3 • 2012 - Suomen Meniere

eniere-posti
SUOMEN MENIERE-LIITTO, MENIERE-FÖRBUNDET I FINLAND
3 • 2012
Vuosikerta XVII
Meniere-paikallistoiminta
Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry
Pirjo Viitamäki
Vuorenmaanrinne 23 B 13, 60220 Seinäjoki
050 542 7357 tekstiviestit pirjo.viitamaki@netikka.fi
Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry
Kyllikki Turunen
Kallaraitti 15, 50170 Mikkeli
puh. 040 526 1996, kyllikki.turunen@surffi.fi
Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry
Susanna Kivinen
Konstankaarre 19, 14500 Iittala
puh. 050 433 5641, susanna.kivinen@aluetaksi.net
Keski-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry
Soili Salonen
Salmenhaantie 39, 67300 Kokkola
puh. 040 719 1961, soili.salonen@jippii.fi
Suomen
Meniere-liitto ry:n
hallitus
Puheenjohtaja
Mikko Seeskorpi
Kirkkosalmentie 3 E 74, 00840 Helsinki
puh. 040 415 8196
seesmi@suomi24.fi
Varapuheenjohtaja
Tuulikki Hartikainen
Saharisentie 14 A 6, 40270 Palokka
puh. 050 581 5324, 045 845 3277
tuulikki.hartikainen@gmail.com
Keski-Suomen Meniere-yhdistys ry
Anita Piri-Piispanen
Joonaantie 18, 40420 Jyskä
puh. 0400 571 166, piripiispanen.anita@gmail.com
www.keskisuomenmeniereyhdistys.com
Marketta Joutsa-Lindell
Västäräkinkatu 1 C 75, 20610 Turku
puh. 040 572 7482
marke.joulin@suomi24.fi
Kymenlaakson Meniere-yhdistys ry
Tarja Pukero
Viimakatu 1, 48910 Kotka, puh. 044 345 4580
Tuovi Kiviniemi
Tiilitie 1 D 12, 90650 Oulu
puh. 044 092 6400
etunimi.sukunimi@hotmail.com
Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry
Sinikka Kaikkonen
Pihatie 4, 95230 Maksniemi
puh. 016 273 140, 040 514 5132, sinikka.kaikkonen@pp1.inet.fi
Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry
Tuovi Kiviniemi
Tiilitie 1 D 12, 90650 Oulu
puh. 044 0926 400, etunimi.sukunimi@hotmail.com
Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry
Kirsti Salovaara
Juurikatu 15 G 54, 33420 Tampere
puh. 040 560 0953, 040 776 5579, salovaarak@kolumbus.fi
Satakunnan Meniere-yhdistys ry
Antero Hiitiö
Tarkintie 14, 27430 Panelia
puh. 02 864 7249, 050 593 3975, mara4@saunalahti.fi
Uudenmaan Meniere-yhdistys ry
Mikko Seeskorpi
Kirkkosalmentie 3 E 74, 00840 Helsinki
puh. 040 415 8196, seesmi@suomi24.fi
Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry
Carola Silvander
Kettupolku 2 B 4, 21600 Parainen
puh. 040 527 0440, silvander_carola@hotmail.com
Kainuun Meniere-kerho
Hannele Kähkönen
Sotkamontie 8 b 15, 87100 Kajaani
puh. 040 538 3797, hanne.kahkonen@gmail.com
Teija Karjalainen
Ridellinkuja 6 as 9, 87100 Kajaani, puh. 0500 798 632
Jouko Kotimäki
KAKS, korvapkl.
Sotkamontie 13, 87140 Kajaani
puh. 08 615 62501
jouko.kotimaki@kainuu.fi
Jukka Lankinen
Tuomikatu 28, 50120 Mikkeli
puh. 040 707 0014
jukkalankinen@hotmail.com
Sylvi Martikainen
Heinosentie 32, 28760 Pori
puh. 040 749 8316
sylvi.martikainen@gmail.com
Anita Ojanen
Rautamäentie 8 B 1, 13210 Hämeenlinna
puh. 050 913 5065
ojanen.anita@gmail.com
Portinvartija/
projektisihteeri
Kirsti Salovaara
Juurikatu 15 G 54, 33420 Tampere
puh. 040 560 0953
040 776 5579
salovaarak@kolumbus.fi
Koillismaan Meniere-kerho
Liisa Poussu
Hukanpolku 1, 93600 Kuusamo
puh. 08 851 2992, 050 563 3333, liisa.poussu@pp1.inet.fi
Loimaan Meniere-kerho
Pirkko Kärhä
Niittytie 4 B 6, 32210 Loimaa, puh. 044 557 7691
Vertaistukihenkilöiden yhteystiedot sivulla 23
eniere-
SUOMEN
Meniere-postin lehtitoimikunta:
Mauno Haliseva, Tuulikki Hartikainen, Nina Kallunki,
Marjukka Laitinen, Anita Ojanen, Kirsti Salovaara pj.
MENIER
E-LIITTO
, MENIER
posti
E-FÖRBU
NDET I
FINLAND
Seuraava Meniere-posti ilmestyy viikolla 51.
Siihen tarkoitetun aineiston on oltava perillä
viimeistään 26.11. tai siitä etukäteen sovittaessa
myös hieman myöhemminkin.
Toimituksen yhteystiedot:
Marjukka Laitinen, Jaanintie 34 A 6, 20540 Turku,
puh. 02 254 2259, 040 737 5705,
sähköposti: marjukka.laitinen@netti.fi
Taitto: Tmi Helle Laaksonen - graafinen suunnittelu
puh. 040 704 1457 helle.laaksonen@gmail.com
Painopaikka:
Painola, T Nieminen Oy, Kaarina. ISSN 1239-6559
Osoitteenmuutoksista ilmoitetaan Raikal Rekisteripalveluun sähköpostilla rainer.kallio@raikal.fi tai postitse
Raikal Rekisteripalvelu, Rainer Kallio, Lehtikatu 1 B 5,
33340 TAMPERE.
Jäsenliittymis- ja osoitteenmuutoslomake sivulla 21.
Raikal Rekisteripalvelun kotisivut: www.raikal.fi ja
puh. 040 515 2050.
Sisällys
3 • 201
Vuosik
2
erta XV
II
Meniere-paikallistoimintaa ja
Suomen Meniere-liiton hallitus................................................ 2
Syksyn satoa
puheenjohtaja Mikko Seeskorpi............................................... 4
MeniTuki -ohjelma
Menieren taudin rajoitusten voittamiseksi............................ 5
Menieren tauti - autoimmuunisairausko?............................... 6
Gluteeniherkkyys ja Menieren tauti......................................10
Menieren tauti:
tyypilliset oireet ja taudin diagnostiikka...............................11
Dafydd Stevens 1942–2012....................................................12
Meniere-posti netissä
Tuulikki Hartikainen: Lappi-sarja............................................13
Meniere-posti on Meniere-liiton jäsenten
luettavissa internetissä liiton kotisivuilla:
www. suomenmeniereliitto.fi/jäsensivut
/jäsenten extranet
Harhaluuloja terveellisestä ruuasta.......................................14
Jäsenosion palvelut on tarkoitettu vain
liiton jäsenille ja pääsy palveluihin on rajoitettu
käyttäjäkohtaisilla tunnuksilla ja salasanoilla.
Kirjautumiseen vaaditaan
tunnus on netti ja salasana neuvoo
Yhdistysten toimintaa...............................................................17
Ketsuppi onkin terveystuote – ainakin miehille.................15
YLE ohjelmatekstitys................................................................16
Meniere kurssit vuonna 2013.................................................20
Liity jäseneksi.............................................................................21
Menierelääkärien yhteystietoja .............................................22
Vertaistukihenkilöiden yhteystiedot ....................................23
Kansi: Pasi Hurme: Syysaamu
Suomen Meniere-liiton kotisivut:
www.suomenmeniereliitto.fi
eniere-posti
Löydät Suomen Meniere-liiton
myös Facebookista
3
Puheenjohtaja
Mikko Seeskorpi
Syksyn satoa
Näin alkusyksystä kuulee ihmisten usein harmittelevan kesän loppumista ja säiden viilentymistä – eikä töihinpaluu kesälomaltakaan aina taida välttämättä olla ihan mieluisaa. Me Menieren tautia sairastavat taidamme kuitenkin tässä kohtaa poiketa suuresta enemmistöstä, ainakin siinä mielessä että monelle
meistä kovat helteet eivät sovi itse asiassa ollenkaan,
vaan silloin oma olo saattaa tuntua kovinkin tukalalta. Ja tunnollisina ihmisinä me yleensä palaamme hyvillä mielin työpaikalle, vaikka sitten työpäivän jälkeen
pitää ainakin ensi alkuun jonkin aikaa ottaa päiväunet
ennen kuin elimistö taas tottuu työntekoon.
Päiväunien lisäksi minulla on pari muutakin mukavaa
syksyyn liittyvää asiaa, joista koen saavani lisää jaksamista syksyn kiireisiin. Ensimmäinen on marja- ja sienimetsässä käynti. Metsässä liikkuminen on jo sinänsä rentouttavaa, ja jos sieltä vielä sattuu löytymään jotain marjoja tai sieniä, niin se on mukava bonus. Eikä
marjoja tarvitse kerätä tuntikausia ja litratolkulla, melko pienestä määrästä voi jo leipoa piirakan tai tehdä
vaikka marjarahkaa. Sama juttu pätee sieniiin: muutama hyvä tatti, pieni keko suppilovahveroita ja/tai kanttarelleja – niistä syntyy jo maukas soppa.
Se toinen kiva syksyn juttuni on uinti viileässä meressä tai järvessä. Rannalla ei ole ruuhkaa, sinilevät eivät
enää kiusaa, mutta hyvällä tuurilla voi kuitenkin vielä
nauttia auringonpaisteesta ja tyynestä ja tuulettomasta säästä. Kylmä vesi rentouttaa jännittyneet lihakset,
ja olo on uinnin jälkeen rento ja kevyt.
4
Suomen Meniere-liiton tämän syksyn satoa puolestaan on mm. MeniTuki-seminaari Tampereella 2425.11.2012. Viikonlopun koulutuksen aiheena on vertaistuki ja MeniTuki-ohjelman lanseeraus sekä ohjelman käytön edistäminen. Hallitus kokoontuu yhdessä MeniTuki-ohjelmaa tekevän Urho Roivasen kanssa
vielä ennen seminaaria; kolme hallituksemme jäsentä
toimivat myös ohjelman koekäyttäjinä.
Paikallisyhdistysten toiminta jatkuu niinikään aktiivisena, tarkempia tietoja paikallisyhdistysten toiminnasta
löydät tämän lehden sisäsivuilta. Keskustelupalstamme löytyy osoitteesta www.suomenmeniereliitto.net ,
huomiothan että keskustelupalsta vaatii uudelta käyttäjältä rekisteröitymisen. Saat muutaman päivän kuluessa ilmoituksen rekisteröitymisen onnistumisesta
sähköpostiisi. Meillä on myös Facebookissa oma ryhmä, johon pääset jäseneksi lähettämällä kaveripyynnön Suomen Meniere-liitolle. Vertaistukihenkilöillemme voit myös soittaa tai lähettää sähköpostia – mikäli
vertaistukihenkilömme ei pysty heti vastaamaan hän
soittaa sinulle takaisin.
Mukavaa syksyn jatkoa sinulle hyvä Meniere-postin lukija,
ja mikäli arkesi alkaisi jossain vaiheesa tuntua liian stressaavalta ota silloin käyttöön Anton Tsehovin hyvä ohje: ”Jos
sinulla on kiire, älä tee mitään.”
eniere-posti
Vertaistukiryhmä. Pyykkö Ilmari, prof., Kentala Erna, dosentti, Levo Hilla, lääket. tri. Rasku Jyrki FT, Roivanen Urho
SML:n hallituksen jäsen
MeniTuki
-ohjelma
Menieren
taudin
rajoitusten
voittamiseksi
Haluatko lievitystä oireisiisi vai muutosta elämään?
Tämä on kysymys, jota useat pohtivat. Monet päätyvät lievittämään oireita, jotkut tekemään muutoksen
elämäänsä. Oletko miettinyt mitä nämä vaihtoehdot
merkitsevät sinulle?
Elämänmuutos vaatii suuria ponnisteluja ja vie aikaa
sinulta. Se kuluttaa energiaa, jota tautisi jo on nakertanut ohueksi. Haluatko todella muuttua? Muuttuminen
tarkoittaa pysyvää tilaa, jossa muutosvastarinta on nujerrettu ja uudet ajatukset ja opit on sisäistetty. Olet
reaktioiltasi eri ihminen kuin aikaisemmin.
Oireen lievittäminen auttaa selviämään päivittäisistä
esteistä ja löydät keinoja selvitä kohtauksesta, kuulla paremmin kuulolaitteen kanssa ja parantaa tasapainoa. Mutta yleensä esteesi, rajoituksesi ja asenteesi
ongelmiin jäävät ennalleen. Rajoitat elämääsi välttääksesi Menieren taudin tuomia ongelmia. Muutos ei aiheuta vastarintaa ja muutos ei ole pysyvä. Oireen väistyttyä palaat nopeasti aikaisempiin elintapoihisi.
Menieren taudissa henkilö joutuu kysymään itseltään
kumpaa hän todella haluaa ja jaksaako hän käydä lävitse muutoksen vaatiman toimintaketjun.
Ennen kuin vastaat tähän mieti sitä mikä on suurin
muutos, jonka olet kokenut. Se voi olla pelottavat huimauskohtaukset, pelko työpaikan menetyksestä tai
jatkuva, voimakas tinnitus. Se voi olla myös ääretön
uupumuksen tunne ja ahdistuneisuus. Kutakin oiretta voidaan lievittää, kunhan olet varma, että juuri tä-
eniere-posti
mä oire on pääasiallisin ongelmasi. Oireen lievittämiseen voidaan käyttää rauhoittavia lääkkeitä, pahoinvointilääkkeitä, huimauslääkkeitä tai masennuslääkkeitä. Nämä auttavat sinua vaikean jakson ylitse, mutta
lääkitys ei muuta tautisi kulkua ja omaa reaktiotasi.
Lääkitys vain lieventää oireita.
Jos haluat pysyvän muutoksen, sinun tulee tarkastella miten oireet vaikuttavat toimintaasi ja oppia toimimaan uudella tavalla. Oppimalla miten reagoit vaikeuksiin voit vähentää tunne-elämääsi liittyviä reaktioita ja olet vahvempi sairauden edessä. Opit voittamaan
esteet ja hyväksymään asiat joita et voi muuttaa. Suhteesi läheiseesi paranee ja te ymmärrätte paremmin
toisianne. Et reagoi enää ahdistuksella vaan olet ottanut käyttöösi uuden toimintamallin. Et jää enää yksin.
MeniTuki on tietokonepohjainen vertaistukiohjelma,
joka auttaa sinua hallitsemaan omia reaktioitasi. Se luo
myös toimintamalleja esteiden ja rajoitusten poistamiseksi. Mutta se vaatii sinua muuttumaan. Jos olet
valmis muutokseen niin kokeile MeniTukea. Jos haluat lievitystä oireisiisi, lue MeniTukeen liittyvät tietopaketit.
MeniTuki-ohjelma on tällä hetkellä tarkastusvaiheessa
ja lopullisessa muodossaan käyttäjille lähiaikoina. Katso tautiprofiilisi ja vertaa muihin. Katso mitkä tekijät
ohjaavat ratkaisujasi.
5
Vertaistukiryhmä. Pyykkö Ilmari, prof., Kentala Erna, dosentti, Levo Hilla, lääket. tri. Rasku Jyrki FT,
Roivanen Urho SML:n hallituksen jäsen
Menieren tauti autoimmuunisairausko?
Oheisessa kirjoituksessa tarkastelemme syitä, miksi Menieren tauti syntyy. Viime aikoina on lisääntyvässä
määrin tullut tukea ajatukselle, että Menieren tauti olisi ainakin osassa tapauksia autoimmuunisairaus. Miksi autoimmuniteettia syntyy ja miten selitetään nestekierron häiriö ja soluvauriot ovat myös selitettävissä tämän teorian mukaisesti.
Vielä runsaat kaksikymmentä
vuotta sitten vatsahaavaa pidettiin
elämäntapasairautena. Kova kiire ja
stressi lisäsivät suolahapon eritystä ja laukaisivat vatsakatarrin, joka
johti osalla pohjukaissuolen haavaan. Jatkuvat vatsakivut ja huonovointisuus olivat eräänlaisena
leimana ”väärästä elämäntavasta”.
Kaikki muuttui yhdessä yössä, kun
australialaiset tutkijat löysivät Helicobakteerin ja osoittivat sen olevan
vatsahaavan ja osiltaan myös vatsasyövän syynä. Tanskalaiset tutkijat totesivat taudin paranevan eri-
koisella antibioottihoidolla ja aikaisemmat varsin traumaattiset leikkaushoidot ovat jääneet suurilta
osin historiaan.
Onko Menieren taudin kanssa samoin? Pitkään tutkijakunnan kanta on jakautunut kahtia. Toiset pitävät Menieren tautia elämäntapasairautena, johon kunnianhimoiset, kiireiset ja pikkutarkat ihmiset sairastuvat. Sairastumista leimaa stressi ja stressin laukaisemat
kohtaukset.
Toisaalta suuri osa tutkijoista pitää stressiä vain laukaisevana tekijänä ja muita syitä tautia aiheuttavina tekijöinä. Näitä muita syitä
on epäilty olevan eräänlainen sisäkorvan autoimmuunisairaus, perinnälliset tekijät ja sisäkorvaan kohdistuvat vammat ja tulehdukset.
Saattaako tähän stressaantumisen
ja kiireisen elämänrytmin leimaamaan tautiin olla syynä autoimmuniteetti? Ennen kuin tähän kysymykseen voi vastata, tulee tietää,
miten sisäkorva vaurioituu ja reagoi.
Vaurio sisäkorvassa johtaa solujen toimintahäiriöön ja solutuhoon
Kuva: Kaliumin kierto
sisäkorvassa ja sitä
säätelevät geenit.
Miksi sitten nämä tekijät aiheuttavat
Menieren taudin? Sisäkorvan nestekierto poikkeaa muista elimistä suolatasapainon kohdalla.
Suolan natriumionien vaihto kaliumioneihin tapahtuu sisäkorvan
keskeiskäytävässä tarkkaan säädellysti siten että sidekudossolut
”syöttävät” aistinsoluista kaliumia
takaisin solusiltoja pitkin sisäkorvan nesteeseen tai vaihtavat vuotanutta kaliumia natriumiin.
Sisäkorvan vaurioituessa tämä
säätely pettää ja säätelykanavat al-
6
eniere-posti
kavat ”vuotaa”. Kaliumin takaisin
otto solusiltoja pitkin epäonnistuu
ja natrium-pitoista suolaa kertyy
sisäkorvan keskeiskäytävän nesteisiin liikaa. Ne vetävät vettä mukaansa ja seurauksena on kalvoston turpoaminen, endolymfaattinen hydropsi, joka on tyypillinen
löydös Menieren taudissa.
l
Vuonna 1938 Osakan Yliopiston
professori Yamakawa julkaisi ensimmäisen kuvauksen sisäkorvan
nestekertymästä vain kuutta kuukautta aikaisemmin kuin englantilaisessa kirjallisuudessa mainitut
Hallpike ja Carns.
Sisäkorvassa keskeiskalvostossa
oleva nesteen määrä on melko vähäinen, vain 3-5 µl. Mistään suurista virtauksista ei ole kyse.
Nykyinen käsitys on, että Menieren taudissa kuulo heikkenee, koska nestekertymä venyttää ulkoisia
aistinkarvoja liikaa ja ne menettävät toimintakykynsä. Nestekeräytymän palatessa normaaliksi, kuulo myös palautuu. Oireiden jatkuessa lopulta aistinsolut vaurioituvat pysyvästi, jolloin kuulo alenee
myös pysyvästi. Kuulon alenema ei
ole yhteydessä kalvoston turpoamiseen.
Huimauksen syynä pidetään kalvoston repeytymistä, jolloin keskeistilan nestettä pääsee karkaamaan perilymfatilaan. Keskeistilan neste on myrkyllistä hermoille, jolloin tasapainohermojen säikeet lamaantuvat; kuulo ja tasapaino heikkenevät kohtauksittain.
Kalvoston korjautuessa häiriö palautuu. Toistuvien kohtausten jälkeen tai yhdessä laajemmassa kohtauksessa voi vaurio olla niin suuri,
että kuulo ja tasapaino eivät kohtauksen jälkeen enää palaudukaan.
Gussenin (1966) tutkimukset
Menieren tautia sairastavilta potilailta tukevat tätä teoriaa.
Koska sisäkorvan useimmilla soluilla on myös hormonireseptoreita ulkopinnallaan, niin sisäkorvan solujen toimintaa ohjaavat mitä moninaisimmat hormonit ja vitamiinit.
Tunnettuja hormoneja ovat kilpirauhashormoni, jonka puute aiheuttaa Menieren taudin kaltaisen
tilan ja mahdollisesti adrenaliini ja
muut stressihormonit. D3-vitamiini on esimerkkinä kuulon ja tasapainon hormonaalisesta säätelystä.
Hiirillä D3 vitamiinin puutos aiheuttaa tasapainohäiriöitä ja huonokuuloisuutta.
Nykyisen käsityksen mukaan nestekierron häiriö ei ole syypää itse
oireisiin ja taudin kehittymiseen. Se
on kuin senkan kohoaminen tulehduksessa. Nestekertymä sisäkorvassa ilmoittaa, että sisäkorvassa
on sairautta aiheuttava tapahtuma.
Miksi sitten aistinsolut kuolevat?
Miten sisäkorvan kuulojärjestelmä vaurioituu
Aistinsolut eivät uusiudu. Aistinsolujen kuolema sisäkorvasta on tarkoin
kontrolloitua; sisäkorvaan ei voi jäädä aukkoja. Sisäkorvan solut kuolevat
ohjelmoidun itsemurhan eli apoptoosin kautta.
Apoptoosin laukaisevat sisäkorvassa vapaiden radikaalien muodostuminen, joita syntyy esim. aineenvaihdunta- ja tulehdustapahtuman seurauksena.Vapaiden radikaalien kertyminen aktivoi solussa
kaksi geeniä Bcl-2 geenin ja Baxgeenin. Bcl-2 geeni on ”suojelusenkeli” ja Bax geeni on ”tuonelan
enkeli”. Mitä vaurioituneempi solu
on, sitä voimakkaampi on Bax geenin vaikutus, ja tämä geeni ohjelmoi solun hajoamisen. Bax geenin
eniere-posti
Kuva: Solun itsemurha (apoptoosi) ja solukuolion mekanismit sisäkorvassa.
7
ansiosta solu poistuu ilman tulehdusreaktiota.
Bcl-2 geeni on kuin hyvä haltijatar, joka laukaisee solun korjausreaktiot ja pyrkii säilyttämään solun ennallaan. Vapaiden radikaalien
määrästä ja solun vaurioitumisen
asteesta riippuu, korjataanko solua
vai tuhoutuuko se.
Antioksidantit
Voidaanko kuulon heikkenemistä
estää käyttämällä antioksidantte-
ja? Tästä tiedetään toistaiseksi vähän ja kokemukset koe-eläintöistä
meluvamman yhteydessä tukevat
ajatusta, että antioksidanteilla voidaan estää kuulosolujen rappeutumista. Kokeissa on tutkittu N-acetyl-cysteinin, salisyylihapon, C-vitamiinin ja E-vitamiinin tehoa. Nämä
estävät solujen kuolemaa ja kuulon
heikkenemistä.
Menieren taudista ei toistaiseksi ole tutkimuksia mutta vaurioitumisen mekanismit ovat samanlai-
sia koe-eläimillä ja ihmisillä, joten
todennäköisesti vapaiden radikaalien salpauksella voidaan vähentää
kuulon ja tasapainon heikkenemistä Menieren taudissa. Myös muita
valmisteita on kehitteillä ja osittain
jo markkinoilla.
Miksi sisäkorva vaurioituu Menieren taudissa
Sisäkorvan vaurioitumisen voi aiheuttaa useampi erilainen tekijä.
Koe-eläintutkimuksissa on saatu
asiasta runsaasti tietoa. Meluvamma tai kallovamma johtaa marsulla
jo sangen nopeasti nestekertymän
muodostumiseen. (Kuva s. 7 Solun
itsemurha, apoptoosi ja solukuolion mekanismit sisäkorvassa.) Välikorvan immunisoiminen johtaa
marsulla ja rotalla tasapainovaikeuksiin, kuulonalennukseen ja sisäkorvan nestekertymään.
Ihmisillä olemme juuri julkaisseet
tapausselostuksen, jossa korvatulehdus aiheutti Menieren taudin oireiston. Magneettikuvassa
voitiin havaita miten tulehduksen
seurauksena verisuonen läpäisevyys oli lisääntynyttä ja sisäkorvaan ”vuoti” nestettä aiheuttaen
kalvoston laajenemisen. Olemme
todenneet myös neljällä potilaalla, joilla oli ylemmän kaarikäytävän
luukaton puutos, kalvoston laajenemisen ja Menieren taudin oireiston. Merkillepantavaa oli, että kahdella oireisto siirtyi myös terveeseen korvaan. Tulokset koe-eläimillä ja ihmisillä ovat yhteneväisiä.
Viruksia on epäilty jo 30 vuoden
ajan syypääksi Menieren tautiin.
8
Varsinkin Herpes ryhmän viruksia on epäilty. Ne ovat perimältään
DNA-viruksia, joka on samankaltaista ihmisen perimän kanssa. Näitä viruksia ovat mm. yskänrokkoa,
vesirokkoa ja vyöruusua aiheuttavat virukset. Näihin liittyy sukulaisvirus, sytomegalovirus (CMV), joka
varsinkin vastasyntyneillä voi aiheuttaa sisäkorvavaurioita.
Menieren taudissa on löydetty tasapainohermon tumakkeessa ja sisäkorvanesteessä yskärokkoviruksen DNA:ta ja vasta-aineita. Ongelma oli, että myös täysin oireettomilta henkilöiltä löydettiin yskärokkovirusta. Lisäksi näistä viruskappaleista puuttui entsyymi,
joka voisi aktivoida viruksen. Viime vuosikymmenellä havaittiin,
että entsyymi ja piilevää viruksen
DNA:ta oli sisäkovassa 48 %, tasapainohermon tumakkeessa 62
% henkilöillä. Nämäkin löydökset ovat liian yleisluonteisia koska
muutokset olivat yhtä yleisiä sairailla ja terveillä. Vertailevissa tutkimuksissa, joissa Meniere-potilailta ja verrokeilta mitattiin virusten
vasta-aineita, havaittiin, että vesirokko-vyöruusuviruksen, adenoviruksen (nuhakuume), coxacie vi-
ruksen (nuhakuume, ripuli), ja RSV
viruksen vasta-aineet olivat poikkeavat Menieren tautia sairastavilla. Myös influenssaviruslöydös oli
poikkeava. Suurimmat erot olivat
vesirokko-vyöruusuryhmän virusten kanssa. Koe-eläintöissä nämä
virukset sisäkorvaan ruiskutettuna aiheuttivat sairastumisen, mutta lähes poikkeuksetta sairastunut
sisäkorva kuuroutui. Välitön tulehdus ei siis ole todennäköinen syy
Menieren taudille.
Voiko viruksen aiheuttama sisäkorvatulehdus aiheuttaa toistuvia
kohtauksia ja miten selitetään Menieren taudissa oleva sisäkorvanesteen keräytymä? Nämä todennäköisesti johtuvat elimistön puolustusmekanismien hyökkäyksestä.
eniere-posti
Autoimmuniteetti Menieren taudin syynä?
Sinänsä virusinfektio ei sellaisenaan voi selittää Menieren taudinkuvaa. Kun mukaan tulee elimistön
oma suojausmekanismi, joka perustuu immuniteetin muodostamiseen, tulehdus voi aktivoitua uudelleen ja vaihdella, kuten nivelreumassa.Tämä mekanismi voi selittää
Menieren taudille tyypillisen kohtauksittaisen taudinkuvan, ja myös
sen että vain osa sisäkorvasta voi
sairastua.
soluja. Mekanismia kutsutaan ”molekyylimimikriaksi”. Tällä tarkoitetaan sitä että solun rakenne on samankaltainen kuin hyökkääjän varsinainen kohde, poikkeava rakenne. Muina mahdollisuuksina ovat
laaja kudoksiin kohdistuva T-immuunisolujen aktivaatio, joka alkaa
tuottaa superantigeenejä. Se johtaa
”viattoman sivusta-katsojan vaurioitumiseen” ja aiheuttaa normaa-
listi piilossa olevien kudosrakenteiden paljastumiseen. Useimmat
tutkimistamme viruksista kykenevät muuttamaan elimistön puolustusjärjestelmää ja sallivat autoimmuunireaktioiden kehittymisen.
Varsinkin tietyt veren valkuaisaineet, interferonit, voivat toimia
linkkinä virusten ja autoimmuunivasteiden välisessä kehitysketjussa.
Selvitimme puolustusvasteita menieren tautia sairastavilla ja havaitsimme, että Menieren taudissa vasteet ovat poikkeuksellisia kahdella
kolmesta potilaasta. Veressä kiersi poikkeavia valkuaisia (B1 globuliinia, komplementti-aineita, tumavasta-aineita ja reumafaktoria),
jotka liittyivät elimistön puolustusreaktioon. Muutokset sopivat
autoimmuuniperäiseen oireistoon,
kuten reumassa.
Virukset voivat ulkokuoreltaan
muistuttaa solun normaaleja rakenteita ja näin elimistö tunnistaa
väärin tuhoten sisäkorvan omia
Kuva: Kaaviokuva virusperäisen Menieren taudin syntymekanismista. Virus infektioi sisäkorvasolun ja aiheuttaa tulehduksen. Tulehdus aktivoi immuunijärjestelmän joka tunnistaa väärin sisäkorvan valkuaisaineet ja aiheuttaa toistuvia tai eteneviä taudinkohtauksia.
Yhteenvetona voin todeta, että varsinkin vyöruusu-vesirokko virus on sangen vahva kandidaatti.
Menieren tautia aiheuttavaksi virukseksi. Se ilmeisesti ei ole ainoa tekijä vaan on olemassa myös
joukkio muitakin, ja taudin aiheuttaa autoimmuuni reaktio, joka voi laueta myös ilman viruksia.
Vesirokko on mielenkiintoinen tauti, sillä sitä aiheuttava herpes virus ”piilottautuu” hermon solutumaan ja vasta-ainetason laskiessa ulkopuolisen stressin aiheuttamana laukaisee vuosikymmeniä myöhemmin vyöruusun. Ilmeisesti sama virus kykenee aiheuttamaan rajoittuneen sisäkorvavasteen, joka virukseen liittyvästä immuniteetista johtuen voi aiheuttaa äkillisen kuulonalennuksen tai huimauksen tai etenevän Menieren taudin. Meluvammassa, tulehduksissa ja kaarikäytävän ollessa paljaana verenkierron läpäisevyys lisääntyy ja ne ”vuotavat” nesteen mukana myös
immuniteettiin perehtyneitä soluja, jotka alkavat virheellisesti hyökätä omia kudoksia vastaan.Virukset, vammat ja tulehdukset ovat mahdollisesti laukaisijoita immuniteetin välittämälle taudille.
eniere-posti
9
Jouko Kotimäki
LT, KNK-tautien erikoislääkäri
Gluteeniherkkyys ja
Menieren tauti
A
rvostetussa korva-, nenä- ja kurkkutautialan
tietellisessä lehdessä, Laryngoscopessa, julkaistiin tämän vuoden maaliskuussa italialaisten tutkijoiden artikkeli
koskien Menieren tautia ja gluteeniherkkyyttä (Di Berardino F, Cesarani A. Gluten sensitivity in Meniere’s
disease). Taustalla tutkimukseen on
jo lähes vuosisadan takainen tieto
siitä, että hengityksen ja ruuan mukana tulevilla allergeeneilla voi olla
yhteyttä Menieren oireisiin. Koska
allergeenin yhteys oireisiin ei välttämättä ilmene välittömästi, on näitä asioita ollut vaikeaa todistaa varmaksi. Suurin osa allergisista sairauksista ilmenee jo lapsuudessa, kun
taas Meniere-potilaista vain 3 % on
lapsuusikäisiä, mikä ei tue näiden
sairauksien suoraa yhteyttä.
Tutkimukseen valittiin 58 aikuista
Menierepotilasta, 25 tervettä verrokkia ja 25 potilasta, joilla oli heinänuha. Meniere-potilaista jopa 47
(82.7 %):lle tuli positiivinen reaktio yhdelle tai useammalle ihopistokokeen allergeenille. 33 (56.9 %)
oli herkkiä gliadiinille. Reaktion ilmeneminen tapahtui kolmasosalla vasta 6-12 tunnin kuluttua pistokokeesta. Terveiden verrokkipotilaiden sekä heinänuhapotilaiden
ryhmissä yksikään ei reagoinut gliadiiniin pistokokeessa.
Vehnä tavallisin ruokaallergeeni menieerikoilla
Gluteeniyliherkkyys ja
keliakia eivät ole sama asia
Vuonna 2000 amerikkalaistutkijat osoittivat, että vehnä on tavallisin ruoka-allergeeni meniereerikoilla. Vehnässä nimenomaan gliadiini on pääasiallisin allergiaa aiheuttava osa. Tässä italialaistutkimuksessa haluttiin testata, kuinka moni menieerikko reagoi positiivisesti
gliadiiniin ihopistoko+keessa.
Mitä sitten merkitsee se, että lähes
60 % menierepotilaista reagoi tässä
tutkimuksissa positiivisesti gliadiinipistokokeeseen? Positiivinen tulos ei välttämättä merkitse välttämättä ruoka-allergiaa, vaan voi olla
altistumista ilman käytännön oireita. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että gluteeniherkkyys ja kelia-
10
Tutkijat ihmettelivät sitä, kuinka
huomattava osa Meniere-potilaista reagoi gliadiiniin viivästetysti eli
vasta 6-12 tuntia pistokokeen jälkeen. Tällainen myöhäinen reagointi on tyypillistä esimerkiksi atooppisten lasten ruoka-altistuksissa.
kia eivät ole sama asia, vaan gluteeniherkkyys on lievempi tila, johon
ei liity esimerkiksi muita autoimmuunisairauksia kuten keliakiaan.
Menieerikoilla esiintyy usein myös
ruuansulatuskanavan oireita kuten
ripulia, vatsakipua tai painon vaihtelua. Tämän tutkimuksen tulokset
antavat aihetta pohtia, onko vehnän
muillakin ainesosilla kuin gliadiini
merkitystä immunologisessa reaktiossa. Tutkimisen tekee vaikeaksi
se, että standardoituja kaupallisia
allergiatestiuutteita ei ole saatavilla muista kuin gliadiinista.
Gluteeniherkkyys diagnosoidaan
yleensä oireiden ja eliminaatiodieetin avulla, sillä mitään laboratoriotestiä tätä varten ei ole olemassa.
Tutkijoiden mukaan vehnä(gliadiini)
allergian mahdollisuus on syytä ottaa huomioon menierepotilaita hoitaessa. Ongelma vain on se,
kuinka pitkään eliminaatiodieettiä
pitäisi jatkaa, että Menieren oireisto rauhoittuu.
eniere-posti
Vertaistukiryhmä. Pyykkö Ilmari, prof., Kentala Erna, dosentti, Levo Hilla, lääket. tri. Rasku Jyrki FT,
Roivanen Urho SML:n hallituksen jäsen
Menieren tauti:
tyypilliset oireet ja taudin diagnostiikka
potilaan kuulonlasku ei tarvitse fluk- Varma Menieren tauti
tuoida, mutta kuulonlasku tulee ol- l 2 tai useampia yli 20 minuutin
la dokumentoitu kuulonmittaukselspontaania huimauskohtausta
la. Kuulokäyrässä muutos usein alkaa l Kuulomittauksessa dokumentoitu
laskulla matalilla taajuuksilla (250 Hz,
kuulonlasku
500 Hz ja 1 kHz) ja puoliero ter- l Tinnitus tai paineen tunne korvassa
veeseen puoleen tulisi olla 10 dB tai l Muut mahdolliset syyt poissuljettu
suurempi näillä taajuuksilla. Taudin
edetessä kuulonlasku leviää kaikille Todennäköinen Menieren tauti
taajuuksille ja tasaantuu usein 60 dB l Huimausjakso
tasolle. Kuulon heikkenemisen lisäk- l Kuulomittauksessa dokumentoitu
si myös puheenerotuskyky huonokuulonlasku
nee Menieren taudissa.
l Tinnitus tai paineen tunne korvassa
l Muut mahdolliset syyt poissuljettu
Amerikan korvalääkäriyhdistyksen
tasapainokomitea on laatinut Me- Mahdollinen Menieren tauti
Huimaus Menieren taudissa on ta- nieren taudille diagnostiset kritee- l Meniere-tyyppinen kohtauksittainen huimaus ilman dokumentoivallisimmin kiertohuimausta ja diag- rit, jotka on esitetty viereisessä tautua kuulonlaskua tai kuulonalenenoosin asettamiseen tarvitaan vähin- lukossa
ma, johon liittyy tasapainovaikeuktään kaksi yli 20 minuutin mittaista
Kiistaton
Menieren
tauti
sia ilman että on kohtauksittaista
huimauskohtausta. Kohtausten keshuimausta
to voi vaihdella kohtauksesta toi- l 2 tai useampia yli 20 minuutin
spontaania huimauskohtausta
l Muut mahdolliset syyt poissuljettu
seen ja kohtaus voi kestää useita
tunteja. Kohtauksen aikana potilaalla l Kuulomittauksessa dokumentoitu
kuulonlasku
Menieren taudin diagnoosi tehdään
on horisontaalis-rotatorinen nystagmus ja usein voimakas pahoinvointi. l Tinnitus tai paineen tunne korvassa oireiden perusteella ja samalla sulHuimaukseen ei liity mitään neuro- l Sisäkorvassa endolymfaattinen jetaan muut mahdolliset sairaudet
hydropsi
pois. Tällaisia tauteja ovat muun mulogisia oireita. Taudin edetessä osalla
assa vestibulaari schwannoma ja eripotilaista esiintyy otoliittikriisi kohlaiset infektiot, kuten borrelioosi.
tauksia (Tumarkin drop attacks), jotVestibulaari schwannoman poissulka ovat äkillisiä kaatumisia tai horkuun käytetään aivorunko audiometjahduksia ilman tajunnan menetystä.
riaa tai takakuopan magneettitutkimusta. Myös migreeniin liittyvä huiKuulonlasku Menieren taudin alkumaus voi muistuttaa Menieren tauvaiheessa voi olla fluktuoivaa, joltia ja migreenityyppinen päänsärky
loin huimauskohtauksen yhteydeson tärkeää anamnestisesti selvittää.
sä potilas kokee korvan lukkoisekJokaiselta huimauspotilaalta on lisäksi, ja siinä voi lisäksi esiintyä paineen
si syytä poissulkea mahdolliset neutunnetta tai tinnitusta. Joko tinnitus
rologiset syyt huimaukseen. Potilailta
tai paineen tunne täytyy esiintyä sairaassa korvassa, jotta voidaan aset- Tumarkinin sekuntihuimaus. Menieerikko on syytä tutkia ainakin aivohermostaa Menieren taudin diagnoosi. Var- kokee äkillistä huimausta, joka menee sa- tatus, sorminenänpää-koe, Rombermaan Menieren taudin diagnoosiin man tien ohitse.
gin testi ja viivakävely.
Menieren tauti on kliininen oireyhtymä, jonka oireina ovat kohtauksittainen huimaus, huonokuuloisuus
ja korvan soiminen tai paineentunne korvassa.Taudin etiologia on toistaiseksi tuntematon. Menieren taudin esiintyvyys Suomessa on 500 tapausta 100 000 asukasta kohti. Tauti alkaa usein toisesta korvasta, mutta taudin edetessä molempien korvien taudin yleisyys lisääntyy. Sisäkorvan magneettikuvauksessa todettiin
75% nestekierron häiriö molemmissa korvissa, vaikka vain toinen korva oireili.
eniere-posti
11
Dafydd
Stevens
1942 -2012
Suomen Meniere-liiton vertaistukihankkeen kehittäjä, kansainvälisesti arvostettu brittiläinen
tutkija, luennoija ja kliinikko professori Dafydd
Stephens kuoli 2. heinäkuuta 2012 pitkän syöpäsairauden uuvuttamana. Hän kuoli 70-vuotis
syntymäpäivänään.
Professori Stephens oli keskeinen hahmo Iso-Britannian korvalääketieteen kehittämisessä sekä kansainvälisesti arvostettu kuulo- ja tasapainokuntoutushoidon kehittäjä. Lukuisten oppikirjatekstien sekä yli 400 tieteellisen
artikkelin lisäksi Stephens julkaisi sekä editoi useita kirjoja kuulon heikkenemisestä sekä auditiivisesta kuntoutuksesta.
Hän syntyi Carmarthen-kaupungissa Walesissa. Valmistuttuaan lääkäriksi, hän aloitti audiologian tutkijana Iowan yliopistossa Yhdysvalloissa. Hän eteni tutkijana nopeasti, saavuttaen vuonna 1976 Royal National Ear Nose
and Throat sairaalassa, Lontoossa, audiologiaan erikoistuneen lääkärin viran.
Tutkijan uransa alusta lähtien hän korosti potilaskeskeistä ja kokonaisvaltaista hoitoa ja keskittyi uusiin objektiivisiin kuulotesteihin sekä niiden mahdolliseen käyttöön
kuulokuntoutuksessa. Hän oli ensimmäisten joukossa
suosittamassa kuulokojeen käyttöä molemmissa korvissa sekä korostamassa vaikutuksia, joita potilas ja hänen
läheisensä kokevat kuulonmenetyksen seurauksena.
Hän oli erittäin kansallismielinen walesilainen ja vuonna
1986 hänet valittiin johtajaksi Welsh Hearing Institutetiin, Cardiffiin, missä hän toimi johtajana vuoteen 2005.
Hänen määrätietoinen tavoitteensa oli kaupungissa asuvien potilaiden lisäksi viedä apua myös Walesin laaksoissa, maaseudulla, asuville kuulovaikeuksien kanssa kamppaileville. Hän piti säännöllisesti vastaanottoa syrjäseu-
12
duilla eikä koskaan jättänyt huomioimatta ’kylän liikuntakyvytöntä, kuulovaikeuksien vuoksi eristäytynyttä vanhusta’. Hän itse koki selkeästi nyky-yhteiskunnan kommunikointi- ja toimintavaatimukset oman kaksipuolisen
kuulovamman kehityttyä.
Vaikka Stephens jäi eläkkeelle vuonna 2005, hänellä riitti intoa jatkaa opetus- ja tutkimustyötä myös kansainvälisissä projekteissa, joista viimeinen oli haastava ja täysin uudenlainen tapa käyttää tietokoneen keinoälyä Menieren tautia sairastavan vertaistukena. Tämän vuoden
lopulla julkaistava ohjelma auttaa potilasta työstämään
Menieren taudin aiheuttamat ongelmat ja löytämään
auttavat menetelmät taudista selviytymiseen.
Stephens saavutti lukuisia kansallisia sekä kansainvälisiä
akateemisia saavutuksia ja palkintoja.Yli kolmen vuosikymmenen ajan hän toimi merkittävien audiologisten
järjestöjen puheenjohtajana, audiologisten tieteellisten
julkaisujen editorina sekä kansainvälisten konferenssien puhujana.
Elämäntyyliltään hän oli vaatimaton luonnonsuojelija, joka uskoi omavaraisuuteen; omien vihannesten ja eläinten, kuten kanojen ja vuohien, kasvatukseen. Hänet tunnettiin ystävällisenä ja innokkaana kliinisenä akateemikkona ja vieraanvaraisena isäntänä. Hänen asenteensa
akateemisiin tavoitteisiin oli kriittinen ja analyyttinen,
mutta työtoverit tunsivat hänet myös hartaana walesilaisena, jolla oli positiivinen ja huumorintajuinen asenne.
Häntä jäi kaipaamaan puoliso Dr Janig Bodiou, kolme
lasta sekä kuusi lastenlasta. Suomessa vertaistukiryhmä
kaipaa inspiroivaa ja alan kehityksen kannalta keskeistä
vaikuttajaa.
Kuvassa professori Dafydd Stephens ja Janig Bodiou pääsiäisenä 2012 porotilalla Pyhätunturin ja Luoston seudulla.
eniere-posti
Tuntureita
ruskaa
avaruutta
niin kauas kuin silmä kantaa.
Tasapainoa
mielenrauhaa
hiljaista ymmärrystä:
elämä on upeaa.
Kristalliveden solina
kuljettaa kultaisia lehtiä.
Vaeltajan repussa
kultaiset muistot
kulkevat mukana.
Vanha kelo maassa
rungon kierteissä elämän paino.
Maatuu hitaasti
aikaa myöten –
joskus mustaa multaa.
Ihminen ajassa
mukanaan elämän paino,
sielussaan rypyt ja kolhut.
Muuttuu muistoksi
kun aika on täysi.
Säilyvät vaeltajan ajan.
Kun on aivan hiljaista
kuulen kuinka kuu nousee tunturin otsalle
se on suuri ja keltainen ja ihan täysi.
Jokainen kivi tunturipuron pohjassa
yksin ja yhdessä
elämän mosaiikkia
kristallivesi solisee yli
omaa kulkuaan kuunnellen.
Hankien hohteessa
riekonjälkien helminauha
vallattomasti kiemurrellen
koivunoksan sininen varjo
lumen kimalluksessa.
Onnen hipaisu
kevyt höyhenen kosketus
iholla
sydämessä.
Kun on aivan hiljaista
kuulen kuinka tähdet tuikkivat
niitä on tuhansia ja taas tuhansia
ja ne helisevät hiljaa.
Kun on aivan hiljaista
kuulen kuinka yö kuluu
ja tekee tilaa uudelle aamulle.
Kun on aivan hiljaista
kuulen kuinka lumi sataa maahan
raskain hitain hiutalein.
Tuuli pidättelee hengitystä
ja tietää kevään tulevan.
Kun on aivan hiljaista.
Tuulikki Hartikainen: Lappi-sarja
eniere-posti
13
Harhaluuloja
terveellisestä
ruuasta
Professori Rainer Huopalahti Turun
yliopiston Biokemian ja elintarvikekemian laitokselta tietää, että lisäaineita
luetaan tuoteselosteista turhan pelokkaina.
Lisäaine on sana, joka nostaa karvat
pystyyn, vaikka siihen ei olisi syytä liittää negatiivisia mielleyhtymiä. Suurin
osa lisäaineista on luonnosta peräisin
ja nekin lisäaineet, jotka on teollisesti
tuotettu, ovat käyneet läpi perusteellisen testauksen, Huopalahti sanoo.
Huopalahti havainnollistaa asiaa puolukan; terveellisen ja raikkaan luonnonmarjan avulla.
- Puolukka sisältää suuria määriä bentsoehappoa, joka edesauttaa sen säilymistä. Elintarvikkeiden valmistus on
niin säänneltyä, että niihin ei voitaisi
laittaa vastaavaa määrää tätä ainetta.
Lisäaineita käytetäänkin pääasiassa ruuan säilyvyyden parantamiseksi ja ilman
niitä erilaiset mikrobiologiaan liittyvät
sairaudet kuten ripuli olisivat bakteerikasvun myötä paljon yleisempiä.
Syömme silmillämme
Kuluttajille ruuan ulkonäkö on oleellinen asia eivätkä hailakat värit herätä
ruokahalua. Kun ruoka näyttää hyvältä, sitä pidetään houkuttelevana ja laadukkaana, vaikka väri saattaa olla keinotekoinen tuote.
- Erilaisilla rehuilla voidaan esimerkiksi vaikuttaa siihen, miten keltainen kanamunan sisus on tai miten punaista
kirjolohen lihasta tulee. Jos kananmunan keltuainen on haalea, voi tuntua,
että se on jotenkin pilalla, vaikka kyse olisi vain värisävyjen eroista. Mieltymyksissä on myös kulttuurisia eroja, sillä Meksikossa syödään mielellään
kananmunia, joiden keltuaiset on tehty
punertaviksi, Huopalahti kertoo.
14
Vaikka teolliset väriaineet eivät ole
vaarallisia, olisi luontainen väri parempi vaihtoehto. Huopalahti tutkii yhdessä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n kanssa sitä, miten luontaisten väriaineiden säilyvyyttä saataisiin parannettua. Voi olla, että
kohta keltaista väriä saadaan samettikukasta ja punaista revonhännästä.
Kohtuus kaikessa
paitsi marjoissa
Dieettien, terveellisten ja epäterveellisten ruoka-aineiden listat ja ohjeet
tuntuvat vaihtuvan niin tiheään, ettei enää tiedä, mitä olisi parasta syödä. Huopalahdella on asiaan selkeä näkemys.
- Ihminen on sekaravinnon syöjä, jolle
on terveellisintä syödä kohtuullisesti
ja tasapuolisesti kaikkia ruoka-aineita.
Ravintotieteilijän ruokalautasmalli pitää siis edelleen paikkansa.
- Marjat ovat sellainen ruoka, jota ei
oikeastaan voi syödä liikaa, täydentää
professori Heikki Kallio biokemian ja
elintarvikekemian laitokselta.
Marjat eivät ainoastaan edistä terveyttä vaan myös vähentävät riskiä sairastua tiettyihin tauteihin ja lieventävät niiden oireita.
- Lääkkeiksi marjoista ei ole, mutta
niiden terveyttä edistävät vaikutukset ovat kiistattomia. Esimerkiksi tyrnimarjojen öljyt helpottavat kuivasilmäisiä ja atooppisesta ihottumasta
kärsivien oireisiin auttaa mustaherukan siemenöljy. Marjojen kuten mustaherukan, tyrnin, puolukan ja mustikan syöminen taas tasaa maksan arvoja terveelliseen suuntaan sekä pudottaa sokeriarvoja kakkostyypin diabeteksen riskiä alentaen, Kallio kertoo
tutkimustuloksista.
Entä mikä on pahin terveyspommi, jota ruokaostoksilla kannattaa välttää?
- Itse voisin poistaa energiajuomat ja
limsat vallan pois hyllyjen valikoimista. Ne saavat kehon sokeritasapainon
järkkymään. Jos elimistöään kiusaa jatkuvasti, se voi pettää, Huopalahti toteaa.
Teksti: Henna Borisoff
UTUonline.fi-verkkolehti.
eniere-posti
Ketsuppi onkin
terveystuote – ainakin miehille
Tomaattien ja tomaattipohjaisten
elintarvikkeiden syöminen saattaa vähentää aivohalvauksen riskiä,
osoitti Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus.
Suojaavana tekijänä on ilmeisesti tomaatin sisältämä lykopeeni.
Tutkimuksessa havaittiin, että niillä miehillä, joilla veren lykopeenipitoisuus oli korkein, oli 55 prosenttia
pienempi aivohalvauksen riski kuin
niillä, joilla lykopeenia oli veressä vähiten.Tulokset julkaistiin arvostetussa Neurology -lehdessä 9. lokakuuta.
Oliiviöljyä mukaan
Lykopeeni on karotenoidien ryhmään kuuluva tomaatin punainen
väriaine ja vahva rasvaliukoinen antioksidantti.
Hyviä lykopeenin lähteitä ovat tomaatti, vesimeloni, verigreippi ja ruusunmarja. Lykopeeni imeytyy parhaiten käsitellyistä tomaattipohjaisista
elintarvikkeista, kun niiden kanssa
nautitaan esimerkiksi oliiviöljyä.
Tuoretta tomaattia parempia lykopeenin lähteitä ovat esimerkiksi ketsuppi,
tomaattimehu, tomaattipyree ja pastakastike, joissa lykopeeni on tiivistetymmässä muodossa.
eniere-posti
12 vuoden seuranta
Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä tehtyyn tutkimukseen osallistui 1031 itäsuomalaista
46 - 65-vuotiasta miestä. Heiltä mitattiin veren lykopeenipitoisuudet
tutkimuksen alussa, jonka jälkeen
heitä seurattiin 12 vuotta. Seurannan aikana 67 miestä sairastui aivohalvaukseen.
Tutkittavat jaettiin seerumin lykopeenipitoisuuden mukaan neljään
ryhmään. Miehillä, joiden seerumin lykopeenipitoisuus oli ylimmässä neljänneksessä, havaittiin 55 prosenttia pienempi aivohalvauksen riski kuin alimpaan neljännekseen sijoittuneilla.
kopeenipitoisuuksien ryhmässä 59
prosenttia pienempi.
Tutkimuksen perusteella runsaasti hedelmiä ja vihanneksia sisältävä
ruokavalio voi olla yhteydessä vähentyneeseen aivohalvauksen riskiin.
Tulokset tukevat suositusta nauttia
viisi tai useampia annoksia hedelmiä
ja vihanneksia päivässä. Suosituksen
toteutuminen voisi tutkijoiden mukaan vähentää aivohalvauksia merkittävästi jopa maailmanlaajuisesti. Tekniikka ja talous, Terveys, Helena
Raunio 9.10.2012
Alimpaan lykopeenineljännekseen
kuuluneista 258 miehestä sairastui
25 ja ylimpään neljännekseen
kuuluneista 259 miehestä sairastui 11.
Ruokavaliolla riski
pienemmäksi
Tarkasteltaessa pelkästään
iskeemisiä eli verisuonitukoksesta johtuvia aivohalvauksia näiden ryhmien välillä oli
vielä suurempi ero. Iskeemisen aivohalvauksen riski oli korkeimpien ly-
15
YLE tarjoaa ohjelmatekstityksiä suomenkielisissä ohjelmissa helpottamaan televisio-ohjelman
seuraamista. Ohjelmatekstityksessä eri puhujien repliikit erottuvat eri väreillä. Ruudulla näkyy
myös tietoja tapahtumiin liittyvistä äänistä, joiden lähdettä ei näy kuvassa. Ohjelmatekstitys
otetaan käyttöön valitsemalla digi-vastaanottimen tekstityskieleksi hollanti.
Jos haluat, että ohjelmatekstitys näkyy automaattisesti aina, kun se on tarjolla, aseta digilaitteesi
asetuksista ensisijaiseksi tekstityskieliksi hollanti (hol/ned/dut). Tällöin toissijaiseksi tekstityskieleksi tulee asettaa suomi, jotta myös käännöstekstit tulevat näkyviin automaattisesti.
Yle on ottanut käyttöön sinisen T-symbolin, joka kertoo, että ohjelmaan on tarjolla ohjelmatekstitys. Symboli näkyy ohjelman alussa TV-kuvan vasemmassa alareunassa.
YLE tarjoaa ohjelmatekstityksiä myös
Teksti-TV-tekstityksinä. Lisätietoja
tekstityspalveluista löytyy Teksti-TV:n
sivulta 330.
Ruudussa
näkyvä
T-symboli.
Vaalit tekstitettynä
Perinteinen eduskuntapuolueiden
suuri vaalikeskustelu 25.10. Ohjelma lähetetään Yle TV1 -kanavalla.
Yle ohjelmatekstittää suorat kuntavaalilähetyksensä suomeksi seuraavan päivän pikauusintaan.
Teeman kansainvälisissä dokumenteissa sekä vuoden ajan Yle TV1:n
Avarassa luonnossa.
Vaalikeskustelujen uusintojen lisäksi tekstitetään suorana vaali-illan 28.10. suora tuloslähetys, tekstitys on saatavana Teksti-TV:n sivulla 333.
Yle tarjoaa ohjelmatekstityksen
myös internetissä Yle Areenassa. Areenan käyttäjä saa tekstityk-
Dokumentit tekstitettyinä ja
alkuperäisellä selostuksella
Ylen ulkomaisiin dokumentteihin,
joihin on tehty suomenkielinen selostus, on lokakuusta alkaen tarjolla kaikilla kanavilla myös alkuperäinen selostuskieli. On siis mahdollista kuunnella vieraskielistä selostusta ja seurata ohjelmia suomenkielisen tekstityksen kera.Tähän asti tämä mahdollisuus on ollut vain Yle
16
Tekstitetyt ohjelmat
myös Areenassa
sen näkyviin, kun vie osoitinlaitteen
kursorin videokuvan päälle, klikkaa
ruutuun ilmestyvää TXT-kuvaketta ja valitsee kieleksi ”Suomi (ohjelmatekstitys)” tai ruotsinkielisissä ohjelmissa ”Svenska (programtextning)”.
YLE Teksti-TV sivu 559
Teksti-TV:n sivulla 559 on Meniere-yhdistysten yhteystietoja ja
tietoja tapahtumista.Yhdistykset huolehtivat itse tietojen lähettämisestä ja niiden pitämisestä ajan tasalla. Tiedot voi toimittaa
tekstisivuille sähköpostitse osoitteella tekstitv.kuulo@yle.fi,
faksilla numeroon (09) 140 024.
Teksti-TV:n kirjeosoite on YLE Teksti-TV, PL 77, 00024 Yleisradio
eniere-posti
Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry
ma 29.10. klo18.00 Järjestötalo, Kauppakatu 1, 2.krs, linja-autoasemaa vastapäätä. Illan erityisvieraana Suomen Meniere-liiton puheenjohtaja Mikko Seeskorpi. Tervetuloa kuulemaan puheenjohtajan uutisia ”Meniere-rintamalta”
ja esittämään omia toiveitasi tulevasta toiminnasta.
la 24.11. klo 14-17 pikkujouluruokailu Pohjan Kesti -lounasravintolassa, Päivölänkatu 40, S:joki. Ota mukaan pikkupaketti pukinkonttiin. Pikkujouluista ohjelmaa, salaista suunnitelmaa - sullako sellaista lienee? Ota kaverikin mukaan. Jouluaterian hinnaksi tulee korkeintaan 25 euroa/jäsen, loppuhinnasta vastaa yhdistys. Kiitos, että ilmoittaudut
hyvissä ajoin - jos osallistujia on vähintään 20, säästymme tilavuokralta.
Jos haluat tukea yhdistyksen toimintaa, voit maksaa vuoden 2012 kannatusjäsenmaksuna, 10 euroa/kannatusjäsen Etelä-Pohjanmaan Meniereyhdistyksen tilille POP 474740-216566 . Kiitos tuesta!
Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry
Kokoonnumme jokaisena parillisen viikon tiistaina klo 14. Wanha Talo -kahviossa Mikkelissä,
Savilahdenkatu 12. Toivomme kovasti uusiakin jäseniä mukaan juttelemaan, kertomaan kuulumisia ja jos jollain on sydämellään jotain, niin senkin purkaminen käy.Voitaisiin myös miettiä porukalla ”mille alettaisiin” ja ainakin päättää pikkujoulu-illastamme. Tervetuloa! Kyllikki Turunen, pj.
Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry
Ti 30.10. klo 18 -20 Näkövammaisten tiloissa, Parolantie 22. Tuntemattoman sotilaan jalanjäljissä:
Retki Laatokalle ja Ääniselle. Esittäjä Pentti Immonen. Kahvimaksu 3€
Ti 20.11. klo 18 -20 Näkövammaisten tiloissa, Parolantie 22. Infoa ja kokemuksia Kuuloliiton Valkean Talon Meniere-kursseista. Esittäjänä pj. Susanna Kivinen. Kahvimaksu 3€. Jaossa esitteitä.
Viikolla 50 pikkujoulu, aika ja paikka vielä avoin.
Keski-Suomen Meniere-yhdistys ry
ke 17.10. klo 17.30 hallituksen kokous ja
klo 18.30 vertaistukea kahvi-/ teekupin ääressä
Tapaamisiin! Anita Piri-Piispanen, pj
P.S. Muistathan seurata yhdistyksen nettisivuja. Sieltä löytyy ajantasainen tieto
Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry
Ti 16.10 klo 11-16 osallistumme Oulun Meniere-yhdistyksen järjestämään Menierepäivä-tapahtumaan Siellä kuulemme lääkärin luennon, tutkija Elina Hietikon Menieren-taudin perinnöllisyystutkimuksesta sekä kuulon apuvälineiden esittelyä.
Ma 29.10. klo 18-20 vertaistuki-ilta. Paikkana on Kemin kulttuurikeskuksessa 3. kerroksen luokkahuone 310,
pääsee myös hissillä.
La 1.12. alkaen klo10 osallistumme Arjen Sankarit–messuille Torniossa Rajalla-På Gränsen kauppakeskuksessa. Siellä voimme tehdä yhdistyksemme toimintaa tutuksi.
eniere-posti
17
Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry
Syksy on tullut ja yhdistystoiminta käynnistynyt.Keväällä kävimme tarkastamassa junan uuden ravintolavaunun puisen rakennemallin, maketin. Meillä oli tilaisuus kertoa muotoilijoille seikkoja, mitä me Menieren tautia sairastavina
haluamme huomiotavan.Vietimme myös puheenjohtajamme syntymäpäiväjuhlia huhtikuun jäsenillassa musiikipainotteisesti, illassa oli kävijäennätys. Kesällä nautimme totuttuun tapaan kesäteatteriesityksestä Toppilan Möljällä, esitys oli Kohtuuttomuus Kaikessa.
Puhelinrinkitoiminta käynnistyy kahden ryhmän voimalla. Jos olet halukas keskustelemaan toisten Menieren
tautia sairastavien kanssa, ota yhteys Tuovi Kiviniemeen puh. 0440 926 400.
Jäsenilta joka kuukauden toisena tiistaina.
Ti 16.10. klo 11.00-16.00 Menierepäivä Rauhalassa, Mannenkatu 1, Oulu. Ilmoittautumiset 9.10. mennessä
Tuoville. Aloitamme lounaalla, Menierentaudin perinnöllisyyttä tutkinut Elina Hietikko kertoo tutkimukseen tuloksen. Asiaa kuulosta! Teatterilippuja voi varata.
Ti 13.11. klo 17.30 Aleksinkulma,Väinö-sali. Sääntömääräinen syyskokous, teatterilippujen lunastus,
La17.11. klo 19.00 Oulun Kaupunginteatteri, esitys: Kätilö
Ke 5.12. klo 17.00 Pikkujoulu yhdessä Kuulovammaisten kanssa, Tuiran kirkolla. Myllytie 5
Tukihenkilöt: Tuovi Kiviniemi, puh. 0440 926 400 ja Nina Kallunki puh. 0400 600 452
Kainuun Menierekerhon kerhoillat
Kokoontumispaikkana on Karoliinan Kamari, Brahenkatu 14, Kajaani
Ke 28.11. klo 18.00 kerhoilta
Kerhon yhteyshenkilöt: Hannele Kähkönen, puh 040 538 3797, s-posti hanne.kahkonen@gmail.com
Teija Karjalainen, puh. 0500 798 632 ja Merja Junkkarinen puh. 0400 603 838, s-posti merjajunkkarinen@hotmail.com.
Tukihenkilöt: Hannele Kähkönen puh. 040 538 3797 ja Merja Junkkarinen 0400 603 838,
sähköposti: merjajunkkarinen@hotmail.com
Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry
Hyvä Pirkanmaan Meniere-yhdistyksen jäsen!
Yhdistyksemme on rekisteröity virallisesti 1995. Jäsenmäärämme on tasaisesti kasvanut. Olemme yrittäneet järjestää monipuolista toimintaa. Kahden vuoden aikana on tullut kuvaan uusi ilmiö, joka lienee kaikilla Suomen yhdistyksillä.
Kun on järjestetty esitelmiä ym. ohjelmaa yhdistysväkeä ei ole paikalla. Toimijoita yhdistykseen on vaikea saada. Olemme harkinneet yhdistyksemme jäsenistön siirtämistä suoraan Suomen Meniere-liittoon, ja yhdistyksen lopettamista. Olemme kuitenkin päättäneet jatkaa vielä ensi vuonna, koska yhdistyksemme on tehnyt Tays:n kanssa hyvää yhteistyötä uusien
potilaiden hyväksi. Vetoankin nyt jäsenistöömme: toivoisin vilkkaampaa osallistumista, jotta saamme oman yhdistyksemme
toiminnan jatkumaan.
to 29.11. klo 18.00 Pikkujoulu Ruokaravintola Sevillassa, Itsenäisyydenk. 2. Pikkupaketti mukaan!
Meniere-jumppa Kuulovammaisten koululla, Kaupinkatu 29, keskiviikkoisin klo 17.30 - 18.30.
Lisätietoja Tauno Ahonen puh. 0400 923 719.
l
Tervetuloa osallistumaan. Lisätietoja toiminnasta saat:
Kirsti Salovaara, pj.
puh. 040 776 5579
salovaarak@kolumbus.fi
18
Pirkko Alhola, siht.
puh. 040 592 9556
pirkko.alhola@tuubi.net
eniere-posti
Satakunnan Meniere-yhdistys ry
Ke 24.10. klo 19.00 Porin teatterissa “Hillitön hotelli” ilmoittautumisiaka päättynyt
Ti 30.10. klo 18.00 kuukausikerho Yhteisökeskus, Isolinnank. 16, mukana projektisihteeri Kirsti Salovaara.
Ti 27.11. klo 18.00 syyskokous ja kuukausikerho Yhteisökeskuksessa, Isolinnankatu 16.
Uudenmaan Meniere-yhdistys ry
Ti 23.10 Saaran kodissa Helsingissä, osoitteessa Bulevardi 19 A 1, klo 17.00 alkaen vertaistuki-ilta, jossa aiheena Menieren taudin kanssa pärjääminen työelämässä. Mukana Terhi Eskelinen ja Mikko Seeskorpi.
Ti 6.11.Saaran kodissa klo 17.00 tasapainojumppa, vetäjänä Jenni Hämäläinen. Jumpatessa voi tulla kuuma joten
ota t-paita mukaan! Jumpan jälkeen juomme kahvit.
La 24.11 syysretki Tuusulan rantatien kulttuurimaisemiin. Lähtö klo 9.00. Kiasman edestä, Charter Tuomi kuljettaa. Aamukahvit nautimme kahvila Tyynissä Järvenpäässä. Sitten lähdemme oppaan mukana entisajan tunnelmiin
kiertoajelulla ja Halosenniemessä. Lounas ravintola Onnelassa ja lopuksi tutustuminen Lottamuseoon ja iltapäiväkahvit. Paluu Helsinkiin n. klo 16.30.
Tule retkelle ja ota ystäväsikin mukaan!
Ilmoittautuminen 16.11. mennessä Irmeli Tammiselle puh. 050 301 8134 tai s-postilla irmeli.tamminen@wmail.fi (ilmoita mahdollisista ruokarajoituksista).
Retken hinta on 35 € yhdistyksen jäsenille ja 40 € ei-jäsenille. Retki maksetaan viimeistään 16.11. yhdistyksen tilille:
OP 572290-227352 / IBAN: FI75 5722 9020 0273 52, viitetiedoksi ”tuusula”
Äkillisissä maksupäivän jälkeen tapahtuvissa peruutuksissa yhdistys palauttaa osallistumismaksun niiltä osin, joista yhdistykselle ei aiheudu kuluja.
Ti 27.11 vertaistuki-ilta jouluisissa merkeissä Saaran kodissa klo 17.00 alkaen. Tarjolla joulukahvit ja glögiä.
Mukavaa syksyn jatkoa ja nähdään! Terveisin Aino, Hilkka, Irmeli ja Mikko
Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry
Ti 16.10. klo 17.30 - 20.00 jäsenilta
Yhdistyksemme jouluiset 21-vuotisjuhlat 20.11. klo 18.00 Happy Housessa, Ursininkatu 11, Turku
Syysterveisin
Carola Silvander, pj.
Loimaan kerho
Varsinais-Suomen Meniere-yhdistyksen paikallinen ”Loimaan kerho” on aloittanut toimintansa keväällä 2008. Kokoonnumme mukavan jutustelun ja vertaistuen merkeissä Cafe Henriikassa, Seppälänkatu 5, Loimaa. Tervetuloa mukaan! Syyskauden ensimmäinen tapaaminen oli syyskuun lopulla.
Yhdyshenkilö on Pirkko Kärhä, Niittytie 4 B 6, 32210 Loimaa, puh 044 557 7691, soita ja kysy seuraavasta kerrasta!
eniere-posti
19
Meniere-kurssit vuonna 2013
Kuuloliitto kuntouttaa,Valkea talo, Helsinki
Sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville (Kela):
1. osa
2.osa
28.1.–1.2.
10.–13.6.
Kelan kurssi nro 46173
15.–19.5.
10.–13.9.
Kelan kurssi nro 46174
26.–30.8.
27.–30.1.2014 Kelan kurssi nro 46176
7.–11.10.
25.–28.2.1014 Kelan kurssi nro 46178
Sopeutumisvalmennuskurssi eläkeläisille (RAY):
4.–7.3.
Työelämäpainotteinen kurssi huonokuuloisille tai Menieren tautia sairastaville (Kela):
1. osa
2.osa
7.–15.11.
1.–4.4.2014
Kelan kurssi nro 46180
Työelämässä olevien kurssit on tarkoitettu alle 67-vuotiaille henkilöille, joilla on todettu Menieren
tauti t+ai Menieren taudille tyypillinen oireisto. Kuntoutuja voi olla työelämässä, työttömänä, opiskelemassa tai kuntoutustuella. Kurssille voi hakea yhdessä omaisen kanssa.
Eläkeläisten kursseille voivat hakea työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ja vanhuuseläkeikäiset henkilöt
omaisineen.
Työelämäpainotteinen kurssi on tarkoitettu 22–67-vuotiaille henkilöille, joilla huonokuuloisuus tai
Menieren tauti vaikeuttaa työssä selviytymistä tai työelämään pääsemistä. Kurssi on sopeutumisvalmennusta täydentävää kuntoutusta eli hakijan toivotaan käyneen jo aiemmin sopeutumisvalmennuskurssin.
Kustannukset
Kurssi on osallistujille maksuton, rahoittajina Kela ja eläkeläisten kurssilla RAY. Kela korvaa matkakulut
omavastuuosuuden ylittävältä osalta. Kurssiajalta on mahdollista hakea Kelan kuntoutusrahaa, jos kurssille osallistuminen aiheuttaa ansionmenetystä.
Hakeminen
Hakuaika kursseille päättyy 12 viikkoa ennen kurssin alkua. Työelämässä olevien kursseilla hakemuksena käytetään Kelan kuntoutushakemuslomaketta Ku 102. Eläkeläisten kurssille haetaan Kuuloliitosta saatavalla omalla lomakkeella. Hakemukseen tulee liittää lääkärinlausunto B tai vastaava, jossa suositellaan
kurssia.
Hakemukset postitetaan osoitteella:
Kuuloliitto ry / Aikuisten kurssitoiminta
Ilkantie 4, 00400 HELSINKI
Lisätietoja
Aikuisten kurssitoiminnan johtaja Päivi Sammallahti-Laakkonen, puh. (09) 580 3233,
paivi.sammallahti-laakkonen@kuuloliitto.fi
Kurssisihteeri Rebekka Jäntti, puh. (09) 580 3200, rebekka.jantti@kuuloliitto.fi
Tarkemmat kurssiesitteet löytyvät Kuuloliiton nettisivuilta www.kuuloliitto.fi.
20
eniere-posti
Lo
ja make
oso
itte jäsen
en eks
mu i li
uto itty
sta mis
var tä
Haluatko liittyä Suomen Meniere-liiton jäseneksi?
ten
Täytä alla oleva lomake ja lähetä se kirjekuoressa osoitteeseen:
Raikal Rekisteripalvelu, Rainer Kallio, Lehtikatu 1 B 5, 33340 TAMPERE,
tai liity puhelimitse 040 515 2050 Rainer Kallio antamalla vastaavat tiedot.
• Haluatko osallistua paikallisen Meniere-yhdistyksen toimintaan ja nauttia kaikista jäsenyyden tuomista
eduista? Vai riittääkö sinulle Meniere-posti kotiin kannettuna ja liiton peruspalvelut? Merkitse valintasi
rastilla lomakkeella olevaan ruutuun. Ilmoituksesi saatuamme, otamme sinuun yhteyttä.
• Jäsenmaksu vaihtelee yhdistyksittäin. Tyypillinen vuosimaksu on n. 20 €, jota vastaan saat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Meniere-posti –lehden ja muut liiton peruspalvelut.
• Paikallisyhdistykseen liittymällä voit lisäksi osallistua yhdistyksesi vertais- ja virkistystoimintaan. Ja mikä parasta: huomaat, ettet ole tautisi kanssa yksin ja opit, kuinka vaikeuksista selvitään ja eletään hyvää elämää!
Meniere-posti ja
Liiton peruspalvelut
Meniere-posti,
paikallisyhdistyksen ja Liiton palvelut
Nimi ja osoitetiedot ovat pakollisia tietoja.
Etunimi
Sukunimi
Syntymävuosi
Postiosoite
Postinumero
Postitoimipaikka
Matkapuhelin
Puhelin työ
Puhelin koti
Sähköposti
Fax
• Voit täyttää jäsenlomakkeen myös netissä Suomen Meniereliiton kotisivuilla:
www.suomenmeniereliitto.fi
Tällä lomakkeella voit ilmoittaa myös osoitteenmuutoksesi Suomen Meniere-liittoon.
Kirjoita ylläoleville riveille nimesi ja uudet yhteystietosi, vanha osoitteesi tähän:
eniere-posti
21
Meniere-lääkärien yhteystietoja
Kaikki listan lääkärit ovat korva-,
nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäreitä.
ESPOO
Ilmari Pyykkö
Diacor Tapiola
Itätuulentie 11
02100 Espoo
puh. 09 775 08555
FORSSA
Jukka Heinijoki
Armi Jokela
Ulla Kiviharju
Terveystalo Forssa
Kutomonkuja 2 A 2
30100 Forssa
puh. 030 6000
HÄMEENLINNA
Jukka Heinijoki
Linnan klinikka
Raatihuoneenkatu 10
13100 Hämeenlinna
puh. 030 6000
Seppo Koskenranta
Terveystalo, Hämeenlinna
Sibeliuksenk. 9 B, 2.krs.
13100 Hämeenlinna
puh. 030 6000
IMATRA
Marja Estola
Honkaharjun sairaala
Honkaharju 4
55800 Imatra
puh. 020 617 3227
JYVÄSKYLÄ
Seppo Kuttila
Lääkärikeskus Otonhammas
Kolmikulma, Puistokatu 2 A
PL 612
40101 Jyväskylä
puh. 014 333 4455
KAJAANI
Jouko Kotimäki
Kajaanin Lääkärikeskus Oy
Kasarminkatu 24 RAK 22
87100 Kajaani
puh. 08 522 0440
22
KOTKA
Tero Heikkilä
Erkki Hopsu
Eila Hämäläinen
Juha Tasa
Kotkan Lääkärikeskus
Kotkankatu 10
48100 Kotka
puh. 05 211 1555
KUHMO
Jouko Kotimäki
Kuhmon Lääkäripalvelu
Koulukatu 10
88900 Kuhmo
puh. 08 710 799
KUOPIO
Ari Kosunen
Hannu Markkanen
Mehiläinen Kuopio
Kauppakatu 39 A
70100 Kuopio
puh. 017 262 5533
LAHTI
Ilmari Pyykkö
Diacor Tapiola
Itätuulentie 11
02100 Espoo
puh. 09 775 08555
MIKKELI
Annika Loimula-Kontkanen
Marskin lääkärikeskus
Vilhonkatu 13
50100 Mikkeli
puh. 015 320 380
OULU
Kyösti Laitakari
Jaakko Laitakari
OYS, Kajaanintie 50
90014 Oulun yliopisto
Kuulokeskus
puh. 08 315 3406
ROVANIEMI
Ari Köpman
TohtoRoi
Urheilukatu 9-11 A 4
96100 Rovaniemi
puh. 020 791 2900
Pepe Karhumaa
Tapio Pirilä
Juha Väyrynen
Lapin keskussairaala
PL 8041
96101 Rovaniemi
puh. 016 328 7885
SAVONLINNA
Pentti Pellinen
Lääkäripalvelu NyPel
Kirkkokatu 10
57100 Savonlinna
puh. 044 340 6046
TAMPERE
Juha-Pekka Vasama
Voitto Kotti
TAYS, Kuulokeskus
Teiskontie 35
33520 Tampere
ajanavaraus klo 13 -14.30
puh. 03 311 66714
TURKU
Niklas Lindblad
Riitta Hautamäki
Pekka Silvoniemi
Terveystalo
Aninkaistenkatu 13
20100 Turku
puh. 030 6000
Seppo Karjalainen
Jaakko Salonen
Lääkäriasema Pulssi,
Humalistonkatu 9-11
20100 Turku
puh. 02 261 6300
RIIHIMÄKI
Matti Soirinsuo
Heikki Teppo, LKT
Lääkäriasema Tuma
Hämeenkatu 24-26
11100 Riihimäki
puh. 019 716 600
eniere-posti
Tietoa, tukea, kokemuksia, neuvoja, rohkaisua
Suomen Meniere-liiton alueelliset vertaistukihenkilöt
Etelä-Karjala
Ritva Ellonen, puh. 040 820 9303,
Etelä-Pohjanmaa
Sirkka Mäkelä
puh. 040 512 2489
sirkka.makela@ilmajoki.fi
Etelä-Savo
Tuomo Siitari, puh. 044 541 3629
Paula Suhonen, puh. 0500 998 351
Kyllikki Turunen, puh. 040 526 1996
Lappi
Leena Hoikka, puh. 0400 192 652
Pirkko Väätti, puh. 040 596 7946 Meri-Lappi
Sinikka Kaikkonen,
puh. 016 273140, 040 514 5132
sinikka.kaikkonen@pp1.inet.fi
Oulun Seutu
Tuovi Kiviniemi, puh. 0440 926400 Nina Kallunki, puh. 0400 600452
Itä-Savo
Eija Tammisto, puh. 040 767 4890
Aino Repo, puh. 040 718 2240
Laina Sihvonen, puh. 0500 984 266
Anne Soukkalahti, puh. 050 526 0648
Pirkanmaa
Kirsti Salovaara, puh. 040 776 5579
salovaarak@kolumbus.fi
Pirkko Alhola, puh. 040 592 9556
Raili Toiviainen, puh. 0400 807 417
Kainuu
Merja Junkkarinen, puh. 0400 603 838
merjajunkkarinen@hotmail.com
Hannele Kähkönen, puh. 040 538 3797
hanne.kahkonen@gmail.com
Pohjois-Savo
Liisa Peiponen, puh. 040 593 1348.
Kanta-Häme
Anita Ojanen, puh. 050 913 5065
ojanen.anita@gmail.com
Satakunta
Maija Kangas, puh. 040 535 7599 Mirja Huppunen, puh. 050 412 6961
Keski-Pohjanmaa
Maarit Hovila, puh. 050 911 3578
Satu Peltoniemi, puh. 040 510 0995
Nadia Tiainen, puh. 040 729 8982
Tornionjokilaakso
Esa Antikainen, puh. 040 541 7782,
eska.antik@gmail.com
Keski-Suomi
Tuulikki Hartikainen,
puh. 050 581 5324, 045 845 3277
Kaarina Lytsy, puh. 044 505 2735
Raili Riihimäki, puh. 0400 643 191
Koillismaa
Tuula Kolvanki, puh. 040 763 3669
tuula.kolvanki@kuusamo.fi
Kymenlaakso
Tarja Pukero, puh. 044 345 4580
Kukka Paronen, puh. 040 764 5847
Sirkka Rämö, puh. 050 321 2451
eniere-posti
Päijät-Häme
Liisa Palkio, puh. 040 557 3890
Uusimaa
Mikko Seeskorpi (erityisesti nuoret aikuiset),
puh. 040 415 8196 , seesmi@suomi24.fi
Riitta Järvinen, puh. 09 2340 3826,
riitta.jarvinen@evl.fi
Risto Roitto (erityisesti gentamysiinihoidot)
puh. 040 707 3591
Aino Tiainen, puh. 040 587 5218,
aino.tiainen@kolumbus.fi
Varsinais-Suomi
Anja Peuhkuri, puh. 050 555 7221
anja.peuhkuri@dnainternet.net
Veikko Santanen, puh. 0400 594 212
Carola Silvander, puh. 040 527 0440
silvander_carola@hotmail.com
23
Kuinka
monta
kertaa
Kuinka monta
kertaa
päivässä
päivässä
otat
otat
huimauslääkkeesi?
huimauslääkkeesi?
Keskustele huimauksen
Keskustele
huimauksen
hoitovaihtoehdoista
hoitovaihtoehdoista
lääkärisi kanssa
lääkärisi
kanssa
Solvay Pharma on johtava Menieren syndroomaa ja
sisäkorvaperäistä huimausta tutkiva lääketehdas.
A Promise for Life