docKellokas
download 
Report Transcription
Kellokas
Kellokas Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Suomi ry:n jäsenlehti 2/2015 Kellokas 2/2015 Kellokas 2/2015 Julkaisija Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Suomi ry www.talentia.fi/keski-suomi Lehden tekijät Viestintätyöryhmä Anna, Kirsti, Heidi ja Piia Kannen kuva Veikko Somerpuro Aineiston toimitusosoite Talentia K-S/Kellokas-lehti Järjestöjen talo Kalevankatu 4 40100 Jyväskylä kstalentia@gmail.com kellokas.lehti@gmail.com Lehden paino Grafitatu Oy Alasinkatu 1-3 40320 Jyväskylä Jäsenpalveluista saa apua, neuvoa ja tukea työsuhde- ja edunvalvonta-asioissa. Alueasiamies Tiia Oksanen työskentelee Keski- ja Itä-Suomen alueella. Yleisimmät kysymykset koskevat palkkaa, työvuoroja, vuosilomaa ja työsopimuksen tekemistä. Alueasiamiehen voi kutsua myös työpaikalle esim. selvittämään miten luottamusmies valitaan, miten palkantarkastusasia etenisi tai mitä työaikapankkia perustettaessa tulisi ottaa huomioon. Talentia tarjoaa puhelinneuvontaa yksityiselämään kuuluvissa oikeudellisissa asioissa esimerkiksi testamentti, avioehtosopimukset, perintö- ja lahjaverotus, huoneenvuokraus, asunto- ja muun omaisuuden kaupat sekä kaupan virheet ja vahingonkorvausasiat. Puhelinneuvonta kattaa asiat, jotka jäsen voi esittää ja lakimies selvittää puhelimessa ilman perehtymistä asiakirjoihin ja ilman asiakirjojen laatimista. Puhelinneuvontaa antaa asianajotoimisto Bützow oy työpäivinä klo 10-16. Jyväskylän toimiston puhelinnumero on 010- 2327 818. Soittaessa pitää kertoa Talentian jäsennumero, joka löytyy jäsenkortista tai Talentia -lehden osoitekentästä. Seuraa meitä www.talentia.fi/keski-suomi Facebook Talentia Keski-Suomi ry Muista jäsenetusi! Kattava lista Talentian jäseneduista ja -palveluista löytyy www.talentia.fi > Jäsenenä > Jäsenedut ja -palvelut. Hitonhauta Kuvaaja Piia Nyholm 2 Viestinnän Kellokas 2/2015 palstan paapatukset Jälleen on tullut se aika vuodesta, kun kesä on takanapäin ja syksy on saapunut. Kun tämä lehti ilmestyy, on moni teistäkin jo varmaan kaivanut villasukat esiin ja kynttilät luovat illan hämäryyteen valoa sekä lämpöä. Onneksi edessä häämöttää vuoden lämpöisin juhla, eli Joulu. Kuluva vuosi on ollut muutosten aikaa; uusi sosiaalihuoltolaki ja varhaiskasvatuslain ensimmäinen vaihe astuivat voimaan ja eduskunta hyväksyi lain sosiaalihuollon ammattihenkilöistä. Tällä hetkellä kentällä mieliä kuohuttavat hallituksen kaavailemat leikkaukset sekä uudelleen käynnistyvä soteuudistus. Yhteiskuntamme taloustilanne ajaa meidät kovien arvojen eteen. Mistä säästetään ja kuinka turvata jatkossakin yhteiskuntamme kaikista heikoimmassa asemassa oleville riittävä elintaso ja tarvittavat palvelut. Tämän kertaiseksi lehtemme teemaksi valitsimme päihdetyön sekä muut riippuvuudet. Itselleni aihe alana oli vieraampi ja siksi niin mielenkiintoinen. Päihde- sekä muut riippuvuudet ja niiden vaikutukset ovat kuitenkin sellaisia, joita saamme nähdä lähes päivittäin vapaa-ajallamme ja useimmat meistä sivuuttavat kyseistä aihetta myös työssään. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen (kesäkuu 2015) mukaan suomalaiset nuoret tupakoivat, käyttävät alkoholia ja juovat itsensä humalaan entistä harvemmin. Suuntaus nuorten kohdalla on siis oikea. Alkoholimainontaa rajoittava alkoholilain muutos tuli voimaan vuoden 2015 alusta luk- Keuruun satama Kuvaaja Heidi Tennilä ien ja osaltaan pyrkii vähentämään erityisesti nuorten alkoholinkulutusta. Teknologian kehittymisen myötä kuitenkin mahdollistuu moni muu riippuvuus aiempaa helpommin ja uusia riippuvuuksia on tullut lisää esim. pelikoneilla pelaaminen ja maksullisten rahapelien pelaaminen kotisohvalta. Multimedia laitteiden lisäätyminen kodeissa mahdollistaa yhä pienempien lasten tutustumisen pelien maailmaan, tuoden mukanaan myös niihin liittyviä lieveilmiöitä. Kaiken tämän yhteiskunnallisen myllerryksen keskellä on ensiarvoisen tärkeää, että pidämme huolta niin itsestämme kuin kaikista kanssaihmisistäkin. Kuljetaan rinnakkain kohti Joulua nauttien syksyn mukanaan tuomista pienistä iloista. Heidi Tennilä Viestintätyöryhmän puolesta 3 Kellokas 2/2015 Kuumenevia tunteita ja muutoksen tuulia Nämä syksyn tapahtumat enteilevät järjestökentälle myös varautumista taistelemaan oikeuksistamme ja palkoista. Meidän tulee terästää järjestössä erityisesti työtaisteluvalmiuttamme, yhteydenpitoa jäsenistön suuntaan sekä tiedottamista. Nyt ovat luottamusmiehet ja yhdyshenkilöt kullanarvoisia järjestölle. Meille sosiaalialan pienipalkkaisille tämä kesä ja syyskausi on ollut tunteita nostattavia. Varhaiskasvatuksen alalla työskentelevät ovat saaneet urakalla kuulla työoloihinsa liittyviä heikentäviä päätöksiä milloin ryhmäkokoja kasvattavissa muodoissa, toisaalla työaikaan ja palkkaan liittyvinä heikennyksinä. Yksin varhaiskasvatus ei ole näiden suunnitelmia kohteena. Samat uhkakuvat kohtaavat muitakin sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä. Maan hallituksen esitykset saivat aikaan mittavan mielenilmaustapahtuman 18.9. johon pääsimme mukaan. Tunnelma Helsingissä oli mieleenpainuvan yksimielinen siitä, ettei työmarkkinajärjestöjen sopimusjärjestelmään pidä puuttua eikä erityisesti viikonloppulisiin saa kajota. Ikävintä tapahtumaan liittyen oli se, että joissakin työpaikoissa suorastaan kiellettiin osallistuminen mielenilmaukseen ja jopa sanktioitiin jos osallistui. 4 Yhdyshenkilöille järjestetään koulutustapahtuma syksyn aikana ja siellä kootaan rivejä. Jyväskylän kaupungin osalta yhdyshenkilöistä on tällä hetkellä pulaa ja toivottavaa olisi että joukoista löytyisi henkilöitä jotka voisivat toimia oman ammattialansa ja organisaationsa osalta yhdyshenkilönä yhdistyksen ja Talentia suuntaan. Sekä yksityissektorilla että kuntapuolella on myös isoja puutteita toimivista luottamusmiehistä. Yksityinen sektori erityisesti tarvitsee luottamusmiestehtävään uskaltautuvia. Olkaa rohkeita ja antautukaa luottamustehtäviin sillä teitä tullaan lähivuosina tarvitsemaan kipeästi. Talentia Keski-Suomi on tämän vuoden vetänyt hieman rauhallisempaa toimintavuotta läpi mutta ensi vuosi enteilee ahkerampaa aluekierrosta ja jäsenrekrytointia myös. Tiivistämme myös naapuriyhdistysten suuntaan yhteydenpitoa yhteisten tapaamisten ja virkistyksen muodossa. Jäsenille lähetetyissä tiedotteissa ilmenee jatkuvasti sähköpostiosoitteiden puutteita. Muistattehan pitää Talentian eAsioinnin kautta jäsentietonne sähköpostiosoite Kellokas 2/2015 mukaan lukien ajan tasalla. Lähetämme enää todella vähän postia paperiversiona. Paperisen Kellokas-lehdenkin osalta on kustannustekijät pistäneet miettimään pelkästään sähköisen lehden tekoa. Syyskokous lähestyy myös ja siellä toivon näkeväni mahdollisimman monen jäsenen. Syyskokous valitsee myös vuodelle 2016 toimihenkilöt vetovastuuseen, joten uutta verta toimintaan otetaan ilolla vastaan. Tule mukaan vaikuttamaan vuoden 2016 toiminnan sisältöön ja toimijoihin. Kutsu syyskokoukseen on lehden takakannessa. Syysterveisin Anne-Maria Perttula Puheenjohtaja Talentia Keski-Suomi ry Jyväskylän satama Kuvaaja Piia Nyholm Etsi Pumpuli-pupu Tässä lehdessä on Pumpuli piilossa, löydätkö sen? Kun bongaat pupun, niin voit osallistua Talentia tuotepaketin arvontaan. Lähetä vastauksesi ja yhteystiedot 1.12.2015 mennessä osoitteeseen kellokas.lehti@gmail.com Talentia on sosiaalialan korkeakoulutetulle se oikea liitto. Toivomme, että olet samaa mieltä ja autat meitä saamaan lisää jäseniä ja vahvistamaan voimiamme. Kerro Talentiasta työssäkäyvälle ystävällesi. Jos hän liittyy jäseneksi, saatte molemmat 30 euron arvoiset SuperLahjakortit, joilla voi ostaa mukavia lahjoja yli 100 liikkeestä. Lisäksi ystäväsi saa käyttöönsä kaikki Talentian upeat jäsenedut ja -palvelut. Huomaathan, että suosittelijan on oltava Talentian jäsen, eikä Superlahjakortteja ei myönnetä jäsenille, jotka liittyvät Talentiaan ilman suosittelijaa. Postitamme sinulle ja ystävällesi SuperLahjakortit heti, kun ystäväsi liittymislomake on hyväksytty. Kampanja on voimassa toistaiseksi. Haluat varmaan kertoa kampanjastamme myös muille? Jaa tieto tutuillesi sosiaalisessa mediassa ja sähköpostilla. Lisätietoja ja liittymislomake osoitteessa: http://www.talentia.fi/jasenena/hanki_jasen 5 Kellokas 2/2015 Ylityöt ja niihin liittyvät käytännöt Kunnissa ja kaupungeissa noudatettavan kunnallisen työehtosopimuksen (KVTES) mu-kaan ylityöhön pitää aina saada esimiehen määräys, muuten ei ole olemassa ylitöitä. Jos työaikasi ei riitä, asiasta pitää keskustella esimiehen kanssa mahdollisen ylityömääräyk-sen saamista varten. Jos työtä ei voida tehdä liukuman puitteissa ja yksikössä on selkeä tarve lisä- tai ylityön tekemiseen, voi esimies antaa lisä- tai ylityömääräyksen. Ylityöhön tarvitaan myös työntekijän suostumus kutakin kertaa varten erikseen.Vain jos lisä- ja ylityö on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä, ei viranhaltija saa kieltäytyä siitä. Siinäkin tapauksessa työsopimussuhteinen työntekijä voi ylitöistä kieltäytyä. Yleistyöaikaa, toimistotyöaikaa tai 37 tunnin viikkotyöaikaa tekevät voivat työnantajan har-kinnan mukaan käyttää liukuvaa työaikaa. Monella työntekijällä erityisesti 37 tunnin työajassa (sosiaalityöntekijät) on käytössä liukuma, eli työaika voi joustaa aamuisin ja iltapäivisin ja käytössä on työajan tarkkailu (esim. flexim). Kannattaa muistaa, että liukumaa käyttämällä syntyy työaikasaldoplussaa tai -miinusta. Työaikasaldoplussa ei ole sama asia kuin ylityöt. Lisä- tai ylityömääräyksen voimassa ollessa ei sovelleta liukuvan työajan määräyksiä, vaan tehdään normaali päivittäinen työaika, jonka jälkeen lasketaan lisä- ja ylityötunnit. Mikäli lisä- ja ylitöitä pidetään vapaana, ei tunteja yhdistetä liukuman tunteihin vapaapäivän pitämistä varten. Keskimääräinen 6 työaika on viikkotyöaika jaettuna viidellä työpäivällä. Yleistyöajassa 38 h 15 min se on 7 h 39 min, 37 h työajassa 7 h 24 min ja toimistotyössä 36 h 15 min 7 h 15 min. Korvaus ylityöstä voidaan maksaa rahana tai antaa aikana Kunta-alan työehtosopimuksessa on määräykset ylityön syntymiseen ja korvaamiseen. Yli-työstä työntekijä saa +50–100 prosentin ylityökorvauksen. Ylityön korvaamisessa täytyy kolmen ehdon täyttyä: 1) työ on tehty työpaikalla tai erityisestä syystä esimiehen määräämällä muulla paikalla 2) työhön käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitetty 3) työ on suoritettu toimivaltaisen viranomaisen antaman kirjallisen määräyksen perusteella (ylityömääräys). Ylityötä on sekä vuorokautista (pitkä päivä) että viikoittaista. Vuorokautista ylityötä on yleis- ja toimistotyöajassa 8 tuntia tai työvuoroluetteloon merkitty enintään 9 tuntia ylittävä työ. 37 tunnin viikkotyöajassa ei synny vuorokautista ylityötä. Viikoittainen ylityö on ylityörajan 38 h 15 min viikossa yli tehty työ. Jos viikkotyöaika on lyhyempi kuin 38 h 15 min, väli ylityörajaan asti on niin sanottua lisätyötä, joka korvataan tunti tunnista. Ylityö korvataan vain yhdellä tavalla ja yhteen kertaan, mutta samalla työviikolla on mahdollista, että syntyy sekä vuorokautista ylityötä että viikoittaista ylityötä (yleis- ja toimistotyöajassa). Kellokas 2/2015 Vuorokautinen ylityö korvataan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta +50 prosenttia ja seuraavil-ta +100 prosenttia. Viikoittainen ylityö korvataan viideltä ensimmäiseltä tunnilta +50 prosenttia ja seuraavilta +100 prosenttia.Työnantaja päättää maksetaanko ylityökorvaus rahana vai annetaanko se vastaavana korotettuna vapaa-aikana. Vastaava korotettu vapaa-aika tarkoittaa, että kaksi tuntia ylityötä +50 prosentin korvauksella tarkoittaa kolmea tuntia vapaata ja +100 prosentin korvauksella neljää tuntia vapaata. Jos ylityötä teetetään paljon, työnantaja huomaa pian, että sen kannattaa palkata lisää työvoimaa: neljä vuorokautista ylityötuntia maksaa saman verran kuin yhden työntekijän koko päivän palkka. Toisaalta jos ylityöt pystytään antamaan aikana, se on merkki siitä ettei resurssipulaa siinä työyhteisössä ole. Heljä Siitari Jukon pääluottamusmies Jyväskylän kaupungilla Korpilahden satama Kuvaaja Piia Nyholm Sopimuskorotukset KVTES Kuntatyönantajat ja pääsopijajärjestöt pääsivät sopimukseen työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson sopimuskorotuksista kesäkuussa 2015. Työllisyys- ja kasvusopimuksen 2. jakson mukaiset korotukset ovat voimassa 1.1.2016–31.1.2017. Sopimuksen mukaiset korotukset: tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.2.2016 lukien 16 e/kk, mikäli tehtäväkohtainen palkka on alle 3404,26 e. Jos tehtäväkohtainen palkka ylittää 3404,26 e, sitä korotetaan 0,47 prosentilla. Harkinnanvaraisen henkilökohtaisen lisän korotusprosentti on 0.47. Yksityisen sosiaalipalvelualan neuvottelut työllisyys- ja kasvusopimus II:n osalta jatkuvat vielä tässä vaiheessa. Sopimuskausi olisi 1.1.2016–31.1.2017. Neuvottelutuloksesta tiedotetaan Talentian sivuilla. Jämsän kaupunki Kuvaaja Heidi Tennilä Heljä Siitari Jukon pääluottamusmies Jyväskylän kaupungilla 7 Kellokas 2/2015 Ajankohtaista Talentiassa tyminen tapahtuu, mitä se maksaa tai jos kelpoisuus työssä olevalta vielä puuttuu, millainen siirtymäaika lakiin mahdollisesti tulee. Kelpoisuuslaki on voimassa nykyisenlaisena 28.2.2016 saakka. Sen mukaan työnantajan on mahdollista palkata tilapäisesti enintään vuodeksi ei-kelpoinen henkilö, mikäli kelpoista ei saada rekrytoitua. Odotettu ja Talentian ponnekkaasti ajama Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki tulee voimaan 1.3.2016 alkaen. Sosiaalityöntekijät, sosionomit ja geronomit rekisteröidään vastaavalla tavalla kuin terveydenhuollon ammattihenkilöstö, jotta asiakkaat ja työnantajat voivat jatkossa varmistaa työntekijän kelpoisuuden ja siten ammattiosaamisen. Laki myös tukee soteintegraation toteutumista, sillä lain myötä sosiaalihuollon valvonta- ja rekisteröintikäytännöt yhdenmukaistuvat terveydenhuollon kanssa. Jatkossa sosiaalityöntekijän sijaisuuksia tekevillä henkilöillä tulee olla sosiaalityöntekijän kelpoisuus, tai vähintään sosiaalityön aineopinnot ja pitkä harjoittelu suoritettuna. Myös opiskelijan on sosiaalialan ammattihenkilön sijaisena toimiessaan rekisteröidyttävä Valviraan, mutta lopullinen vastuu on opiskelijalle työpaikalta nimetyllä pätevällä ammattihenkilöllä. Tällä hetkellä ei vielä ole tarkempaa tietoa miten erityisesti aiemmin valmistuneiden työntekijöiden rekisteröi- 8 Kuntasektorilla alkoi uusi luottamusmieskausi Kunnissa ja kuntayhtymissä pidettiin luottamusmiesvaalit keväällä 2015. Uudet luottamusmiehet valittiin kolmevuotiskaudelle 1.8.2015 – 31.7.2018. Luottamusmiesten määrästä, työnjaosta ja ajankäytöstä sovitaan aina paikallisesti. Talentialaisia, kuten muitakin akavalaisiin järjestöihin kuuluvia, edustaa kuntasektorin työpaikoilla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn luottamusmiehet. Kaikki kuntasektorin luottamusmiehet ovat JUKOn luottamusmiehiä omasta järjestäytymisestään riippumatta. Uusia luottamusmiehiä ja luottamusmiespaikkoja saatiin näissä vaaleissa paljon! On erittäin todennäköistä, että Sote –piirit aloittavat tämän luottamusmieskauden aikana ja luottamusmiehillä on tärkeä rooli pitää huolta henkilöstön asemasta muutoksessa jo kun Sote -piirejä valmistellaan. Kuka on minun luottamusmieheni? Luottamusmiehen yhteystiedot tulisi löytyä Kellokas 2/2015 työpaikan ilmoitustaululta tai sisäisestä netistä; kuka on Jukon pääluottamusmies ja kuka mahdollisesti minun toimialaani edustava luottamusmies sekä heidän varahenkilönsä ja kaikkien yhteystiedot. Luottamusmiehen yhteystiedot saa myös ko työpaikan henkilöstötoimesta tai puhelinvaihteesta. Juko ylläpitää ajantasaista rekisteriä toimivista luottamusmiehistä. Luottamusmiehen tiedot saa siis myös soittamalla Jukoon tai Talentiaan. Huomaa, että uusi luottamusmieskausi vasta alkoi, joten tiedot eivät valitettavasti ole heti ajan tasalla. Yksityissektorilla ei ole mitään yhtenäistä vaalien ajankohtaa tai vaalikautta. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus on yksityissektorilla kaikkein yleisin. Sitä noudattavilla työpaikoilla voi olla talentialainen, vain talentialaisia edustava, luottamusmies. Ihan pienillä työpaikoilla luottamusmiestä ei välttämättä ole valittu. Tällöin jäsen saa tarvittaessa apua suoraan Talentian työsuhdeneuvonnasta p. 09-3158 5540 (ma, ti, to, pe klo 9-12) tai tyosuhdeneuvonta@talentia. fi). Alueasiamies kaikkialla Suomessa Talentiassa työskentelee 1.9.2015 alkaen viisi alueasiamiestä, joiden työskentelyalueet kattavat nyt koko Suomen. Aleasiamiehet antavat jäsenille valtakunnallisesti työsuhde- ja edunvalvontaneuvontaa mm. päivystämällä vuorollaan työsuhdeneuvonnassa. He tekevät myös yhteistyötä oman alueensa jäsenten, alueyhdistysten, luottamusmiesten, työnantajien ja päättäjien kanssa sosiaalialan erityiskysymyksissä. Helsingissä ja Uusimaalla työskentelee Eeva-Liisa Lindholm (työskentelypaikkana Helsinki), Etelä-ja Kaakkois-Suomessa Tanja Tuunainen-Vainio (Kotka) ja Länsirannikolla Pirkanmaa-Pohjanmaa akselilla Susanna Pelander (Lapua). Uusin alueasiamies on Kari Matela (Oulu), jonka alueena on Oulun seutu, Kainuu ja Lappi. Keski- ja Itä-Suomen aluetta hoitaa Tiia Oksanen, joka on työskennellyt alueella jo seitsemän vuotta. Tiian tavoittaa p. 09-3158 6044 tai tiia.oksanen@talentia.fi. Harjun portaat Kuvaaja Piia Nyholm Hallitukselta kylmää kyytiä Yhteiskuntasopimus ei kaatunut siksi, että ammattijärjestöt eivät halua osallistua Suomen kilpailukyvyn parantamiseen tai ne haluavat pitää kiinni ”saavutetuista eduista”. Se kaatui siksi, että tarjottu sopimus ei ollut tasapuolinen ja reilu, koska työntekijät yksin jätettiin sen maksajiksi. Nyt hallitus esitti muita tiukennuksia, joilla vastaavat säästöt saadaan aikaan. Tiukennukset tai heikennykset ovat herättäneet suurta tyytymättömyyttä ja levottomuutta työntekijöissä, erityisesti pienipalkkaisilla naisvaltaisilla 9 Kellokas 2/2015 aloilla. Tällä hetkellä Akava on ilmaissut mahdollisuuden palata neuvottelupöytään. Seuraa Talentian ajankohtaista tiedottamista asiassa Talentian nettisivuilla, facebook –sivuilla ja twitterissä. Talentia on nostanut valmiutta vastatoimiin, mikäli hallitus ei ole valmis jatkamaan neuvotteluja. Siksi jokaisen jäsenen tulisi tarkistaa jäsenrekisteristä, että omat yhteystiedot ovat ajan tasalla. On tärkeää, että tieto ja ohjeet mahdollisessa työtaistelutilanteessa saavuttavat koko jäsenkunnan. Äänekosken kaupungintalo Kuvaaja Kirsi Hallikainen Hanki uusia jäseniä – suosittele Talentiaa ja hyödy itse! Opiskelijajäsenet ovat saaneet syyskuussa sähköpostia uudesta kampanjasta. Jos opiskelija suosittelee Talentiaa toiselle opiskelijalle, joka liittyy, molemmat saavat 10e arvoisen Superlahjakortin. Sama henkilö voi suositella Talentiaa useammillekin, ja jokaisesta seuraavasta liittyjästä hän saa 5e Superlahjakortin. Liittymiseen käytetään omaa liittymissivua, jolloin myös suosittelija näkyy. Superlahjakortilla voi ostaa 10 verkkokaupasta, jolla on satoja tuotteita. Kampanja on voimassa 9.9.-30.11.2015. Työssäkäyville on oma kampanja, joka jatkuu toistaiseksi. Jos työssä käyvä Talentian jäsen suosittelee Talentiaa ja työssä oleva liittyy, molemmat saavat 30e arvoisen Superlahjakortin. Liittymislomakkeen löydät Talentian nettisivuilta http://www.talentia.fi/ jasenena/hanki_jasen. Talentia on sosiaalialan korkeakoulutetulle se oikea liitto. Sote on tulossa Sote –valmisteluja ei ole unohdettu, mutta valmistelut etenevät pikkuhiljaa. Tällä hetkellä on väläytelty, että sote -alueet aloittaisivat vuonna 2019. Monia keskeisiä asioita on vielä avoinna: montako sote –aluetta tulee, mitkä palvelut siirtyvät soteen, miten palvelut organisoidaan ja johdetaan ja miten henkilöstön asemasta huolehditaan muutoksessa. Muutos on sosiaali- ja terveysalalla merkittävät. Talentian jäsenistöstä noin kaksi kolmasosaa tulee siirtymään töihin sote -alueille. Sote -palveluista sosiaalipalvelujen osuus kokonaisbudjetista on noin 40%, suurempi kuin perusterveydenhuollon. Tuleva sosiaalihuollon ammattihenkilölaki yhdenvertaistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten asemaa. Asiakkaan näkökulmasta odotetaan tasalaatuisia edelleen hyviä palveluita, jotka annetaan lähellä ihmistä. Osa palveluista tullee keskittymään ja lähipalveluiden turvaamiseksi kehitettänee uusia palvelumuotoja (esim. palvelubusseja, jotka kuljettavat joko asiakkaita tai työntekijöitä kohteeseen). Olipa sote -alueita kuinka monta tahansa, niistä jokaiselle tulee myös harvaan asuttuja alueita. Kellokas 2/2015 Sote -uudistuksesta odotetaan myös merkittäviä säästöjä. Tämän takia asiallisista työskentelyolosuhteista ja kohtuullisista asiakasmääristä on pidettävä huolta jo etukäteen, etenkin kun muutos vie myös energiaa. Sopiva työn mitoitus tukee työssä jaksamista, suuren muutoksen läpikäymistä ja työurien pidentämistä. Sote -alueille siirtyminen tarkoittaa myös tehtäväkuvien ja työnjaon tarkastamista, työnkuvien yhtenäistämistä samoilla nimikkeillä työskentelevillä, työn vaativuuden arviointia uudella työnantajalla ja palkkojen harmonisointia kohtuullisessa aikataulussa. Tässä toimivalla luottamusmiesjärjestelmällä on hyvin suuri rooli. Sote -alueilla noudatetaan edelleen Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (Kvtes) ja Talentiaa edustavat edelleen Jukon luottamusmiehet. Voimasuhteet kuitenkin muuttuvat niin, että Jukon ryhmistä lääkäreitä on eniten ja seuraavaksi talentialaisia. Koska lääkäreillä on oma Lääkärisopimuksensa, talentialaisilla on hyvät mahdollisuudet saada Kvtes -alueen pääluottamusmiespaikat. Kun sote -alueet kaavaillaan suuriksi, tarvitaan myös joukko muita – mieluiten talentialaisia - luottamusmiehiä. Sote -alueet pitää nähdä myös mahdollisuutena laajentaa sosiaalialan osaamista, tehdä tiiviimpää yhteistyötä muiden ammattiryhmien kanssa ja kehittää omaa työtään vastaamaan vielä paremmin asiakkaiden tarpeita. Osa maakunnista on jo ryhtynyt perustamaan omaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymää. Pohjois-Karjalan ”Siun sote”hankkeen rahoitusmalli ja perussopimus esiteltiin kuntapäättäjille 31.8.2015 ja kunnat tekevät päätökset liittymisestään lokakuun loppuun mennessä. Tällöin kuntayhtymä voisi aloittaa 1.1.2017. Vastaavia kaavailuja on myös Etelä-Savossa. Etelä-Savon sotealueen muodostamisesta päätetään kuntien valtuustoissa syyskuun loppuun mennessä. Keski-Suomessa on ”Keski-Suomen sote 2020” -hanke, jota hallinnoi Jyväskylän kaupunki 30.10.2016 asti. Ajalla 5.10.-3.11.2015 on Sotember –kampanja, jossa kerätään tarinoita sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiltä hyvistä käytännöistä ja rautaisesta osaamisesta. Pohjois-Savossa soten loppuraportti valmistui keväällä 2015 ja siellä jäätiin odottamaan tulevatko ne sote –alueet vai ei. Savonlinna on esittänyt kiinnostuksensa liittyä Pohjois-Savon mahdolliseen soteen. Tiia Oksanen alueasiamies Keski- ja Itä-Suomi, p. 09-3158 6044 tai tiia.oksanen@talentia.fi Karstulan silta Kuvaaja Mirka Oinonen 11 Kellokas 2/2015 Luottamusmiehet ja työsuojelutoimihenkilöt Jukon (neuvottelujärjestö, mihin Talentia kuuluu) luottamusmiesvaalit käytiin tänä keväänä. 3-vuotinen luottamusmieskausi alkoi 1.8.2015 ja päättyy 31.7.2018. Kartoitimme keskisuomalaisia Talentian luottamusmiehiä, jotta tarpeen tullen tiedät kehen ottaa yhteyttä. Mikäli toimit Talentian luottamusmiehenä Keski-Suomessa mutta et löydä nimeäsi listalta, ota yhteyttä Heljä Siitariin. Talentia Keski-Suomen luottamusmiehet kuntasektorilla: Äänekosken kaupunki: Plm Oskari Kivelä, oskari.kivelaataanekoski.fi Petäjäveden kunta: varalm Minna Kontio,minna.kontioatpetajavesi.fi Jämsän kaupunki: lm Mirka Matilainen,mirka.matilainenatjamsa.fi Jyväskylän kaupunki: lm Anna Nurmesniemi, anna.nurmesniemiatgmail.com plm Heljä Siitari, helja.siitariatjkl.fi Talentia Keski-Suomi ry:n luottamusmiehet järjestöt/yksityinen sektorilla: Keski-Suomen ensi-ja turvakoti: varalm Ulla Ahvo, ulla.ahvoatksetu.fi Pelastakaa lapset: varalm Ulla-Maija Aro, ulla-maija.aroatpelastakaalapset.fi Sovatek säätiö: lm Annemaria Perttula, anne-maria.perttulaatsovatek.fi Perhehoitokumppanit: Mari Pelkonen, mari.pelkonenatperhehoitokumppanit.fi Työsuojelutoimihenkilöt koostuu työsuojelupäällköstä, työsuojeluvaltuutetuista, työsuojeluvaravaltuutetuista, työsuojeluasiamiehistä ja työsuojelutoimikunnasta. Keski-Suomessa on Talentialaisia työsuojetoimihenkilöitä yhteensä 14, jotka toimivat eri tehtävissä. Jos olet Talentialainen työsuojelutoimihenkilö, niin huolehdithan, että omissa tiedoissasi eAsioinnissa on siitä tieto. Petäjäveden vanha kirkko Kuvaaja Piia Nyholm 12 Ehkäisevä päihdetyö Kellokas 2/2015 kuuluu sekä minulle että muille Ehkäisevä päihdetyö säästää sekä inhimil- lisiä, taloudellisia ja sosiaalisia kustannuksia. Järjestöt ovat keskeisessä roolissa työn kehittämisessä ja sen toteutuksessa. Onnistuneeseen työhön tarvitaan mukaan eri alojen toimijat. On vaikeaa muodostaa oppikirjavastausta kysymykseen, mitä on ehkäisevä päihdetyö. Se on työtä, jota tehdään terveellisten elämäntapojen puolesta ja elämän myönteisten puolien vahvistamiseksi. EHYT ry on yksi sosiaalija järjestöalan toimijoista, jotka antavat aikuisille, opetus- ja sote-alan ammattilaisille välineitä ehkäisevän työn tekemiseen. EHYT ry:n aluetyöntekijä Harri Jukkala kiteyttää työn keskeisen merkityksen: – Ehkäisevää päihdetyötä tehdään yhdessä, ihmisten parissa. Järjestöjen ja vapaaehtoisten lisäksi julkinen sektori eli kunnat, koulut, sosiaali- ja terveysalan tahot ovat mukana työssä, Jukkala toteaa ja jatkaa: – Järjestöjen rooli ja järjestöjen keskinäinen yhteistyö on erityisen tärkeää juuri ept:n sektorilla, jossa vastuunjako julkisten toimijoiden kesken on usein hämärän peitossa. Kohtaan jatkuvasti tilanteita, joissa kunnissa ei tiedetä kenelle ehkäisevän työn hoitaminen kuuluu tai miten sitä kehitetään. EHYT ry korostaa alueellisessa työssään yksittäisessä kunnassa tai tietyllä alueella tehtävän työn tärkeyttä. Ehkäisevä päihdetyö on nähtävä osana kunnan hyvinvointistrategian kehittämistä ja osana kunnan työtä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. – Ehkäisevä päihdetyö kestää myös taloudellisen tarkastelun. Se on kustannuksia säästävää, katsotaan asiaa sitten inhimillisestä, taloudellisesta tai sosiaalisesta näkökulmasta. Elinkeinoelämä on luonteva yhteistyökumppani Pakka-toiminta eli paikallinen alkoholipolitiikka on hyvä esimerkki onnistuneesta alueellisesta yhteistyöstä. Se on osa paikallisesti suunniteltua ja toteutettua työtä. Pakka-työn tavoitteena on haitattoman alkoholikulttuurin edistäminen. Käytännön työ näkyy vahvasti ihmisten arjessa, kouluissa annettavana valistustyönä tai alkoholin myynnin valvontana, esimerkiksi ostajan ikärajoja tarkistamalla. – Järjestöjen rooli pakka-työssä on keskeinen. Jaamme hyviä käytäntöjä ja levitämme tietoa onnistuneista toimintamalleista eri puolilta Suomea. Järjestöjen syvä kokemus ehkäisevän työn menetelmistä on myös oppilaitosten ja julkisten toimijoiden käytössä. Koulutamme aktiivisesti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia sekä alan opiskelijoita. Erityisesti opiskelijat ovat meille tärkeä voimavara, ja vuoropuhelu heidän kanssaan tuo myös järjestön tekemään työhön uusia näkökulmia. Juuri tämä on ehkäisevän päihdetyön keskeinen toimintatapa: lyödään viisaat päät yhteen ja kokeillaan uusia tekemisen tapoja, Jukkala toteaa. Sara Salomaa tiedottaja, EHYT ry sara.salomaa@ehyt.fi 13 Kellokas 2/2015 Töissä Keski-Suomessa, sosiaalityöntekijä Hei Työkollegat! Olen Anne Pitkänen ja toimin sosiaalityöntekijä, työnohjaaja Sovatek- säätiöllä. Olen työskennellyt 32 vuoden työurani aikana Keski-Suomessa ja toiminut lähes koko työurani ajan päihdetyön sosiaalityöntekijänä muutamaan vuotta lukuun ottamatta. Tarkoitukseni onkin kertoa siitä peruspäihdetyöstä, jota olen tehnyt ”nokakkain” asiakkaitteni kanssa. Vuosiluvut -80 -90 lukujen osalta ovat viitteellisiä, sillä kaikkea ei enää muista. Minulla oli etuoikeus aloittaa pienen pohjoisen Keski-Suomen Kannonkosken kunnan ensimmäisenä sosiaalitarkkaajana. Silloinen toimenkuvani oli iloisen kirjava kuin tilkkutäkki ja sain työkalupakkiini mukaan kokemusta kokonaisvaltaisesta kunnan sosiaalityöstä. Kauan en malttanut kuitenkaan kunnan virkailijana toimia, kun minut ”kosittiin” päihdetyön saralle 1980 – luvun puolivälin tienoilla, jossa olenkin sitten toiminut yhtä vuotta lukuun ottamatta näihin päiviin saakka. Olen työskennellyt päihdehuollossa sosiaaliterapeuttina niin laitos, - kuin avokuntoutuksen puolella. Työnantajinani ovat toimineet Keski-Suomen ja Vaasan läänin kuntayhtymä / Keuruun huoltola (lakkautettu), Jyväskylän kaupunki / A-klinikka. Kun katselen taaksepäin 1980 -1990 lukujen korjaavaa päihdetyötä tehtiin sitä niin laitos, - kuin avokuntoutuksen puolella hyvin itsenäisesti. Asiakkaat lähetettiin pitkillekin laitoshoitojaksoille. Kiinteää hoitopolkua ei välttämättä syntynyt yksiköiden välillä. 1980- 14 Kannonkosken kirkko Kuvaaja Mirka Oinonen 1990 lukujen aikoihin oli Keski-Suomessa tarjolla eri laitospaikkavaihtoehtoja, niin kunnallisia kuin kuntayhtymän tarjoamia palveluita. Työskennellessäni 1980 luvulla laitoskuntoutuksen puolella kehitettiin innokkaasti terapeuttisia työskentelymuotoja silloisen työtoiminnan rinnalle. Yksilöterapian rinnalle tulivat erilaiset ryhmätyöskentelyn muodot. Motivoiva haastattelutekniikka, kognitiivinenterapia olivat hyväksi koettuja terapiamenetelmä niin yksilö,- kuin ryhmätyöskentelyssä. Toimintaterapeutit ja liikunnanohjaajat olivat uusia työntekijöitä lääkärien, sairaanhoitajien, sosiaaliterapeuttien ja ohjaajien rinnalla. Asiakkaita ohjattiin myös liikunnan ja toimintaterapian avulla löytämään uutta tekemistä päihteidenkäytön tilalle. Uutta päihdetyössä oli myös erilaisten rentoutusmenetelmien tuominen kuntou- Kellokas 2/2015 tustyöhön. Kouluttauduin itsekin rentoutusmenetelmiä käyttäväksi sosiaaliterapeutiksi ja myöhemmin A-klinikalla työskennellessäni käytin korva-akupunktiomenetelmää keskustelutyön rinnalla. Laitos, - ja avokuntoutuksen puolella 1980- luvulla ja 1990 luvun alkupuolella suurin osa asiakkaista oli miehiä ja pääpäihde asiakkailla oli lähes 90% alkoholi. Huumekuntoutujien osuus oli myös hyvin pieni ja ongelmapelaamista ei edes vielä tunnettu tai tunnistettu asiakkailla. 1990 luvun puoli välin jälkeen ongelmapelaamiseen alettiin kuitenkin kiinnittää huomiota ja perustimme silloisen työparini Terhi TikkaNyyssösen kanssa A-klinikalle ensimmäisen ongelmapelaajien ryhmän. Kymmenessä vuodessa muutos oli kuitenkin huima, sillä jo 1990 luvun lopulla aloitettiin avokuntoutuksessa A-klinikalla polikliininen opioidiriippuvaisten asiakkaiden korvaushoito. Naisten päihdeongelma oli vielä peiteltyä ja naiset itse kokivat hoitoon tulon erittäin häpeällisenä ja syyllistävänä. Perheiden hoitoon ohjaaminen oli vielä tuloin harvinaista. Keuruun huoltolaan rakennettiin perheosasto, mutta käyttöaste oli alhainen. Riihivuori Kuvaaja Piia Nyholm Lapset olivat mukana vanhempiensa kanssa ja heidän fyysisestä hyvinvoinnista huolehdittiin, mutta hoitomuodot oli kohdistettu vanhemmille. Lasten mukanaoloa ei osattu tuolloin vielä hyödyntää. Naisten osuus lisääntyi pikkuhiljaa 1990 luvulla loppupuolella, kun kynnys naisten hoitoon hakeutumisessa madaltui sekä naisten päihderiippuvuutta alettiin ymmärtää monitahoisempana naisia syyllistämättä. Päihdeongelman fysiologinen eteneminen ja fyysinen toipuminen ovat miehellä ja naisella samankaltaisia. Naisen psyykkinen problematiikka ja kuntoutumisprosessi on osittain erilainen, joka on huomioitava myös kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Miesvaltaisissa asiakasyhteisöissä nainen jäi varjoon. Onneksi, 2000 - luvulla on naisten päihdeongelman erityistarpeet huomioitu laitos, - ja avokuntoutuksessa. Suomeen on perustettu ensimmäinen naisille suunnattu oma Hoitokoti Tuhkimo. Vuosituhannen vaihtuminen vauhditti mieltäni niin, että ajattelin kokonaan ns. vaihtaa alaa. Irtisanouduin A-klinikalta ja siirryin korjaavasta päihdetyöstä ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön piiriin. Työskentelin jo järjestötyön kautta tutuksi tulleessa Mannerheimin lastensuojelu liitossa Lasten – ja nuorten puhelimen työntekijänä Keski-Suomen piirissä. Työkalupakkiini sain mukaan kokemusta järjestö, - ja kehittämistyöstä, sen organisaatiosta, palvelun markkinoimisesta ja kolmannella sektorilla toimimisesta. Mutta jälleen päihdetyön ”pieni lehmä” löytyi minussa ja tulin valituksi valtakunnalliseen Ensi- ja turvakotien liiton kehittämishankkeeseen Pidä kiinni-projektiin. Hankkeen aikana perustettiin ja jalkautettiin viidelle paikkakunnalle päihdekuntoutumis15 Kellokas 2/2015 een erikoistuneet avopalvelu, - ja ensikotiyksiköt raskaana oleville naisille, äideille ja heidän lapsille. Työskentely oli päihdetyötä lastensuojelutyön sisällä. Tavoitteena oli myös toiminnan vakiinnuttaminen pysyväiseksi palveluksi paikkakunnilla. Jämsä Kuvaaja Heidi Tennilä Työskentelin 8 vuotta vastaavana sosiaalityöntekijänä moniammatillisessa avopalveluyksikkö Ainossa Jyväskylässä Keski-Suomen Ensi-ja turvakoti ry:llä. Olin jo pitkään kaivannut tekemääni päihdetyöhön uudenlaista otetta. Halusin kehittää työskentelyni suuntaa asiakkaiden kotiin, perheiden parissa tehtävään työhön. Pidä kiinni - projekti vuodesta 2003 alkaen ja sen uudenlainen lapsilähtöinen työskentely antoi loistavan mahdollisuuden kehittää päihdetyötä moniammatillisen tiimin kanssa etenkin naisten ja lasten näkökulmasta isiä unohtamatta. Naisten päihderiippuvuus, niin alkoholin kuin huumeidenkäyttö oli lisääntynyt huomattavasti, joka näkyi niin lastensuojelun kuin terveydenhuollon palveluissa. Keski-Suomen keskussairaalassa aloitettiin vuonna 2002 ja samanaikaisesti HAL-poliklinikka (huumausaine, alkoholi, lääkkeet) toiminta, jossa tiiminä työskentelivät kätilöt, lääkäri ja sosiaalityöntekijä. 16 Yhdessä loimme HAL-poliklinikan, äitiys, - ja lastenneuvoloiden ja lastensuojelun kanssa kiinnipitävän hoitopolun raskaana oleville ja pienten lasten äideille. Yhteistyötä tehtiin ja perheiden hoitopolkua laajennettiin myös myöhemmin silloisen Päihdepalvelusäätiön, nykyisen Sovatek- säätiön kanssa. Työskentelymenetelmä lapsilähtöisessä päihdetyössä on voimavara ja ratkaisukeskeinen. Uusi työmuoto oli raskausajantyöskentely, jossa asiakas kohdataan ensin naisena, äitinä, jolla on päihdeongelma. Raskaana olevien äitien mahdollisuus päästä hoidon piiriin kirjattiin myös uuteen lastensuojelulakiin.Raskaus ja äitiys ovat mahdollisuus, motivaattori äidin kuntoutumiselle. Kohtuvauva ja pieni lapsi ovat työskentelyn fokuksessa. Lapsi on tasavertainen asiakas vanhempiensa rinnalla. Lapsella on oma työntekijä ja hänen kanssa työskentelyyn on kehitetty omat työskentelymuodot. Työskentelymenetelminä ovat mm. Theraplay –menetelmä ja videotyöskentely. Äidin ja lapsen vuorovaikutustyöskentelyssä käytetään Rf-menetelmää (reflektiivistä työotetta), jossa äitiä opastetaan lukemaan lapsensa fyysisiä ja emotionaalisia tarpeita. Rf-työskentelyssä lapsi tulee kuuluksi ja nähdyksi oman ikäkausikehityksensä mukaisesti. Palkitsevinta työssä oli mm. hetki kun äiti ottaa lapsen syliinsä, katsoo häntä silmiin ja molempien kasvoille syttyy hymy. Lapsilähtöisessä päihdetyössä työskennellään tiiviisti perheen kotona, jotta saadaan todennettua lapsen paikka ja asema perheessä. Työskentelymenetelmät viedään kotiin. Vertaistukea äidit saavat yhteisten ryhmäpäivien kautta, jotka toteutetaan avopalveluyksiköissä. Lapsilähtöisessä Kellokas 2/2015 työskentelyssä äidin kuntoutuksessa ovat samanaikaisesti työskentelyn kohteena niin päihderiippuvuudesta toipuminen kuin vanhemmuuden tukeminen. Perheen arjessa tuetaan sitä mikä toimii ja ohjataan vanhempia löytämään uusia toimintatapoja niin itsensä kuin lapsensa parhaaksi. Lapsilähtöistä päihdetyötä ei kuitenkaan tehdä lapsen kustannuksella. Lapsi ei voi odottaa, että äiti ja isä kuntoutuvat. Uudistetun lastensuojelulain kautta myös kohtuvauva sai oikeuksia mm. ennakoivan lastensuojeluilmoituksen kautta. Mikäli avokuntoutuksen keinot eivät ole riittäviä voidaan äiti lapsiensa kanssa ohjata laitoskuntoutusjaksolle, päihdeongelmiin erikoistuneihin ensikoteihin. Lapsilähtöisessä päihdetyössä lähtökohtana ovat lapsen oikeudet mm. turvalliseen kotiin, kasvuun ja kehitykseen. Mikäli lasta laiminlyödään ja vanhempien päihteidenkäyttö aktivoituu uudestaan, turvaudutaan yhteistyöhön lastensuojelun kanssa, joka tekee tarvittavat lastensuojelulliset päätökset. Konginkankaan kirkko Kuvaaja Kirsti Hallikainen Lapsilähtöisessä päihdetyössä tiivis verkostotyö on tärkeässä roolissa. Avopalveluyksikkö Aino tekee tänä päivänä arvokasta, verkostoitunutta työtä pikkulapsiperheiden hyväksi. Työskennellessäni avopalveluyksikkö Ainossa yksi mieleenpainuva muisto verkostotyön merkityksestä oli äiti, joka sanoi: ”Eihän minulla ole mitään hätää, kun minulla on tämä verkosto (lastensuojelu, neuvola, päiväkoti ja Aino). Te olette minun puolella ja saan teiltä apua.” Vuoden 2010 alusta siirryin Sovateksäätiölle sosiaalityöntekijäksi. Toimenkuvani poikkeaa jonkin verran kollegoitteni työstä, sillä työskentelen sekä avokuntoutuksen että osastotyön (vieroitushoito-osaston ja huumevieroituksen) puolella sosiaalityöntekijänä. Osastolla työskentelyssäni korostuu psykososiaalinen työ ja palveluohjaus. Lisäksi liitän työhöni aina lasten puheeksi ottamisen vanhempien kanssa tehtävässä työskentelyssä. Tarvittaessa järjestämme osastohoidon aikana perhe/pari/ omaisten tapaamisen. Avokuntoutuksen puolella työni sisältöön kuuluvat yksilö, pari, perhe, - ja ryhmätyötä sekä verkostotyö. Avokuntoutuksen puolella yksi kasvanut asiakasryhmä ovat työstä hoitoon ohjatut, jolloin verkostotyötä tehdään työterveyshuollon ja asiakkaan työpaikan /esimiehen kanssa. Hoitoon ohjattujen asiakkaitten kanssa työskennellään yksilö ja ryhmätyömenetelmiä hyödyntäen. Perheiden ja lasten tapaaminen on edelleen yksi osa työtäni. Vanhemmat tarvitsevat mm. apua päihdeongelmansa sanoittamiseen lapselleen. Suurin osa kuntoutuksen piiriin ohjatuista perheistä ovat lastensuojelun asiakkaita. Perheitä tavatessani käytän edelleen reflektiivistä työotetta. 17 Kellokas 2/2015 Sovatek- säätiöllä on ansiokkaasti toteutettu Virtahevon lapset -projekti vv.2008-2010, jossa projektikoordinaattorina toimi sairaanhoitaja, psykoterapeutti Krista RitamiesVeijalainen. Hankkeen päämääränä oli lasten huomioiminen aikuiskeskeisissä palveluissa, ammattilaisten tietoisuuden lisääminen, vaikuttaminen asenteisiin. Lapsilähtöisen päihdetyön menetelmien on kehitetty, joista esimerkkinä on mm. Vanhempain ryhmä, jossa äidit ja isät saavat vertaistukea ja ohjausta vanhemmuudessaan ja huomio on kiinnitettynä perheen lapsiin. Tarkoitus on tämän päivän työssämme suunnata katse lapseen, joka elää perheessä muutosten keskellä. Työskentelytapa edellyttää tiivistä yhteistyötä lastensuojelun kanssa. Multian keskusaukio Kuvaaja Piia Nyholm Päihdetyö on saanut 2000 – luvalla valtavat haasteet. Asiakkaiden riippuvuusongelma; alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden sekakäytön suhteen on vaikeutunut. 18 Opioidiriippuvaisten, korvaushoidossa olevien asiakkaiden määrä on kasvanut nopeasti. Toiminnalliset riippuvuudet mm. ongelmapelaaminen on erittäin vakava ongelma niin aikuisten kuin nuorten keskuudessa. Asiakkailla on yhä useammin kaksois-, - ja kolmoisdiagnooseja. Sovatek- säätiöllä eri työryhmissä pyritään kehittämään työn sisältöjä ja uusia työmuotoja. Pyrkimyksenä on luoda asiakaslähtöinen, toimiva hoitopolku päihdetyön ja kuntouttavien työmuotojen kanssa. Uusi ja mielenkiintoinen haaste on kokemusasiantuntijoiden mukaan ottaminen kuntoutuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Korvaushoidon puolella sitä jo osittain toteutetaan. Asiakkaiden aloitteesta syntyi kehittämishanke, Asema -78, joka on korvaushoidossa olevien asiakkaiden päihteetön kohtaamispaikka. Vertaistuen saaminen auttaa aina riippuvuusongelmista kärsivää ihmistä. Myös asiakkaan omaiset tarvitsevat ammatillista vertaistukea. Uutena ryhmätoimintana olemme kollega Anne-Mari Perttulan kanssa aloittaneet Omaisten ryhmä-toiminnan, jossa omainen on ajatustensa ja tunteittensa kanssa keskiössä saaden myös tieto ja ymmärrystä riippuvuusongelmasta. Päihdetyön moniammatillisessa työryhmässä edustan sosiaalityön osaamista. Päihdetyössä on aina huomioitava asiakkaan koko perhe ja omaiset, joita ongelma koskettaa. Asiakkaan kokonaiskuntoutuksessa on huomioitava niin hänen sosiaalinen, psyykkinen, fyysinen, henkinen, taloudellinen ja arjen hyvinvointi. Päihdesosiaalityöntekijänä työni on muuttunut työvuosien aikana. Olen muuttunut Kellokas 2/2015 ja omaksunut uutta ajattelutapaa myös itsekin, ainakin niin toivon. Työn ”suola” on edelleen siinä, että osa asiakkaista ja perheistä ihan oikeasti kuntoutuu. Mukava muisto on äidistä ja tyttärestä, joiden kanssa kohtasimme ruokakaupassa. Äiti esitteli minut juuri koulunsa aloittaneelle tyttärelleen sanoen: ”Tämä on se täti, joka kävi meillä usein silloin kun sinä olit pieni.” Äiti kertoi kuulumisensa, rupattelimme hetken ja toivotimme toisillemme hyvää jatkoa! Hyvää alkanutta syksyä ja voimia arkeenne! Anne Pitkänen sosiaalityöntekijä, työnohjaaja Sovatek-säätiö Saarijärvi Kuvaaja Kirsti Hallikainen 19 Kellokas 2/2015 Sovatek- säätiöllä menetelmiä ja teoriaa metsästämässä Olen neljännen vuoden sosiaalityön opiskelija Jyväskylän yliopistossa. Alunperin sosiaalityössä minua on kiehtonut mielenterveystyö. Kävin ensimmäisen käytännön harjoittelun Jyväskylän sairaanhoitopiirin avopsykiatriassa. Pidin paikkaa mielenkiintoisena, mutta halusin seuraavaan harjoitteluun enemmän psykososiaalista työskentelyä. Olin kuullut opiskelutoveriltani, että Sovateksäätiön päihdetyössä työskentelyote painottuu enemmän psyykkiseen työskentelyyn. Tästä innostuneena hain harjoittelupaikkaa, vaikka päihdetyö tuntuikin alunperin hieman vieraalta alueelta. Asiaa pohdittuani aloin kuitenkin kiinnostumaan päihdetyöstä ja erityisesti päihdetyön menetelmien käytöstä ja toisaalta mielenterveysongelmien ja päihdeongelmien yhteenkietoutumisesta. Sain paikan, ja harjoittelu ajoittui loppukevääseen 2015. Erityiskiinnostuksen kohteeksi harjoittelussa valitsin menetelmät ja työskentelyn teoreettiset lähtökohdat. 20 Harjoittelu sijoittui Jyväskylässä Kyllön toimipisteessä riippuvuuskuntoutustyöryhmään. Asiakaskunta koostui täysi-ikäisistä erilaisista riippuvuuksista kärsivistä yksilöistä. Seurasin jaksolla yksilöasiakastyötä, verkostopalavereja ja osallistuin ryhmämuotoiseen asiakastyöhön sekä asiakas- ja hallintopalavereihin. Kirjasin pääsääntöisesti seuraamani asiakastapaamiset Effica-järjestelmään. Tutustuin myös muiden työntekijöiden toimintaan, rooleihin ja työnjakoon riippuvuuskuntoutustyöryhmässä sekä myös muissa toimipisteissä. Tämä oli varsin mielenkiintoista, etenkin menetelmien käytön ja teoriasidonnaisuuksien suhteen, sillä kaikilla työntekijöillä luonnollisesti on vaihteleva työ- ja koulutustausta. Varsinaista itsenäistä asiakastyötä harjoitteluun sisältyi melko vähän. Tämä selittynee osaltansa työn haastavuudella, sillä päihdetyön tekeminen vaatii vankkaa menetelmä- ja substanssiosaamista sekä toisaalta hyviä vuorovaikutustaitoja. Itsenäisen työskentelyn vähäisyydestä ohjaajani varoittikin jo alkuhaastattelussa ennen harjoittelun alkua. Jyväskylän kaupunki Kuvaaja Piia Nyholm Kellokas 2/2015 Harjoitteluni oli kokemusrikas ja työn seuraamisen sekä keskustelut ohjaajan kanssa koin varsin mielenkiintoisiksi. Esimerkiksi motivoivan haastettalun periaatteiden mukaista motivoimisen tuottamisen oli hienoa seurata. Lisäksi harjoittelu oli organisoitu hyvin, peukaloita ei tarvinnut pyöritellä missään vaiheessa ja päivät täyttyivät mielekkäällä työnteolla. Hyväksi harjoittelupaikaksi Sovatek soveltuu erityisesti rautaisten asiantuntijoiden vuoksi. Tavoitteeni harjoittelussa täyttyivät hyvin, sillä riippuvuuskuntoutustyöryhmän työntekijät olivat varsin perillä alaan liittyvästä teoreettisestä keskustelusta ja menetelmistä. Menetelmiä oli ohjaajillani käytössä runsaasti. Taustateoriana kognitiivinen psykologia oli selkeässä suosiossa. Kognitiivinen psykologia sopii mielestäni hyvin päihdetyöhön, mutta toisaalta laajempi menetelmäkirjo saattaisi olla hyödyksi asiakkaille, joille kognitiivisen psykoterapian työskenetely ei sovi niin hyvin. Esimerkiksi mentaalinen kapasiteetti saattaa olla heikentää kognitiivisten menetelmien soveltuvuutta. Sain mielestäni kattavan kuvan siitä, mitä terapeuttisluontoinen sosiaalityö on päihteiden parissa. Suuri kiitos vielä Sovatek-säätiölle ja riippuuvuuskuntoutustyöryhmälle ja erityisesti harjoitteluohjaajilleni! Päihdetyön asialla Päihdetyön Talentia Päihdetyön Talentia on yksi Talentian valtakunnallisista ammatillisista jäsenyhdistyksistä. Päihdetyön Talentiassa on yli 400 jäsentä ympäri Suomea. Jäsenmäärä on ollut vuosien aikana jatkuvassa kasvussa. Päihdetyön Talentian jäsenet työskentelevät kunnan, valtion tai kolmannen sektorin palveluksessa. Työpaikkoja ovat esimerkiksi A-klinikat, kuntoutuslaitokset, sosiaalitoimistot, terveyskeskukset ja järjestöt. Päihdetyön Talentia antaa tarvittaessa lausuntoja vireillä oleviin päihdetyötä koskeviin esityksiin ja sillä on edustaja mm. Työturvallisuuskeskuksen päihdeasiantuntijaryhmässä sekä Päihdetyön valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä – PÄIVYTissä. Päihdetyön Talentialla on kuusi jäseninen hallitus, joka vastaa yhdistyksen toiminnasta Hallitus kokoontuu keskimäärin kuusi kertaa vuodessa ja kokoukset ovat avoimia kaikille jäsenille. Voit ottaa yhteyttä Päihdetyön Talentiaan sähköpostilla: paihdetyontalentia@hotmail.fi Teemu Hakanen Sosiaalityön opiskelija Jyväskylän yliopisto 21 Kellokas 2/2015 Ongelmapelaaminen osana päihdehoidon työkenttää Peliongelma lähtee pelien tuomasta mielihy- västä. Pelaaminen tuottaa jännitystä, mielihyvää ja rikastumisen odotuksia. Mutta kun se ryöstäytyy hallinnasta, alkaa pelaamisesta aiheutua erilaisia taloudellisia, sosiaalisia ja jopa fyysisiä ongelmia. Peliongelmaiselle on kuitenkin vaikeaa luopuminen turvallisesta joskin vahingollisesta toiminnasta. Ja riippuvuuden asteella pelaajalle syntyy jopa fyysisiä vieroitusoireita. Varsinaisen peliriippuvuuden määritelmänä voidaan käyttää DSM-III-R –tautiluokitusta. Sen mukaan henkilö on patologinen pelaaja, jos hänellä täyttyy neljä seuraavista tunnusmerkeistä: 1. Mielenkiinnon jatkuva kohdistuminen rahapeleihin tai rahan hankkiminen pelaamiseen. 2. Jatkuva suurilla rahasummilla pelaaminen tai pelaaminen aiottua pitempiä aikoja. 3. Tarve lisätä pelitiheyttä tavoitellun innostuksen saavuttamiseksi. 4. Levottomuus tai ärtyneisyys jos pelaaminen ei ole mahdollista. 5. Jatkuvat rahanmenetykset rahapeleissä ja peli jatkaminen seuraavana päivänä menetysten takaisin saamiseksi. 6. Toistuvat yritykset vähentää tai lopettaa pelaaminen. 22 7. Jatkuva pelaaminen silloinkin kun pitäisi hoitaa sosiaalisia tai ammatillisia velvoitteita. 8. Jonkin tärkeän sosiaalisen, ammatillisen tai vapaa-aikaan liittyvän aktiviteetin uhraaminen pelaamiseen. 9. Pelaamisen jatkaminen, vaikka henkilö ei kykene maksamaan kasaantuvia velkoja, tai huolimatta muista merkittävistä sosiaalisista ongelmista, joiden henkilö tietää pahenevan pelaamista jatkamalla. Ongelmallinen pelaaminen tarkoittaa liiallisia haittoja jollakin elämän osa-alueella. Kyse on toiminnallisen riippuvuuden luokkaan luokitellusta haitallisesta käyttäymisestä, johon tutkimusten mukaan pureen parhaiten käyttäytymisterapeuttiset toimintamallit. Peliongelmaisten hoito Avohoito on tärkein ja ensisijainen hoitomuoto – laitoshoito vasta toissijainen. Se on myös merkittävä laitoshoidon jälkeen jatkohoitona. Hoitoa tarjotaan pääasiassa päihdehoitoon erikoistuneissa toimipisteissä mutta nykyisin jo peruspalvelujen piirissä toimivilla on valmiuksia kohdata ja hoitaa peliongelmaisia. Tarjolla on myös valtakunnallisia palveluita esim. Peluurin palveleva puhelin ja PeliPoikki-ohjelma. Kuntouttavia hoitomuotoja kehitellään sekä rahapelaajille että digitaalisia pelejä pelaaville. Laitoshoito on tarpeen asiakkaille, joilla tilanne pelaamisen takia on ajautunut Kellokas 2/2015 umpikujaan ja erilaisten riskien määrä kasvanut sekä tilanne kriisiytynyt. Hoitojakson kesto on kahdesta kolmeen viikkoa. Paikkakuntakohtaisia hoitopistetietoja löytyy Terveyden ja hyvinvointilaitoksen pelihaitatsivustolta sekä www.peluuri.fi sivuston kautta. Anne-Maria Perttula Sosiaalityöntekijä Sovatek-säätiö Vain kaksi kättä Sumianen Kuvaaja Kirsti Hallikainen -mielenilmaisu 10.6.2015 Talentia Keski-Suomi ry osallitui Jyväskylässä järjestettyyn Vain kaksi kättä-mielenilmaisuun, joka järjestettiin seitsemässä kaupungissa yhtäaikaisesti. Tapahtumat keräsivät yhteensä yli 10 000 ihmistä marssimaan varhaiskasvatuksen puolesta ja ne saivat hyvin näkyvyyttä medioissa. Jyväskylän mielenilmaus alkoi klo 18 järjestäjien avaussanoilla Aren aukiolla. Tämän jälkeen järjestäydyttiin marssille “Vain kaksi kättä, mitä jätän tekemättä?”- huutojen kajahdellessa. Marssi kulku Aren aukiolta Kompassin kautta Kirkkopuistoon. Marssin jälkeen klo. 18.30 alkoivat puheet Kirkkopuistossa. Puhujina tapahtumassa olivat Lapsiperheiden etujärjestö ry:n Keski-Suomen paikallisjaostosta Minna Mustonen sekä työntekijäjärjestöistä OAJ:n Asko Parkkinen, Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry:n Sanna Satosaari, Talentia Keski-Suomi ry:n Kirsti Hallikainen sekä JHL:n Tarja Peltonen. Jyväskylän mielenilmaukseen osallistui noin 300 osallistujaa. Puheiden lisäksi tapahtumassa oli hiustenletityspiste sekä kasvomaalausta. Osallistujilla oli myös mahdollisuus jättää palautelaatikkoon viestinsä päättäjille postitettavaksi. Tapahtuma loppui klo 19.10 järjestäjien loppusanoihin sekä kiitoksiin. Tapahtuman juonsivat Marika Pitkäjärvi ja Noora Heiskanen. Yle Keski-Suomi uutisoi mielenilmauksesta. 23 Kellokas 2/2015 Edunvalvontatyöryhmän Kansainvälisenä sosiaalityön päivänä 17.3. järjestimme vaalipaneelin kansalaistoimintakeskus Matarassa Jyväskylässä. Kansanedustajaehdokkaat saivat kertoa mielipiteensä mm. sosiaalipalveluiden järjestämisestä, perustulosta, Sote-uudistuksesta, miten lähipalvelu määritellään tai mitä asioita ehdokas pitää tärkeimpinä jos tulee valituksi eduskuntaan. Ehdokkaiden puheenvuoroissa nousi selvimmin esille heikko työllisyystilanne, perustulo sekä raju nuorisotyöttömyys. Jonkinlainen perustulomalli sai kannatusta kaikilta ehdokkailta. toimintaa yleisökin ehti jonkun kysymyksen esittää. Loppuillasta alkoivat erimielisyydet ehdokkaiden kesken näkyä ja sanat sinkoilla. Vaalipaneelissa monet ehdokkaat olivat huolissaan maan taloudesta, keinot sen nostamiseen tosin vaihtelivat. Nyt maan hallitus on leikkauslistansa esittänyt ja ne koskettavat niin meitä työntekijöitä kuin asiakkaitakin. Työntekijöiden osalta voi sanoa, että näköjään pienipalkkaiset julkisen sektorin naiset pelastavat Suomen talouden. Ammattiliittojen vastaus työntekijöiden etujen huononnuksiin on vielä tätä kirjoitettaessa avoinna, yhdessä muiden liittojen kanssa mietitään vastatoimenpiteitä. Nyt jos koskaan on aika puolustaa työntekijöitä! Jukon (neuvottelujärjestö, mihin Talentia kuuluu) luottamusmiesvaalit käytiin keväällä, tänne Keski-Suomeen saatiin muutamia uusia luottamusmiehiä mukaan. Talentian keskisuomalaisten luottamusmiesten lista myös tässä lehdessä. Sote-uudistuksessa ennalta ehkäisevät palvelut koettiin tärkeiksi, mutta sosiaaliala melkein unohtui ehdokkailta terveydenhuollon uudistusten jaloista. Moni oli valmis yhdistämään perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa sekä kehittämään näiden palveluiden mallia kovastikin, mutta sosiaalipalveluista puhuttaessa ideat olivat vähissä. Selvästikin sosiaalialan huoli siitä että jäämme alakynteen Sote-uudistuksessa ei ole täysin tuulesta temmattu. Ehdokkailla mielipiteitä ja asiaa riitti, harvalukuinen 24 Viime talvena alkanut Sote2020-hanke jatkaa työtään. Hankkeen eri työryhmissä toimii myös Talentian luottamusmiehiä. Työryhmät ovat työstäneet tähän asti asiakas- ja asukaslähtöisiä toimintamalleja. Syyskuussa lähipalveluseminaarissa esiteltiin hyvinvointiasema/keskus-malli, joita olisi tarkoitus perustaa alueen väestörakenteen ja tarpeen mukaan eri puolille maakuntaa. Toiminta voisi tapahtua joko fyysisesti samassa pisteessä tai verkostoitumalla. Sotehankkeen henkilöstötyöryhmää ei ole vielä perustettu. Se on meidän työntekijöiden kannalta erittäin tärkeä työryhmä, sillä siinä käsitellään työntekijöiden työehtoihin liittyvät asiat. Niitä ovat esim. palkkojen harmonisointi ja se, millä ehdoilla uuden työnantajan palvelukseen siirrytään. Nyt odotetaan maan hallitukselta tarkempia ohjeistuksia alueiden, rahoituksen jne. suhteen ennen kuin valmistelutyötä henkilöstön osalta jatketaan. Oman yhdistyksemme yhdyshenkilöverkoston elvyttämistä on tehty syyskuun lopulla olleessa koulutus-ja virkistystapaamisessa, missä kouluttajana toimi Janne Seppälä Talentiasta. Vuosikymmeniä Talentian tavoitteena ollut ammatinharjoittamislaki vahvistettiin kesäkuussa. Se astuu voimaan 1.3.2016 ja sen myötä sosiaalihuollon ammatinharjoittamisoikeus voidaan jatkossa hakemuksesta myöntää sosiaalihuollon keskeisille ammattiryhmille: sosiaalityöntekijälle, sosionomille ja geronomille. Talentia järjestää loppusyksystä/alkuvuodesta yhdessä ministeriön kanssa ammatinharjoittamislaista koulutustilaisuuksia jäsenille, ilmoitamme tilaisuudesta tarkemmin webropolilla. Kevätkokous Kellokas 2/2015 Rantasipissä 20.3.2015 Talentia Keski-Suomi ry:n kevätkok- ous pidettiin tänä vuonna kylpylähotelli Rantasipissä. Söimme ensin mahat täyteen maittavaa päivällistä, jonka jälkeen siirryimme kokoustiloihin. Kevätkokous sujui nopeasti ja jäsenet olivat aktiivisena paikalla. Kokuksen jälkeen oli mahdollisuus mennä joko kylpylään tai keilaamaan. Viestintätyöryhmäkin tarttui palloihin ja keilat sai kyytiä hohdokkaassa tunnelmassa! Heljä Siitari Edunvalvontatyöryhmän puolesta 25 Kellokas 2/2015 Virkistystyöryhmän tekemisiä Virkistykseltä on toivottu sekä tapahtumia jaiden käyttöön ja turvalliseen liikkumiseen harjoitusradalla, jonka jälkeen sai käydä eri tasoisia ratoja läpi omaan tahtiin. Koko ajan paikalla ollut henkilökunta antoi apuja tiukanpaikan tullen! Päivä oli onnistunut ja antoi lupaamiaan elämyksiä kaiken ikäisille seikkailijoille! ”Tätä lisää!” kuului erään osallistujan suusta. joihin voi ottaa perhettä mukaan, että jotain liikunnallistaohjelmaa. Näihin toiveisiin haluttiin vastata järjestämällä koko perheen seikkailupäivä Jyväskylään Seikkailupuisto Laajavuoreen. Seikkailupuisto Laajavuori on köysiseikkailupuisto, joka on rakennettu puusta puuhun -menetelmällä kunnioitaen sitä ympäröivää luontoa ja ennenkaikkea puita. Puistossa on 5 rataa, joissa yhteensä 62 erilaista estettä, jotka vaativat taitoa ja tasapainoa, mutta ennenkaikkea rohkeutta ja uskallusta! Pisimmät köysiliut puistossa kun ovat lähes 100 metriä pitkiä. Pilvipoutaisena lauantaina 6.6. Laajavuoreen kokoontui sekalainen, mutta innokas porukka. Tapahtumaan osallistui kaikkiaan 6 jäsentä ja toinen mokoma perheenjäseniä. Vaikkei tapahtuma saanutkaan suurta kansansuosiota, paikalla olleet olivat silmin nähden innostuneita ja tyytyväisiä päivän antiin. Mukana oli sekä ensikertalaisia, että jo puistossa aiemmin käyneitä konkareita. Jokainen sai opastusta turvaval- 26 Shoppailu- ja kulttuurimatka Kuopioon 14.11.2015 Starttaamme Jyväskylän Harjun tilausajolaiturilta määränpäänä kauppakeskus Matkus Kuopiossa. Matkuksesta bussikuljetus Kuopion keskustaan, jossa mahdollisuus osallistua omakustanteiseen yhteisruokailuun Talentia Pohjois-Savon hallituksen sekä alueasiamies Tiia Oksasen kanssa ravintola Haraldissa. Haraldista on lyhyt kävelymatka Kuopion kaupunginteatteriin, jossa iltamme huipentuu legendaariseen Housut pois-musikaaliin! Matka herätti kiinnostusta yli odotusten ja se on tässä vaiheessa täynnä! Ole kuitenkin kuulolla seuraavan reissun osalta :) Vinkkejä ja ideoita otetaan mieluusti vastaan virkistystyöryhmän sähköpostiin: kstalentia.virkistys@gmail.com Mari Satosaari ja Henna Södergård Virkistystyöryhmän puolesta Opiskelijatyöryhmän Opiskelijoille kulunut kevät oli mielenkiinto- inen ja täynnä loistavaa ohjelmaa. Talentia Keski-Suomi järjesti maaliskuun 19. päivä asiantuntijaillan, jonka teemana oli nuoriso. Nuorten parissa tehdään työtä erilaisissa paikoissa ja nuorisoon kuuluu monen ikäisiä henkilöitä, nämä asiat huomioiden valitsimme asiantuntijat iltaan kahdesta erityyppisestä paikasta. Asiantuntijoina illassa olivat omasta työstään nuorten parissa kertomassa koulukuraattori Mari Satosaari ja etsivästä nuorisotyöstä Sovatekilta etsivän työn ohjaaja Hanna Rossi sekä nuorisopalveluiden etsivä Merja Angle. Kevään ehdoton kohokohta oli 18.4 pidetty TaSo Ry:n aluetapahtuma Jyväskylässä, minkä toteutukseen Talentia Keski-Suomi osallistui. Aluetapahtuma alkoi TaSo:n kevätkokouksella. Kevätkokouksessa käytiin läpi yhdistyksen edellisen vuoden toiminta. Kokouksen jälkeen saimme nauttia lounaan ravintola Sohwissa. Päivää jatkettiin koulutuksella pelon ja väkivallan kohtaamisesta. Koulutuksen piti Jyväskylän Jigotai Ry:n Kickboxingin kilparyhmän ja nuorten peruskurssin ohjaaja Esa Maula. Koulutuksessa käytiin paljon läpi perusasioita, jotka liittyvät pelon ja väkivallan kohtaamiseen, kuten kehossa tapahtuvia fysiologisia muutoksia. Aluepäivän kruunasivat Sossusitsit vol. 2., jotka pidettiin Jyväshovissa. Sitsit ovat perinteiset korkeakouluopiskelijoiden järjestämät illanistujaiset, joihin kuuluu ruokailun lomassa tapahtuva yhteislaulu Kellokas 2/2015 tapahtumia ja muunlainen hassutteleva toiminta. Aluetapahtuma keräsi kiitettävästi osallistujia. Yhteensä päivän eri tapahtumiin osallistui 40 opiskelijaa ja mikä ihaninta tapahtuma oli houkutellut opiskelijoita jopa Keski-Suomea kauempaa tulemaan Jyväskylään. Syksy tuo tullessaan uudet tapahtumat ja uusia opiskelijoita. Uudet opiskelijat otamme vastaan perinteisellä Uusien illalla, joka pidetään 13.10. Järjestöjentalon saunatiloissa. Iltaan osallistuu Talentian opiskelijaasiamies Tiia Pesonen. Opiskelijoille järjestettävistä tapahtumista jaamme tietoa pitkin lukuvuotta. Toivottavasti tuleva lukuvuosi on yhtä huima kuin mennytkin. Tuuli Rantanen Opiskelijatyöryhmän puolesta Suolahden rantaraitilla Kuvaaja Kirsti Hallikainen 27 Kellokas 2/2015 Yhdyshenkilöt aktivoituivat Jyväskylässä Yhdistyksemme yhdyshenkilöitä kokoontui 26.9.2015 yhteiseen koulutus-, kehittämisja virkistyspäivään Hotelli Alexandraan. Paikalle saapui 8 yhdyshenkilöä. Talentian järjestöpäällikkö Janne Seppälä kertoi Talentian järjestörakenteesta, siitä kuinka Talentiassa voi vaikuttaa sekä yhdyshenkilöiden merkityksestä yhdistyskentällä. Janne esityksen jälkeen yhdistyksemme puheenjohtaja Anne-Maria Perttulan ja jäsensihteeri Irene Vierinkarin johdolla mietittiin kuinka yhdyshenkilötoiminta jatkossa toimisi ja kuinka sitä saisi tehostettua. Alueasimiehen ja yhdyshenkilön yhteistyömahdollisuuksista käytiin keskustelua. Päivän päätteeksi oli järjestetty yhteisruokailu Fransmannissa. Ruokailun jälkeen halukkaat pääsivät katsomaan Jyväskylän kaupunginteatteriin musikaalin Jekyll & Hyde. Yhdyshenkilöiden merkitys Talentia Keski-Suomi ry:n jäsenet on jaettu yhdyshenkilöille asuinkunnan tai työnantajan/työehtosopimusalan mukaan (kunta/ valtio/yksityinen työnantaja). Yhdyshenkilö toimii linkkinä Talentia Keski-Suomi ry:n hallituksen ja jäsenistön välillä välittäen tietoa omille jäsenilleen ja olemalla mukana järjestämässä aluetapahtumia. Omasta aktiivisuudestaan riippuen yhdyshenkilö voi järjestää jäsenille myös itse tapahtumia oman alueensa jäsenille, tähän tarvittavasta rahoituksesta tulee neuvotella etukäteen hallituksen kanssa. Yhdyshenkilön merkitys korostuu tilanteessa, jolloin yhdistykseltä vaaditaan järjestövalmiustilaa ( mahdollinen työtaistelu / työsulku ). Tällöin yhdyshenkilön tehtävä on toimia valmiustilanteessa tiedottajana ja joukkojen kokoajana. Yksittäisen jäsenen edunvalvontatilanteessa yhdyshenkilö voi toimia myös yhdessä alueasiamiehen kanssa jäsenen apuna. Voit seurata ajantasalla olevaa yhdyshenkilöverkostoa Talentia Keski-Suomi ry:n nettisivuilata osoitteesta: http://www.talentia. fi/talentia/jasenyhdistykset/talentia_keskisuomi_ry/yhdistys/yhdyshenkilot 28 Kellokas 2/2015 Yhdyshenkilöt alueittain Äänekoski, Konnevesi, Hankasalmi Ulla Nieminen ja Hanna-Reetta Ranta-Nilkku Viitaunioni eli Viitasaari, Pihtipudas, Kinnula Marja-Leena Huttunen Saarikka eli Saarijärvi, Kannonkoski, Karstula, Kyyjärvi, Kivijärvi Anne Taskinen Muurame Tiina Pekkanen Keuruu, Multia, Petäjävesi, Uurainen Heidi Tennilä Jyväskylän kaupungin esimiehet Anne Sarkonen Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatus, päiväkodit, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaus, kuraattorit Anna Nurmesniemi Valtio, Jyväskylän seurakunta, JAO (koulutuskuntayhtymä), AO, oppilaitokset Tuula Perilä Terveydenhuollon sosiaalityö JYTE (JKL, Hankasalmi, Muurame, Korpilahti), KSSHP (yleissairaudet, psykiatria) Sirpa Hiltunen Yksityiset työnantajat Anne-Maria Perttula Yhdyshenkilöä ei ole tällä hetkellä seuraavissa Jyväskylän kaupungin osaalueissa: Aikuissosiaalityö ja kuntouttavat palvelut, sosiaalityöntekijät ja –ohjaajat • Hannikaisenkadun sosiaaliasema • J-Nappi • Nuorisovastaanotto • Maahanmuuttajapalvelut Lastensuojelun palvelut Sosiaalityöntekijät ja ohjaajat • Tapionkadun sosiaaliasema • Perheneuvola Vanhus- ja vammaispalvelut • Oiva-keskus • Sosiaalityö ja palveluohjaus Työllisyyspalvelut ja työhön kuntoutus • Työvoiman palvelukeskus • Taidetyöpaja • Etsivät työntekijät Maakunnista puuttuu yksi yhdyshenkilö, jonka alueeksi kuuluisi Joutsa, Leivonmäki, Luhanka ja Toivakka. Jos kiinnostuit yhdyshenkilönä toimimisesta, ota yhteyttä Irene Vierinkariin irene. vierinkari@elisanet.fi Huomioithan, että osa-alueet ovat ehdotuksia, joihin voi vielä vaikuttaa ja ottaa kantaa. Heidi Tennilä Yhdyshenkilö Talentia Keski-Suomi ry Yliopiston opiskelijat Tuuli Rantanen 29 Kellokas 2/2015 Perinneherkkuja syysiltaan, karjalanpiirakat Riisipuurotäyte: 5 dl vettä 3 dl riisiä 1 l maitoa 1 ½ tl suolaa 1 kananmuna 1. Sekoita kiehuvaan veteen riisi ja keitä noin 10 minuuttia. 2. Lisää maito ja anna puuron kiehua hiljalleen välillä sekoittaen noin 30 minuuttia. 3. Mausta valmis puuro suolalla. 4. Anna puuron jäähtyä ja lisää kylmään puuroon yksi kananmuna. Huom. puuro kannattaa keittää edellisenä päivänä. Kuori: 2dl kylmää vettä 2 tl suolaa 2 ½ dl vehnäjauhoja 2 ½ dl ruisjauhoja 1. Sekoita käsin vedestä, suolasta ja jauhoista kuoritaikina. 2. Kaulitse taikina ohueksi levyksi. 3. Painele muotilla tai esimerkiksi lasilla levyyn ympyröitä. 4. Kaulitse jauhoja apuna käyttäen piirakankuoret soikeiksi. 5. Levitä puuroa kuoren päälle tasaisesti ja käännä reunat rypyttäen. 6. Paista 300:ssa 15–20 minuuttia. Halutessasi voit voidella piirakat voisulalla. 7. Nauti lämpiminä. 30 Kellokas 2/2015 31 SYYSKOKOUSKUTSU Talentia Keski-Suomi ry:n syyskokous Lutakon Leidissä, Schaumanin puistotie 2 A Torstaina 19.11 klo 17.00 Esityslistalla sääntömääräiset asiat (talous- ja toimintasuunnitelma vuodelle 2016, toimihenkilövalinnat vuodelle 2016) Kokouksen jälkeen ruokailu, johon sitovat ilmoittautumiset ja tieto erikoisruokavaliosta osoitteeseen kstalentia@gmail.com 11.11.2015 mennessä. (Mikäli ilmoittaudut ruokailuun mutta jätät tulematta, perimme jälkikäteen 10 e:n maksun) Myös pelkkään kokoukseen voi osallistua. TERVETULOA! Talentia Keski-Suomi ry
