Perheasumisen

NASTOLA
Perheasumisen HELMI
NASTOLAN KUNNAN TIEDOTUSLEHTI 1/2010
Hyvän olon
Rantojen rauhaan vai junaseisakkeen tienoille?
Nastolan tonttitarjonta
täyttää lapsiperheen toiveet
Nastola on muuttovoittoinen kunta,
jonka väkiluku nousee hitaasti mutta
varmasti. Kuntastrategian tavoite on
houkutella asukkaiksi ennen kaikkea
lapsiperheitä, jolloin tarvitaan tarjolle
omakotitontteja. Raakamaata onkin
onnistuttu hankkimaan kohtuullisen
hyvin, mutta varsin hintava kunnallistekniikan rakentaminen jarruttelee
hiukan tonttikauppaa, joka on kiitettävän vilkasta.
– Myytäviksi valmiita ok-tontteja on
melko niukasti tarjolla, mutta toiveissa on, että tilanne paranee pian, maankäyttöpäällikkö Pirkka Aula arvioi.
Nastolalla on lukuisia valtteja, kun
lapsiperhe valitsee Lahden ympäristökuntien välillä tulevan kotinsa
paikkaa. Jo kunnassa on paljon työpaikkoja, matka Lahteen jää parhaillaan runsaaseen 10 kilometriin, monipuoliset palvelut ovat hyvää tasoa – ja
kunnan muutoinkin kaunista luontoa
täplittävät viehättävät järvet.
– On selvästi nähtävissä, että tonttikauppaa vauhdittaa veden läheisyys, sen huomasi viimeksi Kyynärän
alueen kohdalla, Aula myöntää.
Unelmien koti Kyynärään
Kymijärven rannalle
Pohjois-Savosta lahtelaistuneet Mika
ja Eija Finska ja heidän viisivuotias
Josefiina-tyttärensä elävät elämänsä
kevättä. Helmikuussa Kyynärä II:n
tonttihuutokaupassa meni kaikki
nappiin, ja toukokuun alussa uuden
kodin tontin kauppa vahvistettiin
Nastolan kunnantalossa. Tilaisuuden
asiaosuuden jälkeen Finskojen riemu
on peittelemätöntä.
– Haimme koko maakunnan alueelta
sopivaa tonttia, ja tästä saimme vihiä
viime syksyn rakennusmessuilla. Pidimme varamme, ja saimme juuri haluamamme, Mika Finska kertaa kodin
etsinnän vaiheita.
Kuopion seudulta Lahteen muuttanut pariskunta kokee elämänarvojen muuttuneen pikkuisen Josefiinan
ansiosta – hänelle halutaan tarjota
parasta, ja se on Finskojen mielestä
rauhallinen maaseutu, kyläkoulu lähellä ja naapurustossa muita lapsiperheitä.
– Ranta oli toiveissa, mutta toinen
Mika ja Eija Finska allekirjoittivat tonttikaupan Nastolan kunnan kanssa toukokuussa. Kunnallistekniikka valmistuu elokuussa, joten yrittäjä-leikkaussalihoitajaperheen uusi koti voisi valmistua jouluksi 2011. Maankäyttöpäällikkö Pirkka
Aula kertasi faktat tärkeässä tilaisuudessa.
vaihtoehto olisi ollut tontti korkean
mäen päällä, mutta tämä täyttää kaikki
toiveemme. Rakennamme Villa Finskan, Mika paljastaa.
Eija myötäilee, mutta ei suinkaan
väkinäisesti.
– Meillä on täsmälleen sama maku rakentamisasioissa, joten ei ole
tarvinnut riidellä vielä kertaakaan.
Minä katson esimerkiksi säilytystilojen tarpeen ja sijainnin, ja sitten
on monia asioita, joihin Mika ottaa
enemmän kantaa, mutta pääosan
suunnittelemme yhdessä tuumin,
Eija kertoo.
Moderni koti
maalaismaisemaan
Villa Finskasta tulee moderni koti
raikkaine ratkaisuineen: ei tiskipöytää
ja turhia seiniä, vaan kätevää kodintekniikkaa ja sopivasti sähäkkyyttä.
Avaruuden tuntua lisää Kymijärvelle
antavan seinän tekeminen kokonaan
ikkunaksi. Pihaan kenties ripaus
japanilaista sävyä, vain vähän nurmipintaa, sillä yhteisrannassa on tilaa
loikoa ja pelailla yhdessä naapuruston
kanssa.
Ympäristöteknologian alan yrittäjä
Mika Finska on itse hahmotellut alustavat luonnoskuvat ja sisustussuunnitelman ja etsii niille puhtaaksi piirtäjää. Myös talon tekijä on haussa, ja siinä on omat haasteensa.
–Talo haluttaisiin kivestä mutta muitakaan materiaaleja ei ole vielä suljettu
pois, Mika ja Eija toteavat.
Aikaa on, muttei tuhlattavaksi asti.
Tavoite on viettää joulua 2011 omassa Villa Finskassa. Kunnan asettama
takaraja on kauempana: tontilla tulee
olla asunto kolmen vuoden sisään
kaupasta. Finskoilla asioita vauhdittaa myös koko projektin tärkein innoittaja.
– Prinsessamme lähtee kouluun kahden vuoden päästä, ja silloin haluamme
olla täällä, Mika-isä sanoo.
Villa Finskan Kymijärven
puoleinen seinä tehdään
käytännössä kokonaan
ikkunaksi, sillä järvimaisemassa
riittää ihailtavaa läpi vuoden.
Eija, Mika ja Josefiina Finska
ovat onnellisia uuden kodin
suunnittelijoita.
Nastolan tonttikauppa vilkastuu
kunta kaavoittaa ripeästi lisää
Valmis tonttivaranto on juuri nyt melko niukka, mutta kaavavalmistelussa on runsaasti toinen toistaan kiinnostavampia uusia tai entisten
alueiden laajennuksia, joille mahtuu monen perheen unelmien koti.
Vuoden sisään myyntiin tulevissa tonttialueissa on kussakin omia
etujaan, joiden painoarvo riippuu ostajan toiveista ja tarpeista.
Uudenkylän Puutarhatien alueelta on kävelymatka ensi joulukuussa
toimintansa aloittavalle junaseisakkeelle, Ihanaistenrinteeltä näkyy
Kukkasenjärvelle ja koulut ovat lähellä, Kymi- ja Kärkjärvien väliselle
kannakselle tulee varmasti haluttu asuinalue, Villähteelle tulee uusia
pientalotontteja vt 12:n läheisyyteen ja Turranmetsän rauhassa on
nytkin vapaita tontteja.
Kiinnostuneiden kannattaa tiedustella kunnan teknisten palvelujen
ammattilaisilta kaavojen etenemisestä ja mahdollisten tarjouskilpailujen tai huutokauppojen ajankohdista.
Huutokauppa päivittää markkinahinnan
Maankäyttöpäällikkö Pirkka Aulan mukaan huutokaupat ovat hyvä
tapa määrittää ajankohtainen markkinahinta, ja Nastolassa tätä tapaa
käytetään aktiivisesti.
– Kunta selvittää asemakaava-alueilla olevat rakentamattomat tontit
ja pyrkii poistamaan rakentamisen esteet. Tällaisia yksittäisiä tontteja
rakennetuilla alueilla on tänä vuonna luovutettu Kruunun alueelta
ja Vappulasta. Kesäkuussa tulee tarjouskilpailuun tontti suositulta
Kangasvuokon alueelta, Aula luettelee.
Kunnan omien tonttien lisäksi rohkaistaan yksityisiä rakentamattomien kaavatonttien omistajia tonttimarkkinoinnissa.
– Tämä tonttivaranto on merkittävä ja myös kunnallistekniikan kannalta huomattava investointi, joka ei vielä rakennusvaiheessa maksa
itseään takaisin, Aula huomauttaa.
NASTOLAN KUNNAN TIEDOTUSLEHTI 1/2010
Kunto kohoaa
humisevalla harjulla
Luonnehdinta Nastolasta kuntoilijan ja luontoihmisen paratiisina
ei ole lainkaan liioittelua. Jylhän
kaunis luonto, jossa vuorottelevat
Salpausselän harju ja lukuisat lammet
ja järvet antaa kuntoilijalle ihanteelliset puitteet ympärivuotiseen
virkistäytymiseen.
Nauhataajaman läpi Lahden rajalta
Iitin rajalle kulkee ylimaakunnallinen
ulkoilureitti, joka samalla yhdistää eri
keskukset toisiinsa. Reitin pituus on
26 kilometriä. Nastolan lukuisien ja
aktiivisten urheiluseurojen ovet ovat
avoinna yksilöurheilun ja joukkuelajien harrastajille.
Nastolan kunnan kehittämä Hyvän Olon Nastola -projekti kannustaa
kuntalaisia ja kunnassa toimivia edistämään omaa ja läheistensä terveyttä.
Sen tavoitteena on herätellä asukkaita ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja pohtimaan niitä arkisia
elämäntapoihin liittyviä asioita, joilla on vaikutusta ihmisen terveyteen.
Nastolassa on huomioitu myös erityisliikuntapalvelut, jotka ovat luonteva kanava kuntoutuksesta kuntoliikuntaan. Kunnassa on ymmärretty terveyttä edistävä liikunta yhdeksi
peruspalveluksi, jota kehitetään eri
hallinnonalojen yhteistyönä.
Monipuolinen
urheilukeskus
Urheilukeskus mahdollistaa monipuolisen harjoittelun kuntoliikunnasta aina huippu-urheiluun. Keskuksessa on nurmikenttä ja kaksi
hiekkakenttää, jotka ovat myös talvikäytössä. Niillä pelataan aktiivisesti
muun muassa jalkapalloa ja pesäpalloa. Alueella on myös seitsemän
tenniskenttää, jääkiekkokaukalo, lentopallo- ja koripallokentät sekä vapaaluistelualue. Urheilukeskuksesta
pääsee puikahtamaan Loistopolulle
ja ylimaakunnalliselle reitille, jota on
valaistu 13 kilometrin matkalta.
Keskuksen yhteydessä sijaitsee suosittu uimahalli hiljattain uudistettuine kuntosaleineen.
Talvikautena ylimaakunnallinen
liikuntareitistö on kokonaisuudessaan yleiseen käyttöön tarkoitettua latuverkostoa, jolla liikkuminen on sallittua vain hiihtäen. Kunta myös ylläpitää Villähteen kuntopolun ja Männistön koulun ympäristön latuverkostoa.
Kaiken lisäksi Nastolassa on mitä
mainioimmat melontamahdollisuudet: Kymijärveltä aina Salajärven ja
Immilänjoen kautta kulkevaa reittiä
pitkin pääsee Kymijoelle saakka.
Pajulahdessa
kohtaavat huiput
ja kunnonkohottajat
Liikuntakeskus Pajulahti on vetovoimainen ja kansainvälisen tason
vaatimukset täyttävä koulutus-, valmennus- ja terveysliikuntakeskus.
Se kehittää myös kilpa- ja huippu-
urheiluun liittyviä harjoitusolosuhteita, valmennuskoulutusta ja
valmennusleiritystä.
Lokakuussa 2010 alueelle valmistuu Pajulahti-halli, jonka päälajit ovat
jalkapallo ja yleisurheilu, mutta siellä voidaan myös tehdä golfin talviharjoittelua, harrastaa jousiammuntaa,
harjoitella pesäpalloa ja amerikkalaista jalkapalloa ja useita sisäurheilulajeja. Lisäksi halli tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet terveysliikuntaan.
Pajulahti järjestää muun muassa
urheilijoille suunnatun liikunnanohjauksen perustutkinnon, jonka opetussuunnitelma on laadittu tukemaan
huipulle tähtäävän nuoren valmentautumista. Koulutuksen aikana voi
suorittaa myös lukio-opintoja Koulutuskeskus Salpauksen Nastopolissa.
Nastolan vireät
liikunta- ja urheiluseurat
tarjoavat monipuolisia
mahdollisuuksia
harrastamiseen
läpi vuoden.
Kunnanjohtajalla
ON ASIAA
Nastola kehittyy
Nyt luonnon vihertäessä Nastolan kehitysnäkymissäkin on tapahtunut
virkistymistä. Maailmanmarkkinat ovat elpymässä ja teollisuusyritystemme vienti on alkanut jälleen vetää. Ensimmäistä kertaa reiluun
puoleentoista vuoteen työttömyys kääntyi maaliskuun lopussa laskuun.
Erityisen myönteistä on ollut nuorten työttömien määrän merkittävä
väheneminen. Kunta on myös omilla toimillaan tukenut nuorten ja
pitkäaikaistyöttömien työllistymistä ja ammattitaidon kehittämistä.
Nastolan uudessa kuntastrategiassa on haasteellisena tavoitteena
ilmastonmuutoksen ehkäisy. Tämä edellyttää hiilidioksidipäästöjen rajua
vähentämistä. Nastolan alueella hiilidioksidipäästöjä syntyy eniten liikenteestä. Ilmastomuutoksen ehkäisyä edistetään lisäämällä joukkoliikenteen
käyttömahdollisuuksia. Tämän kesän ja syksyn aikana rakennetaan uudet
rautatieseisakkeet Villähteelle ja Uuteenkylään. Taajamajunat alkavat pysähtyä olemassa olevan Nastolan seisakkeen lisäksi näillä uusilla seisakkeilla viimeistään ensi keväänä. Tavoitteenamme on saada lisää junavuoroja
niin, että aikataulut palvelevat nykyistä paremmin työmatkaliikennettä.
Kehitämme niin lapsiperheiden kuin ikäihmistenkin palveluita. Villähteelle
rakennetaan uusi päiväkoti, joka avaa ovensa lapsille elokuussa 2011.
Väestön ikääntyessä tarvitsemme myös eritasoisia asumismahdollisuuksia.
Rakennusliikkeet ovat toteuttamassa kerrostaloasuntoja lähelle
palveluja liikekeskuksen välittömään läheisyyteen. Kunta toteuttaa
samalle alueelle vanhusten asumisyksikön ja palvelukeskuksen.
Lomien jälkeen kunnassa alkaa päätöksenteko mielenkiintoisessa ja
historiallisessakin asiassa. Valtuusto käsittelee syyskuussa Nastolan osalta
Uusikunta -kuntajakoehdotusta eli päättää lähteekö Nastola mukaan
ehdotettuun Uuteenkuntaan vai jatkaako itsenäisenä kuntana. Ennen
valtuuston käsittelyä järjestetään asiasta kuntalaisille mielipidetiedustelu.
Tällä Nastola –liitteellä haluamme kehittää tiedotustamme
kunnan ajankohtaisista asioista ja kunnan toiminnasta.
Hyvää kesää.
Pauli Syyrakki
Mertarannan
LIIKUNTATÄRPIT
NASTOLALAINEN selostajalegenda Antero Mertaranta
on intohimoinen rullaluistelun harrastaja.
Keväästä syksyyn kestävänä kautena miehen mittariin
kertyy noin tuhat rullaluistimin viiletettyä kilometriä.
Mertarannan mielestä Nastolasta löytyy
lajiin mitä parhaimmat maastot.
– Luistelen yleensä Seestan ja Luhtaanmaan suuntaan eli
Pajulahdesta Heinolaan päin. Toinen hyvä reitti kulkee
Nastolasta kevyenliikenteenväylää pitkin Lahteen.
HÄN hehkuttaa myös Liikuntakeskus Pajulahtea, jossa
on mahdollisuus mitä monipuolisimpaan liikuntaan.
– Käyn siellä monta kertaa viikossa, etenkin jäähallin puolella.
KESÄISIN Antero Mertarannan voi bongata Urheilukeskuksen liepeiltä.
– Juoksen pururadalla kesäisin. Maisemat ovat kerrassaan
loistavat. Ja talvella etenkin hiihtoladut ovat oikein
hyvässä kunnossa.
JÄLKIPELIT selostajasuuruus jättää jo suosiolla nuoremmille.
– Tämän ikäisen miehen jälkipelit jäävät pullakahveihin.
Ne käyn juomassa Villähteen Leivän kahvilassa, joka
on mielestäni ylivoimaisesti paras jälkipelipaikka.
NASTOLAN KUNNAN TIEDOTUSLEHTI 1/2010
Nastolan
työttömyyslukemat
laskussa
Nastolan kunnan työllistämisohjelman
kautta huhtikuun 2010 loppuun
mennessä oli työllistynyt 16 henkilöä.
Työelämävalmennukseen, työharjoitteluun tai kuntouttavaan työtoimintaan on
tammi-huhtikuussa 2010 osallistunut
lisäksi 21 henkilöä, joista muutama on
työllistynyt palkkatukityöhön. Jokainen
näistä on oma pieni menestystarinansa.
Nastolassa nuoret
halutaan työn imuun
Koko valtakunta huokaa saman huolen alla:
osa nuorista syrjäytyy sekä opiskelusta että
työuralta. Sellaiseen ei ole varaa, siitä kaikki
ovat yhtä mieltä.
Nastolassa ei tyydytty ilmaisemaan syvää huolestumista, vaan ongelmaa ryhdyttiin ratkaisemaan kouriintuntuvin toimin. Luotiin kunnan
työllistämisohjelma ja haettiin sille toteuttajat.
He ovat työllisyyskoordinaattori Niina Korpela
ja järjestötyönohjaaja Nina Parkkinen.
Ohjelmalle valittiin pääkohteet: yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneet ja erityisesti alle
25-vuotiaat nastolalaiset.
– Nuorella työnhakijalla tavallinen este työn
saannille on työkokemuksen puute. Jos myös
koulutus puuttuu, tilanne on aika toivoton. Näihin molempiin koetamme tarjota apua, Nina
Parkkinen sanoo.
Toimeentulotuki on välttämätön tuki silloin,
kun ansiotyötä ei ole. Nuorten työttömien kohdalla pelkkä passiivinen tuen vastaanottaminen
on huono ratkaisu. Pitkään jatkuvana se voi pahimmillaan johtaa itsetunnon romahtamiseen ja
tottumiseen niukkaan mutta ilman omia ponnisteluja sujuvaan elämään. Tilanne voi johtaa pysyvään syrjäytymiseen.
Tukirahat toimintaa tuottamaan
Työllistämisohjelman kova ydin on käyttää
sekä toimeentulotukea että työmarkkinatuen
kuntaosaa aktiivisiin ja pysyvästi vaikuttaviin
työllistämisponnistuksiin. Tässä tulevat työelämästä pudonneiden tai sinne vasta pyrkivien
kuntalaisten avuksi Nina ja Niina.
– Otamme selvää työttömän tilanteesta, sillä
on tärkeää tietää, mitä hän itse haluaa. Nuorille
asian selvittämiseen voi olla apua työkokeilusta. Kunnan palveluissa voi kokeilla monenlaista
työtä, esimerkiksi kouluavustajana tai teknisen
puolen, vapaa-ajan palvelujen tai ruokapalvelun
avustavissa töissä, Nina luettelee.
Sekä Korpela että Parkkinen etsivät ja ideoivat työtehtäviä kunnan toimialojen lisäksi myös
yrityksistä ja järjestöistä. Viime mainittu on eri-
tyisesti Nina Parkkisen työsarkaa.
– Monissa yhdistyksissä vasta keskustelujen
jälkeen tajutaan, kuinka tarpeeseen ulkopuolinen käsipari onkaan. Vapaaehtoiset yhdistyksen
toimijat uupuvat suorastaan rutiinien alle. Myös
monet yritykset ovat ottaneet nuorten asian
omakseen, ja esimerkiksi kesätöitä on järjestynyt monelta taholta, Parkkinen kertoo.
Jokainen pysyvästi työllistyvä on palkitseva
kokemus paitsi työpaikan saaneelle, myös Ninalle ja Niinalle.
– Taidamme iloita siitä joka kerran vähintään
yhtä paljon kuin työhön päässyt, Nina hymyilee.
Nuoren kohdalla voidaan päätyä myös opiske-
lupaikan hakemiseen, sillä jokaisen olisi tärkeää
saada ammattiaito. Jos alan työkokemus tuo lisäpisteitä, harjoittelupaikka etsitään vaikka kiven alta.
Mediapajassa taotaan
nuorekasta viestintää
Nastolassa on starttaamassa myös alle 28-vuotiaille nuorille tarkoitettu Mediapaja, jolle Elykeskus myönsi rahoitusta 36 000 euroa. Pajassa
syntyy markkinointimateriaalia yrityksille ja
yhteisöille, samoin nettisivustoja rakennetaan
alusta alkaen tai tuoreutetaan nuukahtaneita
sivustoja – nuorilla tekijöillä on virkeitä ideoita!
HAEMME TÖITÄ JA TYÖNTEKIJÖITÄ!
DUUNIRINKI
ETSII TÖITÄ JA REIPPAITA SEKÄ
OMA-ALOITTEISIA NUORIA!
Tarvitsetko silloin
tällöin apulaista?
• Haravoimiseen, puiden kantoon
• Siivoukseen, tiskaukseen, pyykinpesuun
• Kaupassa ja kirjastossa käyntiin
• Piha/puutarhatöihin
• Apua perhejuhliin: kahvikeittoa
• Autonpesu, apua pikkuremonttiin
• Muuhun kevyeen työhön??
Tai haluatko tienata
ylimääräistä taskurahaa?
Vai jäitkö ilman
kesätyöpaikkaa?
Oletko 15-17-vuotias reipas,
luotettava ja oma-aloitteinen nuori,
ja haluat tehdä töitä ja tienata
taskurahaa?
Nastolan kunta pyörittää Duunirinkiä 15-17-vuotiaille nuorille, jossa työntilaajia
voivat olla vain kotitaloudet (eivät yritykset tai yhdistykset), ja nuori saa työstä
palkan suoraan työntilaajalta jokaisen työkerran päätteeksi (20,00€).
Duuniringillä on vakuutus kaikkien työntekijöiden varalle.
Soita ja ilmoittaudu työntekijäksi tai työnantajaksi!
Nastolan kunta/rinkiohjaaja Nina Parkkinen,
puh. 040 1968 381 tai nina.parkkinen@nastola.fi
Alle 25-vuotiaita työttömiä oli
vielä tammikuussa 141 henkilöä, ja
maaliskuussa enää 88. Kaikkiaan
Nastolassa oli työttömiä työnhakijoita
maaliskuussa 837 henkilöä.
Kunnan työttömyysaste oli maaliskuussa 11,1 prosenttia, kun koko
Päijät-Hämeen vastaava luku oli 13,3
prosenttia. Nastolan työttömyysaste
on laskenut hienoisesti kuukausittain:
tammikuussa se oli 12,5 prosenttia.
Mediapajalla voidaan tarttua myös valokuvaukseen, videointiin ja muihin viestinnän alueisiin,
joiden osaajia pajatyöhön saadaan mukaan.
Duuniringistä apua
kodin askareisiin
Pahimmillaan nuori työtön jää kotiin netin
pariin tai vain lojumaan, koska muutakaan tekemistä ei ole. Tätä ehkäisemään Nastolaan perustettiin tänä keväänä Duunirinki, joka kutsuu
työelämän ensipyörteisiin jo 15-17-vuotaita
nuoria. Mukaan pääsyyn riittää halu olla avuksi
ja hankkia taskurahaa.
Duuniringin rivakoita apulaisia saavat hyödyntää vain kotitaloudet, eivät siis yritykset ja
yhdistykset, joilla on toiset työllistämistavat.
Duunirinkiläisiä voi kysellä pihatöihin, siivousavuksi, kaupassakäyntiin, autonpesuun ja mitä
näitä kotitöitä nyt on. Ringistä voi rekrytoida
myös selväsanaisia ääneen lukijoita, kesähäiden kahvinkeittäjiä ja astioiden kerääjiä, monilapsisen perheen rantavahteja – kodin kesässä
on lukemattomia tekemistä odottavia askareita.
Hyödyntäkää Duuniringin reipasta työvoimaa, ja
viettäkää itse muutama lepotunti lisää!
Yhteinen missio
Mielikuvitusta peliin, ja hankkikaa ihmeessä
itsellenne apua sekä vakituiset että lomakuntalaiset. Ties, vaikka palkkaamanne nuori keksii
juuri teidän tarjoamissanne tehtävissä, mihin
ammattiin hän haluaa opiskella.
Kunta vakuuttaa nuoret, ja työnantaja maksaa
kolmen tunnin työstä 20 euroa, josta ei tarvita
ennakonpidätystä. Tarkat ohjeet saa rinkiohjaaja Nina Parkkiselta, mutta vaikeaa tämä ei ole.
Tämä on yhteinen missio, pistetään edes alustavasti työhaluiset nuoret duuniin. Joskus se
kaikkein ensimmäinen kodin ulkopuolelta hankittu parikymppinen vasta paljastaa nuorelle,
miten siistiä on itse hankittu raha!
NASTOLAN KUNNAN TIEDOTUSLEHTI 1/2010
Yhdeksän
kunnan liitos
Päijät-Hämeeseen?
Lahden seudun yhdeksän kuntaa neuvottelevat mahdollisesta liitoksesta,
jonka tulos voisi suurimmillaan tuottaa
noin 180 000 asukkaan suurkunnan.
Mukana ratkaisevalla toisella kierroksella ovat Lahti, Asikkala, Hartola,
Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä,
Nastola ja Padasjoki. Viime joulukuussa
valtiovarainministeriö asetti hankkeelle
selvitysmiehet, varsinainen selvittäjä on
Osmo Soininvaara ja sosiaali- ja terveyspalveluiden osaselvityksen laatii Markku
Lehto.
Kuntien yhdistymisen tarkoitus on
vahvistaa maakunnan elinvoimaisuutta ja
kilpailukykyä. Siihen tarvitaan houkuttelevia vaihtoehtoja sekä kaupunkimaisia
että maaseutumaisia asuinympäristöjä
haluaville, jotta asukasluku kasvaisi ja
työmarkkinoiden toimivuus paranisi.
Työikäisen väestön määrän kasvua tarvitaan maakunnassa, jossa ikääntyminen
on maan keskiarvoa nopeampaa.
Selvittäjät uskovat liitoksen avulla
voitavan tulevaisuudessa varmemmin
turvata tasavertaiset palvelut kaikkialla maakunnassa. Kuntaliitosselvittäjä
Soininvaaran mukaan liitos muodostaisi
elinvoimaisen ja kilpailukykyisen yksikön, joka olisi myös haluttu työnantaja,
kun ammattitaitoisesta työvoimasta tulee pula. Liitos antaisi tilaisuuden keventää hallintoa ja siirtää henkilöstö- ja muita voimavaroja palvelujen tuottamiseen.
vaihtoehtoa eli mielipidekyselyä. Kunnanvaltuusto päättää asiasta kesäkuussa,
ja mahdollinen kysely järjestetään elokuussa. Tärkeää on, että kuntalaiset voivat halutessaan osallistua keskusteluun
Nastolan tulevaisuudesta.
Kunkin Uusikunta-selvityksessä mukana olevan kunnan valtuustot päättävät
yhdistymissopimuksen hyväksymisestä
tai hylkäämisestä omalta osaltaan maanantaina 13.9.2010.
Jos kaikki yhdeksän kuntaa eivät hyväksy sopimusta, kuntajakoselvittäjä laatii päivitetyt esitykset, jotka ovat valmiit
lokakuussa. Päivitetyt versiot käsitellään
kuntien päättävissä elimissä marraskuussa tänä vuonna. Jos Lahden seudun
kuntaliitos jossain muodossa toteutuu,
uusi kuntajako tulee voimaan vuoden
2013 alusta lukien.
Uusi kunta
-yleisötilaisuus
Nastolassa 10.6.
Selvitysmiesten esitys valmistuu kesäkuun alussa, ja silloin Osmo Soininvaara
ja Markku Lehto kiertävät kaikki neuvottelussa mukana olevat kunnat esittelemässä selvitystä kuntalaisille. Nastolassa
kuulemistilaisuus on torstaina 10.6. klo
19 Nastopolin auditoriossa, Rakokiventie
2. Kaikki ovat tervetulleita kuulemaan,
keskustelemaan ja kysymään lisää liitosselvitysehdotuksesta.
Joissakin kunnissa saatetaan järjestää
kuntaliitosasiasta neuvoa-antava kansanäänestys, joka kuitenkaan ei sido valtuustoa. Nastolassa harkitaan kevyempää
ää
Tervetuloa kuulemaan
Uusikunta-selvitystyön
loppuraportin esittely,
jonka pitää selvitysmies
Osmo Soininvaara.
Nastolassa tilaisuus
on torstaina 10.6. klo 19
Nastopolin auditoriossa. Kahvitarjoilu!
Uusikunta-selvityksessä
ovat mukana Asikkala,
Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä,
Lahti, Nastola ja Padasjoki. Kaikki selvityksen
kuluessa tuotettu tieto
on nähtävissä internetissä osoitteessa
www.uusikunta.fi
liömetriä. Uusi palvelukeskus ja
hoiva-asumisyksikkö sijoittuu Rakokiven keskustaan kansalaisopiston ja Urheilutien väliselle
alueelle. Tontti oli 1990-luvullakaavoitettu lukiota varten, joka
kuitenkin sijoittui Nastopoliin.
Hanke edellyttää myös uuden kadun rakentamista liikekeskuksesta kirjaston, Rakokiven koulun
ja kansalaisopiston ohitse.
Nastolassa on
hyvä ikääntyä
Nastolassa kuten kaikkialla Suomessa ja Euroopassa yli 65-vuotiaiden osuus asukkaista kasvaa
hitaasti mutta varmasti. Jo parin
vuoden ajan työelämään astuvia on
ollut vähemmän kuin sieltä poistuvia. Monet eläkeikään tulevat ovat
terveitä ja vielä työhaluisia, ja yhä
yleisempää onkin tehdä silloin tällöin töitä vielä eläkkeelläkin. Mutta
vanhuus tavoittaa meistä jokaisen,
ja siksi kunnissa on varauduttava
riittävin palveluin vastaanottamaan ikäihmisten kasvava määrä.
Nastolassa on päästy puheista
tekoihin. Päätös uudesta ja varsin
mittavasta hoiva-asumisyksikön
sisältävästä palvelukeskuksesta
on tehty jo vuonna 2009, ja rakennustoimiin on tarkoitus ryhtyä ensi vuonna. Tarvittava asemakaavamuutos on jo viime metreillä; viimeisten huomautusten jättöpäivä
oli toukokuun lopussa.
Vanhojen ja uusien
ystävien seura virkistää
Rakokiven keskustaan sijoittuva,
suunnitteilla oleva keskus sisältää
tehostetun palvelun asunnot 80
nastolalaiselle vanhukselle. Lisäksi
palvelukeskukseen tulee monipuolista päivätoimintaa kotona
asuvien ikäihmisten hyödyksi ja
virkistykseksi. Nastolan perusturvajohtaja Pirjo Haukkapää-Haara
pitää suunnitelmaa hyvänä.
– Tulossa oleva nykyaikainen
kokonaisuus pystyy palvelemaan
hyvin eri tilanteissa olevia van-
sinne esimerkiksi ruokailemaan,
saunomaan ja viettämään piristäviä hetkiä vaikkapa jumpan tai
muunohjelmanparissa,HaukkapääHaara kaavailee.
Vaihteleva päivätoiminta palvelee luonnollisesti myös talon omien asiakkaiden virkistys- ja kuntoutustarpeita, ja toisaalta ulkopuolelta tulevien kanssa seurusteleminen tukee samaa asiaa.
– Yksinäisyys on monen vanhuksen suurimpia ongelmia, vaikka toimintakyky olisi vielä muuten hyvä.
Päivätoiminta myös tutustuttaa kotona asuvia vanhuksia taloon, joten
sinne on mukava tulla, kun kotona
ei enää pärjää, Haukkapää-Haara
pohtii.
Ajoissa varautuminen
on oikea linja
Hän pitää tärkeänä, että Nastolan
kunta haluaa panostaa näin mittavaan palvelukeskukseen, vaikka
taloudellinen tilanne on tiukka.
– Tämä on vahva viesti siitä, että
Nastolassa halutaan tarjota omille
vanhuksille mahdollisuus asua kotikunnassa. Meillä tulee olla kaikki kriteerit täyttävä tilavaihtoehto,
jotta vanhusten asuminen Nastolassa on jatkossakin mahdollista.
Minusta tämä strategia tekee kunniaa meidän vanhuksillemme.
Jos kaikki sujuu suunnitelmien
mukanaan, Nastolan palvelukeskus ja sen hoiva-asumisyksikkö
valmistuvat vuonna 2012. Kokonaisala on noin neljätuhatta ne-
Nastolassa vanhetaan
keskimääräistä vauhtia
Nyt Nastolan noin 15 000 asukkaasta noin 900 on täyttänyt 75
vuotta. Vuonna 2020 määrä on
ennusteiden mukaan lähes 1 400,
ja vuonna 2040 jo 2 400. Samaan
aikaan työikäisten eli 15-64-vuotiaiden määrä laskee, tosin hitaammin.
Vaikka vanhusten yleinen terveys ja toimintakyky paranee
muun muassa ennaltaehkäisevän
ja kuntouttavan toiminnan ansiosta, tehostetun asumispalvelun
tarve väistämättä kasvaa. Se tarkoittaa sekä toimitilojen että
alan henkilöstön tarpeen lisääntymistä.
Huoltosuhteen eli työikäisten ja
vanhusväestön osuuden suhteen
pitäminen toimivana edellyttää
muun muassa sitä, että Nastola
pysyy lapsiperheiden kannalta
haluttuna asuin- ja työpaikkana.
Nastola haluaa pitää
vanhukset omassa
kunnassa
Kunnan tulee järjestää kuntalaisille sosiaali- ja terveyspalvelut,
mutta sen ei tarvitse tuottaa niitä
itse. Vuoden 2007 alusta PäijätHämeen sosiaali- ja terveysyhtymä
(PHSOTEY) on lasten päivähoitoa
lukuun ottamatta tuottanut kaikki
sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolan kunnalle. Yhtymän toimialat
ovat sosiaali- ja perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto.
PHSOTEY järjestää sosiaali- ja
terveyspalvelut joko omana toimintanaan tai ostamalla muilta
toimijoilta. Kun kunta rakennuttaa
modernin asumisyksikön ja palvelukeskuksen, nastolalaisille tarjoutuu mahdollisuus jatkaa ikääntyneenäkin asumistaan omassa
kotikunnassaan.
huksia. Kotona asuvat voivat tulla
Nastolan kunta palvelee kesällä 2010
Nastolan kunnantalo
Päijät-Hämeen poliisilaitoksen
Nastolan kirjasto
Puhelin 03 885 111
avoinna ma 9.15–17, ti–pe 9–15
puhelinvaihde avoinna ma 9–17, ti–pe 9–15
kunnantalo suljettu 5.7.–23.7.2010
myös puhelinvaihde on suljettu, joten
kiireellisissä asioissa ottakaa yhteyttä
soittamalla suoriin palvelunumeroihin,
jotka löytyvät puhelinluettelosta.
Nastolan lupapalvelupiste on avoinna
tiistaisin ajanvarauksella kunnantalolla,
www.poliisi.fi tai 071 873 7436.
puhelin 044 7909 336
avoinna ma–to 12–19, pe 12–16
Kirjasto on suljettu 5.–18.7.2010
kirjastoauto ei kulje heinäkuussa
Kelan asiakkaita palvellaan sulkuviikkoina
Lahden toimistossa, os. Kirkkokatu 8.
Ajalla 5.7.–30.7.2010 asiakkaita palvellaan
Lahdessa, os. Salininkatu 3, puh. 071 873
7321 klo 8–16.15, torstaisin klo 8–17.
Nastolan terveysaseman ja
sosiaalitoimiston (Peruspalvelukeskus
AAVAN) kesäajan toiminnasta
tiedotetaan Nastola-lehdessä.
Nastolan kunnan
kaava-asiat:
Pirkka Aula,
maankäyttöpäällikkö
pirkka.aula@nastola.fi
puh. 040 4818 119
tai
Nastolan uimahalli
ja kahvio
puhelin 044 7909 404
avoinna ma–ke 13–20, to 6–14, pe suljettu,
la 10–16, su 12–18
Uimahalli on suljettu 18.6.–15.8.2010
Katri Kuivalainen,
kaavoitusarkkitehti
katri.kuivalainen@nastola.fi
puh 040 867 6271