Kun pahin tapahtuu – asiaa perhesurmista 12–26

Transcription

Kun pahin tapahtuu – asiaa perhesurmista 12–26
Kun pahin tapahtuu – asiaa perhesurmista 12–26
Talentia
8.2012
Aika hakea järjestelyeriä 27 Lomautus – tietopaketti varmuuden vuoksi 28 Jäsenkampanjan arvonnassa Rooman matka 35 Henkilökuvassa: sosiaalityöntekijä ja runoilija
Riitta Pakarinen 38
Talentia
Päätoimittajalta
Lapset tarvitsevat suojelua
Jyrki Komulainen
K
eskustelu lastensuojelusta on siirtynyt yksittäisestä tapauksesta
rakenteisiin, toimintakäytäntöihin, yhteistyön esteisiin, resurssivajeisiin ja koulutukseen. Tällä kertaa keskustelu on moniäänistä
ja enimmäkseen rakentavaa. Oma lukunsa tosin on venäläistaustaisten lasten huostaanotoista nostettu kohu, joka ilmeisimmin
palvelee muita kuin lastensuojelun päämääriä.
Moni on painottanut sitä, että tarvitaan muutosta lapsia suojelevaan yhteiskunta- ja kuntapolitiikkaan. Runsaatkaan lastensuojelun voimat, saati nykyiset
riittämättömät resurssit, eivät riitä korjaavaan työhön, jos perusrakenteet vuotavat ja tuottavat jatkuvasti uusia asiakkuuksia. Neuvolat, varhaiskasvatus, koulu,
nuorisotoimi, päihde- ja mielenterveyspalvelut, asuntotoimi, työvoimapalvelut
– kaikissa näissä tulee huolehtia siitä, että kukaan ei jää vaille tukea silloin,
kun sitä tarvitsee.
Vastuun rakenteiden korjaamisesta kantavat poliittiset päättäjät, mutta
sosiaalialan ammattilaisten tehtävänä on tuoda heidän tietoonsa nykytilan
ongelmat ja omat korjausehdotuksensa.
Lastensuojelun tutkimusta arvioivan LasTut-hankkeen piirissä olevat
ovat esittäneet, että Suomeen tulisi perustaa Lastensuojelun akatemia, joka
keräisi tietoa, koordinoisi ja edistäisi tutkimus- ja kehittämistyötä. Akate­
mialle on nyt selkeä tilaus. Tarvitaan rahoitus.
Lastensuojelun ydinammattilaisten kuten sosiaalityöntekijöiden ja
perhetyötä tekevien ohjaajien velvollisuudeksi lankeaa oman työn jatkuva
kehittäminen ja uusien toimintamallien käyttöönotto.
Tarvitaan myös tavallisten ihmisten tavallisia tekoja: ihmisiksi elämistä,
toisten huomioon ottamista, kohtaamista, kysymistä. Mutta ilman toimivia rakenteita, ammatillista osaamista, tutkimusta ja kehittämistä kaikkien
lasten elämä ei ole turvattu.
Kaikilla toimintalohkoilla on tehtävä työtä yhtä aikaa. Kukaan ei voi jäädä
odottamaan toisten hoitavan ensin oman tonttinsa.
Tässä lehdessä on teemakokonaisuus lastensuojelun raskaimmasta taakasta,
perhesurmista. Toivon, että artikkelit avaavat näkökulmaa ja antavat ajattelulle
aineksia.
Kristiina Koskiluoma
Julkaisija Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry – Fackorganisationen för högutbildade inom socialbranschen Talentia rf •
Päätoimittaja Kristiina Koskiluoma, puh. 09 3158 6010 • Toimittaja Helena Jaakkola, puh. 040 592 2519 • Toimituksen sähköposti
toimitus@talentia.fi • Verkkosivut www.talentia-lehti.fi • Ulkoasu Kinestasis Oy / Veikko Anttila • Toimitusneuvosto pj. Petra Salovaara,
Pirjo Havukainen, Saara Jäämies, Minna Kaija-Kortelainen, Touko Niinimäki, Tanja Lund-Tiainen, Ann-Mari Palén, Kaisi Peltoniemi, Riikka Piironen,
Seija Stocklin • Toimituksen osoite Talentia-lehti, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, puh. 09 3158 6000, faksi 09 3158 6049 • Juttuideat ja
uutisvinkit toimitus@talentia.fi • Tilaushinta 55 e / vuosikerta • Tilaukset ja osoitteenmuutokset Mia Penttinen, puh. 09 3158 6005,
mia.penttinen@talentia.fi • Ilmoitusmyynti PakeMark / Pauli Keinänen, 040 546 2162, pauli.keinanen@pake.inet.fi • Painopaikka
Oy Scanweb Ab • Painos 23 800
8.2012
ISSN 1458-7459
39. vuosikerta
Aikakauslehtien Liiton jäsen
12
16
20
23
25
27
29
Lastensuojelun raskas vastuu
Tukea ja tietoa syyllistämisen sijaan
On vain uhreja
Tutkija, lastenpsykiatri Anne Kauppi on tutkinut
lapsensa tappaneita vanhempia.
Miten kuunnella lapsen hätää?
Riskianalyysiä
Perhesurmaselvityksestä tuli esille, ettei väkivallan
uusiutumisen riskiä kunnolla arvioida.
Järjestelyerien tasajako ei korjaa mitään
Lomautus uhkaa
Mitä lomautuksessa tapahtuu ja mitä työntekijän
pitää tietää tai tehdä?
38
Heinävetinen
sosiaalityöntekijä
Riitta Pakarinen
purkaa kuormaansa
kirjoittamiseen.
16
38
46
4
5
7
11
33
48
51
– Kun lapsiasiakas kuolee väkivaltaisesti,
tarvitsevat työntekijät aikaa ja tilaa surulle,
sanoo Soili Poijula.
Sosiaalityön taakka runoksi
Krisarbete kräver mod och snabba beslut
Palstat
Puheenjohtajalta
Profiili
Geronomi (AMK) Anitta Ollikainen ja
ajatukset muuttava koulutus.
Nyt
Marraskuun ajankohtaiset.
Tänään töissä
Meeri Kuikka koordinoi ihmiset
vapaaehtoistoimintaan.
Jäsenille
Tieto & taito
Satu-Marianne Piispan hetken idea poiki
lohtunukke-kampanjan.
Kolumnistina Susanna Yliluoma
Talk show ennen teloitusta
Kannen kuva: M. Docher / plainpicture / Fennopress
Johanna Kokkola
a
Vesa Ranta / Kuvankäsittely: Veikko Anttila
Sosiaalialan edunvalvonta- ja ammattilehti
Juttuideat ja uutisvinkit
toimitus@talentia.fi
www.talentia-lehti.fi
Talentia 8.2012
3
Talentia
Puheenjohtajalta
Lue puheenjohtajan blogi
www.talentia.fi
Sosionomien (AMK) osaaminen
käyttöön
L
astensuojelukeskustelun rinnalla on kirjoitettu sosiaalityöntekijäpulasta. Julkisuudessa vähemmälle huomiolle ovat jääneet sosionomit
(AMK) ja heidän osaamisensa käyttöönotto. Heillä on osaamista tunnistaa asiakkaiden elämäntilanteita, voimavaroja ja toimintakyvyn eri
osa-alueita. Lisäksi heillä on sosiaalivakuutuksen ja sosiaalipalvelujärjestelmän tuntemusta.
Tältä osaamispohjalta sosionomit (AMK) toimivat laajalla tehtäväkentällä monipuolisissa sosiaaliohjauksen tehtävissä. Keskeistä sosiaaliohjauksessa on asiakkaan
motivointi, joka tukee suunnitelmallista asiakasprosessia. Sosiaaliohjaus on arkilähtöistä ja vuorovaikutuksellista työtä yksilöiden, perheiden, ryhmien ja yhteisöjen
kanssa. Työssään sosionomit (AMK) tukevat asiakkaiden elämänhallintaa ja sosiaalista toimintakykyä.
S
osionomien (AMK) osaaminen pitää ottaa täysimääräisesti käyttöön kunnissa ja
yksityisissä sosiaalipalveluissa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnjakoa ja yhteistyötä pitää kehittää niin lastensuojelussa kuin aikuissosiaalityössäkin. Ihan oma lukunsa on sosionomien (AMK) ja
geronomien (AMK) osaamisen hyödyntäminen vanhustenpalveluissa.
Varhaiskasvatuksessa sosionomien (AMK) asema ja merkitys ansaitsevat erityishuomion. THL:n mukaan 28 prosenttia lastentarhanopettajista on sosionomi
(AMK) -tutkinnon tai sosiaalikasvattajatutkinnon suorittaneita. Sosionomien
(AMK) suhteellinen osuus on kasvussa, kasvatustieteen kandidaattien osuus
puolestaan laskussa. Nykyisistä lastentarhanopettajan kelpoisuuden tuottavista tutkinnoista sosionomi (AMK) oli vuonna 2011 jo yleisempi kuin kasvatustieteen kandidaatin tutkinto.
Tämän luvun takaa löytyy kuitenkin iso mutta. Lastentarhanopettajina
toimivista sosionomeista (AMK) liki kolmannes on määräaikaisia. Syynä
tähän on osin työnantajien arvostuskysymykset näiden kahden tutkinnon välillä. Suurin ongelma piilee kuitenkin esiopetuksen kelpoisuudessa.
Opetusalan kelpoisuussäädökset sulkevat sosionomeilta (AMK) tien saada
esiopetuksen kelpoisuus lisäkoulutuksella. Tähän Talentia vaatii muutosta.
K
Jyrki Komulainen
otimainen lastensuojelukeskustelu jatkuu vilkkaana. Myös naapurimme Venäjä on osallistunut keskusteluun aina ulkoministeriä
myöten. Valtiovallan ja Suomen ulkopoliittisen johdon tulee tässä
keskustelussa pitää kiinni suomalaisesta oikeusjärjestelmästä ja olla suomaisten viranomaisten tukena.
4
Tero Ristimäki
Talentia 8.2012
a
Profiili
Anitta Ollikainen valmistui hiljan geronomiksi (AMK).
Pitkään hoitotyötä tehneelle sosiaalialaan ja ikääntymiseen keskittyvä opiskelu oli mullistava. Näkökulma
vanhuuteen muuttui täysin.
Geronomiksi (AMK)
-opiskelu
muutti minua ja ajatteluani vanhuudesta,
ikääntyvät pitäisi nähdä aktiivisina kansalaisia, voimavarana eikä vain taloudellisena taakkana sairauksineen.
Näkökulmani muuttumisesta kertoo vaikkapa tämä: ennen katsoin vanhusta rollaattorin kanssa ja mietin, miten sairas hän on, kun
joutuu käyttämään apuvälinettä. Nyt katselen
häntä ihmisenä, joka apuvälineensä kanssa selviää, asuu kotona ja on matkalla kampaajalle.
Ajattelun muutos ei ole ollut helppoa ja minun on ollut vaikea luopua hoitajan roolista.
Siksi olenkin tehnyt vapaaehtoistyötä vanhus­
asioiden hyvinvointivastaavana paikallisessa
mielenterveysyhdistyksessä. Leipätyötäni teen
tällä hetkellä Kymenlaakson psykiatrisessa sairaalassa geropsykiatrisella osastolla.
Tulevaisuus on avoin. Minua kiinnostaisi
vanhuskentän kehittämistyö projekteissa tai
järjestöissä. Haluan tulevaisuudessa työskennellä geronomin ammattinimekkeellä.
Opiskelin Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Vuosikurssini muut
opiskelijat opiskelevat vielä, mutta itse urakoin
opinnot kasaan pikavauhdilla.
Meillä on ollut valtavan aktiivinen vuosikurssi ja kannustavat opettajat. Viimeisin voimannäyte oli lokakuinen kaupunkitapahtuma
Senioreiden suhinat Kouvolan ydinkeskustassa.
Ajatus vanhemman väen yleisötapahtuman
järjestämisestä lähti opiskeluihin liittyvästä tehtävästä, missä kaupunkia piti katsella
ikääntyvien silmin. Joku sitten heitti ilmaan
idean Mummojen yöstä – tapahtumasta, missä kaupungin ikääntyvät olisivat pääroolissa.
Ajatuksemme kanssa lähestyimme Kouvolan ydinkeskusta ry:tä sekä muutamia muita
järjestöjä, jotka kaikki lähtivät mukaan. Vuoden mittaisen suunnittelun jälkeen syntyi tapahtuma, joka keräsi lähes 500 osanottajaa,
suuren joukon järjestöjä, paikallisia yrityksiä
ja muita tahoja yhteen. Tunnelma oli mahtava
ja tapahtumalle on luvattu jo jatkoa.
Vaikka ikääntyviä pitää ajatella ak-
tiivisina kansalaisina ja oman elämänsä herroina, on myös muistettava ne ikääntyvät, jotka tarvitsevat apua: syrjäytymisvaarassa olevat
vanhukset, joilla ei ole voimia ja liikkuvat huonosti, ovat arkoja tai voivat psyykkisesti huonosti. Usein nämä ihmiset sinnittelevät yksin
tai omaisen hoidossa viikosta toiseen, kunnes
tilanne on niin huono, että tarvitaan jykeviä
toimia asioiden korjaamiseksi.
Myös palvelujärjestelmämme voi syrjäyttää ikääntyviä. Ikääntyvän tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä
Kelan taloudelliset tuet haetaan kaikki
eri luukuista. Palveluiden pirstaleisuus ja
monimutkaisuus sekä jatkuva muutos palvelurakenteissa ovat ikääntyvälle vaikea hallita.
Kolmas näkökulma syrjäytymiseen on
ikääntyvän syrjäytyminen tiedosta, kun entistä enemmän on siirrytty sähköisiin palveluihin ja esimerkiksi erilaiset oppaat on vain
netissä luettavina. Internet ei kuitenkaan ole
kaikkien ikääntyvien ulottuvilla ja esimerkiksi
muistisairauksien vuoksi kyky käyttää tietokoneita ja nettiä heikkenevät.
Kaikkialla pohditaan nyt, miten
hoidamme vanhuksemme tulevaisuudessa.
Ajattelen, että ammattilaisten tai vapaaehtoistyön voimin emme siitä selviä.
Meillä pitäisi nostaa kansalaisvelvollisuudeksi huolehtia lähimmäisistämme. Itselläni
ei ole vanhempia eikä isovanhempia, mutta
minulla on 82-vuotias Vieno. Ystävä, joka on
osa perhettämme. Hän on ollut ilona lapsillemme ja nyt saan Vienolta kokemuksellista
tietoa ikääntymisestä, jota tarvitsen työssäni.
Helena Jaakkola
JAni Sourander
Talentia 8.2012
5
Ajan kuva
Kuvaliiteri / Reijo Juurinen
Kerää voimia kaamokseen –
suppilovahveroita voi poimia
lumeen tuloon asti.
Nyt
Toimitus: Helena Jaakkola
– Meillä on vapaus puhua
kipeistäkin kysymyksistä, kun
ei enää tarvitse pelätä työn tai
arvostuksen menetyksen puolesta,
sanovat seniorikansalaiset Aulikki
Kananoja ja Risto Pelkonen.
Kristiina Koskiluoma
Improbatur ikälaki-keskustelulle
Sosiaalitoimittajat ry:n
järjestämässä tentissä
ylisosiaalineuvos Aulikki
Kananoja ja arkkiatri Risto
Pelkonen ruotivat ikälain lisäksi
sosiaali- ja terveydenhuollon
uudistusta sekä yhteistyötä.
I
kälakikeskustelun fokus hukkui heti
alussa ja keskusteltiin detaljeista, kun
olisi pitänyt puhua miljoonan ihmisen
elämänlaadun parantamisesta, sanoo
arkkiatri Risto Pelkonen.
Huutia Pelkoselta saivat myös niin
kinastelevat ministerit kuin mutkia liikaa oikovat toimittajat. Mutta millaisia lakeja sitten
tähän maahan tarvittaisiin?
– Ei ainakaan käyttöohjeita ja temppukokoelmia. Lakeihin tulisi kirjata suuret periaatteet ja päälohkot. Laki on poliittisen tahdon ilmaus. Lisäksi tarvitaan ohjausvälineet ja kunnollinen valvonta, linjaavat Aulikki Kananoja
ja Risto Pelkonen.
Ulospääsy pattitilanteesta
Poliittiset sitoumukset vaalien alla hankaloittavat kuntaratkaisun löytämistä. Pakkoa ei
haluta käyttää, vaikka kuntauudistus ei tunnu syntyvän ilman sitä. Soppaa sakeuttaa se,
että ter­veys- ja sosiaalipalveluita rahoittavat
useat tahot.
Sote-uudistusta valmistelevan toimikunnan sisällä on liikaa ristiriitoja, ja nyt kaivataan ulkopuolelta tulevaa ratkaisijaa.
– Selvitysmies ei ole hyvä vaihtoehto, sillä
selvitysmies tuottaa ratkaisun, joka häneltä on
tilattu, uskoo Pelkonen.
Molemmat arvojohtajat haluaisivat asettaa
ihmisen kaiken uudistamisen keskelle: miten
potilas saa parhaan hoidon ja asiakas parhaan
palvelun. Nyt keskustellaan vain rakenteista.
– Sanon näin silläkin uhalla, että syytetään kentänlaidan filosofiksi, heittää Pelkonen.
Sote-uudistuksessa haetaan kaksiportaista
mallia, jossa peruspalvelut saadaan kunnasta ja
erikoispalvelut tuotetaan erityisvastuualueilla. Käytännössä tämä vaatii kahdensuuntaista
muutosta: perusterveydenhuoltoon tarvitaan
vahvistusta erityissairaanhoidosta ja sosiaalihuoltoon on luotava vaativimmille ja harvinaisimmille palveluille uusi erityistaso.
Yhteinen tulevaisuus
Yhteistyön rakentamisessa on tärkeää tunnistaa se, mihin omat taidot eivät riitä.
– Siitä alkaa todellinen yhteistyö ilman reviirien puolustamista ja oman osaamisen korostamista, sanoo Kananoja.
– Sosiaali- ja terveyssektoreiden kulttuurien ja kielen erilaisuus ei ole este, vaan lähtökohta, toteaa Kananoja.
Keskustelussa tuli vahvasti esiin lääketieteen näyttöön perustuvat ja yhdessä arvioidut
menetelmät, joita sosiaalitieteissä vasta tavoitellaan. Sosiaalityöntekijöiden maisterikoulutus on nuorta ja tutkimus on vielä juurtumassa, lääketieteessä historia on pitkä.
Kristiina Koskiluoma
Talentia 8.2012
7
Nyt
Toimitus: Helena Jaakkola
Helsingin lastensuojelu kurjistuu
H
elsingin Lännen lastensuojelun
työntekijöitä ahdistaa suunnitelma, jonka mukaan ns. suunnitelmallisesta sosiaalityöstä siirretään kaksi johtavaa sosiaalityöntekijää muualle. Jäljelle jäljelle jäisi enää kaksi johtavaa
sosiaalityöntekijää.
Tieto siirrosta tuli työntekijöille täytenä
yllätyksenä. He pitävät sitä kohtuuttomana,
etenkin viimeaikaisen lastensuojelua koskevan keskustelun ja tapahtumien valossa. Johtava sosiaalityöntekijä on tiiviisti mukana asiakastyössä sosiaalityöntekijöiden työmäärien ja
asiakastyön vaativuuden vuoksi.
Lännen alueen vastaanottotiimiä vahvistettiin äskettäin kolmella ns. resurssisosiaalityöntekijällä, koska lastensuojeluilmoitusten
määrä on niin suuri, ettei lain määrittämissä
määräajoissa pysytty. Samalla suunnitelmallisten tiimien asiakasmäärät ovat nousseet ja
jatkavat nousuaan.
Suunnitelmallisten tiimien sosiaalityöntekijät joutuvat rajaamaan asiakasmääriään
päättämällä asiakkuuksia, jotka todellisuudessa hyötyisivät lastensuojelun tuesta, voidakseen tehdä laadukasta ja vaikuttavaa sosiaalityötä edes akuutisti sosiaalityötä tarvitsevien
kanssa. Asiakasmäärien kasvu antaisi viitteitä
ennemminkin siitä, että työntekijöiden määrää tulisi lisätä.
Eeva Mehto / Kuvaliiteri
Myös aluehallintovirasto (avi) ja viimeisimpänä apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ovat puuttuneet lastensuojelun
tilaan Helsingissä. Puumalaisen mukaan
puutteet ovat merkittäviä ja suojelun tarpeessa olevien lasten perusoikeuksia vaarantuvat vakavasti.
Varhaiskasvatuksen Kasvu ilmestyi taas. Haluatko lehden itsellesi
tai työpaikallesi, tilaa maksutta:
toimitus@talentia.fi.
Apulaisoikeuskansleri ei kuitenkaan tässä
vaiheessa ryhdy toimenpiteisiin, koska aluehallintovirasto odottaa 15.marraskuuta asti,
että Helsinki pääsee lastensuojeluilmoitusten
käsittelyssä määräaikoihin. Jos määräaikoja
ei noudateta, ottaa avi käyttöön uhkasakkomenettelyn.
Suomalaisten alkoholiasenteet 2012
73 % tiukentaisi alkoholin myyntiä päihtyneille ravintoloissa ja
kaupoissa 67 % laskisi rattijuopumuksen promillerajan 0,2
promilleen 53 % kieltäisi alkoholin mielikuvamainonnan 52 % poistaisi alkoholiteollisuuden
sponsoroinnin ja mainonnan urheilutapahtumista
44 % laittaisi aamuneljään auki olevat ravintolat
aiemmin kiinni 38 % nostaisi alkoholiveroa
17 % laimentaisi keskioluen
15 % veisi keskioluen takaisin Alkoon.
8
Talentia 8.2012
Lähde: Soste ry
Dokumentti Pertti
Kurikan nimipäivistä
palkittiin
V
altion elokuvataidetoimikunta on myöntänyt vuoden 2012 elokuvataiteen
valtionpalkinnon dokumenttielokuvan Kovasikajuttu työryhmälle: tuottajalle Sami Jahnukaiselle, elokuvaohjaajille Jukka
Kärkkäiselle ja J-P Passille sekä
elokuvaleikkaajalle Riitta Poikselälle.
Kovasikajuttu on dokumenttielokuva Pertti
Kurikan nimipäivät -yhtyeestä. Elokuvassa seurataan muusikoiden elämää keikoilla, ja katsoja pääsee myös tutustumaan heidän yksityiselämäänsä.
Dokumentti näyttää bändin muusikoiden asenteen musiikkia ja maailmaa kohtaan, Se on rehellinen ja kursailematon. Välillä ollaan estyneitä,
toisinaan pidäkkeettömiä, mutta aina vilpittömiä.
Mestariteok­seksi elokuvan nostaa tekijöiden kunnioittava, mutta samalla kaunistelematon suhde
kehitysvammaisiin kuvattaviin.
Lapsen oikeuksien
päivä
Y
K:n lapsen oikeuksien päivää vietetään jälleen marraskuun 20. päivä. Päivää
vietetään YK:n lapsen oikeuksien
sopimuksen (20.11.1989) hyväksymisen kunniaksi.
YK:n lapsen oikeuk­sien sopimus on lapsia koskeva ihmis­
oikeus­sopimus, joka luettelee
lapsille kuuluvat oikeudet ja asettaa valtioille ensisijaisen vastuun toteuttaa ne. Oikeudet kuuluvat
kaikille lapsille kaikkialla maailmassa.
Sopimuksessa mukana olevat maat sitoutuvat
muuttamaan lakinsa ja toimintansa sopimusta vastaaviksi. Suomessa lapsen oikeuksien sopimus tuli
voimaan vuonna 1991.
Sopimuksen neljä yleisperiaatetta ovat: syrjimättömyys, lapsen etu on otettava ensisijaisesti
huomioon kaikissa päätöksissä, oikeus elämään ja
kehittymiseen sekä lapsen näkemysten kunnioittaminen kaikissa häntä koskevissa asioissa.
Isoveli valvoo
K
ela seuraa vuosittain korkeakouluopiskelijoiden opintojen edistymistä. Seuranta on nyt
tehty noin 165 000 korkeakouluopiskelijalle,
jotka saivat opintotukea lukuvuonna 2011–2012.
Heistä 19 000 saa selvityspyynnön opintojen edistymisestä.
Opintojen edistymisen seurantaan on tullut
useita muutoksia. Vähimmäissuoritusvaatimus
nousi 4,8:sta 5,0 opintopisteeseen tukikuukautta
kohti. Samalla täsmennettiin sääntöjä siitä, milloin
opintotuki lakkautetaan, kuinka opiskelija pääsee
uudelleen tuen piiriin ja missä tilanteessa opintotuki voidaan periä opiskelijalta takaisin.
Tarkoituksena on, että korkeakouluopinnot
suoritettaisiin nopeammin ja että opintotukea käytettäisiin suunnitelmallisemmin.
Opiskelijan pitää palauttaa selvityksensä korkeakoulunsa opintotukilautakunnalle. Jos opiskelija ei vastaa selvityspyyntöön tai hänen esittämäänsä syytä liian vähäisille opintosuorituksille
ei hyväksytä, opiskelijan opintotuki lakkautetaan
1.1.2013 alkaen.
Suomessa on kaupunki, jossa
sosiaalinen on vielä arvossaan
Hei sosiaalityöntekijä! Ryhdymme vähentämään
paperinmakuisuutta ja lisäämään kohtaamisia.
Tarvitsemme rohkeuttasi ja ennakkoluulottomuuttasi
tekemään sosiaalityöstä näkyvää. Tarjolla on
jatkuvasti vakituisia ja määräaikaisia työpaikkoja,
tervetuloa Espooseen!
Hae paikkasi lähes 14 000 osaajan joukkoon.
Katso lisätiedot osoitteesta www.espoonrekry.fi.
Espoossa työskentelystä on etua!
Apuaasunnonhankintaan
Tukeamyösomallaajallatapahtuvaankoulutukseen
Laadukastatäydennyskoulutusta
Työsuhdematkalippujoukkoliikenteeseen
Liikunta-jakulttuurietu,maksuttomatuimahallikäynnit
jaharrastusryhmät
Työterveyspalvelutjaliikuntaryhmät
Kunnallisenalanpitkätvuosilomat
Yksilöllisiätyöaikajärjestelyjä
Espoossavoittyöskennelläaikuis-,lastensuojelu-tai
vammaissosiaalityössä,vanhustenpalveluissa
taipäihde-jamielenterveystyössä
Espoonkaupunkionsavutontyöpaikka.
Talentia 8.2012
9
Nyt
Toimitus: Helena Jaakkola
Klikkaa
puheenvuoroihin
Työtä kellon ympäri
Laajemmin voit lukea tutkijoiden
ajatuksia ja tutkimustuloksia lasten
hyvinvoinnista ja perheiden arjesta
24/7-yhteiskunnassa Talentia-lehden
verkkosivuilta, talentia-lehti.fi >
Puheenvuorot.
M
oni sosiaalialan ammattilainen
työskentelee ei-perinteisinä
työaikoina. Työtä tehdään yhtälailla arkena ja pyhänä, iltaisin ja öisin. Perhe joutuu usein mukautumaan
työn vaatimuksiin.
Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK)
koordinoi Suomen Akatemian rahoittamaa
Perheet 24/7 -tutkimushanketta.
Tutkimuksessa ovat mukana Jyväskylän
yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
(THL) Suomesta sekä Iso-Britanniasta Manchesterin yliopisto ja Alankomaista Utrechtin
yliopisto. Tutkimuksessa tietoa lasten hyvinvoinnista ja perheiden arjesta 24/7-yhteiskunnassa kerätään monin eri tavoin. Lapset, vanhemmat ja päivähoidon ammattilaiset kertovat kokemuksensa esimerkiksi lasten vuorohoidosta ja ei-perinteiseen aikaan sijoittuvasta työstä.
Ei-päivätyö, viikonloppu- tai vuorotyö on
usein hankalaa lapsiperheelle. Tutkimushankkeeseen liittyen keväällä kysyttiin kokemuksia
työstä ja perheestä.
– Haastateltavat toivat esille, että vanhemmat pyrkivät ketjuttamaan työaikoja. Näin päivähoitoikäiset lapset voivat olla enemmän aikaa kotona. Toisaalta perheen yhteinen aika,
samoin kuin parisuhdeaika, jää vähäiseksi,
kertoo tutkija Mia Tammelin.
Vuoropäivähoidon tarve on lisääntynyt. Silti myös Suomessa lastenhoidon ja työaikojen
yhdistäminen on usein mahdollista vain sukulaisten, tuttavien ja ystävien verkoston tuella.
– Koululaisten ilta- ja viikonloppu- ja yöhoito on meillä lähes täysin tuttavien ja sukulaisten varassa. Tähän epäkohtaan tulisi puuttua, erityisesti pienten koululaisten kohdalla.
Kun toisilla on käytettävissään laaja sukulaisja tuttavaverkosto, toiset joutuvat pärjäämään
omin voimin, toteaa tutkimuskonsortiumin
johtaja, yliopettaja Anna Rönkä JAMK:ista.
Hanke kerää marraskuussa laajan kyselyaineiston lapsiperheiden vanhemmilta. Kyselyssä selvitetään, miten vanhemmat Suomessa, Hollannissa ja Iso-Britanniassa järjestävät
lastenhoidon ja arjen.
lastensuojelu.info
tarjoaa tietoa suomalaisesta lastensuojelusta venäjäksi.
Talentia-lehti 7/2012 keskittyi kehitysvammaisuuteen ja ajankohtaisiin aiheisiin lastensuojeluun ja kuntavaaleihin sekä aikuissosiaalityön
kehittämiseen. Lukijat antoivat palautetta lehden sisällöstä ja hyviä vinkkejä uusiksi aiheiksi
sekä kertoivat ajatuksiaan, joita heräsi lehden
lukemisen jälkeen.
”
Lastensuojelussa eletään mielenkiintoisia aikoja, muuttuuko jotain vihdoinkin vai meneekö vain hullummaksi.”
Mietityttää nämä lomautusasiat ja kunnallisen puolen paine lomauttaa työntekijöitään.”
”
”
”
Mirja Satkan juttu jäi mieleeni, koska hän oli
tuttu ja aktiivinen opettaja jo minun opiskeluaikana.”
”
Aino Armeniaan -juttu oli pirteä.”
10
Talentia 8.2012
2
7.201
”
”
Pertti Kurikan nimipäivät -juttu sykähdytti ja
innosti. Ihan mahtavaa, että kirjoititte tästä
bändistä. Laulujen sanat koskettivat. Kiitos tästä jutusta!”
a
i
t
n
e
Tal
a 12
apin
in k
unk
t ja p
äivä
ip
n Nim
rika
i Ku
Pertt
Palautetta lukijoilta
kautu
lom 30
lla
ojelun
tkiensu Vantaa
tötu
sen
i last
ytän
yliopi va
peru ttämin
ön kä
gin
Salo
kehi
jaka
–22
aality . Helsin
yön
nsa
eet 12 siaalit
sosi
st
pi
essa
okse
so
nen
iä.
kipu
kuis rjänen 34
mäi
öpan
Suom
elm
m
ty
alan t 24 Ai
ri
et
Sy
si
aen
en
en
esso
amm liteesi evä Aino
kesk
a on
sia m
aa
prof
tysv
n
ht
av
tk
hi
ti
uu
lä
en
nt
Ke
an
ja Sa
nain
ana:
stituu lityöhön
ian ku enia
Mir
vaki
Teem Talent a: Arm
is -in
siaa
sen
ss
i War
ä so
set 23 lökuva
usmuk
tkim
ki
tötu
Heikk a kehittä
dun
Hen
käytän
ä gra
n ja
a
i
t
n
Tale
Vanhemmuus ja murrosikä -teema olisi hyvä
tulevissa lehdissä. Tämä on sellainen elämänvaihe perheissä, missä vanhemmat kokevat riittämättömyyttä ja kyvyttömyyttä.”
Toivoisin lehteen juttua perheneuvolan työntekijöistä, jotka kertoisivat työstään, mitä
haasteita ja onnistumisia sekä kehittämisehdotuksia heillä olisi tarjolla.”
Profi
ili
to
alua
ija h
tutk
ttaa
viel
huoäkin
lija saa
nsä
täm
ylee
opiske
iaalista, että skelija
Moni
a sos
huokai
sä opi
s ava
eessa
nkiimu
edetes
vaih
upu
.
tötutk
Työn
ahkesuurka opetuskäytän ella tavalla kortti,
lisäksi.
tata
ja
miten
n ajo
uud
auttaa
ksen
maa,
on kui
iseen,
ilta
olemu
ajam
opetus
muuks
työn
nön
luvan
etto
onn
Käytän
antaa
ään
tkim
tien
telu
us
tehdä
-tu
sosiaa
tym
ä
joit
ja
n kun
joh
sek
tutkim
udu
ra har ään ja vält
uksen
anoja
työstä
vokise
us- ja
in
töopet
pun
i Kan
töopet voivat neu selviäm
in.
ustetti
käytän i Aulikk
tän
pääkau
val
Per
mm
en
he
a.
käy
nyt
kun
ssa ole tAloitte
myöhe
elle tek
litoint
koille
täyttä ä
lisän,
käy
vaihee
ittämis gin sosiaa joka on
Työpai
kset
ön, sill
hyvän imuksen
ti,
tulo
sen keh Helsin
istö
jota
uut
da
pär
ssa
an
stit
voi tar täntötutk
ja saa
n ym
hoitae
taessa Waris -in
,
käy
ässä
tuttuu
aiheen
profes
tella
kasvaa
lijalle
li
Heikki
Palaan johtoryhm lityön
ske
roo
tta.
n
önle opi
ksen
sosiaa
10 vuo instituuti
.
iaality
imu
ton
en
in
töönsä täntötutk s vaatii sos
ä, mit
yliopis
oa ja
toim
siit
tiet
gin
sa
yt
Käy
lsin
t edi
muuto tuotta
äkseen
yllättyn
s ova
ni He
,
jatkuva miutta
virkaa.
eisesti s ja -opetu
kehittä
aikana
kun
sorin
ltä val ustietoa
myönt
imu
vuoden lityön
Olen
tekijöi
tötutk
puolen sa sosiaa
tutkim
käytän
man
en ja
tos
hakea
paljon
ön ase eteissä
en viid n yliopis ana.
n.
lity
niid
iaa
ylä
liti
tkij
työtää
tyneet
iatu
Jyväsk
en sos sa. Sosiaa ty käytem
olin
na rat iloin pistos on siirryt uojotka
a ja aka
orin
käy
unee
Olenumisesta ylionne, jossa en tiedont ssa
profess
nist lijalla on
ma
e on ön opiske lukuvuodesta parant ahtunut kääaan uudenlaise
ön ase
gin
lity
mm
iaality e Helsin
tap
ja tuyy sos
Pidä, jossa sosiaa immäisestälomittuvat ske- on töä painottav
ssa.
oppiain
ä näk
opi
tän
ekunna yöta ens
Täm
teoria
situin
kaisua
nna
tied
n.
elsuo
sä
opetus täntö ja
vuo
tod
ses
yhteist tantoo toiseksi
äisenä
tännön en. Käy
liseen
eteelli
nostus ynyt. Esi
on
imm
sosiaa
eise
kiin
– se
tapalve
valtioti
n. Ens
viim
iden
ton
lisäänt haluavat
sisällä
neuvon
sessa
toisiaa t asiakka
t
yliopis pistojen
ssa on
. Toi
kevat
nyksen
uva
a
tutkija n hedelYlio
vning)
ön kan
, joss
n kyn
tutust
-Rådgi
lijat
iaality yliopiston
e. Näe eaineiopetus
matala
an
nta
sos
en
mm
nön
tokka
taid
hön
ssa
(Neuvo
lisuute
käytän a ja asia
ksia
pohksi Aal yötä kan
Rå:ssa e ohjattu
ollisuu ssa, kun
merki
staitoj
en
lu Neyhteist yömahd
tule
aikutu
iville
ian kan eustieteid
eessa
eist
tehdä
vaih
vuorov
teolog
oik
ia.
na toim luiä yht
aan
kou
mällis
erkiksi utta, tai usoikeuks an,
ohjaaji
opetell
estää
isu
per
aaja esim
ttelua. opetuksen
to järj
suunta an
den
n ohj
rituaal
vaikka
haasta
nön
neet
yliopis
vita
iin.
skelija
an spi
täessä ovat vie
Käytän ekijöille
dita
sta tar
än opi kysymyks
käsitel
kka
ntemu
lityönt
ta?
ehdytä
ksen
jännes
kanssa ja politii
imu
sosiaa jossa per
. Nel
asiantu a, eikö tot kiluoma
Aika
,
tötutk
ava
lityön
taitoja identitee
a Kos
tuksen ja käytän
sosiaa
ttientää
Innost Kristiin
tuu
sä
a.
ma
syv
pen
oill
mis
am
he
miseen
a tah
s vai
utaan opetus hui sovelKolma paneud
monill
lija
nön
opiske
heessa iin. Käytän
lähesjossa
sä vai
itä ja
in
ymyks
kseen,
käsitte
jossak
imu
tin kys
ksen
tötutk
essaan raportti,
utkimu hankke
n
käytän
ös
täntöt
tehdää on my
assa
taa käy paa om
eesta
ja joh
ista
Hankk arissa,
tym
ssä.
ina
eisö
sem
.
työyht itellään
llistua
osa
käs
vat
joka
kat voi
työpai
vas
ä
i on , kehittämis yhteistyöt
ää
usävän
Tehtlityön tutkimsiihen liittyvkanssa.
uk-
JyRkI
kom
uLAIN
eN
012
tia 7.2
Talen
5
Tänään töissä
Vapaaehtoistyön koordinaattorina
Teksti: Helena Jaakkola Kuva: Jyrki Komulainen
H
elsingin sosiaalivirastossa on vapaaehtoisia, joista osa on ollut
mukana jo yli 30 vuotta. Toimintaa on koordinoitukin jo vuosia.
Nyt palkkalistoilla on viisi vapaaehtoistyön
koordinaattoria. Yksi heistä on Meeri Kuikka.
Meerin työ on liikkuvaa ja välillä hän itsekin hämmästyy työpäivien vaihtelevista sisällöistä. Yhtenä hetkenä hän keskustelee intensiivisesti tulevan vapaaehtoisen kanssa ja
haastattelussa pohditaan, missä vapaaehtoinen voisi toimia.
Toisella kertaa hän kouluttaa, tukee tai järjestää virkistystilaisuuksia toiminnassa mukana oleville tai puhuu suurelle ammattilaisten
joukolle vapaaehtoisuuden mahdollisuuksista. Jatkuvasti koordinaattorit myös kehittävät
uusia vapaaehtoistoiminnan malleja osaksi
julkisia palveluita.
O
li ehkä vapaaehtoistoiminnan teemavuoden 2011 ansiota, että vapaaehtoisuus tuli näkyväksi ja se on tunnustettu paremmin kuin ennen. Yhä harvemmin
Meeri Kuikka törmää asenteellisuuteen, että
”vain-varakkaiden-ja-joutilaiden-etuoikeus”
tai pelkoihin, että ”vapaaehtoisilla-korvataanammattilaiset”.
Vapaaehtoistoiminnan avulla sosiaalipalveluihin tuodaan jotain lisää, kun esimerkiksi
vanhusten palvelutaloon saadaan vapaaehtoinen tuolijumpan vetäjä tai päihdekuntoutu­
jien vertaisryhmä saa vetäjän.
Yhtä olennaista on huomata vapaaehtoisuuden merkitys tekijöille itselleen. Meeri Kuikka sanoo, että mukaan motivoi ennen
kaikkea halu auttaa ja olla hyödyllinen itselle
mielekkäällä tavalla. Osallisuus ja aktiivinen
kansalaisuus pitävät sisällään vahvan ennaltaehkäisevän näkökulman ja estää syrjään
jäämistä.
S
osiaalivirastossa toimii noin 1 000 vapaaehtoista. Virasto ei halua kilpailla
järjestöjen kanssa vapaaehtoisista ja yhteistyötä tehdään paljon.
Vapaaehtoisia haetaan koko ajan lisää. Parhaiten rekrytointi sujuu puskatiedotuksen
avulla. Tutkimuksillakin todistettu, että mieluiten ihminen lähtee mukaan toimintaan,
kun joku pyytää henkilökohtaisesti. Vuoden
loppuun asti virasto hakee uusia vapaaehtoisia Kysy kaveria -kampanjalla.
– Sosiaalivirasto on yhtenä
järjestäjänä Menumessuilla 20.11., missä
eri tahot esittelevät
vapaaehtoistoimintaansa.
Lisää tietoja löytyy
osoitteesta
kansalaisareena.fi, kertoo
Meeri Kuikka.
Talentia 8.2012
11
Perhesurmat
Teksti: Iita Kettunen
Onimage / plainpicture / Fennopress
Lastensuojelun
raskas vastuu
12
Talentia 8.2012
Lastensuojelussa tehdään päätöksiä ja
toimenpiteitä, jotka vaikuttavat ihmisen
elämään vuosien päähän. Kun pahin
tapahtuu, vastuunkantajaa haetaan
yksittäisestä sosiaalityöntekijästä.
V
iime toukokuussa pikkutytön kuolemaan johtaneiden
tapahtumien osasyyllisiksi
osoitettiin julkisuudessa lastensuojeluviranomaiset, joiden toiminnasta aloitettiin
uutisten mukaan mahdollisen virkarikoksen
esitutkinta.
Salassapitovelvollisuuden vuoksi emme
koskaan saa tietää tapahtuneen yksityiskohtia. Tarina jää vajaaksi, koska siitä jää puolet
kertomatta. Se puoli, jonka kertoisi lastensuojeluviranomainen, voisi olla hyvinkin erilainen. Tätä mieltä ovat Tampereen eteläisen
lapsiperheiden sosiaaliasemalla työskentelevät sosiaalityöntekijät Tiina Pihlajamäki ja
Tarja Pihlajamaa.
− Tuon tytön elämässä oli mukana monia
muitakin viranomaisia ja myös yksityishenkilöitä. Kaikkien on tärkeä miettiä tällaisessa tilanteessa omaa toimintaansa, mitä voisi
jatkossa tehdä toisin, pohtii Tiina Pihlajamäki
− Sosiaalityöntekijöillä ei välttämättä ole
käytössään tietoa lapsen jokapäiväisestä elämästä, joten me joudumme luottamaan niihin,
jotka pitävät huolta lapsen arjesta. Emme liioin
tiedä tässä tapauksessa, kuinka paljon sosiaalityöntekijä on ollut oikeasti tekemisissä lapsen
kanssa, lisää Tarja Pihlajamaa.
Tämä on totta – tieto ei kulje
Tapauksen jälkeen Tiina Pihlajamäki kertoo
pohtineensa viranomaisyhteistyön toimivuutta. Hän on huomannut omissa asiakastilanteissaan, että se ei aina suju toivotulla tavalla.
Joiltakin viranomaisilta tietoja on vaikea saada, vaikka niitä tarvittaisiin lastensuojeluasian
selvittämiseen. Jotkut viranomaiset eivät taas
välitä tietojaan olettaen, että kaikki asianosaiset ovat jo kuitenkin selvillä niistä.
− Ei tulla edes ajatelleeksi sitä, että toiselle viranomaiselle jokin asia on itsestään selvänä tiedossa, mutta toiselle se ei välttämättä missään vaiheessa tule esiin, Tarja Pihlajamaa lisää.
Pihlajamaa arvelee suurimman syyn tiedon
panttaamiseen olevan pelko itselle koituvista
seurauksista, jos luovuttaa tietojaan lastensuojelun käyttöön. Hänen mukaansa monet tahot
eivät koe lastensuojeluilmoitusten tekoa itselleen kuuluvaksi tehtäväksi.
▻
Talentia 8.2012
13
Perhesurmat
”
Jokaisen
sosiaalityöntekijän
pahin pelko on,
että epäonnistuu
arvioinnissa ja sitten
tapahtuu jotain
Laura Vesa / Kuvankäsittely: Veikko Anttila
katastrofaalista.
− Lastensuojelun pitäisi olla kaikkien oikeus. Meidän työmme herättää kuitenkin
paljon kielteisiä mielikuvia, vaikka suurin osa
työstämme on kaikkea muuta kuin kiireellisiä
sijoituksia ja huostaanottoja. Näkyviin tulevat
vain ikävät tapaukset, mutta missä näkyvät
ne kaikki muut lapset, joille on käynyt hyvin?
Pihlajamaa kysyy.
Asioiden hoitamista hidastaa Pihlajamaan
mukaan usein ajan puute. Sosiaalityöntekijöiden työtilanteet ovat niin kiireisiä, että ei
ole aikaa hoitaa jotain asiaa siinä hetkessä
eteenpäin.
− Joskus taas saattaa jokin asia jäädä
tärkeys­järjestyksessä loppupäähän, ja jää sik-
14
Talentia 8.2012
si juuri sillä hetkellä hoitamatta, täsmentää
Tarja Pihlajamaa.
Asioiden priorisointia Pihlajamäki ja Pihlajamaa sanovat pohtivansa oman työparinsa kanssa, mutta joskus pohdintakin saattaa
siirtyä tuonnemmaksi kiireen vuoksi. Alkuarvioinnit asioiden kiireellisyydestä hoidetaan.
Ostopalveluita lisätään,
mutta ei rahaa
Työtä tehdään Tampereen eteläisellä lapsiperheiden sosiaaliasemalla Hervannassa Tarja
Pihlajamaan ja Tiina Pihlajamäen mukaan välillä kuin liukuhihnalla: täällä otetaan vastaan
ilmoitukset, selvitetään uusilta asiakasperheil-
tä lastensuojelutarve, hoidetaan jo asiakkaina
olevien lasten koko avohuollon tukitoimien
kenttä, tehdään kiireellisiä sijoituksia ja huostaanottoja ja jonkin verran myös sijaishuoltoa.
Lisäksi on asiakasperheiden aikuissosiaalityö, toimeentulotuki ja päihdehuolto, ja tietenkin hoidetaan myös kiireelliset kriisitapaukset.
Kiireisimpinä päivinä on viisi neuvottelua, joissa istutaan viidestä seitsemään tuntiin pöydän
ääressä yhteistyökumppaneiden kanssa. Jokaisessa neuvottelussa kirjataan ylös hoidettavat
yhteydenotot ja tehtävät, jotka sosiaalityöntekijä hoitaa neuvottelujen jälkeen.
− Viimeisen kahden viikon aikana olen monena päivänä ehtinyt juuri ja juuri pitää puolen
– Tampereella on ollut vaikeuksia saada
lastensuojelun vakansseja täyteen,
vastavalmistuneetkaan eivät halua tähän
työhön, sanovat Tarja Pihlajamaa ja Tiina
Pihlajamäki.
tunnin lounastauon päivässä. Joskus on kyllä
pakko käydä vessassa ja juoda vesilasillinen,
Tiina Pihlajamäki sanoo.
− Tarvitsisimme tänne ehdottomasti lisää
työntekijöitä. Mehän jarrutamme asioiden
eteenpäin viemistä ja palveluiden saamista,
koska emme ehdi niitä hoitaa ajallaan, Tarja
Pihlajamaa sanoo.
Tampereella on kunnallisia palveluita vähennetty rankasti, ja niiden sijaan ostetaan
yhä enemmän yksityisiä palveluita. Tämä tarkoittaa lisämenoja, mutta palveluihin osoitettu
summa on kuitenkin pysynyt samana.
Eteläisen alueen lastensuojelun ostopalveluihin on Pihlajamaan mukaan osoitettu vuo-
dessa noin 80 000 euroa. Kun 16 työntekijällä on kullakin noin 50 asiakkuutta, jää yhden
lapsen ostopalveluihin käytettäväksi vuodessa
noin sata euroa.
− Perhekuntoutusta ei ole kaupungin puolesta lainkaan, vaan se täytyy hankkia ostopalveluna, ja tukiperheitä joutuu odottamaan
vuoden verran, Pihlajamaa listaa.
Iso vastuu, pieni palkka
Tampereen kaupungin sisäiset ohjeistukset
ovat Tiina Pihlajamäen mielestä hyvät ja ne
päivitetään säännöllisesti. Useimmiten kuitenkin kunkin asiakkaan tilanne joudutaan
arvioimaan erikseen, joten ohjeistus ei ole
suoraan sovellettavissa. Arviointiin tarvitaan
vankkaa ammattitaitoa, aikaa ja muiden ammattilaisten tukea.
− Tämän työn stressaavimpia puolia on
varmaankin juuri se, että vaikka meillä on
ohjeet, emme useinkaan voi edetä niiden mukaan, vaan täytyy itse arvioida tehtäväjärjestys. On varmaan jokaisen sosiaalityöntekijän
pahin pelko, että epäonnistuu arvioinnissa ja
sitten tapahtuu jotain katastrofaalista, Pihlajamaa lisää.
Tiina Pihlajamäen mielestä perheille tarvitaan kotiin enemmän konkreettista apua ja
tukitoimia. Myös sosiaalityöntekijöitä pitäisi
olla paljon enemmän, jotta he pystyisivät rauhassa arvioimaan oikeasti perheen tilanteen.
Rahapulan lisäksi Tampereella ei saada
riittävästi päteviä hakijoita lastensuojelun vakansseihin. Vastavalmistuneetkaan eivät halua
tähän työhön. Tarja Pihlajamaan mielestä sosiaalityön houkuttelevuutta pitäisikin parantaa muun muassa paremmalla palkalla, kohtuullisella työmäärällä ja asiallisilla työtiloilla.
− Me olemme kaikki akateemisesti koulutettuja ja henkilökohtaisesti virkavastuussa
kaikista päätöksistä, joita teemme. Vastuumme on suuri, mutta näkyykö se palkassa? Tuossa keväisessäkin tapauksessa vastuuseen vedettiin tiettävästi sosiaalityöntekijä, ei hänen
esimiestään tai muita viranomaisia, Pihlajamaa sanoo.
Kaikesta huolimatta Tiina Pihlajamäki ja
Tarja Pihlajamaa ovat ylpeitä ammatistaan ja
kokevat tekevänsä arvokasta työtä, kun pystyvät viemään monen lapsen ja perheen asioita
elämässä eteenpäin.
− On tärkeää, että itse jaksaa arvostaa omaa
työtään. Tässä työssä ovat hyvät työkaverit
kaikki kaikessa. He auttavat jaksamaan, sanoo
Tarja Pihlajamaa.
Talentia 8.2012
15
Perhesurmat
Teksti: Riitta Ahonen
M. Docher / plainpicture / Fennopress
Tukea ja tietoa
syyllistämisen
sijaan
16
Talentia 8.2012
Lapsiasiakkaan väki­valtainen kuolema on traumaattinen tilanne
lastensuojelun työntekijöille. He tarvitsevat aikaa ja tilaa surulle
sekä yksilöllistä traumapsykologista tukea.
E
erika-tytön väkivaltainen kuolema muistuttaa tuskallisella
tavalla siitä, että todellista pahuutta on olemassa. On tapahtunut käsittämättömän julma
teko, jota terve, suhteellisen
normaalin kokemusmaailman omaava ihminen ei voi kuvitella tapahtuvaksi. Siksi pahuuden kohtaamista on harjoiteltava, avattava silmänsä asioille, joiden olemassaoloa ei
haluaisi uskoa.
– Siitäkin huolimatta lapsiasiakkaan väkivaltainen kuolema on aina odottamaton
tapahtuma, joka on traumaattinen tilanne
lastensuojelussa työskenteleville. He tarvitsevat ensisijaisesti organisaation eli esimiehen, työparin ja tiimin tukea, sanoo kriisi- ja
traumapsykologiaan erikoistunut psykologi
Soili Poijula.
– Sen lisäksi tarvitaan työntekijöille yksilöllinen ja ryhmämuotoinen traumapsykologinen tuki. Yksi jälkipuintikeskustelu ei todellakaan riitä. Aika moni reagoi mustavalkoisesti uutiseen lastensuojelun asiakkaana olevan
lapsen kuolemasta. Median avulla haetaan
syyllisiä, vaikka työntekijät olisivat toimineet
parhaan kykynsä mukaan.
– Uusi trauma syntyy siitä, kun lastensuojelussa työskentelevät joutuvat kielteisen mediahuomion kohteeksi ja syyllistetyksi. Se vaikeuttaa selviytymistä, sillä syyllistettynä olevalla ei jää aikaa eikä tilaa suremiselle.
Selviytymistä auttaa mahdollisuus tuoda
turvallisesti esille omat tunteet ja ajatukset
pelkäämättä joutumista väheksytyksi tai lei-
mautumista ammatillisesti epäpäteväksi. Ketään ei saa jättää yksin eikä kenenkään pidä
jäädä sairauslomalle saamatta kriisipsykoterapeuttista apua. Organisaation vastuulla on
tarjota apua työntekijöilleen ja työntekijän
vastuulla ottaa apu vastaan, käsitellä asiaa ja
hakea apua, jos sitä ei muuten hänelle tarjota.
Rentoutusharjoitus
vähentää ylivireystilaa
Surun itsehoitoon ja suruun liittyviin syyllisyydentunteisiin on käytettävissä monia harjoituksia, joilla voi käsitellä tapahtunutta. Kokemusta voi purkaa mielestään esimerkiksi
toipumista edistävällä kirjoittamisella. Päivittäin kirjoitetaan kaksi kertaa 15 minuutin ajan
siitä, miten menetys on vaikuttanut omaan
elämään. Harjoituksia toistetaan kolmena peräkkäisenä päivänä.
– Voit kirjoittaa kaikesta, minkä muistat tapahtuneesta ja tapahtumaa koskevista syvimmistä tunteistasi ja ajatuksistasi, ja millaista
on ollut jälkeenpäin. Toisessa tehtävässä on
sama aihe, mutta siinä pyritään vapauttamaan
itsensä kirjoittamaan edellistä tehtävää vielä
syvemmällä olevista tunteista, neuvoo Poijula.
– Sitten kirjoitetaan kokemuksesta kertomus, jossa on rakenne. Viimeisenä kirjoitustehtävänä on neuvoa toista henkilöä, joka
on kokenut vastaavanlaisen tapahtuman tai
menetyksen. Toinen vaihtoehto on kirjoittaa
ajatuskokeena katsomalla taaksepäin 10 vuoden kuluttua.
Traumaattisen kokemuksen jälkeen ihminen tarvitsee paitsi aikaa ajatella, myös toisten
tukea ja fyysistä hellyyttä, hierontaa, rentouttavaa liikuntaa, säännöllistä ruokailua ja lepoa.
Päivittäiset rentouttamisharjoitukset vähentävät kehon ylivireystilaa. Pelkkä palleahengitys
rauhoittaa tehokkaasti sydämen sykettä ja vähentää ylivireisyyttä.
– Laita kätesi vatsallesi. Kun hengität sisään, tunnet liikkeen vatsassasi, et rintakehälläsi. Hengitä sisään laskien kymmeneen, sitten hengität ulos laskien kymmeneen. Toista
tämä 10–15 kertaa syventääksesi rentoutumista, neuvoo Poijula.
Tärkeät kommunikaatiotaidot
Lasten väkivaltaisten kuolemien ehkäisemiseksi on kansallisesti ja paikallisesti parannettava kommunikaatiota asiakkaiden kanssa, mutta myös eri organisaatioiden välillä.
Suositeltavaa on kommunikaatiokoulutus,
mutta myös se, että organisaatiot antavat
työntekijöille aikaa kommunikoida hyvin.
Jo vuosia sitten esimerkiksi Englannissa ja Ruotsissa on sattunut Eerikan kuoleman kaltaiset tapaukset, joissa lapset kuolivat
lähisukulaisensa pahoinpitelemänä. Kuolemaa
edelsi lapsen raaka ja pitkäaikainen kaltoin
kohtelu. Englannissa tapahtuma sai aikaan
sen, että luotiin toimintamalli viranomaisten
toiminnan selvittämiseen, jotta virheistä
voitaisiin oppia ja jatkossa välttää niitä.
▻
Talentia 8.2012
17
Perhesurmat
”
Traumaattisen kokemuksen jälkeen ihminen
tarvitsee aikaa ajatella, toisten tukea, halauksia
ja hierontaa sekä rentouttavaa liikuntaa,
säännöllistä ruokailua ja lepoa.
18
Talentia 8.2012
– Mallissa ei etsitä syyllistä, vaan tehdään
aito, asiantunteva arviointi, jotta toimenpiteitä
voitaisiin kehittää aidosti eteenpäin. Englannin mallista on julkaistu tietoa muun muassa
2009 ilmestyneessä sosiaalialan asiantuntijoiden Liz Hughein ja Hilary Owenin kirjassa
Good Practices in Safeguarding Children.
Traumapsykologian yrityksessään työskentelevä Poijula hankki kirjan itselleen heti
sen ilmestyttyä ja on kertonut tästä mallista
viime vuosina kouluttaessaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä. Julkista tietä kirja
ei ole vielä tullut Suomeen. Lapsiasiavaltuutettu nosti kirjan esiin viimeaikaisten tapahtumien jälkeen.
– Englannissa lastensuojelun sosiaalityön
todettiin vaativan muun muassa erinomaisia
että aidosti kehitytään eteenpäin. Yksittäiset,
käytännön asiakastyöhön yhteyden säilyttäneet asiantuntijat näyttävät olevan eniten ajan
hermolla, ja heidän osaamisensa kannattaisi
käyttää hyödyksi, sanoo Poijula.
– Lapsiasiakkaan väkivaltaisesta
kuolemasta selviytymistä auttaa,
kun saa tuoda turvallisesti
esille omat tunteet ja ajatukset
pelkäämättä joutumista
väheksytyksi tai leimautumista
ammatillisesti epäpäteväksi,
sanoo Soili Poijula.
Vesa Ranta / Kuvankäsittely: Veikko Anttila
Traumatietoisuus auttaa työssä
kommunikaatiotaitoja, koska työssä kohdataan asiakkaita heissä voimakkaita kielteisiä
tunteita herättävissä tilanteissa. Todellisuudessa kommunikaatiotaidot eivät olleet hyvät. Vuorovaikutustaitojen opettamisen pitäisikin sisältyä sosiaalityön koulutukseen,
sanoo Poijula.
Poijulaa turhauttaa se, että vaikka valtio rahoittaa esimerkiksi THL:n ja yliopistojen tutkimustoimintaa ja emeritusasiantuntijoiden
työryhmiä perustetaan toistuvasti, sieltä ei
tule kentälle uusinta innovatiivista tietoa lapsen asemaa parantavista työskentelymalleista.
– Yhteiskunnallinen todellisuus muuttuu
koko ajan ja se edellyttää käytännön työn tuntemusta ja seuraamista, mitä meillä ja maailmalla tapahtuu. Toiminnan tulee olla sellaista,
Asiakasmäärä ei saa olla liian suuri. On oltava
aikaa kerätä taustatiedot, jotta toteutuu oikeus
saada kaikilta viranomaisilta tietoa lapsesta.
Poijula on omassa työssään ohjannut asiakkaitaan turhaan saamaan apua mielenterveyspalveluista.
– Perheneuvolat ovat niin kuormittuneita, että voivat kerran tavata tukea kaipaavan
ja asia jätetään siihen. Olen turhautunut siihen, että meillä on näennäiset palvelut, jotka
eivät toimi. Ongelmat sivuutetaan silloin, kun
ne eivät ole vielä vakavia, vaikka juuri ennaltaehkäisy on tärkeintä.
Monet lastensuojelujärjestelmän piirissä
olevat lapset ovat kokeneet traumoja. Sama
tilanne on usein heidän vanhemmillaan. Hoitamattomilla traumoilla voi olla vakavia seurauksia aikuisen kykyyn säädellä tunteitaan,
ylläpitää fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja olla
riittävän hyviä vanhempia.
– The National Child Traumatic Stress Network
(www.nctsn.org) on Yhdysvalloissa kehittänyt
lastensuojeluun avuksi traumainformoidut organisaatiot -lähestymistavan. Siinä kaikilla lastensuojelun asiakkaiden kanssa työskentelevillä
poliiseista psykiatreihin ja lastensuojeluun
on peruskoulutus traumatisoituneen lapsen
ja vanhemman tunnistamisesta.
– Traumatietoisuus parantaa lastensuojelutyön laatua. Viranomais- ja auttamisorganisaatioiden tulee kouluttaa henkilökuntansa
lapsuuden traumaattisten tapahtumien lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutusten tuntemiseen. Jopa työntekijän toiminta voi laukaista
alkuperäisen trauman muistoja ja traumatisoida uudelleen, sanoo Poijula.
Tyypillisesti traumatisoituneet vanhemmat välttelevät traumamuistuttajia, mikä tekee heistä etäisiä tai turtuneita vuorovaikutuksessa lapseen.
– Se tekee sosiaalityöntekijöille vaikeaksi saada vanhempiin yhteyttä ja saada esille
perheen pinnan alla olevia ongelmia. Traumatietoisuuden integroiminen osaksi työotetta parantaa työskentelyä vaikeiden perheiden
kanssa, kertoo Poijula.
Huolenkantajille
tukea
O
rganisaation tulee kohdella
työntekijöitään inhimillisesti
ja hyvin. Jos työntekijä kuormittuu liikaa työssään työn määrän ja
laadun vuoksi, on esimiehen jo työturvallisuuslainkin mukaan ryhdyttävä
toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja vaaran välttämiseksi ja vähentämiseksi.
– Tässä kohdassa on pakko sanoa,
että jos meillä teollisuudessa työlainsäädäntö suojelee työntekijöitä niin,
että heillä on lakisääteiset lepotauot
lähes tunnin välein, samaa tarvetta ei
ole ymmärretty äärimmäisen kuormittavan lastensuojelun sosiaalityön saralla, Soili Poijula huomauttaa.
– Yhteiskunnan taholta kuvastaa
kaltoin kohtelevaa suhtautumista se,
että väkivallan uhan alaisina työtä tekevät ihmiset joutuvat tekemään raskasta
työtään pienellä palkalla liian suuren
työtaakan alla ja jatkuvan ulkopuolelta tulevan kritiikin kohteena.
Jos organisaatio kohtelee kylmästi työntekijöitään odottaen heiltä vain
suoritteita, he kadottavat sensitiivisyyttään asiakkaiden tarpeita kohtaan.
Emotionaalinen pätevyys on organisaation, ei yksilön ongelma.
Työntekijän haasteeksi kaatuvat
usein myös johtamisen ongelmat, jolloin työntekijä jää vaille esimiesten ja
johdon asianmukaista tukea vaativassa työssään.
– Loppuun ajettu lastensuojelun
työntekijä ei ole syyllinen asiakkaana olevan lapsen kuolemaan. Syyllisiä
ovat ne ihmiset, jotka tappoivat lapsen.
– Lastensuojeluun tarvittaisiin
tuek­si lastenpsykologeja arvioimaan
lasten mielenterveyttä ja psyykkistä
kehitystä. Sosiaalityöntekijöillä ei liioin
ole koulutuksellista pätevyyttä arvioida
esimerkiksi sitä, onko lapsen isä tai äiti
psykoottinen tai vakavasti persoonallisuushäiriöinen.
Talentia 8.2012
19
Perhesurmat
Teksti: Vesa Keinonen
On vain
uhreja
20
Talentia 8.2012
Miten joku voi tappaa oman lapsensa? Asiasta väitellyt tutkija, lastenpsykiatri Anne Kauppi tietää syitä eikä halua syyllistää ketään.
A
nne Kauppi on tehnyt 24
vuotta lastenpsykiatrin työtä ja pitkään myös aiheeseen
liittyvää tutkimusta. Hänen
mukaansa oman lapsensa
surmaaminen on harvinainen ja vaikeasti tutkittava ilmiö.
– Se on alidiagnosoitua ja tapausten tutkimuskäytännöt vaihtelevat myös maittain.
Kaupin tutkimusryhmä keräsi aineistoa
vuosilta 1970–1994. Tuona aikana Suomessa
kuoli noin 200 lasta perheen sisäisen väkivallan vuoksi.
Lapsensurmien taustalta löytyy usein varsinainen ongelmavyyhti.
– Ne voivat olla yhteiskunnallisia tai perheen riskitekijöihin liittyviä. Myös toisen tai
molempien vanhempien psyykkiset ongelmat
ja traumatisoituminen vaikuttavat asiaan.
Äidin psyykkiset ongelmat
Lapsensa tappavien äitien taustalla havaittiin
olevan paljon masennusta ja mielenterveysongelmia.
– Koko aineistossa oli monenlaisia äitejä,
lapsiaan pahoinpitelevät olivat osa niistä. Voi
karkeasti sanoa, että suurimmalla osalla äideistä oli mielenterveysongelmia. Ne ovat joko
masennuksen pohjalta syntyneitä tai psykoositiloja. Osalla oli taas persoonallisuushäiriö,
ja nämä äidit surmasivat lapsensa yleensä pahoinpitelyn seurauksena.
Tuomioistuimissa lapsensa tappaneet äidit
voivat saada ymmärrystä.
– Usein tekijät todettiin oikeudessa syyntakeettomiksi ja heidät jätettiin rankaisematta, Kauppi kertoo.
Epäonnistuneiden lastensurmien yrittäjistä useimmat olivat äitejä.
– Äideillä ei ole samalla tavalla aseita kuin
miehillä, ja he joutuivat yrittämään surmaa
jotenkin heikoimmilla keinoilla. Ensisijainen
motiivi näillä naisilla oli itsemurha, mutta
sitten he päättivät että lapsi on jotenkin liian
heikko. Myös hänet tuli tappaa. Isät sen sijaan
käyttivät usein aseita ja onnistuivat teossa.
Isän ahdinko tuo tuhoa
Lapsensa surmanneet isät taas olivat enimmäkseen persoonallisuushäiriöisiä ja mustasukkaisia.
– He olivat riippuvaisia ja impulsiivisia sekä
halusivat ensi sijassa vahingoittaa vaimoaan.
Koston välineenä lasta ei juurikaan käytetty, tilanteita ei ollut suunniteltu etukäteen. Lopullisesti provosoiva tekijä oli usein erouhka.
– Epävakaat henkilöt ovat erityisen herkkiä
hylkäämiskokemukselle.
Varsinainen väkivaltateko saattoi tapahtua
äkillisenä purskahduksena.
– Ahdistuneelle miehelle tuli pakonomainen ajatus: siellä kotona on toinen mies! Ensin hän yritti tappaa entisen vaimonsa ja hänen miesystävänsä. Kun tämä ei onnistunut,
niin lapsi osui vahingossa tielle kohtalokkain
seurauksin.
Näiden miesten taustalla oli usein myös
pitkäaikaista päihteiden käyttöä.
– Tekohetkellä ei kuitenkaan välttämättä
oltu päihteiden alaisena, Kauppi huomauttaa.
Satunnaisia kuolemantuottamuksia
Kaupin tutkimuksessa erottui omanlaisensa
ryhmä, jossa satunnainen pahoinpitely johti lapsen kuolemaan. Tarkoituksena ei ollut
tappaa.
– Esimerkkitilanteessa isäpuoli oli jäänyt
äidin poissa ollessa kotiin katsomaan telkka-
rista jääkiekkoa. Mies juo hieman olutta, eikä
kykene hillitsemään itkevää lasta. Lopulta hän
suuttuu ja heittää lapsen voimalla vaunuihin,
ne kaatuvat ja lapsi menehtyy.
Osa vanhemmista taas pahoinpiteli lastaan toistuvasti. Näiden tekojen suorittajilla oli usein kovin vähän voimavaroja kohdata kriisejä.
– Kun on itse kohdannut väkivaltaa ja kaltoin kohtelua, niin stressaantuu tavanomaista
herkemmin. Lapsen alkaessa itkeä näille vanhemmille tulee olo uhattuna olemisesta ja epäonnistumisesta. Vanhempi voi tulkita lapsen
aikeet väärin, ja kokea ne vanhempaa tuomitsevina. Vanhempi kokee lapsen tasavertaisena
ja hyökkää väkivallan keinoin, Kauppi kuvailee.
Vanhempi ei osaa ajatella lapsen mieltä
erillisenä ja tulkitsee lapsen tunteet samansuuntaisena kuin omansa, jatkaa Kauppi.
– Pahoinpitelijät tulkitsivat, että lapsi tuntee samalla tavalla kuin hän itse tuntee, eikä
ymmärrä, että lapsi tekee asioita aivan omista
syistään. Vanhempi voi myös ylitulkita tilanteet liian herkästi itseään uhkaaviksi.
Lapsi halutaan ”pelastaa”
pahalta maailmalta
Eräillä lapsensa surmanneilla oli altruistisia
motiiveja; jälkeläinen haluttiin pelastaa pahalta maailmalta.
– Tähän ryhmään kuului lähinnä masentuneita äitejä. He kokivat olevansa niin huonoja
vanhempia, että olivat pilanneet lapsensa. Kun
heidän masennuksena syveni, niin he alkoivat
nähdä tilanteen vääristyneesti. Lapsenkin silmissä nähtiin jo olevan sairauden merkkejä.
Realiteetti heikkeni ja äidin sairaus saattoi
edetä psykoosin asteelle.
▻
Talentia 8.2012
21
Perhesurmat
– Aluksi aineiston läpikäyminen oli
järkyttävää ja otti todella koville. Kun
tapauksia luki lisää, oli selvää että
myös tekijät olivat itse uhreja, Anne
Kauppi sanoo.
Anne Kauppi puhuu väkivallan ylisukupolvisuudesta.
– Osa niistä, jotka ovat lapsena kokeneet
perheväkivaltaa, voivat vuorostaan jatkaa sitä.
Noin yksi kolmasosa näyttäisi toistavan opittua toimintamallia.
Enemmistö onneksi löytää muita tapoja
ratkaista vaikeitakin asioita.
– Mitä enemmän pystyy käsittelemään
kokemuksiaan, luomaan tukevia ihmissuhteita ja tukeutumaan toisiin vaikeissa tilanteissa, todennäköisesti sitä vähemmän joutuu
kriisitilanteisiin, missä joutuu turvautumaan
väkivaltaan.
– Jos on riittävästi rauhaa, turvaa ja hyvinvointia niin voi ehtiä punnita tilannetta.
Ja pystyy löytämään ratkaisuja tunnepohjaisten, kenties tuhoavien mallien tilalle, Kauppi sanoo.
Laura Vesa / Kuvankäsittely: Veikko Anttila
Viranomaisten ja
läheisten apu tärkeää
– Siinä ollaan jo erittäin vakavassa tilassa,
ja apua tarvitaan pikaisesti, ja sen tulisi olla
konkreettista, kotiin saatavaa apua, Kauppi
painottaa.
Voipuneen äidin viestit pitää ottaa aina
todesta.
– Monet masentuneet äidit olivat selvästi ilmaisseet, että eivät halua jäädä kahden
vauvan kanssa. Silti heidät jätettiin, Kauppi
ihmettelee.
22
Talentia 8.2012
Taustalla pahoja traumoja
Monet Kaupin tutkimusaineiston vanhemmat
ovat olleet lapsuudessaan hyvin traumatisoituneita. He ovat saattaneet kokea sekä fyysistä
että henkistä väkivaltaa ja myös menetyksiä.
– Erityisesti perheväkivaltaiset miehet olivat lapsena altistuneet todella vaikeille kokemuksille ja heidän psyykeensä oli hyvin repaleinen. He eivät liioin olleet sosiaalisia eivätkä pidettyjä.
Anne Kauppi valittelee sitä, että uhkaavissa tilanteissa ei läheskään aina ole saatavissa apua.
Pelkkä keskusteluapu ei hänen mukaansa riitä.
– Jos masentunut ihminen voimaantuu
keskustelun avulla, niin hän voi saada voimia
juuri sen verran että pystyy tekemään kohtalokkaan teon.
Viranomaisketju ei Kaupin mielestä toimi
saumattomasti.
– Koneisto voi toimia hitaasti, ja siihen voi
tulla katkoksia. Lastensuojelu ja psykiatrinen
työ on todella kuormitettua, ja myös meille
perheneuvolaan on todella pitkät jonot.
Läheisverkostoillakin voi olla merkittävää
ennaltaehkäisevää vaikutusta. Aina niitä ei
kuitenkaan ole.
– Riskiperheet olivat hyvin eristäytyneitä.
He kieltäytyivät myös viranomaisyhteistyöstä.
Pahoinpitelytapauksissa asiaa pyrittiin viimeiseen asti salaamaan, lasta ei esimerkiksi viety
päivähoitoon.
Teksti: Riitta Ahonen
Miten kuunnella
lapsen hätää?
Traumaattinen kokemus ei aina tule lapsen
tietoisen muistin piiriin. Silloin lapsi ei
muista, vaikka haluaisi muistaa.
T
raumatietoisuus auttaa tunnistamaan lapsen psyykkisen
trauman ja sen vaikutukset
lapsen käyttäytymiseen. Traumatisoitunut lapsi ei ehkä halua puhua kokemastaan väkivallasta tai hänellä ei ole muistikuvaa tai sanoja sen ilmaisemiseen.
Syyllisyydentunteet, hämmentyneisyys
tai pelko siitä, että ei tule kuulluksi voivat olla
esteenä lapsen puhumiselle häntä auttamaan
pyrkiville lastensuojelun työntekijöille.
– Traumaattinen tapahtuma sisältää
oman tai toisen vakavan loukkaantumisen,
kuoleman tai kuoleman vakavan uhan kokemisen tai henkilökohtaisen fyysisen vahingoittamisen kokemisen, sanoo kriisi- ja
traumapsykologiaan erikoistunut psykologi
Soili Poijula.
Onimage / plainpicture / Fennopress
– Traumaattinen stressi syntyy, jos lapset
ja nuoret altistuvat traumaattisille tapahtumille ja tilanteille, ja altistuminen ylittää heidän kykynsä selviytyä kokemastaan. Iästä riip­
puen lapset reagoivat traumaattiseen stressiin
eri tavalla.
Lasten voimakkaan traumaattisen stressin
merkkejä ovat muun muassa unihäiriöt, huomion kiinnittämis- ja keskittymisvaikeudet,
viha ja ärtyisyys, toistuvat ja tunkeutuvat ajatukset. Joillekin lapsille kehittyy psykiatrisia
häiriöitä kuten PTSD, depressio, ahdistuneisuus ja käyttäytymishäiriöitä, Pikkulapsille on
äärimmäisen vaikeaa kokea aikuisten suojelun
epäonnistuminen traumaattisessa tapahtumassa. Pikkulapsi voi tulla hiljaiseksi, helposti valpastuvaksi ja vähemmän luottavaiseksi
turvan saamisesta. Hän voi tulla yleisesti pelokkaaksi erojen ja uusien tilanteiden suhteen.
– Kun vanhempi tai huoltaja on hyväksikäyttäjä ja väkivaltainen, pikkulapsi käyttäytyy hämmentyneesti. Hän ei tiedä, mistä löytää suojelua ja missä on uhkaa. Kastelu voi alkaa uudestaan. Vauvapuheen palaaminen on
merkki traumaattisesta stressistä niin pikkulapsella kuin alakouluikäiselläkin.
Lapsen aivot eivät kykene pelon vaimentamiseen: esikouluikäisillä on voimakkaita säpsähdysreaktioita, yöllisiä kauhuja ja aggression purkauksia.
Kouluikäisillä on enemmän kuin millään
muulla ikäryhmällä edestakaista vaihtelua
ujon ja vetäytyvän käyttäytymisen ja epätavallisen aggressiivisen käyttäytymisen välillä. Kouluikäinen reagoi traumamuistuttajiin, kuten esimerkiksi henkilöön, jolla on samanlainen hiustyyli, kuin trauman
aiheuttaneella henkilöllä.
Talentia 8.2012
▻
23
Perhesurmat
Taitoa kuunnella lasta
Tarvitaan
Lastenasiaintaloja
P
erheväkivallan runsaudesta joh­
tuen Soili Poijulasta on merkillistä, että Suomessa perheväkivallan
uhrien auttaminen ja tuki on annettu
järjestön vastuulle. Ne tekevät valtion
vastuulle kuuluvaa työtä.
– Lasten oikeusturvaa parantavia
Lastenasiaintaloja ei ole vielä saatu
Suomeen, vaikka muissa Pohjoismaissa niitä toimii jo kymmeniä.
Lastenasiantalon pilottihanke on
kuitenkin alkamassa vuoden 2014 alusta, mikäli sosiaali- ja terveysministeriö,
sisäasiainministeriö ja oikeusministeriö myöntävät rahoituksen.
– Jos lapsi on joutunut väkivallan kohteeksi, johon on voinut liittyä hengenvaaran kokemus,
kokemus ei välttämättä ole tullut edes lapsen
tietoisen muistin piiriin. Lapsi ei muista, vaikka haluaisi muistaa. Silloin asia ei voi tulla keskusteluissa esille, sanoo Poijula.
Perustietämys traumojen vaikutuksesta
lasten käyttäytymiseen liittyy siihen, miten
tulee keskustella lastensuojelun asiakkaana
olevan lapsen kanssa. Tehtävä on haastava kokeneille tutkijoillekin.
– Poliisi pyytää virka-apua HUS:n lastenpsykiatrian oikeuspsykiatrian osaamiskeskukselta epäiltäessä lasten seksuaalista hyväksikäyttöä. Tutkimukset tehdään moni­
ammatillisena tiimityönä. Lapset ovat keskimäärin 7-vuotiaita ja epäilty tekijä on useissa
tapauk­sissa perheen isä. Vain noin viidesosassa tapauk­sista voidaan lapsia haastattelemalla selvittää, onko hyväksikäyttöä tapahtunut
vai ei.
Sama vaikeus liittyy yleensä myös perheväkivallan tunnistamiseen. Poliisiammattikorkeakoulussa Noora Ellonen ym. tekemä Lapsi
rikosuhrina –tutkimus kertoo perheväkivallan
yleisyydestä Suomessa.
Lastensuojelulain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden on tehtävä rikosilmoitus, jos on syytä epäillä lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä.
– Lääkärin epäillessä lapseen kohdistunutta fyysistä väkivaltaa, ilmoitusvelvollisuus on
poliisin sijasta lastensuojelulle. Suomessa ei
ole yhtään tahoa, joka auttaisi lasta saamaan
oikeutta, kun järjestelmä pettää. Esimerkiksi
Lastensuojeluliitot hoitavat asioita vain yleisellä tasolla.
Lapsen pelko on moninkertainen
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden taito
kuunnella lasta on äärimmäisen tärkeä. Mitä
pahempi tilanne lapsella on, sitä tärkeämpää
on puhuminen. Jos lapsi ei halua puhua, hän
ei luota riittävästi aikuiseen ja silloin ”ovi jätetään auki”.
24
Talentia 8.2012
– Kun aloitat keskustelun lapsen kanssa
pelottavasta aiheesta, on hyvä aloittaa hitaasti,
valmistellen ja rauhoittaen. Lapsilla on suuri
tarve löytää sanoja ja saada ilmaista kauheita
muistoja. Kun lapsi haluaa puhua, sanat löytyvät. Asioiden läpikäyminen puhumalla rauhoittaa lasta. Tavoitteena on sanojen löytymisen lisäksi keskustelun aloittaminen, jatkaminen ja lopettaminen.
Aikuisen tehtävä on kysyä kysymyksiä,
jotka vievät keskustelua eteenpäin ja helpottaa kertomista tukea antavilla kommenteilla.
”Nyt tiedän, että aiot puhua hyvin surullisista asioista. Voitko kertoa enemmän siitä, mitä
tapahtui, kun…?» Puheenvuoro on enimmäkseen lapsella. Aikuinen vastaa lapsen suoriin
kysymyksiin, on tukena vierellä ja auttaa lasta jatkamaan.
Lasten pelko on moninkertainen aikuisen
pelkoon verrattuna. Lapset pelkäävät lähestyä
suurta ja pelottavaa aihetta ilman aikuisten
tukea. Lapset pelkäävät ahdistusta eivätkä voi
tietää, kuinka isoksi se voi kasvaa. Siksi lapset
voivat sanoa, että eivät ajattele asiaa.
Aikuinen seuraa, mitä lapsi sanoo ja normalisoi lapsen reaktioita keskustelun aikana
ja sen lopussa ja neuvoo, mitä tehdä, että lapsen olo paranee.
Aikuinen osoittaa empatiaa lapselle, mutta
ei näytä tunteitaan liian voimakkaasti.
– Hän kuuntelee lasta ja ottaa vastaan ja
vahvistaa sen, mitä lapsi sanoo toteamalla esimerkiksi, ”että kuulin, mitä sanoit ja tiedän,
että olet nyt surullinen. Tiedän, millaista on
olla surullinen.” Aikuisella on vastuu kontaktin ja kommunikaation laadusta.
Aidon kontaktin saaminen lapseen edellyttää, että ei ole kiire seuraavan asiakkaan
tapaamiseen.
– Lapsen kuuntelemiseen tarvitaan enemmän aikaa kuin aikuisen kuuntelemiseen.
Sensitiivisyys lapsen tilannetta kohtaan vaatii
myös hyvinvoivan ja hyvin kohdellun sosiaalialan työntekijän, sanoo Poijula.
Teksti: Vesa Keinonen
Riskianalyysiä
Lähisuhde- ja perheväkivaltaa voi esiintyä
kaikissa sosiaaliluokissa ja kulttuureissa. Se
on useimmiten toistuvaa, raaistuu jatkuessaan, eikä lopu itsestään.
T
ehokkaalla, moniammatillisella
puuttumisella väkivallan seurauksia saadaan merkittävästi vähennettyä, sanoo aihetta
tutkinut kehittämispäällikkö,
VTT Minna Piispa Terveydenja hyvinvoinnin laitokselta.
Hän haluaa nostaa keskiöön itse väkivallan,
sen syyt ja seuraukset. Ja erityisesti sen, miten
uhrille, tekijälle ja monelle muullekin tuhoisaa
asiaa saataisiin tehokkaasti vähennettyä.
– Suomessa käytävässä keskustelussa väkivalta voidaan sivuuttaa. Sille etsitään syitä
esimerkiksi alkoholista ja mielenterveysongelmista. Itse väkivallasta puhuminen tavallaan kielletään.
Perhesurmaselvityksestä ja muistakin yh-
Scheller / plainpicture / Fennopress
teyksistä on tullut esiin, että väkivallan uusiutumisen riskiä ei kunnolla arvioida. Hyviä
riskiarvioinnin malleja on kuitenkin kehitetty.
– Sellainen on muun muassa uhrin auttamiseksi luotu MARAK eli moniammatillinen riskiarvioinnin kokous -menetelmä. Siinä eri toimijat on koottu moniammatilliseksi työryhmäksi, joka pystyy tehokkaammin
jakamaan tietoa keskenään uhrin tilanteen
helpottamiseksi, kertoo kehittämispäällikkö,
VTT Minna Piispa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta.
– MARAKia pilotoitiin ensin vuoden ajan,
ja nyt systemaattisempi testaaminen jatkuu
kaksivuotisella hankkeella, Piispa sanoo.
Projektissa on mukana kahdeksan työryhmää eri puolelta Suomea.
– Esimerkiksi Helsingin Itäkeskuksen
ryhmässä ovat mukana muun muassa poliisi,
päihdepalveluita, sosiaalipäivystys, turvakoti,
perheneuvola ja eri järjestöjen asiantuntijoita.
Kysely tuo väkivaltariskit näkyviksi
– Riskiarviointi auttaa uhria näkemään oman
tilanteensa ja tuo vaaran konkreettisemmaksi.
Uhrin silmät saattavat avautua ja hänen motivaationsa vastaanottaa apua voi lisääntyä,
Piispa sanoo.
Monet työntekijät ovat kokeneet MARAK:in
moniammatillisen työskentelyn hyväksi toimintamalliksi.
– Auttamiskeinoja on nyt enemmän. Työntekijät voivat uhrin luvalla keskustella toisten työntekijöiden kanssa
Talentia 8.2012
▻
25
Perhesurmat
tilanteesta ja saadaan näin parempi tilannekuva. Esimerkiksi poliisi on aikaisemmin tiennyt
vain pienen osan asiakkaan tilanteesta.
Väkivaltaa on saatu vähenemään
Riskien kartoittamisella ja eri viranomaisten
tehokkaalla yhteistyöllä on saatu aikaan, että
lähisuhde- ja perheväkivallan uusiutuminen
on vähentynyt.
– Olemme pystyneet seuraamaan uhrien
kokemuksia: onko tullut lisää perheväkivaltailmoituksia poliisille.
Väkivallan peittely on myös vähentynyt.
– Kun siitä kysytään rutiininomaisesti lomakkeella, asia tulee esiin helpommin julki.
Monet asiakkaat sanovat, että kukaan ei ole
aikaisemmin puuttunut asiaan, ja siitä ei ole
edes kunnolla kysytty. Nyt väkivalta hahmottuu kunnolla kaikille osapuolille, ja se otetaan
vakavasti.
Uhri saa myös tarvitsemaansa apua.
– Hän voi päästä pois esimerkiksi väkivaltaisesta suhteesta, ilman että taloudelliset kysymykset tai uusi asunto olisivat muuton esteenä.
MARAK-työskentelyssä lähestymiskieltoja on
käytetty yhtenä toimenpiteenä.
– Lähestymiskiellon rikkomisia seurantaaikana ei ollut kovinkaan montaa ja se näyttäisi toimivan. Tärkeä syy on siinä, että lähestymiskielto on yhdistetty muuhun työskentelyyn. Väkivallan tekijälle välittyi tieto, että
asiaan on puututtu voimakkaasti ja monen
viranomaisen toimin.
Piispan näkemyksen mukaan pelkkä lähestymiskielto ei aina auta.
– Meillähän on joitakin esimerkkejä kiellon pettämisestä, esimerkiksi Kauppakeskus
Sellon ampumistapauksessa.
On liikaa uhrin vastuulla, että hän ilmoittaa lähestymiskiellon rikkomisista.
– Ilman minkäänlaista tukea se voi osoittautua vaikeaksi. Jos väkivallan tekijä vakuuttelee uskottavasti, että ”en tee sinulle mitään”,
saattaa uhri suostua tapaamiseen. Se voi taas
olla riski, Piispa pohtii.
Tukihenkilöillä merkittävä rooli
Viranomaisten lisäksi MARAK-järjestelmään
on kytketty mukaan järjestötoimijoita muun
muassa väkivallan uhrin tukihenkilöiksi.
26
Talentia 8.2012
Laura Vesa / Kuvankäsittely: Veikko Anttila
Pelkkä lähestymiskielto ei aina auta
– MARAK on alun perin kehitetty Britanniassa, missä väkivaltatyöhön koulutettujen
tukihenkilöiden rooli on hyvin keskeinen.
Väkivallan uhriahan ei voi auttaa vain virkaaikaan, vaan avun pitäisi olla joustavampaa.
Kolmannen sektorin toimijat ovat tässä hyviä
kumppaneita viranomaiselle.
Suomessa päteviä tukihenkilöitä on saatu uhrien avuksi muun muassa Rikosuhripäivystyksestä.
– Tukihenkilö voi toimia uhrin apuna
viran­omaisten suuntaan. Hän valvoo, että uhri
saa kaiken mahdollisen saatavilla olevan avun.
Piispa sanoo. ■
– Läheisväkivallasta vaietaan, koska tekijää
halutaan suojella. Toisaalta ei uskota, että poliisi
voi tehdä mitään. Usein uhri ei liioin tunnista
tilannetta, eikä osaa vaatia apua, sanoo Minna
Piispa.
Järjestelyerien
tasajako ei korjaa
mitään
Seuraavat paikalliset järjestelyerät ovat maksussa vuoden
2013 alussa. Ne tulisi kohdentaa palkkausepäkohtiin,
työn tuloksellisuutta edistäviin toimintoihin ja
oikeudenmukaisen palkkausjärjestelmän kehittämiseen.
Tuo esiin palkkauksesi epäkohdat
Jos työtehtäväsi on pikkuhiljaa muuttunut
vaativammaksi, laajentunut tai siihen on tullut lisätehtäviä tai -vastuita, myös palkkaa tulee tarkastaa.
Jos muutokset ovat tapahtuneet perustyötehtävässä, nimenomaan tehtäväkohtaista palkkaa tulisi tarkastaa. Tehtäväkohtaista
palkkaa tarkastetaan työn vaativuuden arvioinnin (TVA) kautta, jossa työtä arvioidaan yhteisesti sovituilla kriteereillä.
Jos arvioinnissa on todettu epäkohtia, järjestelyerillä on mahdollista korjata palkkaa.
Paine palkan korjaamiseen voi tulla myös siitä,
jos samasta työstä maksetaan erilaisia palkko-
ja. Tilanne voi johtua organisaatiomuutoksista
tai siitä, että uudelle työntekijälle on hyväksytty korkeampi palkkatoive.
Palkkausepäkohdat perusteluineen tulee
antaa luottamusmiehelle tiedoksi. Jos yksityissektorin pienillä työpaikoilla ei ole luottamusmiestä, palkkauksen epäkohdista kerrotaan työnantajalle.
Marek Kosmal / Photos.com
P
aikallista järjestelyerää voidaan
käyttää sekä tehtäväkohtaisten
palkkojen korotuksiin että henkilökohtaisiin lisiin. Myös esimiesten ja alaisten palkan tulee
olla oikeassa suhteessa toisiinsa.
Summan jakamisesta neuvotellaan työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken
vuoden vaihteessa. Etukäteen olisi hyvä päättää, että pieninkin korotussumma on ”tuntuva”; mieluummin vähintään 20 euroa kuin
muutama euro.
Neuvotteluissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus.
Vain jos neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, työnantaja saa päättää erän käytöstä.
Erän maksaminen ei liioin ole vapaaehtoinen,
koska asiasta on sovittu työehtosopimuksissa.
Erä on jaettava.
Lisäkoulutus, erityistaidot
ja tuloksellinen työ
Jos olet hankkinut lisäkoulutusta, tehnyt erityisen tuloksekasta työtä, olet moniosaaja tai
sinulla on erityistaitoja, joita kaikilla ei ole,
voisi osaamisesi olla peruste henkilökohtaisen
lisän maksamiseen.
Henkilökohtaisen osaamisen ja hyvän ammatinhallinnan perusteella työntekijä voi itse
tehdä palkantarkastusesityksen. Esityksessä perustellaan työstä lähtevillä syillä, miksi
juuri sinulle kannattaisi maksaa henkilökohtaista lisää.
Älä ole vaatimaton. Perusteluihin voi lisätä faktatietoa, esimerkiksi tilastoja ja saatua
hyvää asiakaspalautetta. Kun lähetät esityksesi luottamusmiehelle, lähetä se lisäksi esimiehelle ja tiedoksi henkilöstöpäällikölle, joka
osallistuu neuvotteluun järjestelyerien jakamisesta. Esitykseen voi laittaa myös toivomansa
summan, minkä mielestään olisi ansainnut. ■
Tiia Oksanen
alueasiamies
Tulevat järjestelyerät
• Kvtes 1.2.2013 0,6 prosenttia.
• Yksityisen sosiaalipalvelualan tes
1.3.2013 0,6 prosenttia.
• Sosiaalialan järjestöjen tes 1.3.2013
0,7 prosenttia I pkl ja 1 prosenttia II pkl
(paikkakuntakalleusluokka).
• PTYtes 1.3.2013 0,5 prosenttia.
• Valtion ves 1.4.2013 virastoerä
0,5 prosenttia.
• Yksityisen terveyspalvelualan tes 1.2.2013
0,7 prosenttia.
• Yksityisen opetusalan tes 1.4.2013
0,7 prosenttia.
Talentia 8.2012
27
Lomautus
uhkaa
On hyvä tietää, mitä lomautuksessa tapahtuu ja
miten sinun työntekijänä tulee toimia. Tärkeää
on myös pitää Talentia ajan tasalla työpaikkojen
lomautuskaavailuista. Ilmoita niistä heti
ammattijärjestösi työsuhdeneuvontaan.
28
Talentia 8.2012
Lomautus
– On työnantajan yksipuolinen säästötoimenpide, jossa
palkanmaksu keskeytetään määräajaksi tai toistaiseksi.
– Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos siihen on
taloudellinen ja tuotannollinen peruste tai työnantajan
edellytykset tarjota työtä ovat tilapäisesti vähentyneet.
– Taloudellinen peruste tarkoittaa, että rahat ovat
loppuneet ja tuotannollinen sitä, että työtä ei ole tarjota.
Y
leensä ennen lomautuksiin
ryhtymistä yritetään etsiä
muita säästökeinoja. Työnantaja saattaa ehdottaa lomarahojen vaihtamista vapaaksi,
vapaaehtoisen palkattoman
vapaan ”talkoovapaan” ottamista tai rahan
lainaamista työnantajalle siten, että esimerkiksi lomarahat maksettaisiin vasta seuraavana vuonna.
– Villein ehdotus on ollut, että työntekijät
työskentelisivät talkoilla yhden viikon palkatta työnantajalle. Kun tiedetään sosiaalialan
pienet palkat, ei osastakaan palkkaa (lomarahoista) tule luopua vapaaehtoisesti. Jos arvostaa vapaata enemmän kuin rahaa, oikea tapa
toimia on ottaa lomarahat vastaan ja hakea
palkatonta vapaata ja käyttää lomarahat palkattomalla jaksolla elämiseen, kertoo alueasiamies Tiia Oksanen.
– Lomautukset ovat myös työnantajalle
hankala päätös, joka saattaa vahingoittaa sen
palvelu- ja työnantajaimagoa. Jos työntekijä
vapaaehtoisesti suostuu vaihtamaan lomarahat vapaaksi tai ottaa talkoovapaata, työntekijä
mielletään helposti ”osasyylliseksi”. Tämän jälkeen on vaikea mennä valittamaan ruuhkautuneesta työtilanteesta tai vaatimaan työhön
lisäresursseja, koska työntekijällä on ”varaa
pitää vapaita”.
Oksasen mukaan näyttää myös siltä, että
jos kertaluonteisesti suostutaan jonkinlaiseen
vastaantuloon, työnantaja odottaa joustoja jatkossakin. Yksi kerta ei riitä.
Työntekijä voi talkoovapaata ottamalla
menettää työttömyysturvaansa. Jos lomautusaika on kolme viikkoa, työttömyysturvaa
saa mahdollisen omavastuuajan jälkeen vähintään kahdeksalta arkipäivältä. Jos ottaa
talkoovapaata viikon ja lomautus kestää sen
lisäksi kaksi viikkoa, työttömyysturvaa saa vähintään kolmelta arkipäivältä. Jos työntekijä on
ollut lähiaikoina työttömänä ja pitänyt jo seitsemän arkipäivän omavastuuajan, ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa maksetaan koko
lomautusajalta.
Yhteistoimintaneuvottelut ensin
Kun lomautuksen tarve tulee työnantajan
tietoon, tulee sen yhteistoimintalain hengessä selvittää tilanne, perusteet ja vaihtoehdot
myös työntekijöille ja kuulla heitä. Yhteistoimintaneuvottelut voidaan käydä kaikkien
työntekijöiden kanssa tai työntekijöiden edustajien, luottamusmiesten kanssa.
Kunta-alalla työnantaja antaa lomautusilmoituksen kuukautta ennen lomautusjakson
aloittamista ja muilla työnantajilla 14 päivää
ennen. Lomautusilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, alkamisaika ja kesto
tai arvioitu kesto. Lisäksi työntekijä tarvitsee
työttömyysturvan hakemista varten palkkatodistuksen. Työnantaja on velvollinen antamaan todistuksen lomautuksesta myös muuhun tarkoitukseen esimerkiksi pankkilainan
maksujärjestelyjä varten.
– Työnantaja päättää ketkä lomautetaan
ja milloin. Työntekijän ei tule ”sopia” mitään
lomauttamisesta, vaikka suullisesti esimerkiksi lomautusajankohdasta voi keskustella.
Kuntatyönantajilla lomautus ei voi alkaa tai
päättyä työntekijän vapaapäivänä, muistuttaa
Tiia Oksanen.
Talentia 8.2012
▻
29
Määräaikaiset ja luottamusmiehet
Työntekijöistä erityisessä asemassa ovat määräaikaiset, luottamusmiehenä toimivat sekä
työstä poissa olevat tai osa-aikatyötä tekevät.
Työnantaja saa lomauttaa määräaikaisen
työntekijän vain, jos tämä toimii vakituisen
työntekijän sijaisena ja työnantaja saisi lomauttaa vakituisen työntekijän, jos tämä olisi työssä. Määräaikainen viranhaltija saadaan
lomauttaa vain, jos virkasuhde on jatkunut
keskeytymättä vähintään kuusi kuukautta.
– Luottamusmiestä ei saa lomauttaa niin
kauan kuin yksikin hänen edustettavistaan on
työssä, muistuttaa Oksanen.
Jos työntekijä on osan vuotta poissa töistä
esimerkiksi perhevapaalla tai hän tekee osaaikatyötä, hänen lomautusaikansa tulee olla
tasapuolisessa suhteessa työssäoloaikaan.
– Esimerkiksi, jos lomautusaika kaksi viikkoa ja työntekijä on lomautusvuonna töissä
vain puoli vuotta, hänen lomautusaikansa
olisi viikko.
Lomausuhka ja työtarjoukset
Jos työnantajalla on tai hänelle lomautusten
aikana ilmaantuu uutta työtä, tulee työtä ensisijaisesti tarjota lomautusuhassa oleville. Lomautusperustetta ei ole silloin, kun työntekijä
voidaan sijoittaa ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden muihin työnantajan kokoaikaisiin
tai osa-aikaisiin tehtäviin.
– Ensisijaisesti tulee tarjota samanlaista
työtä kuin mitä työntekijä on tehnyt, mutta jollei sellaista ole, myös muuta työtä. Tästä työstä maksetaan työn mukainen palkka.
– On hyvä myös muistaa, että työntekijän tulee vastaanottaa työnantajan tarjoamaa
työtä tai hän voi menettää oikeutensa työttömyysturvaan.
Työnantajalle tulee ilmoittaa aina, että on
valmis vastaanottamaan töitä lomautuksen
ehkäisemiseksi ja lomautusaikana. Monella
työntekijällä on useampi ammattitutkinto,
joista työnantajaa kannattaa informoida.
Kun lomautus alkaa
Jos lomautettavia työntekijöitä on alle kymmenen, työntekijän tulee ilmoittautua itse TEkeskuksen työvoimapalveluihin työnhakijaksi
viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä.
Jos lomautettavia on yli 10, työnantaja tekee
työvoimapalveluihin niin sanotun ryhmäilmoituksen, jolloin henkilökohtaista käyntiä
ei tarvita, ellei työntekijä halua muutoin keskustella työn hakemisesta.
– Työttömyyskorvausta työntekijä hakee
itse. Jos työssäoloehto on täynnä, työttömyys-
30
Talentia 8.2012
korvausta haetaan Talentian työttömyyskassa Erkosta, ja muutoin Kelalta, opastaa Tiia
Oksanen.
Jos työnantajalle ilmaantuu uutta työtä,
voi se peruuttaa, siirtää tai keskeyttää lomautuksen. Jos lomautus perutaan, mahdolliseen
uuteen jaksoon tarvitaan uusi lomautusilmoitus ilmoitusmääräaikoineen. Jos uutta tilapäistä työtä ilmaantuu lomautusilmoitusaikana,
työnantaja saa siirtää lomautuksen alkamisajankohtaa kerran ilmoitettua myöhemmäksi ja enintään sen verran kuin ilmaantunut
työ kestää.
Työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä
työntekijää tilapäisesti kesken lomautuksen
töihin niin, että lomautus jatkuisi tilapäisen
työn päättymisen jälkeen. Tällaista voi ehdottaa, mutta työhön palaamiseen kesken lomautuksen lähtökohtaisesti tarvitaan työntekijän
suostumus.
Töihin toiselle työnantajalle
Lomautusaikana saa tehdä töitä toisille työnantajille. Lomautusaikana, lomautuksen viimeistä viikkoa lukuun ottamatta, työntekijä
saa irtisanoa työsopimuksensa lomauttaneeseen työnantajaan ilman irtosanomisaikaa
ja jäädä vaikka uuteen työpaikkaansa töihin.
Jos lomautusilmoitusaikana esimerkiksi
sairastuu, työntekijän työnteon esteen katsotaan johtuneen siitä syystä, joka on alkanut ensin.
– Jos lomautusilmoitus on esimerkiksi
annettu 1.11. ja lomautusaika on 15.–21.11. ja
työntekijä on sairauslomalla 5.–25.11, sairasajan palkanmaksu keskeytyy lomautusajaksi,
koska ensimmäisenä oli tiedossa lomautusaika, kertoo Oksanen. ■
Lomautusilmoitukset: tyosuhdeneuvonta@talentia.fi.
Lisätietoja verkosta: www.erko.fi ja www.mol.fi >
Lomautus
Laki ja sopimustekstit: Työsopimuslaki 5.luku ja KVTES
luku VIII 1§ ja 2§
Ilmoita Talentiaan
lomautuksista
T
alentia seuraa aktiivisesti jäsentensä lomautuksia ja niiden toteuttamista. Jos
lomautusuhkaa on ilmassa, ilmoita siitä
tyosuhdeneuvonta@talentia.fi. Laita viestiin
• mikä työnantaja on lomauttamassa
• missä kunnassa
• miten pitkäksi aikaa
• montaako työntekijää lomautus koskee
• kuinka moni työntekijöistä on
talentialainen.
Seuraa lomautusten aikana, tarjotaanko uutta työtä lomautetuille. Jos työnantaja
palkkaa ulkopuolista työvoimaa työhön, joita
lomautettu olisi voinut tehdä, lomautusperustetta ei ole.
Lomauttaminen ei oikeuta kuntaa rikkomaan lakia. Ilmoita, jos kunnassa ei pystytä
antamaan lakisääteisiä palveluita, käsittelymääräajoissa ei pysytä, palvelusuunnitelmat
eivät pysy ajantasaisina tai päivähoidon ryhmäkoot ylittyvät lomautusten takia.
• Jos lomautusperusteita tai
-käytäntöjä rikotaan, voi työntekijä
tehdä oikaisuvaatimuksen
lomautuspäätöksestä.
• Jos lomautusperustetta ei ole ollut,
työntekijälle kuuluu maksaa normaali
palkka.
• Jos lakia rikotaan, voi kuntalainen tehdä
kunnallisvalituksen.
Ole työntekijänä solidaarinen kollegojasi
kohtaan. Tee oma työsi ja työnantajan osoittama työ, mutta älä urakoi tai tee ylitöitä. Yksi
työntekijä ei kykene tekemään kahden töitä.
Lomautus on työnantajan valinta ja sen vaikutusten tuleekin näkyä.
Jäsenille
Markku Piipponen/ kuvaliiteri
Toimitus: Helena Jaakkola
L
omat järjestää Hyvinvointilomat ry.
Niille haetaan lomakkeella, jonka
voi tilata p. 010 830 3400. Lomat on
Ray-lomatuettuja, ja tuki myönnetään sosiaalisin, taloudellisin ja terveydellisin
perustein. Lomatukea ei myönnetä hakijalle,
joka on ollut tuetulla lomalla vuonna 2011 tai
sen jälkeen.
Kaikilla lomilla hintaan sisältyy majoitus,
täysihoito ja monipuolinen lomaohjelma. Lähtijät maksavat itse matkakulut.
Plussaa elämään – työttömien lomaviikot
Lomakeskus Huhmari, Polvijärvi
11.–16.2.2013
24.–29.6.2013
Palauta lomake 30.12.2012 mennessä.
Talentia maksaa lomalta työttömän jäsenensä omavastuuosuuden. Työttömien viikoilla mukaan tulevan puolison tai yli 16-vuotiaan lapsen omavastuuosuus on 62,50 euroa
/ lomajakso. Alle 16-vuotiaat lapset lomailevat
maksutta.
Talentia on lisäksi varannut Hyvinvointilomat ry:ltä eläkeläisjäsenille ja lapsiperheille
edullisia teemalomia. Eläkeläisten ja vanhempien omavastuuosuus on 110 euroa / lomajakso.
Alle 16-vuotiaat lapset lomailevat maksutta.
Tuetut lomat talentialaisille
Eläkeläisille:
Liikkuen vedestä iloa
Lomakeskus Huhmari, Polvijärvi
12.–17.8.2013
Palauta lomake 13.2.2013 mennessä.
Lapsiperheiden loma
Urheiluopisto Kisakeskus, Fiskars
8.–13.7.2013
Palauta lomake 13.2.2013 mennessä.
Lapsiperheille:
Vekaraviikot
Lomakeskus Huhmari, Polvijärvi
10.–15.6.2013
Palauta lomake 13.2.2013 mennessä.
Helppo perhejoulu ja uusivuosi
N
yt on aika suunnitella perheen joululoman tai uudenvuoden ohjelma. Helposti ja edullisesti vapaat
sujuvat, kun hyödynnät PHT:n
1.askel perheille -tarjontaa.
Palkansaajan hyvinvointi ja terveys -järjestön perheiden 1.askel-hyvinvointijaksot ovat
koko perheen yhteistä, aktiivista vapaa-aikaa,
jolloin vanhemmat ja lapset viettävät aikaa
yhdessä liikkuen ja touhuten. Kotiin viemisinä saa mukavia muistoja ja yhdessä koettuja
elämyksiä.
32
Talentia 8.2012
Nyt on haettavina joulun ja vuodenvaihteen jaksot. Viiden vuorokauden perhejoulun
tai uuden vuoden omavastuuosuus on aikuisilta vain 125 euroa ja 6–16-vuotiailta lapsilta
75 euroa. Alle 6-vuotiaat lapset osallistuvat aikuisten seurassa maksutta. Hinta sisältää majoituksen, ohjelman ja täysihoidon (aamiainen,
lounas ja päivällinen). Toimi pian ja hae kätevästi verkossa: www.pht.fi.
Toimiva hallitustyöskentely -koulutus
2.3.–20.4.2013 Oulu
23.3.–20.4.2013 Helsinki
14.9.–12.10.2013 Jyväskylä
19.10.–30.11.2013 Helsinki
K
oulutus on tarkoitettu yhdistyksen puheenjohtajille, sihteereille,
hallituksen tai johtokunnan jäsenille sekä toimikunnan tai työryhmän vetäjille. Koulutukseen kannattaa lähteä
useam­man ihmisen voimin mukaan.
Koulutuksen myötä opitaan suunnittelemaan ja kehittämään yhdistyksen toimintaa
hallituksen yhteistyönä ja vahvistamaan näin
ammattijärjestöjen paikallista edunvalvontatyötä. Koulutus antaa vinkit, miten yhdistyksesi voi tukea jäseniä työelämän muutosten
pyörteissä, miten hallitus vahvistaa jäsenten
yhteenkuuluvuuden tunnetta ja houkuttelee
uusia jäseniä mukaan.
Koulutuksessa opit uusia työmuotoja ja
suunnittelun välineita, joilla saat hallituksen
työskentelyn soljumaan sutjakasti. Lisäksi opit
kehittämään hallituksen toimintaa ja luomaan
hallitukseesi toimivan työnjaon siten, että jokainen hallituksen jäsen saa itselleen sopivan
määrän kiinnostavia, tärkeitä ja yhteistä päämäärää edistäviä tehtäviä.
Ilmoittautuminen ja koulutuksen hinnat
löytyvät TJS:n sivuilta www.tjs.fi.
Ilmoitathan jäsentietosi muutoksesta
E
lämäntilanteen tai työpaikan muutoksista, kotiosoitteen, puhelinnumeroiden vaihtumisesta tai opintojen päättymisestä pitäisi laittaa tieto
Talentiaan. Kun yhteystietosi ovat jäsenrekisterissä oikeat, saat Talentiasta tulevan postin
kotiisi tai sähköpostiisi.
On myös paljon rahanarvoisia syitä pitää
jäsentiedot ajan tasalla. Oletko jäämässä äitiyslomalle tai vanhempain vapaalla tai oletko jostain muusta syystä poissa työelämästä.
Ilmoita siitä Talentiaan, sillä työstä poissa olevan jäsenmaksu on vain 6 euroa kuukaudessa.
Päättyivätkö opinnot? Ilmoita opintojesi
päättymisestä Talentiaan, ja jäsenyytesi ja jäsenetusi jatkuvat katkeamattomasti. Työssä
ollessasi voit liittyä työttömyyskassaan.
Tai oletko jäämässä eläkkeelle. Ilmoita Talentiaan, milloin jäät eläkkeelle ja ilmoita samalla, että eroat työttömyyskassasta. Kun olet
ilmoittanut jääväsi pysyvästi eläkkeelle, sinulle
lähetetään eläkeläisen jäsenkortti.
Tarkistukset ja korjaukset teet helpoiten
Talentian eAsioinnissa osoitteessa www.talentia.fi. Palvelu toimii omilla pankkitunnuksillasi. Tai ilmoita muutoksista jäsensihteereille,
jasensihteerit@talentia.fi.
Kuntapuolen palkkatutkimus alkoi
O
sa Talentian jäsenistä saa marraskuun alussa kotiinsa kyselyn, jolla
selvitetään kunta-alalla työskentelevien jäsenten palkkoja. Vastaajat on poimittu satunnaisotoksella liiton
jäsenrekisteristä.
Kysely koskee lokakuun 2012 tilannetta ja
palkkatietoja. Toivomme, että mahdollisimman moni kyselyn saanut palauttaa täytetyn
lomakkeen. Jokainen poisjäänti heikentää tulosten luotettavuutta.
Kaikki tieto käsitellään ehdottoman luottamuksellisena, eikä sitä käytetä muuhun
kuin tilastollisten yhteenvetojen tekemiseen.
– Toivomme palkkatutkimukseen todella runsasta osanottoa, sillä jäsenten antamat
tiedot ovat korvaamaton apu Talentian palkkaedunvalvonnassa, sanoo järjestöpäällikkö
Janne Seppälä.
Talentia 8.2012
33
Jäsenille
Toimitus: Helena Jaakkola
Talentia Kanta-Häme
Syyskokous
Talentia Kanta-Häme ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään Riihimäellä hotelli Scandicissa perjantaina 16.11.2012
kello 17.30–18.30. Kokouksen asialista
on luettavissa sähköisestä jäsenkirjeestä,
joka on lähetetty jäsenille ja yhdistyksen
internetsivuilta.
Syyskokouksessa arvotaan jäsenien hyvinvointia tukevia lahjakortteja.
Kaikki jäsenet ovat tervetulleita syyskokoukseen.
Hallitus
Sosiaalialan sosionomit ja ohjaajat
Sosiaalipedagogit Talentia ry:n
Syyskokouskutsu
Syyskokous pidetään lauantaina 17.11.2012
kello 15.00 alkaen Talentian toimistolla, Ratamestarinkatu 11, Helsinki.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Ilmoittautuminen Anita Peltoselle
puh. 040 5408 399 tai anita.peltonen@sosiaalipedagogit.fi. Ruokailujärjestelyjen vuoksi
13.11.2012 mennessä.
Yhdistyksen hallitus kokoontuu samassa
paikassa kello 10.00 alkaen.
Tervetuloa
Sosiaalipedagogit Talentia ry
hallitus
Vuoden 2013 CIF/
CIPUSA kansainväliset vaihdot
haettavina
www.ciffinland.fi
Syyskokous
Sola Ry:n syyskokous pidetään Jyväskylässä
17.11.2012, kylpylähotelli Rantasipi Laajavuoressa, Laajavuorentie 30.
Ohjelma:
11–12Lounas
12–13.30 Erityisasiantuntija Marjo Varsa: ajankohtaista sosiaaliohjauksesta ja ammattijärjestötoiminnasta
13.30–14 Kahvi
14–15
Tuija Piepponen:”Elekieli tukena vai
tukkona vuorovaikutustilanteissa “
15–16
Sola Ry:n syyskokous
16–17
Kylpemis- tai keilailumahdollisuus
Ilmoittautumiset 4.11.2012 mennessä sähköpostitse osoitteeseen toimisto@sola.inet.fi.
Mukaan mahtuu 50 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Ilmoita samalla mahdolliset ruoka-aineallergiat ja haluatko osallistua keilaukseen vai nauttia
kylpyläpalveluista (oma pyyhe matkaan). Opiskelijoita Sola tukee matkakuluissa, josta annetaan tarkemmat ohjeet koulutuspäivän alussa.
Talentia Päijät-Häme ry:n
Syyskokous
Talentia Länsi-Uusimaa
Syyskokous ja joulujuhla
Tervetuloa Talentia Länsi-Uudenmaan syyskokoukseen Karjalohjan Päiväkumpuun
30.11.2012. kello 17.00. Kokouksen asialista lähetetään jäsenille postitse ja on myös
yhdistyksen internetsivulla.
Syyskokouksen jälkeen alkaen kello
19.00 jouluruokailu Vanhassa emännässä.
Ilmoittautumiset mervi.hermunen@lohja.fi.
Hallitus
Aika: tiistaina 20.11.2012 kello 18.00.
Paikka: yhdistyksen toimitila MESO,
Rauhankatu 2, 2krs, Lahti.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja
sääntömuutos. Keskustelussa kelpoisuudet ja alueen ammatilliset kysymykset.
Syyskokousvierailijana on erityisasiantuntija
Marjo Varsa Talentiasta.
Tarjolla hyvää iltapalaa ja seuraa. Ilmoittautumiset tarjoilujen vuoksi 12.11.2012 mennessä talentia.paijathame@gmail.com.
Tervetuloa
Hallitus
Talentia-lehteä ja
sen erikoisnumeroita voit lukea iPadilla
www.talentia-lehti.fi.
34
Talentia 8.2012
Talentian Sosiaalialan Opiskelijat
Syyskokous
Tervetuloa Talentian Sosiaalialan Opiskelijat ry:n sääntömääräiseen syyskokoukseen.
Kokous pidetään TaSO-päivien yhteydessä
17.11.2012 Turun Taideakatemian Köysiteatterissa osoitteessa Linnankatu 56, Turku.
Kokous alkaa kello 17.45. Kokouksessa päätetään sääntömääräisistä asioista. Sinun ei
tarvitse olla ilmoittautunut TaSO-päiville
osallistuaksesi syyskokoukseen.
TaSO ry:n hallitus
Koulukuraattorit - Skolkuratorer ry
Syyskokous
Yhdistyksen syyskokous pidetään 23.11.2012 kello
19.00. Paikkana on Hotelli Arthur, Vuorikatu 19,
00100 Helsinki.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja keskustellaan koulun sosiaalityön ajankohtaisista asioista.
Tervetuloa!
Hallitus
Kutsu työkaveri Talentian jäseneksi.
Nyt kannattaa ottaa jäsenhankintakampanjassa
loppukiri, sillä kaikkien jäsenhankkijoiden
kesken arvotaan kahden hengen Rooman
matka. Kampanja jatkuu vuoden loppuun asti.
Liittyminen käy verkossa tai soita
kampanjalomakkeet p. 09 3158 6005
www.talentia.fi/tolkkuatyohon
Sosiaalialan
korkeakoulutettujen
ammattijärjestö Talentia ry
– Fackorganisationen
för högutbildade inom
socialbranschen Talentia rf
Ratamestarinkatu 11
00520 Helsinki
vaihde 09 3158 6000
fax 09 3158 6049
e-mail
etunimi.sukunimi@talentia.fi
toimisto@talentia.fi
www.talentia.fi
Järjestön puheenjohtaja
Tero Ristimäki
09 3158 6001
Talouspäällikkö
Hannu Sjöblom
09 3158 6002
Tolkkua
työhön
Palveluyksikkö
Toimistovastaava
Anu Hämäläinen
09 3158 6003
Työelämäyksikkö
Kehittämispäällikkö
Mervi Tolonen
09 3158 6020
Järjestöassistentti
Mia Penttinen
09 3158 6005
Erityisasiantuntija
Päivi Mäkinen
09 3158 6021
Järjestöyksikkö
Järjestöpäällikkö
Janne Seppälä
09 3158 6030
Järjestöassistentti
Brita Romppainen
09 3158 6006
Erityisasiantuntija
Marjo Varsa
09 3158 6022
Järjestöasiantuntija
Leena Kemppainen
09 3158 6031
Johdon assistentti
Tuula Kylli-Virtanen
09 3158 6004
Erityisasiantuntija
Laura Lindeberg
09 3158 6023
Viestintä
Viestintäpäällikkö
Kristiina Koskiluoma
09 3158 6010
Neuvotteluyksikkö
Neuvottelujohtaja
Paula Tuomola
09 3158 6040
Asiamiehet, opiskelija- ja
järjestötoiminta
Kirsi Nurme
09 3158 6032
Enni Räisänen
09 3158 6033
Suvi Linnanvirta
044 366 4184
Viestinnän suunnittelija
Heidi Schrooten
09 3158 6011
(äitiysvapaalla 2012)
Työmarkkinalakimies
Tuomas Hyytinen
09 3158 6041
Markkinoinnin ja viestinnän
suunnittelija
Johanna Merilä
09 3158 6013
Alueasiamies
Eeva-Liisa Lindholm
09 3158 6042
Alueasiamies
Tiia Oksanen
09 3158 6044
Alueasiamies
Hannele Sirrola
09 3158 6043
Jäsensihteerit
Nina Karppinen
Heidi Makkonen
Anina Partanen
Katja Roselius
Jäsenpalveluneuvonta
ma–to klo 9–15
09 3158 5530
jasensihteerit@talentia.fi
Sähköinen asiointipalvelu
www.talentia.fi > eAsiointi
Työsuhdeneuvonta
ma–pe klo 9–15
09 3158 5540
tyosuhdeneuvonta@talentia.fi
Työelämän neuvontapalvelu
ammattiasiat@talentia.fi
Oulun seudun, Kainuun ja
Lapin työsuhdeneuvonta
www.sosiaalikollega.fi/
verkkokonsultaatio/etalentia
Erityiskoulutettujen
työttömyyskassa Erko
Kellosilta 5 B, 6.krs
00520 HELSINKI
erityiskoulutettujen.tk@erko.fi
www.erko.fi
Palvelunumero
09 7206 4343
ma–to klo 12–15
www.akava.fi
www.juko.fi
Talentia 8.2012
35
Mielipide
Sosiaalityön työvoimapula ei ole kenenkään etu
O
saavaa työvoimaa kaivataan
kipeästi sosiaalityöhön ja
lastensuojeluun, jossa ei ole
riittävästi kelpoisuuslain
mukaisia päteviä työntekijöitä. Henkilöstö myös vaihtuu tiuhaan, mikä ei edistä työn vaikuttavuutta. Yliopistoista ei valmistu riittävästi sosiaalityöntekijöitä, ja osa valmistuvistakin sijoittuu
muihin töihin kuin sosiaalityöhön.
Talentia on ollut vaatimassa lisää yliopiston sosiaalityön aloituspaikkoja, joita ehdottomasti tarvitaan lisää. Tämä lisäksi sosiaalityöhön tarvitaan myös ammattikorkeakoulujen ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden
työpanos.
Vuodesta 2002 lähtien on Suomessa voinut
suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon tiedekorkeakoulun ohella myös ammattikorkeakoulussa. Molemmat ovat niin sanottua virkakelpoisia ylempiä master 7.tason korkeakoulututkintoja (L 351/2005, 18§). Sosiaalialan henkilöstön kelpoisuuslaki ei kuitenkaan määrittele
sosiaalialan ylemmän korkeakoulututkinnon
suorittaneiden pätevyyttä. Näin tutkintoa ei
ole sosiaalialan ammattien joukossa lainkaan.
Mikäli sosiaalihuollon ammatinharjoittamislakia aiotaan nykyisen hallituksen hallitusohjelman mukaan ryhtyä valmistelemaan,
edellyttää se kaikkien olemassa olevien sosiaalialan tutkintojen osaamisen ja kelpoisuuden
määrittelyä.
36
Talentia 8.2012
S
osiaalialan YAMK-tutkinnosta valmistuvilla on suoritettuna sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinto sekä sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto,
yhteensä 300 op ja viisi–kuusi vuotta sosiaalialan ja -työn teoriaa ja työelämälähtöistä
oppimista. Heillä tulee olla AMK-tutkinnon
suorittamisen jälkeen kertynyttä sosiaalialan
työkokemusta vähintään kolme vuotta, voidakseen edes hakea opiskelemaan YAMK-tutkintoa. Useimmilla erilaista asiakastyökokemusta
on tätä enemmän.
Työnantajat ovatkin YAMK-tutkinnon suorittaneiden osaamisen noteeranneet ja rekrytoivat heitä ylempää korkeakoulututkintoa
edellyttäviin tehtäviin. Myös kuntien henkilöstön tehtävärakenteiden kehittämisessä otetaan huomioon sosionomin (YAMK) -tutkinnon tuottama osaaminen. Tätä kaupunkien
sosiaalialan tehtävärakenteiden kehittämistä kuvasi muun muassa Vantaan sosiaalityön
esimies Teija Hakulinen Talentia-lehdessä
7/2012, sekä Helsingin sosiaalijohtaja Paavo
Voutilainen puhuessaan maaliskuussa 2012
sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston
valtakunnallisilla päivillä Helsingissä.
Jos sosionomi (YAMK) -tutkinnon suorittanut haluaa toimia kelpoisuuslain mukaan pätevänä sosiaalityöntekijänä, tulee hänen vielä
kerran hakeutua koulunpenkille suorittamaan
sosiaalityön maisteriopintoja. Tämä on sekä
opiskelijan että veronmaksajien resurssien
haaskaamista eikä vastaa työelämässä oleviin
asiakastarpeisiin.
Vuosittain valmistuu noin 120–140 opiskelijaa sosiaalialan YAMK-koulutusohjelmasta.
Sosionomi (YAMK) -tutkinnon suorittaneet
sijoittuvat erittäin hyvin alalle. Osa heistä
työskentelee epäpätevänä määräaikaisena sosiaalityöntekijänä, jolloin virkasuhde ja myös
asiakkuudet ovat koko ajan katkolla. Osaavan
työvoiman saatavuus sosiaalityöhön helpottuisi, kun heidän pätevyytensä tunnustettaisiin
myös kelpoisuuslaissa. Tämä olisi myös sosiaalialan asiakkaiden etu.
O
n ilahduttavaa, että Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki otti esille (Talentia 7/2012) tarpeen kehittää
mahdollisuuksia jatkaa sosiaalityön maisteriopintoihin myös sosiaalialan AMK-perustutkinnosta. Nykyisin käytännöt eri yliopistoissa
ovat kirjavia, miten opiskelijalla jo olemassa
oleva tietoperusta ja osaaminen tunnustetaan.
Ristimäki sivuuttaa kuitenkin tosiasian, että
sosiaalialan ylemmän tutkinnon suorittaneilla
on jo suoritettuna laissa määritelty maisteritason mukainen ylempi korkeakoulututkinto
ja erittäin hyvä sosiaalialan työelämäkokemus sekä asiakastyön laaja-alainen osaaminen. Heitä ei pidä panna opiskelemaan enää
uudelleen samantasoista maisteritutkintoa
kuin heillä jo on.
Sirkka Rousu
sosiaalityöntekijä, hallintotieteiden tohtori
Sosiaalialan valtakunnallisen verkoston ylemmän amktutkinnon työryhmä
Sosiaalityöntekijäpulan ratkaisu
ei löydy kelpoisuuksista
S
irkka Rousun ehdotus antaa
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille sosionomeille oikeus työskennellä
sosiaalityöntekijän tehtävissä, ei
tuo kestävää ratkaisua sosiaalityöntekijäpulaan.
Samaa ratkaisua on viime aikoina tarjonnut myös Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki ja työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.
Y
dinkysymys koskee sosiaalityön osaamista, jota sosionomi (AMK) -tutkinto
sen enempää kuin sosionomi (YAMK)
-tutkinto ei tuota siinä laajuudessa kuin sosiaalityöntekijältä vuonna 2005 voimaan tulleessa kelpoisuuslaissa edellytetään. Kelpoisuuslain muotoilu ei ollut hetken mielijohteesta
tehty, vaan tarkkaan pohdittu.
Kelpoisuuslaki kävi läpi yli kymmenen
vuoden valmistelun eri työryhmissä, joissa
jatkuvasti hiersi kysymys sosiaalityöntekijän pätevyydestä. Tiukkaa säädöstä vastustivat kilpailevat ammattijärjestöt ja kuntatyönantaja.
Lopulta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta kirjasi tahtonaan, että sosiaalityöntekijällä pitää olla yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto, jossa on sosiaalityö pääaineena tai
muuten suoritetut sosiaalityön pääaineopinnot. Eduskunta hyväksyi lain valiokunnan tahdon mukaisena, koska sosiaalityöntekijän tehtävät ovat niin vaativia ja valta ihmisten asiois­
sa on niin suuri, ettei mikään vähempi riitä.
Tässä suhteessa viimeiset seitsemän vuotta
eivät ole tuoneet sellaisia muutoksia, jotka vaatisivat kelpoisuusehtojen muuttamista.
Kelpoisuuslaki ajaa yli yleisen ammattipätevyyssäädöksen, johon Sirkka Rousu kirjoituksessaan viittaa. Yleisessä koulutustasovertailussa ylempi AMK -tutkinto rinnastetaan
maisterin tutkintoon, mutta kelpoisuuslaki
säätää sosiaalityöntekijän kelpoisuudesta yksi­
tyiskohtaisemmin.
T
yövoimapula ja työntekijöiden jatkuvat vaihtuvuus ovat vakavia ongelmia.
THL:n mukaan liki kolmasosa sosiaalityöntekijän tehtävistä (1 170) on määräaikaisten työntekijöiden käsissä. Heistä 460 on
suorittanut sosionomi (AMK) -tutkinnon ja 26
sosionomi (YAMK) -tutkinnon, jonka pohjana
oli sosionomin ammattikorkeakoulututkinto. Määräaikaisia he ovat siis siksi, että kelpoisuuslaki antaa mahdollisuuden kelpoisten
hakijoiden puuttuessa palkata vuodeksi kerrallaan epäpätevän työntekijän.
Lukujen suuruusluokka osoittaa jo sen, ettei Rousun ja Pihlajamäen ehdotuksesta ole
todellista apua sosiaalityöntekijäpulaan. Epäselvyydet sen sijaan saattaisivat lisääntyä, sillä sosionomi (YAMK) -tutkintonimikkeen voi
saada myös esimerkiksi terveyden edistämisen
koulutusohjelmasta.
S
uomalainen korkeakoulutus on rakennettu duaalimallille, jossa yliopistoista
ja ammattikorkeakouluista saadaan erilaista osaamista erilaisiin tehtäviin.
Vuosittain sosiaalityön opinnot aloittaa
noin 350 opiskelijaa kuudessa yliopistossa
(maisteriopinnot, erillishaut ja aloituspaikat
yhteenlaskettuna) ja sosionomi-, geronomi- ja
kuntoutuksen ohjaaja (AMK) -tutkinnon opin-
not aloittaa noin 1 900 opiskelijaa 22 ammattikorkeakoulussa.
Sosiaaliala tarvitsee korkeasti koulutetut
ammattilaisensa: sosiaaliohjauksen ja sosiaalikasvatuksen osaajat ja sosiaalityöntekijät.
Alalla tarvitaan paljon myös kehittämistyötä.
Sosiaalityön kehittämistehtäviin saa vahvaa
osaamista ammatillisesta lisensiaattikoulutuksesta ja sosiaaliohjauksen kehittämiseen
ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta.
On tärkeätä säilyttää myös jatkossa molemmat
vahvat korkeakoulutettujen ammattiosaamiset sosiaalialalla.
T
yövoiman saatavuusongelmiin Talentialla on kestävämmät lääkkeet. Ensinnäkin pitää korjata sosiaaliohjaajien ja
sosiaalityöntekijöiden palkkauksen jälkeenjääneisyys. Nyt tehtävien vastuullisuus ja palk­
kaus eivät kohtaa. Toiseksi on lisättävä sosiaalityöntekijäkoulutuksen aloituspaikkoja, jotta
työntekijäpula ei syvene eläköitymisen alkaes­
sa todenteolla lähimmän 10 vuoden aikana.
Kolmanneksi on kehitettävä sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden tehtävänjakoa ja
palkattava lisää sosionomeja (AMK) niin lastensuojeluun kuin aikuissosiaalityöhönkin. Osa sosiaalityöntekijän tehtävistä sopii erinomaisesti
sosiaaliohjaajan osaamisprofiiliin. Sosiaalityöntekijä–sosiaaliohjaaja-työpari on varsinainen
tehotiimi muutostyössä! Myös ylemmän AMKtutkinnon suorittaneille sosionomeille on paikka sosiaalihuollon palveluiden kehittämisessä,
tutkimisessa ja johtamisessa.
Tero Ristimäki
puheenjohtaja,
Talentia ry
Mielipide-sivu on avoin kaikille
Talentia-lehden lukijoille. Kerro
kuulumisia, anna palautetta, vinkkaa
hyvästä työstä, pura höyryjä.
Lähetä kirjoituksesi:
toimitus@talentia.fi.
Talentia 8.2012
37
Henkilö
Teksti: Iita Kettunen
Kuvat: Johanna Kokkola
Sosiaalityön
taakka runoksi
Heinäveden kunnan sosiaalityöntekijä Riitta Pakarinen
on pitkän linjan puurtaja, joka purkaa kuormaansa kirjoit­
tamiseen.
K
eltaisen rintamamiestalon tupa on kodikas ja
pullantuoksuinen. Keskellä isoa tupaa on leivinuuni. Pirtin pöydällä
on lämpimiä leivonnaisia. Talossa asuu Heinäveden kunnan sosiaalityöntekijä Riitta Pakarinen miehensä kanssa. Perheen aikuiset pojat ovat
jo lähteneet maailmalle.
− Olemme asuneet tässä talossa lähes
30 vuotta. Olemme itse remontoineet sitä
pikku hiljaa meille sopivaksi.
Alun perin juankoskelainen Riitta Pakarinen tapasi Heinävedeltä kotoisin olevan miehensä jo lukioaikana. Sitten Riitta
lähti opiskelemaan Jyväskylään erityispedagogiikkaa ja yhteiskuntapolitiikkaa, ja
mies lähti metsätalousteknikoksi Siilinjärvelle. Pariskunta meni naimisiin vuonna 1981, ja kun mies sai töitä kotikunnastaan, he päättivät muuttaa Heinävedelle.
38
Talentia 8.2012
Riitta oli tehnyt gradunsa erityispedagogiikasta, mutta kun nuori pari aloitti yhteiselämänsä, hän kävi sosiaalityöntekijän
pätevöitymiskoulutuksen.
− Ajattelin, että sen avulla löydän maaseudulla oikeasti työmahdollisuuksia.
Sitten Heinävedelle avautui virka ja sain
sen. Tarkoitukseni oli olla siinä, kunnes
löydän jotain ”haastavampaa ja arvostetumpaa” työtä. Olen hoitanut nyt tätä
virkaa toistaiseksi 27 vuotta, Riitta Pakarinen nauraa.
Tuskatyöläisen varaventtiilit
Heinävesi on tyypillinen itä-suomalainen,
alle 4 000 asukkaan vanhusvoittoinen
kunta Etelä-Savossa aivan Pohjois-Karjalan rajalla. Sosiaalityöntekijöitä on kaksi,
ja heidän esimiehensä on kunnan perusturvajohtaja. Joensuusta ostetaan muun
muassa sosiaalipäivystyspalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut.
Aikaisemmin kunnan alue oli jaettu puoliksi, ja sosiaalityöntekijät hoitivat
kumpikin oman alueensa kaikki sosiaalityön tehtävät. Nykyisin Pakarisen kollega
hoitaa muun muassa aikuissosiaalityön ja
Pakarinen vastaa lastenvalvojan tehtävistä, lastensuojeluasioista sekä lapsiperheiden toimeentulotukiasioista.
− Nyt taas mietimme, onko tämäkään
jako hyvä. Jos näin pienessä kunnassa työt
eriytyvät hyvin paljon ja jos toinen joutuu
vaikka sairauslomalle, ei toinen pysty hoitamaan hänen tehtäviään. Erityisesti lastensuojeluasiat ovat hankalia, kun lainsäädäntö muuttuu koko ajan.
Heinävesi on laaja alue. Päästäkseen
asiakaskäynnille on joskus kierrettävä koko Kermanjärvi, jolloin matkaa tulee yhteen suuntaan lähes 50 kilometriä. Konsultointitarpeeseensa Pakarinen
kertoo käyttävänsä paljon Sosiaaliportin
palveluja. Lisäksi hänellä on oma verkosto
▻
Marraskuussa ilmestyy Riitta
Pakarisen runokirja Arvokas arki, joka
on tehty yhteistyössä Itä-Suomen
sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa.
Runoteokseen kuvituksen teki Sirpa Blom
osaamiskeskuksesta.
Talentia 8.2012
39
Henkilö
– Sosiaalityössä joutuu entistä
useammin muistuttamaan siitä, keitä
varten olemme ammattikuntana
olemassa, sanoo Riitta Pakarinen.
Riitta Pakarinen
minua aloittamaan kirjoittamisen uudelleen,
mutta ennen kaikkea se, että oli pakko saada
itsestä ulos ne asiat, Pakarinen pohtii.
Koulutus: kasvatustieteiden
maisteri, sosiaalityöntekijän
Vaiteliaat puurtajat
pätevöitymiskoulutus.
Työskentelee: Heinäveden
sosiaalitoimistossa Etelä-Savossa.
Asuu: Heinävedellä keltaisessa
rintamamiestalossa.
Perhe: aviomies ja kaksi aikuista poikaa.
Harrastukset: kirjoittaminen, lukeminen ja
käsityöt.
Motto: Älä lyö päätäsi seinään, etsi ovi.
muiden kuntien sosiaalityöntekijöiden kanssa,
joihin voi olla tarvittaessa yhteydessä.
Esimies suhtautuu kannustavasti myös
työnohjaukseen ja täydennyskoulutukseen,
jotka auttavat ammattitaidon ylläpitämisessä ja jaksamisessa.
Pienellä paikkakunnalla on joskus vaikea
päästä eroon sosiaalityöntekijän roolista. Erityisesti lastensuojelussa on hoidettava asioita,
joissa tunnekuormitus on suuri. On kohtuutonta, jos erittäin vastuulliset ja vaikeat päätökset kaatuvat yhden työntekijän niskaan.
Lastensuojelussa seudulliset yksiköt voisivatkin olla Pakarisen mielestä hyvä ratkaisu.
− Ja jos itse käyttää samoja palveluja kuin
asiakkaat, voi tulla kiusallisia tilanteita puolin toisin. Näin oli erityisesti silloin, kun omat
poikani olivat vielä koulussa ja päivähoidossa, ja minä saatoin joutua hyvinkin vaikeiden
asioi­den kanssa tekemisiin joidenkin vanhempien kanssa.
Toisaalta asiakkaiden kanssa saattaa tulla
hyvin läheinen suhde, koska joskus asiakassuhteet saattavat kestää vuosikausia. Pakarisen
mukaan asiakkailla on Heinävedellä matala
kynnys tulla sosiaalityöntekijän luokse ongelmineen, mutta samalla työntekijä joutuu olemaan tarkkana, että ammatillinen ote säilyy.
− Joku kirjoitti osuvasti, että sosiaalityöntekijä on tuskatyöläinen, kun joutuu kuulemaan
koskettavia kohtaloita ja murheita. Minäkin
ahdistun ja väsyn, jos kuulen niitä liikaa. On-
40
Talentia 8.2012
neksi minulla on tuo kirjoittaminen, jolla puran sitä kuormaa.
Kertomatta jäävät kohtalot
turhauttavat
Riitta Pakarinen kirjoittaa sosiaalityön arjesta nousevia runoja ja miniatyyrikertomuksia, jotka on kirjoitettu niin asiakkaiden kuin
työntekijöiden näkökulmasta. Hän osallistui
vuonna 2010 Sosiaalitiedon kirjoituskilpailuun, jonka aiheena oli ”Köyhyys sosiaalialan
ammattilaisen silmin”. Pakarinen sijoittui kilpailussa toiseksi, ja hänen runojaan esitettiin
myös Itä-Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan
kehittämispäivillä.
Kilpailun tuomari, tutkimusprofessori
Heikki Hiilamo kannusti Riittaa julkaisemaan
runojaan, ja kirjailija Toivo Laakso kehui niitä
”elävästi tosiksi”.
− Yllätyksekseni tarinani koskettivat monia sosiaalityön ammattilaisia ja sain paljon
yhteydenottoja ja palautetta.
Pakarinen on kirjoittanut nuoresta lähtien.
Kun perhettä alettiin perustaa, jäi kirjoittaminen taka-alalle, mutta viime vuosina Riitta on
alkanut uudelleen purkaa omia tuntemuksiaan ja väsymystäänkin kirjoittamiseen.
− Joskus harmittaa, kun kuulee työssään
ihmisten koskettavia tarinoita ja kohtaloita, ja
kukaan ei saa koskaan tietää, millaisissa tilanteissa ihmiset saattavat elää ja kuinka vaikeita
asioita joutuvat kantamaan. Myös se motivoi
Sosiaalityön tehtävänä ei saisi Riitan mielestä
olla vain oireiden hoitaminen, vaan epäkohtiin olisi uskallettava puuttua ja tuoda esiin
syyt, miksi järjestelmä tuottaa eriarvoisuutta.
− Tämän päivän moniarvoisessa yhteiskunnassa sosiaalityöntekijä joutuu yhä ahtaammalle asiakkaiden tarpeiden ja säästöpaineiden puristuksessa. Yhä useammin on
muistutettava itseään siitä, ketä varten tätä
työtä tehdään.
Pakarinen kertoo tuskailevansa erityisesti
silloin, kun törmää asiakkaan asioita hoitaessaan järjestelmän aiheuttamiin epäkohtiin,
ja asiakkaat joutuvat väliinputoajien kastiin.
− Me sosiaalityöntekijät olemme suurimmaksi osaksi tunnollisia puurtajia ja teemme
sydänverellä tätä työtä laskematta työtunteja.
Järjestelmä vain pitää meitä niin tiukassa otteessaan, että on vaikea puhua epäkohtien todellisista syistä ja nostaa niitä esiin.
Pakarinen kiittelee, että on löytänyt kirjoittamisen väylänä tuoda esiin ainakin omia
ajatuksiaan ja tuntemuksiaan sosiaalityöntekijänä.
– Sosiaalityöhön liittyvät asenteet ja ennakkoluulot murtuvat hitaasti. Edelleen on
tiukassa sekin ajatus, että kaikki sosiaalityön
asiakkaat ovat elämäntilanteeseensa itse syypäitä. Lastensuojelusta ajatellaan, että se on
lähinnä lasten huostaanottoa.
− Jopa yhteistyökumppaneilla asenteita,
joiden mukaan lastensuojelussa on niin ”ilkeitä ja likaisia” asioita, ettei niihin mielellään
käsiään liata.
Kaikesta huolimatta Riitta Pakarinen kokee tekevänsä tärkeää ja vaativaa työtä, vaikka se tuntuukin aika ajoin hyvin raskaalta ja
iän myötä psyykkinen joustavuuskin on heikentynyt.
− Pyrin kaikin tavoin ylläpitämään ammattitaitoani ja tarjoamaan myös syrjäseudun asukkaille mahdollisimman hyvää palvelua. Yritän pitää mielessäni myös sen, millainen valta ja vastuu tähän työhön sisältyvät. ■
Sosiaalialan
asiantuntijapäivät
13.–14.3.2013 Wanha Satama, Helsinki
LIISA, palveluneuvoja
Vuosi vuodelta
voin yhä useammin pahoin
tässä hyvinvoinnin järjestelmässä.
Yhä enemmän löydän
ihmisen muotoisia reikiä,
salakavalia selkäänpuukottajia ja
eteenvyörytettyjä esteitä.
Roikkua hopealangoin
vai
pudota reilusti pohjalle?
JOHANNA, sosiaaliohjaaja
Urakoin hyvää,
työpäivästä toiseen
ja työpäivien välillä.
Hihat käärittynä ja
hikipisarat hiusrajassa.
Eikä illalla
suihkua,
joka pesisi puhtaaksi.
RIITTA, sosiaalityöntekijä
Seminaarin power point
kertoo tappioista:
annettu liikaa rahaa köyhille.
Toimeentulotukimenojen kasvukäyrä
päättyy sydämeeni.
Haluan puhaltaa diat henkiin:
menojen pylväs romahtaa
ja köyhät paljastavat kasvonsa.
Toimeentulotuen menot muuttuvat
kaurahiutaleiksi ja tonnikalaksi,
lasten luistimiksi ja välttämättömiksi lääkkeiksi.
Sähköt kytketään uudelleen.
Yksi häätö ja itsemurha estetty.
Ratkaisuja työelämään
Tule Sosiaalialan asiantuntijapäiville 13.–14.3.2013 Helsingin
Wanhaan Satamaan! Saat koulutuksesta toimivia työelämän
ratkaisuja, inspiraatiota ja eväitä työssä jaksamiseen.
Pohdimme päivillä koulutuksessa laatua. Mitä se on ja mitkä
tekijät siihen vaikuttavat sosiaalialalla? Voidaanko laatua
mitata? Onko hyvään laatuun varaa?
Ammatillinen ohjelma
Koulutukseen kuuluu yhteisiä luentoja, kolme seminaaria,
yksi vierailukäynti ja käytännönläheisiä työpajoja. Työpajat
koostuvat sosiaalialan ammattilaisten kehittämistä hyvistä
työkäytännöistä ja -menetelmistä, jotka ovat sovellettavissa
omaan työhön.
Hinnat ja ilmoittautuminen
Ilmoittautuminen alkaa marraskuussa. Tule yhdessä
parin kollegasi kanssa – saatte 10 prosentin alennuksen
osallistumismaksuista.
Talentian jäsenet: kaksi päivää 230 euroa, yksi päivä 200 euroa.
Muut osallistujat: kaksi päivää 270 euroa, yksi päivä 240 euroa.
Opiskelijat: kaksi päivää 60 euroa, yksi päivä 40 euroa.
Kirja nopeille ilmoittautujille
Ilmoittaudu 31.1.2013 mennessä ja saat professori Kari
Uusikylän uuden kirjan Luovuus kuuluu kaikille.
www.asiantuntijapaivat.fi
Talentia 8.2012
41
Ilmoitukset
Ilmoitusmyynti
Pauli Keinänen / Pake-Mark T:mi
gsm 040 546 2162,
pauli.keinanen@pake.inet.fi
Ilmoitusvaraukset Talentia-lehtiin
• 9/2012 varaus 6.11. mennessä.
• 1/2013 varaus 28.12. mennessä.
Turvallista arkea
kellon ympäri!
42
Talentia 8.2012
Validia-palvelut on kotimainen asumispalvelujen edelläkävijä. Tarjoamme ympärivuorokautista tukea, esteettömät tilat sekä mahdollisuuden hoivan ja hyvinvoinnin
lisäpalveluihin – kaikissa elämänvaiheissa.
Invalidiliiton Asumispalvelut Oy
Mannerheimintie 107, 00280 Helsinki
www.validia.fi
Vaalijalan kuntayhtymä on Savon alueella kuntoutuspalveluja pääosin
kehitysvammaisille henkilöille järjestävä organisaatio. Sen keskuspaikka
Vaalijalan kuntoutuskeskus sijaitsee Pieksämäellä. Kuntoutuskeskuksen
yhteydessä toimii erityiskoulu. Kuntayhtymällä on lisäksi avohuollon
toimipisteitä; palvelukoteja, päivätoimintakeskuksia, Savoset-työhönvalmennuskeskuksia sekä poliklinikoita. Avohuollon asiakkaita palvelevat
poliklinikat sijaitsevat Kuopiossa, Pieksämäellä ja Mikkelissä. Vaalijalan
henkilöstömäärä on noin 600.
Vaalijalan Etelä-Savon poliklinikalla Mikkelissä on haettavana
SOSIAALITYÖNTEKIJÄN
TYÖSOPIMUSSUHTEINEN
TEHTÄVÄ
Poliklinikalla toimii moniammatillinen työryhmä, joka paneutuu asiakkaiden kuntoutuksen suunnitteluun ja seurantaan ja antaa asiantuntija-apua
mm. palvelukodeille. Keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat kuntien
avohuollonohjaajat, koulut, päiväkodit, asumis- ja päivätoimintayksiköt
ja kuntoutuskeskuksen erityistyöntekijät. Poliklinikan toiminta-alue käsittää Etelä-Savon alueen Pieksämäkeä lukuunottamatta. Kollegojen tukea, työnohjausta ja täydennyskoulutusta järjestetään tarpeen mukaan.
Oman auton käyttömahdollisuus katsotaan eduksi.
PSYYKKINEN TRAUMATISOITUMINEN
-luentosarja
Kriisistä traumatisoitumiseen
5.10.2012, MJK-Koulutus Oy, Iso Roobertinkatu 20-22 A, 4. krs, Helsinki
Kouluttaja: Peter Wallin, kriisi- ja traumapsykoterapeutti
Ilmoittautumiset 21.9.2012 mennessä
Lasten yksittäiset traumatapahtumat
9.11.2012, MJK-Koulutus Oy, Iso Roobertinkatu 20-22 A, 4. krs, Helsinki
Kouluttaja: Paula Pettersson, traumapsykoterapeutti, VET
Ilmoittautumiset 26.10.2012 mennessä
Vakava varhainen traumatisoituminen ja dissosiaatiohäiriöt
14.12.2012, MJK-Koulutus Oy, Iso Roobertinkatu 20-22 A, 4. krs, Helsinki
Kouluttaja: Anne Suokas-Cunliffe, traumapsykoterapeutti, VET
Ilmoittautumiset 30.11.2012 mennessä
Vakavasti traumatisoituneet lapset - tunnistamisen ja hoidon
suuntaviivoja
18.1.2013, MJK-Koulutus Oy, Iso Roobertinkatu 20-22 A, 4. krs, Helsinki
Kouluttaja: Paula Pettersson, traumapsykoterapeutti, VET
Ilmoittautumiset 7.1.2013 mennessä
Kehon huomioiminen trauman hoidossa
1.2.2013, MJK-Koulutus Oy, Iso Roobertinkatu 20-22 A, 4. krs, Helsinki
Kouluttaja: Laila Piironen, psykoterapeutti
Ilmoittautumiset 18.1.2013 mennessä
Kelpoisuusvaatimuksena sosiaalityöntekijän tehtävään on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot
tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä.
Vakavasti traumatisoituneiden vakauttava hoito
1.3.2013, MJK-Koulutus Oy, Iso Roobertinkatu 20-22 A, 4. krs, Helsinki
Kouluttaja: Petteri Mankila, psykoterapeutti
Ilmoittautumiset 15.2.2013 mennessä
Työsopimussuhteeseen sovelletaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Tehtävän palkkahinnoittelukohta on 04SOS04A. Säännöllinen
työaika on 37 tuntia viikossa. Hakija voi esittää oman palkkatoivomuksen.
Traumatisoituminen / ylisukupolvisuus / perheen kanssa työskentely
24.4.2013 (Huom! keskiviikko),
MJK-Koulutus Oy, Iso Roobertinkatu 20-22 A, 4. krs, Helsinki
Kouluttaja: Jarno Katajisto, traumapsykoterapeutti
Ilmoittautumiset viimeistään 12.4.2013
Kirjalliset hakemukset perjantaihin 9.11.2012 kello 15.00 mennessä
osoitteella Vaalijalan kuntayhtymä, Johtava lääkäri, Nenonpellontie 40,
76940 Nenonpelto. Kuoreen merkintä ”Hakemus”.
Ennen tehtävän vastaanottamista valitun on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan sekä voimassa oleva rikosrekisterilain
6 §:n 2 mom:n tarkoittama rikosrekisteriote. Koeaika on neljä kuukautta.
Lisätietoja antavat sosiaalityöntekijä Anneli Nuorviita, puh. 050 3899 372
ja johtava lääkäri Juhani Keinonen, puh. 015 783 111.
Pieksämäki 3.10.2012
Johtava lääkäri
Trauman siirtyminen auttajaan - sijaistraumatisoituminen
24.5.2013, MJK-Koulutus Oy, Iso Roobertinkatu 20-22 A, 4. krs, Helsinki
Kouluttajat: Peter Wallin, kriisi- ja traumapsykoterapeutti ja Laila
Piironen, psykoterapeutti
Ilmoittautumiset 10.5.2013 mennessä
Luentopäivät alkavat ilmoittautumisella klo 8.30-9.00 ja päättyvät klo
16.00.
Hinta: 150 € / luentopäivä tai 1000 € / koko luentopaketti
Ilmoittautumiset ja tiedustelut:
toimisto.helsinki@traumaterapiakeskus.com
Suomenkielistä traumakirjallisuutta saatavana suoraan kotisivujemme
kautta www.traumaterapiakeskus.com
Talentia 8.2012
43
Kehitysvammaiset
vanhempina
- Näkökulmia ja hyviä käytäntöjä
Aika:
Paikka:
27. – 28.11.2012
Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus,
Hanasaarenranta 5, 02100 Espoo
Hinta:
50 €/päivä
Järjestäjät: Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Äiti ei pysy kärryillä -projekti
ja Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus
Kehitysvammaiset vanhempina -seminaari on suunnattu ihmisille, jotka
esimerkiksi työssään kohtaavat perheitä, joissa vanhemmalla on erityistä
tuen tarvetta. Seminaarin ohjelmassa on sekä tutkimuksen että käytännön
työn suuntauksia Ruotsista ja Suomesta, kun perheessä vanhemmalla on
kehitysvamma tai merkittäviä vaikeuksia oppimisessa.
Seminaariin liittyvissä kysymyksissä, otathan yhteyttä Kehitysvammaisten
Tukiliiton projektipäällikkö Pia Mölsään, pia.molsa@kvtl.fi tai
puhelin 020 7718 326.
Ohjelma ja ilmoittautuminen 11.11.2012 mennessä löytyvät osoitteesta
www.kvtl.fi (klikkaa seminaarin bannerista)
Tarkista
työeläkeotteesi
Kunta-alan, valtion, evankelisluterilaisen kirkon ja Kelan työntekijät saavat työeläkeotteen
Kevasta syksystä alkaen.
Otteelta selviävät työeläkettäsi
kartuttavat julkisen ja yksityisen
alan työsuhteet sekä etuudet.
Otteen tiedot kannattaa
tarkistaa, sillä tuleva eläkkeesi
pohjautuu näihin tietoihin.
Lähetysaikataulun voit katsoa
sivuiltamme www.keva.fi
44
Talentia 8.2012
KOULUTTAUDU PSYKOTERAPEUTIKSI
Helsingin yliopiston psykiatrian ja psykologian koulutukset järjestävät yhdessä asiantuntijaorganisaatioiden
kanssa psykoterapeutin ammattinimikkeeseen johtavaa
psykoterapeuttikoulutusta. Koulutus on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (VNA
1120/2010, § 2a) mukaista koulutusta, jonka suorittamisen jälkeen opiskelija saa Sosiaali- ja terveysalan lupaja valvontavirastolta Valviralta nimikesuojatun psykoterapeutin ammattinimikkeen.
Syksyllä 2013 alkavat seitsemän koulutusohjelmaa:
1) Psykodynamisk psykoterapeututbildning med
inriktning på vuxenpatienter 77 sp
2) Ryhmäterapia, analyyttinen viitekehys 76 op
3) Perheterapia, integratiivinen viitekehys fokusoiden
pariterapiaan 65 op
4) Varhaislapsuuden vuorovaikutuspsykoterapian
psykoterapeuttikoulutusohjelma 85 op
Nuorten ja lasten yksilöpsykoterapeuttikoulutusohjelma, pääasiassa pitkä psykoterapia:
5) Psykodynaaminen viitekehys (nuoret) 81 op
6) Kognitiivinen viitekehys 84 op
VOIMAVARAKESKEINEN
TYÖNOHJAAJAKOULUTUS (60 OP)
2013-2015
Alkaen 15.4.2013, hinta 6.500 €
ilm. 3.3.2013 mennessä
7) Psykoanalyyttinen viitekehys (lapset) 80 op
Kaikkiin koulutusohjelmiin kuuluu 5 op laajuinen kaikille
psykoterapeuttiopiskelijoille yhteinen osuus. Hakuaika
koulutusohjelmiin on helmikuussa 2013. Katso tarkemmat tiedot koulutusohjelmien sisällöistä, aikatauluista,
kustannuksista ja hakuajoista osoitteesta:
www.helsinki.fi/psykoterapeuttikoulutus/
Tiedustelut:
Koulutussuunnittelija Sanna Selinheimo
Sp. psykoterapeuttikoulutus@helsinki.fi
RATKAISUKESKEINEN NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA (20 OP)
11.4.-6.11.2013, hinta 1.700 €
ilm. 18.3.2013 mennessä
Snellman-kesäyliopisto, Kuopio
p. 044 746 2840
asiakaspalvelu@snellmankesayliopisto.fi‌‌
www.snellmankesayliopisto.fi
Talentia 8.2012
45
På svenska
Text och foto: Sunniva Ekbom
Krisarbete kräver mod
och snabba beslut
Socialarbetare Sandra Öhman har
alltid varit yngst bland kollegerna
på Vanda social- och krisjour. Att
hon gör konkret nytta ger henne
arbetstillfredsställelse.
Sandra Öhmans arbete
vid social- och krisjouren
i Vanda innebär riskfyllda
klientkontakter och snabba
utryckningar i sällskap med
polis. Debriefingen behövs.
T
rots att social- och krisjouren
i Vanda betyder att socialarbetare Sandra Öhman jobbar
nattskift trivs hon bra, på sitt
sjätte år. Enheten fungerar,
kollegerna stöder varandra och
byts sällan ut.
Ett vanligt veckoslut för Öhman när hon
jobbar brukar betyda några hembesök. Klienterna kan också komma till kontoret, vars ytterdörr alltid är låst för säkerhets skull, men
väktare har ännu inte införts.
– Förstås sker ett hembesök efter noggrant
övervägande, det ska finnas vägande skäl till
att vi kan hjälpa bäst genom att vara på plats
och ingripa. Det kan betyda att vi för barnen
eller någon av de vuxna i säkerhet mitt i natten, förklarar Sandra Öhman.
Utryckningen beror inte alltid på äktenskapskris med våldsamma slagsmål, ofta under
alkohol- eller drogpåverkan, utan kan också ske
46
Talentia 8.2012
till exempel i samband med bränder eller andra olyckor. Då behövs socialarbetaren för att
ordna med tillfällig övernattning mitt i natten.
Polisen följer nästan alltid med vid utryckningen som oftast brukar ske kvällstid. Ett
nattskift är 11 timmar långt och avslutas med
rapportering till dagjouren.
– När jag går hem har jag gett över jobbet i
andras händer och vet att vår arbetsgrupp tar
hand om uppföljningen.
Beredskap vid storolyckor
I Vanda har man länge haft erfarenhet av utryckning vid olyckor, numera har Vanda stad
utsetts till koordineringsansvarig vid storolyckor. Beredskapen kan innebära att socialoch krisjouren ställer upp med att hjälpa offer
och anhöriga vid olycksplatser. Till exempel
barnen far extra uppmärksamhet.
– Jokela-olyckan år 2007 är ett exempel på
en storolycka där vi ställde upp. Jag var med,
vi samlades i kyrkan i Jokela och gav debriefing. Det var efter Jokela-olyckan som Vanda
stad började fungera som ett nationellt beredskapsteam vid storolyckor. Vid behov ställer vi
upp med ett evakueringsteam vari ingår social- och krisarbetare tillsammans med läkare
som tar hand om myndighetsrollen, förklarar
Sandra Öhman.
Arbetet ger henne stoff för doktorsavhandlingen hon håller på att skriva om organiseringen av det för Finland nya psykosociala stödet och myndighetssamarbetet vid storolyckor.
Forskningsmaterialet samlar hon in vid de årliga övningarna kring flygolyckor som Vanda
stad arrangerar för att upprätthålla storolycksberedskapen.
– Social- och krisarbetarna som ställde upp
för att stöda tsunamins offer och anhöriga
med mottagning på flygfältet, har jag intervjuat nu efteråt.
Det är barnskyddsärendena som upptar det
mesta av social- och krisjourens tid. Sandra
Öhman fick även idén till sin pro gradu -avhandling som handlar om släktingarnas roll
vid omhändertagandet av barn, från sina arbetserfarenheter inom barnskyddet.
– Det har visat sig att ju mer stöd och hjälp
man kan få av släktingar, desto bättre är det för
alla parter. Släktens lojalitetsband kan dock ge
upphov till att socialen inte har så bra insyn i
hur det verkligen står till, familjemedlemmarna lierar sig med varandra.
I de fall där klienterna har släkt som ställer
upp för att ta hand om barnen brukar det lyckas
bra när Sandra ringer upp dem i samband med
ett hembesök och barnen behöver skyddas från
föräldrarna. Anhörighjälpen minskar eller eliminerar dessutom stigmatiseringen som kan
höra ihop med en barnhemsplacering.
– Förvånansvärt många av våra klienter
saknar anhöriga på nära håll som kan hjälpa.
Eller så är de rädda för att hjälpa eftersom till
exempel drogproblem finns med i bilden.
Bland jourens klienter finns de som återkommer. Men alltid öppnas inte dörren till
bostaden när Öhman ringer på. Efter övervägande kan hon kontakta gårdskarlen, servicefirman som har nyckel och kan öppna. Familjemorden runt om i Finland som finns i allas
medvetande har höjt socialjourens press på att
handla raskt.
– Vi inser till fullo vårt ansvar att förhindra
brott mot liv. Till vår hjälp, när anhöriga saknas, finns bland annat två barnhem i Vanda,
ett för småbarn och ett annat för äldre barn.
Från ordföranden
Ta i bruk socionomernas (YH)
kunnande
V
id sidan om barnskyddsdiskussionen har man skrivit om socialarbetarbristen. I offentligheten har socionomerna (YH) fått
mindre uppmärksamhet, vilka har som bas för sin utbildning
kunnande att identifiera klienternas levnadssituationer, kraftresurser och funktionsförmåga på olika delområden. Därtill har
de kännedom om socialförsäkringen och socialservicesystemet.
Socionomerna (YH) tar hand om mångsidiga socialhandledningsuppgifter.
Centralt i socialhandledningen är att motivera klienten, vilket stöder målinriktat förverkligande av klientprocessen. Socialhandledningen utgår från
vardagen och är interaktivt arbete.
S
Sandra Öhman som är intresserad av forskning
med anknytning till praktiken, har utrett frågan hur man bemöter barnklienterna.
– Jag som inte själv har barn ville sätta mig
in i hur jag ska handskas med barnen, frågorna och gråten. Socialarbetaren får inte heller knyta för starka band till barnet, så att det
inte blir svårt för barnet att skilja sig från socialarbetaren i och med att omhändertagandet är verkställt.
– När barnet visar sig väldigt duktigt när vi
ringer på för att ta det med oss, väcker det oro
hos mig – barnet måste ha vant vid liknande
ingripanden av främmande vuxna.
Helt riskfritt är jobbet förstås inte. Hot förekommer och Öhman har valt att jobba i en
annan kommun än hemkommunen. När det
är grannar som ringer till jouren för att mobilisera hjälp för barn som far illa, är det vanligt
att de vill vara anonyma av säkerhetsskäl. ■
Jyrki Komulainen
Bemöta barn i kris
ocionomernas (YH) kunnande bör till fullo tas i användning i kommunerna och inom den privata socialservicen. I fortsättningen behövs en
arbetsfördelning mellan socialarbetarna och socialhandledarna och utvecklandet av samarbete såväl inom barnskyddet som det sociala arbetet med
vuxna. Ett kapitel för sig är att ta till vara socionomernas (YH) och geronomernas (YH) kunnande i åldringsvården.
I förskolefostran förtjänar socionomernas (YH) ställning och betydelse specialuppmärksamhet. Enligt Institutet för hälsa och välfärd
har 28 procent av barnträdgårdslärarna socionomexamen
(YH) eller socialpedagogexamen. Socionomexamens (YH)
relativa andel är i växande i jämförelse med dem som
avlagt ped.kand.examen.
Det är problematiskt att socionomerna (YH) som
fungerar som barnträdgårdslärare är närapå en
tredjedel visstids anställda. Orsaken är delvis
arbetsgivarnas värderingsfrågor. Det största
problemet verkar ligga i behörigheten för
förskoleundervisning vilken socionomer
(YH) inte kan skaffa sig med hjälp av
tilläggsutbildning. Det vill Talentia
ändra på.
D
en inhemska diskussionen
om barnskyddet fortsätter livligt. Även vår granne
Ryssland har deltagit i diskussionen.
Statsmakten och Finlands utrikespolitiska ledning kommer i denna
diskussion hålla fast vid det finländska rättssystemet och utgöra
stöd för de finländska myndigheterna.
Tero Ristimäki
Talentia 8.2012
47
Tieto & taito
Toimitus: Johanna Merilä
Terapianuket matkustavat Afrikkaan
Yli sata käsintehtyä pehmonukkea
matkaa sosiaalialan opiskelijan SatuMarianne Piispan mukana Ugandaan ensi
helmikuussa. Perillä odottavat pääkaupunki
Kampalan slummin lapset, mutta nuket
ovat auttaneet myös kymmeniä tekijöitään
eri puolilla Suomea.
48
Talentia 8.2012
S
atu-Marianne Piispa sai idean
Lohtunukke-projektiin hetken
mielijohteesta viime talvena. Hän
perusti Facebookiin projektille
oman sivunsa, joka sai heti kymmeniä tykkääjiä. Nyt tykkääjiä on
melkein kaksisataa.
– Hetken mietin, mitä olenkaan mennyt
tekemään. Joskus kuitenkin syntyy hyviä juttuja, kun ei liikaa suunnittele, Piispa pohtii.
Hän on kerännyt projektin Facebook-sivuille ohjeita nukkien tekemiseen. Lohtunukkeja voi tehdä neuloen, virkaten ja ommellen.
Nukke voi olla ihmis- tai eläinhahmo.
Ugandan valitseminen nukkien määränpääksi ei ollut sattumaa, sillä Piispa menee tekemään maahan opintoihinsa kuuluvaa kasvatus- ja perhetyön harjoittelua. Piispa toivoo
voivansa itse antaa nuket slummin lapsille.
– Jokaisessa nukessa on mukana pieni
viestilappu, johon nuken tekijä on kirjoittanut terveisensä lapselle. Viestit ovat todella
koskettavia.
Viesteissä nuket lupaavat muun muassa
tuoda iloa lapsen elämään, lohduttaa ja olla
hänen halittavanaan.
– Tarkoitus on ottaa kuvia lapsista nukkeineen, jos se vain onnistuu. Näin nukkien
tekijät saavat nähdä, keille nuket päätyivät,
Piispa sanoo.
Piispa haluaa antaa lapsille tunteen siitä,
että heistä välitetään. Nukkien tekijät puolestaan saavat hyvän mielen siitä, että he voivat
tuoda iloa muiden ihmisten elämään.
Vertaistukea orpolapsille
Tietoa Lohtunukesta on levitetty enimmäkseen sosiaalisessa mediassa, jonka lisäksi Piispa
on puhunut projektista sosiaalialan toimijoille kotiseudullaan Mikkelissä. Toimintakeskus
Mielenmajassa nukkien tekemisestä innostuttiin: mielenterveyskuntoutujat työstivät
yhdessä melkein 50 nukkea.
– Nukkeja lähtivät tekemään jopa sellaiset,
jotka eivät aiemmin olleet tehneet paljon kä-
sitöitä. Kuntoutujista tuntui hyvältä, että he
voivat auttaa pieniä orpolapsia toisella puolen
maapalloa, kertoo ohjaaja Marjo Pylkkänen
Mielenmajasta.
– Moni kuntoutuja tuntee toimivansa vertaistukena slummilapselle. He molemmat ovat
kokeneet elämässään kovia. Ehkä juuri tästä
syystä meillä innostuttiin tästä projektista,
Pylkkänen pohtii.
Osa Mielenmajan kuntoutujista aikoo jatkaa nukkien tekemistä omaksi ilokseen projektin päättymisen jälkeen. Mielenmaja osallistui Pylkkäsen mukaan ensimmäistä kertaa
tämäntyyppiseen projektiin, ja halua olisi kokeilla vastaavaa myös uudestaan.
Nollabudjetilla
Lohtunukke-projekti päättyy loppuvuonna,
jonka jälkeen nuket pakataan yhteen Ugandanmatkaa varten. Piispa saa apua nukkien kuljettamiseen ja toimituskustannuksiin Mikkelin
Vapaaseurakunnalta. Nollabudjetin hankkeelle
pienelläkin taloudellisella tuella on merkitystä.
Kampalan slummissa Piispaa odottaa myös
pulma, joka pitää ratkaista ennen matkaa.
– Slummialue on todella iso ja lapsia paljon. Kaikille nuket eivät riitä. Minun täytyy
vielä miettiä yhteyshenkilöideni kanssa, miten nuket jaetaan, Piispa sanoo.
Hän katsoo jo projektin jälkeiseen aikaan.
Tavoitteena on saada sosiaalialan opinnot
päätökseen ja palata sen jälkeen uudestaan
Afrikkaan. Ura kehitysyhteistyötehtävissä
kiinnostaa.
Piispa suorittaa parhaillaan opiskelijavaihtoa Hollannissa, missä hän perehtyy siihen,
miten luovuutta ja taidetta voi soveltaa työssä. Hän yrittää myös pohtia, miten voisi Ugandassa auttaa slummin lapsia taiteen keinoin.
– Sosiaalialalla taidetta voisi käyttää tukena nykyistä paljon enemmän. Luova toiminta
auttaa ihmisiä. Tämän tietää jokainen, joka on
koskaan vaikkapa kirjoittanut runon tai piirtänyt, Piispa sanoo.
Hän arvostaa Lohtunukke-projektista saamaansa kokemusta. Projektityöskentelyn salat
ovat auenneet. Piispan on yllättänyt se, että
monet ovat heltyneet tekemään nukkeja toisella puolella maailmaa asuville lapsille.
– Lohtunukke-ideaa voi vapaasti levittää
sosiaalialalla. Ja onhan muitakin vastaavia
projekteja ollut kuten toimittaja Anu Harkin
Apupupu-kampanja muutaman vuoden takaa, Piispa pohtii.
Kustannusosakeyhtiö Otavan ja Suomen
Punaisen Ristin kampanjassa suomalaiset tekivät 25 000 pehmopupua vaikeissa oloissa
eläville lapsille.
Katso lisää: www.facebook.com/lohtunukke
Sosiaalialan konferenssi Istanbulissa 2013
Kerro työstäsi eurooppalaisille kollegoille
E
uroopan sosiaalialan ammattilaiset ja tutkijat kokoontuvat yhteiseen konferenssiin
17.–19.4.2013 Istanbulissa, Turkissa.
Konferenssiin etsitään nyt sosiaalialan hyviä työkäytäntöjä ja -menetelmiä. Suomalaista
sosiaalialan osaamista arvostetaan, joten järjestäjät toivovat Suomesta tietoa alan hyvistä
käytännöistä.
Onko mielessäsi oiva työkäytäntö, josta
haluaisit kertoa eurooppalaisille kollegoillesi?
Lähetä esityksesi hyvästä käytännöstä
30.11.2012 mennessä konferenssin internet­
sivuilla www.ensactistanbul.org.
Konferenssin järjestää European Network
for Social Action (ENSACT), jossa on mukana
sosiaalialan ammatti- ja muita järjestöjä sekä
oppilaitoksia.
Tieto & taito
Toimitus: Johanna Merilä
Missä polkupyörä keksittiin jo?
S
osiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään
eri puolilla Suomea aktiivisesti. Onnistuneiden uudistusten käyttöönotto on
kuitenkin usein jäänyt paikalliseksi
eikä niistä tiedetä laajemmin. On tehty myös
päällekkäistä kehittämistyötä.
Muutosta tilanteeseen tuo Innokylä, joka
tarjoaa sosiaali- ja terveysalan kehittämistyötä
tekeville sähköisen toimintaympäristön. Se on
avoin ja maksuton sekä kaikkien käytettävissä
osoitteessa innokyla.fi.
Lukemista
A
siakastyö kohtaamisena on
visuaalisesti kaunis, paljon
ajatuksia herättävä pieni
opas, joka tarkoitettu kaikille, jotka
tekevät asiakastyötä, ovat asiakkaina, opiskelevat ja opettavat tai ovat
muutoin kiinnostuneita asiakastyön
vuorovaikutussuhteista. Opas on
tarkoituksella pieni, jotta kiireestä
tai työpaineesta ei tule estettä kohtaamisen teemaan perehtymisessä.
Mukana saat lisäksi DVD-levyn, jolle
on tallennettu neljä tarinaa kohtaamisen kokemuksista. Tilaus Unigrafian verkkokauppa.
Jukka Keskinen, Aino Kääriäinen,
Julius Oravisto, Rauli Pitkänen ja
Anna-Kaisa Tukiala (toim.) Asiakastyö kohtaamisena – Reseptejä
vastavuoroisuuteen. Socca 2012
50
Talentia 8.2012
Innokylä tarjoaa tietoa ja tukea kaikissa
kehittämisen vaiheissa. Ideointivaiheessa voit
hyödyntää Innokylään tallennettua tietoa siitä,
mitä muualla Suomessa kehitetään ja kuka sitä
kehittää. Kehittämisvaiheessa löydät Innokylästä kumppaneita innovointiin sekä työkaluja
ja työtilan yhteiskehittämiseen.
Arvioinnin vaiheessa Innokylä tarjoaa keskitetysti tietoa erilaisista arvioinnin keinoista.
Levittämisen vaiheessa löydät Innokylästä kanavia tiedottamiseen lupaavista käytännöistä.
Innokylän toiminta tukee terveys- ja sosiaalialan kestävää uudistumista. Tarkoituksena
on, että Innokylässä tehtävän työn tuloksena
toimivat uudet käytännöt ja toimintamallit välittyvät ja tulevat käyttöön entistä nopeammin
ja kattavammin.
M
onet miettivät omaa ja
muiden käyttäytymistä.
Miksi reagoin näin? Miten
on mahdollista, että tuo ihminen
ajattelee tuolla tavoin? Miten saadaan aikaan hyvää yhteistyötä erilaisten persoonallisuuksien välillä?
Psykologi Tony Dunderfelt on
luonut psykologian tutkimuksiin perustuvan menetelmän, jonka avulla oivallat, miten ja miksi ihmiset
toimivat. Dunderfelt esittelee temperamentit väreinä, joiden avulla
voit tunnistaa erilaisten persoonallisuustyylien ominaispiirteet sekä
opit toiminaan rakentavalla tavalla
muiden kanssa.
Tony Dunderfelt: Tunnista temperamentit. Apua itsetuntemukseen
ja ihmissuhteisiin. PS-kustannus
2012.
M
T
asa-arvo toisin nähtynä kyseenalaistaa perinteisiä käsityksiä suomalaisesta tasaarvosta ja tasa-arvopolitiikasta.
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden
teemoja käsitellään moninaistuvan
ja monikulttuuristuvan yhteiskunnan näkökulmasta, ja esillä ovat
niin sukupuolten kuin erilaisten vähemmistöjenkin kysymykset. Aiheina ovat muun muassa sukupuolten
palkkauksen eriarvoisuus, paritus ja
ihmiskauppa, raskaana olevien naisten syrjintä sekä perinteisestä poikkeavien perheiden oikeus nauttia
perhe-elämän suojaa.
Johanna Kantola, Kevät Nousiainen ja Milja Saari (toim.): Tasa-arvo
toisin nähtynä. Gaudeamus 2012.
itä merkitsee, kun lämmin
suihku, ravinto, terveys ja
oma koti puuttuvat? Katukuvakirja koostuu asunnotto­mien
miesten ja naisten elämäntarinoista, valokuvista, asunnottomien elämästä kertovista tietopaketeista
ja kirjoittaja Ulla Pyyvaaran kokemuksista työssään asunnottomien
parissa. Kirjan valokuvista vastaa
asunnottomien miesten ja naisten
elämää kuvannut Arto Timonen.
Hän ohjasi 2010 Kiasman valokuvanäyttelyn Hiljai­suus rikkoutuu, jossa
asunnottomat itse kuvasivat omaa
elämäänsä.
Ulla Pyyvaara ja Arto Timonen:
Katu. Kertomuksia asunnottomasta elämästä. Into Kustannus 2012.
Kolumni
Susanna Yliluoma
Laura Vesa
Susanna Yliluoma on saunahullu
rikoskirjailija, jolla on matala verenpaine.
Talk show ennen teloitusta
”J
okaisen ihmisen pitäisi vihata sinua.”
Näin lausui kiinalainen
tv-toimittaja Ding Yu kuolemaantuomittua miestä haastatellessaan. Naistoimittaja vuoroin kyynelehti ja vuoroin sätti tuomittua talk
show:nsa aikana.
Liiallinen empatia ei näyttänyt vaivaavan
toimittajaa silloinkaan, kun äitinsä murhasta
tuomittu Bao Ronting oli määrä viedä teloitettavaksi. Rontingin omaisille oli järjestetty
tilaisuus tulla lausumaan jäähyväiset, mutta
kukaan heistä ei ilmaantunut paikalle. Ronting oli surmannut äitinsä, koska tämä ei hyväksynyt poikansa homoseksuaalisuutta.
Omaistensa hylkäämä Ronting pyysi toimittajalta, että tämä tarttuisi häntä kädestä.
Kiinassa on säädetty
kuolemanrangaistus
kaikkiaan 55
rikosnimikkeestä.
Pitkään emmittyään toimittaja uskaltautui hipaisemaan miehen sormenpäitä. Tämäkin oli liikaa: Ding Yu oli aistivinaan, että hänen omat sormensa tuntuivat pitkään ”kummallisilta”. Toimittaja päätyi siihen lopputulokseen, ettei hänen olisi kannattanut ryhtyä
moiseen laupeudentyöhön. Rontingin, kuten
tuhansien muidenkin, viimeinen matka taittui kuorma-auton lavalla, rikoksesta julistava
kyltti kaulassa killuen.
E
räs nainen taas oli surmannut miehensä, koska tämä oli pahoinpidellyt vaimoaan jo pitkään. Pariskunnalla oli yksi
tytär, joka oli hyvin pieni, kun äiti pidätettiin.
Nainen sai pitää henkensä, koska hänen omaisensa onnistuivat ostamaan ”anteeksiannon”
miehen omaisilta.
Nainen ei ollut saanut tavata tytärtään
koko siihenastisen vankeutensa aikana. Tyttären tapaaminen järjestyi lopulta ties mistä syystä.
Oli riipaisevaa katsoa itkevää äitiä ja hämmentynyttä, alakouluikäistä tyttöä. Kun eron
aika tuli, hetki lie ollut äidille pahin rangaistus
kaikista. Sillä hetkellä oletusarvo vaikutti olevan, että tyttö ehtisi varttua aikuiseksi, ennen
kuin he tapaisivat seuraavan kerran.
H
aastateltujen rikoksissa tuskin on
puolustelemista. Kuitenkin oli enemmän kuin vastenmielistä katsoa, miten näiltä kaikilta tuomitulta oli riistetty heidän ihmisarvonsa – ja monilta ennen pitkää
henkiriepukin.
Kiinalaisesta Haastatteluja ennen teloitusta
-sarjasta minut teki täällä koti-Suomessa tietoiseksi Silminnäkijä-dokumentti. Samoin kuin
siitä, että Kiinassa määrätään kuolemaan
enemmän ihmisiä kuin muussa maailmassa yhteensä, vaikka virallisia lukuja ei anneta
julki. Lisäksi Kiinassa on säädetty kuolemanrangaistus kaikkiaan 55 eri rikosnimikkeestä.
On melko kuvaavaa, että Kiinan viranomaiset hermostuivat sen jälkeen, kun ohjelma teloitettavista esitettiin BBC:lla tämän
vuoden maaliskuussa – näin siitä huolimatta,
että kiinalaissarjalla piti olla ylevä, kasvatuksellinen tehtävä.
Kuitenkin brittitiedotusvälineiden mukaan kiinalaisviranomaiset päättivät lopettaa
ohjelman ”sen saaman kansainvälisen huo­
mion takia”. Ohjelmaa julkaissut tv-kanava
kiisti asian, sillä sarja oli vain ”tauolla”.
Ai niin, että mitäkö kuolemaantuomitut
halusivat yleensä lausua viimeisiksi sanoikseen? No, pyytää anteeksi vanhemmiltaan ja
uhriensa perheiltä.
Talentia 8.2012
51