Kristiinankaupunki - Jakobstadsregionen

Transcription

Kristiinankaupunki
Kaupunginhallitus
24.6.2013
Esityslista
KRISTIINANKAUPUNKI
Kaupunginhallitus
Kokouksen:
Ajankohta
24.6.2013klo 18.00
Paikka
Raatihuone
Asiat
209 §
KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS
4
210 §
PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA
5
211 §
ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN
6
212 §
ILMOITUSASIAT
7
213 §
PÄÄTÖKSET ASIOISTA, JOTKA KAUPUNGINHALLITUS VOI OTTAA
KÄSITELTÄVIKSEEN
9
214 §
LAUSUNTO TUULIVOIMAPUISTO KRISTIINANKAUPUNKI POHJOISEN
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA
10
215 §
MERIKARVIAN KORVENNEVAN TUULIVOIMAPUISTON
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN LAUSUNTOPYYNTÖ
13
KRISTIINANKAUPUNGIN MIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTON
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN LAUSUNTOPYYNTÖ
17
216 §
217 §
LAUSUNTO METSÄ BOARD OYJ:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA 22
218 §
LAUSUNTO METSÄ FIBRE OY:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA
23
219 §
VANHUSNEUVOSTON JA VAMMAISNEUVOSTON VALINTA
24
220 §
ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS; TIENPIDON JA LIIKENTEEN
SUUNNITELMA 2013-2017
26
221 §
OSALLISTUMINEN RUOKAMAA POHJANMAA -HANKKEESEEN
27
222 §
PERUSTURVAJOHTAJAN VIRKA
28
223 §
SUSILUOLANÄYTTELY JA KAUPUNGIN VUOKRASOPIMUS
LÄHILUOLASSA SIJAITSEVISTA TILOISTA
32
ANOMUS TONTIN 287-5-510-8 VIEREISEN MAAN OSTAMISESTA;
MYLLYKANGAS LASSE JA SONJA
42
KAUPUNGINHALLITUKSEN SUOSTUMUS HENKILÖSTÖN
PALKKAAMISEEN 2013/7
43
224 §
225 §
KRISTIINANKAUPUNKI
Kaupunginhallitus
226 §
LAUSUNTO RANNIKKO-POHJANMAAN SOSIAALI- JA
PERUSTERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2014
TALOUSARVIOSTA JA VUOSIEN 2015-2016 TALOUSSUUNNITELMASTA 45
227 §
TIEDOTUSTA JA VALMISTELUA VARTEN ESILLE TUODUT ASIAT
47
KRISTIINANKAUPUNKI
Kokouspäivämäärä
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
4
209 §
KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS
Puheenjohtajan päätös:
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
5
210 §
PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA
Kaupunginhallituksen päätös:
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
6
211 §
ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
7
212 §
ILMOITUSASIAT
Kutsu seuraaviin kokouksiin:
- Vaasan sairaanhoitopiirin valtuusto 13.6.2013.
- Eskoon sosiaalipalvelujen ky:n valtuusto 10.6.2013.
- Kårkullan kuntayhtymän valtuusto 12.6.2013.
- Suupohjan koulutuskuntayhtymän hallitus 6.6.2013.
- Seinäjoen koulutuskuntayhtymän hallitus 3.5.2013.
- Samkommunen för svenska Österbottens förbund för utbildning och
kultur –kuntayhtymän hallitus 18.6.2013.
- Kauhajoen lentokenttä Oy:n varsinainen yhtiökokous 28.6.2013.
Pöytäkirja seuraavista kokouksista:
- Samkommunen för svenska Österbottens förbund för utbildning och
kultur –kuntayhtymän yhtymäkokous 22.5.2013.
- Pohjanmaan liiton maakuntahallitus 27.5.2013.
- Suupohjan koulutuskuntayhtymän hallitus 22.5.2013.
- Seinäjoen koulutuskuntayhtymän hallitus 22.5.2013.
- Seinäjoen koulutuskuntayhtymän valtuusto 5.6.2013.
- Suomen Museoliitto ry.:n vuosikokous 23.5.2013.
- musiikkiopisto Legaton lautakunta 14.6.2013.
- Ab Biodalens Greencenter Biolaakso Oy:n yhtiökokous 17.6.2013.
- Ympäristöjaosto 5.6.2013.
Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur –liiton tilinpäätös
2012.
Kevan yleiskirje vuoden 2014 KuEL-maksuista ja ennakkotiedot vuosien
2015-2016 maksuista.
Pohjanmaan liiton uutisia.
Aluehallintoviraston ympäristönsuojelulain mukainen päätös, PVOLämpövoima Oy; tuhkakaatopaikan ympäristöluvan lupamääräykset.
Aluehallintoviraston päätös ruoppauksesta ja rantaviivan täyttämisestä sekä
yhden laiturin säilyttämisestä ja uuden ponttoonilaiturin rakentamisesta.
Ely-keskuksen päätös koskien
- liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikan ja sallitun metsän käsittelyn
määrääminen, 421-5-16 ja 429-1-105.
- päätös seutulipun taksan alentamiseen maksettavasta valtiontuesta.
- luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksistä poikkeaminen, Lapväärtinlahti, Lapväärtinjakokunta.
- poikkeuslupa rakentamista varten, Ohlgren Kai ja Anne.
- lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta; Oy Uttermossan
Tuulivoimapuisto - Vindkraftspark Ab
- lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta; Lapväärtin ja Lakiakankaan tuulivoimapuisto, Kristiinankaupunki, Isojoki, Karijoki,
CPC Finland Oy.
Liikenneviraston päätös Lapväärtissä sijaitsevien kävely- ja pyöräilyteiden
tiesuunnitelman hyväksymisestä.
Länsirannikon ympäristökeskuksen kuulutus ympäristölupahakemuksesta,
Eriksberg, Alf.
Vaasan hallinto-oikeuden kuulutus koskien asiantuntijajäsenten ja heidän
varajäsentensä tehtäviä ajaksi 1.11.2013-31.10.2017
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
8
Kristiinankaupungin ruotsinkielisen lukion johtokunnan päätös 13.6.2013
koulussa suoritetusta talonkatselmuksesta.
Eskoon sosiaalipalvelujen ky:n hallituksen päätös ylläpitomaksutaksasta
1.8.2013 alkaen.
Kaupunginjohtajan ehdotus:
Merkitään.
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
9
213 §
PÄÄTÖKSET ASIOISTA, JOTKA KAUPUNGINHALLITUS VOI OTTAA KÄSITELTÄVIKSEEN
Perusturvalautakunta 28.5.2013, Mikael Perjus.
Kaupunginjohtaja on 19.6.2013 päättänyt ottaa perusturvalautakunnan
28.5.2013 (§ 43) tekemän päätöksen ”Erikoissairaanhoitopalvelujen kilpailuttaminen” kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.
Suomenkielinen koulutuslautakunta 12.6.2013, Ulla Iisakkala.
Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 10.6.2013, Thomas Söderlund.
Ruotsinkielinen koulutuslautakunta 11.6.2013, Kaj Kärr.
Kaupunginjohtajan päätökset joulukuu 2012 - kesäkuu 2013.
Kaupunginhallitus päättää:
1. merkitä kaupunginjohtajan päätöksen 19.6.2013 ottaa perusturvalautakunnan 28.5.2013 (§ 43) tekemä päätös ”Erikoissairaanhoitopalvelujen kilpailuttaminen” kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.
2. merkitä muut yllä mainitut lautakuntien sekä kaupunginjohtajan päätökset.
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
10
214 §
LAUSUNTO TUULIVOIMAPUISTO KRISTIINANKAUPUNKI POHJOISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA
(JI/REN) (Kh 24.6.2013 § 259)
Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää lausuntoa Tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Pohjoinen, Tiukka (Triventus Oy)
YVA-ohjelmasta, joka on nähtävänä 12.6. - 9.8.2013.
”Hankkeen tausta ja kuvaus:
Yhteiskunnalla on edessään energiahaaste. Tarve siirtyä uusiutumattomista energialähteistä uusiutuviin on mittava sekä maailmanlaajuisesti että kansallisesti. Suurin ilmastonmuutokseen vaikuttava tekijä sekä Suomessa että muualla maailmassa
on pääasiassa sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä liikenteessä käytettävien fossiilisten polttoaineiden polttaminen. Asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttaminen
edellyttää kansainvälistä yhteistyötä ja energiajärjestelmän muuttamista.
Uusiutuvaan luonnonvaraan perustuva tuulivoima ei aiheuta päästöjä sähköntuotannossa. Sähkön tuotanto tuulivoimalla ei myöskään edistä kasvihuoneilmiötä eikä lisää happamoitumista tai rehevöitymistä.
Tätä taustaa vasten Triventus Wind Power Ab suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Tiukan kylän koillispuolelle, noin 8 kilometriä Kristiinankaupungin
keskustasta koilliseen.
Hankealueelle suunnitellaan noin 30–35:tä teholtaan noin 3–4,5 MW:n tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden lisäksi rakennetaan teitä, maakaapeleita, kytkinkenttä ja
huoltorakennuksia. Maaalueet, joille tuulivoimaloita suunnitellaan, ovat runsaan
sadan maanomistajan omistuksessa. Triventus Wind Power Ab on tehnyt heidän
kanssaan maankäyttösopimuksen.
Hankkeesta vastaava:
Hanketta kehittää Triventus Wind Power Ab, joka vastaa hankkeen toteutuksesta.
Triventus Wind Power Ab:n päätoimipaikka on Falkenbergissä Ruotsissa.
YVA-menettely ja sen aikataulu
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa valtioneuvoston asetuksessa
(17.8.2006/713) säädetään, millaisiin hankkeisiin YVA-menettelyä sovelletaan.
Asetuksen 2 luvun 6 §:n 7 kohdan e alakohdan mukaan YVA-menettelyä sovelletaan tuulivoimahankkeisiin, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10
kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on kaksi päävaihetta:
arviointiohjelmavaihe ja arviointiselostusvaihe.
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on suunnitelma siitä, miten hankkeesta vastaava aikoo toteuttaa varsinaisen ympäristövaikutusten arvioinnin, toisin sanoen suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia selvitetään ja miten selvitykset tehdään. Arviointimenettely alkaa, kun YVA-ohjelma jätetään yhteysviranomaiselle, joka tässä tapauksessa on Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskus (ELY-keskus).
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
11
YVA-ohjelma asetetaan nähtäville toukokuussa 2013. Määräaika arviointiohjelmaa koskevien mielipiteiden jättämiselle alkaa kuulutuksen julkaisemispäivänä, ja
sen pituus on 1–2 kuukautta. Yhteysviranomaisen on annettava lausuntonsa arviointiohjelmasta kuukauden kuluessa nähtävilläoloajan päättymisestä. ELYkeskuksen lausunnon arvioidaan olevan valmis elokuussa 2013.
YVA-ohjelman jälkeen alkaa hankkeen arviointiselostusvaihe. Arvioinnin pohjaksi
tehdään vuonna 2013 luonto- ja linnustoselvitykset sekä muinaisjäännösinventointi. Alustavan aikataulun mukaan arviointiselostus asetetaan nähtäville talvella
2014. Samoin kuin arviointiohjelman kohdalla, määräaika arviointiselostusta koskevien mielipiteiden jättämiselle alkaa kuulutuksen julkaisemispäivänä, ja sen pituus on 1–2 kuukautta.
Yhteysviranomaisella on sen jälkeen kaksi kuukautta aikaa antaa lausunto arviointiselostuksesta.
TVA-menettely päättyy, kun lausunto on vastaanotettu.
YVA-menettelyssä tarkasteltavat vaihtoehdot:
YVA-menettelyn aikana selvitetään voimaloiden eri sijoitusmahdollisuuksia hankealueella. Tässä YVA-ohjelmassa esiteltävät vaihtoehdot on laadittu aluetta, asutuksen sijaintia ja tuuliolosuhteita koskevan nykytiedon mukaan.
Vaihtoehto 1:
Vaihtoehdossa 1 rakennetaan enintään 35 tuulivoimalaa, joiden teho on noin 3
MW ja kokonaiskorkeus enintään 200 metriä.
Vaihtoehto 2:
Vaihtoehdossa 2 rakennetaan enintään 31 tuulivoimalaa, joiden teho on noin 4,5
MW ja kokonaiskorkeus enintään 205 metriä.
Sähkönsiirron vaihtoehdot
Sähkönsiirrolle on kehitetty kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehdot 1 ja 2 liittyvät Kristiinankaupunkiin parhaillaan rakennettavaan sähköasemaan.
Nollavaihtoehto
YVA-menettelyssä tarkastellaan myös ns. nollavaihtoehtoa eli tilannetta, jossa tuulivoimahanke Kristiinankaupunki Pohjoinen ja sen liittäminen verkkoon eivät toteudu.
Ympäristön nykytila
Hankealue on suurimmaksi osaksi talouskäytössä olevaa asumatonta metsämaata
sekä alavampia maita ja peltoa.
YVA-ohjelmassa kuvataan ympäristön nykytila olemassa olevan tiedon pohjalta.
Maastoinventoinnit ja -selvitykset tehdään vuonna 2013.
Arvioitavat ympäristövaikutukset
YVA-lain mukaisessa menettelyssä tarkastellaan hankkeen vaikutuksia YVAlaissa ja YVA-asetuksessa säädetyssä laajuudessa. Tuulivoimahankkeen keskeisimpiä ympäristövaikutuksia ovat yleensä vaikutukset maisemaan, ihmisiin ja
eläimistöön. Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia ovat lähinnä melun ja varjojen aiheuttamat häiriöt. Tässä hankkeessa arvioitavat pääasialliset vaikutukset on alustavasti luokiteltu seuraavasti.

Vaikutukset ilmastoon
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
12







Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen
Vaikutuksen alueen käyttöön
Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön
Vaikutukset luonnonympäristöön
Vaikutukset maa- ja kallioperään
Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin
Vaikutukset ihmisiin
Kunkin ryhmän osalta selvitetään rakentamisen, käytön ja käytöstä poistamisen aikaisia vaikutuksia.
Pohjanmaan eteläosissa on meneillään useita tuulivoimahankkeita. Tärkeä osa vaikutusten arviointia on tuulivoimahanke Kristiinankaupunki Pohjoisen ja lähialueen
muiden hankkeiden kumulatiiviset yhteisvaikutukset.
Osallistuminen ja tiedotus
YVA-menettely on avoin prosessi, johon asukkailla ja muilla sidosryhmillä on
mahdollisuus osallistua. Vuoropuhelun tarkoituksena on tiedottaa hankkeesta sekä
kerätä asianosaisten kannanottoja.
YVA-ohjelman nähtävilläoloaikana järjestetään tiedotustilaisuus yleisölle. Kansalaisilla on silloin mahdollisuus tutustua arviointiohjelmaan ja hanketta koskeviin
muihin tietoihin sekä esittää mielipiteitään. Tiedotustilaisuuden tärkeänä tavoitteena on selvittää, mitkä konkreettiset vaikutukset paikallisen väestön ja aluetta käyttävien mielestä tulisi ottaa huomioon arvioinnissa. Tiedotustilaisuuden yhteydessä
yleisöllä on myös mahdollisuus keskustella hankkeesta suoraan hankkeesta vastaavan, YVA-konsultin ja viranomaisten edustajien kanssa. Etelä-Pohjanmaan
ELY-keskus tiedottaa tilaisuuksista sanomalehdissä julkaistavin kuulutuksin ja
omilla verkkosivuillaan.
Selostusvaiheessa järjestetään toinen tiedotustilaisuus yleisölle. Kaikilla hankkeen
vaikutuspiirissä olevilla on mahdollisuus lähettää kannanottojaan yhteysviranomaiselle YVA-ohjelman ja arviointiselostuksen nähtävilläoloaikana.
Tässä YVA-menettelyssä on perustettu myös seurantaryhmä, johon on kutsuttu eri
viranomaisia ja paikallisia sidosryhmiä.”
Kaupunginhallitus päättää ilmoittaa Kristiinankaupungin lausuntona, että
ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa puolletaan seuraavasti:
1. Kristiinankaupunki puoltaa molempia vaihtoehtoja, joko 31 tai 35 tuulivoimalan rakentamisesta.
2. Kristiinankaupunki puoltaa sähkönsiirron osalta 2. vaihtoehtoa tuulivoimala-alueelta Fingridin sähköasemaan Kristiinankaupungissa.
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
13
215 §
MERIKARVIAN KORVENNEVAN TUULIVOIMAPUISTON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN LAUSUNTOPYYNTÖ
(JI/REN) (Kh 24.6.2013 § 215)
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää kaupungilta lausuntoa ympäristövaikutuksen arviointiohjelmanaan 1.8.2013 mennessä.
”Hanke:
Suunnitteilla oleva Korvennevan tuulivoimapuiston hankealue on noin 780 hehtaarin kokoinen. Tuulivoimapuisto sijoittuu Merikarvian kunnan alueelle noin 10 kilometrin etäisyydelle kuntakeskuksesta koilliseen. Alueelle tullaan suunnitelmien
mukaan rakentamaan enintään 12 tuulivoimalaa. Tuulivoimapuistohanke muodostuu hankealueesta, tuulivoimalaitoksista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta sähköasemasta, kytkinkentästä ja ilmajohdosta sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä. Sähkönsiirtovaihtoehdot ja voimajohtoyhteyksien linjaukset tarkentuvat hankesuunnittelun ja
ympäristövaikutusten arvioinnin edetessä. Tuulivoimapuiston maa-alueet ovat
hankkeesta vastaavan sekä yksityisten maanomistajien omistuksessa. Hankkeesta
vastaavana on UPM Kymmene Oy. Tavoitteena on, että tuulivoimapuisto olisi tuotannossa vuonna 2015.
Hankkeen perustelut ja tavoitteet:
Hankkeen taustalla on tavoite osaltaan pyrkiä niihin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin,
joihin Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut. Tuulivoiman osalta Suomen
tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä noin 250
MW:n tasosta noin 2 500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaisteho tulisi olemaan enintään 28,8-48 MW. Tuulivoimapuiston arvioitu vuotuinen sähkön nettotuotanto tulisi tällöin olemaan 75- 125 GWh
luokkaa. Merikarvian vuotuinen kokonaissähkönkulutus oli 53 GWh vuonna 2011
(Energiateollisuus, 2013).
Arvioitavat vaihtoehdot:
Tarkasteltavana on kaksi vaihtoehtoa ja niin kutsuttu 0-vaihtoehto. Vaihtoehtojen
erot liittyvät tuulivoimapuistojen tuulivoimalaitosten kokoon. Lisäksi tarkastellaan
kolmea eri sähkönsiirtovaihtoehtoa.
VE O Tuulivoimalat
Uusia tuulivoimaloita ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan muilla keinoilla.
VE 1 Tuulivoimalat
Rakennetaan enintään 12 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 120 metriä ja yksikköteho 2,4-4,0 MW.
VE 2 Tuulivoimalat
Rakennetaan enintään 12 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 140 metriä ja yksikköteho 2,4-4,0 MW.
VEA Sähkönsiirto
Tuulivoimapuisto liitetään rakennettavalla 110 kV:n ilmajohdolla Korpi-Matin
tuulivoimapuiston sähköasemalle lounaassa.
VEB Sähkönsiirto
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
14
Tuulivoimapuisto liitetään rakennettavalla 110 kV:n voimajohdolla Mikonkeitaan
sähköasemalle koillisessa.
VEC Sähkönsiirto
Tuulivoimapuisto liitetään rakennettavalla 110 kV:n ilmajohdolla etelässä rakennettavan Fortumin Puukosken sähköaseman kautta Leväsjoen sähköasemalle.
Hankealue sijaitsee Merikarvian pohjoisosassa valtatie 8 ja merenrannikon välisellä metsäisellä alueella. Lähimmät kylät ovat Kuvaskangas, Timmerheidi, Honkajärvi ja Riispyy.
Hankealue on pääosin metsätalouskäytössä. Hankealueen pohjoisosassa on pienialainen niitty ja hankealueelle sijoittuu useita soita. Hankealueen pohjoisosaa halkoo Riispyyntie ja hankealuetta halkoo eteläpohjoissuunnassa
Mankanevan metsätie. Hankealueelle ei sijoitu asuin- tai lomarakennuksia.
Korvennevan tuulivoimapuiston alueelle ei sijoitu vakituisia tai vapaa-ajan asuinrakennuksia. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat hankealueen itäpuolella noin
yhden kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloiden suunnitelluista rakennuspaikoista.
Alle kahden kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista
sijaitsee 13 vakituista asuinrakennusta ja 6 lomarakennusta. Korvennevan tuulivoimapuiston lähiseudun asutus on pääosin väljää. Tiiveintä asutus on Kuvaskankaan, Honkajärven ja Timmerheidin kylissä. Korvennevan tuulivoimapuiston hankealueella harjoitettavasta elinkeinotoiminnasta merkittävin on metsätalous. Hankealueelle ja sen läheisyyteen sijoittuu lisäksi useita
soita, lähialueiden soista Kirrineva ja Kotoneva ovat turvetuotantoalueita. Hankealueelle ei sijoitu laajoja pelto- tai muita maatalousalueita, joten maatalouden
osuus hankealueen elinkeinotoiminnasta on vähäinen. Lähimmät laajat peltoalueet
sijoittuvat hankealueen keskivaiheilta noin kaksi kilometriä itään, Kuvaskankaan
alueelle, valtatien 8 itäpuolelle.
Hankealueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava. Tuulivoimapuiston alueelle ei ole maakuntakaavassa osoitettu aluevarauksia. Hankealue rajautuu lännessä luonnonsuojelualueeseen (SL), Mankaneva- Kakkurineva, Mankanevan Naturaalue. Hankealueen itäreunassa on Korvennevan vanha
suolaidun, joka on osoitettu maakuntakaavassa suojelualueeksi (S). Hankealueen
eteläpuolella on Kirrinevan turvetuotantoalue (EO3). Muinaisjäännöksiä sijoittuu
hankealueen länsi- ja eteläpuolelle. Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 on valmisteilla. Vaihemaakuntakaavassa esitetään mm. tuulivoimaloiden alueita, uusia sähköasemia ja ohjeellisia voimajohtoja. Vaihemaakuntakaavan 1 ehdotukseen on
osoitettu Korpi-Matin tuulipuisto ja uusi sähköasema. Korvennevan tuulivoimapuistoa ei ole osoitettu vaihemaakuntakaavan 1 ehdotuksessa. Vaihemaakuntakaavan ehdotus on tulossa uudelleen nähtäville kevät-kesällä 2013. Hankealueella ei
ole voimassa yleis- eikä asemakaavoja.
Maisemallisessa maakuntajaossa hankealue sijoittuu Lounaismaahan ja tarkemmin
määriteltynä Satakunnan rannikkoseutuun. Hankealueelta tai sen lähiympäristöstä
ei löydy valtakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Härkmeri, sijaitsee lähimmillään runsaan 21 kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista. Lähin
valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) sijoittuu
vajaan viiden kilometrin päähän hankealueesta, Trolssin kylä ja kiviaidat. Hankealueesta runsaan kahdeksan kilometrin päässä lounaassa sijaitsee Alakylä; runsaan
12 kilometrin päässä luoteessa Siipyyn kylä ja kalasatama; noin 12,5 kilometrin
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
15
päässä etelässä Lankosken kylä ja lähimmillään runsaan 12 kilometrin päässä idässä Leppijärven kylän kulttuurimaisema, joka koostuu kolmesta osasta. Kaikki edellä mainitut ovat RKY 2009 –kohteita.
Korvennevan hankealue sijoittuu Selkämeren rannikkoalueen päävesistöalueelle
(83) ja siinä tarkemmin pohjoisosiltaan Teinijärvenojan valuma-alueelle (83.071)
ja eteläosiltaan Trolssinojan valuma-alueelle (83.069). Hankealueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse merkittäviä pintavesimuodostumia eikä alueelta ole lähtötietojen tai maastoinventointien perusteella tiedossa lähteitä, kaivoja tai uomaltaan luonnontilaisia (VesiL 11§) puroja tai noroja. Hankealueelle ei sijoitu pohjavesialueita, lähimmät pohjavesialueet sijoittuvat 2,5–3 kilometriä hankealueen länsi- ja lounaispuolille.
Hankealueen pohjoisosaan on tehty kesällä 2012 pesimälinnustokartoitus, jota täydennetään hankealueen eteläosassa kesällä 2013. Kartoitetulla pohjoisosan alueella
esiintyvä lintulajisto edustaa pääasiassa Suomessa hyvin yleisenä ja runsaslukuisena esiintyvää, talousmetsäympäristöihin sopeutunutta varpuslintulajistoa. Vaateliaampien lintulajien elinympäristöt keskittyvät hankealueen keskiosiin Korvennevan suoalueelle. Hankealueen länsipuolisella Mankanevan Natura- ja FINIBAalueella pesii myös arvolajistoa.
Petolintutietojen mukaan tuulipuiston vaikutuspiirissä on kalasääksen pesä hankealueen lounaispuolella hieman yli kilometrin etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalan rakennuspaikasta ja kaksi muuta pesää yli kahden kilometrin etäisyydellä voimaloista. Tunnetut linnuston päämuuttoväylät sijoittuvat
noin 5-10 kilometriä hankealueen länsipuolelle. Hankealueen muuttolinnustoa on
tarkkailtu keväällä ja syksyllä 2012. Seurannan perusteella alueen yli muuttaa jonkin verran lintuja, mutta muuton suurimmat päävirrat kulkevat johtolinjojen kuten
harjujen ja jokilaaksojen puuttuessa lähempänä Pohjanlahden rannikkoa. Hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei tiettävästi sijoitu merkittäviä suurten
muuttolintujen levähdysalueita. Hankealueella esiintyvää eläinlajistoa ja eläinten
elinympäristöjä on havainnoitu alueen pohjoisosassa kesällä 2012. Alueella tavattavan nisäkäslajiston voidaan olettaa edustavan pääasiassa seudulle tyypillistä havumetsävyöhykkeen lajistoa. Hankealueen pohjoisosissa esiintyy jonkin verran lepakoita, mutta alueen metsätalousalueiden arvo lepakoiden elinympäristönä on vähäinen.
Alueen eteläosan lepakkolajistoa tullaan kartoittamaan kesällä 2013. Alueella on
suoritettu liito-oravainventointi, jossa lajista ei havaittu merkkejä. Hankealueen
metsät ovat pääasiassa lajille sopimattomia. Maastoselvityksissä alueella ei havaittu myöskään muuta uhanalaista nisäkäslajistoa.
Välittömästi Korvennevan tuulipuiston suunnittelualueen länsipuolelle sijoittuu
Mankanevan (FI0200018) Natura-alue, joka on liitetty Natura 2000-verkostoon
luontodirektiivin perusteella (SCI, Sites of Community Importance). Suurin osa
kohteesta kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan. Lähin
muu Natura-alue on viiden kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuva Kukilankeidas. Hankealueen pohjoisosiin sijoittuva Korvennevan suoalue kuuluu FINIBA-alueeseen Merikarvian pohjoisosan suot, johon kuuluvat
myös hankealueen länsipuolelle sijoittuvat Mankaneva ja Kaakkurinneva sekä
kuusi muuta suoaluetta noin 2-8 kilometrin etäisyydellä hankealueen pohjois-, itäja eteläpuolilla. Mustasaarenkeitaan-Rynkänkeitaan FINIBA-alue sijoittuu yli
kymmenen kilometriä hankealueen itäpuolelle. Lähimmät IBAalueet eli Ouran –
Enskerin saaristot sijoittuvat noin kymmenen kilometriä hankealueen lounaispuolelle. Lähin luonnonsuojelualue on yksityinen Riispyyn luonnonsuojelualue noin
kuusi kilometriä hankealueen länsipuolella. Lintuvesien suojeluohjelmien kohteis-
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
16
ta Kotolahti- Riispyynlahti ja Österbackanlahti sijoittuu noin 6,5 kilometriä hankealueen länsipuolelle.
Suunnitellun tuulivoimapuiston keskeisimpiä selvitettäviä ympäristövaikutuksia
ovat:
vaikutukset maankäyttöön
vaikutukset maisemaan ja merkittäviin maisema-alueisiin
vaikutukset muinaismuistoihin ja alueen kulttuurihistoriaan
vaikutukset rakennuspaikkojen luonnonympäristöön
vaikutukset pesimä- ja muuttolinnustoon
vaikutukset lähialueiden Natura- ja muihin luonnonsuojelualueisiin
melun ja varjon vilkkumisen vaikutukset
vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen
yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi käynnistyy virallisesti, kun YVAohjelma jätetään yhteysviranomaisena toimivalle Varsinais-Suomen ELYkeskukselle toukokuussa 2013. YVA-ohjelman laatiminen on aloitettu kevättalvella 2013. Ympäristönvaikutusten arviointia varten laadittavat selvitykset on tehty
osittain keväällä/kesällä/syksyllä 2012 ja lisäselvityksiä tehdään kesän 2013 aikana. YVA-selostus on tarkoitus jättää yhteysviranomaisena toimivalle VarsinaisSuomen ELY-keskukselle tammikuussa 2014. Hankkeen YVA-menettely päättyy,
kun yhteysviranomainen antaa lausuntonsa YVA selostuksesta. Suunnitellun aikataulun mukaan lausuntoa voidaan odottaa keväällä 2014.”
ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa puolletaan.
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
17
216 §
KRISTIINANKAUPUNGIN MIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN LAUSUNTOPYYNTÖ
(JI/REN) (Kh 24.6.2013 § 216)
Etelä- pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää kaupungilta lausuntoa ympäristövaikutuksen arviointiohjelmanaan 8.8.2013 mennessä.
”Hanke
Suunnitteilla oleva Mikonkeitaan tuulivoimapuisto sijoittuu Kristiinankaupungin
ja Isojoen kunnan alueelle. Etäisyyttä Kristiinankaupungin keskustaan on noin 25
km ja Isojoen kuntakeskukseen noin 15 km. Alueelle tullaan suunnitelmien mukaan rakentamaan yhteensä enintään 30 tuulivoimalaa. Tuulivoimapuistohanke
muodostuu hankealueesta ja tarkasteltavista sähkönsiirtovaihtoehdoista. Sähkönsiirtovaihtoehdot ja voimajohtoyhteyksien linjaukset tarkentuvat hankesuunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin edetessä. Tuulivoimapuiston maa-alueet
ovat hankkeesta vastaavan sekä yksityisten maanomistajien omistuksessa. Hankkeesta vastaavana on UPM-Kymmene Oyj. Tavoitteena on, että tuulivoimapuisto
olisi tuotannossa vuonna 2015.
Hankkeen taustalla on tavoite osaltaan pyrkiä niihin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin,
joihin Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut. Tuulivoiman osalta Suomen
tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä noin 250
MW:n tasosta noin 2 500 MW:iin vuoteen
2020 mennessä. Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaisteho tulisi olemaan noin
70-120 MW. Tuulivoimapuiston arvioitu vuotuinen sähkön nettotuotanto tulisi tällöin olemaan enimmillään noin 240 GWh luokkaa, mikä vastaa noin 13 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta.
Tarkasteltavana on kaksi toteutusvaihtoehtoa ja niin kutsuttu 0-vaihtoehto. Vaihtoehtojen erot liittyvät tuulivoimapuistojen tuulivoimalaitosten kokoon. Lisäksi tarkastellaan kahta eri sähkönsiirtovaihtoehtoa.
VE O Tuulivoimalat: Uusia tuulivoimaloita ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan muilla keinoilla.
VE 1 Tuulivoimalat: Rakennetaan 30 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on
noin 120 m ja yksikköteho 2,4-4,0 MW.
VE 2 Tuulivoimalat: Rakennetaan 30 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on
noin 140 m ja yksikköteho 2,4-4,0 MW.
VEA Sähkönsiirto: Tuulivoimapuisto liitetään Fingrid Oyj:n olemassa olevaan
sähköverkkoon hankealueen pohjoisosaan rakennettavalla uudella
sähköasemalla.
VEB Sähkönsiirto: Tuulivoimapuisto liitetään sähköverkkoon hankealueelta Fingrid Oyj:n Kristiinankaupungin sähköasemalle rakennettavalla uudella
ilmajohdolla.
Mikonkeitaan hankealue koostuu kahdesta erillisestä alueesta, joista pohjoisempi
sijoittuu pääosin Etelä-Pohjanmaalle Isojoen kunnan alueelle ja eteläisempi Poh-
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
18
janmaalle Kristiinankaupunkiin. Etäisyyttä Pohjanlahden rantaan on noin 13 km.
Hankealueen länsipuolellla on valtatie 8.
Hankealue on pääosin metsätalouskäytössä. Peltoja tai muita maatalousalueita
hankealueelle ei sijaitse. Eteläisen alueen länsiosassa on noin 23 hehtaarin laajuinen Stormossenin suo. Suunnitellut tuulivoimaloiden rakennuspaikat sijaitsevat
metsäalueella. Alueella on metsäautotieverkostoa,
jota voidaan hyödyntää tuulivoimapuiston rakentamisessa ja ylläpitämisessä.
Hankealueen Isojoen kunnan alueelle sijoittuvalla pohjoisella osalla on voimassa
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavassa hankealue rajautuu koillisessa 220 kV voimajohtoon on sekä 400 kV voimajohdon ohtovaraukseen sekä
turvetuotantoalueeseen. Muita hankealuetta koskevia maankäytön rajoituksia ei
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa ole. Muulla osalla hankealueesta on voimassa Pohjanmaan maakuntakaava, jossa ainoa
hankealuetta koskeva merkintä on eteläisen hankealueen keskiosiin sijoittuva
Stormossbergenin kalliokiviaineksen ottamisalue, jolla on voimassa MRL 33§
mukainen rakentamisrajoitus. Hankealueen pohjoisosan ja Tönijärven länsipuolelle
on merkitty virkistys- ja matkailukohde, Soldattorpet
- Torppa. Mikonkeitaan tuulivoimapuiston eteläosa sijoittuu suurelta osin EteläPohjanmaan vaihemaakuntakaavaehdotuksen Metsälä- Norrvikenin tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen sisäpuolelle. Hankealueella ei ole voimassa yleiskaavoja. Kristiinankaupungin puolella Lilla Sandjärvelle ja Stora Sandjärvelle on laadittu rantaosayleiskaava. Mikonkeitaan tuulivoimapuiston länsipuolelle on suunnitteilla kaksi tuulivoimahanketta, jotka edellyttävät alueen kaavoittamista. Molemmat kaava-alueet rajautuvat Mikonkeitaan hankealueeseen. Uttermossan tuulivoimapuiston osayleiskaava on luonnosvaiheessa ja Metsälän tuulivoimapuiston
osayleiskaava on hyväksytty Kristiinankaupungin kaupunginvaltuustossa syksyllä
2012.
Rakennusluvan myöntäminen Mikonkeitaan tuulivoimapuiston edellyttää YVAmenettelyn lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kaavan laatimista. Kaavoitus toteutetaan rinnan hankkeen YVAmenettelyn kanssa.
Mikonkeitaan alue kuuluu maisemamaakuntajaossa Lounaismaahan ja tarkemmin
Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seutuun. Lähin valtakunnallisesti arvokas
maisemaalue, Härkmeri, sijaitsee noin 12 km etäisyydellä hankealueesta luoteeseen. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä sijaitsee lähimmillään noin 13 km etäisyydellä hankealueiden lähimmistä tuulivoimaloista.
Näitä ovat mm. Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema sekä Siipyyn
kylä ja Kiilin kalasatama. Lähimmät tunnetut muinaisjäännökset sijaitsevat noin
kolmen kilometrin etäisyydellä hankealueesta.
Hanke sijoittuu Etelä-Pohjanmaan rannikkoalueelle, jossa edellisen jääkauden aiheuttaman painumisen seurauksena maankohoaminen jatkuu edelleen. Hankealue
on maaperältään pääosin sekalajitteista moreenia ja kalliota. Soistuneissa painanteissa esiintyy turvetta. Hankealueen pohjoisimmat osat ovat kallioperältään graniittia ja granodioriittia. Korpelankylän eteläpuolelle mentäessä kallioperä vaihettuu tonaliitiksi. Hankealueen eteläisemmän osa-alueen kallioperä koostuu länsiosiltaan kiillegneissistä itäosaltaan pääosin intermediäärisestä metavulkaniiteistä
sekä tonaliitista. Maanpinnan taso vaihtelee hankealueella välillä +52…+83 m
mpy.
Hankealueella ei sijaitse merkittäviä pintavesimuodostumia eikä alueelta le tiedossa lähteitä tai uomaltaan luonnontilaisia (VesiL 11§) puroja tai noroja. Hankealu-
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
19
een lähiympäristöön sijoittuu muutamia pienehköjä järviä kuten Lilla Sandjärv,
Stora Sandjärv sekä Tönijärvi.
Lähimmät pohjavesialueet ovat vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet
Kärjenkoski A ja B noin kilometri hankealueen itäpuolella sekä allträskinkangas
noin kaksi kilometriä hankealueen lounaispuolella.
Mikonkeitaan hankealue sijoittuu metsäkasvillisuusvyöhykkeiden alajaossa eteläboreaalisen Pohjanmaan rannikkomaan ja keskiboreaalisen Pohjanmaan alueiden
rajoille. Hankealueen eteläisemmän osan kasvillisuutta leimaa alueen länsiosiin sijoittuva Stormossenin laaja keidassuo. Stormossenia
ympäröivillä metsätalousalueilla esiintyy vaihtelevasti kuivahkon ja tuoreen
kankaan kangasmetsiä sekä ojitettuja turvekankaita, joilla valtapuu on mänty. Rehevämmillä paikoilla puusto on kuusivaltaista. Puusto on iältään nuorta tai varttuvaa ja paikoin on tehty myös laajahkoja päätehakkuita. Ruopattujen purouomien
varsilla esiintyy myös sekametsää ja lehtipuuvaltaisempia alueita. Kallioalueilla
puusto on kitukasvuista ja kasvipeite on pääasiassa jäkälää. Kallioalueiden irtomaalla kasvaa jäkälien ohella sammalia, varpuja, ruohoja ja heiniä. Hankealueen
pohjoisemmalla osalla vallitsevat kuivahkon ja tuoreen kankaan kangasmetsät sekä
ojitetut turvekankaat.
Puusto on mäntyvaltaista, pääosin harvennettua ja iältään melko nuorta. Alueenkeskiosiin sijoittuu avoin keidassuosuoalue Etelämäenkeidas, jonka keskiosat ovat
säilyneet ojittamattomina ja melko luonnontilaisina. Hankealueen lounaisosassa on
laajahko kallioalue, jonka puusto on päätehakattu.
Kallioalueen eteläosiin sijoittuu myös pienehkö suolampi, jonka laiteita
kiertää nevareunus.
Hankealueen pesimälinnusto edustaa pääasiassa Suomessa hyvin yleisinä ja runsaslukuisina esiintyviä lajeja. Suojelullisesti arvokkaista lajeista hankealueella pesivät varmasti tai todennäköisesti seuraavat vaarantuneet (VU), silmälläpidettävät
(NT) ja lintudirektiivin liitteen I (dir) lajit: mehiläishaukka (VU), hiirihaukka
(VU), teeri (NT, dir), metso (NT, dir), käenpiika (NT,
dir), rantasipi (NT), laulujoutsen (dir), kuikka (dir), pyy (dir), kurki (dir), pikkulepinkäinen (dir), liro (dir), viirupöllö (dir), kehrääjä (dir), palokärki (dir), harmaapäätikka (dir), kangaskiuru (dir) ja pikkusieppo (dir). Alueellisesti uhanalaisia
(RT) pesimälajeja ovat metso, järripeippo ja liro. Edellä ainittujen lintulajien pesimämäärät alueella ovat hyvin alhaisia lukuunottamatta teereä ja metsoa, joiden
kannat alueella arvioidaan melko vahvoiksi.
Suunnitellun tuulivoimapuiston läheisyydessä ei ole tiedossa merikotkan pesäpaikkoja.
Hankealueella on tiedossa yksi kalasääsken pesä, jonka lisäksi hankealueen lähiympäristössä noin 1-3 kilometrin etäisyydellä on kolme muuta kalasääsken pesäpaikkaa. Lintujen kevät- ja syysmuuton suurimmat päävirrat kulkevat pääasiassa
hankealueen länsipuolitse. Joinakin vuosina, vallitsevista tuulista riippuen etenkin
kurkien päämuuttoväylä saattaa kulkea ainakin osittain myös hankealueen ylitse.
Hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei tiettävästi sijoitu merkittäviä
suurten muuttolintujen levähdysalueita.
Hankealueella tavattava nisäkäslajiston voidaan olettaa edustavan seudulle tyypillistä havumetsävyöhykkeen lajistoa. Uhanalaista nisäkäslajistoa ei maastoselvityksissä ole alueella havaittu. Hankealueen pohjoisosissa on 2000–luvulla todettu liitooravan elinalueita.
Tuulipuistoalueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu Natura 2000–
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
20
verkostoon kuuluvia kohteita. Lähin Natura- alue, Hanhikeidas FI0800026), sijoittuu noin neljä kilometriä hankealueen koillispuolelle. Valtakunnallisesti tai kansallisesti arvokkaaksi määriteltyä IBA- tai FINIBA – alueita ei sijaitse 10 km etäisyydellä hankealueesta. Lähin luonnonsuojelualue, Haapakeitaan soidensuojelualue (SSA020007), sijoittuu hieman alle 5 km
hankealueen itäpuolelle.
Mikonkeitaan tuulivoimapuiston alueelle ei sijoitu asuin- tai vapaa-ajan asuntoja.
Lähimmät vakituiset asuinrakennukset sijoittuvat noin 700 m etäisyydelle lähimmästä tuulivoimalan suunnitellusta rakennuspaikasta. Vapaa-ajan asunnot sijaitsevat yli 700 m etäisyydellä suunnitelluista voimalanpaikoista.
Hankealue sijoittuu valtatien 8 (Porintie) itäpuolelle. Ajo tuulivoimapuiston eteläosaan tulee suunnitelmien mukaan tapahtumaan valtatieltä 8 Riskulan kautta Stormossenin eteläpuolitse kulkevaa olemassa olevaa ja vahvistettavaa metsäautotietä
pitkin. Hankealueen pohjoisosaan Tönijärven pohjois- ja eteläpuolelle sijoittuville
voimalapaikoille on suunniteltu ajoyhteydet idästä Vesijärventieltä olemassa olevia metsäautoteitä hyödyntäen. Arvioitavat ympäristövaikutukset Suunnitellun tuulivoimapuiston keskeisimpiä selvitettäviä ympäristövaikutuksia ovat:
vaikutukset maankäyttöön
vaikutukset maisemaan ja merkittäviin maisema-alueisiin
vaikutukset muinaismuistoihin ja alueen kulttuurihistoriaan
vaikutukset rakennuspaikkojen luonnonympäristöön
vaikutukset pesimä- ja muuttolinnustoon
vaikutukset lähialueiden Natura- ja muihin luonnonsuojelualueisiin
melun ja varjon vilkkumisen vaikutukset
vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen
yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa
Hankkeen vaikutukset arvioidaan koko sen elinkaaren ajalta eli noin 50 vuoden
mittaiselta ajanjaksolta. Vaikutustenarviointi jaetaan rakentamisen aikaisiin ja toiminnan aikaisiin vaikutuksiin. Lisäksi huomioidaan tuulivoimapuiston käytöstä
poiston vaikutukset. Ympäristövaikutukset arvioidaan asiantuntijatyönä laadittaviin selvityksiin sekä olemassa olevaan tietoon perustuen. Hankkeen yhteydessä
käytetään erilaisia ja asianmukaisesti kohdennettuja selvitys- ja arviointimenetelmiä, kuten maastoinventointeja, kirjekyselyjä, eri mallinnusmenetelmiä ja havainnekuvia. Osallistumis- ja tiedottamissuunnitelma Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua kaikki ne, joiden oloihin tai etuihin kuten asumiseen,
työntekoon,
liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin hanke saattaa vaikuttaa.
Arviointiohjelman ollessa vireillä kansalaiset voivat esittää kantansa hankkeen aiheuttamien vaikutusten selvitystarpeista ja siitä, onko YVA-ohjelmassa esitetyt
suunnitelmat riittäviä. Kansalaiset voivat myös myöhemmin YVAselostusvaiheessa esittää mielipiteensä selvitysten riittävyydestä ja vaikutusarviointien kattavuudesta. YVA-menettelyä varten on perustettu seurantaryhmä, jossa
on edustettuna hankkeen vaikutusalueen kunnat ja viranomaistahot sekä alueella
toimivia järjestöjä ja yhdistyksiä.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana järjestetään yleisötilaisuudet
YVAohjelma- ja YVA-selostusvaiheessa. Yleisötilaisuuksissa on kaikilla mahdol-
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
21
lisuus esittää mielipiteitään hankkeesta ja selvitysten riittävyydestä, saada lisää tietoa hankkeesta ja YVA-menettelystä sekä keskustella hankkeesta vastaavan, YVAkonsultin ja viranomaisten kanssa. Tilaisuuksista tiedotetaan mm. EteläPohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kuulutuksissa sanomalehdessä sekä internet- sivuilla.
Lehdistötiedotteiden ja -tilaisuuksien avulla hankkeesta pyritään saamaan uutisia
myös paikallislehtiin ja muihin medioihin. YVA-ohjelman ja -selostuksen nähtävilläolopaikoista kuulutetaan YVA-ohjelman kuulutuksen yhteydessä. Laadittavien raporttien sähköiset versiot ovat nähtävillä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen
sekä UPM:n internet-sivuilla. Aikataulu Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi
käynnistyy virallisesti, kun YVA-ohjelma jätetään yhteysviranomaisena toimivalle
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle loppukeväästä 2013.
YVA-ohjelman laatiminen on aloitettu alkuvuodesta 2013. Ympäristövaikutusten
arviointia varten laadittavat selvitykset on tehty osittain maastokaudella 2012 ja lisäselvityksiä tehdään kesän 2013 aikana. YVA-selostus on tarkoitus jättää yhteysviranomaisena toimivalle Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle vuoden 2014 alussa.
Hankkeen YVA-menettely päättyy, kun
yhteysviranomainen antaa lausuntonsa YVA-selostuksesta. Suunnitellun aikataulun mukaan lausuntoa voidaan odottaa keväällä 2014.”
2012 2013 2014
ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa puolletaan seuraavasti:
1. Kristiinankaupunki puoltaa tuulivoimaloiden osalta 2. vaihtoehtoa eli
korkeampia tuulivoimalaitoksia
2. Kristiinankaupunki puoltaa A vaihtoehtoa sähkönsiirron osalta.
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
22
217 §
LAUSUNTO METSÄ BOARD OYJ:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA
(DAS/REN) (Kaupunginhallitus 24.6.2013 § 217)
Metsä Board Oyj (ent. M-real Oyj) anoo ympäristölupaa Kaskisten kemihierretehtaan toiminnasta aiheutuneiden ja aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta.
Aiemmassa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä 86/2002/3,
jota Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 04/0404/3 osittain muuttanut,
on määrätty korvaukset vesialueiden omistajille kalastuksen tuoton vähenemisestä sekä rantakiinteistöjen ja vuokra-alueiden virkistyskäytölle jäteveden johtamisesta aiheutuneesta haitasta vuosilta 1998-2005. Korvaukset
ammattikalastajille on määrätty vuosilta 1991-1997.
Nähtävillä oleva hakemus koskee Kaskisten kemihierretehtaan toiminnasta
aiheutuneiden ja aiheutuvien vahinkojen korvaamista vuoden 2006 alusta
lukien. Hakemuksessa esitetyin perustein Metsä-Board Oyj katsoo, että
Kaskisten kemihierretehtaan jätevesien johtamisesta aiheutuvat haitat on
korvattu täysimääräisesti vuosina 1984-2005 yhdessä Oy Metsä-Botnia
Ab:n (nyk. Metsä Fibre Oy) kanssa suoritettujen korvausten muodossa. Hakemuksen mukaan Kaskisten kemihierretehtaan jätevesien johtamisesta ei
aiheudu enää jatkossa uutta korvattavaa haittaa tai vahinkoa vesistön virkistyskäytölle tai kalastukselle. Hakija katsoo, että Metsä Fibre Oy:n ammattikalastajien kanssa sopimat ja kalastajille maksamat kertakaikkiset korvaukset jätevesien aiheuttamista haitoista kattavat myös Metsä Board Oyj:n toiminnan kokonaisuudessaan.
Asia (LSSAVI/543/04.08/2010) on kuulutettu ja mahdolliset muistutukset,
vaatimukset ja mielipiteet on toimitettava viimeistään 28.6.2013.
Kaupunginhallitus päättää ilmoittaa kaupungin lausuntona Kristiinankaupungin edelleen katsovan, että Metsä-Botnia Oy:lle asetetuista kalan istuttamista koskevista velvollisuuksista ei voida tinkiä. Metsä Board Oyj:n tulee vastata näistä korvauksista siltä osin kuin Metsä-Botnia Oy (nyk. Metsä
Fibre Oy) haluaa luopua kalan istuttamisesta.
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
23
218 §
LAUSUNTO METSÄ FIBRE OY:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA
Metsä Fibre Oy (ent. Metsä-Botnia Oy) anoo ympäristölupaa Kaskisten sellutehtaan toiminnasta aiheutuneiden ja aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta.
Aiemmassa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä 86/2002/3,
jota Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 04/0404/3 osittain muuttanut,
on määrätty korvaukset vesialueiden omistajille kalastuksen tuoton vähenemisestä sekä rantakiinteistöjen ja vuokra-alueiden virkistyskäytölle jäteveden johtamisesta aiheutuneesta haitasta vuosilta 1998-2005. Korvaukset
ammattikalastajille on määrätty vuosilta 1991-1997.
Vuodesta 2005 vuoteen 2009 Metsä Board Oyj (ent. M-real Oyj) on johtanut kemihierretehtaan jäteveden käsiteltäväksi Metsä Fibre Oy:n jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan mukaisesti. Metsä Fibre Oy:n sellutehtaan
toiminnan päätyttyä vastuu jätevesien johtamisesta puhdistamolle, puhdistamon ja lietteenkäsittelyn hoito, jätevesien johtaminen vesistöön ja niihin
liittyvien ympäristölupien noudattamisesta on siirtynyt Metsä Board Oyj:lle
1.7.2009, jolloin Metsä Fibre Oy:n vastuu jätevesien johtamisesta päättyi.
Nähtävillä oleva hakemus koskee Metsä Fibre Oy:n Kaskisten sellutehtaan
toiminnasta aiheutuneiden ja aiheutuvien vahinkojen korvaamista vuoden
2006 alkaen. Hakemuksen mukaan Metsä Fibre Oy on sopinut ja maksanut
alueen ammattikalastajille kertakaikkiset korvaukset jätevesien aiheuttamista haitoista. Asiassa on toimitettu selvitysmenettely, jossa on laadittu ehdotus rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhaittojen korvauksista.
Asia (ESAVI/397/04.08/2010) mukaan lukien selvitysmenettelyn asiakirjat,
on kuulutettu ja mahdolliset muistutukset ja mielipiteet on toimitettava viimeistään 28.6.2013 Etelä-Suomen aluehallintovirastolle.
Kaupunginhallitus päättää ilmoittaa kaupungin lausuntona Kristiinankaupungin edelleen katsovan, että Metsä-Botnia Oy:lle (nyk. Metsä Fibre Oy)
asetetuista kalan istuttamista koskevista velvollisuuksista ei voida tinkiä.
Ko. korvausten tulee nyt kuulua Metsä Board Oyj:lle siltä osin kuin Metsä
Fibre Oy haluaa luopua kalan istuttamisesta.
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
24
219 §
VANHUSNEUVOSTON JA VAMMAISNEUVOSTON VALINTA
Senioreita edustaville järjestöille sekä vammaisjärjestöille on varattu tilaisuus nimittää ehdokkaita vanhusneuvostoon ja vammaisneuvostoon. Koska
molemmat neuvostot ovat kunnallisia toimielimiä, tulee jäsenvalinnan täyttää vaatimus miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta, minkä vuoksi järjestöjä on pyydetty nimeämään vähintään yksi mies ja yksi nainen neuvostojen
jäsenehdokkaiksi. Neuvostoilla on 5-8 jäsentä.
Jäsenehdokkaat käyvät ilmi liitteestä. Neuvoston tehtävät käyvät ilmi hallintosäännön otteesta (5 §).
Kaupunginhallitus:
1. valitsee vanhusneuvoston varsinaiset jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet sekä jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan; sekä
2. valitsee vanhusneuvoston varsinaiset jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet sekä jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtaja.
Merkitään, että kohdat 1 ja 2 käsitellään erikseen.
Kohta 1:
Puheenjohtaja Bernhard Utter ehdotti seuraavien varsinaisten jäsenten ja
henkilökohtaisten varajäsenten valitsemista vanhusneuvostoon:
Varsinainen
Kalevi Haavisto
Carita Björne
Eila Etelämäki
Helge Nyström
Ann-Lis Kinnunen
Varajäsen
Anja Ala-Hakuni
Bo-Erik Ivars
Pauli Peni
Mauri Jansson
Gunvor Kindt
Lisäksi Bernhard Utter ehdotti Kalevi Haaviston valitsemista puheenjohtajaksi ja Carita Björnen valitsemista varapuheenjohtajaksi.
Bernhard Utterin ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Kohta 2:
Puheenjohtaja Bernhard Utter ehdotti seuraavien varsinaisten jäsenten ja
henkilökohtaisten varajäsenten valitsemista vammaisneuvostoon:
Varsinainen
Torolf Back
Varajäsen
Frej Lassfolk
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
25
Randy Grönmark
Sirpa Bomberg
Taisto Kiviniemi
Ulla-Maj Storsjö
Kalevi Haavisto
Kati Björses
Sinikka Kiviniemi
Bo-Göran Lindh
Lisäksi Bernhard Utter ehdotti Torolf Backin valitsemista puheenjohtajaksi
ja Ulla-Maj Storsjön valitsemista varapuheenjohtajaksi.
Bernhard Utterin ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Liite § 173
Aikaisemmasta käsittelystä puuttuivat ne ehdokkaat, jotka Suupohjan Eläkkeensaajat olivat nimittäneet vanhusneuvostoon. Yhdistys ehdottaa varsinaisiksi jäseniksi Mauri Janssonia/Pekka Koskista sekä varajäseniksi Taisto
Kiviniemeä/Sinikka Kiviniemeä. Kaupunginhallitus voi täydentää vanhusneuvoston valintaa nostamalla jäsenten määrää kuuteen.
Kaupunginhallitus:
1. päättää, että vanhusneuvostolla on kuusi jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen; sekä
2. valitsee vanhusneuvostoon vielä yhden (1) varsinaisen jäsenen ja hänelle
henkilökohtaisen varajäsenen.
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
26
220 §
ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS; TIENPIDON JA LIIKENTEEN SUUNNITELMA 2013-2017
(NB/JI/REN) (Kh 24.6.2013 § 220)
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenteen ja
infrastruktuurin vastuualue, on lähettänyt kunnille Tienpidon ja liikenteen
suunnitelman 2013-2017 mahdollisia näkökohtien esittämistä varten.
Aikaisempien julkaisujen sisältöön verraten tämä on ensimmäinen suunnitelma, josta on jouduttu poistamaan tulevien vuosien seudulliset tiehankkeet. Syynä on se, että hankkeita ei ole mahdollista toteuttaa tienpidon niukoilla määrärahoilla.
Toimintaa ohjaavan liikenneviraston mukaan on ensisijaisesti päätiestö pidettävä hyvässä kunnossa, eli valta- ja kantatiet sekä vilkasliikenteisimmät
seututiet.
Vähäliikenteiset maantiet eivät saa tarvitsemiaan kunnostustoimenpiteitä.
Tämä merkitsee sitä, että päällystettä ei uusita, vaan teitä paikataan yhä suuremmassa laajuudessa.
Kristiinankaupungin osalta suunnitelmaan on vuodeksi 2013 sisällytetty
Härkmerentie valtatie 8:sta Siipyyseen. Tie saa uuden päällysteen.
Kaupunginhallitus ehdottaa, että vähäliikenteisten maanteiden kunnossapitotasoa tulee nostaa ja että Skrattnäsintietä, Hedentietä nro 6601, Kasabölentietä nro 6600 ja Henriksdalintietä tulee parantaa.
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
27
221 §
OSALLISTUMINEN RUOKAMAA POHJANMAA -HANKKEESEEN
Ab Företagshuset Dynamo Yritystalo Oy anoo, että Kristiinankaupunki
myöntää 2 356,35 euron kunnallisen osarahoituksen Ruokamaa Pohjanmaa
-hanketta varten.
Hankkeen tavoitteena on laatia elintarvikestrategia, jonka enemmistö elintarvikealan edustajista Pohjanmaalla hyväksyy, ja jonka avulla parannetaan
alan toimintaedellytyksiä ja näkyvyyttä kansallisilla markkinoilla ja kuluttajien keskuudessa.
Hankkeelle palkataan hankkeenvetäjä, joka saa tehtäväkseen laatia fokusoitu ja selkeä strategia jatkotoimenpide-ehdotuksineen. Hankkeenvetäjä käy
henkilökohtaisesti toimialan toimijoiden/edustajien luona ja järjestää seminaareja, työpajoja, opintomatkoja ja erityyppistä benchmarkingia.
Hankkeen talousarvio on 115 000 euroa ja rahoitus järjestetään suunnitelmien mukaan seuraavasti; Pohjanmaan liitto (80 500 €), Concordia (11 730
€), Vasek (16 203,50 €) ja Suupohja (6 566,50 €). Kuntien osarahoitus jaetaan seutujen ja kuntien kesken maatilojen, elintarvikeyritysten määrän sekä
asukasmäärän suhteessa. Kristiinankaupungin osuus olisi 2 356,35 euroa
vuosina 2013-2014.
Lausuntoa on pyydetty Kristiinankaupungin Elinkeinokeskus Oy:ltä, joka
10.6.2013 antamassaan lausunnossa esittää mm. seuraavaa:
Hankkeen toteutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota elinkeinokeskuksen oman perunahankkeen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Ruokamaahankkeen tulee tukea perunahanketta siten, että kaupungin elinkeinosektori
saa siitä synergiavaikutuksia.
Kristiinankaupungin elinkeinokeskus Oy puoltaa sitä, että Kristiinankaupunki myöntää Ruokamaa Pohjanmaa -hankkeelle 2 356,35 euron kunnallisen osarahoituksen.
1. osallistua Ruokamaa Pohjanmaa -hankkeeseen enintään 2 356,35 euron
kunnallisella osarahoituksella vuosina 2013 ja 2014. Kaupunginhallitus
korostaa, että hankkeen toteutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota
Kristiinankaupungin Elinkeinokeskus Oy:n perunahankkeeseen ja Ruokamaa-hankkeen tulee tukea perunahanketta siten, että Kristiinankaupungin elintarvikeala saa siitä synergiavaikutuksia.
2. valita Kristiinankaupungille edustajan hankkeen ohjausryhmään.
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
28
222 §
PERUSTURVAJOHTAJAN VIRKA
Kaupunginvaltuusto perusti kokouksessaan 10.12.2012 perusturvajohtajan
viran 1.1.2013 alkaen.
Kokouksessaan 17.12.2012 kaupunginhallitus päätti julistaa perusturvajohtajan viran haettavaksi ja vahvistaa viralle seuraavat vaatimukset ja ehdot:
Kelpoisuus:
Virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto
sekä perehtyneisyys toimialan hallintoon ja
päävastuualueeseen.
Kielitaitovaatimus: Hyvä suomen ja ruotsin kielen suullinen ja
kirjallinen taito
Ansioksi luetaan
Kokemus kunnallishallinnosta ja kehitystehtävistä.
Dokumentoitu kokemus tuloksellisesta toiminnasta ja tehtävään riittävät taloustiedot.
Käytännössä osoitettu johtamistaito.
Yhteistyö- ja neuvottelukyky
Koeaika
6 kuukautta
Palkka
Määräytyy kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan.
Lääkärintodistus
Hyväksyttävä lääkärintodistus hakijan terveydentilasta
Virka otetaan vastaan sopimuksen mukaan mahdollisimman pian. Hakuaika
päättyy 28.1.2013.
Määräaikaan mennessä seuraavat viisi henkilöä haki virkaa:
Hammarberg
Christian
Kauppatieteiden
maisteri
Åbo Akademi
Holkko
Merja
Ingves
Nina
Kasvatustieteen maisteri
Merkonomi
Kauppatieteiden
maisteri
Stedt-Ivars
Raija
Odontologian lisensiaatti
Kuopion yliopisto
Streng
Alfred
Kauppatieteiden
tohtori
Valtiotieteen lisensiaatti
Vaasan yliopisto
Åbo Akademi
Svenska handelshögskolan,
Vaasa
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
29
Hakemusasiakirjat oheistetaan.
Asia otetaan käsittelyyn, jotta voidaan päättää jatkotoimenpiteistä kuten
mahdollisista haastatteluista, perusturvalautakunnan lausunnon pyytämisestä tai viran uudelleen haettavaksi julistamisesta.
Asiaa valmistellaan ja ehdotus annetaan kokouksessa.
Kaupunginjohtaja ehdotti kokouksessa, että perusturvajohtajan virka julistetaan uudelleen haettavaksi virallisella hakumenettelyllä, jolloin
hakuaika on kolme viikkoa. Virkaa hakeneet huomioidaan uudella kierroksella.
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisesti.
Liite § 83
_________
(Kaupunginhallitus 8.4.2013 § 142)
Virka on ollut haettavana viimeistään 25.3.2013. Määräaikana hakemuksensa jätti neljä uutta hakijaa:
Alakiikonen
Mari
Yhteiskuntatieteiden
maisteri
Krooks
Tiia
Hallintotieteiden
kandidaatti
Lytz
Rainer
Valtiotieteiden
maisteri
sosionomi
Tampereen yliopisto
Åbo Akademi
Sv soc. och kommunalhögskolan
Alfred Streng on perunut hakemuksensa 19.2.2013 kuten myös Nina Ingves
26.2.2013. Ensimmäisestä hakukierroksesta ovat jäljellä seuraavat hakijat:
Hammarberg
Christian
Kauppatieteiden
maisteri
Holkko
Merja
Merkonomi
Stedt-Ivars
Raija
Odontologian lisensiaatti
Åbo akademi
Kuopion yliopisto
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
30
Kaupunginjohtaja ehdotti, että kaupunginhallitus siirtyy haastatteluvaiheeseen ja kutsuu Alakiikosen, Krooksin, Lytzin ja Stedt-Ivarsin haastatteluun.
Haastatteluun osallistuvat puheenjohtajistot, Tom Lövdahl ja
kaupunginjohtaja sekä hallintopäällikkö Sjöqvist. Haastattelujen jälkeen
asiasta pyydetään lausunto perusturvalautakunnalta.
Bernhard Utter ehdotti Ulla Iisakkalan ja Åsa Blomstedtin kannattamana,
että kaupunginhallitus päättää julistaa viran uudelleen haettavaksi.
Kaupunginjohtaja totesi muuttavansa ehdotustaan keskustelussa esitettyjen
näkökohtien perusteella. Kaupunginjohtaja ehdotti, että kaupunginhallitus
päättää julistaa viran uudelleen haettavaksi.
Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti muutetun ehdotuksen.
Liite § 142
_________
Kaupunginhallitus päätti 8.4.2013 julistaa perusturvajohtajan viran uudelleen haettavaksi.
Päätöstä tulisi täydentää siten, että kaupunginhallitus päättää huomioida
myös aikaisemmin jätetyt hakemukset.
Kaupunginhallitus päättää täydentää päätöstään 8.4.2013 siten, että aikaisemmin jätetyt hakemukset huomioidaan.
Kaupunginjohtaja muutti ehdotustaan siten, että siihen lisätään seuraava
virke:
”Hakuaika päättyy 14.6.2013 klo 15.30.”
Kaupunginjohtajan muutettu ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Virka on ollut uudelleen haettavana viimeistään 14.6.2013. Määräaikana
hakemuksensa jätti 2 uutta hakijaa:
Lindedahl
Christian
Kasvatustieteiden
tohtori
Åbo Akademi
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
31
Tarukannel
Tuuli
Hallintotieteiden
maisteri
Joensuun yliopisto
Raija Stedt-Ivars on perunut hakemuksensa 17.4.2013. Kahdesta edellisestä
hakukierroksesta ovat jäljellä seuraavat hakijat:
Alakiikonen
Mari
Yhteiskuntatieteiden
maisteri
Tampereen yliopisto
Hammarberg
Christian
Kauppatieteiden
maisteri
Åbo akademi
Holkko
Merja
Krooks
Tiia
Merkonomi
Hallintotieteiden
kandidaatti
Lytz
Rainer
Valtiotieteiden maisteri, sosionomi
Åbo Akademi
Sv soc. och kommunalhögskolan
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
32
223 §
SUSILUOLANÄYTTELY JA KAUPUNGIN VUOKRASOPIMUS LÄHILUOLASSA
SIJAITSEVISTA TILOISTA
(PP) (Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 28.4.2010 § 28)
Kaupunginhallitus päätti 20.6.2000 § 42, että vuokrasopimus I.F. Länkenin
kanssa Pyhävuorenmajan kellaritilasta on voimassa 2010 loppuun. Kaupunki on käyttänyt tilaa susiluola-näyttelyyn, jota museotoimi on hallinnoinut
vuodesta 2004 lähtien. Näyttelyn ympärivuotinen aukiolo on hoidettu sopimuksella Oy Euro-Spirit Ab/Age Teir kanssa. Sopimus on tehty julkisen
tarjouskilpailun perusteella museotoimenjohtokunnan kokouksessa
16.12.2005 §24.
Kaupunki maksaa näyttelystä vuotuista vuokraa, sähkön ja korvauksen Oy
Euro-Spirit Ab/Age Teir sopimuksen mukaan. Kustannukset vuositasolla
ovat n. 15 000 euroa.
Nykyinen talousarvion määräraha ja toteutumaton ulkoinen rahoitus estävät
näyttelyn aukipidon entisen käytännön mukaisesti.
Keskuspäällikön esitys:
Susiluolanäyttely pidetään auki tilauksesta 31.10.2010 saakka. Tilaukset
hoitaa Kristiinankaupungin Matkailu. Näyttely suljetaan 1.11.2010 lähtien,
koska vuokrasopimus kaupungin kanssa umpeutuu 31.12.2010 ja ulkopuolinen rahoitus jäi toteutumatta. Tietoa Susiluolasta saa edelleen luolan lähellä olevasta infotaulusta, Susiluola- elämää ennen jääkautta esitteestä ja
www.susiluola.fi - sivuilta.
Lautakunnan päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
--(PP)
Sen jälkeen kun sivistys- ja vapaa-aikalautakunta päätti kokouksessaan
28.4.2010 § 29, että näyttely suljetaan, koska kaupungin kanssa solmittu
vuokrasopimus päättyi 31.12.2010, kaupunginhallitus on käsitellyt asian
seuraavasti;
(REN/REN)
Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta on 28.4.2010 (§ 28) päättänyt, että Susiluolanäyttely pidetään avoinna varausten mukaan 31.10.2010 saakka. Kristiinankaupungin Matkailu ottaa vastaan varauksia. Näyttely suljetaan
1.11.2010 koska kaupungin solmima sopimus [IF Länken] päättyy
31.12.2010, eikä ulkoista rahoitusta ole saatu. Tietoa Susiluolasta saa edelleen luolan lähistöllä olevista infotauluista, Susiluola - elämää ennen jääkautta -esitteessä sekä www.susiluola.fi -sivuilta.
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
33
Valmisteltaessa asiaa lautakunnan käsittelyä varten perustana oli, että sopimus päättyy vuodenvaihteessa. IF Länken r.y.:n ja kaupungin vuokrasopimus on määräaikainen, se alkoi 1.7.2001 ja päättyy 31.12.2010. Sopimus
jatkuu vuokrakauden päätyttyä 1 (yhden) vuoden kerrallaan, mikäli sitä ei
irtisanota 6 kk ennen kunkin vuokrakauden päättymistä. Jos tarkoituksena
on, että vuokrasopimus päättyy, kaupungin on 30.6.2010 mennessä ilmoitettava IF Länken r.y.:lle vuokrasopimuksen irtisanomisesta.
Vuokrasopimuksen jatkamisen ehdoista neuvotellaan ja tarkoituksena on,
että kaupunginhallitus käsittelee asian kokouksessaan 17.6.2010. Samalla
tulee ottaa kantaa näyttelyn tulevaisuuteen.
Koska asiaa vielä valmistellaan, lähetetään lisävalmistelu sekä ehdotus kaupunginhallituksen jäsenille sähköpostitse ennen kokousta.
--Merkitään, että seuraava valmisteluteksti ja ehdotus jaettiin ennen kokousta:
(REN/PP)
Eri tahojen näkemyksiä näyttelyyn liittyen
Kesäaikaan avoinna pidettävän Susiluolan näyttelyn kävijämäärät eivät ole
lisääntyneet. Yhtenä keskeisenä syynä kiinnostuksen hiipumiseen on ollut
luolan aitouden ympärillä käytävien tutkimustulosten julkaisemisen viivästyminen. Osittain tästä syystä johtuen ei myöskään markkinointisatsauksia
ole kasvatettu. Toisaalta kertyneen alijäämän korjausvuosina 2006-09 ei
matkailu ja Susiluola/Pyhävuori – aluetta voitu pitää kaupungin priorisointilistan kärkipäässä.
Selvää on, että Pyhävuori tarvitsee ansaitsemansa nostetta. Alue kokonaisuudessaan on upea vapaa-ajankeskus, jota tulee kehittää. Susiluola- näyttely on yksi osa alueen mielenkiintoa ja palveluita. Pyhävuorelta saa ruoka-,
majoitus- ja kokouspalveluita, alueella on mm. vaelluspolkuja, uimaranta,
hyvät marjastus- ja sienestysmaastot, Siperian köynnös ja talvella hyvät
hiihtoladut. Alue toimii kuntalaisten lähiliikuntapaikkana.
’Odottava’ olotila on siis pitkälti johtunut tutkimustulosten ilmestymisestä
eri julkaisuissa. Ne (ja niitä tukevat toimenpiteet) voisivat parhaimmillaan
sysätä liikkeelle uuden kehityksen Susiluolan ympärillä - osana Pyhävuoren
kehittämistä. Kaavoitukseen liittyen on kaupunginhallitus päättänyt, että
alueen kaavoittamista jatketaan.
Osana asian valmistelua on kartoitettu IF Länkenin, tutkija Schulzin (artikkelin ilmestyminen kans.välisissä julkaisussa), museotoimen, Kristiinankaupungin Matkailun, Museoviraston ja Geologia tutkimuskeskuksen
(GTK) näkemyksiä. Myös Karijoen kuntaa on kuultu.
Koska asia on varsin monitahoinen, kestävämmän ratkaisun löytyminen ei
ymmärrettävästi ehdi 17.6. kaupunginhallitukseen, mutta tarkoitus on käsi-
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
34
tellä asiaa vuokrasopimuksen osalta, huomioiden sopimuksen em. aikataulut ja muut asiaan vaikuttavat, valmistelutekstissä esitetyt seikat.
IF Länken ry.
Länken Ski on vuosikymmeniä kehittänyt Pyhävuoren aluetta. Urheiluseurasta todetaan, että näyttelytoiminnan sulkeminen tässä vaiheessa ei ole toivottavaa. Kaupunki on vuodesta 2001 lähtien vuokrannut If Länkeniltä 122
m2:n (110+12 m2) näyttelytilat, joiden vuokra vuonna 2009 oli 8.617,92 euroa. Vuokra on indeksisidonnainen.
Pyhävuoren imagoa oli markkinoinnissa pitkälti rakennettu vain Susiluolan
ympärille. Kuitenkin alueen vahvuudet ovat sen monipuolisuudessa ja ympäröivässä luonnossa – eivät yksistään susiluolanäyttelyssä.
Pyhävuoren alueen kehittämiseksi on tehty useita suunnitelmia eri hankkeissa. Suunnitelmissa on paljon alueen infrastruktuurin kehittämisehdotuksia. Nyt tarvitaan vain niiden toteuttajia.
Tutkimusten julkaiseminen – tutkija Hans-Peter Schulz
Tiedusteluun tutkimustulosten ilmestymisestä eri julkaisuissa toteaa tutkija
Hans-Peter Schulz (nykyisin erikoissuunnittelijana Metsähallituksella) kesäkuussa 2010 seuraavaa:
Susiluolan osalta on ollut aika hiljaista Suomessa, ainakin mikä koske mediaa, mutta tulokset on esitetty kahdessa kansainvälisessä seminaarissa ja
varsin Keski-Euroopassa on ollut paljon keskustelua asiantuntijoiden piireissä. Vastaanotto on ollut aika positiivinen. Myös Suomessa kirjoitetut
vastaväitteet on siellä hyvin tiedossa, mutta niiden osalta on enemmänkin
ihmetelty, miksi geologit ja arkeologit, jotka eivät ole kivikauden asiantuntijoita, ottavat ylipäänsä sellaiseen aiheeseen kanta.
On tulossa kolme kv. julkaisua Susiluolasta. Tutkimusryhmän pääjulkaisu
on hyväksytty saksalaisen arkeologiseen "ykkös"sarjan Germaaniaan, se pitäisi tulla ulos tämän vuoden aikana. Pian ilmestyy hieman lyhyempi julkaisu ACTAUNIVERSITATIS WRATISLAVENSIS No 3207, 2010-sarjassa.
Samassa niteessä on professori Nicolas Rollandin kirjoitus (hän on paleoliittisen ajan asiantuntija, joka on työskennellyt paljon Venäjällä, ja hän on
tutkinut myös Susiluolan kiviaineistoa), jossa hän tukee selvästi Susiluolan
tutkimukset. Kolmas julkaisu, jossa käsitellään artefakti-geofakti problematiikkaa, tulee ilmeisesti myös tänä tai ensi vuoden alussa ulos (Univ. Lublin).
Kolmen julkaisun ilmestyminen on tämänhetkisen tiedon mukaan odotettavissa siis vuoden 2011 kevääseen mennessä. Tutkija Schulz on luvannut
antaa lisätietoja, kun julkaisuista kuuluu jotain uutta.
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
35
Museotoimi
Susiluolanäyttelyä hallinnoi Kristiinankaupungin museotoimi. Liitteessä
Ajan jälkiä- opastettuja retkiä vuodesta 2006, on esimerkkejä retkikokonaisuuksista. Susiluolasta on olemassa hyvä Susiluolaesite ja -sivusto. Kristiinankaupungin Matkailu ja oppaat ovat hoitaneet myynnin ja opastetut
retket.
Museotoimi keskustelee palvelutuottajan kanssa vuosittain näyttelyn osalta
vuoden aikana ilmi tulleista käytännön asioista, näyttelyyn liittyvistä tilityksistä ja sopii seuraavan vuoden avoinna oloajoista.
Sivistys- ja vapaa-ajanlautakunnan päätöksen mukaan on kesällä 2010 näyttelyyn vain tilattuja opastuksia, ja että matkailuyrittäjä Teir ei ole enää palvelutuottaja, vaan näyttelyä myydään oppaiden kautta ryhmille. Museotoimi
on kuitenkin sopinut Teirin kanssa, että myös yksittäiset kävijät pääsevät
näyttelyyn.
Museotoimi toteaa Pyhävuoren olevan hieno kohde ja Susiluolan mielenkiintoinen tieteellinen kysymys. Museotoimi katsoo, että keskustelu luolan
löytöjen aitoudesta nostaa kynnystä lähteä investoimaan Susiluolaan. Toisaalta keskustelu aitoudesta (hyvin esitettynä) on kiinnostava kysymys.
Tämän tasoisessa kysymyksessä tarvitaan asiantuntemusta Museoviraston
ja geologisen tutkimuskeskuksen kautta kansainväliseltä tasolta, asiantuntemus ei tämän luokan kysymyksessä löydy pelkästään kunnasta. Mikäli
kunnat päätyisivät yhteiseen näyttelyyn, täytyy silloin saada mukaan valtakunnalliset ja kansainväliset toimijat.
Kristiinankaupungin Matkailu ry.
Matkailusta todetaan, että valmiita paketteja on olemassa ja ryhmiä myös
myyty. Suurin osa esim. koululaisryhmistä haluaa Pyhävuorelle näyttelyn
ollessa luonnollinen lähtöpaikka ryhmille. Pyhävuori on profilointi- ja strategiatyössä nostettu esiin yhtenä tärkeänä matkailukohteena. Siksi näyttelytoiminnan sulkeminen tässä vaiheessa ei ole hyvä ajatus.
Matkailutoimisto laittaa näyttelyn talven jäljiltä esittelykuntoon.
On selvää, että kävijämäärien lisäämiseksi kohdetta pitää aktiivisesti pitää
esillä ja markkinoida.
On kuitenkin huomioitava, että tärkein Susiluolan ’markkinoijia’ ovat luolan tutkijat. Vuonna 2005 päättyneiden kaivausten tutkimustuloksia kansainvälisissä julkaisuissa julkaistaessa tieteellinen keskustelu voi taas jatkua. Mitä tulee näyttelyn konkreettiseen uudistamiseen on odotettu viimeisten kaivausten tutkimustuloksia julkaisemista. Näyttelytekstien uusimiseen
on tärkeää saada tieto ja asiantuntijatahoilta, joiden osallisuus myös tekstien
uusimistyössä (esim. tekstien oikeellisuuden tarkistus) on tärkeää.
Museovirasto
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
36
Tällä hetkellä Museovirastolla ei ole Susiluolaan liittyviä suunnitelmia,
mutta jos ’eteenpäin nytkähtäminen’ tapahtuisi, voisi Museovirasto osaltaan
lähteä mukaan hankkeistamaan eteenpäinmenoa (valtion budjettiin on vaikea näinä aikoina saada tämäntyyppisiä hankkeita).
GTK
Susiluola ei ole viime aikoina ollut aktiivisesti esillä GTK:ssa, osittain
myös henkilöstövaihdoksista johtuen. GTK:n Etelä-Suomen yksikön
(ESY) johto toteaa, ettei sillä ei ole tässä vaiheessa mahdollisuuksia tehdä
mitään tutkimuksia tai selvityksiä Susiluolalla. GTK odottaa kansainvälistä
julkaisupalautetta. Mikäli kansainvälinen kollegio vahvistaa ja hyväksyy
esitetyt hypoteesit, niin GTK voi lähteä varmemmalta pohjalta markkinoimaan Susiluolaa yhdessä muiden tutkijatahojen kanssa. GTK kuitenkin katsoo, ettei se voi olla päävastuussa Susiluolan tutkimuksista ja promootiosta,
vaan se kuuluu esim. Museovirastolle, jotka ovat asiantuntijoita ja asianomistajia arkeologisista löydöistä.
Syksyllä Susiluolaa esitellään Geodiversiteetti-päivien yhteydessä Suomen
luonnonsuojeluliiton toivomuksesta.
Karijoen kunta
Karijoen kunta katsoo tässä vaiheessa, että kunta pitää yllä omaa Susiluolan
maailma -näyttelyään Paarmanninvuoren opastuskeskuksessa, josta lähtee
Susiluolalle noin 1 km pituinen kävelyreitti.
Kertauksena todettakoon, että Susiluolan kehittämistyö alkoi 1990-luvun
puolivälissä. Hajanainen kokonaisuus johtuu mm. kahdesta erillisestä näyttelystä. Syinä tähän ovat omistussuhteet, Susiluola sijaitsee Kristiinankaupungissa, mutta on Karijoen kunnan omistamilla mailla. Alkuvaiheessa Karijoen kunta loi hyvät suhteet luolan tutkijoihin.
Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä, jossa Karijoen kunta on mukana,
on suunnitellut alueelle suuren Jääkausikeskuksen. Kyseessä olisi tiedekeskus. Jääkausikeskusasiaa ei ole viety aktiivisesti eteenpäin, mutta toisaalta
päätöstä sen hautaamisesta ei ole tehty. Suunnitelma vaikuttaa siis kaikkien
jatkotoimenpiteiden taustalla.
---Pohdinta: Olisiko Susiluola-kokonaisuuden kannalta järkevämpää, jos saman aiheen tiimoilta olisi yksi näyttely, nykyisten kahden sijasta? Kahden
näyttelyn ylläpitäminen ei ehkä ole tehokkain tapa hoitaa näyttelyä. Lisäksi
sen voidaan katsoa tietyllä tapaa olevan myös ’turhaa’, koska matkailijoiden määrä on toistaiseksi kuitenkin vielä suhteellisen pieni.
Museotoimi katsoo, että Susiluolan ja alueen muun, varsin rikkaan arkeologisen perinnön esittelemiseen tarvitaan näyttely, arkeologiakeskus, joka olisi Karijoen ja Kristiinankaupungin yhteinen. Luolan ensisijainen tarkoitus
on luolan säilyttäminen ja tutkimus. Vastuutahot ovat Museovirasto ja Geo-
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
37
loginen tutkimuslaitos. Aktiivinen toiminta luolan ympärillä herättää mielenkiintoa ja nostattaa matkailullista arvoa.
Museotoimen muita näkemyksiä Susiluola-näyttelyn kehittämisestä tarkemmin 17.6. kokouksessa/museotoimenjohtaja Päivikki Piiroinen.
Näyttelytilojen vuokraamiseen IF Länkeniltä liittyy siis Susiluola-näyttely.
Koska tutkimustulosten ilmestyminen kansainvälisissä julkaisuissa ja siitä
seuraava todennäköinen laaja keskustelu on odotettavissa viimeistään vuoden sisällä, ei ole tarkoituksenmukaista juuri tässä vaiheessa sulkea näyttelyä.
Kaupunginhallitus päättää, että:
1. Susiluola-näyttelytilan (110+12=122m2) vuokrausta IF Länken ry.:ltä
jatketaan vuodelle 2011. Vuokrauksen jatkamista edelleen vuoden
2011 jälkeen tarkastellaan uudelleen vuonna 2011 Susiluolan ympärillä tapahtuvan kehityksen mukaan.
2. Kaupungin If Länken ry.:lle maksaman vuokran suuruudeksi vuodelle
2011 määritellään 5 €/m2, eli 610 €/kk, 7.320 €/v.
3. Näyttelytoiminnasta vastaavia tahoja (museotoimi, Kristiinankaupungin matkailu, palvelutuottaja) kehotetaan tehostamaan toimintaa ja
markkinointia Susiluolan tunnettuuden ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi
sekä kävijämäärien kasvattamiseksi valmistelutekstissä esiin tulleet
näkökohdat huomioiden.
Merkitään, että museotoimenjohtaja Päivikki Piiroinen ennen varsinaisia
kokousneuvotteluja tiedotti Susiluolanäyttelystä ja kaupunginhallitus tutustui näyttelyyn (klo 18:05-18:45).
Merkitään, että Alexandra Teir ei osallistunut tämän asian käsittelyyn esteellisyyden takia.
Per-Elof Boström ehdotti, että kaupunginhallitus päättäisi palauttaa asian lisäselvityksiä varten.
Hans Nybond kannatti käsittelyn jatkamista sekä ehdotti, että kaupunginhallitus päättäisi kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisesti kuitenkin siten
muutettuna, että vuokrasopimus jatkuu vuonna 2011 eikä vuokraa alenneta
ja että kaupunginhallitus päättää lisäyksenä 3. kohtaan asettaa työryhmän,
johon kuuluvat:



kaupunginjohtaja
sivistys- ja vapaa-aikakeskuksen päällikkö
Kristiinankaupungin Matkailu ry:n edustaja
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
38


IF Länken ry:n edustaja
Pyhävuoren Osuuskunnan edustaja
Hans Ingvesgård ja Carina Storhannus kannattivat Hans Nybondin ehdotusta.
Per-Elof Boström perui palauttamista koskevan ehdotuksensa ja pyysi saada
merkittyä pöytäkirjaan, että vuokrakustannukset ovat piiloavustus yhdistykselle. Susiluolanäyttely ei nykytilanteessa täytä tavoitteita kävijöistä saatujen tulojen ollessa n. 380 € vuosina 2008-2009.
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja Hans Nybond totesi kaupunginhallituksen päättäneen yksimielisesti Hans Nybondin ehdotuksen mukaisesti.
Liite § 136
_________
(REN/REN)
Kaupunginhallitus asetti kokouksessaan 17.6.2010 työryhmän selvittämään
Susiluolan toimintamahdollisuuksia. Työryhmään ovat kuuluneet:
kaupunginjohtaja, Riitta El-Nemr, pj.
sivistys- ja vapaa-aikakeskuksen päällikkö, Sven Rosendahl
Kristiinankaupungin Matkaily ry:n edustaja, Kia Björses
IF Länken ry:n edustaja, Jarl Bergkulla
Pyhävuoren Osuuskunnan edustaja, Alf Mangs
Työryhmän toimeksianto oli aika avoin. Työryhmän ensimmäisen kokouksen jälkeen jäätiin odottamaan julkaisun ilmestymistä, joita Susiluola –
asiantuntija Karl-Heinz Schulz oli arvioinut saatavan vuoden 2011 alkupuolella. Kooste tähän asti käydystä keskustelusta on nähtävissä Museoviraston
kotisivuilla osoitteessa
www.nba.fi/Arkeologia/Tutkimus/Tutkimusprojektit/Kristiinankaupungin
Susiluola .
Työryhmässä todettiin seuraavaa:
Matkailu: Susiluola-näyttely, josta on olemassa erilaisia paketteja, on mukana kaupungin markkinoinnissa. Näyttelyyn tutustutaan oppaan kanssa.
Vuoden 2010 kävijämäärä syyskuun loppuun 2010 mennessä oli ollut 121
kävijää.
Syytä pieneen kävijämäärään on vaikea arvioida. Matkailu markkinoi näyttelyä edelleen tehokkaasti vuoden 2011 sesonkia varten, ja kaikki kaupungin matkailukohteet markkinoivat toisiaan.
Museotoimi: Näyttely on vapaa-ajanlautakunnan päätöksen mukaan avoinna tilauksesta. Museovirasto on varovainen, uusia tutkimuksia ei tällä het-
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
39
kellä näköpiirissä. Tutkimustulosten kansainvälistä julkaisua odotetaan. Susiluola-Pyhävuori kehittämishankkeen 2003-2005 loppuraportti on edelleen
ajankohtainen. Näyttelyn Neandertal –hahmot alkavat tulla elinkaarensa
päähän. Museotoimi on mukana tiedon tuottamisessa, kuten esitteet, Ajan
jälkiä –sivusto ja Äänimaisemia –hanke. Koulutusta järjestetään matkaoppaille Susiluolasta ja Pyhävuoresta.
Pyhävuoren osuuskunta: Näyttely on pieni osa koko Pyhävuori kokonaisuutta, joka on luonto- ja urheilukeskus. Näyttely pitäisi ehkä jakaa useampaan paikkaan herättämään kiinnostusta tai tehdä kokonaan uudesta näkökulmasta. Osuuskunta suunnittele yhteistyön tiivistämistä Metsähallituksen
kanssa.
IF Länken: Toivoo enemmän kävijöitä Pyhävuorelle. Näyttely pitäisi olla
aivan uudenlainen. Seura osallistuu kouluille tarjottavaan ulkoilutapahtumaan.
Työryhmä toteaa, että jää nähtäväksi millaisen kansainvälisen keskustelun
artikkelin julkaisu aloittaa, ja että yleisen tieteellisen hyväksynnän saaminen voi viedä vuosikymmeniä.
Työryhmän kokousten (2 kpl) muistiot, liite. Schulzin selostus julkaisujen
ilmestymisestä, liite.
Huomioiden kaupungin vuosittaiset vuokramenot tiloista, vähäiset pääsylipputulot sekä epävarmuus tutkimustulosten antamien kehittämismahdollisuuksien aikajänteestä samoin kuin Neandertal –hahmojen rapistuva kunto
(huom., sittemmin joitakin korjauksia tehty) tuli työryhmä keväällä siihen
tulokseen, että tämänhetkinen näyttely voidaan sulkea vuoden 2011 lopussa. Työryhmä keskusteli alustavasti myös näyttelyn osien uudelleen sijoittamisesta. Näyttelyn sulkemisen jälkeen vapaa-aikakeskuksella ei ole vuokratilatarvetta Pyhävuorella ja vuokrasopimus voidaan irtisanoa.
Museotoimen työpäivä 14.6.2011
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja ovat keväällä
2011 käyneet Museovirastossa keskustelemassa mm. Susiluolasta. Käynnin
perusteella järjestettiin Pyhävuorella 14.6.2011 Kristiinankaupungin museotoimen työpäivä, liitteenä päivän ohjelma. Susiluolaan liittyen tuli puheenvuoroista esiin, että ’elämysteatteri’ -näyttely on hyvä ja sitä kannattaisi
edelleen tarjota. Samoin esitettiin, että mahdollisesti pitkäksi, jopa vuosikymmeniksi venyvällä ’odotusajalla’ (luolan aitouden varmistavat tutkimustulokset) voisi harkita tarinankerronta -tyyppistä, matkailijoita houkuttelevaa tarjontaa.
Myös työryhmä totesi ’kaupallisten’ tuotteiden mahdollisuuden Susiluolaan
ja alueeseen liittyviä tarinoita ja faktoja tuotteistamalla sekä mm. opastuksia
suunnittelemalla ja kertomuksia kooten. Tällainen toiminta voisi onnistuessaan sysätä liikkeelle uutta kehitystä Susiluolan
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
40
ympärillä - osana Pyhävuoren kehittämistä. On mahdollista, että Susiluola näyttelyn varaan on laskettu turhan paljon, sillä se ei missään vaiheessa ole
toiminut toivotun kaltaisena yleisömagneettina.
Pyhävuoren alue on kehityskelpoinen matkailu-, urheilu- ja vapaaajankeskus. Pyhävuorelta saa ruoka-, majoitus- ja kokouspalveluita, alueella
on vaelluspolkuja, uimaranta, Siperian köynnös ja talvella hyvät hiihtoladut.
Näyttely on yksi osa alueen mielenkiintoa ja palveluita, mutta sen tuoma
vetovoima Pyhävuorelle on kuitenkin liian vähäistä.
Huomioitakoon, että Pyhävuoren asemakaava on nähtävillä.
Susiluola –näyttelyn tiimoilta on kuultu myös Karijoen kuntaa. Karijoki
jatkaa omaa näyttelyään. Tulevaisuudessa olisi myönteistä, jos alueella olisi
yksi vaikuttava näyttely (=Karijoen ja Kristiinankaupungin näyttelyiden
yhdistäminen).
Kaupunginhallituksen tulee ottaa kantaa näyttelytilojen 31.12.2011 saakka
voimassa olevaan vuokrasopimukseen, jonka irtisanomisaika on kuusi kuukautta.
Kaupunginhallitus päättää, että:
1. Vuokrasopimusta jatketaan vuoden 2012 loppuun. Jatkettu vuokrasopimus edellyttää että vuokralainen teettää ja asettaa Lähiluolan aulan ja
muihin yleisön tavoittaviin tiloihin Pyhävuoresta, sen harrastusmahdollisuuksista ja luonnosta kertovaa laadukasta näyttelymateriaalia. Infomateriaalilla tulee myös ilmoittaa Pyhävuoren alueelle haettavan alueen
kehittämisestä kiinnostuneita yrittäjiä ja investoijia kaupungin elinkeinokeskuksen toimiessa asiassa kaupungin yhdyslenkkinä.
2. Museotoimelle annetaan tehtäväksi yhteistyössä Kristiinankaupungin
Matkailu ry:n ja elinkeinokeskuksen kanssa suunnitella eri-ikäiset huomioivia tarinankerronta –tyyppisiä, matkailijoita houkuttelevia tuotteita
sekä hakea tälle hankkeelle vuoden 2011 aikana avustus.
3. Kaupunki jatkaa säännöllistä yhteydenpitoaan tutkijoihin, Museovirastoon ja muihin tarpeellisiin yhteistyötahoihin.
Hans Nybond ehdotti Carina Storhannuksen kannattamana, että kaupunginhallitus päättäisi kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisesti seuraavin muutoksin:
1. Vuokrasopimusta jatketaan vuoden 2013 loppuun ja vuokrasumma alennetaan 500 euroon kuukaudessa eli 6 000 euroon vuodessa.
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
41
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja Hans Nybond totesi kaupunginhallituksen yksimielisesti päättäneen puheenjohtajan ehdotuksen mukaisesti.
--Keskuksen päällikön ehdotus:
Taloudellisesta tilanteesta ja säästövaatimuksista johtuen susiluolanäyttelyn
vuokrasopimus sanotaan irti 31.12.2013 alkaen. Näyttely puretaan ja varastoidaan.
Tietoja Susiluolasta saa edelleen luolan läheisyydessä olevista infotauluista,
esitteestä ”Susiluola - elämää ennen jääkautta” ja osoitteesta
www.susiluola.fi sekä kaupungin kotisivuilta (Ajan jälkiä, Äänimaisemia).
Susiluola on kansainvälisen tason tieteellinen asia, minkä vuoksi tarvitaan
samantasoisia toimijoita ja asiantuntemusta. Tällä hetkellä tällaisia suunnitelmia ei ole.
Madeleine Teir, Janne Smeds ja Lena Westerback ilmoittivat esteellisyydestä, eivätkä osallistuneet tämän asian käsittelyyn. Koska Janne Smeds oli
valittu pöytäkirjantarkastajaksi, Mats Backlund valittiin hänen sijaan tämän
pykälän pöytäkirjantarkastajiksi.
Lautakunta päätti poistaa seuraavat virkkeet keskuksen päällikön ehdotuksesta:
”Näyttely puretaan ja varastoidaan.
Tietoja Susiluolasta saa edelleen luolan läheisyydessä olevista infotauluista, esitteestä ”Susiluola - elämää ennen jääkautta” ja osoitteesta
www.susiluola.fi sekä kaupungin kotisivuilta (Ajan jälkiä, Äänimaisemia).
Susiluola on kansainvälisen tason tieteellinen asia, minkä vuoksi tarvitaan
samantasoisia toimijoita ja asiantuntemusta. Tällä hetkellä tällaisia suunnitelmia ei ole”.
Perusteellisen keskustelun jälkeen lautakunta päätti yksimielisesti, että
susiluolanäyttelyn vuokrasopimus sanotaan irti 31.12.2013 alkaen. Mahdollisuudet järjestää yhteinen näyttely tulee selvittää Karijoen kanssa.
Asia viedään kaupunginhallituksn käsiteltäväksi. Jos kaupunginhallitus
päättää pidentää Susiluolanäyttelyn vuokrasopimusta, tulee tarkoitukseen
tarvittavat varat ottaa kaupunginhallituksen talousarviosta.
--(Kh 24.6.2013 § 223)
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
42
224 §
ANOMUS TONTIN 287-5-510-8 VIEREISEN MAAN OSTAMISESTA; MYLLYKANGAS LASSE JA SONJA
(JI/JI)
Myllykangas Lasse ja Sonja anovat lupaa ostaa heidän asuintonttinsa 287-5510-8 viereistä maata. Myllykangas on 24.8.2012 jättänyt anomuksen 1000
m2:n lisämaan ostamisesta tonttiinsa. Lisämaasta on tarjottu 1 € - 2 € / m2.
Anomus oheistetaan.
Myllykangas jätti 6.3.2013 toisen ehdotuksen / anomuksen n. 1720 m2:n lisämaan ostamisesta. Myllykangas tarjosi lisämaasta 1 €/m2 ja totesi osallistuvansa uuden asemakaavan laatimiskustannuksiin 4500 €:lla, eli maksavansa lisämaasta yhteensä 6220 €. Anomus oheistetaan.
Alue kuuluu valtuuston 19.6.2001, § 86, vahvistaman 5. kaupunginosan
asemakaavan VL-1 alueeseen. ”VL-1: lähivirkistysalue, metsä. Aluetta tulee hoitaa niin, että sen metsäinen luonne säilyy. Alueella olemassa olevat
jalot lehtipuut tulee säilyttää”. Vastapäätä Myllykankaan tonttia sijaitsee
kaupungin yleinen uimaranta Meriuimala.
Asemakaavan laadinta kyseiselle alueelle ei ole ajankohtaista eikä alue kuulu niihin alueisiin, joiden asemakaava on vanhentunut. Kaupunki laatii parhaillaan useita asemakaavoja ja lisäksi kaupungilla on kymmenkunta asemakaavaa, joita tulisi päivittää välittömästi.
Oheisina 24.8.2013 sekä 6.3.2013 jätetyt anomukset.
Teknisen johtajan ehdotus:
Tekninen lautakunta päättää, että 5. kaupunginosan asemakaavan päivitystä
ei aloiteta. Yksityishenkilöille ei myydä tai vuokrata VL-1 -alueita.
Teknisen lautakunnan päätös:
Tekninen johtaja selosti asiaa.
Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti.
Liite § 95.
(DAS/REN)(Kaupunginhallitus 24.6.2013 § 224)
Luovutusta ei voida toteuttaa, koska alue on asemakaavassa varattu VL-1
alueeksi. Hakijan tontin viereisen alueen muuttaminen AO-alueeksi riippuu
mahdollisista tulevista asemakaavamuutoksista.
Kaupunginhallitus päättää, että aluetta ei myydä, koska se on asemakaavassa osoitettu lähivirkistys-, metsä- (VL-1) alueeksi.
Stadsstyrelsens beslut:
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
43
225 §
KAUPUNGINHALLITUKSEN SUOSTUMUS HENKILÖSTÖN PALKKAAMISEEN
2013/7
Hallintokuntien tulee pyytää kaupunginhallituksen suostumusta kaikkiin
toistaiseksi voimassa oleviin palvelussuhteisiin sekä määräaikaisiin palvelussuhteisiin kuitenkin siten, ettei lupaharkinta koske työllisyystuen tai perhevapaiden piiriin kuuluvia palvelussuhteita.
Seuraavat anomukset on jätetty:
Perusturvalautakunta on 18.6.2013 käsitellyt henkilöstön palkkaamista
koskevan seuraavan anomuksen:
ANOMUS KAUPUNGINHALLITUKSELLE
(RP)
Perusturvakeskus anoo lupaa akuuttitiimin yhden sairaanhoitajantoimen ja yhden
lähihoitajantoimen haettavaksi julistamiseen. Molemmat aikaisemmat työntekijät ovat sanoutuneet irti 31.5.2013 alkaen siirryttyään toisen työnantajan palvelukseen. Akuuttitiimi
perustettiin myöhäissyksyllä 2011, ja alkuvaiheessa siihen kuului 3 sairaanhoitajaa ja 3
lähihoitajaa. Työn laatu ei ollut niin akuuttihoitoon painotettua kuin nimestä saattoi
päätellä, minkä vuoksi kaksi sairaanhoitajaa hakeutui nopeasti muualle töihin, kuten myös
yksi lähihoitajista vuodenvaihteessa. Siitä saakka Akuuttitiimin toimintaa on hoidettu
vakinaisella miehityksellä, johon on kuulunut yksi sairaanhoitaja ja kaksi lähihoitajaa, sekä
lähihoitajien sijaisia.
Akuuttitiimillä on toimintaa 24/7 ja se hoitaa varattuja kotikäyntejä ja turvarannekehälytyksiä. Ympärivuorokautisten palvelujen avulla parannetaan ikäihmisten mahdollisuuksia asua omassa kodissa, mikä vähentää laitoshoidon ja erikoissairaanhoidon kuormitusta. Turvarannekehälytysten ohjaaminen Akuuttitiimille vaikuttaa myös ambulanssin
hälytysten määrään.
Vt. perusturvajohtajan ehdotus:
Akuuttitiimin jatkotoiminnan turvaamiseksi perusturvalautakunta anoo lupaa yhden
lähihoitajantoimen ja yhden sairaanhoitajantoimen haettavaksi julistamiseen.
Tässä vaiheessa jäljelle jää yksi täyttämättä oleva sairaanhoitajan toimi. Toimintaa arvioidaan syksyllä, jolloin sairaanhoitajan toimi mahdollisesti muutetaan lähihoitajan toimeksi.
Pykälä tarkastetaan välittömästi ja toimitetaan kaupunginhallitukselle jatkokäsittelyä
varten.
Perusturvalautakunnan päätös:
Ehdotuksen mukaisesti. Samalla Ingves ehdotti Lundman-Evarsin kannattamana, että tiimille annetaan syksyn aikana työnkuvaan paremmin sopiva nimi.
_______
Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta on 10.6.2013 käsitellyt henkilöstön
palkkaamista koskevan seuraavan anomuksen:
ANOMUS UINNINVALVOJAN PALKKAAMISESTA
(HL-S)
Uinninvalvoja Timmy Rehula on sanoutunut irti uinninvalvojan toimestaan 30.06.2013
alkaen. Katso liite x. Toimi perustettiin uimahallin avaamisen yhteydessä 1.3.2010. Toimi
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
44
on osa-aikainen (75 %). Jotta keskus pystyisi jatkossakin täyttämään henkilöstötarpeen,
pitämään uimahallin avoinna ja varmistamaan kävijöiden turvallisuuden, anotaan lupaa toimen haettavaksi julistamiseen syksystä alkaen. Toimenkuvaan kuuluvat kassan ja kahvilan
hoitaminen sekä hygieniaan liittyvät työtehtävät. Talousarvioon on varattu määrärahaa tointa varten.
Keskuksen päällikön ehdotus:
Lautakunta päättää anoa kaupunginhallituksen suostumusta ja hyväksyntää uinninvalvojan
palkkaamiseen 15.9.2013 alkaen. Siihen saakka tehtävä hoidetaan tilapäisin ratkaisuin ja
järjestelyin.
Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
--TYÖAJAN TARKISTAMINEN
(SR)
Kristiinankaupungin kansalaisopiston kanslistintoiminto on jaettu toimistosihteeri Ebba
Nygårdin (50 % täydestä työajasta) ja kanslisti Leena Bergvikin (50 %) kesken. Syys- ja
kevätlukukauden alkaessa toimistosihteerin tehtävät keskitetään enemmän koulutoimen
työtehtäviin samalla kun kansalaisopiston työtehtävät lisääntyvät. Kausittaisten työtehtävien hoitamista ajatellen tulisi kanslisti Leena Bergvik palkata kokoaikatyöhön 1.8.31.10.2013 sekä 1.12.2013 - 31.1.2014 väliseksi ajaksi.
Tämä aiheuttaa 1 344,61 €:n kuukausittaisen lisäkustannuksen sivukulut mukaan lukien.
Yhteenlaskettuna tämä merkitsee 4 x 1 344,61 € = 5 378,44 € vuonna 2013 sekä 1 344,61 €
tammikuun 2014 osalta. Määräraha on varattu kuluvan vuoden talousarvioon.
Keskuksen päällikön ehdotus:
Lautakunta hyväksyy yllä olevan järjestelyn.
Hyväksyttiin yksimielisesti.
---
a) antaa suostumuksensa perusturvalautakunnan anomuksen sekä sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan anomuksen mukaisiin palvelussuhteisiin siten muutettuna, että kansalaisopiston kanslisti tekee täyttä työaikaa (100 %) 1.8-31.10.2013 ja 1-31.12.2013;
b) lautakuntia kehotetaan kiinnittämään huomiota siihen, että kaikki
toistaiseksi voimassa olevat palvelussuhteet julistetaan haettaviksi
julkisella hakumenettelyllä.
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
45
226 §
LAUSUNTO RANNIKKO-POHJANMAAN SOSIAALI- JA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2014 TALOUSARVIOSTA JA VUOSIEN
2015-2016 TALOUSSUUNNITELMASTA
(RS-I) (Perusturvalautakunta 18.6.2013)
Ehdotus Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon
kuntayhtymän (K5) vuoden 2014 talousarvioksi sekä vuosien 2015-2016
taloussuunnitelmaksi oheistetaan ja kuntayhtymän edustajat esittelevät niitä
suullisesti kokouksessa.
K5:n toimintamallia on tulevaisuudessa edelleen kehitettävä, jotta alueen
väestö saa hyvinvointia tuottavaa palvelua. Palvelutarpeet kasvavat ja
tehokkuuden vaatimukset lisääntyvät. Näiden vaatimusten vuoksi on luotava uusia ratkaisuja, joissa eri painopistealueet ovat tasapainossa keskenään. Kuntien välinen yhteistyö on hyvin tärkeää palvelujen järjestämisessä ja ylläpitämisessä. Lähtökohtana toiminnan suunnittelulle on ollut
potilas, asiakas ja palvelujen käyttäjä.
K5 kuntayhtymän kustannusten jako näkyy liiteenä olevasta taloussuunnitelmasta vuodelle 2014. Vuonna 2013-2016 K5 on mukana seuraavissa
hankkeissa; LasSe-hanke, hanke vanhuspalvelulain toimeenpanoa varten ja
Welcome Office –hanke. Tulevaisuuden organisaatiomalli on esiteltynä liitteessä 2.
Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän
talousarvio Kristiinankaupungin maksuosuudelta nousee 10.000€ eli 0,9%
vuodelle 2014 kun pois luetaan projekti- ja ostopalvelut.
Vt. perusturvajohtajan ehdotus:
Vuoden 2014 talousarvio sekä vuosien 2015-2016 taloussuunnitelma hyväksytään
Perusturvalautakunnan päätös:
Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän
johtaja Jarkko Pirttiperä oli kutsuttu kokoukseen kertomaan K5:n toiminnasta. Vuoden 2014 talousarviokehyksiin sisältyy 2,5 %:n palkkojen nousu,
mutta muilta osin ei tule muutoksia vuoden 2013 talousarvioon verrattuna.
Hoitosektori jaetaan kolmeen palvelutasoon, paikallisesti hoidettuun perusterveydenhuoltoon, alueellisesti järjestettyyn hoitoon ja erikoissairaanhoitoon. Vaikka palvelujen järjestämisrakenteet muuttuvat, tulee seudulla edelleen olemaan palvelun- ja henkilöstön tarvetta. K5 ei ole aikaisemmin puuttunut siihen, miten perusterveydenhuolto järjestetään, mutta alueellinen yhteistyö saattaa nyt ajankohtaistua eteläosien yhteisen terveyskeskuksen
muodossa.
Sari-Milla Ingves ehdotti Helkiön kannattamana, että geriatrin virka sisällytetään vuoden 2014 talousarvioon, koska K5-kuntien ikärakenne osoittaa
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
46
geriatrisen hoidon tarpeen. Puheenjohtaja totesi, että tämä lisää kustannuksia vuonna 2014.
Keskustelun päätyttyä perusturvalautakunnan puheenjohtaja totesi, että geriatrin virka tulee aikaistaa vuoteen 2014 Kristiinankaupungin perusturvalautakunnan toivomuksesta. Muilta osin perusturvalautakunta hyväksyi
omalta osiltaan vuoden 2014 talousarviokehyksen sekä vuosien 2015-2016
taloussuunnitelman sellaisenaan.
________
Perusturvalautakunnan päätös saatiin 19.6.2013.
KRISTIINANKAUPUNKI
Sivu nro
Kaupunginhallitus
24.6.2013
47
227 §
TIEDOTUSTA JA VALMISTELUA VARTEN ESILLE TUODUT ASIAT

Kristiinankaupunki - Jakobstadsregionen

Transcription

Similar documents

Kristiinankaupunki - Pietarsaaren seutu

Kristiinankaupunki - Pietarsaaren seutu

Kristiinankaupunki - Jakobstadsregionen

Blomster-Companiet / Kukka-Komppania

Kaskisten kaupungin hallintosääntö 1. luku YLEISET

Pöytäkirja PDF

Pöytäkirja PDF

KASKISTEN KAUPUNKI

KASKISTEN KAUPUNKI