niin kuin aina
useamman vuoden. Siihen aikaan kunnon tarinankertojalla kuuluuoli vain muutama traktori alueella kin…Pentin tarinoita kuuntelee
ja yksi kuorma-auto, jonka omisti kyllä mielellään!
Pohjanheimon Risto. Risto oli muuten kova urheilumies, keihäänhei- Palataan Suinulan kentälle! Kentän
tossa kunnostautunut: keppi lensi sijaintia oli mietitty pitkään koshiihdettiin sodan jälkeen useampana vuonna. Piirin parhaat hiihtäjät
osallistuivat kilpailuun, huom. vain
miehet! Vanha koulu oli kilpailukeskus, saunat lämpenivät ympäri koulun hiihtojen jälkipuintia varten.
7
sien järjestäjänä vai oliko VPK yksin
vastuussa niistä. Kylässämme toimi
silloin aktiivisena VPK, jonka aktiiveja oli mm. Matti Nikkilä senior. Pena
kertoi että Verhonmäki oli jyrkkä ja
siinä höyryvetureista lenteli usein
kipinöitä. Kuivina kesinä mäen alla
syttyi usein kulopaloja, joita VPK
kiirehti sammuttamaan ”aseenaan”
Urheiluseuran yksi toimintaedelly- ainoastaan käsin pumpattava palotys on toimiva talous ja varainke- ruisku.
ruuna Hallassa on aina ollut tanssien järjestäminen. Työväentalolla, Kiitos Pentti! Tarina-arkkusi lienee
”Torpalla” oli tansseja ympäri vuo- pohjaton ja muistisi on vallan teden, samoin Siitaman nuorisoseu- rävä! Varsinkin sota-ajan muisteluran talolla tanssittiin. Toosilassa si saivat minut kovin hiljaiseksi ja
järjestettiin juhannusjuhlia; riihessä mietteliääksi. Ne ovat oma lukunsa.
ja ladossa oli kummasakin omat Kirjoitit päiväkirjaa sodan aikana.
orkesterit. Rahaa kerättiin Suinulan Viimeiset kolme päivää talvisodaskenttää varten. Paikalla saattoi olla sa ennen rauhan tuloa ansaitsevat
tulla julkaistuksi meille jälkipolville.
jopa 1000 henkeä!
Palataan asiaan.
Myös Suinulan kentän reunalla on
ollut tanssilava. Pentti ei ollut var- Elina Rinne
ma oliko Halla siinä osakkaana tanska haluttiin hiekkapohjainen alue.
Suurin osa tästä seudusta, niin kuin
tiedämme, on savipohjaista. Tuo
alue osoittautui hiekkapohjaiseksi.
Kentästä tuli vajaamittainen, koska
jollain suunnalla tuli kallio vastaan
liian nopeasti. Kentän pituudeksi
saatiin 300 m.
Lähde mukaan
kesäretkillemme.
4.7. ja 24.7. Pyynikin kesäteatteri ....................... 45€
Moderni klassikko Häräntappoase
27.6., 7.7., 17.7. ja 31.7.
Pälkäne Sappeen kesäteatteri .............................
Satumaa Tango-musikaali Unto Monosen elämästä
Lähdöt: Haviseva, Suinula, Ruutana
37€
13.6. ja 24.7. Valomon ja Lintulan luostari ....... 85€
Risteily - Opas - Lounas - Kahvit
3.7. ja 31.7. Serena/Linnanmäki/Korkeasaari .. 30€
5.-8.7. SAARENMAA, Hotel Arabella ................ 235€
15.-17.7. Hotellimatka Tallinna,
Hotel Shnell .............................................................. 130€
Öllesummer - esiintyjänä HIM
10.-11.7. Eteläinen Saaristotie ..........................
230€
6.-8.8. Tartto,
Leigon järvenmusiikkijuhlat ...............................
210€
7.-8.8. Pohjoinen Saaristotie ..............................
188€
12.-15.8. Saarenmaa Johan Spa ........................ 290€
KATSO MATKAOHJELMAT
www.sirpanbussimatkat.fi
Antilan kauppatalon seinää komistaa Yrittäjäyhdistyksen myöntämä
kunniakilpi ensimmäiselle kaupalle Kangasalla.
8
Rentoudu reissulla,
piristy porukalla
mukavalla matkalla
sopivan lähelle.
Täyden palvelun matkatoimisto/ tilausliikenne palveluksessasi.
Somerotie 11, 36220 Kangasala, puh. (03) 3640 444, 040 592 5578
www.sirpanbussimatkat.fi, info@sirpanbussimatkat.fi
9
elämykselliset LATOTANSSIT
MYLLYOJAN LADOLLA
OS. Siitamantie 290, haviseva
Lauantaina 24.7.2010 klo 20-01
Elisa Salo & DaCapo
tanssittaa!!!
buffet, grilli…Liput 10 euroa ,
myös ennakkoon!
Tervetuloa!
Tv: Harjulan halla
Perinteiset
LATOTANSSIT
Ainontie 8, 36200 Kangasala
Myllyojan ladolla
Siitamantie 290
19.7.2008 klo 20 alkaen
HUOLTO
8• Puh. toimistoaikana
Tahdit takaa357 5200
Sinikka
8• Päivystys
(ilta-,yhtyeineen
yö- ja viikonvaihde)
autopuh. 0400 233 389
Liput 10€
Puffetti
Tervetuloa!
ISÄNNÖINTI
Järj. Harjulan Halla
•8 Puh. 357 5200
• SAUNA-, TAKKA- JA LÄMMITYSPUUT
• GRILLIHIILET
• ERILAISET KASVUTURPEET,
MULLAT JA LANNOITTEET
YSIPUU OY TEPO
Tarastenjärventie 13, 33680 TAMPERE
Puh. 3600 777, fax 3600 883
10
Laatua taidolla & tuurilla.
- Huonekalujen entisöinti Entisöinti & Maalaustyöt Ville Lampi
Puh. 040 7533 735 Kangasala
11
Kuntoutumiskoti auttaa elämään
Lihasula Säätiön tiloissa toimii
Kuntoutumiskoti Suinula, joka tarjoaa ympärivuorokautista tehostettua tukea mielenterveyskuntoutujille. Koti on aloittanut toimintansa
syyskuussa 2007. Kuntoutumiskoti
Suinulan omistaa Jaana Närjäsen
yritys Sevinio Oy, jonka toinen yksikkö Kuntoutumiskoti Sointula on
toiminut Kangasalan Lentolassa jo
12 vuotta.
KODIN ASUKKAAT
Kuntoutumiskoti
Suinula
on
23-65-vuotiaiden mielenterveyskuntoutujien koti. Tällä hetkellä
asukkaita on 23. Kodissa asuvilla ihmisillä on erilaisia mielen sairauksia.
Näiden lisäksi heillä on myös monenlaisia fyysisiä sairauksia, esim.
astma, diabetes, verenpainetauti.
Usealla kodin asukkaalla on ollut
kova elämä, ongelmat ja vaikeudet
ovat alkaneet jo lapsuudessa. Lapsuuden epävakaat ja turvattomat
olosuhteet ovat jatkuneet nuoruudessa ja lopulta johtaneet syrjäytymiseen ja psyykkisen sairauden
puhkeamiseen. Sairaus on estänyt
monilta opiskelun ja työelämään
siirtymisen. Jotkut ovat yrittäneet
helpottaa pahaa oloaan ja sairauden oireita alkoholin käytöllä.
pitkä sairaalajakso, koska huono
psyykkinen kunto on vaatinut laitoshoitoa. Kuntoutumiskoti on siis
monelle asukkaalle ensimmäinen
todellinen koti. Jokaisella asukkaalla
on kodissa oma huone, jossa hänellä on omia huonekaluja ja tavaroita.
KODIN ARJESSA TOIMITAAN YHDESSÄ
Kodin arki sisältää kaikki normaalin
elämän osa-alueet pyykinpesusta ja
siivoamisesta juhlapäivien viettoon.
Jokaisella asukkaalla on yksilöllinen
päivä- ja viikko-ohjelma, joka auttaa elämän sujumisessa.
Viikonloppuihin kuuluvat myös kodin erilaiset ajanvieteryhmät. Asukkaat ja ohjaajat kokoontuvat olohuoneeseen pitämään levyraatia,
tietokilpailuja, kuuntelemaan satutuntia tai lukemaan runoja.
Viikonloppuisin kokoontuu päätaloon nuorten kuntoutujien leffaker-
ho katsomaan elokuvia valkokankaalta. Myös karaoke ja biljardi ovat
suosittuja ajanvietteitä.
VERSTAS
Kuntoutumiskoti Suinulan Verstaalla tehdään mittatilaustyönä
monenlaisia puutuotteita kotiin ja
pihaan, esim. pihakalusteita, laitureita, keinuja, hyllykköjä, ja mitä
asiakkaat keksivät tilata. Verstaan
työtä ohjaa, valvoo ja opettaa ammattipuuseppä. Tuotteita voi tilata
soittamalla puusepän numeroon
040 486 0505.
Kodin viikko-ohjelmaan sisältyy
paljon erilaista toimintaa. Maanantaisin käydään vuoroviikoin keilaamassa Tampereella tai uimahallissa
Kangasalan keskustassa. Keskiviikkona opetellaan ruuanlaittoa kokkiryhmässä ja torstaina pelataan
salibandya Nekalassa. Perjantaisin
valmistetaan ruokaa talon omassa
ruokaryhmässä.
Monen asukkaan viikko-ohjelmaan
sisältyy myös työtehtäviä kuten ulkotöitä, siivousta ja keittiöaskareita. Iltaisin vietetään aikaa erilaisten
lautapelien ääressä tai televisiota
katsellen. Useat asukkaat tykkäävät
Suinulan kuntoutumiskoti on päihmyös tehdä kävelylenkkejä kodin
teetön paikka. Kaikki asukkaat ovat
ympäristössä.Työntekijät ovat musitoutuneet päihteettömyyteen
kana ryhmissä ja tekevät asioita yhja ongelmia ei ole ollut. Lähes kai- dessä asukkaiden kanssa.
killa kodin asukkailla on taustallaan
VIIKONLOPPUJEN VIRIKKEET
12
Viikonloppuisin otetaan rennommin, asukkailla käy usein vieraita ja
osa käy lomilla omaistensa luona.
Jotkut asukkaat eivät käy koskaan
lomilla, eikä heidän luonaan käy
vieraita, koska heillä ei ole ketään.
Lihasulan kartanon vehreää pihapiiriä Vesijärven rantamaisemissa
13
Kevään aikana Verstas osallistuu
Metsähallituksen ja osuuskunta
Repovedenportin projektiin, jossa
rakennetaan leiripaikkoja kansallispuistoon.
totumiskodin henkilökunta tekee
tiivistä yhteistyötä myös valvovien
viranomaisten kanssa. Kodin toiminta on luvanvaraista toimintaa,
jota viranomaiset valvovat.
TYÖTOIMINTA
MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIIN
LIITTYVÄT ENNAKKOLUULOT
Työtoiminta on mahdollista Sointulan ja Suinulan asukkaille sekä
lähialueilla asuville mielenterveyskuntoutujille. Työtoimintaan osallistumisen edellytyksenä on kuntoutujan riittävän vakaa psyykkinen
kunto ja tuettuun työhön tarvittavat voimavarat. Työtoiminta on osa
kuntoutusta.
Mielenterveyskuntoutujia kohtaan
saatetaan usein tuntea pelokkuutta tai ennakkoluuloja. Julkisuudessa
on kerrottu viime vuosina järkyttävistä tapahtumista, joiden taustalla
ovat osaksi olleet mielenterveysongelmat. Koulusurmia ym. pahoja
asioita tehneet ovat olleet niitä ihmisiä, jotka eivät ole saaneet apua
Tällä hetkellä Suinulassa käyvät yrityksistään huolimatta, tai eivät
töissä keittiöapulainen, siivooja ja ole apua halunneet tai osanneet otliinavaatehuoltaja.
taa sitä vastaan.
HENKILÖKUNTA
Kuntoutumiskodin ohjaajat ovat
koulutettua ja kokenutta mielenterveysalan ammattiväkeä.
Kaikilla työntekijöillä on siis psykiatrisen hoidon koulutus. Työporukkaan kuuluvat myös keittiön emäntä ja talonmies.
Suinulan kuntoutumiskodin asukkaana voi olla vain sellaisia kuntoutujia, jotka sitoutuvat hoitoonsa ja
hyötyvät ohjaajien antamasta tuesta. Asukkaat tuntevat olevansa
turvassa ja toimivat hyvässä yhteistyössä työntekijöiden ja toistensa
kanssa. He ovat tukevasti hoidon
piirissä ja hyötyvät siitä, eivätkä ole
vaarallisia kanssaihmisilleen tai ympäristölleen.
Yhdessä tekeminen ja toiminta ovat
kodin avainsanoja. Ohjaajat ja asukkaat elävät kodin arkea yhdessä ja Kuntoutumiskodissa vallitsee hyvä
ohjaajat ovat asukkaiden tukena yhteishenki. Avoin ilmapiiri ja toiminnan tavoitteellisuus tekevät
kaikissa tilanteissa.
Kuntoutumiskoti Suinulasta kivan
Ohjaajat tekevät aktiivista yhteis- paikan asukkaille ja työntekijöille.
työtä asukkaiden kotikuntien, hoitavien lääkäreiden, sairaaloiden, Kuntoutumiskodin nettisivut:
terveyskeskusten,
sosiaalityönte- www.sevinio.fi
kijöiden ja edunvalvojien kanssa.
Myös asukkaiden omaisiin pidetään säännöllisesti yhteyttä. Kun-
14
Levon hetkessä irti oravanpyörästä!
Vaikka asumme täällä maaseudun
rauhassa, ajatukset voivat silti olla
kiinni miljoonissa tekemättömissä
töissä. Kiire, stressi ja kaikenlaiset
muut paineet ovat nykyihmisen
arkea olimmepa sitten eläkkeellä
tai työelämässä, perheenäitinä tai
vaikka työttömänä. Mutta pitääkö
oikeasti olla niin? Joskus on hyvä kyseenalaistaa asioita, joista on tullut
itsestäänselvyyksiä. On terveellistä
pysähtyä miettimään, mikä minun
elämässäni on oikeasti tärkeää. Onko
tärkeää tuntea itsensä tärkeäksi ja
kiireiseksi? Voisinko antaa itselleni
luvan olla keskeneräinen ja levossa?
lut vuoden verran mahdollista joka
toinen keskiviikko harjoitella pysähtymistä ja hiljaa olemista. Puolen
tunnin Levon hetki on tavallaan ns.
hetkipalvelus: kukaan ei pidä saarnoja, vaan ajatukset saavat mietittävää lyhyestä raamatunkohdasta,
rukouksesta, Taizé-lauluista ja hiljaa
olemisesta. Tällaisia hetkiä järjestää
päivittäin myös Sinapinsiemen ry
Suomen Lähetysseuran tiloissa Kangasalan keskustassa Ukinrannassa.
Uskallammeko olla hiljaa niin että
kuulisimme itseämme?
Havisevan rukoushuoneella on ol- Levon hetkissä muiden kyläläisen
kanssa.
Anne Tervahauta
Kivihuhdantie 74
ps. Ensi vuonna tulee kuluneeksi
sata vuotta siitä, kun kyläläiset rakensivat talkoilla Havisevan rukoushuoneen. Voisiko tuosta rakennuksesta tulla kylän olohuone erilaisille tapahtumille? Vuoden 2011
kesäksi on suunnitteilla pyhiinvaellus Ukinrannasta rukoushuoneelle.
Tervetuloa mukaan! Ja tervetuloa
ideoimaan muitakin tapahtumia!
(Ainakin hirvikeittolounasta monet
ovat kaipailleet!)
15
Hyvä kyläläinen, kiinnostavatko Sinua yhteiset asiat ?
KANGASALAN SOS.DEM. KUNNALLISJÄRJESTÖ r.y.
Käytetään paikallisia palveluita
se on kaikki kotiinpäin
Tarjoaa Sinulle:
¾ Suoran vaikuttamiskanavan Kangasalan kunnan asioihin
¾ Toimivan yhteyden myös valtakunnan tason päättäjiin
¾ Mahdollisuuden haastaviin luottamustehtäviin
¾ Mielenkiintoista ja rakentavaa järjestötoimintaa
¾ Uutta, ajankohtaista tietoa ja vastauksia kysymyksiin
¾ Uusia ystäviä
Ota yhteys: isto.kaarne@kolumbus.fi ja keskustellaan lisää
Arkkitehtuuritoimisto
Matti Silvennoinen Oy
KANGASALAN RAKENNUSPARI AY
Uudis- ja korjausrakentamista
Puh. 050 306 8130
Puh. 050 532 7562
JARMO VIITA
Puh. 0400 620 671
¤Kaivuri- ja kuormauspalveluja ¤Kaikki viheralueiden pintatyöt
¤ Maa-aineisten toimitukset ja kuljetukset
¤ Myös BOBCAT –palvelu
Vankalla kokemuksella ja tehokkaalla runko-ohjatulla kalustolla.
16
Lämpimät kiitokseni
asiakkaille ja yhteistyökumppaneille
monivuotisesta yhteistyöstä!
Asta Solin
Edelleen mukana, taito tallella, hanskat kädessä.
Sähköasennuksia jo vuodesta 1993
SÄHKÖ-ISKELÄ
H. MUSTILA
Puh. 041 511 3737, GSM 0400 831 121
Nevastie 39, 36110 RUUTANA
17
LAPSUUTENI MERI
pienen purtensa
Poika nousee,
Lapsuuteni merellä uivat suuret laivat monenkirjavin purjein. Pienen
pojan mielikuvissa tuo meri, Suinulan Onkijärvi, sai suunnattomat mittasuhteet. Se oli meristä mahtavin.
kotijärven mereen.
katsoo vielä merelle,
Paljain jaloin sinne kipaistiin suurella joukolla ympäri aseman seudun,
niin tytöt kuin pojatkin. Savijoen pihassa yhdessä Mikon kanssa kovertamamme ”intiaanikanootti” antoi oman säväyksensä kesäisiin rantaleikkeihimme.
Kevyt tuulenvire
Miten paljon muistoja liittyykään tuohon lapsuuteni mereen !
Yhä vieläkin vuosikymmenten jälkeen palaan usein muistojeni meren
rantaan tutulle paikalle. Sieluni silmin näen sen pienen pojan onkivapa
kädessä tai kaarnanpalaa linkkuveitsellä pieneksi purjelaivaksi veistelemässä.
Ne ovat hetkiä, jotka milloinkaan eivät unohdu!
KAARNALAIVA
jonne hän jätti nuoruutensa.
tarttuu purjeeseen,
Sama poika
kuljettaa purtta kohti ulappaa,
harmaine hapsineen kotirantaan,
kohti kaukaisia seikkailuja,
istuu rannan kivelle,
jotka unen usvassa
katsoo ulapalle.
tempaavat pojan mukaansa.
Valkeita purjeita ei vielä näy!
Mielikuvien myllerrys
Esko Laurio
saattelee poikaa
Pieni punatukkainen poika
kieli suussa soutaen
aavalle merelle,
hiukset hulmuten
poika löytää veitsellään
kohti suurta tuntematonta.
kotirantaan,
kaarnasta laivan muodon.
taskussa
isän ostama linkkuveitsi.
Poika havahtuu
Tikku mastoksi,
lepänlehti purjeeksi,
Rantamännyn rungosta
pieni, veistetty peräsin.
Hellin sormin
18
niin kauaksi,
että vain pieni piste ulapalla
kaarnanpala.
Keskittynyt ilme,
huomatessaan purtensa
etääntyneen
todistaa sen - lähteneen.
poika laskee
19
Kaikki palvelut
saman katon alta!
O
Pankkipalvelut: puh. 03-3776 100
O
Pohjolan vakuutuspalvelut: puh. 03-3776 132
O
Kangasalan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV,
Kangasala: puh. 03-3574 400
op.fi
pohjola.fi
opkk.fi
AUTOKORJAAMO SEVI
M Hietikko
Puh. 3790 319
KARKAISIJANKUJA 7, 36220 SUORAMA
www.autokorjaamosevi.com
Rakennuspeltityöt – Sadevesijärjestelmät – Peltityöt
Timo Nurminen
Mustijärventie 208, 36120 Suinula
Puh. 040 588 0392
Paikkakunnan
oma rautakauppa
Suoritan maanrakennusta tela- ja pyöräalustaisilla kaivinkoneilla
Tmi Jarmo Valtatie
Huhtalantie 119, Suinula
Puh. 0400 625 515
Olemme palvelleet 20 vuotta motoristeja!
Moottoripyöräliike
p. 0207 630800
Puusepäntie 44,36200 Kangasala
www.rautia.fi
20
www.moto-osat.fi
Sammonkatu 64
33540 Tampere
puh. 03 2557444
21
Kolmekymppisiä juhlittiin tunnelissa
Havisevan kyläyhdistys ry täytti 30 vuotta viime syksynä marraskuun 26.
päivänä. Pyöreitä vuosia juhlittiin saman päivän iltana leppoisassa säässä Suinulan aseman alikulkutunnelissa kahvittelun, makkaranpaiston ja
seurustelun merkeissä. Illan ohjelmasta mainittakoon leikkimielinen mannekiininäytös, jossa entisten aikojen muotia esiteltiin hauskoilla puvuilla:
saapashousut saatiin erilaisia saappaita vyötärölle ripustamalla, kellohame oli räätälöity näyttävästä kokoelmasta vanhoja kelloja hameen helmoja koristamaan, liivihameen tunnisti liiveistä, ripustetuista rintsikoista ja muusta sellaisesta. Samoilla linjoilla katsojien pääteltäväksi jäi mitä
muotiasuja milloinkin esiteltiin.
Tunneliin koottu valokuvanäyttely esitteli menneitten vuosien tapahtumia ja toimintaa. Juhlapaikan eli alikulkutunnelin rakentamiseen oli silloisen kylätoimikunnan vireällä vaikuttamisella huomattava merkitys. Pimeässä illassa tapahtumaan osallistui pitkälti toistasataa kyläläistä ja juhla
päättyi näyttävään ilotulitukseen.
Kolmenkympin juhlien muotinäytöksessä Pirkko Rantamäki esiintyi näyttävässä kellohameessa ja Eila Myllymäki oli pukeutunut puolitakkiin siis
takin puolikkaaseen sekä liivihameeseen. Kuva oikealla.
Vuolaana virtaavan Myllyojan rannoilta löytyy virkistäviä keitaita. Toisaalla tässä lehdessä Saara Marjatta Korhonen kirjoittaa lapsuuden
muistojaan Myllyojan vaiheilta. Kuva oikealla.
Keskiaukeaman karttaselitykset
1 Näkötorni
2 Koulu
3 Vanha koulu
4 Suinulan asema
5 Rukoushuone
6 Leikkikenttä
7 Urheilukenttä
8 Uimaranta, Onkijärvi
9 Uimaranta, Vesijärvi
10 Ansiolahti
11 Multimätäs, kouluna 1952-1956
12 Matonpesupaikka
13 Mylluojan tanssilato
14 Lapinsaaren grillipaikka(kartan ulkopuolella)
15 ja 16 Hyötyjätepiste
17 Suinulan muistomerkki
22
23
6
8
3
2
13
16
12
9
4
11
5
14
15 7
1
17
10
Hallan kuulumisia
Hyvää meille varmaan kuuluu. Viime vuonna teimme kunnan kanssa
vuokrasopimuksen Suinulan kentän
huoltorakennuksesta kymmeneksi vuodeksi. Sitoudumme vuokran
edestä pitämään sitä kunnossa niin
että se olisi kaunis katsella ja kunniaksi ympäristölleen.
Lapinsaari on hieno retkeilykohde niin kesällä kuin talvellakin. Kuvan
naispoppoo vietti ulkoilupäivää Lapinsaaressa kevään korvalla. Nelijalkaista seuraakin on mukana ollut, kuten kuvasta näkyy. Retkeilijöiden on
hyvä ottaa mukaan tarvittavat nuotiopuut.
Kentän hyvin hoidettu nurmi on kaunis katsella ja varmaan pelatakin.
Huoltorakennuksen korjaus jatkuu vielä, joten paikalla vierailleet ”koristemaalaritkin” voisivat tulla mukaan oikeisiin talkoisiin. Kyllä siistimistä
riittää.
26
Urheilukenttä on yli 50 vuotta vanha, kuinka vanha mahtaa olla huoltorakennus? Aikoinaan siinä on ollut
pukuhuoneet, joissa on vaihdettu
talvisin luistimet ja menty kentälle
jäädytetylle radalle luistelemaan.
Sitä on myös lämmitetty säännöllisesti aikanaan. Nämä ovat tuttuja
asioita seudun alkuasukkaille, mutta meille muualta muuttaneille ei
aina niin tuttuja. Kuntahan olisi
purkanut tuon kyseisen rakennuksen ja tuonut tilalle parakin, mutta
asia sai toisenlaisen käänteen. Yllättävän monen olen kuullut tuovan
esiin muistoja jotka liittyvät tähän
”koppiin.” Tunnearvoa siis. No,
oli miten oli; Halla saa siitä ainakin
varastotilaa itselleen. Rakennuksen
korjaus jatkuu vielä, joten tarvitaan
taasen talkooapua!
Kovasti on Havisevan koulun sali ollut käytössä talven aikana. Vielä eivät
Kangasalan liikuntaseuroille salivuorot
ole maksullisia ja toivottavasti ei tulekaan. Sähly ja sulkapallo ovat olleet
ehkä suosituimmat lajit. Tyttöjen liikuntakerho, joka aloitti tänä keväänä
tiistai-iltaisin, on lähtenyt myös hyvin
pyörimään.
Minusta on tosi mukavaa että meillä
on täällä vähän syrjemmässä näin aktiivista tarjontaa liikunnan harrastamiseksi Sisäliikuntaharrasteiden lisäksi
jäät olivat hyvässä kunnossa, pelaajia
riitti kaunoluistelijoita unohtamatta.
Erinomaisen lumitilanteen ansiosta ladut olivat kovassa käytössä. Tämä kaikki edistää ruumiin ja sielun terveyttä ja
on yhteiskunnallisesti kannattavaa toimintaa mitä suurimmassa määrin.
Uusia kasvoja on tullut toimintaan mukaan, ja se on tosi hieno juttu! Minä
alan olla jo ns. vaihtoiässä joten uutta
puheenjohtajaa tarvitaan ensi vuodelle. Tämä ei ole mikään älyttömän tuulinen paikka, pestin kyllä uskaltaa ottaa
vastaan.
Mitä toivomme? Olemme pohtineet
että miten Hallaa pitäisi kehittää. Lapset kasvavat, mitä tarjontaa keksimme
nuorisolle? Mitä nuoriso haluaa, mitä
SINÄ haluat? Niitä toiveita ja ideoita
toivomme kuulevamme. Jutelkaa, tulkaa kertomaan meille, laittakaa sähköpostia: harjulan.halla@gmail.com.
Mitä muuta? Yleisurheilukerho riippuen tämän julkaisun ilmestymisestä on
joko pyörähtänyt käyntiin tai pyörähtää koulujen loputtua. Se on pienille
ja vähän isommillekin lapsille mukava
mahdollisuus tutustua liikunnan iloihin. Kesäisessä olohuoneessa Suinulan
kentällä on vanhemmilla mahdollisuus Aurinkoista kesää!
taas tavata toisiaan ja osallistua lasten
Elina Rinne
Harjulan Halla ry
riemuun urheilullisissa merkeissä.
27
RAKENNUSPELTITYÖT
ILMASTOINNIT
RAKENNUSPALVELU POHJOSMÄKI
KANGASALAN PELTITYÖ
Solatie 23, 36120 Suinula
R. NURMINEN
Puh. 0400 633 781
36120 SUINULA
Haralanharjun kesäkioski
auki 10 - 18
olla
Tarj ötjösen
eja
eL
säävaraus
Hilv munkk
o
l
l
i
h
maanantaisin suljettu
tied. puh. 0400-949498
Puh. 040 515 0035
Sähkötekniikkaa vuodesta 1980
YHTYMÄ KASKI OY
Peemontie 1
Jukka Kaski 0400 833 351
Pelti- ja Rautarakenne K. Nurminen Ky
REMOLLI
korjaa, saneeraa, remontoi.
Olavi Asumaniemi Puh. 0400 864 066
x
x
x
x
x
ALIHANKINTATYÖT
KIINTEISTÖJEN JA KESÄMÖKKIEN RAUTARAKENTE ET
KAITEET
TIKKAAT
MATTOTELINEET YMS.
Puh./fax 3640 130, gsm 0400 633 228
Mäkirinteentie 23, 36220 Kangasala
RAKENNUSURAKOINTI
Jorma Pohjosmäki
Puh. 3762 363, 0400-632 542
36120 SUINULA
28
29
Myllyojan matkassa
Havisevanjärveltä Vesijärvelle
”Myllyoja, kuinka vanha sinä olet?” korpi on neljä hehtaaria peltoalaa,
”En oikein tiedä, ehkä satoja vuo- sen on raivannut metsään joku sukupolvi 1700-luvulla. Kun maansia…”
omistussuhteet aikanaan myöhemmissä tapahtumissa muuttuivat,
huomasi Haralan isäntä Valio että
Havisevanjärven itäpäästä, Hauk- peltoala pysyy liian pitkään koskavuoren rantakaislikon joukosta teana keväisin. Hän oli päättänyt,
alkaa Myllyoja. Se ulottuu monine että Myllyojan matkalla oleva kallio
pysähdyspaikkoineen kohti Vesijär- tulisi louhia. Hän palkkasi toimeen
veä, ja tietää monta tarinaa aikansa oman kylän hyvät työmiehet, Lauri
varrelta.
ja Arvo Willgrenin.
1920-luvulla kerrottiin, että Haukkavuoren ranta, josta Myllyoja alkaa, on niin käärmeistä että käärmeitä ui vedessäkin. Ojan alun
tienoilla sijaitsee patolaite, jonka
mylläri Välikoski joskus sinne rakensi. Hän kävi avaamassa padon aina
myllynsä jauhatuspäivinä. Olin kerran siellä onkireissulla, ja 7-vuotias
veljeni sai kaksi tummaa ahventa,
kalat ovat metsäjärvissä tummia.
Takaisin toiselle rannalle piti palata patolaitteen kaiteita pitkin. Veli
putosi kuin putosikin pian kylmään
kevätveteen. Ylöskiskonnasta selvittyämme riisuin pienen pojan alasti,
puin sitten omia kuivia vaatteitani
hänelle. Kotiin juostiin kiireen vilkkaa ja kaksi ahventa oli tuliaisina
äidille.
Patolaitteen ohitettuaan puro jatkaa kulkuaan Antilan maiden halki, kotvan jälkeen tullaan niin sanottuun Uotilan korpeen. Uotilan
30
Willgrenien saatua louhimistyönsä
valmiiksi tuloksena oli kaunis uoma,
jossa vedet pääsivät hyvin virtaamaan. Elettiin 30-luvun loppupuolta, nousukautta. Pitkään ei kuitenkaan Valio Harala päässyt peltoalan
kuivumisesta nauttimaan – kohtalo
puuttui peliin sodan haasteiden
muodossa. Suomen kävi niin kuin
kävi, Haralankin oli luovutettava
maata. Neljä hehtaaria Uotilaa siirtyi kaupalla Ristimäen perheelle.
Ristimäet rakensivat sinne tarvittavat asuin- ja ulkorakennukset ja elivät niissä vanhuuteensa saakka.
Näitä tapahtumia ennen oli Myllyojan kohtalo 1800-luvulla vaakalaudalla. Venäjän vallan alainen
Suomen valtio oli päättänyt rakentaa rautatien Tampereelta Vaasaan.
Metsien halki raivattiin ratapohjaa
monessa työpisteessä. 1883 saatiin
valmis rautatie vihityksi käyttöön.
Myllyojan kohta ratkaistiin onneksi
niin, että ratapenkereen alle laitet- pellonpäässä joutomaata, ja sinne
tiin suuret sementtiputket joita pit- Elli oli vienyt pyykkipunkan ja puusaaveja muuripatakivien väliin. Tuskin oja pääsi yhä virtaamaan.
kin Elma-tädillä pyykkiä kuitenkaan
Myllyoja tavoittaa seuraavaksi Pii- paljoa oli, ehkä siitä nykyaikaisella
kainsillan. Hauska nimi on syntynyt koneella olisi parissa tunnissa selaikoja sitten. Uotilan korvessa käy- vinnyt. Kysymyksessä olikin silkka
tiin Uotilan omistusaikana pelto- tehtaantytön nautinto raittiissa ilynnä muissa töissä eväitten kanssa. massa kauniina kesäpäivänä.
Piikojen oli kuitenkin lähdettävä
kesken päivää karjan pariin taloon Valkoiset pyykit piti keittää. Palypsylle. Käsilypsyn aikaan tulivat dassa kiehui vesi, ja seurasi tärkeä
piiat keksineeksi nopean oikopolun, toimenpide: laitettiin liraus livekivija ylittivät Myllyojan riukuja pitkin. vettä pataan. Jotta määrä oli oikea,
se piti kokeilla. Tippa vettä sormenTästä tuli sanonta Piikainsilta.
päähän padasta, ja se kielelle – jos
Luojuun sillan pielessä, johon Myl- se sopivasti kirpaisi, oli annostusta
lyoja tämän jälkeen virtaa, on ojas- sopivasti.
sa kymmenkunta metriä syvää kohtaa. Meitä kylän lapsia vietti siinä Monia vuosia kului, saapui sota.
huolettomia 20-luvun kesäpäiviä Korttiannokset eivät alkuunkaan riituintia opetellen. Opeteltiin käsi- täneet. Elma-täti nälkiintyi ja joutui
pohjaa ja koiraa, isä ja äiti laittoivat huonoon kuntoon. 64-vuotiaana
heinää seipäille lähipellolla. Näinä hän oli edelleen töissä pellavatehonnekkaina lapsuuskesinä 1920-lu- taassa. Kerran hän äkkiarvaamatta
vulla opin uimaan. Kohta tulikin saatuaan verensyöksyn kuoli siihen
halu päästä jo järveen. Naapurin paikkaan, työkoneensa viereen.
isäntä totesi tästä isälleni, että ”hoputtaisit tuon likkas jo töihinkin, Myllyoja jatkaa matkaansa, ojan viejuoksee monta kertaa päivässä vain ressä oli Antilan saha ja pärehöylä.
uimassa”. Isä vastasi, että kyllä tyttö Muistan keväisen päivän, olin kai 13
tai 14. Isäni kutsui: ”Tulisikos Saara
vielä ehtii töitäkin tehdä.
niitä pärenippuja nostelemaan?”
Seuraava lapsuuskesien muisto tu- Meninhän minä. Pärenippuja piti
lee mieleen: siihen kuuluu Elma-tä- laittaa sopivaan järjestykseen piti, isäni sisar, joka oli syntynyt 1885. noon, sitä ennen ne kasteltiin ämElma oli nuorena tyttönä päässyt pärissä, jossa oli punamultavettä.
työhön Tampereen Pellavatehtaa- Antilaan oli rakennettu harmaatiiliseen. Siihen aikaan tehtiin kymmen- nen suuri tiilinavetta, ja Myllyojaan
tuntista työpäivää, lauantaisinkin. hankittiin pumppulaite, joka pumpSaatiin yksi viikko kesälomaa. Tätini pasi karjalle vettä. Pumpun nimi oli
mieluinen lomapäivä oli päivä pyy- Oinas. Oja kulki eteenpäin Pietilän
killä Laineen ojalla. Elli Laineen talo maiden ohi, Siitamantien ylitse on
oli vastapäätä, maapohja oli Antilan vuosien varrella tehty useita siltoja.
31
Tästä oja vei alamäkeen, siellä taasen oli Välikosken mylly. 20-luvulla
syttyi myllyyn tulipalo ja Välikoski
oli ehkä vakuutukseton. Jauhatus
loppui ja perhe muutti pois paikkakunnalta.
luja. Oppivelvollisuuslaki tuli 1921,
tänä päivänä puhutaan oppimisen
oikeudesta.
Myllyojan tienoot ovat kokeneet
mitä moninaisimmat vaiheet. Tämän päivän neljännen sukupolven
ihmiset eivät vietä entisajan pyykkipäivää ojalla, nyt varataan lähtö
Thaimaahan tai Kanarialle kuukauden pituinen lomanvietto mielessä.
Vanha Myllyoja on joka tapauksessa
ollut monessa mukana – lämpimästi muistelen kaikkia niitä tarinoita,
joista se minua muistuttaa.
Näin on Myllyoja saavuttanut päämääränsä Vesijärven. Vähäinen on
Myllyoja, mutta sen vaikutuspiirissä
on neljän sukupolven aikana ollut
valtavasti ihmisiä. Juuret Havisevalla olevia asuu nykyisin siellä ja täällä. Elma-tädin tyttärentytär päätyi
opinnoissaan Saksaan tekemään
tohtorinväitöskirjaa. Isäni mielipuheenaihe 20-luvulla olikin aina SAARA MARJATTA KORHONEN
oppivelvollisuus ja se, ettei tästä puh. 3782886
köyhyyden notkosta päästä ennen
kuin Suomen kansa saa käydä kou-
IHMISILLE,HEVOSILLE,
LUUTTU JA HARJA
KAARNE
3762 522, 0400 787 520
Teemme kaikkien moottoripyörä, mopo, skootteri ja mönkijämerkkien huoltoja ja korjauksia
puh.
040
5041812
www.mckila.fi
KOIRILLE,KISSOILLE ym
REFLEKSOLOGISTA HOITOA
eli vyöhyketerapiaa
myös selkä-hartia-päähieronta
apua erillaisiin ongelmiin
rentouttaa ja aktivoi elimistöä
soita ja kysele lisää
PalveluPiste Positiivi
eläinrefleksologi Elina Asumaniemi
puh. 0400-614843 www.positiivi.suntuubi.com
vastaanotto Ratatie 19 Suinula
32
UNOHDA SIIVOUSHUOLESI!
HOIDAN KAIKENLAISET SIIVOUSTYÖT HUOLELLA.
IHMISILLE,HEVOSILLE,
KOIRILLE,KISSOILLE ym
REFLEKSOLOGISTA HOITOA
eli vyöhyketerapiaa
myös selkä-hartia-päähieronta
apua erillaisiin ongelmiin
rentouttaa ja aktivoi elimistöä
soita ja kysele lisää
PalveluPiste Positiivi
eläinrefleksologi Elina Asumaniemi
puh. 0400-614843 www.positiivi.suntuubi.com
vastaanotto Ratatie 19 Suinula
33
Parturi-Kampaamo Sinikka Hietala
Palvelen Teitä sopimuksen mukaan.
0
alla .201
m
Lo 17.7
.5.6
Ruutanantie 771, Korvenperän risteys.
Puh. 3761 458
2
Toivotan asiakkailleni hyvää kesää
TAMPEREEN MAALAUSHUOLTO OY
Kaikkea maalausalan työtä
PUH. 3762 654, 0400 623 187
SIITAMANTIE 267, 36120 SUINULA
LVIS – INSINÖÖRITOIMISTO
KAJ KARVES & CO OY
SEPPO
SARIOLANTIE 46 B
36 120 SUINULA
P. 03 – 376 2427
F. 03 – 376 2477
seppo.karves@lvis.inet.fi
RUNEBERGINKATU 19 B
00 100 HELSINKI
GSM 050 – 520 2632
F. 09 – 458 7130
kaj.karves@lvis-karves.fi
SUUNNITTELUA, RAKENNUTTAMISTA JA VALVONTAA
LVIS-TEKNISTÄ KOULUTUSTA JA MITTAUSPALVELUA
ENERGIASELVITYKSET JA KUNTOKATSELMUKSET
PERUSTETTU 10.06.1968 ELI 40 VUOTTA LVI-TEKNIIKKAA
Fysioterapia, tukipohjalliset, lymfaterapia, tuotemyynti
34
************************
35
Junalla Tampereelle?
Siitä on jonkin verran aikaa, kun
näissäkin kylissä pitkät henkilöjunat pysähtelivät pieniä seisakkeita myöten ottamaan matkalaisia
kyytiin. Suurimmalle osalle heistä
työ- ja koulupaikat löytyivät pienen
kävelymatkan päästä Tampereen
asemalta. Ja hyvin ehdittiin.
keskeinen rooli henkilöliikenteen
toimijana.
VR on siis nyky maailmassa puhdas
liikenneoperaattori, me anomme
liikennevirastolta aikataulut liikennöintiämme varten jne. Tampere
– Orivesi rataosa on niin vilkkaasti
liikennöity, että uusien pysähdysten
Nykyisellä hyvällä rataverkolla rai- järjestäminen ei ole ongelmatonta.
teitakin on kaksi ja junat ovat no- Kiskobussi liikennehän ulottuu nyt
peita, mutta aikaa pysähdyksiin ei Vilppulaan ja edelleen Haapamäelle
ja aikataulujen laatimisen näkökulole.
masta tällä hetkellä ei ole kyllä todennäköistä, että uusia pysähdyspaikkoja voitaisiin ottaa käyttöön.
Mitä mahdollisuuksia
taajamajunien pysähtymiseen on Suinulassa ja
Ruutanassa?
Se ei näytä todennäköiseltä ainakaan lähitulevaisuudessa. Asia käy
selville VR:n Länsi-Suomen aluejohtaja Pekka Söderlingin antamasta
selvityksestä.
-Liikenteen käynnistäminen vaatisi
jokaiselle uudelle pysähdyspaikalle
niin sanotun laituriraiteen ja tietysti
myös laiturin rakentamista. Eli junat
eivät voi seisahtua nykyisille pääraiteille. Edellä mainitut rakenteet
niihin liittyvine turvajärjestelyineen
ovat huomattavan kalliita. Niistä
vastaa ja ne rahoittaa Liikennevirasto.
Tampere - Orivesi liikenne on niin
sanottua ostoliikennettä, jossa tilaajana on liikenne- ja viestintäministeriö. Näin ollen ministeriöllä on
36
Jotain toivoa Pekka Söderling sentään antaa. Maailma muuttuu kuitenkin jatkuvasti ja tästä syystä kaavoituksessa kannattaa aina varautua
siihen, että joskus tulevaisuudessa
junaliikenne voi kuitenkin toteutua.
Eli asemaseutujen saatto- ja noutoliikennettä varten kannattaa kaavoihin jättää tilavarauksia.
Jyväskyläntien perusparantaminen
edistää asemakaavan laatimista
Kivihuhdissa
Tampereen kaupunkiseudulle
on parin viime vuoden aikana
laadittu laaja yhdyskuntasuunnitelma, jonka yhteydessä on
koetettu luoda linjauksia lähivuosikymmenien asutuksen ja
liikenteen suunnittelulle. Suuret
kaupunkiseudut kasvavat voimakkaasti, ja niiden työpaikat
houkuttelevat työvoimaa. Tampereen seutu varautuu 90000
uuden asukkaan sijoittamiseen
vuoteen 2030 mennessä.
Kangasalan uudet asukkaat pyritään ohjaamaan joukkoliikenteen ja palveluiden ääreen. Laadukas lähijunaliikenne saadaan
lähivuosikymmeninä toimimaan
vain Tampereelta etelään ja länteen, minkä vuoksi Jyväskylän
radan varren tehokkaampi rakentaminen jää myöhemmän
suunnittelun varaan. Tämä tarkoittaa, että edellytyksiä Ruutanan tai Suinulan alueiden palvelujen merkittävälle kehittymiselle
ei ole.
Havisevan koulun viereen laadittiin asemakaava viime vuosikymmenen alussa, ja alue rakennettiin nopeasti täyteen. Kysyntää
tonteista on edelleen, ja asemakaavoitusta pyritään lähivuosina
jatkamaan Kivihuhdin ja Mäkikylän alueilla, vaikka kunnan niukka maanomistus ei juurikaan tule
Markku Lahtinen kaavoitusarkkitehti
helpottamaan tonttitarjontaa.
Valtatie 9 peruskorjaussuunnitelma on valmistumassa tänä
kesänä. Sen yhteydessä on saatu suunnitelluksi Suinulaan tuleva eritasoliittymä aiempaa
yksinkertaisemmin. Suunnitelma on mahdollisuus toteuttaa
vaiheittain, jolloin koulumatkojen turvallisuutta parantava
alikulku Ratatieltä Havialantielle
voitaisiin rakentaa jo aivan lähivuosina. Tässä yhteydessä on
tarkoitus sulkea Kivihuhdantien
ja Käppeentien liittymät Jyväsky37
läntielle.
Oikeasta talvesta
lämpimiin kesäpäiviin
asemakaavan laatiminen voidaan käynnistää jo tänä kesänä.
Ensimmäisenä vaiheena järjestetään asukkaiden kuuleminen kä- Markku Lahtinen
velyretkellä alueen halki jonakin kaavoitusarkkitehti
elokuun iltana.
Havisevan koululla vuosi on sujunut kaikin puolin mukavasti. Kevätlukukausi on jo lopuillaan ja vihreät kesälaitumet odottamassa aivan tuota pikaa. Havisevan koulun rehtori Timo Korhonen kertoi tunnelmiaan
päättymässä olevasta kouluvuodesta.
Toivotaan, että asukkaiden ja
suunnittelijoiden
yhteistyöllä
Kun kulkuyhteyksien tilantarve voidaan luoda edellytyksiä lähion ratkaistu, Kivihuhdin alueen ympäristön kehittämiselle.
Havisevan kolme koulua
Sodan päätyttyä alkoi uudisrakentamisen aika, samalla ehdittiin tehdä
myös lapsia ja niin kävi, että Havisevan koulu kävi ahtaaksi. Sehän sijaitsi ja on edelleenkin Siitamantien
varressa matonpesupaikkaa vastapäätä. Siinä on kaksi luokkahuonet-
ta ja päädyssä opettajan asunto.
Ennen uuden koulun valmistumista vuonna 1957 koulukäyttöön oli
vuokrattu Havisevan rukoushuone
vuosiksi 1952 – 1956 ja läheinen
Multimättään talo 1951 – 1956. sp
Erityisesti sydäntä lämmittää hyvä yhteistyö kyläläisten ja erityisesti Harjulan Hallan kanssa. Vuoden aikana olemme voineet järjestää kaikille
koululasille useita urheilutapahtumia, joihin oppilaat ovat innokkaasti
osallistuneet.
Näkötorni on oppilaille mieluinen käyntikohde. Nuorisoseuran kanssa on
ollut puhetta, että tulevina vuosina otetaan tavaksi käydä siistimässä näkötornin ympäristöä. Tänä vuonna piti mennä, mutta ainoana sopivana
päivänä satoi.
Nuorisoseura on tukenut Havisevan koulua muutaman vuoden ajan stipendillä. Raha on mennyt vuosittaiseen koko koulun kulttuurimatkaan.
Päättymässä olevana kouluvuotena oppilaita on ollut 133 ja kahdeksan
opettajaa.
Koulukuvassa rukoushuoneen portailla: Opettaja Liisa Viitanen, oppilaat: Terttu Tapio, Riitta Wilgren, Marja Rantanen, Aaro Solin, Antti Lahdensivu, Touko Antila, Reino Savolainen, Martti Heino, Raili Markkula,
Eija-Riitta Nikkilä, Helinä Rajala, Marja Solin, Birgitta Männistö, Veikko
Mäntynen, Seija Kuparinen, Leo Äikäs, Eila Paviala, Leena Karhula, Mirja
Rantanen, Liisa Solin, Marjatta ?, Sirkka Högman, Seppo Tervainen, Esa
Karhula ja Hannu Ristimäki. Kuva lienee vuodelta 1953.
38
Havisevan koulun tämän kevään ekaluokkalaisia. Välitunnilla he malttoivat pihaleikeistä hetkeksi asettua kuvaan. Mukavinta koulussa olivatkin juuri välitunnit, liikunta, kuvis myös muut aineet saivat kannatusta.
Kuvaan ehtivät: Julia, Tuulia, Lotta, Pihla, Neea, Venla K., Kaisla, Vertti,
Venla H.,Emmi, Oskari, Eetu ja Niilo.
39
Siivouspalvelut
Metallityöt
Kiinteistöjen kunnossapitotyöt
Kivihuhdantie 19
36120 Suinula
Lihasulan Suomenlampaiden
jalostuslampola.
Maan ainoa yksityinen.
Myös karitsanlihatuotteita.
Mukana maatalouskoulutuksessa.
- Huoneistoremontit
- Kylpyhuoneremontit
Tampereen KA-Remontointi Oy
Puh. 0400 627 550
ka@ka-remontointi.fi
www.ka-remontointi.fi
40
Lihasulasta alkaa myös
Kaarinanpolun
vaellusreitti.
Puh. 0400-290 228
41
Kesäkukkia!
42
43
Suinulan aseman myyntiä viimeistellään
Suinulan asema yli 2 ha maa-alueineen on ollut myynnissä. Kaupasta on päästy sopimukseen ja sitä
viimeistellään, kerrotaan myyntiä
hoitavasta Senaatti-kiinteistöistä.
Kauppakirjoja ei ole vielä allekirjoitettu, mutta sekin toteutunee juhannukseen mennessä.
tuurihistoriallisin tai maisemallisin
perustein suojeltava rakennus tai
rakennusryhmä”. Kohteet ovat valtakunnallisesti vahvistettuja. Asemarakennus on rakennettu vuosina
1881 – 1883. Vuonna 1907 sitä laajennettiin kooltaan lähes kaksinkertaiseksi alkuperäistä rakennustapaa
noudattaen.
Siihen kysymykseen: Miten esimerkiksi aseman parkkialue tai laituri- Suinulan asemapäällikkönä toimi
alue ovat myöhemmin käytettävis- vuosina 1887 – 1892 sittemmin
sä, ei Senaatti-kiinteistöistä osattu näytelmäkirjailijana tunnetuksi tullut
Gustav Adolf von Nummers (1848
antaa vastausta.
-1913). Hänen muistolaattansa on
Suinulan – Havisevan osayleiskaa- ollut kiinnitettynä asemarakennukvassa Suinulan rautatieaseman sen seinään, mutta maalaustöiden
pihapiiri on osoitettu kuuluvaksi jälkeen sitä ei ole palautettu.
kohtaan: ”rakennustaiteellisin, kult-
Asukasluku kasvaa
Meidän alueen kylissä asui 1.1.2009 tilaston mukaan 869 henkilöä.
Vauvauutisia
Viime vuonna Suinulan postinumeron alueella syntyi 13 lasta.
Ekaluokalle
Ensi syksynä (2010) ekaluokan aloittaa 17 oppilasta.
***
SUURI KIITOS
Kaikille talkoolaisille, kun olette raivanneet rumat, kuivuneet ruusupensaat pois Suinulan aseman alikulkutunnelin penkalta.
Me ohikulkijat
45
Parasta Havisevalla!
Mikä on parasta Havisevalla? Tähän löytyisi varmasti monia ihania vastauksia.
Vaikka meiltä ehkä puuttuu jotakin palveluita, mitä keskustassa olisi lähellä tarjolla, niin ympäriltämme löytyy sitten kaikki muu ja paljon, paljon
enemmän; luonto, naapurit, kylähenki, kyläyhdistykset, Harjulan halla,
urheilukenttä, jääkiekkokaukalo, näkötorni, uimarannat…
Maailman kangasalalaisin
palvelu netissä
Kauniiseen kyläämme on muuttanut viimevuosina varsinkin lapsiperheitä
koska meillä on se kaikkein tärkein eli Havisevan koulu. Joka hyvällä maineellaan ja sijainnillaan vetää puoleensa. Havisevalta lähtevät oppilaat
pärjäävät hyvin yläkoulussa ja heillä tuntuu olevan hallussa myös se oppinaineista tärkein ja ehkä haastavinkin opettaa eli elämisen taito. Johon
kuuluu itsestä ja toisista huolehtimisen ja huomioimisen taito.
Tämä tärkein oppiaine vaatii paljon opettajilta mutta lapset tarvitsevat
siihen myös vanhempien ja koko kylän tukea. Kun peruspilarit ovat kunnossa, on nuoren meno isommille kylille lähdettäessä turvattu.
Parasta Havisevalla on Havisevan koulu, lapset ja nuoret luovat kylämme
tunnelman ja heistä näkee kuinka hyvin meillä menee. Tätä parasta asiaa
Havisevalla on myös koulun vanhempainyhdistys tukemassa osaltaan.
Havisevan vanhempainyhdistys
kangasalawiki.fi
Palvelu, josta löydät paikalliset yritykset ja tarinat
24 tuntia vuorokaudessa, 7 päivänä viikossa.
Kirsi Tamminiemi pj.
P.S. Muista pysähtyä parhaaseen kesähetkeesi se lämmittää muistoissa
ensi talvena.
Kuva matonpesupaikalta Havisevanlahden uimarannalle.
46
Paikalliswikittelyn takana tietenkin
Kun haluat paikallistiedon paperilla,
klikkaa kangasalansanomat.fi ja
tilaa Kangasalan Sanomat!
47
JUHANNUSJUHLA
HARALANHARJULLA
PERJANTAINA 26.6.2010
Lipunnosto klo 18.30
Juhlapuhe
Professori Marja-Liisa Manka
Juhannusrauhan julistus
Musiikki duo Juhana
Perinteistä Juhannusohjelmaa
Arpajaiset
Puffetti
Illan juontaa Isto Kaarne
Vapaa pääsy. Tervetuloa.
Järjestää: Havisevan kyläyhdistys ry