Ambulanssilehti - Suomen Sairaankuljetusliitto

Transcription

Ambulanssilehti - Suomen Sairaankuljetusliitto
• Ensihoitoasetus ohjeistuksineen julkaistu
• Terveydenhuollon alueellisessa järjestämisessä
avoimia kysymyksiä
• Lain koura tavoittaa uudet huumeet paremmin
2.2011
Moneen lähtöön. Sprinter.
Mercedes-Benz Sprinter on valmiina nopeisiin lähtöihin.
Vakiovarustuksena oleva viimeisen sukupolven ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä optimoi auton hallinnan ääritilanteissa, kuten kaarreajossa liukkaalla pinnalla. Uusissa
CDI-dieselmoottoreissa tehoa riittää turvallisiin ohituksiin.
Lisävarusteena saatava automaattivaihteisto lisää turvallisuutta mahdollistamalla paremman keskittymisen ohjaamiseen hälytysajossa.
Vakiovarustukseen kuuluvat mm. ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä, ohjauspyörän
säätö, ohjaamoilmastointi, Eberspächer-lisälämmitin, kauko-ohjattava keskuslukitus ja
sähkötoimiset etusivulasit.
www.mercedes-benz.fi/pakettiautot
Veho Group Oy Ab | Ambulanssimyynti | Lommilanrinne 3, Espoo | Puh. 010 569 16
Ambulanssi 2.2011
2
HUS osoittaa huonoa esimerkkiä
ja ajaa alas yrittäjyyden?
Kuten muistatte edellisestä pääkirjoituksesta, yrittäjäjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa
julkisoikeudellisten organisaatioiden pyrkimyksestä laajentaa toimintaansa avoimille
markkinoille ja kilpailla siellä jo toimivien
yksityisten yritysten kanssa. Liittomme on
moneen otteeseen ilmaissut huolensa tunnetuille poliitikoille julkisen sektorin toimintojen laajentumispyrkimyksistä. Liiton
vastustuksesta huolimatta HUS päätti viikolla 15, että ensihoitopalveluiden osalta
A– C tehtävät annetaan aluepelastuslaitoksille ja siirtokuljetukset hoitaa HUS omina
kuljetuksinaan. D-tehtävät kilpailutetaan.
Tämä päätös toteutetaan THL:n aikataulutuksen mukaan vuodesta 2013 lukien.
Yrittäjäpiireissä pidetään julkisen sektorin elinkeinotoimintaa ja avoimille markkinoille osallistumista erittäin hankalasti
perusteltavana, jopa kielteisenä ilmiönä.
Julkisen sektorin toimijoiden ja erityisesti
kuntien ensisijaisena tehtävänä on lakisääteisten palveluidensa järjestämisestä huolehtiminen. Siitä on tuotanto eriytettävä
kokonaan. Kuntien elinkeinopolitiikan ja
siis myös sairaanhoitopiirien tehtävänä ei
saa olla veroa maksavia yrityksiä vastaan
kilpaileminen, vaan yritysten toimintaedellytysten turvaaminen sekä monipuolisen
elinkeinorakenteen ja toimivien markkinoiden kehittäminen. Näin turvataan parhaiten kuluttajien ja kuntalaisten edun toteu-
tuminen palvelujen hankinnassa ja käytössä. Näin varmistetaan jatkossa myös verotulojen saanti kuntiin.
HUS:n päätöksen johdosta kuntien
kustannukset nousevat ensihoitopalveluiden ja siirtokuljetusten uudelleen järjestelyiden takia merkittävästi. Vaikka nykyinen yksikkövahvuus ylläpidettäisiin, kustannusten nousu on arvion mukaan noin
150 000 euroa yksikköä kohden vuodessa.
Kun sitten otetaan huomioon, että uusi terveydenhuoltoasetus ensihoidon osalta astui
voimaan 1.5., jonka jälkeen palvelutasopäätöksen perusteella monet yksiköt siirretään välittömään valmiuteen, kustannukset
ponnahtavat pilviin. Ovatko kunnat todella miettineet asian loppuun hyväksyessään
nämä HUS:n suunnitelmat, vai onko heitä
viety oikein isän kädellä?
HUS ei ole päätöstä tehdessään noudattanut asetuksen ohjetta, jonka mukaan palvelutasopäätöstä valmisteltaessa on tärkeää selvittää tavoiteltava ensihoitopalvelun
laatu, kustannustekijät ja toiminnalliset
edellytykset. Vai eivätkö kustannukselliset
tekijät vaikuta ratkaisuun, koska kunnathan viimekädessä joutuvat maksumiehiksi?
Viimeistään nyt toteutuu liiton ennuste
siitä, että terveydenhuoltolain mukaan ensihoitopalvelun kustannukset nousevat tulevaisuudessa siten, että palveluja karsitaan
sieltä, missä suoritteita tulee niukasti. Se
koskettaisi kipeimmin alle 6 000 – 8 000
asukkaan kuntia ja HUS-alueella isojen
kaupunkien reuna-alueita, joissa kokonaistehtävien määrä jää vähäiseksi. Isoilla
väestövastuualueilla, joilla on vahva keskustaajama, voidaan reuna-alueiden palvelut näivettää samalla, kun keskustan
palvelut tehostuvat. Vastuualueen palvelut
keskittyvät tiheimmin asuttuun taajamaan
ja noin 5 000 asukkaan kylät tai kaupunginosat jäävät herkästi ilman ambulanssia.
Tämä tapahtuu, koska valmiuskustannusten osuus asukasta kohti nousee liian korkeaksi. Onko tämä se tapa millä haluamme pitää Suomen asutettuna ja tarjota palveluita maan kaikissa osissa asuville?
Pääosin verorahoitteisen toimijan tuloa
avoimille markkinoille ei voida Etelä-Suomessa tai muuallakaan maassa perustella
edes markkinapuutteiden paikkaamisella.
Ilmiö on myös pahasti ristiriidassa kuntien
yleisesti tavoitteleman yrittäjämyönteisen
ilmapiirin ja kuntien muiden elinkeinopoliittisten tavoitteiden kanssa.
Julkisen sektorin osallistumista markkinoille voidaan pitää erikoisena myös siksi,
että asiaan on kiinnitetty toistuvasti kriittistä huomiota myös EU:n komission ja
EU:n kilpailuviranomaisten toimesta, jotka
erityisesti seuraavat terveydenhuoltoalaa ja
julkisten sekä yksityisten sairaaloiden välistä kilpailua.
Julkisen sektorin elinkeinotoiminta vaikuttaa palvelumarkkinoiden kehittymiseen
sosiaali- ja terveysaloilla. Kuntien rooli
alan markkinoiden kehittäjänä on jopa
muita toimialoja merkittävämpi, koska kyseisten palvelujen turvaaminen kuuluu julkisen sektorin lakisääteisiin perustehtäviin
ja pääosa niiden rahoituksesta toteutetaan
verorahoituksella. Palveluista järjestämisvastuussa olevilla sairaanhoitopiireillä ja
välillisesti siten omistajaohjauksen kautta
kunnat ovat vastuussa myös markkinoiden
toimivuuden kehittämisestä. Julkisen sektorin jo osittain toteuttamat ja osin toteutumassa olevat suunnittelemat heikentävät
yksityisen terveyssektorin toimivuutta ja
kilpailuympäristöä merkittävästi.
Julkisen sektorin sekä poliittisten päättäjien pitäisi arvioida, miten tällaiset hankkeet vaikuttavat toteutuessaan terveyspalvelualan kilpailutilanteeseen, markkinoiden rakenteisiin ja olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksiin sekä pitemmän
päälle verotulojen muodostumiseen kunnille tässä hankalassa taloudellisessa tilanteessa.
Mikael Söderlund
toiminnanjohtaja
Suomen Sairaankuljetusliitto ry
”Mikään ei tule muuttumaan”
Otsikon lausuman kuulimme terveydenhuoltolain valmistelun yhteydessä käytyjen
kymmenien työkokousten ja eri ministeriöiden tapaamisten yhteydessä niin valmistelevien virkamiesten kuin ministerienkin
suusta. Jossain vaiheessa valmistelua melkein jo uskoimme, että sillä todella tarkoitetaan jotain, kun lausetta toistettiin. Tällä
hetkellä tiedämme, että lause ei tarkoittanut mitään, ei ainakaan sitä, mitä me ajattelimme sen tarkoittavan, kun toimme
toistuvasti eri yhteyksissä julki vakavan
huolemme yksityisen toiminnan roolista ja
asemasta uuden lain voimaantulon jälkeen
ensihoitopalveluiden järjestämisvastuun
siirtyessä sairaanhoitopiireille. Nyt jälkeenpäin on hyvä todeta, että ainoa, johon voi
luottaa ja jolla on oikeutus vierailijan ”takin kääntöön” on ministeriöiden ja eduskuntatalon turvatarkastus.
Lain oltua voimassa vasta viikon jo siinä vaiheessa olivat tiedossa rajut yksityisen
toiminnan alasajotoimet muutamissa sairaanhoitopiireissä. Valmisteleva työ useissa
sairaanhoitopiireissä palvelun järjestämisestä on tehty jo lain valmistelun aikana.
Eli joillakin on ollut tiedossa, mikä tulee
olemaan lain sisältö ja millaisen etulyöntiaseman ja mahdollisuuden se antaa julkiselle toimijalle. Tällä hetkellä tuntuu, että
ensihoidon osalta lain sisältö ja henki oli jo
etukäteen päätetty ja yli kahden vuoden
valmistelurumba kokouksineen ym. oli silmänlumetta.
Laki on voimassa ja siihen on tyydyttävä. Alkaa nopeatahtinen valmistelu- ja
sopeuttamistyö niin sairaanhoitopiirien
kuin palveluntuottajienkin keskuudessa.
Aikaa on enintään reilut puolitoista vuotta.
Kiire on molemmilla osapuolilla. Sopii toivoa, että tulos palvelee sairaita ja loukkaantuneita vähintäänkin yhtä hyvin kuin
nykyinen systeemi. Paria palvelutasoesitystä lukeneena näin näyttäisi ainakin näissä
sairaanhoitopiireissä tapahtuvan edellyttäen, että toiminalle löytyvät maksumiehet
eli kunnat. Suunnitella saa aivan mitä haluaa, kun ei tarvitse vastata eikä huolehtia
kustannuksista. Liekö tuleva systeemi neljä
viisi kertaa toimivampi ja tavoittaako järjestelmä neljä viisi kertaa nopeammin potilaat, kun kulut nykyisiin ovat neljä viisi
kertaa suuremmat? Kuntien virkamiesten
ja päättäjien täytyy olla hereillä ja tietoisia
siitä, mihin paperiin nimensä kirjoittavat,
kun lupaavat sinun ja minun eli veronmaksajien eurot suureen tuntemattomaan.
Asetus astui voimaan samoin toukokuun alussa ja sen mukaisten toimien laadun, toiminnan ja myös rahan suhteen tu-
lisi toteutua. Nyt ainakin ”hevosmiesten
tietotoimisto” eli huhut, tietää kertoa, että
ainakaan kaikki pelastuslaitokset eivät olisi
tyytymässä asetuksen mukaiseen sairaanhoitopiirin organisoimaan L4-toimintaan,
vaan ovat vaatimassa ja rakentamassa
omaa ensihoidon kenttäjohtamisjärjestelmää. Nyt sopii odottaa ja toivoa, että sairaanhoitopiirit pitävät kiinni lujasti asetuksen heille osoittamasta ensihoidon johtamistehtävästä ja -vastuusta. Samoin osaamistasoon ja -vaatimuksiin on syntymässä
hyvin erilaisia käytäntöjä ainakin toiminnan alussa. Myös tässä tulisi saada
aikaan valtakunnallinen konsensus. Tässä
vain otos asetuksen mukauttamisyrityksistä kahden esimerkin valossa. Lähtökohtaisesti lain tarkoitus oli tarjota koko maahan yhtenevät ja tasalaatuiset ensihoitopalvelut. Jatkuuko nyt sairaanhoitopiirien
tasolla ajatus ”antaa kaikkien sairaanhoitopiirien kukkia”, jolloin meillä on
jatkossa viisitoista erilaista systeemiä entisen noin 300 kuntakohtaisen järjestelmän
sijasta. Toki on myös myönnettävä, että
koko maan kattavaa tasapuolista systeemiä
ei saavuteta koko terveydenhuollossa, eikä
myöskään ensihoitopalveluissa, järjesti sen
kuka tai mikä tahansa ja tuotti palvelun
sitten kuka tai mikä tahansa. Mutta ol-
koon tasapuolinen palvelu kaikille hyvä tavoitesaso.
Edesmennyt isäni tapasi todeta, kun
asiat olivat enemmän tai vähemmän epäjärjestyksessä ja suunta epäselvä, että ”EI
SE NIIN MENE, ETTEI SE JOTENKIN
MENE”. Näin se käy tässäkin ruletissa,
mutta vasta vuosien päästä voimme arvioida kuinka lain henki ja sairaanhoitopiirit
ovat tehtävässään onnistuneet, jos rahaa ei
tule lisää. Vasta noin viiden seitsemän vuoden päästä näemme, onko miten onnistuttu luomaan järjestelmä, joka toimii ja palvelee. Kustannusten nousu on merkittävä
ja vaikka kuinka vannotaan kuljetuslogistiikan ja ensihoitokeskuksen kustannustehokkuuden nimeen, ei nykyinen autotiheys tule säilymään, vaan nykyrahalla ja
kehitteillä olevissa palvelutasopäätöksillä
joka kolmas ensihoitoyksikkö on historiaa
vuonna 2020.
Ken elää niin näkee
Hyvää loppukevättä ja kesää
Teuvo Kontio
I-puheenjohtaja
Ambulanssi 2.2011
3
Kevätkokous terveydenhuoltolaista:
Kaikki ei mennyt nappiin,
mutta kestävällä laadulla pärjätään jatkossakin
Kuvassa vasemmalta lukien kokouksen
sihteerit Sari Luotola ja Hanna Nissilä sekä
puheenjohtajat Pia Maavirta ja Heidi Lahti.
SSK:n kevätkokouksen pääpuheenvuorojen keskeinen sisältö
on tiivistettävissä seuraavasti:
Terveydenhuoltolain ja ensihoitoasetuksen
toteutuminen käytännössä vie vuosia, eivätkä rahoituskysymykset ole vielä läheskään selvillä. Liiton jäsenyritysten on kuitenkin alettava elää muuttuneen säädöstön
mukaisesti ja tarjottava laadukkaita palveluja.
– Nyt yritysten tulee kilpailussa pysyäkseen osoittaa palveluidensa taso jollakin ulkopuolisen auditoijan hyväksymällä laaduntunnuksella, sanoi toiminnanjohtaja
Mikael Söderlund.
– Jatkossa pitää vakuuttaa tilaajat kehittämällä palvelun laatua. Kymmenen
vuoden työ laatujärjestelmämme kehittämiseksi ei ole mennyt hukkaan. Meidän tulee
yrityksinä ja yhteisönä säilyttää toimintaedellytyksemme jatkossakin, sanoi puheenjohtaja Teuvo Kontio.
– Periksi ei anneta, kaikki on loppupeleissä itsestä kiinni.
Lounais-Suomen Sairaankuljetusyrittäjät ry:n puheenjohtajan Juha Lahden avauspuheenvuoro on luettavissa tästä lehdestä
omana referaattinaan.
Sääntömääräisessä kevätkokouksessa
käsiteltiin tilinpäätös, tilintarkastuskertomus, vastuuvapauden myöntäminen sekä
toimintakertomus normaaliin tapaan ilman
erityistä keskustelua. Sen sijaan yhden puheenvuoron kirvoitti liiton julkinen kuva,
jota ovat hämärtäneet eräät televisio-ohjelmat, joissa on tuotu esille joidenkin yritysten henkilöstöpoliittisia ongelmia. Puheenjohtaja Teuvo Kontio vakuutti, että yksityisten ensihoitopalvelujen julkisuuskuvaan
on liitossa kiinnitetty huomiota ja tehdään
töitä sen eteen jatkossakin.
Viimevuotiseen tapaan järjestävä alueyhdistys oli päättänyt antaa kaikki kokousvirkailijatehtävät naisille. Siten puheenjohtajiksi valittiin Pia Maavirta ja Heidi Lahti.
Sihteereinä toimivat Hanna Nissilä ja Sanna Luotola.
Sääntömääräisessä kokouksessa oli 70
osanottajaa. Kahdelle ansioituneille jäsenyrittäjälle oli myönnetty liiton kultaiset ansiomerkit. Kumpikaan ei nyt jo yritystoimintansa lopettaneista palkituista, Ari Tolonen Kiimingistä eikä Veijo Berg Keminmaalta, ollut paikalla, joten kunniakirjat ja
ansiomerkit nouti Pohjois-Suomen alueyhdistyksen edustajana Jarno Lehtosalo.
Naantalin SPA-hotelli on jo perin tuttu
kevätkokousten pitopaikka ja sen näyttelytilat ovat osoittautuneet tarkoituksenmukaisiksi. Nytkin sää suosi näyttelyä molempina päivinä, kun ambulanssit oli vanhaan
tapaan sijoitettu ulkosalle.
Tilaajat pitää vakuuttaa kehittämällä palvelujen
laatua, sanoi puheenjohtaja Teuvo Kontio.
Erikoislääkäri Jarkko Karihuhta Satakunnan
keskussairaalasta esitteli uusia elvytyssuosituksia.
Luennot
Ensimmäisen kokouspäivän luentoja pitivät tervehdyssanojen jälkeen Härkätien
terveyskeskuksen johtava lääkäri Sirpa
Rantanen (refaraatti tässä lehdessä), II puheenjohtaja Claus Harju-Jeanty ja toiminnanjohtaja Mikael Söderlund vasta solmitusta TES:sta, erikoislääkäri Jarkko
Karihuhta elvytyksen Käypä hoito -suosituksesta, varatuomari Jukka Rahikkala yhteistyöstä ja yhtiösopimuksesta ja elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen Suomen
Yrittäjistä aiheenaan yksityisen terveydenhuollon tulevaisuus yrittäjäjärjestön silmin
(referaatti tässä lehdessä).
AJ
Toiminnanjohtaja Mikael Söderlund ja II puheenjohtaja Claus Harju Jeanty esittelivät vastasolmittua
työehtosopimusta.
Ansiomerkkien jaon jälkeen riitti ruusuja
jaettaviksi myös kaikille kokousvirkailijoille.
Jakajana etualalla oleva Claus Harju-Jeanty.
Kukitettavat vasemmalta: Anna-Stina Säynäslahti,
Teija Lehikoinen, Sari Kiuru, Sari Luotola,
Hanna Nissilä, Heidi Lahti ja Piia Maavirta.
Teuvo Kontio selostaa.
Ambulanssi 2.2011
4
Lounais-Suomen Sairaankuljetusyrittäjät ry:n puheenjohtaja Juha Lahti:
Joustavuus – kustannustehokkuus – toimitusvarmuus
yksityisten palveluntuottajien valtteja
Esittäessään järjestävän alueyhdistyksen
tervehdyksen kevätkokouksessa sanoi puheenjohtaja Juha Lahti näkevänsä edessään
monenkirjavia katseita, joissa on mukana
epävarmuutta, toivoa ja elämää – sitä yrityksen johtamisen elämää.
Lahti sanoi SSK:n jäsenyrittäjien kokoontuneen Naantaliin hyvin erilaisin miettein siitä, mitä tulevaisuus tuo heille ensihoito- ja sairaankuljetussektorilla tullessaan.
–Tällä hetkellä ja viime vuosina suurin
ajatuksia myllertävä asia on varmasti meille
kaikille ollut terveydenhuoltolaki ja sen
tuomat muutokset työhömme. Aikaisemmissa tilaisuuksissamme meillä on ollut
käytettävissämme vain esityksiä, arveluja ja
epätietoisuutta uudesta laista. Nyt olemme
täysin uudessa tilanteessa; terveydenhuoltolaki sekä ensihoitoasetus on annettu ja ne
ovat konkreettisesti käsillä. Lain tullessa
voimaan ottavat ensihoitopalvelun järjestämisvastuun sairaanhoitopiirimme, jotka ovat
uusia sopimuskumppaneitamme.
Lahti sanoi yrittäjille syntyvän uuden tuskan, kun epävarmuus lain sisällöstä on muuttunut faktoiksi.
– Miten vastaamme siihen
ja miten voimme olla jatkossa
yhtenä sektorina tuottamassa
lain edellyttämää palvelua, hän
kysyi.
– Laissa on meidän kannaltamme katsottuna epäkohtia,
joita liittomme yritti estää kaikin tavoin valmisteluvaiheessa.
Toisesta suunnasta katsoneet
valmistelijat kuitenkin saivat
sinne meille epäsuotuisia pykäliä. Täysi työ
on puolestamme kuitenkin tehty, mutta asiat jäivät lakiin näin, kuten ne nyt ovat.
Emme voi muuta kuin elää sen kanssa tästä
eteenpäin ja uskoa tulevaisuuteen.
Lahti muistutti historian kertaavan aina
jollakin tavalla itseään. Hän mainitsi nyt
näkevänsä vielä pienen joukon yrittäjiä, jotka olivat samantyyppisen asian edessä noin
40 vuotta sitten kansanterveyslakia säädettäessä. Nyt hän totesi paikalla olevan edellä
mainittuja isompi joukko heidän lapsiaan,
toisen polven yrittäjiä.
– Vanhemman polven yrittäjät olivat aikoinaan uusien haasteiden edessä ja nyt,
kun katsomme saliin, huomaamme yksityistä yrittämistä alallamme olevan vieläkin.
Uskon, että sitä on vielä seuraavankin 40
vuoden kuluttua.
– Meidän pitää olla muuntautumiskykyisiä nyt, mitä yksityinen yrittäjyys on alal-
lamme ennenkin ollut. On oltava valmiita
ottamaan uusia asioita ja haasteita vastaan
ja kehittämään yritysten toimintaa entisestään.
– Lain pykäliä tulee noudattaa ja olemme valmiita vasta silloin, kun pystymme
täyttämään lain asettamat vaatimukset. Siihen meillä on jo työkaluja.
”Työkaluksi” Lahti nimesi mm. sen,
että yksityisten palveluntuottajien henkilökunta on lähes sataprosenttisesti terveydenhuoltoalan koulutuksen saanutta. Palvelutasomääritysten valmistelussa hän piti yksityisten voimavarana kustannustehokkaita
yksiköitä, mikä varmasti tulee olemaan jatkossakin päätäntävaltaa käyttävien toimielinten suosiossa, kun huomioidaan asetusteksti palvelutasopäätöksestä ja terveyspalvelujen kasvava kulurakenne seuraavien
vuosien aikana.
– Olemme jo saaneet lakiuudistuksen
valmisteluvaiheessa uusia yhteistyökumppaneita valvovista viranomaisista kuten
AVI:sta ja Valvirasta. Samalla lupamenettelyihin on tullut lisää kriteereitä ja valvontaa.
Se on ollut vaikeaselkoista kenttää, mutta
yksityinen palvelusektori on näyttänyt siltäkin osin kelpoisuutensa vaatimuksiin nähden. Siten olemme jo osittain kouluttautuneet uudistuksiin, mikä on antanut meille
avaimia viranomaisyhteistyöhön.
– Jo tällä hetkellä yksityinen palveluntuotanto toimii ja tulee toimimaan tulevaisuudessakin hyvin erilaisissa ympäristöissä
ja toimintasektoreissa. Tulemme hoitamaan
varmasti erilaisia tehtäviä hätätilapotilaan
hoidosta laitospotilaiden siirtokuljetuksiin
ja kaikkea siltä väliltä.
– Jos katsomme laajemmin ensihoidon
kenttää ja sen järjestämisvastuuseen tulevaa
kumppania, pääsemme varmasti jakamaan
uuden tulevan asian tuskaa, Lahti sanoi.
– Järjestämiskenttä, joka on valtakunnan laajuinen, on kuitenkin jaettu sairaanhoitopiireittäin hyvin erilaisiin alueisiin sekä
maantieteellisesti että potilasmääriltään.
Puhuja piti lopullisten palvelutasopäätösten saamista valtakunnallisesti samansuuntaisiksi hyvin haastavana. Hän sanoi
SSK:n hallituksen jäsenenä toivovansa, että
sairaanhoitopiirit ottaisivat palvelutasoja
määritellessään yhä huomioon yksityisen
sektorin joustavuuden, kustannustehokkuuden ja toimitusvarmuuden.
– Ne ovat ennestään tuttuja asioita, joilla olemme pärjänneet markkinoilla aikaisemminkin.
Lahti sanoi haluavansa käynnistää yhdessäolon kevätkokouksessa kannustavin
sanoin. Hän totesi liiton koostuvan hyvin
erilaisista yrityksistä niin kooltaan, toimipaikoiltaan kuin tehtäväkentiltään.
– Pienimmät ovat yhden pariskunnan tai
kahden yhtiömiehen varassa toimivia, toiset
taas yrityksiä, jotka ovat palkanneet muutamia ulkopuolisia työntekijöitä. Lisäksi on
vielä jopa kymmeniä työntekijöitä palkanneita. Haluaisin, että voisimme hakea vertaistukea tällaisissa tilaisuuksissa toisiltamme. Kehottaisin eri alueiden edustajia keskustelemaan keskenään tulevaisuudestamme. Erilaisista lähtökohdista voi löytyä
tarvittava hedelmä ja tietotaito, jos osaamme siirtää kokemuksia yhdessä toisillemme
kunnioittaen toistemme asemaa.
Lopuksi puhuja toivotti vielä kaikki tervetulleiksi kokoukseen ja kehotti heitä
kuuntelemaan tärkeitä luentoja sekä tutustumaan varustenäyttelyyn sekä sisä- että ulkotiloissa.
AJ
Ensihoitoasetus ohjeistuksineen julkaistu
Toukokuussa voimaan tulleen terveydenhuoltolain myötä ensihoidon järjestämisvastuu siirtyy
kunnilta sairaanhoitopiireille. Lailla oli tarkoitus varmistaa ensihoidon tasavertainen saatavuus sekä
sujuvoittaa ensihoidon ja sairaalapäivystysten yhteistyötä. STM:n asetus täsmentää terveydenhuoltolakia. Ensihoidon pitää olla järjestetty lain ja asetuksen mukaisesti viimeistään vuoden 2013 alusta
lähtien.
Terveydenhuoltolain mukaan ensihoito pitää
suunnitella sairaanhoitopiirin palvelutasopäätöksen mukaisesti. Sillä pyritään varmistamaan riittävä alueellinen ensihoitovalmius ja palvelujen tasavertaisuus. Ministeriön asetus sisältää yksityiskohtaiset ohjeet palvelutasopäätösten rakenteesta
ja sisällöstä. Päätöksistä halutaan valtakunnallisesti yhtenäiset, jotta laatua, vaikuttavuutta ja
kustannuksia voidaan seurata ja vertailla.
Tämän asetuksen tärkein asia on palvelutasopäätös ja sen sisältö, koska se tulee jatkossa määrittelemään puitteet ja raamit ensihoidolle. Iloksi
voimme todeta, että liiton pitkään ajama näkemys
on omaksuttu myös STM:ssä, joka toteaa, että
palvelutasopäätöstä valmisteltaessa on tärkeää
selvittää tavoiteltava ensihoitopalvelun laatu,
kustannustekijät ja toiminnalliset edellytykset.
Näiden edellytysten selvittäminen mahdollistaa ja parantaa meidän kilpailullisia asemiamme
jatkossa. Se vaatii meiltä paljon, mutta tätä kautta
voimme oikeasti näyttää, emmekä vain puhua,
että pystymme olemaan parhaimpia palveluntuottajia Suomessa ja täten varteenotettava tekijä alalla myös jatkossa.
Asetuksessa määritellään myös ensihoitojärjestelmän tehtävät ja henkilöstön koulutusvaatimukset. Vaatimukset koskevat perustason ja hoitotason ensihoidon yksiköitä.
Nykyisin alalla on ensihoidon henkilöstöllä
vaihteleva koulutustausta. Riittävä taso on varmistettu aluehallintoviranomaisten ja Valviran ohjeilla
ja lupakäytännöillä. Jatkossa on tarkoituksenmukaista, että ensihoidossa edellytetään alalle suuntautuvaa tutkintoa. Asetuksen mukaiset koulutusvaatimukset tulevat voimaan siirtymäkauden jälkeen eli viimeistään vuoden 2014 alusta lähtien.
Ne koskevat julkisia ja yksityisiä palvelutuottajia.
Ministeriön asetus kuvaa myös ensihoidon
johtamisjärjestelmän. Saman sairaanhoitopiirin
alueella voi olla useita ensihoidon palveluntuottajia, sairaanhoitopiirin pitää vastata toiminnan johtamisesta kaikissa tilanteissa. Näin tehostetaan toimintaa ja potilaat ohjautuvat oikeaan paikkaan.
Sairaanhoitopiirissä on oltava kenttäjohtajajärjestelmä viimeistään vuoden 2014 alussa.
Ministeriössä arvioitu, että ensihoidon uudelleenjärjestelyt lisäävät aluksi kustannuksia. Toiminnan vakiintuessa kustannukset vähenevät, kun
potilaiden hoitoonohjaus tapahtuu sujuvammin ja
kuljetuskalustoa käytetään tehokkaammin.
Liitossa olemme eri mieltä lain tuomasta kehityksestä. Jos sairaanhoitopiirit tekevät sellaisia
päätöksiä, kuten HUS huhtikuun lopussa, kuntien
kustannukset nousevat ensihoitopalveluiden ja
siirtokuljetusten uudelleen järjestelyiden takia
merkittävästi. Vaikka nykyinen yksikkövahvuus
ylläpidettäisiin, kustannusten nousu on arvion
mukaan noin 150 000 euroa yksikköä kohden vuodessa. Kun sitten otetaan huomioon, että uusi terveydenhuoltoasetus ensihoidon osalta astui voimaan toukokuussa ja palvelutasopäätöksen perusteella monet yksiköt siirretään välittömään valmiuteen, kustannukset ponnahtavat pilviin. Ovatko
kunnat todella miettineet loppuun, kun ovat hyväksyneet nämä HUS-suunnitelmat, vai onko heitä
viety oikein isän kädellä?
HUS ei ole päätöstä tehdessään noudattanut
asetuksen ohjetta, jonka mukaan palvelutasopäätöstä valmisteltaessa on tärkeää selvittää tavoiteltava ensihoitopalvelun laatu, kustannustekijät
6 000 –8 000 asukkaan kuntia ja HUS-alueella isojen
kaupunkien reuna-alueita, joissa kokonaistehtävien määrä jää vähäiseksi. Isoilla väestövastuualueilla, joilla on vahva keskustaajama, voidaan
reuna-alueiden palvelut näivettää samalla, kun
keskustan palvelut tehostuvat. Vastuualueen palvelut keskittyvät tiheimmin asuttuun taajamaan ja
noin 5 000 asukkaan kylät tai kaupunginosat jäävät
herkästi ilman ambulanssia. Tämä tapahtuu, koska
valmiuskustannusten osuus asukasta kohti nousee liian korkeaksi. Onko tämä se tapa millä haluamme pitää Suomen asutettuna ja tarjota palveluita sen asukkaille?
Pääosin verorahoitteisen toimijan tuloa avoimille markkinoille ei voida Etelä-Suomessa tai
muuallakaan Suomessa perustella edes markkinapuutteiden paikkaamisella. Ilmiö on myös pahasti
ristiriidassa kuntien yleisesti tavoitteleman yrittäjämyönteisen ilmapiirin ja kuntien muiden elinkeinopoliittisten tavoitteiden kanssa.
ja toiminnalliset edellytykset. Vai eivätkö kustannukselliset tekijät vaikuta ratkaisuun, koska kun-
Lisätietoja asetuksesta ja sen perusteluista
löytyy liiton extranet-sivuilta
www.sairaankuljetusliitto.fi
tai sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta
www.stm.fi.
nathan viimekädessä joutuvat maksumiehiksi?
Viimeistään nyt toteutuu liiton ennuste siitä,
että terveydenhuoltolain vaikutuksesta ensihoitopalvelun kustannukset nousevat tulevaisuudessa
siten, että palveluja karsitaan sieltä, missä suoritteita tulee niukasti. Se koskettaisi kipeimmin alle
Mikael Söderlund, toiminnanjohtaja
Suomen Sairaankuljetusliitto ry
Ambulanssi 2.2011
5
Terveydenhuollon
alueellisessa
järjestämisessä avoimia
kysymyksiä
Härkätien kuntayhtymän johtava lääkäri Sirpa Rantanen esitteli Naantalissa 16.4. perusterveydenhuollon näkemyksiä terveydenhuoltolain toteutumismahdollisuuksista käytännössä.
Rantanen piti lain ja ensihoitoasetuksen toteuttamista haasteena. Siirtokuljetusten määrän hän arvioi lisääntyvän.
– Ensihoito on lain mukaan ollut tähän
saakka osana perusterveydenhuoltoa; nyt
tilanne muuttuu ja asioita tullaan hoitamaan byrokraattisemmassa yksikössä erikoissairaanhoidon piirissä, luonnehti Rantanen ja sanoi, että tilanne kuitenkin vain
kannatta hyväksyä. Perusterveydenhuollon
yksikön perustamista jokaiseen sairaanhoitopiiriin hän piti välttämättömänä, jotta
olisi mahdollista tehdä alueellisesti toimiva
terveydenhuollon järjestämissuunnitelma.
– On suunniteltava hoito- ja palvelureitit sekä huolehdittava koulutuksesta ja tutkimuksesta.
– Järjestämissuunnitelma sisältää kuntien yhteistyön, terveyden ja hyvinvoinnin
edistämistä koskevat tavoitteet ja vastuutahot, terveydenhuollon palvelujen järjestämisen, päivystyspalvelut, kuvantamispalvelut, lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut
sekä tarvittavan yhteistyön perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden
kesken.
Rantanen käsitteli myös tiedonsiirron
vaikeuksia ja tulevaisuudennäkymiä. Jatkossa tarvitaan sairaanhoitopiirikohtainen
potilastietorekisteri.
– Sairaanhoitopiirin alueen kunnallisen
www.sakuyrittajat.fi
YKSITYINEN SAIRAANKULJETUS TUTUKSI
MYYDÄÄN
Myydään 2/3 sairaankuljetuksesta Keski-Suomessa.
puh. 040 514 6852
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilasasiakirjat muodostavat terveydenhuollon yhteisen potilastietorekisterin.
– Potilasta hoitava terveydenhuollon
toimintayksikkö saa käyttää yhteisessä potilastietorekisterissä olevia toisen toimintayksikön tietoja potilaan hoidon edellyttämässä laajuudessa.
– Potilaiden valinnanmahdollisuudet lisääntyvät terveydenhuoltolain perusteella.
Nyt potilaat saavat valita terveysasemansa
omassa kunnassa tai yhteistoiminta-alueella riippumatta asuinpaikastaan. Samoin
erva-alueen sisällä voi valita sairaalan, josta
hakee erikoissairaanhoidon palvelut. Perusterveydenhuollon uusi valinnanvapaus tulee helpottamaan tulevaisuudessa muiden
muassa kesämökkiasukkaita, sillä perusterveydenhoidon voi siirtää väliaikaisesti
toiselle paikkakunnalle hoitosuunnitelman
mukaisesti. Tällöin myös toisella paikkakunnalla työssä käyvät voivat käyttää terveyspalveluja sillä paikkakunnalla, jolla
työpaikka sijaitsee.
– Kunnan perusterveydenhuollon on
vastattava potilaan hoidon kokonaisuuden
yhteensovittamisesta, jollei siitä muutoin
erikseen sovita, Rantanen painotti.
Onko alueellinen riskiluokitus
liiankin tarkka?
– Terveydenhuoltolain keskeisimpiä asioita
on ollut erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajojen madaltaminen. Siinä
asiassa Rantanen sanoi oltavan Tampereella kaikista pisimmällä. Hänen mielestään
erikoissairaanhoitoa tulee saada enemmän
perusterveydenhuollon yhteyteen, sillä palveluita suunniteltaessa keskiössä tulee olla
niiden tarvitsijoiden, kuntalaisten.
– Sairaanhoitopiirin on annettava alueensa terveyskeskuksille niiden tarvitsemia
sellaisia erikoissairaanhoidon palveluja, joita perusterveydenhuollon ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa.
– Ensihoidon palvelutasopäätöksiä tehtäessä niihin on paneuduttava tarkemmin
kuin kuntatasolla on tehty. Palvelutasopäätöksen siirtyessä sairaanhoitopiirille siihen
tulee ikään kuin aikaisempaa vakavampi
velvoite.
– Palvelu ei kunnissa saa heikentyä ja
siksi on hyvä, että on olemassa ensivastetoiminta. Siitä ei kuitenkaan ole syytä muodostaa uutta ensihoidon alaorganisaatiota,
vaan ensivaste voi edelleen toimia vapaaehtoisvoimin.
Rantanen ei pitänyt varauksetta hyvänä, että palvelutasopäätöksiä tehtäessä ris-
kiluokitus tehdään neliökilometrin tarkkuudella.
– Olisiko palvelutasopäätöksiä sittenkin helpompi tehdä, jos riskiluokitukset
tehtäisiin laajemmille alueille, hän kysyi.
– Nyt on arvokeskustelun paikka. Mikä on ensihoidon asema koko terveydenhuollon kentässä. Palvelutasopäätöksillä
on kiire, sillä niiden on oltava valmiina
1.1.2013. Kenttäjohtamisjärjestelmä järkevöittää toimintaa.
– Kunnallinen järjestelmä ei pärjää yksin
ensihoidossa, vaan tarvitaan myös yksityisiä palveluntuottajia, Rantanen uskoi. Hän
sanoi olevan mahdollista, että uudessa käytännössä perusterveydenhuolto ja ensihoito
erkanevat liikaakin toisistaan.
– Ensihoidon palvelutasopäätöksissä on
määriteltävä järjestämistapa, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvan henkilöstön koulutus ja tavoitteet potilaan tavoittamisajasta.
– On laadittava hälytysohjeet ja muut
ensihoitopalvelua koskevat ohjeet, jotka
erityisvastuualueen ensihoitokeskus sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettaviksi.
– Valtasuhteet hätäkeskusten ja sairaanhoitopiirien kesken on selvitettävä, eli kuka
johtaa käytännössä ensihoitoa kentällä.
Vastuuviranomainen on sairaanhoitopiirin
ensihoidon vastuulääkäri. Onko kaikilla
tällä hetkellä sama käsitys valtasuhteista,
kysyi Rantanen.
– Tarvittaessa on tarkastettava ensihoitopalvelun tehtävissä käytettävien yksiköiden soveltuvuus tehtävään, mukaan
luettuina ensihoitopalveluun kuulumattomat ambulanssit.
Rantasen mukaan isoja organisaatioita
tehtäessä johtaminen helposti etääntyy johdettavista.
– Nyt koko maassa on palvelujen keskittämisen aika.
– Onko 20 vuoden kuluttua taas edessä
hajauttaminen? Vain viisi prosenttia väestöstä käyttää erikoissairaanhoitoa.
– Tulevaisuudessa tarvitaan raportointia
lisää ja on muistettava, että myös perustoimintoja on kehitettävä.
– Terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Toiminnan on oltava
laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti
toteutettua.
– On laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta.
AJ
Ambulanssi 2.2011
6
Kevätkokouksen näyttelyssä nähtyä
Esillä oli mm. tietotekniikkaa ja elektroniikkaa. Vasemmalla SSK:n internet-yhteistyökumppani NettiTieto Oy. Oikeanpuoleisessa kuvassa Esa Laari Parikkalan Ensihoitopalvelusta on pysähtynyt AGA:n näyttelypisteelle.
Uusia ja entisiä näytteilleasettajia. Työvaatetus on aina voimakkaasti esillä ambulanssiväelle suunnatuissa
näyttelyissä.
Kuvassa esiintyvä Risto Nihtilä (Nostalgia ky)
on kynien ja muiden käteen käyvien
tarvikkeiden esittelijänä varma sekä suosittu jokavuotinen mukanaolija.
Ambulanssi 2.2011
7
Hyvällä säällä ulkona pidetty ambulanssinäyttely veti katsojia tasaisena virtana. Kuvassa oikealla ambulanssien välissä Vehon edustajat Hannu Gunnar ja Markku Andersson.
Suomen Sairaankuljetusliitto ry kiittää kevätkokoustapahtumissa olleita yrityksiä
Oy AGA Ab, Linde Healtcare
• Lääkkeellisen hapen v-mittarit, säätimet ym.
Kimmo Lindholm, Eija-Riitta Pitkonen
Itsehallintokuja 6, 02600 ESPOO
Ferno Norden Oy
• Ensihoitovarusteet, paarit, ym.
Mika Hirvonen
Lepolantie 11, 01830 LEPSÄMÄ
Profile Vehicles Oy
• Sairaankuljetusajoneuvot
Marko Repo
Yrittäjäntie 1, 74130 IISALMI
Terakori Oy
• Sairaankuljetusajoneuvot
Teuvo Ranta
Kolisevantie 20, 03620 KARKKILA
A-Vakuutus
• Vakuutustuotteet
Jukka Lehikoinen
Lapinmäentie 1, 00350 HELSINKI
FinSec /AKM Consulting Oy
• Suojavaatetus
Kaj Pakkanen, Joni Turunen
PL 4, 06151 PORVOO
Sarco Oy
• Hälytyslaitteet, alkometrit
Riitta Kuusela, Sakari Korhonen,
Niittyläntie 3, 00620 HELSINKI
Veho Group Oy Ab
• Sairaankuljetusajoneuvot
Hannu Gunnar, Markku Andersson,
PL 151, 00101 HELSINKI
ConvaTec Oy
• Deffat, ym.
Jani Niva, Tuomo Peltola, Valtteri Koivisto
Olarinluoma 16, 02200 ESPOO
NettiTieto Oy
• Sahti-järjestelmä, ym.
Toni Riekkinen, Jorma Katainen
PL 1199, 70211 KUOPIO
SOS-Asu Ky
• Työvaateet
Ulla ja Jorma Löfman
PL 32, 90831 HAUKIPUDAS
Yritysvaate Oy
• Sairaankuljettajien asusteet
Merja Luhtanen, Tapani Salminen
PL 35, 33821 TAMPERE
Oy Docto Ab
• Sairaankuljetusajoneuvot, ym.
Jorma ja Vesa Lehikoinen
Kosankuja 1, 21420 LIETO
Nostalgia Ky
• Mainoskynät, ym.
Risto Nihtilä
Seittemänmiehenkatu 12–14 A, 05800 HYVINKÄÄ
Tamlans Oy Ab
• Sairaankuljetusajoneuvot
Jaakko Lohisalo, Ari Saarelainen, Marcus Roni
Niittyhaankatu 4, 33720 TAMPERE
Elektro-Arola Oy
• Hälytys- ja viestintätekniikan laitteistot
Pasi Hiilasvirta
Leppäkuja 2, 14200 TURENKI
Pensi Rescue Oy
• Paarit, -alustat, hoitoreput, kantotuolit
Eero ja Niko Vuorenoja
Ahertajankatu 5, 38250 SASTAMALA
Oy Teboil Ab
• Polttoainejäsenetu
Anne-Maria Juhala, Niko Paavola
Bulevardi 2 b, 00120 HELSINKI
Yhteensä 18 yritystä.
Ambulanssi 2.2011
8
Markkinoiden heikko toimivuus näkyy
ensimmäisenä pienten yrittäjävetoisten
tuottajien toimintaedellytyksissä
SSK:n kevätkokouksessa luennoinut
Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden
päällikkö Janne Pesonen sanoi, että
tunnuslukuperusteisesti yksityisen
terveydenhuollon tulevaisuus näyttää hyvältä.
– Kysyntä kasvaa ja ideologinen vastustus palvelujen ulkoistamiseen vähenee.
– Yrittäjien ei pidä pelätä kilpailua;
sitä saa olla, kunhan se on reilua ja
tapahtuu kaikille samoista lähtökohdista.
– Julkinen sektori on halukas operoimaan
kilpailluilla markkinoilla. Markkinoiden
toimivuus on tällä hetkellä erittäin haasteellista.
– Terveydenhuolto ja sosiaaliala työllistävät tällä hetkellä enemmän kuin teollisuus, eikä teollisten työpaikkojen määrä
ylitä seuraavan 20 vuodenkaan aikana niitä, huomautti Pesonen. Hän uskoi jatkossa
turvauduttavan enemmän yksityiseen palvelusektoriin, koska henkilöstöä tulee olemaan vaikea saada kunnallisten palveluiden
tuottamiseen.
– Yksityisen sektorin tuotantoyksiköiden koko kasvaa sekä terveys- että sosiaalihuollossa. Tämä kannustanee kuntia hakemaan parhaita mahdollisia ratkaisuja, jotta
ne pystyisivät huolehtimaan lakisääteisistä
velvollisuuksistaan.
– Usein ulkoistamisratkaisut kuitenkin
tehdään tarkastelematta omaa tuotantoa
siltä kannalta, miten sitä voitaisiin tehostaa.
Omia kustannuksia ei joko osata tai uskalleta näyttää.
Luennoija huomautti, että terveyspalveluyrityksiä on niin paljon, että edellytyksiä
toimivaan monituottajamalliin on olemassa.
– Ihmisille ei ole väliä, kuka tuottaa palvelut. Tärkeintä on, että ne tuotetaan. Sen
vuoksi yksityisillä palveluilla on tulevaisuutta. Palvelusetelit lisäävät valinnan mahdollisuuksia, jolloin asiakkaalla on suurempi mahdollisuus kiinnittää huomiota myös
palvelun laatuun.
– Terveyspalveluyrityksiä on Suomessa
13 420. Ne työllistävät noin 24 300 henkilöä. Yrityksistä peräti 98,4 prosenttia on
alle kymmenen hengen yksiköitä. Terveyspalveluyritysten yhteenlaskettu liikevaihto
on 2,1 miljardia euroa.
– Sosiaalipalveluyrityksiä on 3 110. Niiden määrä on liki kuusinkertaistunut vuodesta 1995 vuoteen 2008. Yrityksistä 85,8
prosenttia on alle kymmenen hengen yksiköitä. Järjestöt ovat toistaiseksi hieman yrityksiä merkittävämpi toimijaryhmä sosiaalipalveluissa.
Pesonen kannatti monikanavaisen rahoitusmallin jatkuvuutta terveydenhuollossa. Hän piti esimerkiksi työterveyshuollolle
turmiollisena, jos olisi olemassa vain yksi
iso rahapotti.
– Julkisen sektorin kilpailevaa elinkeinotoiminta emme hyväksy. Kilpailun vääristymistä ehkäisemään pitäisi saada pelisäännöt
ja kirjata ne hallitusohjelmaan. Lakiin näitä
asioita on vaikea saada kirjattua.
– Menossa on selkeästi kasvava ja ennustettavissa oleva kysyntätrendi sosiaalija terveyspalveluissa, jonka rinnalla tapahtuu palvelutuotannon avaamista yksityiselle
sektorille.
– Vaikka kysyntä ja markkinaehtoisuus
kasvavat, työkaluja markkinoiden toimivuuden kehittämiseksi ei tunnu löytyvän.
– Markkinoiden heikko toimivuus näkyy ensimmäisenä pienten yrittäjävetoisten
tuottajien toimintaedellytysten heikkenemisenä. Lopulta suurimman laskun huonosti
toimivista markkinoista maksaa järjestämisvastuullinen julkinen sektori.
– Mikäli markkinarajapinnassa halutaan jatkossa operoida, on markkinat välttämättä saatava toimimaan, vaati Pesonen.
Luennoija sanoi, ettei merkittävää ideologista suunnanmuutosta sosiaali- ja terveyspalveluihin ehkä ole tulossa.
– Vaalikeskustelu ei tuonut esille uusia
ratkaisuja; luvattiin vain turvata palvelut.
Se ei ole ideologinen valinta, kenelle palvelujen tuottaminen annetaan. Ulkoistaminen
ja yksityistäminen ovat eri asioita. Suomalaisessa terveydenhuollossa ei ole tehty yksityistämisratkaisuja.
– Suomen Yrittäjien kanta on, ettei palveluiden tuottamistapa ei ole itseisarvo. Ne
on tuotettava niiden toimesta, jotka ne pystyvät kokonaistaloudellisimmin tuottamaan. Haasteena on kuntien oman tuotannon kustannusten määritteleminen todellisen kustannusvertailun tekemiseksi. Haasteina ovat niin ikään palveluiden laatuun ja
tuotteistamiseen liittyvät epävarmuudet.
Pesonen tähdensi, että kunta voi säästää
rahaa ja kehittää ostopalveluidensa laatua
vain hyödyntämällä monipuolista ja toimivaa palvelumarkkinaa.
Jyrkkä ei julkisen sektorin
harjoittamalle kilpailevalle
yritystoiminnalle
Pesonen kuvasi julkisen sektorin palveluhankintoja uutisseurannan perusteella, jolloin ajanjaksolla 27.11.2009 –5.11.2010
oli löytynyt yhteensä 90 uutista ulkoistamispäätöksistä. Attendo MedOne oli
valittu tuottajaksi keskimäärin joka kolmannessa kilpailutuksessa. Yrittäjävetoinen tuottaja oli valittu keskimäärin joka
kymmenennessä kilpailutuksessa. Uutisten
perusteella kunnallinen toimija valitaan
tuottajaksi kilpailutuksen perusteella keskimäärin useammin kuin yrittäjävetoinen toimija. Selkeästi suurin massa uusista kilpailutuksista päätyy pääomasijoittajavetoiselle
tuottajalle. Luennoija totesi, että vaikka
kysyntä kasvaa, tuotanto keskittyy kovaa
vauhtia.
Tulevista palvelurakenteista Pesonen
mainitsi, ettei kansliapäällikkö Välimäen
rakennetyöryhmän esitys antane laajasta
valmistelusta huolimatta sittenkään kovin
valmista lähtökohtaa seuraavan hallitusohjelman rungoksi (luento pidettiin ennen
eduskuntavaaleja ja hallitusneuvotteluja).
– Olipa tehtävä rakenneratkaisu minkä-
lainen tahansa, on sen käytännön toteutuksessa lukuisia haasteita. Ratkaisu tuonee
mukanaan ongelman tai ainakin toiminnan
uudelleensovittamista myös yksityisen sektorin toimijoille.
– Rahoittamisen, järjestämisen ja tuottamisen pyhä kolminaisuus tuntuu edelleen
olevan hyvin hankalasti ymmärrettävissä ja
jäsennettävissä. Rahoituksen rakennekysymyksissä puolueiden kannat ovat varsin pitkälti hämärän peitossa.
– Suomen Yrittäjät ry ei hyväksy missään muodossa julkisen sektorin harjoittamaa ja yksityisen sektorin kanssa markkinoilla kilpailevaa yritystoimintaa.
Pesonen kertoi esimerkkejä kuntien
osallistumisesta yritystoimintaan. PohjoisPohjanmaalla sijaitseva kunta oli lähtenyt
mukaan bensiininmyyntibisnekseen, koska
sen alueella ei muuten ollut toimivaa jakeluasemaa. Kunta oli hoitanut polttoaineen
tilauksen ja hinnoittelun ja myyntihinnasta
oli päättänyt kunnansihteeri. Jakeluaseman
toiminnasta oli käytännössä vastannut yrittäjä.
Kuluneena talvena oli Kuusamon kaupunki lähdössä Rukan uuteen kylpylähankkeeseen yli 1,5 miljoonan euron riskisijoituksella. Kerrottiin, että kyse on lainasta,
joka maksettaisiin takaisin kymmenessä
vuodessa. Ylen mukaan paikalliset yrittäjät
olivat olleet raivoissaan kaupungin suunnitelmista. Heidän mielestään kunnan tehtävänä on tarjota tasapuoliset puitteet yritystoiminnalle, eikä häärätä sijoittajana.
Luennon lopuksi Pesonen luonnehti nyt
elettävän mielenkiintoisia aikoja.
– Vaikka epävarmuustekijöitä on paljon, ovat hyvät ja järkevät skenaariot edelleen mahdollisia.
– Tehdään joka tapauksessa hartiavoimin töitä yksityisten terveyspalveluiden
elinvoiman edistämiseksi.
AJ
Ambulanssi 2.2011
9
Lain koura tavoittaa uudet huumeet paremmin
Uusia huumeita virtaa Suomeen jatkuvasti. Tuotekehittelyssä pyritään kiertämään lakeja ja muuntamaan jo aikaisemmin huumekäytössä tunnettujen
aineyhdistelmien kemiallista koostumusta siten, ettei uutta tuotetta ole
vielä Suomen laissa määritelty huumeeksi. Internetissä niitä kaupataan ”laillisina huumeina” tai kokonaan muihin tarkoituksiin käytettävinä aineina.
Tullilaboratorio selvittelee jatkuvasti maahan saapuvien epämääräisten lääke-erien koostumuksia. Perinteisesti Suomen huumemarkkinoilla on eniten
liikkunut kannabistuotteita, amfetamiinia johdannaisineen sekä opioideja.
Nyt kuitenkin uusia aineita voidaan luokitella uuden lainsäädännön perusteella huumeiksi pikavauhtia. Huumeluokitus koventaa tuntuvasti välittäjien rangaistuksia.
Tähän asti uuden muuntohuumeen luokittelu on ollut liian hidasta, koska lain mukaan se on tapahtunut kansainvälisessä yhteistyössä joko YK:ssa tai EU:ssa. Jatkossa
EU:n varoitusjärjestelmään ilmoitettu uusi
aine voidaan kieltää valtioneuvostossa.
Markkinoilla liikkuu nyt lukuisia
muuntohuumeita, joihin vanha huumelainsäädäntö ei purrut. Uusia tulokkaita on
mm. jehovaksi kutsuttu JWH-aine, joka vei
useita nuoria sairaalaan Porvoossa lopputalvesta. Kyseessä on monta kertaa kannabista vahvempi aine, joka aiheuttaa psykoosin tapaisia paniikkikohtauksia, hallusinaatioita sekä sydämen toiminnan ja verenkierron häiriöitä.
Mefedroni luokiteltiin Suomessa huumausaineeksi helmikuun 23. päivänä annetulla asetuksella (ks. Ambulanssi nro 1 /
2011). Suomeen ilmestyi vuonna 2010 toistakymmentä uutta designhuumetta. Yhteensä takavarikoitiin yli 40 erilaista muuntohuumetta.
Mefedroni oli Britanniassa vuonna
2009 eniten käytetty designhuume. Sitä
myytiin ”kylpysuolana” tai ”kasvisravinteena”. Mefedroni aiheuttaa vahvasti riippuvuutta, vaikutusaika on lyhyt ja sitä käytetään useita kertoja peräkkäin vaikutuksen
keston pidentämiseksi. Oireina käyttäjillä
ovat lisääntynyt hikoilu, takykardia, verenpaineen nousu, päänsärky ja kiihtymystila.
Jo 2000-luvun alkupuolella perinteisempien huumeiden rinnalle tulivat Suomeen GBH (gamma) ja GBL (lakka). Nykyisin uusia huumeita esiintyy tiheästi eri
puolilla maata, eikä jonkin tietyn aineen leviämispiikkiä ja paikallista suosiota pysty
ennakoimaan. Hoidon kannalta on ongelma, jos käyttäjä ei tiedä itsekään, mitä ainetta on nauttinut, mutta oireet ja käyttäytyminen viittaavat huumeisiin. Internetistä
tilatut tuotteet saattavat sitä paitsi sisältää
useita ainesosia, jotka eivät välttämättä ole
niitä, joita tilaaja on halunnut.
Gamman ja lakan suosio on vähentynyt
vuoden 2008 uusien muuntohuumeiden tultua markkinoille. Niistä käytettyjä nimikkeitä ovat mm. MPVD, mCCP ja Bromo
dragonfly.
MPVD (metyleenidioksipyrovaleroni)
nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2010.
Aineen todettiin aiheuttavan voimakasta
fyysistä riippuvuutta, poikkeuksellista aggressiivisuutta ja sen käyttöön oli tällöin liitetty neljä kuolemantapausta. MPVD:stä
tehtiin eduskunnassa kolmen kuukauden
aikana viisi erillistä kirjallista kysymystä.
Pregabaliini (GABA) ilmestyi Suomen
markkinoille vuonna 2004, jonka jälkeen
sen käyttö lisääntyi nopeasti. Alun perin
lääkettä käytettiin epilepsian hoitoon, mutta myöhemmin yleisemmäksi käyttöaiheeksi on tullut kivun ja ahdistuneisuuden hoito.
Ensimmäiset väärinkäyttötapaukset havaittiin vankiloissa.
Uusimpia tulokkaita on viime vuoden
lopulla julkisuutta saanut ”Daisy”. Tämä
aine on desoksipipreadrolia, joka on alun
perin syntetitsoitu ADH-lääkkeeksi. Stimuloiva vaikutus on amfetamiiniin verrattuna
moninkertainen. Ainetta käytetään suoneen
ruiskuttamalla tai nuuskaamalla.
Huumeet ovat yleisiä löytöjä rikoksista
epäillyillä sekä rikosten uhreilla. Vuonna
2009 rikostutkintojen yhteydessä pregabaliini oli noussut seitsemänneksi yleisimmäksi huumelöydöksi. Myrkytyskuolemien suhde pregabaliinin kulutuksen kasvuun on
noussut. Kuolleet ovat olleet yleensä nuoria
aikuisia, jotka ovat samanaikaisesti nauttineet alkoholia ja/tai muita huumeita. Tällöin mukana on yleisimmin ollut kipulääkkeinä tunnettuja opioideja kuten tramadolia, mutta myös bentsodiatsepiineja ja lyhytvaikutteisisa unilääkkeitä.
Käytännössä uudet huumeet ovat entistä vaarallisempia, koska ne aiheuttavat hyvin voimakasta riippuvuutta ja irtipääseminen on tavallistakin vaikeampaa.
Perinteisilläkin huumeilla
markkinahuippunsa
Huumeiden käyttö lisääntyi yleisesti
1990-luvulla ja siihen liittyvät kuolemantapaukset samassa suhteessa. Tilanne tasaantui 2000-luvun alussa.
Huolestuttavaa on, että vaikka nuorten
huumekokeilut jopa vähentyivät viime vuosien aikana, uusimmat tutkimukset antavat
viitteitä siitä, että nuorten kannabiksen
käyttö olisi lisääntymässä ja asenteet muuttumassa sallivammiksi. Myös viranomaisten tietoon tulleet huumausainerikokset
sekä huumeisiin liittyvät kuolemat ovat lisääntyneet viime vuosina. Useat kuolemantapaukset johtuvat huumeiden, alkoholin
ja lääkkeiden sekakäytöstä (STM 29.4.11).
Poliisin ja tullin takavarikoimien kannabiskasvien määrä kaksinkertaistui vuodesta
2007 vuoteen 2008. Kotimainen kasvatus
on lisääntynyt ja kannabiksen siemeniä saa
helposti myös internetistä. Marihuanaa takavarikoitiin vuonna 2010 lähes 45 %
enemmän kuin vuonna 2008.
Heroiinia ilmestyy aina silloin tällöin
myös isompina erinä markkinoille, mutta
sitä on myös takavarikoitu, kun suuria
määriä on yritetty kuljettaa maahan. Tämän vuoden maaliskuussa on jälleen esiintynyt Helsingissä viitteitä lisääntyneestä heroiinin käytöstä.
Poliisi takavarikoi toukokuussa 2010
ainutlaatuisen suuren huume-erän Helsingissä. Silloin löytyi lähes 60 kiloa mCCP:tä,
huomattavasti Bromo-Dragonfly-arkkeja
sekä huumetablettien valmistuskone.
Paljon julkisuudessa olleen buprenorfiinin saatavuus on heikentynyt, mikä saattaa
osaltaan selittää heroiinin käytön sen korvikkeena. Ilmiön riskinä on erityisesti tottumattomuus heroiiniin ja sekakäyttö sekä
suonensisäinen käyttö, jolloin yliannostuksen riski lisääntyy. Samaan aikaan käytettyinä pienetkin annokset muita keskushermostoa lamaavia aineita kuten alkoholia,
bentsodiatsepiineja ja barbituraatteja voivat
aiheuttaa hengenvaaran.
Monisyinen hengenvaara
Ei ole uutinen, että huumeidenkäyttäjien
keskuudessa liikkuu infektiotauteja likaisten ruiskujen ja neulojen välityksellä.
Asiaan on pyritty vaikuttamaan terveysviranomaisten järjestämällä ruisku- ja neulajakelulla.
Ruiskuhuumeiden käyttö aiheuttaa
monenlaisia terveysongelmia. Noin 5 –10
vuotta sitten Helsingissä hoidettiin 24 sellaista potilasta infektion tai akuutin raajaiskemian vuoksi, jotka olivat pistäneet itseensä tablettimurskaa injektioruiskulla. Liuottimena oli käytetty kuumaa vesijohtovettä.
Yleisin pistoskohta oli kyynärtaive. Yleisimpiä aineita olivat bentsodiatsepiinien
johdokset sekä buprenorfiini yksinään, tai
yhdistettynä yhdistetty johonkin muuhun
lääkeaineeseen, tai huumausaineeseen.
Huumeisiin kuolee vuosittain huomattava määrä ihmisiä, lähinnä nuoria aikuisia.
Tosin huumekuoleman määritelmä ei ole
yksiselitteinen, vaan kuolema huumeenkäytön yhteydessä voi liittyä myös muihin tekijöihin kuin yliannostukseen. Huumeiden
vaikutuksen alaisina tehdään itsemurhia,
joudutaan onnettomuuksiin, tehdään henkirikoksia ja kuollaan tauteihin (ks. yllä).
”Huumeisiin kuoleminen” tarkoittaa usein
käytännössä, että henkilö on ollut sekakäyttäjä ja menehtynyt sekalaisten huumaavien ja päihdyttävien aineiden aiheuttamaan myrkytykseen.
Huumeenkäyttäjän hengenvaarallinen
tila koostuu monesti useita tekijöistä, joiden keskinäinen suhde ja vaikuttavuus
voivat johtaa menehtymiseen ilman, että
selkeää syy-seuraussuhdetta olisi osoitettavissa. Huumeenkäyttäjä voi suurella todennäköisyydellä olla myös alkoholin suurkuluttaja, hänellä voi olla kroonisia somaattisia sairauksia ja muita tekijöitä, jotka
lyhentävät elinikää.
Puhuttaessa huumeisiin liittyvistä kuolemista huumekuolemien sijasta voidaan
yhtenä esimerkkinä käyttää liikenneonnettomuutta, jossa ajoneuvon kuljettaja on ollut huumeen vaikutuksen alaisena. Liikennekuolemissa huumeiden vaikutuksen alaisen kuljettajan ja mahdollisten muiden kyydissä olleiden kuoleman välitön aiheuttaja
on tavallisesti holtiton toiminta ja tietoinen
riskienotto.
Yleensäkin nuorison sekoilukulttuuri
voi johtaa arvaamattomiin seurauksiin ja
siihen liittyy muissakin yhteyksissä kuin liikenteessä tietoista riskienottoa ja uhoa
päihteiden vaikutuksen alaisena.
Huumausaineiden vaikutuksen alaisilta
moottoriajoneuvojen kuljettajilta on eniten
löytynyt veri- ja virtsanäytteistä amfetamiineja ja bentsodiatsepiineja. Vuodesta
1977 vuoteen 2007 kasvoi huumeiden vaikutuksen alaisten kiinni jääneiden kuljettajien määrä kahdeksantoistakertaiseksi.
Laki määrittelee huumeiksi luokiteltujen lääkkeiden käytön sen mukaan, onko
potilaalla oikeus eli lääkärin määräys
lääkkeen käyttöön. Siten kun bentsodiatsepiineja on käytetty yhdessä amfetamiinin
ja kannabiksen kanssa, on siis kyse ollut
bentsodiatsepiininkin huumekäytöstä, vaikka se olisi ollut käytössä reseptilääkkeenä.
Ajokyky ei saa huonontua silloinkaan,
kun käytetty lääke on lääkärin määräämä.
Bentsodiatsepiinit ovat väsyttäviä liikenteelle haitallisia lääkkeaineita, joten siksi ne sisältyvät huumausaineluetteloon.
(http://dialogi.stakes.fi/FI/
tesson+arkisto/2009/tesso1/sivu/10.htm)
Itsemurhissa on mahdoton sanoa jälkeenpäin, oliko syynä suoranaisesti huu-
meen käyttö. Henkilöllä on saattanut olla
vaikea mielenterveysongelma jo huumeiden
käyttöä aloittaessaan. Mikä oli lopulta syy
ja mikä seuraus, lienee toissijainen kysymys, kun asialle ei ole enää mitään tehtävissä. Tavallisimpia huumeriippuvaisen itsemurhakeinoja ovat tahallinen yliannostus
ja hirttäytyminen.
Somaattinen sairastelu kytkeytyy vahvasti huumeiden ongelmakäyttöön. Noin
kolmestakymmenestä ikävuodesta ylöspäin
pitkäaikainen päihteiden käyttö vaikuttaa
aiheuttavan vakavia fyysisiä terveyshaittoja, joista osa, kuten HIV ja hepatiitit, ovat
peruuttamattomia.
Lakimuutokset
Uusi huumausainelaki ja siihen liittyvät asetukset Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja
kasveista (543/2008) ja Valtioneuvoston asetus huumausaineiden valvonnasta (548/2008)
tulivat voimaan 1.9.2008. Lainsäädännön
uudistuksen tavoitteena oli huumausainevalvonnan tehostaminen. Lailla otettiin
käyttöön uusia lupa- ja ilmoitusmenettelyitä ja tehostettiin huumausaineiden valmistamisessa käytettävien aineiden eli lähtöaineiden valvontaa sekä viranomaisten
välistä yhteistyötä.
Vuonna 2009 alkoi huumausainepoliittisessa koordinaatioryhmässä keskustelu
siitä, mikä olisi paras tapa muuntohuumeiden kansallisen valvonnan mahdollistamiseksi EU-lainsäädäntöä nopeammin. Vuoden 2010 aikana valmisteltiinkin kaksi lainsäädännön muutosta. Ensin huumausainelakiin lisättiin runsaasti haittoja aiheuttanut
MPDV (595/2010) ja sen jälkeen valmisteltiin hallituksen esitys huumausainelain
muuttamisesta (HE 303/2010 vp.) Laki on
voimassa kesäkuun alusta lukien ja sillä
säädettiin valtioneuvostolle asetuksenantovaltuutus, jonka nojalla uusia terveydelle
vaarallisia huumaavia aineita, joita ei ole
kansainvälisesti kielletty, voitaisiin määritellä huumausaineiksi. (www.stm.fi/
c/document_library/get_file?folderId=
3320152&name=DLFE-15575.pdf)
Yhdessä artikkelissa ei ole mahdollista
käsitellä kattavasti kaikkia uusimpia eikä
vanhempiakaan kentällä liikkuvia huumeita
eikä niiden vaikutuksia. Varmaa on, että
uusien aineiden ja muunnosten ilmaantuminen jatkuu, mutta nyt laki mahdollistaa
Suomessa niiden aikaisempaa nopeamman
kriminalisoinnin. Aineet ovat entistä vaarallisempia ja samalla on merkkejä entistä
huumemyönteisemmästä ilmapiiristä nuorison keskuudessa. Myönteiset asenteen koskevat ennen kaikkea ns. ”mietoja” kannabistuotteita, jotka kuitenkin ovat tie ja
opettelureitti kovempiin aineisiin tutustumiseen.
ANTTI JÄRVINEN
Lähteet joita ei tekstissä mainittu:
Joukanen Seija: Pregabaliinin väärinkäyttö
on lisääntynyt. Suomen Lääkärilehti vsk. 66 •
Nr: 9 / 2011 • s. 756 –759
Piispa Mikko: Övereitä, sekoilua ja moniongelmaisuutta, sosiologian pro gradu-tutkielma,
Helsingin yliopisto 2010
Lapatto - Reiniluoto O. Tacke U. Hoppu K:
Design ylettyy jo huumeisiinkin. Suomen Lääkärilehti vsk. 66 • Nr: 16 - 17 / 2011 • s. 1398–1401
STM: Huumetilanne säilynyt Suomessa melko
vakaana. Tiedote 29.4.11
THL: Huumetilanne Suomessa 2010:
Huumevuosiraportti EMCCDA:lle
www.irtihuumeista.fi
Ambulanssi 2.2011
Jukka Uotila/Suomen Lääkäriliiton kuva-arkisto
10
Iäkkäiden lääkitys joskus sekava
– enemmän haittaa kuin hyötyä?
Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa todetaan joka neljännen
iäkkään käyttävän vähintään kymmentä
lääkettä. Tutkimus koski 75 vuotta täyttäneitä kuopiolaisia. Tutkituista käyttivät
kotona asuvat vähintään seitsemää lääkettä. Lääkityksen muutoksia tutkittiin ajalta
1998 –2007, jolloin verenkiertolääkkeiden,
vitamiinien ja kivennäisaineiden käyttö lisääntyi, mutta hermostoon vaikuttavien
lääkkeiden käyttö hieman vähentyi.
Iäkkäiden monilääkitykseen johtaneita
sairauksia olivat tutkimuksen mukaan hengityselinsairaudet, sydänsairaudet, diabetes,
masennus ja kivut. Runsaan lääkityksen havaittiin kasaantuneen iäkkäille henkilöille,
joilla oli ollut vaikeuksia yleisen terveydentilansa, ravitsemuksensa, kognitionsa ja toimintakykynsä suhteen.
Tutkimuksen tulokset tukevat ajatusta
säännöllisten, moniammatillisena yhteistyönä tehtävien lääkitysarviointien sisällyttämisestä kiinteäksi osaksi iäkkäiden hoitoa.
Kyseinen proviisori Johanna Jyrkän väitöstutkimus tarkastettiin 19.3.2011.
Useissa yhteyksissä on aikaisemmin todettu, että vanhusten monilääkityksellä voi
olla haitallisia vaikutuksia siinä määrin,
että se vaikeuttaa kotona selviytymistä. Tilanne on nurinkurinen, kun lääkitys on
määrätty, sitä on lisätty ja muuteltu juuri
siksi, että potilas voisi selviytyä päivittäisistä toimistaan ilman jatkuvaa valvontaa. Jos
lääkitystä ei kontrolloida keskitetysti, voi
potilaalta löytyä useita reseptejä ja lääkevalmisteita, jotka on tarkoitettu samaan oireeseen tai sairauteen. Mikäli lääkitystä on
liikaa tai liian vähän, tai se ei ole tarkoituksenmukaisella tasolla sivuvaikutustensa takia, syntyy iäkkäälle henkilölle selviytymisvaikeuksia. Tavallisina ongelmina tunnetaan mm. kaatumiset kotona unilääkkeiden
vaikutuksen alaisena, muun lääkityksen
vaikutuksista aiheutuneesta huimauksesta
johtuvat katumiset sekä runsaasta tulehduskipulääkkeiden käytöstä johtuvat mahasuolikanavan oireet.
Reseptillä sekä vapaasti saatavien lääkkeiden ja luontaistuotteiden kirjo lisääntyy,
joten ensimmäisinä potilaan kohtaavien
ammattiauttajien urakka kasvaa. Joudutaan selvittämään, mitä valmisteita potilas
on käyttänyt säännöllisesti tai satunnaisesti,
ohjeiden mukaan vai annostusta muutellen,
mihin vaivan ja milloin viimeksi.
Potilaan sairaushistorian dokumentit
selvittävät usein pitkällekin yllä kuvattua
problematiikkaa, mutta aina ei hoidettava
ole ennestään tuttu, eikä hänellä välttämättä ole ollut kontakteja terveydenhuoltoon
sillä paikkakunnalla, jossa akuutti hoidon
tarve syntyy.
Sirpa Hartikainen ja Maaria Seppälä
totesivat Suomen Lääkärilehden nro:ssa
51 –52 / 2007, että vanhuksen lääkehoidon
tulee perustua hyvään kliiniseen tutkimuk-
S eulottuja tiedonjyviä
Tällä palstalla käsitellään terveyteen ja sairauteen liittyviä asioita yleisemmällä tasolla
kuten myös sairauksien syitä, seurauksia ja
hoitoa. Aiheet eivät välttämättä suoraan liity
ambulanssityöhön, mutta terveydenhuollon
seen ja sen pohjalta tehtyihin diagnooseihin.
Lääkehoitoa ei voida tarkastella vain yhden
sairauden näkökulmasta, vaan on otettava
huomioon kaikki potilaan sairaudet, niihin
käytössä oleva lääkitys sekä sen yhteensopivuus.
Lähteet: Itä-Suomen yliopiston tiedote 9.3.2011
(UEF-Viestintä)
Kolesterolilääkitys lisääntynyt
iäkkäillä – verenpainetta alentavien
lääkkeiden käyttö runsasta
Edelliseen aiheeseen ja tutkimuskokonaisuuteen liittyvä toinen väitöstutkimus julkaistiin Itä-Suomen yliopistossa 12.3.2011.
Väittelijä oli proviisori Päivi Tuikkala. Tutkimus osoitti, että sydän- ja verisuonilääkkeitä käyttää yhdeksän kymmenestä yli
74-vuotiaasta.
Yli 74-vuotiailla iäkkäillä yhdeksällä
kymmenestä on käytössään vähintään yksi
sydän- ja verenkiertosairauksien lääke, yli
puolella niitä on käytössä kolme tai enemmän. Viime vuosina voimakkaimmin on
yleistynyt kolesterolia alentavien lääkkeiden käyttö.
Väitöskirja perustuu kahteen laajaan
Kuopiossa vuosina 1998 ja 2003 sekä
2004 –2007 toteutettuun väestöpohjaiseen
tutkimukseen. Epidemiologisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää iäkkäiden sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeiden
käyttöä, erityisesti verenpaineen ja kohonneen kolesterolin hoidossa.
Tutkimuksessa havaittiin lääkityksen lisääntyvän paitsi iän, myös ajan myötä.
Vuonna 1998 kolesterolilääkkeitä käytti
vain joka kymmenes, mutta vuonna 2006
useampi kuin joka kolmas iäkäs. Yleisimmin käytetty kolesterolilääke oli simvastatiini.
Myös verenpainetta alentavien lääkkeiden käyttö oli runsasta. Lisäksi havaittiin,
että joka kolmannella tutkittavista verenpaine putosi seisomaan noustessa eli niin
sanotun ortostaattisen hypotonian kriteerit
täyttyivät. Ortostaattinen hypotonia voi
aiheuttaa tasapainon häiriöitä, lisätä kaatumisen riskiä ja vaikeuttaa iäkkään kotona
asumista. Verenpaineen voimakas aleneminen pystyyn noustessa oli tutkimuksen
mukaan yleisempää kuin aiemmissa tutkimuksissa on havaittu. Verenpaineen lasku
oli yhteydessä suureen säännöllisesti käytettyjen lääkkeiden määrään.
Tutkimuksen mukaan lisääntyneen lääkityksen sekä ikääntymismuutosten myötä
hoidon tuloksia ja kokonaislääkitystä tulee
arvioida ikääntyneillä säännöllisesti. Iäkkäältä potilaalta on verenpainetta mitattaessa mitattava verenpaine makuu-, istuma- ja seisoma-asennossa kliinisesti merkittävän asentoon liittyvän verenpaineen
laskun löytämiseksi ja huomioimiseksi.
Lähde: Itä-Suomen yliopiston tiedote 2.3.2011
(UEF-Viestintä)
ammattilaisina tämän lehden lukijat saattavat
kuitenkin olla niistä kiinnostuneita. Jos tarjottu
tieto ei aina sisällä varsinaista uutista, saattaa
sen mieleen muistuminen olla hyvänä lisänä
muun ammattitietouden joukossa. Terveyden-
Mikä on huimausta?
Huimauksen syyt voivat olla moninaiset,
mutta erityisesti iäkkäillä henkilöillä esiintyy usein tuntemuksia, joita he kuvaavat
yleisnimikkeellä huimaus. Yllä kuvattiin
useita tekijöitä, jotka tuottavat ikäihmisille
huimauksen tunnetta, tasapainovaikeuksia
ja kaatuilua. Monesti on vaikuttamassa erilaisia tekijöitä yhtä aikaa.
Huimauksen syy jää avoimeksi iäkkäiden kohdalla 20 –39 %:ssa. Toisaalta se,
mitä kuvataan huimaukseksi, voi olla esimerkiksi rintakipua ja hengenahdistusta,
yleistä huonovointisuutta, tai jalkojen väsymistä. Mukana voi olla myös psykologisia tekijöitä kuten yksinäisyyden tunnetta,
ahdistuneisuutta ja pelkoja.
Kävelyä ja tasapainoa vaikeuttavat iäkkäillä myös monet rakenteelliset syyt, joiden haitta-aste kasvaa lihasvoiman ja liikekoordinaation heikentyessä. Rakenteellisia
syitä ovat esimerkiksi lonkka-, polvi- ja
nilkkanivelten kulumat sekä virheasennot.
Alaraajojen tuntoaistin ja asentotuntoaistin
heikkeneminen nilkkanivelissä voi lisätä
huimauksen tunnetta.
Yleisesti voidaan määritellä, että huimaus on liikkumisen tunne, kun henkilö ei
liiku. Huimaus voi olla rotatorista (kiertohuimausta), keinuttavaa, heittävää tai kaatavaa. Huimaus on yksi kymmenestä yleisimmästä oireesta, joiden vuoksi haetaan
terveydenhuollon päivystyspalveluita.
Lähteet:
Rintala Jyrki: Iäkkään huimaus – mitä sitten
kun hoidettavissa olevaa syytä ei löydykään?
Luento(lyhennelmä), Tampereen lääkäripäivät
2011
Mykkänen Sari: Korvaperäinen huimaus;
Luento(lyhennelmä), Tampereen lääkäripäivät
2011
Piileskeleekö sydäntauti?
Vastaus riippuu paljon siitä, uskooko suomalainen tosimies tai -nainen, että hänkin
voi olla sairas, vai ovatko oireet (etenkin
naisilla) niin epätyypillisiä, ettei niitä osata
yhdistää esimerkiksi sepelvaltimotautiin.
– Sydän- ja verisuonitauteihin kuolee
vuosittain yli 20 000 suomalaista. Tämän
vuoksi yhdeksi kansanterveyden suurista
haasteista on viime vuosina noussut näiden
potilaiden riittävän aikainen tunnistaminen,
jotta riittävät hoito- ja tutkimustoimenpiteet saadaan kohdistettua suuren riskin
potilaisiin. Kliinistä rasituskoetta ja sen aikaisia ST-segmentin muutoksia EKG:ssä
käytetään yleisesti sepelvaltimotaudin diagnostiikassa. Diagnostiikan lisäksi kliinistä
rasituskoetta voidaan käyttää myös arvioitaessa potilaan ennustetta sekä sydäntapahtumien riskiä tulevaisuudessa. Aiemmissa
tutkimuksissa on todettu, että ST-segmentin
muutosten lisäksi kliininen rasituskoe tarjoaa useita muita muuttujia riskinarviointiin.
huollossa sitä paitsi kaikki liittyy kaikkeen, vaikka heti ei siltä vaikuttaisikaan. Palstalla voidaan
kirjoittaa myös muista kuin edellä mainituista
aiheista, jos ne jotenkin liittyvät vakinaisen
lukijakunnan työhön.
Edellä oleva lainattu tekstiosio on peräisin lääketieteen lisensiaatti Johanna Leinon
väitöstutkimuksesta, joka tarkastettiin
Tampereen yliopistossa 1.4.2011.
Raimo Kettunen ja Jari Laukkanen
toteavat Lääkärilehden numerossa 8/2011,
ettei ole helppoa ja yksinkertaista tutkimusta, jolla sepelvaltimotauti voidaan osoittaa
tai sulkea pois.
– Epätyypillistä rintakipua potevilla keski-ikäisillä naisilla positiivinen rasituskoetulos on usein väärä positiivinen tulos, mutta
tyypillistä rintakipua potevilla miehillä negatiivinen rasituskoetuloskaan ei pois sulje
sepelvaltimotautia.
Rasitus-EKG:n tuloksesta riippumatta
sama potilas voi olla muutaman tunnin
kuluttua tai seuraavan päivän aikana ambulanssissa ja päivystyspoliklinikalla rintakivun ja hapenpuutteen takia.
Mainioon kirjaansa ”Terveen paperit”,
tv:stä tuttu ”maalaislääkäri” Tapani Kiminkinen on koonnut vastauksia ja neuvoja,
joita hän vuosien mittaan on antanut terveydestään huolestuneille netissä, puhelimessa ja vastaanotollaan.
Muuan 45-vuotias ”terve” mies oli alkanut tuntea rasitusrintakipua. Pientä
puristusta oli esiintynyt jo kauppakassia
kantaessa varsinkin, jos oli vähän krapulaa.
Mies kertoi kuntonsa olevan aika huono.
Hän poltti askin tupakkaa päivässä ja
myönsi juovansa (alkoholia) aika reippaasti. ”Ei ole verenpainetta, eikä kolesterolia”,
hän silti uskoi ja kysyi, poistuvatko oireet
kunnon kohotuksella.
Lääkäri vastasi muun muassa, että
”ikäiselläsi tupakoivalla miehellä, varsinkin
mikäli se on laaja-alaista, painavaa, puristavaa tai kirvelevää ja lievittyy levähtäessä,
on sepelvaltimotautiperäistä, kunnes on toisin osoitettu! Vaikka rasitustestikään ei
diagnoosia varmistaisi, on oire niin tyypillinen, että sepelvaltimotaudin mahdollisuus
on 80 prosentin luokkaa”.
AJ
Ambulanssi 2.2011
11
SAIRAANKULJETTAJIEN
PALKANKOROTUKSET 1.5.2011
1. Palkkaohjelman taulukko korotus ja yleiskorotuksen toteuttaminen
Sairaankuljettajien työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden tehtäväkohtaisia taulukkopalkkoja korotetaan 1.5.2011. Uuden palkkaohjelma mukaisesti tehtäväkohtaiset taulukkopalkat
korotetaan 40 e perustasolla ja 50 e hoitotasolla. Tämän jälkeen suoritetaan yleiskorotus 1,0 %
verran.
Mikäli työntekijän palkka on muodostunut suoraan vaativuusryhmän vähimmäispalkan ja
mahdollisen vuosisidonnaisen lisän yhteissummasta, ovat eri palkkaryhmien I ja II palkat
ilman vuosisidonnaisia lisiä 1.5.2011 seuraavat:
PKL I
PKL II
Palkkaryhmä I
Palkkaryhmä II
1.722,75 e
1.876,65 e
1.696,22 e
1.845,03 e
Näiden vähimmäispalkkojen lisäksi työntekijälle maksetaan palvelusvuosista kertyvää vuosisidonnaista takuulisää seuraavasti:
4 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 6 %
7 palvelusvuoden täyttyessä yhteensä vähintään 10 % (6 + 4 %)
10 palvelusvuoden täyttyessä yhteensä vähintään 13 % (6 + 4 + 3 %)
Uudet palkankorotusten minimit ovat siten 01.5.2011 alkaen seuraavat
I PALKKARYHMÄ PERUSTASO
I PAIKKAKUNTAKALLEUSLUOKKA
II PAIKKAKUNTAKALLEUSLUOKKA
1.722,75 e = TEHT.KOHT.PALKKA
1.696,22 e = TEHT.KOHT.PALKKA
4 VUOTTA
HLÖ
YHT.
KOROTUS VÄH. 6 %
103,37 e
1.826,12 e
4 VUOTTA
HLÖ
YHT.
KOROTUS VÄH. 6 %
101,77 e
1.797,99 e
7 VUOTTA
HLÖ
YHT.
KOROTUS VÄH. 10 %
172,28 e
1.895,03 e
7 VUOTTA
HLÖ
YHT.
KOROTUS VÄH. 10 %
169,62 e
1.865,84 e
10 VUOTTA
HLÖ
YHT.
KOROTUS VÄH. 13 %
223,96 e
1.946,71 e
10 VUOTTA
HLÖ
YHT.
KOROTUS VÄH. 13 %
220,51 e
1.916,73 e
Veiti Jääskeläinen on poissa
13.4.2011 saimme ikävän viestin, joka
kertoi Veiti Jääskeläisen kuolleen pitkäaikaiseen sairauteensa Kainuun keskussairaalassa Kajaanissa.
Veiti Jääskeläinen on syntynyt Vuolijoella Saaresmäen kylässä vuonna
1926 ja kasvanut seitsenlapsisessa perheessä. Isä oli metsätyömies ja äiti hoiti
kotitaloa pienine viljelyksineen. Olot
olivat äärimmäisen huonot ja köyhät.
Koulun jälkeen Veiti itsekin meni metsätöihin ja kiersi Kainuun metsätyömaita parikymmentä vuotta.
Perhe halusi Veitin lopettavan elämänsä metsäkämpillä ja sen vuoksi hän
etsi itselleen uuden ammatin. Kävi niin
onnellisesti, että Sotkamossa siihen asti
paaripotilaita kuljettanut Unto Hulamäki halusi lopettaa liiketoimensa ja oli
valmis myymään autonsa Veitille. Silloin kuntien palvelut, samoin kuin niitä
tukevat yksityiset terveyspalvelut, olivat
aivan lapsen kengissä. Sitä osoittaa esimerkiksi, että kyseistä yhdellä paaripaikalla varustettua tavallista farmariautoa, jossa ei ollut mitään tunnuksia,
käytettiin sekä ruumisautona että
sairasautona Sotkamon kunnassa. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön sairaankuljetuksesta vuonna 1956
antamien ohjeiden mukaan sairaankuljetusautolla ei saanut kuljettaa ruumiita, joten toiminta oli siltä osin laitontakin, mutta kuka tietää milloin se toiminta oli aloitettu. Toisaalta muutakaan keinoa ei ollut, joten silloin
syrjäisessä Sotkamon kunnassa elettiin
omalla tavallaan ja kaikki sen hyväksyivät.
Silloinen Sotkamon kunnanlääkäri
Eeva Lappi halusi tukea Veiti Jääskeläistä kaikin tavoin ja niin päästiin
suunnitelmissa eteenpäin. Veiti aloitti
uuden uransa vuonna 1962 ja hankki
Peugeot 404 -merkkisen uudenaikaisen
oikean sairaankuljetusauton. Hänen
vaimonsa Sina Jääskeläinen ryhtyi kotona pitämään hälytyskeskusta ja niin
he molemmat alkoivat elää sairaankuljetusyrittäjän arkea. Se merkitsi työtä
vuorotta useita vuosia ilman vapaapäiviä tai lomia. Vuosien varrella toiminta
kehittyi voimakkaasti ja lopulta Jääskeläisellä oli kolme ambulanssia.
Veiti kävi useita kursseja kehittääkseen ammattitaitoaan. Mitään varsinaisia koulutusvaatimuksia ei sairaankuljetuksessa silloin ollut. Hän kävi
SPR:n Ea-1, Ea-2 ja Ea-3 kurssit. Niiden lisäksi hän suoritti Lahden Mukkulassa SSK:n sairaankuljettajakurssin
vuonna 1968. 1970-luvun alkuvuosina
hän oli Kainuun keskussairaalassa sairaankuljettajien täydennyskoulutuksessa ja kävi vuonna 1979 Kainuun Sairaanhoito-oppilaitoksessa ammattikasvatushallituksen pakollisen kuukauden
mittaisen pätevöittämiskoulutuksen.
Veiti oli jämerä sanansa mittainen
mies ja kunnassaan pidetty ammattilainen. Hän kuului niiden muutaman
sairaankuljettajan joukkoon, jotka
aloittivat yksityisen sairaankuljetuksen
Pohjois-Suomessa. Kaipaamaan häntä
jäi tytär.
Pertti Kiira
II PALKKARYHMÄ HOITOTASO
I PAIKKAKUNTAKALLEUSLUOKKA
II PAIKKAKUNTAKALLEUSLUOKKA
1.876,65 e = TEHT.KOHT.PALKKA
1.845,03 e = TEHT.KOHT.PALKKA
4 VUOTTA
HLÖ
YHT.
KOROTUS VÄH. 6 %
112,60 e
1.989,25 e
4 VUOTTA
HLÖ
YHT.
KOROTUS VÄH. 6 %
110,70 e
1.955,73 e
7 VUOTTA
HLÖ
YHT.
KOROTUS VÄH. 10 %
187,67 e
2.064,32 e
7 VUOTTA
HLÖ
YHT.
KOROTUS VÄH. 10 %
184,50 e
2.029,53 e
10 VUOTTA
HLÖ
YHT.
KOROTUS VÄH. 13 %
243,96 e
2.120,61 e
10 VUOTTA
HLÖ
YHT.
KOROTUS VÄH. 13 %
239,85 e
2.084,88 e
Helsingissä 05.4.2011
Suomen Sairaankuljetusliitto ry
Mikael Söderlund
Claus Harju-Jeanty
Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n
valtakunnallinen ammattilehti
Päätoimittaja:
Ilmoitushinnat:
Mikael Söderlund
Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki
puh.
09 587 9390
faksi
09 587 9905
mikael.soderlund@sairaankuljetusliitto.fi
Etusivu
takasivu
1/1 sivu
1/2 sivu pysty/vaaka
1/4 sivu
1/8 sivu
1/16 sivu
Toimitus ja ilmoitukset:
1 750 e
1 650 e
1 590 e
790 e
390 e
205 e
105 e
Nuijamiestentie 7 C, 00400 Helsinki
puh. 09 587 9390 | faksi 09 587 9905
toimisto@sairaankuljetusliitto.fi
Osoitteet ja osoitteenmuutokset:
Taitto: Ad Helena Oy | adhelena@adhelena.fi
Paino:
Ambulanssi ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Seuraava lehti 3.2011 ilmestyy viikolla 41
Pirkanmaan Lehtipaino oy | Tampere, 2011
Aikakauslehtien Liiton jäsen
toimisto@sairaankuljetusliitto.fi
Ambulanssi 2.2011
12
Hälytysajokoulutusta
- ettei kävisi näin!
Kuva: Jaakko Kyyrönen
Järjestämme ajokoulutusta yhteistyössä SSK ry:n
kanssa ajoharjoitteluradoilla eri puolilla Suomea.
Sairaankuljettajien koulutuksesta vastaavat
kokeneet ajokouluttajat.
Koulutus sisältää hälytysajo-ohjeiston ja siihen liittyvän
lainsäädännön, ajoneuvon käsittelyharjoituksia radalla ja
ajoharjoittelua liukkaalla pinnalla.
SYYSKOKOUS 2011
SSK:n syyskokous
Tahkolla Nilsiässä
24.–25.9.2011
Koulutetut saavat kurssista virallisen todistuksen ja
yrittäjä oman todistuksen kilpailutusta varten.
Tutustu tarkemmin sivuillamme: www.dare.fi
Yhteydenotot:
D.A.R.E.-Product Oy:
Hannu Jore +358 500 591 952
SSK ry:
Mikael Söderlund +358 50 439 4773
Yhteistyökumppanit:
Ilmarinen on siitä poikkeuksellinen työeläkeyhtiö, että se palvelee juuri
siellä missä yrittäjät yrittävät. Aivan kuten ammattiliikenteen vakuuttamisen erikoisosaaja A-Vakuutus. Lähimmän Ilmarisen palvelupisteen
löydät näppärästi osoitteesta ilmarinen.fi