Sijoituspalvelulain mukaiset ennakkotiedot HAM

SIJOITUSPALVELULAIN MUKAISET TIEDOT HEAD ASSET MANAGEMENT OY:STÄ JA SEN
TARJOAMISTA SIJOITUS- JA OHEISPALVELUISTA, RAHOITUSPALVELUIDEN ETÄMYYNNIN
ENNAKKOTIEDOT SEKÄ TIETOA RAHOITUSVÄLINELAJIEN LUONTEESTA JA NIIHIN
LIITTYVISTÄ TYYPILLISISTÄ RISKEISTÄ
Tähän tiedotteeseen on koottu sijoituspalvelulain ja sen nojalla annettujen viranomaissääntelyn
mukaiset tiedot Head Asset Management Oy:stä sen tarjoamista sijoitus- ja oheispalvelusta sekä
niiden tarjoamisessa noudatettavista menettelytavoista. Tarkemmat palvelu- ja tuotekohtaiset tiedot
sekä mahdolliset sopimusehdot annetaan tarvittaessa ennen palvelun tai rahoitusvälineen
tarjoamista. Lisäsi tässä tiedotteessa annetaan kuluttajalle kuluttajasuojalain mukaiset ennakkotiedot
rahoituspalveluiden etämyynnistä. Tiedot mukaan lukien etämyynnin ennakkotiedot annetaan
Suomen lainsäädännön mukaisina. Head Asset Management Oy päivittää näitä tietoja tarvittaessa.
Päivitykset ovat saatavilla osoitteesta www.headassetmanagement.fi.
TIEDOT HEAD ASSET MANAGEMENT OY:STÄ JA SEN VALVOJASTA
Head Asset Management Oy (jäljempänä ”H.A.M”) on suomalainen sijoituspalveluyhtiö, jolle
Finanssivalvonta on myöntänyt sijoituspalvelulain mukaisen toimiluvan tarjota omaisuudenhoitoa ja
rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojen vastaanottamista ja välittämistä, sijoituspalveluihin
liittyvää valuuttapalvelua sekä tuottaa ja levittää sijoitustutkimuksia ja rahoitusanalyysejä.
H.A.M ei käytä sijoituspalveluiden tarjoamisessa sidonnaisasiamiehiä.
H.A.M on rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin Y-tunnuksella
1576718-3. Yhtiön kotipaikka on Helsinki. Yhtiön toimipiste ja muut yhteystiedot:
Head Asset Management Oy
Eteläesplanadi 24 A
00130 HELSINKI
Puhelin 09-2511 520
Telefax 09-2511 5351
Sähköposti: etunimi.sukunimi@headteam.com
www.headassetmanagement.fi
H.A.M:n toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Finanssivalvonnan osoite on Snellmaninkatu 6, PL
103, 00101 Helsinki ja puh 010 831 51, www.finanssivalvonta.fi.
YHTEYDENPIDOSSA KÄYTETTÄVÄT TAVAT
Asiakas voi asioida H.A.M:n toimipisteessä henkilökohtaisesti sekä kirjeitse, puhelimitse tai
sähköpostitse. Asiakaspalvelua tarjotaan suomen, ruotsin ja englannin kielellä. Asiakasraportoinnista
sovitaan tarkemmin palvelukohtaisessa sopimuksessa. Etämyynnin ennakkotiedot ja sopimukset on
saatavissa suomenkielisinä.
1(21)
Asiakas voi antaa rahoitusvälineitä koskevia toimeksiantoja sähköpostilla, kirjeitse, faksilla,
puhelimitse sekä henkilökohtaisessa tapaamisessa.
H.A.M:llä on oikeus tallentaa asiakkaan kanssa käytävät puhelinkeskustelut ja käyttää tallenteita
toimeksiantojen todentamiseen, asiakaspalvelunsa kehittämiseen, riskienhallinnallisiin tarkoituksiin
sekä todisteina mahdollisten riitaisuuksien ratkaisemisessa. Finanssivalvonnalla on oikeus saada
pyynnöstä kopiot tallenteista.
H.A.M:llä on oikeus lähettää sijoitus- ja oheispalveluun liittyvää kirjallista tietoa asiakkaalle kirjeitse,
faksilla ja sähköpostilla ja muulla asiakkaan kanssa erikseen sovitulla tavalla.
Asiakas on tietoinen, että faksin ja sähköpostin käyttämiseen viestintävälineenä liittyy erityisiä riskejä
muun muassa sen vuoksi, että viesti ei mahdollisesti saavu perille, viesti saattaa joutua ulkopuolisen
tietoon tai ulkopuolinen saattaa muunnella viestin sisältöä. H.A.M:llä on oikeus luottaa faksin tai
sähköpostin välityksin saamansa palvelua koskevan viestin aitouteen ja oikeellisuuteen.
ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT
H.A.M voi välittää Head Nordic Select Dividend Sijoitusrahaston toimeksiantoja etämyynnillä.
Etämyynnillä tarkoitetaan rahoituspalvelun tarjoamista kuluttajalle etätarjontamenetelmän avulla
siten, että sopimuksen tekemiseen ja sitä edeltävään markkinointiin käytetään puhelinta, postia tai
muuta välinettä ilman, että kuluttaja-asiakas henkilökohtaisesti tapaa H.A.M:n edustajaa.
Etämyynnistä ei ole kyse silloin, kun sopimus satunnaisesti tehdään asiakasta tapaamatta.
Sopimusmuutosten tekeminen H.A.M:n edustajaa tapaamatta eivät myöskään ole
rahoituspalvelluiden etämyyntiä.
Tuotekohtaiset ennakkotiedot annetaan tuotekohtaisissa ehdoissa, kuten sijoitusrahaston osalta
sijoitusrahaston avaintietoesitteessä ja rahastoesitteessä. Head Nordic Select Dividend
Sijoitusrahaston avaintietoesite, säännöt ja rahastoesite on saatavissa H.A.M:n Internet-sivulta
www.headassetmanagement.fi
sekä
Elite
Rahastohallinto
Oy:n
Internet-sivulta
www.elitevarainhoito.fi
Kuluttaja-asiakkaalla on etämyynnissä peruuttamisoikeus. Peruuttamisoikeutta ei kuitenkaan ole
sellaisen rahoituspalvelun tai siihen liittyvän rahoitusvälineen osalta, joiden arvo vaihtelee
rahoitusmarkkinoilla tapahtuvien muutosten perusteella. Näin ollen kuluttaja-asiakkaalla ei ole
oikeutta
peruttaa
esimerkiksi
antamaansa
sijoitusrahasto-osuuksien
merkintätai
lunastustoimeksiantoa. Peruuttamisoikeutta ei myöskään ole, kun asiointi puhelinpalvelussa liittyy jo
olemassa olevaan sopimukseen tai jos sopimus täytetään kokonaisuudessaan kuluttajan
nimenomaisesta pyynnöstä ennen peruuttamisajan päättymistä. Peruuttamisoikeutta ei myöskään
ole sopimusmuutoksia tehtäessä.
Kuluttaja-asiakkaan peruuttamisoikeus on voimassa 14 vuorokautta siitä, kun asiakas on tehnyt
uuden rahoitussopimuksen ja saanut tai voinut saada haltuunsa ennakkotiedot ja sopimusehdot.
2(21)
Mikäli kuluttaja-asiakas haluaa käyttää peruuttamisoikeuttaan, hänen tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti
H.A.M:n asiakaspalveluun. Ilmoituksessa on yksilöitävä peruutettava sopimus. Peruutettuaan
sopimuksen asiakas on velvollinen palauttamaan H.A.M:n sopimuksen perusteella H.A.M:ltä
saamansa suoritukset viimeistään 30 päivän kuluttua peruuttamisilmoituksen tekemisestä, uhalla,
että muutoin peruuttaminen raukeaa.
Etäsopimukseen ja etäsopimiseen sovelletaan Suomen lakia. Sopimusta koskevat riitaisuudet
ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudessa, ellei kuluttaja-asiakas vaadi asian käsittelyä oman
kotipaikkansa yleisessä alioikeudessa. Lisätietoja etäsopimukseen ja etäsopimiseen liittyvistä
oikeussuojakeinoista on annettu jäljempänä tässä asiakirjassa.
TIEDOT H.A.M:N TARJOAMISTA SIJOITUSPALVELUISTA
Omaisuudenhoito
H.A.M tarjoaa asiakkailleen sijoituspalvelulain mukaista omaisuudenhoitoa. Omaisuudenhoidolla
tarkoitetaan rahoitusvälineiden hoitamista asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen nojalla siten, että
päätösvalta sijoittamisesta on annettu kokonaan (täyden valtakirjan omaisuudenhoito)
omaisuudenhoitajalle. Omaisuudenhoidosta solmitaan aina asiakkaan kanssa kirjallinen sopimus,
josta palvelun ehdot ja palkkiot ja kulut ilmenevät.
Toimeksiantojen välitys
H.A.M tarjoaa toimeksiantojen välityspalvelua ensisijaisesti pohjoismaisilla säännellyllä markkinalla
kaupankäynnin kohteena olevilla rahoitusvälineillä sekä Head Nordic Select Dividend Sijoitusrahaston
rahasto-osuuksia, mutta myös muilla yhtiön välitykseen hyväksytyillä rahoitusvälineillä.
Välityspalveluista perittävät palkkiot ja kulut ilmenevät palvelua koskevasta hinnastosta.
Sijoituspalveluihin liittyvää valuuttapalvelua
H.A.M:llä on oikeus tarjota sijoituspalveluun liittyvää valuuttapalvelua.
Sijoitustutkimusten ja rahoitusanalyysien tuottaminen
H.A.M:llä on oikeus tuottaa ja levittää sijoitustutkimuksia, rahoitusanalyysejä sekä muita vastaavia
rahoitusvälineillä käytävään kauppaan liittyviä yleisiä suosituksia.
SIJOITUSPALVELUN
TARJOAMISESSA
NOUDATETTAVAT
ASIAKASLUOKITTELUUN,
TIEDONANTO- JA SELONOTTOVELVOLLISUUTEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAVAT
ASIAKASLUOKITTELU
Sijoituspalvelulain mukaan H.A.M:n on ilmoitettava asiakkaalle tämän luokittelusta eiammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi asiakkaaksi tai hyväksyttäväksi vastapuoleksi.
Luokittelu tapahtuu suoraan lain nojalla ja sijoituspalvelulaki sisältää yksityiskohtaiset määräykset
luokitteluun vaikuttavista tekijöistä. Asiakkaan luokittelulla on vaikutusta sijoittajansuojan laajuuteen
sekä sovellettavaksi tuleviin menettelytapasääntöihin. Ammattimaisella asiakkaalla on velvollisuus
ilmoittaa H.A.M:lle muutoksista, jotka voivat vaikuttaa asiakkaan luokitteluun.
3(21)
Hakemus tulla luokitelluksi toisessa asiakasluokassa
Asiakkaalla on oikeus hakea H.A.M:in tekemän asiakasluokittelun muuttamista. Luokittelun
muuttamista koskeva hakemus on tehtävä kirjallisesti. Luokittelun muuttamisella voi olla vaikutusta
sijoittajansuojaan ja menettelytapasäännösten soveltamiseen. Ammattimaista asiakasta voidaan
tämän hakemuksesta kohdella ei-ammattimaisena asiakkaana tai hyväksyttävänä vastapuolena.
Myös ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi luokiteltu asiakas voi hakemuksesta tulla kohdelluksi
ammattimaisena asiakkaana.
Hyväksyttäväksi vastapuoleksi luokiteltu asiakas voi hakemuksesta tulla kohdelluksi ammattimaisena
tai ei-ammattimaisena asiakkaana. H.A.M harkitsee tapauskohtaisesti luokittelun muuttamisen
edellytyksiä ja sitä hyväksyykö se asiakkaan hakemuksen. Ammattimaisella asiakkaalla on velvollisuus
pyytää ei-ammattimaisen asiakkaan kohtelua, jos asiakas katsoo, ettei sillä ole riittävää kokemusta ja
tietämystä arvioida tai hallita palveluun tai liiketoimeen liittyviä riskejä.
ASIAKASLUOKITTELUN VAIKUTUKSET SIJOITTAJANSUOJAAN
Suomen lainsäädännön mukaan ei-ammattimaiset asiakkaat ovat Sijoittajien korvausrahaston
suojanpiirissä. Rahasto korvaa sijoittajalle aiheutuneet menetykset silloin, kun rahaston jäsen ei ole
suorittanut suojan piiriin kuuluvan sijoittajan selviä ja riidattomia saatavia sopimuksen mukaisesti.
Sijoittajien korvausrahasto ei kuitenkaan kata sijoitusrahastotoimintaa.
Yhdelle sijoittajalle maksettavan korvauksen määrä on 9/10 sijoittajan yhdeltä
sijoituspalveluyritykseltä olevan saatavan suuruudesta, kuitenkin enintään 20 000 euroa. Rahasto ei
korvaa osakekurssin laskusta tai vääristä sijoituspäätöksistä johtuvia tappioita, joten asiakas vastaa
edelleen omien sijoituspäätöstensä seurauksista.
Ulkomaisen palveluntarjoajan Suomessa sijaitsevan sivuliikkeen ei-ammattimaiset asiakkaan kuuluvat
pääsääntöisesti palveluntarjoajan kotivaltion sijoittajan suojan piiriin.
Ei-ammattimaisilla asiakkailla on myös oikeus saada sijoituspalvelulain soveltamista koskevat
yksittäiset erimielisyydet ratkaisusuosituksia antavan riippumattoman toimielimen ratkaistavaksi.
Tällaisena toimielimenä toimii Arvopaperilautakunta.
ASIAKASLUOKITTELUN VAIKUTUS SOVELLETTAVIIN MENETTELYTAPAVAATIMUKSIIN
Ei-ammattimainen asiakas
Ei-ammattimaiselle asiakkaalle on annettava ennen kirjallisen sopimuksen tekemistä sopimuksen
ehdot ja riittävät tiedot H.A.M:stä sekä tarjottavasta palvelusta. Myös tiedoissa tapahtuneista
olennaisista muutoksista on ilmoitettava. Tiedot on annettava pysyvällä tavalla siten, että asiakas voi
tulostaa tai tallentaa ne. Tiedot voidaan antaa myös palveluntarjoajan verkkosivuilla, mikäli asiakas
on antanut tähän suostumuksensa.
4(21)
Asianmukaisuuden arvioiminen:
Tarjotessaan toimeksiantojen välittämistä ei-ammattimaiselle asiakkaalle H.A.M:n on pyydettävä
asiakkaalta tiedot tämän kyseistä rahoitusvälinettä tai sijoituspalvelua koskevasta
sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä voidakseen arvioida, onko rahoitusväline tai palvelu
asiakkaan kannalta asianmukainen. H.A.M:llä on oikeus luottaa asiakkaan antamiin tietoihin.
Mikäli H.A.M katsoo, ettei rahoitusväline tai palvelu ole asiakkaan kannalta asianmukainen, on
H.A.M:n ilmoitettava tästä asiakkaalle. H.A.M:n on myös kerrottava asiakkaalle, mikäli se ei voi
arvioida rahoitusvälineen tai palvelun asianmukaisuutta asiakkaalle siitä syystä, että asiakas ei ole
antanut kaikkia arvioinnin perusteeksi tarvittavia tietoja.
Soveltuvuuden arvioiminen:
Tarjotessaan omaisuudenhoitoa ei-ammattimaiselle asiakkaalle H.A.M:n on hankittava ennen
sijoituspalvelun tarjoamista riittävät tiedot asiakkaan taloudellisesta asemasta, asiakkaan tai tämän
edustajan kyseistä sijoituspalvelua tai rahoitusvälinettä koskevasta sijoituskokemuksesta ja tietämyksestä sekä asiakkaan sijoitustavoitteista, jotta se voi suositella asiakkaalle soveltuvia
rahoitusvälineitä tai palveluita. H.A.M:llä on oikeus luottaa asiakkaan antamiin tietoihin.
Soveltuvuusarvioinnin tarkoituksena on antaa H.A.M:ille mahdollisuus toimia asiakkaan etujen
mukaisesti. Tämän vuoksi on tärkeää, että asiakkaan edustaja antaa H.A.M:llä ajantasaiset ja oikeat
tiedot. H.A.M:llä on oikeus luottaa asiakkaan antamiin tietoihin.
H.A.M:n tulee edellä hankkimiensa tietojen valossa arvioida vastaako annettava neuvo tai tarjottava
palvelu asiakkaan sijoitustavoitteita, kykeneekö asiakas kantamaan taloudellisesti mahdollisen riskin
ja onko asiakkaalla tai tämän edustajalla tarvittava sijoituskokemus ja -tietämys riskien
ymmärtämiseksi suositeltuun toimeen. Jos H.A.M ei saa riittäviä tietoja se ei saa suositella asiakkaalle
kyseistä sijoituspalvelua tai rahoitusvälinettä.
Ammattimainen asiakas
Ammattimaiselle asiakkaalle on annettava ennen sijoituspalvelua tai oheispalvelua koskevan
sopimuksen tekemistä asiakkaan sijoituskokemus huomioon ottaen riittävät tiedot tarjottavasta
palvelusta ja palvelun kohteena olevien rahoitusvälineiden luonteesta sekä niihin liittyvistä riskeistä.
Ammattimainen asiakas kuuluu vain osittain menettelytapasäännösten suojan piiriin.
Tarjotessaan omaisuudenhoitoa ammattimaiselle asiakkaalle, H.A.M:n on hankittava ennen
sijoituspalvelun tarjoamista riittävät tiedot asiakkaan taloudellisesta asemasta sekä
sijoitustavoitteista, jotta se voi suositella asiakkaalle soveltuvia rahoitusvälineitä tai palveluita.
H.A.M:llä on oikeus luottaa asiakkaan antamiin tietoihin.
Jos asiakas on suoraan lain nojalla luokiteltu ammattimaiseksi asiakkaaksi, H.A.M voi
omaisuudenhoitopalveluita tarjotessaan olettaa, että asiakas pystyy kantamaan taloudellisesti
5(21)
suositeltuun liiketoimeen liittyvät asiakkaan sijoitustavoitteiden mukaiset sijoitusriskit eikä asiakkaan
taloudellista asemaan ole näin ollen tarpeen selvittää.
H.A.M:n tulee edellä hankkimiensa tietojen valossa arvioida vastaako annettava neuvo tai tarjottava
palvelu asiakkaan sijoitustavoitteita. Jos H.A.M ei saa riittäviä tietoja se ei saa suositella asiakkaalle
kyseistä sijoituspalvelua tai rahoitusvälinettä.
Hyväksyttävä vastapuoli
Hyväksyttävä vastapuoli voi pyytää H.A.M:ltä kirjallisesti, että sijoittajan suojaksi tarkoitettuja
menettelytapasäännöksiä sovellettaisiin sen kanssa tehtäviin liiketoimiin joko yleisesti tai yksittäisen
liiketoimen osalta. H.A.M harkitsee tapauskohtaisesti suostuuko se esitettyyn pyyntöön. Muissa
tapauksissa menettelytapasäännökset ja sijoittajan suojaa koskevat säännökset eivät sovellu
hyväksyttäviin vastapuoliin.
TIETOA ASIAKASVAROJEN SÄILYTTÄMISESTÄ
Omaisuudenhoitosopimuksen piiriin kuuluvia rahavaroja säilytetään asiakkaan nimiin ja lukuun
suomalaisessa talletuspankissa tai ulkomaisen talletuspankin Suomessa sijaitsevassa sivukonttorissa
avatulla talletustilillä.
H.A.M:n omaisuudenhoitoasiakkaan Suomen arvo-osuusjärjestelmässä olevat arvo-osuuden
säilytetään joko kunkin asiakkaan itsensä tai H.A.M:n toimesta asiakkaan nimiin ja lukuun avatulla
arvo-osuustilillä.
Ulkomaiset arvopaperit säilytetään joko asiakkaan itsensä tai H.A.M:n asiakkaan nimiin ja lukuun
avaamassa koti- tai ulkomaisissa säilytysyhteisöissä. Säilytysyhteisö voi kansainvälisen käytännön
mukaisesti säilyttää asiakkaan ulkomaisia rahoitusvälineitä säilytysyhteisön valitseman ulkomaisen
säilytysyhteisön (alisäilyttäjä) yhteistilillä. Alisäilyttäjät voivat edelleen säilyttää arvopapereita omilla
alisäilyttäjillään. Yleisen kansainvälisen käytännön mukaisesti ulkomaisia rahoitusvälineitä ei yleensä
voida rekisteröidä asiakkaiden nimiin, vaan ne rekisteröidään edellä mainitun säilytysyhteisön tai sen
alisäilyttäjän nimiin asiakkaiden lukuun. Säilytysyhteisö pitää omassa säilytyskirjanpidossaan erillään
asiakkaiden lukuun säilyttämänsä varat.
Kotimaiset rahasto-osuudet säilytetään asianomaisen rahastoyhtiön rahasto-osuusrekisterissä.
Ulkomaiset rahasto-osuudet säilytetään edellä mainitun säilytysyhteisön kautta kunkin rahastoyhtiön
ylläpitämässä reksiterissä yhteistilillä asiakkaiden lukuun. Säilytysyhteisö pitää omassa
säilytyskirjanpidossaan erillään asiakkaiden lukuun säilyttämänsä varat.
Vakuutusyhtiö säilyttää sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahavarat ja rahoitusvälineet
valitsemansa säilytysyhteisössä tai/ja talletuspankissa.
Vakioidut johdannaissopimukset kirjataan asiakkaan nimiin ja lukuun
johdannaistiliasemalle, jota ylläpitää asiakkaan tai H.A.M:n valitsema säilytysyhteisö.
6(21)
avattavalle
Mikäli H.A.M avaa arvo-osuustilin tai säilytyksen asiakkaan omaisuudenhoitopalvelua varten,
H.A.M:n vastuu säilyttäjän toimista ja laiminlyönneistä rajoittuu siihen, että H.A.M valitsee säilyttäjän
huolellisesti. Säilyttäjän tulee olla Finanssivalvonnan tai sitä muussa valtiossa vastaavan
toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa, jos se on mahdollista. Säilytyspalvelusta vastaa
asianomainen säilyttäjä asiakkaan kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti.
Omaisuudenhoidon piirissä oleviin rahoitusvälineisiin ja rahavaroihin kohdistuvat vakuus- ja
kuittausoikeudet on määritelty omaisuudenhoitosopimuksessa tai muussa asiakkaan ja H.A.M:n
välisessä sijoituspalvelun tarjoamista koskevassa sopimuksessa. Ulkomaisten rahoitusvälineiden tai
rahavarojen säilyttäjällä voi olla kyseisiin rahoitusvälineisiin tai rahavaroihin kohdistuva vakuus- tai
kuittausoikeus. Asiakkaan yhteistilillä säilytettävät rahoitusvälineet voivat olla vakuus- ja
kuittausoikeuden kohteena myös muiden asiakkaiden velvoitteiden perusteella.
Ulkomaisten rahoitusvälineiden säilyttämiseen ja vaihdantaan voi liittyä kotimaisten
rahoitusvälineiden säilyttämiseen verrattuna ennalta arvaamattomia riskejä varsinkin, jos
alisäilyttäjän kotipaikka on ETA-alueen ulkopuolella. Tällaisia riskit voivat olla mm. poliittisia,
markkinainfrastruktuuri liittyviä, oikeudellisia ja verotuksellisia. Ulkomaisia rahoitusvälineitä ei
yleensä rekisteröidä asiakkaan nimiin vaan niitä säilytettään säilyttäjän nimiin avatulla ulkomaisen
alisäilyttäjän hallussa olevilla tileillä, joihin sovelletaan paikallista lainsäädäntöä. Siten on mahdollista,
että mahdollisessa konkurssi- tai muussa maksukyvyttömyystilanteessa rahoitusvälineet eivät ole
välttämättä erotettavissa säilyttäjän tai sen alisäilyttäjän varoista. Edellä mainitut riskit jäävät
asiakkaan kannettavaksi.
H.A.M on Sijoittajien korvausrahaston jäsen. H.A.M:n tai Suomessa toimiluvan saaneen
talletuspankin maksukyvyttömyystilanteessa asiakkaan talletustilillä olevat riidattomien ja
erääntyneet saamisten on katettu Sijoittajien korvausrahastosta jäljempänä mainitussa laajuudessa.
Suojan piiriin kuuluu erikseen kukin H.A.M:n ei-ammattimaisena asiakkaana oleva asiakas, jonka
varoja on talletuspankissa H.A.M:n tai talletuspankin maksukyvyttömyystilanteessa. Koska
omaisuudenhoidon piirissä olevaa talletustiliä voidaan käyttää vain sijoituspalveluihin, kuuluu
talletustili Sijoittajien korvausrahastosuojan piiriin. Tilille vielä kirjautumattomat saamiset ovat joko
talletussuojarahaston tai Sijoittajien korvaussuojarahaston piirissä. Varoilla ei ole kaksinkertaista
suojaa. Kullekin asiakkaalle maksettavan korvauksen määrä on 9/10 sijoittajan H.A.M:ltä tai
talletuspankilta olevan saatavan suuruudesta, kuitenkin enintään 20 000 euroa. Korvaus maksetaan
suoraan asiakkaalle. Rahasto ei korvaa osakekurssien laskusta tai vääristä sijoituspäätöksistä johtuvia
tappioita. Vain ei-ammattimaiset asiakkaat kuuluvat suojan piiriin.
ETURISTIRIITATILANTEIDEN HALLINTA
H.A.M:ssa noudatettavat toimintaperiaatteet mahdollisten eturistiriitatilanteiden tunnistamiseksi ja
ehkäisemiseksi sisältyvät yhtiön hallituksen hyväksymiin toimintaperiaatteisiin eturistiriitojen
välttämisestä ja hallinnasta.
Eturistiriidalla tarkoitetaan poikkeuksellista sijoituspalvelun tarjoamiseen liittyvää tilannetta
esimerkiksi asiakkaan ja H.A.M:n välillä, mihin saattaa liittyä asiakkaan etuihin kohdistuva merkittävä
7(21)
riski. Eturistiriita voi syntyä myös yhtiön ja sen henkilökunnan tai kahden yhtiön asiakkaan välille.
H.A.M tarjoaa sijoituspalveluina omaisuudenhoitopalvelua ja toimeksiantojen välitystä. Kumpaankin
edellä mainitun sijoituspalvelun tarjoamiseen voi mahdollisesti liittyä eturistiriitatilanteita.
H.A.M pyrkii kuitenkin kaikin mahdollisin tavoin ehkäisemään mahdolliset eturistiriitatilanteet, joihin
voi liittyä asiakkaan etuihin kohdistuvia merkittäviä riskejä. Eturistiriitatilanteet pyritään ensisijaisesti
tunnistamaan ja ehkäisemään aktiivisesti muun muassa erilaisten organisatoristen ja hallinnollisten
toimenpiteiden avulla.
Toimenpiteiden tavoitteena on varmistaa, että H.A.M:n johto ja henkilöstö hoitavat tehtäviään
rehellisesti ja lojaalisti ja toteuttavat liiketoimia riittävän itsenäisesti asiakkaiden etujen
suojelemiseksi. Toimenpiteet vaihtelevat sen mukaan mistä liiketoiminnasta tai palvelusta on kyse.
Eturistiriitoja hallitaan mm. seuraavin keinoin:
 Korkea ammattietiikka
 Henkilöiden ja toimintojen välisen tietojenvaihdon estäminen tai valvominen esim. erilaisten
tietojärjestelmien ja käyttövaltuuksien avulla
 Toimeksiantojen välittämistä koskevat periaatteet
 Riskienhallintapolitiikka
 Säännösten noudattamisen valvonnan riippumattomuus liiketoiminnasta
 Asiakkaiden tunnistamista ja rahanpesun estämistä koskevat ohjeet
 Henkilökunnan ja johdon kaupankäyntiohjeet
H.A.M kiinnittää erityistä huomiota eturistiriitojen tunnistamiseen ja ehkäisemiseen
omaisuudenhoidossa ja toimeksiantojen välityksessä. Jos eturistiriitatilannetta ei edellä mainituista
toimenpiteistä huolimatta voida välttää, asiakkaalle kerrotaan eturistiriitatilanteen luonne ja syyt
ennen liiketoimen suorittamista.
Siltä osin kuin eturistiriitatilanne syntyy, asiakkaalle annetaan viipymättä riittävät tiedot
eturistiriitatilanteen luonteesta ja syistä ennen liiketoimen suorittamista. Asiakas harkitsee
itsenäisesti, haluaako hän kerrotusta eturistiriitatilanteesta huolimatta, että liiketoimi suoritetaan.
Kyseinen liiketoimi voidaan myös jättää toteuttamatta eturistiriitatilanteen välttämiseksi.
Eturistiriitatilanteiden tunnistamista ja ehkäisemistä koskevien toimintaperiaatteiden sisältö ja
ajantasaisuus tarkastetaan säännöllisesti.
OMAISUUDENHOIDON JA TOIMEKSIANTOJEN VÄLITTÄMISTÄ KOSKEVAT TOIMINTAPERIAATTEET
Seuraavassa kuvataan ne menettelytavat, joita H.A.M noudattaa välittäessään ei-ammattimaiseksi tai
ammattimaiseksi asiakkaaksi luokiteltujen asiakkaidensa rahoitusvälineitä koskevia toimeksiantoja
edelleen toteutettavaksi tai tarjotessaan omaisuudenhoitopalvelua päästäkseen asiakkaan kannalta
parhaimpaan mahdolliseen tulokseen. H.A.M ei toteuta asiakkaan liiketoimia itse.
H.A.M:n välittäessä asiakkaalta vastaanotettuja tai omaisuudenhoitoon liittyviä toimeksiantoja
sijoituspalvelun tarjoajille toteutettaviksi H.A.M pitää toimeksiannon toteuttamisen kannalta
olennaisina seikkoina rahoitusvälineen hintaa, toimeksiannon toteuttamisesta aiheutuvia
8(21)
kustannuksia, toimeksiannon toteuttamisen nopeuttaja toimeksiannon toteuttamisen ja selvityksen
todennäköisyyttä, toimeksiannon kokoa ja luonnetta sekä muuta toimeksiannon kannalta olennaista
seikkaa.
H.A.M määrittää näiden seikkojen tärkeysjärjestyksen sijoituspalvelun tarjoajaa valitessaan
seuraavien kriteerien perusteella: a) asiakkaan ominaispiirteet, asiakasluokittelu ei-ammattimaiseksi
asiakkaaksi ja ammattimaiseksi asiakkaaksi mukaan lukien, b) asiakkaan toimeksiannon
ominaispiirteet, c) toimeksiannon kohteena olevien rahoitusvälineiden ominaispiirteet, d) niiden
kaupankäyntipaikkojen ominaispiirteet, joihin toimeksianto voidaan ohjata.
Toimeksiannon vastaanottanut sijoituspalvelun tarjoaja toteuttaa toimeksiannot oman
toteutuspolitiikkansa mukaisesti ja asiakkaan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. H.A.M ottaa
toimeksiantojen toteuttajaa valitessaan huomioon myös seuraavat tekijät: kustannustehokkuus,
riittävät tekniset ja hallinnolliset edellytykset sekä riittävä asiantuntemus toimeksiantojen
toteuttamiseksi.
H.A.M painottaa ei-ammattimaisen asiakkaan toimeksiantoa hoitaessaan asiakkaan kannalta
mahdollisimman hyvää kokonaisvastiketta. Kokonaisvastike muodostuu rahoitusvälineen hinnasta ja
toimeksiannon toteuttamiseen liittyvistä kustannuksista, jotka sisältävät kaikki toimeksiannon
toteuttamisesta asiakkaalle suoraan aiheutuvat kustannukset, kuten kaupankäyntipaikkojen perimät
maksut, kaupan selvitykseen liittyvät maksut sekä muut toimeksiannon toteuttamiseen osallistuville
kolmansille maksettavat maksut. Jos toimeksiannon huolellinen toteuttaminen sitä vaatii, H.A.M voi
painottaa myös muita seikkoja kuin kokonaisvastiketta esim. epälikvidiä rahoitusvälinettä
toteutettavaksi välittäessään.
H.A.M välittää sijoitusrahastoja ja yhteissijoitusyrityksiä koskevat toimeksiannot asianomaiseen
rahastoyhtiöön toteutettavaksi.
H.A.M välittää strukturoitujen tuotteiden merkintä- ja ostotoimeksiannot merkintäpaikkaan ja
jälkimarkkinakauppoja koskevat toimeksiannot jälkimarkkinakauppoja toteuttavalle sijoituspalvelun
tarjoajalle. Strukturoiduilla tuotteilla ei käydä kauppaa järjestäytyneillä kaupankäyntipaikoilla, vaan
kauppaa käydään suoraan sijoituspalvelun tarjoajan ja asiakkaan välillä siten, että sijoituspalvelun
tarjoaja asettuu asiakkaan vastapuoleksi kaupassa. Tästä syystä näillä tuotteilla ei ole likvidejä
jälkimarkkinoita ja siten on mahdollista, että vastapuolia on vain yksi tai jälkimarkkina voi puuttua
kokonaan.
H.A.M voi yhdistää asiakkaidensa ja sijoitusrahaston toimeksiantoja, jos H.A.M katsoo, että on
epätodennäköistä, että yhdistäminen on kokonaistuloksen kannalta epäedullista joillekin asiakkaista,
joiden toimeksiannot on tarkoitus yhdistää. H.A.M kohdentaa toimeksiannot toimeksiantojen
kohdentamisperiaatteiden mukaisesti.
Asiakkaan H.A.M:lle antamat toimeksiannon toteuttamiseen liittyvät mahdolliset erityiset ohjeet
ovat aina ensisijaisia suhteessa jäljempänä yksilöityihin toimintaperiaatteisiin ja toimeksiantojen
9(21)
toteuttajan omaan toteutuspolitiikkaan. Asiakkaan antamat erityiset ohjeet saattavat estää H.A.M:tä
toimimasta näiden toimintaperiaatteiden mukaisesti.
H.A.M:lla on oikeus poiketa tilapäisesti näistä toimintaperiaatteista markkinoiden tai järjestelmien
toimintahäiriöiden vuoksi. Häiriötilanteissa H.A.M toteuttaa kohtuulliset toimet päästäkseen
tulokseen, joka olosuhteisiin nähden on asiakkaan kannalta paras mahdollinen.
H.A.M arvioi säännöllisesti toimeksiantojen hoitamista koskevien periaatteidensa sisältöä ja
ajantasaisuutta.
H.A.M
ylläpitää
ajantasaista
luetteloa
kussakin
tuoteryhmässä
omaisuudenhoitopalveluissa käyttämistään sijoituspalvelun tarjoajista. Luettelo on saatavissa
H.A.M:n asiakaspalvelusta. H.A.M ilmoittaa edellä kuvattujen toimintaperiaatteidensa olennaisista
muutoksista asiakkailleen valintansa mukaan kirjeitse, sähköpostitse tai Internet-sivuillaan.
HEAD NORDIC SELECT DIVIDEND SIJOITUSRAHASTON SALKUNHOITOA KOSKEVAT
TOIMINTAPERIAATTEET
Eufex Rahastohallinto Oy on ulkoistanut Head Nordic Select Dividend Sijoitusrahaston (jäljempänä
”sijoitusrahasto”) salkunhoidon H.A.M:lle. H.A.M toimii sijoitusrahaston edun mukaisesti
välittäessään sijoitusrahaston toimeksiantoja sijoituspalveluiden tarjoajien toteutettavaksi. H.A.M ei
toteuta sijoitusrahaston toimeksiantoja. H.A.M on toteuttanut kaikki kohtuulliset toimet
päästäkseen sijoitusrahaston kannalta parhaimpaan mahdolliseen tulokseen ottaen huomioon
hinnan, kustannukset, nopeuden, liiketoimen toteuttamisen ja selvityksen todennäköisyyden,
toimeksiannon suuruuden ja luonteen sekä muut toimeksiannon toteuttamisen kannalta
olennaiset tekijät. Näiden tekijöiden suhteellinen merkityksen H.A.M määrittää seuraavin
perustein:
-
sijoitusrahaston tavoitteet, sijoituspolitiikka ja erityiset riskit sellaisina kuin ne on esitetty
rahastoesitteessä tai tapauksen mukaan sijoitusrahaston säännöissä;
toimeksiannon erityispiirteet;
toimeksiannon kohteena olevien rahoitusvälineiden erityispiirteet;
niiden toteuttamispaikkojen erityispiirteet, joihin toimeksianto voidaan ohjata.
H.A.M voi yhdistää sijoitusrahastoa koskeviin toimeksiantoihin muiden asiakkaidensa
toimeksiantoja, jos H.A.M katsoo, että on epätodennäköistä, että yhdistäminen on
kokonaistuloksen kannalta epäedullista sijoitusrahastolle tai joillekin asiakkaista, joiden
toimeksiannot on tarkoitus yhdistää. H.A.M kohdentaa toimeksiannot toimeksiantojen
kohdentamisperiaatteiden mukaisesti. H.A.M arvioi säännöllisesti toimeksiantojen välittämistä
koskevien järjestelyjen ja periaatteiden tehokkuutta ja erityisesti toimintaperiaatteiden perusteella
valittujen yhteisöjen toteuttamien toimeksiantojen laatuja korjatakseen mahdolliset puutteet.
H.A.M tarkistaa nämä sijoitusrahaston toimeksiantojen toteuttamisperiaatteet vuosittain.
Tarkistus on suoritettava myös silloin, kun tapahtuu olennainen muutos, joka vaikuttaa H.A.M:n
kykyyn päästä sijoitusrahaston kannalta parhaimpaan mahdolliseen tulokseen.
10(21)
luetteloa kussakin rahoitusvälineryhmässä käyttämistään
sijoituspalvelun tarjoajista. Luettelo on saatavissa H.A.M:n asiakaspalvelusta. H.A.M ilmoittaa
H.A.M
ylläpitää ajantasaista
edellä kuvattujen toimintaperiaatteidensa olennaisista muutoksista asiakkailleen valintansa mukaan
kirjeitse, sähköpostitse tai Internet-sivuillaan.
SIJOITUSPALVELUIHIN LIITTYVÄT KULUT JA PALKKIOT
H.A.M perii toimeksiantojen välityksestä ja omaisuudenhoidosta palvelua koskevassa
sopimuksessa sovitut kulut ja palkkiot.
TIETOA RAHOITUSVÄLINELAJIEN LUONTEESTA JA NIIHIN LIITTYVISTÄ TYYPILLISISTÄ RISKEISTÄ
Seuraavassa annetaan yleistä tietoa eri rahoitusvälinelajien luonteesta ja niitä koskevista tyypillisistä
riskeistä. Kuvaus ei ole miltään osin tyhjentävä eikä se sisällä kaikkia mahdollisia riskejä, joita
kuvattuihin rahoitusvälineisiin liittyy.
Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski. Tavoiteltu tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun
pääoman voi menettää osittain tai kokonaan. Ennen sijoittamisen aloittamista on asiakkaan syytä
perehtyä sijoitusmarkkinoihin, eri sijoitusvaihtoehtoihin ja eri sijoituspalveluihin.
Asiakkaan tulee ennen palvelun käyttöä tutustua sijoituspalvelun tai rahoitusvälineen ehtoihin, joista
mm. selviää asiakkaan sekä palvelun tarjoajan vastuut ja velvollisuudet sekä palveluun tai
tuotteeseen liittyvät palkkiot ja kulut.
Hajauttamalla sijoituksia eri rahoitusvälineisiin, eri markkinoille ja eri omaisuuslajeihin voi pienentää
sijoittamiseen liittyvää riskiä, koska näiden erilaiset arvonvaihtelut tasoittavat toisiaan
markkinatilanteen vaihdellessa. Vaikka H.A.M olisikin arvioinut sijoituspalvelun tai rahoitusvälineen
asianmukaisuutta taikka soveltuvuutta asiakkaalle, asiakas vastaa yksin sijoituspäätöstensä,
toimintansa ja rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojensa sekä omaisuudenhoidon taloudellisista
seurauksista veroseuraamuksineen eikä ole oikeutettu saamaan näistä aiheutuvista vahingoista tai
tappioista korvausta H.A.M:ltä.
KESKEISET MÄÄRITELMÄT
Markkinariski
Rahoitusvälineiden markkinariski aiheutuu markkinahintojen vaihtelusta. Markkinariskejä ovat korko,
osake-, valuutta- tai muu hintariski. Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea tarjonnan ja
kysynnän, sijoittajien kiinnostuksen ja kohde-etuutena olevien tai siihen liittyvien sijoitusten hintojen
mukaan. Myös toimialoihin, poliittiseen ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvillä tekijöillä voi olla
vaikutusta. Markkinariski voi vaikuttaa rahoitusvälineen arvoon, olipa kyse koko markkinoiden
muutoksesta tai vain sijoituskohtaisesta muutoksesta.
11(21)
Luottoriski
Luottoriski tarkoittaa riskiä siitä, että rahoitusvälineen liikkeeseenlaskija tai takaaja ei kykene
maksamaan rahoitusvälineen pääomaa tai tuottoa liikkeeseenlaskuehtojen mukaisesti sijoittajalle
takaisin. Luottoriski voi tarkoittaa myös osapuolten luottokelpoisuuden heikkenemistä. Luottoriskiä
mitataan yleensä mahdollisella absoluuttisella tappiosummalla.
Selvitysriski
Selvitysriski on luottoriski, joka syntyy, kun vastapuoli ei toimita arvopaperia tai maksua sovittujen
ehtojen mukaisesti toisen vastapuolen jo täytettyä omat sopimusvelvoitteensa. Selvitysriski on suuri
valuuttatransaktioissa ja valuutanvaihtosopimuksissa, koska käteismaksut voidaan suorittaa eri
aikoina ja selvittää eri aikavyöhykkeissä. Selvitysriskiä voi sisältyä myös kehittyvien maiden
osakekaupankäyntiin. Selvitysriskiä voi sisältyä erityisesti rahoitusvälineiden kaupankäyntiin
kehittyvillä markkinoilla, joilla maksu ja rahoitusvälineen luovutus selvitetään eri aikaan.
Osakeriski
Osakeriskillä tarkoitetaan riskiä osakkeen hinnan vaihtelusta. Osakkeiden hintavaihteluun vaikuttaa
sekä markkinoiden kehitys että tiedot yhtiön menestykseen vaikuttavista tiedoista.
Volatiliteettiriski
Volatiliteetti tarkoittaa arvon heilahtelua ylös tai alas. Rahoitusvälineen volatiliteetin kasvaessa myös
tappion tai voiton mahdollisuus kasvaa, koska osto- ja myyntihinnan välillä voi olla isokin ero.
Vastapuoliriski
Kaupankäynnin vastapuolena toimivan yrityksen tai transaktioon osallistuvien välittäjien
maksukyvyttömyys tai laiminlyönti voi johtaa positioiden likvidointiin tai sulkemiseen ilman asiakkaan
suostumusta tai siihen, ettei sijoitusten arvoa palauteta asiakkaalle.
Valuuttariski
Valuuttariski syntyy valuuttakurssien vaihtelusta, joka voi kasvattaa valuuttatransaktioihin sekä
ulkomaan valuuttamääräisiin johdannais- ja arvopaperikauppoihin liittyviä voittoja tai näistä
transaktioista aiheutuvia tappioita. Suojaus voi lisätä tai vähentää valuuttariskiä, mutta se ei
välttämättä poista valuuttakurssein vaihtelusta aiheutuvaa riskiä kokonaan.
Korkoriski
Korkoriski aiheutuu korkojen muutoksista. Korot voivat nousta tai laskea. Korkoriski vaikuttaa
joukkovelkakirjalainojen tai muun korkosijoituksen arvoon suoremmin kuin osakkeiden arvoon, joten
se on merkittävä riski joukkovelkakirjalainoihin ja muihin korkoinstrumentteihin sijoittavalle.
Korkoriski tarkoittaa sitä, että arvopaperin, erityisesti joukkovelkakirjalainan, suhteellinen arvo
heikkenee koronnousun seurauksena. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti muihin tuotteisiin. Korkojen
noustessa joukkovelkakirjalainojen hinnat laskevat ja päinvastoin.
Vaihtuvakorkoisiin ja kiinteäkorkoisiin välineisiin liittyy muitakin korkoluonteisia riskejä.
Vaihtuvakorkoisten välineiden korkotuottoa ei voi ennakoida. Korkotuottojen vaihtelun takia
12(21)
sijoittajat eivät voi määrittää vaihtuvakorkoisten rahoitusvälineiden tuotto-odotuksia ostohetkellä,
joten rahoitusvälineen tuottoa ei voi verrata kiinteäkorkoisten joukkovelkakirjalainasijoitusten
tuottoihin.
Hyödykeriski
Hyödykkeiden ja hyödykejohdannaisten hinnat voivat vaihdella merkittävästi, koska esim.
luonnonmullistukset, sodat ja selkkaukset voivat vaikuttavat hyödykkeen tarjontaan tai tuotantoon.
Oikeudellinen riski
Oikeudellinen riski voi tarkoittaa lainsäädännöllisiä tai rakenteellisia riskejä. Tällainen riski voi
aiheutua poliittisista, taloudellisista tai muista tekijöistä, eikä sitä voi ennakoida. Oikeudellinen riski
on suurempi kehittyvillä markkinoilla, mutta se on olemassa aina markkinoista riippumatta.
Kehittyvillä markkinoilla viranomaisvalvonta on yleensä vähäisempää, samoin liiketoiminnan ja
toimialojen käytäntöjä ja markkinapaikkoja koskeva lainsäädäntö.
Veroriski
Verosäädökset muuttuvat aika ajoin. Sijoituksiin voi liittyä monimutkaisia sijoittajakohtaisia koti- tai
ulkomaiseen verolainsäädäntöön perustuvia veroseuraamuksia.
Operatiivinen riski
Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappioriskiä, joka voi aiheutua muun muassa riittämättömistä tai
epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä ja se voi
vaikuttaa kaikkiin rahoitusvälineisiin. Liiketoimintariski, erityisesti puutteellisesta tai huonosta
liikkeenjohdosta aiheutuva riski, voi vaikuttaa myös yrityksen osakkeenomistajiin tai sijoittajiin.
Henkilöstö- ja organisaatiomuutokset voivat vaikuttaa näihin riskeihin merkittävästi.
Toimialakohtainen riski
Toimialakohtainen riski tarkoittaa sitä, että toimialaa koskeva odottamaton tapahtuma vaikuttaa
koko toimialan tulokseen ja toimialaan liittyviin rahoitusvälineisiin.
Likviditeettiriski
Likviditeettiriski tarkoittaa riskiä siitä, että rahoitusvälinettä ei voi myydä tai ostaa tiettynä
ajankohtana, koska sen vaihto on alhainen tai koska jälkimarkkinoita ei ole lainkaan.
Rahoitusvälineen likviditeettiin vaikuttavat suoraan kyseisen rahoitusvälineen kysyntä ja tarjonta ja
epäsuorasti voi vaikutusta olla myös muilla tekijöillä, kuten markkinahäiriöillä tai mahdollisilla
infrastruktuuriongelmilla.
Vipuvaikutusriski
Vipuvaikutusriski tarkoittaa johdannaissopimukseen liittyvää rakennetta, joka aiheuttaa riskin siitä,
että jo pienellä kohde-etuuden muutoksella voi olla suuri vaikutus johdannaissopimuksen tuottoon ja
arvoon (positiivinen tai negatiivinen).
13(21)
Yritysriski
Yritysriski tarkoittaa rahoitusvälineen liikkeeseen laskeneen yhtiön menestykseen liittyvää riskiä.
Markkinoiden kehittyneisyyteen liittyvä riski
Kehittyville markkinoille tehtäviin sijoituksiin voi kohdistua kyseisten maiden markkinoille ominaisia
riskejä.
Erityisesti
kehittyvillä
markkinoilla
läpinäkyvyys,
tehokkuus,
likviditeetti,
markkinainfrastruktuuri, oikeusjärjestelmän luotettavuus ja lainsäädäntö ovat usein puutteellisia
kehittyneisiin markkinoihin verrattuna, ja näiden syiden vuoksi voimakkaat markkinaliikkeet ovat
mahdollisia.
Sisältöriski
Sisältöriskillä tarkoitetaan sitä, että ETF:n sijoituskohteet eivät välttämättä vastaa tarkasti esimerkiksi
rahaston nimeä tai kohdemarkkinan koostumusta.
Aktiivisen poikkeaman riski
Aktiivisen poikkeaman riskillä tarkoitetaan sitä, että rahaston tuotto voi poiketa vertailuindeksistä.
RAHOITUSVÄLINELAJIT
Osakkeet
Osake on osakeyhtiön liikkeeseen laskema oman pääomanehtoinen arvopaperi. Osake tuottaa
yleensä osallistumisoikeuden yhtiökokouksessa sekä oikeus mahdolliseen osinkoon ja uusien
osakkeiden merkintään osakeannissa. Osakkeiden tuotto muodostuu osingosta ja osakkeen
mahdollisesta arvonnoususta. Osakkeiden arvonnousu tai -lasku realisoituu, kun sijoittaja myy
osakkeet.
Verrattuna muihin omaisuuslajeihin osakkeille on tyypillistä voimakas arvon vaihtelu (osakeriski) ja
kaupankäynnin laajuuteen liittyvä riski (likviditeettiriski). Yksittäisiin osakkeisiin sijoittavalla tuleekin
olla aikaa ja kiinnostusta yhtiöiden ja talouden seuraamiseen. Osakkeet ovat sijoituskohteena
riskillisiä, mutta toisaalta niiden tuottomahdollisuus on myös suuri. Osakesijoittamisessa onkin
olennaisinta tiedonhankinta sijoituskohteesta, koska yksittäisen yhtiön osakkeen tuottokehitys on
pitkällä aikavälillä riippuvainen yhtiön liiketoiminnan tuloksesta. Myös osakemarkkinoiden yleinen
kehitys voi vaikuttaa yksittäisen osakkeen arvoon. Osakkeisiin sijoitettaessa on mahdollista, että
tavoiteltu tuotto jää kokonaan saavuttamatta ja sijoitetun pääomankin voi menettää.
Osakemarkkinoiden riskiä tulisi hallita hajauttamalla sijoituksia useampaan eri osakkeeseen. Lisäksi
sijoittajan tulisi hajauttaa riskejään sijoittamalla osakemarkkinoiden lisäksi myös korkomarkkinoille.
Ulkomaisten osakkeiden omistamiseen ja vaihdantaan saattaa liittyä suomalaisiin arvopapereihin
sijoittamisesta poikkeavia poliittisia, taloudellisia, juridisia, verotuksellisia ja muita ennalta
arvaamattomia riskejä, jotka jäävät yksin asiakkaan vastattaviksi (markkinoiden kehittyneisyyteen
liittyvä riski). Lisäksi euroalueen ulkopuolelle tehtäviin osakesijoituksiin sisältyy valuuttakurssiriski.
Osakkeisiin rinnastetaan myös merkintä- ja optio-oikeudet, jotka oikeuttavat liikkeeseen laskeneen
yhtiön osakkeita. Näiden volatiliteetti on korkeampi kuin kohteena olevan osakkeen
(vipuvaikutusriski).
14(21)
Sijoitusrahastot
Sijoitusrahastoissa asiakkaiden varoja kerätään yhteen ja sijoitetaan useisiin eri sijoituskohteisiin,
jotka muodostavat rahaston. Sijoitusrahastoja hoitavat sijoitusalan ammattilaiset, jotka huolehtivat
varojen sijoittamisesta rahastojen sääntöjen määräämiin sijoituskohteisiin. Sijoitusrahasto koostuu
rahasto-osuuksista. Rahastosäästäjä ostaa sijoitusrahaston osuuksia, jolloin hänestä tulee rahaston
osuudenomistaja. Osuudenomistajat omistavat sijoitusrahaston varat. Rahasto-osuuksien arvo
ostohetkellä määrittää, kuinka paljon osuuksia tietyllä euromäärällä saa. Rahastosäästämiseen, kuten
muuhunkin sijoittamiseen, liittyy riski. Sijoitusrahastot jaetaan tuotto- ja kasvuosuuksiin.
Kunkin sijoitusrahaston avaintietoesitteessä on kuvattu kyseisen sijoitusrahaston ominaisuuksia ja
sijoitusrahastoon liittyviä riskejä. Sijoitusrahastolla on myös rahastoesite ja Finanssivalvonnan
vahvistamat säännöt, joista ilmenee rahaston sijoitustoiminnan tavoitteet ja rajoitukset.
Sijoituskohteen valinnan mukaan sijoitusrahastot voidaan jakaa osake-, yhdistelmä-, pitkän koron,
keskipitkän koron, lyhyen koron rahastoihin. Lisäksi on mm. hyödyke-, vaihtovelkakirjarahastoja,
yrityslainarahastoja ja indeksirahastoja. Rahastot voivat sijoittaa myös tietyille maantieteellisille
alueille ja toimialoille. Sijoitusmarkkinoista pienin tuotto-odotus ja riski on rahamarkkinoilla (lyhyen
koron rahastot) ja suurin osakemarkkinoilla (osakerahastot). Sijoitusrahastot noudattavat riskin
hajauttamista koskevia periaatteita. Erikoissijoitusrahastot poikkeavat kuitenkin näistä periaatteista.
Jotkin erikoissijoitusrahastot on tarkoitettu vain ammattimaisille asiakkaille. Asiakkaan tulee tutustua
sijoitusrahaston sääntöihin, avaintietoesitteeseen ja hinnastoon ennen sijoitusrahastosijoituksen
tekemistä.
Rahastojen riskitaso riippuu rahaston sijoituspolitiikasta. Rahaston riskitaso on määritelty
avaintietoesitteessä. Rahastot ovat yleensä likvidejä päivittäin, mutta rahastojen likviditeettiä on
voitu rajoittaa rahaston säännöissä esim. poikkeuksellisten markkinatilanteiden varalta rahastoosuudenomistajien edun vuoksi tai rahaston harjoittaman sijoituspolitiikan vuoksi (likviditeettiriski).
ETF (Exchange Traded Funds)
ETF-rahastot ovat pörssinoteerattuja rahastoja, joilla voi käydä kauppaa osakkeiden tapaan.
Päinvastoin kuin perinteisillä sijoitusrahastoilla on ETF-rahastoilla olemassa osto- ja myyntinoteeraus,
joka päivittyy jatkuvasti voimassa olevien tarjousten perusteella pörssin kaupankäyntiaikana. ETFsijoituksiin liittyvät yleisesti kaikki rahastosijoittamiseen liittyvät riskit. Lisäksi tulee huomioida
muun muassa seuraavat riskitekijät. ETF-rahaston arvo voi laskea tai se voi teoriassa menettää
arvonsa kokonaan (markkinariski), jos ETF-kohde-etuudet menettävät arvonsa kokonaisuudessaan.
Hintavaihtelut ETF-tuotteilla voivat olla suurempia kuin yksittäisen ETF-kohde-etuuden
hinnanmuutos, koska ETF-rahaston sijoituskohteet eivät välttämättä vastaa tarkasti ETF-rahaston
kohdemarkkinan koostumusta (sisältöriski). Rahaston tuotto voi poiketa vertailuindeksistään
(aktiivisen poikkeaman riski). Negatiivista poikkeamaa aiheuttaa mm. hallinnointipalkkiot ja
rahaston kaupankäyntikustannukset. ETFrahastoilla, jotka sijoittavat markkinoille, jossa
sijoituskohteiden päivittäinen likviditeetti vaihtelee voimakkaasti tai on heikkoa markkinatilanteesta
riippuen, on likviditeettiriski. Likviditeettiriski liittyy erityisesti synteettisiin ETF:iin. Rahaston kohdeetuusmarkkinoiden valuutan ja ETF-rahaston noteerausvaluutan erojen kautta, ETF:iin liittyy
valuuttakurssiriski. Vastapuoliriski ETF-rahastoilla liittyy ETF-rahaston liikkeeseenlaskijana toimivaan
15(21)
yhtiöön tai osakelainaussopimusten ja ulkopuolisten palvelujen käytön takia. Erityisesti
vastapuoliriski liittyy johdannaissopimuksia ja eurooppalaisia swap-ETF:iä, joiden salkku on
rakennettu kokonaan indeksijohdannaisilla.
Rahastoesitteissä on kuvattu ETF:ien ominaisuuksia ja riskejä. ETFrahasto ei välttämättä omista
suoraan rahaston kohde-etuutena olevia arvopapereita, vaan liikkeeseen laskija on voinut asettaa
vakuuden tai omistaa kohde-etuuden välillisesti johdannaissopimusten kautta. Tämän vuoksi ETFtuotteissa voi olla niiden rakenteen vuoksi moninkertaiset tuotto- ja tappiomahdollisuudet
verrattuna suorien sijoitusten kohde-etuuksiin.
Joukkovelkakirjat
Joukkovelkakirjalainat ovat valtion, kuntien, pankkien ja muiden rahoitusalan yhtiöiden sekä muiden
yritysten ja yhteisöjen liikkeeseen laskemia vieraan pääomanehtoisia rahoitusvälineitä kuten
joukkovelkakirjalainoja, joilla yleisöltä lainataan varoja pitkäksi aikaa, yleensä vähintään kahdeksi
vuodeksi. Perinteiset joukkolainat sopivat sijoittajalle, joka arvostaa turvallisuutta ja säännöllistä
korkotuottoa. Pääoma maksetaan lainaehtojen mukaan takaisin kokonaisuudessaan. Lainan korko voi
olla kiinteä tai vaihtuvaan viitekorkoon sidottu ja se maksetaan vähintään vuosittain,
vaihtuvakorkoisissa lainoissa useimmiten puoli- tai neljännesvuosittain. Tuoton määrään voivat
vaikuttaa myös emissiokurssi ja perittävä merkintäpalkkio. Perinteiset joukkolainat ovat yleensä
vakuudettomia. Jos lainalla on huonompi etuoikeus kuin liikkeeseenlaskijan muilla sitoumuksilla,
sitä kutsutaan debentuurilainaksi. Suuremman riskin vuoksi debentuurilainan tuotto on parempi
kuin saman liikkeeseenlaskijan tavallisella joukkovelkakirjalainalla.
Joukkolainasijoituksiin kuten kaikkiin korkosijoituksiin liittyviä riskejä ovat muun muassa luottoriski,
korko- tai muu markkinariski ja valuuttariski. Luottoriski toteutuu, jos liikkeeseenlaskija ei kykene
suoriutumaan joukkolainan ehtojen mukaisesta maksuvelvoitteestaan. Tällöin sijoittaja voi menettää
tuoton ja sijoittamansa pääoman kokonaan. Korko- tai muu markkinariski tarkoittaa riskiä
sijoituksen arvon alenemisesta, kun korkotaso nousee. Jos lainavaluutta on muu kuin euro, siihen
liittyy suomalaisen sijoittajan kannalta valuuttariski. On myös mahdollista, että lainalle ei muodostu
laina-aikana jatkuvaa päivittäistä jälkimarkkinaa, jolloin sijoittaja ei pysty myymään joukkovelkakirjaa
jälkimarkkinoilla (likviditeettiriski).
Vaihtovelkakirjalaina
Vaihtovelkakirjalaina on joukkovelkakirjalaina, jonka haltijalla on oikeus vaihtaa omistamansa
velkakirjat liikkeeseenlaskijan osakkaisiin ennalta sovitetulla vaihtosuhteella. Kuponkikorko on
tavallisesti markkinoilla vallitsevaa liikkeeseenlaskijan luotoriskimarginaalia alkalisempi. Muutoin
vaihtovelkakirjalainaa koskevat edellä mainitut joukkovelkakirjalainaan liittyvät muut riskit.
Strukturoidut tuotteet
Strukturoiduilla tuotteilla tarkoitetaan yleensä joukkolaina- tai talletusmuotoisia sijoituksia, jotka
muodostuvat pääsääntöisesti korkokomponentista ja riskillisestä johdannaiskomponentista tai
muusta riskipitoisesta osasta. Strukturoidun tuotteen tuotto on yleensä sidottu valittujen kohde-
16(21)
etuuksien kehitykseen. Kohde-etuuksina voivat olla esim. osakkeet, osakeindeksit, korko, rahastot,
valuutat, hyödykkeet, luottoriski tai näiden erilaiset yhdistelmät.
Strukturoidut tuotteet voivat olla rakenteeltaan hyvin monimutkaisia kuten myös
pääomaturvaamattomia, joten sijoittajan tulee perehtyä sijoituskohteen ominaisuuksiin ja riskeihin
huolellisesti ennen sijoituspäätöksen tekemistä.
Yleisimpänä strukturoituna tuotteena pidetään indeksilainaa, jossa sijoittajalla on mahdollisuus saada
tuottona tietty prosenttimääräinen osuus kohde-etuudeksi valitun viiteindeksin (esim. osakeindeksi)
mahdollisesta positiivisesta kehityksestä. Lainan kohde-etuuksien arvo voi laina-aikana kehittyä
positiivisesti tai negatiivisesti.
Tuottorakenne saattaa joskus sisältää vipuvaikutuksia, joiden vuoksi jo pienillä kohde-etuuksien
kehityksen muutoksilla voi olla suuri vaikutus strukturoidun tuotteen arvoon ja tuottoon
(vipuvaikutusriski).
Tuoton laskentaan vaikuttavat myös koronlaskentaperusteet sekä mahdolliset tuotto-kertoimet.
Koska strukturoituun tuotteeseen yleensä sisältyy korkokomponentti, kuten strukturoidun
joukkovelkakirjalainan osalta on aina tilanne, liittyy tuotteeseen korkoriski. Markkinakorkojen lasku
nostaa indeksilainan jälkimarkkina-arvoa ja korko-tason nousu puolestaan laskee sitä muiden
tekijöiden pysyessä ennallaan.
Indeksilainat on suunniteltu pidettäviksi eräpäivään saakka. Mikäli sijoittaja myy tällaisen sijoituksen
ennen eräpäivää, hänellä on markkinakehitykseen (markkinariski) ja jälkimarkkinoiden likviditeettiin
liittyvä riski. On myös mahdollista, että lainalle ei muodostu laina-aikana jatkuvaa päivittäistä
jälkimarkkinaa, jolloin sijoittaja ei pysty myymään joukkovelkakirjaa jälkimarkkinoilla
(likviditeettiriski). Jälkimarkkinahinta voi myyntitilanteessa olla matalampi kuin lainaa merkittäessä,
joten riskinä on, että sijoituksesta aiheutuu sijoittajalle pääomatappiota.
Tiettyjä Indeksilainoja voi olla vaikeaa tai mahdotonta myydä tiettyinä aikoina. Liikkeeseenlaskijalla
voi olla lainaehtojen mukaan oikeus maksaa laina ennenaikaisesti takaisin, jolloin on myös
mahdollista, että takaisinmaksettava määrä on nimellisarvoa matalampi. Sijoittajan tuleekin
kiinnittää huomiota mahdollisiin kaupankäyntirajoitteisiin sekä liikkeeseenlaskijan ennenaikaiseen
takaisinmaksuoikeuteen ennen sijoituspäätöstä.
Indeksilainaan liittyy aina myös liikkeeseenlaskijasta johtuva luottoriski. Luottoriskillä tarkoitetaan
riskiä siitä, ettei liikkeeseenlaskija indeksilainan erääntyessä pysty täyttämään maksuvelvoitteitaan
eli maksamaan sijoittajalle lainan nimellispääomaa tai/ja tuottoa. Luottokelpoisuusluokitus on yksi
tapa arvioida luottoriskiä, mutta on syytä muistaa, että luottokelpoisuusluokitus saattaa muuttua tai
se saatetaan poistaa milloin tahansa.
Jos indeksilaina lasketaan liikkeeseen muussa valuutassa kuin euroissa, liittyy lainaan tältä osin myös
valuuttariski. Myös kohde-etuudet voivat sisältää valuuttariskiä.
17(21)
Valtion talletussuoja ei koske indeksilainoja.
Rahamarkkinatuotteet
Rahamarkkinatuotteita ovat muun muassa m. sijoitus-, yritys ja kuntatodistukset,
rahamarkkinasijoitukset ja valtion velkasitoumukset. Rahamarkkinatuotteiden sijoitusaika vaihtelee
yli yön -sijoituksesta korkeintaan yhden vuoden pituiseen sijoitukseen. Sijoitustodistus on pankin,
yritystodistus yrityksen ja kuntatodistus kunnan liikkeeseen laskema velkasitoumus. Valtion
velkasitoumus on Suomen valtion 1–12 kuukaudeksi liikkeeseen laskema velkasitoumus.
Rahamarkkinainstrumentteihin kuten muihinkin korkoinstrumentteihin liittyvä riski voidaan jakaa
kahteen osaan: toisaalta korkotason vaihtelusta aiheutuvaan riskiin (korkoriski) ja toisaalta
liikkeeseenlaskijan maksukykyyn liittyvään luottotappioriskiin (luottoriski). On myös mahdollista, että
rahamarkkinasijoitukselle ei muodostu laina-aikana jatkuvaa päivittäistä jälkimarkkinaa, jolloin
sijoittaja ei pysty myymään joukkovelkakirjaa jälkimarkkinoilla (likviditeettiriski). Selvitysriski syntyy,
jos osapuolten välillä maksujen sekä toimitusten osalta vastapuoli ei kykene suoriutumaan
velvoitteistaan.
Warrantit
Warrantti on arvopaperi, jonka arvo määräytyy sen kohde-etuuden (esim. osake tai indeksi) arvon
perusteella.
Warrantteja on kahta tyyppiä, listatut ja ei-listatut warrantit. Listatuilla warranteilla käydään kauppaa
pörssissä, niille on olemassa likvidi jälkimarkkina, ja ne ovat juoksuajaltaan yleensä muutaman
kuukauden mittaisia. Ei-listatuille warrantteilla on olemassa rajattu pörssin ulkopuolinen
jälkimarkkina (likviditeettiriski), tai ei ollenkaan jälkimarkkinaa, ja niiden juoksuaika voi olla useita
vuosia. Ei-listatut warrantit ovat tyypillisesti tiettyyn markkinanäkemykseen räätälöityjä sijoituksia.
Warranteille on tunnusomaista hyvin korkea riskitaso ja vipuvaikutus. Merkintähintaa eli sijoitettua
pääomaa ei palauteta missään olosuhteissa. Mahdollinen tuotto maksetaan warranttiehtojen
mukaisesti eräpäivänä ja tuotto on usein moninkertainen suhteessa sijoitettuun pääomaan warrantin
kohde-etuuden arvon noustessa. Mikäli kohde-etuuden arvo laskee, voi sijoittaja menettää koko
sijoitutetun pääoman ja jäädä ilman tuottoa. Tyypillisimpiä ei listaamattomiin warranteihin liittyviä
riskejä ovat markkinariski, vipuvaikutusriski, luottoriski, likviditeettiriski, ennenaikainen
takaisinmaksuriski (takaisinmaksu-hinta voi olla merkintähinta pienempi) ja mahdollisesti
valuuttariski ja listattuihin warranteihin liittyviä riskejä ovat markkinariski, vipuvaikutusriski ja
luottoriski sekä mahdollisesti likviditeettiriski.
Asiakkaan tulee perehtyä huolellisesti warrantin ehtoihin, jotta asiakas erottaa nämä kaksi erilaista
warranttia ja niiden ominaisuudet toisistaan. Markkinanäkemykseen räätälöity warrantikin voi olla
poikkeuksellisesti listattu.
Sertifikaatit
Sertifikaatti on arvopaperistettu johdannainen, jonka tuottoprofiili vaihtelee tuotteittain.
Sertifikaatteja on kahta tyyppiä, listatut ja ei-listatut sertifikaatit. Listatuilla sertifikaateilla käydään
kauppaa pörssissä, niille on olemassa likvidi jälkimarkkina, ja ne ovat juoksuajaltaan yleensä
18(21)
muutaman kuukauden mittaisia. Ei-listatuille sertifikaateille on olemassa rajattu pörssin ulkopuolinen
jälkimarkkina, tai ei ollenkaan jälkimarkkinaa, ja niiden juoksuaika voi olla useita vuosia. Ei-listatut
sertifikaatit ovat tyypillisesti tiettyyn markkinanäkemykseen räätälöityjä sijoituksia.
Sertifikaateille on tunnusomaista hyvin korkea riskitaso ja vipuvaikutus. Merkintähintaa eli sijoitettua
pääomaa ei palauteta missään olosuhteissa. Mahdollinen tuotto maksetaan sertifikaattiehtojen
mukaisesti eräpäivänä ja tuotto on usein moninkertainen suhteessa sijoitettuun pääomaan
sertifikaatin kohde-etuuden arvon noustessa. Tyypillisimpiä sertifikaatteihin liittyviä riskejä ovat
markkinariski, vipuvaikutusriski, luottoriski, likviditeettiriski, ennenaikainen takaisinmaksuriski
(takaisinmaksu-hinta voi olla merkintähinta pienempi) ja mahdollisesti valuuttariski.
Johdannaiset
Johdannaissopimus on rahoitusväline, jonka arvo määräytyy kohde-etuuden perusteella.
Johdannaissopimuksia ovat mm. optiot, termiinit, koron- ja valuutanvaihtosopimukset ja niihin
liittyvät optiot ja/tai näiden yhdistelmät ja/tai muut vastaavat sopimukset. Johdannaissopimuksilla
pyritään suojautumaan kohde-etuuden arvon muutoksilta tai hyötymään niistä. Kohde-etuutena voi
olla valuutta, arvopaperi, korko, tuotto, toinen johdannaissopimus, indeksi, hyödyke, luottoriski tai
muu kohde-etuus tai eri kohde-etuuksien yhdistelmä. Johdannaissopimukset vaihtelevat ehdoiltaan
suuresti. Johdannaissopimuksen ehdoista riippuu, toteutetaanko johdannaissopimus kohde-etuus
luovuttamalla vai nettoarvon tilityksellä. Johdannaissopimuksilla voidaan käydä kauppaa säännellyillä
markkinoilla ja/tai monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä.
Pörssijohdannaiskaupankäynnin edellytyksenä on vakuuden asettaminen. Vakuusvaade perustuu
asianomaisen pörssin sääntöihin ja lasketaan päivittäin asiakkaan avoimesta johdannaispositiosta.
Mikäli vakuusvaade kasvaa, asiakas joutuu antamaan lisävakuutta. Kohde-etuuden arvon muutoksen
eli markkinariskin lisäksi johdannaissopimusten arvoon ja sopijapuolten suoritusvelvollisuuksien
määrään, ajoitukseen ja toteutukseen vaikuttavat mm. markkinatapahtumat, yleistaloudelliset ja
poliittiset tekijät sekä lainsäädännön muutokset. Johdannaissopimuksiin liittyy osapuolten
maksukyvyttömyydestä
johtuva
suorituksen
viivästymisen
ja
luottotappion
riski.
Johdannaissopimuksiin liittyvät tyypilliset riskit ovat kohde-etuuden arvon liittyvä markkinariski,
vastapuolen maksukyvyttömyydestä johtuva luottoriski, vipuvaikutusriski sekä vieraan valuutan
määräisiin johdannaisten arvoon liittyvä valuuttariski. Yksittäisen johdannaissopimuksen ehdot
voivat olla sellaisia, että voitto-/tappiomahdollisuus voi kasvaa hyvin suureksi. Tappioriski voi
tietyissä strategioissa muodostua teoriassa rajattomaksi.
Asiakkaan tulee ennen yksittäisen johdannaissopimuksen tekemistä perehtyä johdannaissopimuksen
ehtoihin, ominaisuuksiin, siitä aiheutuviin velvollisuuksiin ja oikeuksiin sekä muihin vaikutuksiin.
Johdannaiskaupankäynnin erityispiirteiden Tässä tiedotteessa ei ole kuvattu tyhjentävästi
johdannaissopimuksiin liittyviä riskejä. Asiakkaan tulee tarvittaessa ottaa yhteyttä riippumattomaan
asiantuntijaan johdannaissopimusten riskien arvioimiseksi.
Osakelainaus
Osakelainaus tarkoittaa arvopaperien eli osakkeiden siirtämistä eli lainaamista kolmannelle
osapuolelle määrätyksi ajaksi. Määräajan lopuksi osakkeet lainaan ottanut osapuoli palauttaa saman
19(21)
liikkeeseenlaskijan osakkeet ja samantyyppiset osakkeet takaisin lainanantajalle. Lainanottajan
sitoumus vastaavanlaisten arvopaperien siirrosta turvataan vakuudella (joka siirretään yleensä
omistusoikeuden siirtona markkinoiden vakiosopimusten mukaisesti). Kyseessä on kehittynyt
kaupankäyntistrategia, johon sisältyy monia erityisriskejä. Osakelainaukseen liittyy mm. luottoriski.
Private Equity
Private Equity-sijoittamisella tarkoitetaan sijoittamista julkisesti noteeraamattomien yksityisten
yritysten arvopapereihin. Yksityisten yritysten arvopapereille voi olla siirtorajoituksia. Sijoituksen
tuotto saadaan joko listautumisannin, määräysvallassaan olevan yrityksen myynnin tai fuusion tai
oman pääoman uudelleenjärjestelyn kautta. Yritys voi myydä listaamattomia arvopapereita suoraan
sijoittajille (suunnatulla osakeannilla) tai pääomarahastoon, joka kerää piensijoittajien sijoittaman
pääoman yhteen.
Private equity-sijoitamiseen liittyy korkea riski. Sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman
kokonaan, jos sijoituksen kohteena oleva yritys ei menesty (luottoriski). Julkisesti
noteeraamattomien yritysten osakkeisiin sijoittaminen on riskialttiimpaa kuin noteerattujen
osakeyhtiöiden osakkeisiin sijoittaminen. Private equity-sijoitamiseen voidaan liittää kaikki
määritelmissä määritellyt riskit.
VEROTUS
Asiakas vastaa aina itse sijoitustoimintaansa liittyvistä veroseuraamuksista, mistä syystä asiakkaan
tulee huolellisesti ennen sijoituspäätöksen tekemistä perehtyä rahoitusvälineeseen liittyvään
verotukseen. Asiakkaan verokohtelu määräytyy kunkin asiakkaan yksilöllisten olosuhteiden mukaan.
Verotus voi myös tulevaisuudessa muuttua. Asiakkaan tulee tarvittaessa kääntyä veroasiantuntijan
puoleen. Lisätietoja verotuksesta saa omasta verotoimistosta sekä verohallinnon Internet-sivuilta
www.vero.fi.
ASIAKASNEUVONTA JA OIKEUSSUOJAKEINOT
Palveluun liittyvissä kysymyksissä asiakkaan tulee aina ottaa yhteyttä ensisijaisesti H.A.M:iin.
Asiakkaan tulee viipymättä ilmoittaa H.A.M:lle palveluun liittyvästä virheestä ja siihen mahdollisesti
liittyvästä vaatimuksestaan. Jos H.A.M:in ja asiakkaan välillä ei päästä neuvotteluteitse ratkaisuun,
voi ei-ammattimainen asiakas kääntyä Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan puoleen tilanteen
selvittämiseksi tai viedä erimielisyyden ratkaistavaksi Arvopaperilautakuntaan. Vakuutus- ja
rahoitusneuvonnan puhelinnumero on 09 685 0120 ja Internet-sivu www.fine.fi.
Arvopaperilautakunta neuvoo, ohjaa ja etsii ratkaisuja asioissa, jotka koskevat
arvopaperimarkkinalainsäädäntöä
ja
siihen
liittyvien
viranomaismääräysten
sisältöä,
sijoituspalvelusopimusten ehtojen soveltamista, hyvää arvopaperikauppatapaa sekä muuta
arvopaperikäytäntöä. Palvelu on maksutonta ja on käytössä kaikille ei-ammattimaisille sijoittajille,
jotka ovat asiakassuhteessa sijoituspalveluyritykseen, pankkiin tai rahastoyhtiöön. Lisätietoja
Arvopaperilautakunnasta saa Internet-sivuilta www.fine.fi.
Kuluttajariitalautakunta ratkaisee kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välisiä erimielisyyksiä, jotka
koskevat kulutustavaroita ja -palveluja. Kuluttajariitalautakunta voi antaa ratkaisusuosituksen
kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisestä erimielisyydestä, joka koskee kulutushyödykkeen kuten
20(21)
esim. rahoituspalvelun hankintaa. Kuluttajariitalautakunta ei kuitenkaan käsittele arvopaperiasioita,
eli esimerkiksi arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun arvopaperin kuten sijoitusrahasto-osuuden
hankinta tai luovuttaminen.
Kuluttajariitalautakunta PL 306 00531 Helsinki, puhelin 029 566 5200 (vaihde). Sähköposti
kril@oikeus.fi, Osoitteessa www.kuluttajariita.fi löytyy valituslomake ja sen täyttöohje.
21(21)