Lunatum - Suomen Käsiterapiayhdistys ry

Transcription

Lunatum
2/2011
Suomen Ksiterapiayhdistyksen jsenlehti
Tässä lehdessä: Lymfaterapiaa
käsikuntoutujalle
Rannekanavaoireyhtymä
- opinnäytetyö
www.kasiterapiayhdistys.fi
Lunatum 2/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti
1
Sisällys
► ► Mediakortti
► ► Hallituksen
kokoonpano
► ► Puheenjohtajan palsta
►► Uusi sihteeri esittäytyy – Pia Nahi
►► Lymfaterapiaa käsikuntoutujalle
Anna-Maija Haikara, fysioterapeutti, lymfaterapeutti
►► 3rth Week for Somatosensory Rehabilitation
fysioterapeutti Sari Nikolajew
►► Opinnäytetyön esittely:
Potilasohje rannekanavaoire-yhtymän toimintaterapiaan
Salla Lempiäinen ja Minna Timonen
►► Kinesioteippauskoulutusta
►► Stipendiasiaa
Lunatum Mediakortti
Suomen Käsiterapiayhdistys ry
Helsinki, Y-tunnus 1064344-8
Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsentiedote
JULKAISIJA
www.kasiterapiayhdistys.fi
kasiterapia@luukku.com
ILMESTYMINEN
Neljä numeroa vuodessa
Jakelu Jäsenistö
Sivun koko A4
ILMOITUSTAVAT
1. Ilmoitus jäsentiedotteen sivulla
- suurin koko A4
- hinta 100 euroa
Aineistot
pdf-tiedostona
Aineiston toimitus
sähköpostitse tai cd-rom:lla
2. Erillisten ilmoitus-/ mainoslehtisten
postitus tai toimitus
MAKSUEHTO
Laskutus 30 pv netto.
Yhdistys on yleishyödyllinen yhteisö,
hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.
SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS
TAUSTATIEDOT
Suomen Käsiterapiayhdistys on
perustettu vuonna 1993.
Yhdistyksen toiminnassa on
keskeisintä koulutuksen ja
tiedottamisen avulla edistää
yläraajan ja käden kuntoutusta
Suomessa.
Yhdistys osallistuu kansainväliseen
käsiterapiatoimintaan.
Jäsenistö koostuu fysio- ja
toimintaterapeuteista.
2
hallitus 2011
Suomen Ksiterapiayhdistys ry:n hallitus
Saara Raatikainen ( ft )
Soile Kauppila-Pekkala (tt)
Puheenjohtaja, EFSHT-delegaatti
Jäsenrekisterin ylläpitäjä
Mehiläinen, Helsinki
Terveydenhoitotuotteiden
saara.raatikainen@mehilainen.f
palvelukeskus Terttu Lilja Oy
soilekp@gmail.com
Tuija Oravainen (tt)
Varapuheenjohtaja
Annu Voipio (tt)
Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti
IFSHT:n delegaatti, koulutusvastaava
tuija.oravainen@phks.fi
KuntoutusORTON Oy
annu.voipio@orton.fi
Pia Nahi (tt)
Sihteeri
Sari Marjala (tt)
HYKS operatiivinen tulosyksikkö
Jäsenlehden kokoaja
pia.nahi@hus.fi
HYKS, Lastenklinikka
sari.marjala@hus.fi
Tiina Rantanen (tt, ft)
Rahastonhoitaja
Sairaala Neo, Turku
tiina.rantanen@sairaalaneo.fi
Virpi Natt (ft)
Pohjoismaiden delegaatti
HYKS Herttoniemen sairaala
Mirja Tervo (ft)
OYS
mirja.tervo@ppshp.fi
Vuokko Kuismin (tt)
HUS, Porvoon sairaala
äitiyslomalla
virpi.natt @hus.fi
3
PJ:n palsta
KESINEN TERVEHDYS
KAIKILLE
Euroopan käsikirurgia- ja käsiterapiayhdistysten
liittojen yhteinen kongressi järjestettiin muutama
päivä sitten Oslossa. Paikalle oli saapunut vajaat
200 terapeuttia ympäri Euroopan ja oli ilo nähdä
muutamia suomalaisiakin kongressiosallistujien
joukossa. Kongressin viimeisessä osiossa tehtiin
pientä historiaa, kun Euroopan käsiterapiayhdistysten liiton (EFSHT) koulutustyöryhmä lanseerasi
7 vuoden työnsä tuloksen, Eurooppalaisten käsiterapeuttien sertifionti -ohjelman ja ojensi todistuksen ensimmäiselle pilottina prosessin läpikäyneelle terapeutille. ECHT (European Certified
Hand Therapist) on ohjelmana toki vielä raakile
ja tullee vielä käyttöönoton jälkeen muokkautumaan toimivaksi järjestelmäksi. Tarkemmat tiedot ECHT-profiilista ja hakuprosessista julkaistaan
EFSHT:n kotisivuilla muutaman viikon kuluttua.
Lisätietoa asiaan liittyen saatte toki myös meiltä
hallituksesta!
Tämä alkukesän Lunatum tarjoaa luettavaksi fysioterapeutti, lymfaterapeutti Anna-Maija Haikaran
katsauksen lymfaterapiasta käsikuntoutujan apuna. Lisäksi Sanna Lempiäinen ja Minna Timonen
esittelevät opinnäytetyönsä 'Potilasohje rannekanavaoireyhtymän toimintaterapiaan'. Lehdestä
löytyy myös tietoa syksyllä järjestettävästä kinesioteippauskurssista. Innokkaimpien kannattaa
ilmoittautua ajoissa, sillä kyselyjä ja kiinnostusta
kurssia kohtaan on ollut paljon.
EFSHT:n kotisivuilla kannattaa vierailla aika ajoin
muutoinkin, sillä siellä ilmoitetaan ympäri Eurooppaa tapahtuvista käsiterapia-aiheisista koulutuksista. Sivuilta löytyy myös linkkejä useimpien
jäsenmaiden kotisivuille sekä EFSHT:n alaisten
tieteellisen ja koulutustoimikuntien raportit kehityshankkeiden edistymisestä.
Saara Raatikainen
Toivottavasti kesä antaa akkujen lataamisen ja
lomailun ohella teille kaikille mahdollisuuden ja
energiaa pohtia myös käsiterapiaa ja omia kehitystavoitteitanne yhtenäistyvän eurooppalaisen
käsiterapiamaailman pyörteissä.
Aurinkoista kesää toivottaen,
4
Uusi sihteeri esittäytyy
HEI,
Olen Pia Nahi, Käsiterapiayhdistyksen uusi sihteeri. Työskentelen toimintaterapeuttina HUS:in operatiivisessa
tulosyksikössä. Osan työajastani työskentelen Peijaksen sairaalassa Vantaalla reumaortopedisten potilaiden parissa ja osan Helsingin fysiatrian poliklinikalla Vega-talossa tules-potilaiden parissa. Työni sisältää mm. ortoosien
valmistusta, työ- ja toimintakyvyn-, ja yläraajan arviointia sekä käsiterapiaa. Valmistuin toimintaterapeutiksi v.
2004 silloisesta Stadiasta. Olen aiemmalta koulutukseltani verhoilija-entisöijä. Lähes koko tähänastisen toimintaterapeutin työurani olen työskennellyt käsien parissa.
Minulla on näyttämömestarina työskentelevä avomies ja 4-, 14- ja 16- vuotiaat tyttäret. Espoolaistuimme kaksi
vuotta sitten, kun hankimme vanhan, mutta oman talon. Perheeseemme kuuluu myös kissa, koira ja hevonen.
Vapaa-ajan kiinnostukseni kohteenani ovat mm. ratsastus, käsityöt, vanhat tavarat, perhe-elämä ja talomme
kunnostus.
Olen jo jonkin aikaa halunnut tutustua lähemmin Käsiterapiayhdistyksen toimintaan ja olen iloinen tullessani
valituksi sen sihteeriksi!
Suloista suvea kaikille!
Toivotteleepi
Pia
5
LYMFATERAPIA KSIPOTILAAN TERAPIAN
TUKENA
Anna-Maija Haikara,
fysioterapeutti, lymfaterapeutti
Kaikille käsipotilaiden kanssa työskenteleville on tuttua leikkauksen tai vamman jälkitilaan liittyvä turvotus. Turvotuksen hoitaminen ymmärretään tärkeäksi
toipumisen kannalta, mutta usein keinot sen toteuttamiseen koetaan puutteellisiksi. Manuaalinen lymfaterapia antaa tähän yhden käyttökelpoisen keinon,
ja sen toteuttaminen osana potilaan terapiaprosessia
on mielekästä.
Imusuonisto on verisuonistolle rinnakkainen kuljetusjärjestelmä. Turvotus syntyy, kun soluvälitilaan kertyy
nestekuormaa enemmän kuin kuljetusjärjestelmät
kykenevät kuljettamaan pois. Manuaalisella lymfaterapialla pyritään kiihdyttämään imunestevirtausta ja
siten poistamaan pinnallista turvotusta ihonalaiskudoksesta. Kun imusuonistolle kuuluva nestekuorma
ylittää imusuoniston kuljetuskapasiteetin, puhutaan
imusuoniston dynaamisesta vajaatoiminnasta. Tästä esimerkkinä on vamman jälkeinen turvotustila.
Imusuoniston mekaanisessa vajaatoiminnassa puolestaan imusuonisto on vaurioitunut joko vammamekanismista johtuen, sairauden vaatiman hoidon
seurauksena tai imusuonistossa on synnynnäinen
kehityshäiriö. Mekaanisesta vajaatoiminnasta esimerkkinä on rintasyöpäleikkauksen yhteydessä tehty
kainalon imusolmukkeiden poisto ja sen jälkeen syntynyt yläraajan turvotus.
Turvotuksista puhuttaessa käytetään termiä lymfaödeema silloin, kun sairaus, vamma tai leikkaus tai
muu hoitotoimenpide on vahingoittanut imusuonistoa tai imusolmukkeita ja sen seurauksena on
syntynyt valkuaisainerikas turvotus. Lymfaödeema on
krooninen sairaus, jota hoidetaan lymfa- ja kompressioterapialla. Imusuoniston synnynnäisestä kehityshäiriöstä johtuvaa turvotusta nimitetään primaariksi
lymfaödeemaksi. Sekundaari lymfaödeema taas on
syntynyt jonkin sairauden tai vamman jälkitilana ja on
huomattavasti yleisempi kuin primaari lymfaödeema.
Sekundaareihin tiloihin luokitellaan myös posttraumaattiset tapahtumat sekä itseaiheutetut turvotukset. Yhteistä näille on se, että turvotuksen syntymisen
syy on tiedossa.
Harvinaisuudestaan huolimatta primaarin yläraajan
lymfaödeeman mahdollisuus on hyvä tietää, koska
synnynnäisen imusuoniston kuljetuskapasiteetin
alhaisuus voi laukaista esim. trauman yhteydessä
pysyvän turvotuksen synnyn. Tätä vaihtoehtoa tulee
miettiä siinä tapauksessa, kun turvotus vamman tai
leikkauksen jälkeisessä tilanteessa jatkuu ja laajenee,
eikä sitä voida enää selittää tapahtumalla. Tässä tilanteessa laukeava turvotus on kroonista, ja sitä tulee
hoitaa asianmukaisesti manuaalisella lymfaterapialla
ja kompressiolla. Ilman jatkuvaa tukitekstiilin käyttöä
turvotus pyrkii tulemaan takaisin. Tähän turvotukseen
ei liity sellaisia kivun tuntemuksia tai muita säätelyjärjestelmän häiriöön liittyviä ilmiöitä kuin crps:ssä.
SEKUNDAARINEN YLÄRAAJAN
LYMFAÖDEEMA
Rintasyöpäleikkauksen ja syöpähoitojen jälkeen
syntynyt yläraajan lymfaödeema on sairautena yleisin lymfaterapeutin vastaanotolla. Lymfaödeemaan
sairastuneiden osuus rintasyöpäleikatuista on pudonnut jopa 10 prosenttiin ns. säästävissä leikkauksissa.
Eri leikkaustekniikoiden ja jälkihoitojen yhdistelmät
saavat aikaan vaihteluvälin 10-30 %. Yleensä turvotuksen syntymisen edellytyksenä on kainaloimusolmukkeiden poisto (lnn. axillaris). Poistotoimenpide
laskee yläraajan imunesteen kuljetuskapasiteettia ja
sädehoito edelleen heikentää sitä. Sädehoito tuhoaa herkemmin imusuonistoa kuin imusolmukkeita.
Kuljetuskapasiteetti on yksilöllinen, eikä sitä voi ennustaa, kenelle syntyy turvotusongelma ja kenelle
ei. Niille, joille se syntyy, saattaa laukeamista edistää
esim. tulehdusreaktio (ruusu), voimakas fyysinen rasitus, lämpö, yläraajan vamma jne.
Lymfaödeema on krooninen sairaus. Aluksi turvotus
on pehmeää ns. pitting ödeemaa. Hoitamaton turvotus ajan myötä fibrotisoituu, ja sen hoitotulokset eivät
ole enää niin hyvät. Fibrotisoitumista eli sidekudoksistumista syntyy lymfanesteen suuren valkuaisainepitoisuuden vuoksi. Fibroosia ei voida lymfaterapialla
poistaa, ainoastaan pehmentää. Aina myös tällaisissa
taudin muodoissa osa turvotuksesta on nestemäistä
ja vaste man. lymfaterapiaan sekä kompressioterapiaan on hyvä. Mikäli turvotusta päästään hoitamaan
varhaisessa vaiheessa, päästään parhaaseen lopputulokseen ja yläraajan volyymi voi jopa normalisoitua. Tilan säilyminen edellyttää kuitenkin jatkuvaa
tukihihan käyttämistä. Mikäli fibroosia on syntynyt,
6
lymfaterapiaa
Kuva 1. Yläraajan kompressiosidos
käytetään manuaalisessa lymfaterapiassa fibroosin
pehmennystekniikoita sekä fibroosin pehmennystuotteita kompressioon yhdistettynä. Manuaalisen
lymfaterapian ja kompressioterapian avulla aikaan
saatu yläraajan volyymin normaalistuminen on tärkeää yläraajan toimintakyvyn säilymisen kannalta. Omahoito eli kompressiotuotteen käyttäminen ja yläraajan liikehoito sekä ihon kunnosta huolehtiminen ovat
tärkeitä turvotuksen poispysymisen kannalta sekä
infektioriskin pienentämisen kannalta.
POSTTRAUMAATTINEN YLÄRAAJAN
TURVOTUS
Posttraumaattisen turvotuksen syntyminen perustuu
inflammaatio- eli tulehdusreaktioon. Aina trauman tai
leikkauksen jälkeisessä tilanteessa kudoksessa verisuonikapillaarien paine kasvaa, kapillaarien läpäisevyys
lisääntyy ja kudokseen tunkeutuu sekä nestettä että
plasmaproteiineja. Plasmaproteiinit sitovat itseensä vettä ja pitävät yllä turvotustilannetta. Myös tämä
turvotusneste on valkuaisainerikasta ja turvotustilan
pitkittyessä voi tapahtua fibrotisoitumista kuten yläraajan lymfaödeemassakin. Kiinnikkeisyys lisääntyy
ja syntyy ns. sisäistä arpea, mikä on usein yläraajan ja
etenkin käden alueen vammojen ja leikkausten jälkitiloissa yleistä ja toipumista hidastavaa. Kiinnikkeisyys
estää nivelliikkuvuutta ja liimauttaa pehmytkudoksia
toisiinsa; tyypillistä onkin esim. jänteisiin kohdistuva
kiinnikkeisyys.
Lymfaterapian toteutus manuaalisin ottein tapahtuu
aina imunesteen virtaussuuntien mukaisesti. Imusuonisto sijaitsee ihonalaiskudoksessa ja otteiden tulee
olla huomattavan keveitä, ihoa liikuttavia ja siten imunesteen virtausta edistäviä. Manuaalinen lymfaterapia
aloitetaan aina proksimaalisista imusolmukkeista ja
edetään distaalisuuntaan kohti turvotusaluetta ja palataan takaisin. Turvotusalueen käsittelyä korostetaan
ja se huomioidaan käsittelytekniikoissa. Imusuonisto
kulkee pääsääntöisesti raajojen pituussuuntien mu-
kaisesti kauttaaltaan ympäri raajan. Käden alueelta
imuneste poistuu dorsaalipinnan kautta, ainoastaan
kämmenen keskeltä imusuonisto suuntautuu ranteen
volaariselle pinnalle. Kämmenen reunoilta imusuonisto suuntautuu dorsaalipinnalle. Samoin sormista
imuneste kulkeutuu sormien dorsaalipinnoille. Käden
alueen turvotusta harvemmin esiintyykään kämmenpuolella paksumman ihon aikaansaaman suuremman
vastapaineen ansiosta.
Arpialueet estävät imunesteen luonnollisen kulun. Ilmeisesti ohuiden arpien läpi imusuonisto voi kasvaa
uudelleen, mutta joidenkin arvioiden mukaan 2 mm:n
arven paksuus on liian paksu imusuoniston läpäistäväksi. Tämä ilmiö näkyy käsivammapotilailla selkeästi
etenkin poikittaisten arpien distaalipuolen turvotuksen runsautena. Näissä tilanteissa tulisi aktiivisesti
ohjata turvotusnestettä kulkemaan ns. kiertotietä ja
pyrkiä levittämään sitä laajemmalle alueelle, jotta suurempi imusuonikapillaarijoukko olisi ottamassa sitä
vastaan.
Manuaalisen lymfaterapian käyttö mahdollisimman
pian trauman tai leikkauksen jälkeen tukee tehokasta
turvotuksen hoitoa. Kontraindikaationa tälle on bakteeriperäinen tulehdusreaktio, joka on kaikessa manuaalisessa lymfaterapiassa kontraindisoitu. Myöskään
laajoja ihopuutosalueita ei voida käsitellä man.lymfaterapialla, mutta ihopuutosalueiden ympäristöä voidaan turvallisesti käsitellä. Ompeleet eivät myöskään
ole este manuaaliselle lymfaterapialle.
KOMPRESSIOTERAPIA
Kompressiota tulee käyttää aina, kun se on indisoitu.
Kontraindisoitua se on esim. reuman hoidossa, koska
se nostaa jonkin verran kudoslämpötilaa, verisuonirekonstruktioissa tai muissa tilanteissa, jossa paineen
kasvu haittaa paranemisprosessia. Kompression merkitys turvotuksen hoidossa on todennäköisesti suurempi kuin manuaalisen lymfaterapian. Kompression
vaikutus perustuu ulkoapäin tuotettavaan kudospai-
7
lymfaterapiaa
Kuva 2. Imunesteen virtaussuunnat käden volaari- ja dorsaalipinnoilla
neen kasvuun, mikä estää nesteen suodattumista
soluvälitilaan. Kompressiolla on myös laskimopaluuta
tehostava vaikutus ja kompressio levittää syntyneen
turvotusnesteen laajemmalle alueelle, jolloin absorptiopinta-ala kasvaa ja siten imusuonistolle annetaan
mahdollisuus kerätä sen kuljetettavaksi kuuluva lymfalasti laajemmalta, useampien imusuonikapillaarien
alueelta.
Käden alueella käytettyjä kompressiomateriaaleja
ovat mm. 4 cm hieman joustava sideharso, erilaiset
nyörit ja itseensä liimautuvat kapeat sidemateriaalit. Myös kinesioteippauksella voidaan tuottaa paikallinen kompressio ja kinesioteippauksella voidaan
toteuttaa lymfanesteen virtausta edistävä teippaus.
Kompressiohansikasta käytetään kroonisen turvotuksen hoidossa ns.ylläpitävänä hoitona. Vähäelastiset
kompressiosidokset ovat laajempien kompressioiden
tekemisen kulmakivi riittävän pehmustuksen kanssa.
Kompression laajuus tulee aina miettiä yksilöllisesti.
Yläraajan lymfaödeemassa komprimoidaan aina koko
yläraaja. Käden vammoissa kompressio kattaa turvotusalueen ja alkaa riittävän distaalisesti, jotta turvotus
ei pakkaannu dist. raajan osiin. Käden alueen sidostekniikan tulee olla sellainen, että se antaa mahdollisimman hyvän nivelliikkuvuuden sormien alueelle.
Kompression käyttöä liikehoidon jälkihoitona voi ohjata potilaalle itselleenkin. Liikeharjoittelu lisää luonnollisesti ns. aktiivista hyperemiaa eli kudoksen verekkyyttä ja tämä on sitä harjoittelun jälkeistä turvotusta, josta
potilaat usein kertovat. Harjoittelun päätteeksi tehty
kompressiosidos estää kudosturvotuksen syntymistä ja jäämistä kudokseen pidemmäksi aikaa. Tutumpi
tapa on kylmähoidon avulla hillitä kyseistä ilmiötä.
Mikäli fibroosia on syntynyt, voidaan sitä pehmentää
fibroosinpehmennystekniikoilla sekä kompression
alle liitettävällä ns. epätasaisella materiaalilla. Tähän
tarkoitukeen löytyy valmista aaltopahvin muotoista
vaahtomuovilevyä, josta voidaan leikata sopivan ko-
koinen ja muotoinen pala kompressiosidoksen alle.
Myös itse voi valmistaa tähän tarkoitukseen sopivan
tuotteen esim. urheiluteipin ja ohuen vaahvomuovilevyn avulla. Vaahtomuovia suikaloidaan urheiluteipin
liimapintaan ja syntynyt suikalepinta päällystetään toisella teipillä. Laajempia fibroosinpehmennystuotteita
voi valmistaa leveämmästä kuitukangaspintaisesta
liimateipistä ( esim. Fixomull stretch). Pehmuste asetetaan fibroosialueen päälle niin, että suikalointi on
imunestevirtauksen suuntaisesti. Sekundaarista yläraajan lymfaödeemaa sairastavilla yleisimmin fibroosia
syntyy
kyynärvarren
alueelle.
CRPS, REUMA JA NEURAALIKUDOKSEN
ÄRSYTYSTILAT
Manuaalisesta lymfaterapiasta on todettu olefvan
apua myös CRPS:n kivun ja turvotuksen hoidossa, reuman tulehduksellisen vaiheen hoidossa sekä hankalissa neuraalikudoksen ärsytystiloissa.
CRPS:n hoidossa manuaalista lymfaterapiaa kannattaa kokeilla alkuvaiheen turvotusvaiheessa. Tosin sen
käyttöä tulee soveltaa ihotunnon herkistymisen mukaan. Proksimaalinen käsittely auttaa myös distaalista
turvotuksen poistoa, mikäli varsinaiselle turvotusalueelle ei voida mennä kivun vuoksi. Kompression käyttöä voi kokeilla varovaisesti. Kokemus on osoittanut,
että kohtuullinen kompressio usein helpottaa sekä
ihotunnon herkkyyden aiheuttamaa kosketusarkuutta että turvotuksen poispysymistä. Osa tosin kokee
kompression kipua lisäävänä. Tämä pitää arvioida yksilöllisesti, ja turvallisin tapa saada arvio kompressiotuotteen hankintaa varten on kokeilla ensin sidonnalla toteutettavan kompression vaikutusta. Turvotuksen
väheneminen edesauttaa CRPS-potilaan käden toiminnallisuuden säilymistä.
Reuman aktiivisessa vaiheessa tulehtuneiden nivelten
alueiden manuaalisella lymfaterapialla on tilanteen
rauhoittumista edistäviä vaikutuksia. Manuaalisella
8
lymfaterapiaa
Kuva 3. Fibroosin pehmennys yhdistettynä kompressioon
lymfaterapialla voidaan vähentää nivelen turvotusta
ja siten saadaan säilytettyä nivelen optimaalinen liike
paremmin. Tällä edistetään myös tulehdustekijöiden
poiskuljetusta, kivun lieventymistä sekä estetään
turvotuksen haitallisia myöhäisvaikutuksia. Fibroosin
muodostumisen riski pienenee ja nivelen ja raajan toimintakyvyn nopeampi palautuminen mahdollistuu.
Nivelen degeneroituminen myös hidastuu. Kompressiota ei käytetä reuman hoidossa. Manuaalista lymfaterapiakäsittelyä voi edeltää kylmähoito, mutta manuaalinen lymfaterapia aloitetaan vasta ihon lämmettyä,
koska imusuonisto on ihonalaoiskudoksessa ja kylmä
hidastaa sen mobiliteettia.
Neuraalikudoksen ärtyminen tapahtuu yleensä hermoon kohdistuvan ulkopuolisen paineenkasvun,
vaurion tai itse hermoon kohdistuvan epäedullisen
rasituksen myötä. Tavallisimmat primaarit hermovauriot johtuvat mekaanisesta hankautumisesta, kompressiosta tai venytyksestä. Sekundaarinen vaurio voi
johtua veren purkaumaasta tai turvotuksesta. Neuraalikudoksen ärsytystilojen hoidossa käytetään usein
menestyksellisesti neuraalikudoksen mobilisaation
tekniikoita. Neuraalikudoksen mobilisaation tukena
on järkevää käyttää manuaalista lymfaterapiaa silloin,
kun vaurio on akuutti, tai ärsytystila on niin vaikea, ettei hoidossa päästä eteenpäin. Mikäli neuraalikudoksen testauksessa tulee esiin päälle jäävä kipu tai kipu
on epätavallisen voimakas, voi se viitata hermokudoksessa olevaan tulehdustilaan, mikä on kontrindikaatio
Neuraalikudoksen mobilisaatiolle, mutta ei manuaaliselle lymfaterapialle. Manuaalinen lymfaterapia aloitetaan proksimaalisesti edeten hermon kulkualuetta
erityisen kevein ottein. Sekundaarisessa ärsytystilassa
pitkittynyt turvotus voi aiheuttaa kiinnikkeisyyttä ja
saada aikaan haitallisen ja pysyvän hermoärsytysoireen. Leikkausten jälkitiloissa, joissa operaatio kohdistuu lähelle hermokudosta, on hyödyllistä käyttää varhaisessa vaiheessa manuaalista lymfaterapiaa, esim.
prolapsileikkaus, yläraajan hermopinneleikkaukset.
LOPUKSI
Manuaalista lymfaterapiaa ja siihen yhdistettyä kompressioterapiaa voidaan käyttää siis useissa yläraaja- ja
käsipotilaiden toimintakykyä tukevissa kuntoutumisprosesseissa. Sen käyttö yhdistettynä fysioterapiaan
tai toimintaterapiaan on hyödyllistä niissä tapauksissa,
joissa turvotuksen koetaan olevan erityisen haitallista pitkittyessään tai sillä on erityinen merkitys kivun
hoidon kannalta. Tärkeää on myös ohjata potilaalle
turvotuksen hoitoa tukevaa itsehoitoa, johon kuuluu
ohjeiden mukaan toteutettu liikehoito ja kompression toteuttaminen. Usein käden alueelle potilas voi
itsekin toteuttaa manuaalisen lymfaterapian otteita ja
tekniikoita. Vaikkakin manuaalisen lymfaterapian vaikuttavuudesta on vähän tutkimuksin osoitettua tietoa, on sillä pitkät perinteet ja kokemusperäistä tietoa
on paljon.
Itse koen manuaalisen lymfaterapian ja kompressioterapian hyödyllisenä etenkin terapiaprosessin alkuvaiheessa, jolloin mahdollistuu nopeampi eteneminen
kohti aktiivista oman käden käyttöä ja toimintakyvyn
palautumista. Usein riittää muutamakin käsittelykerta,
ja tarve on arvioitava yksilöllisesti ja tilanteen edistymisen mukaan. Nivelliikkuvuuden lisääntyminen käden alueella on nähtävissä hyvin pian ja liikkuvuuden
lisääntymisen myötä oma lihaspumpputoiminta alkaa
aktivoimaan itse turvotuksen poistumista.
9
3rth WEEK FOR SOMATOSENSORY
REHABILITATION 7-10.3.2011, Sveitsi
Viime syksynä käsikirurgimme antoi minulle vinkin kurssista, josta saattaisi olla hyötyä työssäni käsi- ja kipupotilaiden kanssa. Kävin saamani osoitteen sivuilla ja sisältö
vaikutti mielenkiintoiselta, asia jäi muhimaan. Vuodenvaihteen jälkeen kurssi alkoi askarruttaa minua uudelleen
ja päätin lähteä katsomaan mitä maailmalla on tarjolla.
Otin yhteyttä kurssin järjestäjään, hänellä oli yhteystiedot
edellisenä vuonna, Suomesta olleille toimintaterapeuteille. Sain sähköpostiosoitteet, jotta voisin kysyä kurssista
lisää sekä matkaa ja hotelleihin liittyviä vinkkejä. Kävi ilmi
että kyseessä olivat kurssikaverini, muutaman vuoden
takaiselta yläraajan kuntoutumisen – erikoistumisopinnoilta, Oulusta. Pientä selailua internetin ihmeellisessä
maailmassa ja lennot sekä hotelli oli varattu.
Kurssi järjestettiin Friburin kaupungissa, jossa sijaitsee
Somatosensory Rehabilitation center. Friburiin on helppo mennä Suomesta. Lentäen Berniin, Geneveen tai
Zyrichiin, kaikista pääsee helposti junalla kaupungin
ytimeen. Itse lensin Geneveen, josta junalla siirtymä oli
1,5 tuntia. Saavuin kurssia edeltävänä iltana pimeässä Friburiin. Aamulla paljastui kaupungin kauneus, sillä hotellini sijaitsi keskiaikaisessa kaupunginosassa.
Kurssillamme oli 12 osallistujaa, 8 Sveitsistä (7 tt, 1ft), 1
tt Argentiinasta, 1 ft Australiasta, 1 lääkäri Turkista sekä 1
ft Suomesta. Kurssin vetäjinä toimivat aivan loistavat toimintaterapeutit, metodin kehittäjä Claude Spicher sekä
Rebekah Della Casa. Kurssikielenä oli englanti, mutta osa
ryhmäopetuksesta toteutettiin Saksan ja Englannin kielellä.
Päivät olivat pitkiä, 9-17, jonka jälkeen oli vielä ulkopuolisia luentoja. Paikan päällä kykeni omaksumaan vain pienen osan. Päivien sisältö oli luotu erinomaisen vaihtelevaksi.
Somatosensory Rehabilitation on metodi, jossa on viisi
menetelmää. Sen tarkoituksena on testata, ennalta ehkäistä sekä kuntouttaa ihotunnon häiriöitä. Kuuntelimme luentoja, jossa kävimme läpi käsitteitä liittyen kipuun,
tuntoon sekä metodiin. Harjoittelimme metodiin kuuluvia testejä ja piirsimme millimetripaperille karttoja( aesthesiography, allodynogrphy, Rainbow Pain Scale). Perehdyimme McGill kipu kyselyyn. Saimme tietoa hyposensitiivisen, mekaanisen allodynia, crps-potilaiden kuntoutuksesta, tunnon uudelleen kouluttamisesta mekaanisen
vibraation avulla sekä pääsimme seuraamaan pienissä
ryhmissä potilastilanteita. Lisäksi iltaisin oli vielä vapaata
keskustelua paikallisia herkkuja maistellen. Tuli tunne että
kurssilla oli riittävästi tilaa ihmisten omille kokemuksille ja
niitä arvostettiin, eri maissa toteutuvien käytäntöjen vaihdolle sekä verkostoitumiselle. Onneksi kurssiin sisältyi käsikirja sekä juuri julkaistu atlas, ihon territorioista.
Kurssin hinta oli 763 euroa, joka piti sisällään opetuksen,
aamiaiset ja välipalat(jotka olivat todella runsaat), sekä
edellä mainitsemani käsikirjan sekä Atlaksen. Suosittelen
kurssia niille, jotka työssään ovat tekemisissä aiemmin
mainitsemieni ihotunnon häiriöiden kanssa tai muuten
kiinnostuneet kivusta ja sen hoidoista. Metodiin voi tällä hetkellä sertifioitua vain Ranskassa, mutta seuraava
eli 4th Week Somatosensory Rehabilitation järjestetään
5-8.3.2012, lisätietoja saat esimerkiksi yhdistyksen sivuilla
olevan linkin kautta.
Lisäksi haluan kiittää kärsivällisiä sekä innostavia opettajiamme Rebekkah Della Casa:a sekä Claude Spicher::ä
sekä erityiskiitos potilaille, jotka olivat valmiit jakamaan
kuntoutustilanteitaan kanssamme.
Aurinkoisin terveisin
fysioterapeutti Sari Nikolajew
10
Tukea ja toimivaa terapiaa
Respectan valikoimaan sisältyy paljon tuotteita arviointi- ja terapiatilanteisiin. Tutustu Respectan kuvastoon kotisivuillamme www.respecta.fi mm. Ortoosit, Terapiavälineet ja Kodinhoito -osioissa useita käteviä arjen apuja.
CAMP
Camp SELECTION Rigid ja Soft
Camp Selection on kehitetty tuttujen
Tummeliten, Tummestor ja Carpus Flexi
peukalo- ja ranneortoosien hyviä ominaisuuksia hyödyntäen. Uusi moderni materiaali. Peukalotuissa kaksi vahvuutta ja väriä,
entistä ohuempi Soft ja tukevampi Rigid.
Värit: Musta ja beige/musta.
Heinäkuun etu:
BreathOprene ja
Neoprene -materiaalit
-5%
ortoosit
Respectasta!
Hyödynnä etusi heinäkuussa!
Hyödynnä heinäkuun etu ja täydennä
Rolyan BreathOprene ja Neoprene -varastosi.
Materiaaleista on helppo työstää yksilöllisiä
tukia tai leikata sopivan mittainen nauha
ortoosiin. Alennus voimassa 1. – 31.7.2011.
(Tarjousta ei voi yhdistää muihin alennuksiin.)
Yhteystiedot
Asiakaspalvelu
puh. 0207 649 749
info@respecta.fi
Myyntipalvelu
puh. 0207 649 748
myynti@respecta.fi
ma-pe 8-16
www.respecta.fi
11
Opinnäytetyö
Potilasohjeet
rannekanavaoireyhtymn
toimintaterapiaan
Salla Lempiinen, toimintaterapeutti (AMK)
Minna Timonen, toimintaterapeutti (AMK)
Joulukuussa 2010 valmistui Metropolia ammattikorkeakoulussa tekemämme opinnäytetyö aiheesta
”Potilasohjeet rannekanavaoireyhtymän konservatiiviseen ja postoperatiiviseen toimintaterapiaan”.
Lähtökohdat työhön tulivat Vaasan keskussairaalan
toimintaterapeutilta, joka toivoi työnsä tueksi selkeitä,
tutkimustietoon pohjautuvia toimintaterapeuttisia
potilasohjeita rannekanavaoireyhtymästä. Potilasohje-ehdotukset tehtiin toimintaterapian näkökulmasta ja tavoitteena oli saada potilas motivoitumaan
omaan kuntoutukseensa. Työssä ja ohjeissa käytetään
nimitystä potilas tietoisesti, koska ohjeet tulevat käyttöön sairaalaan.
Rannekanavaoireyhtymä on yleistyvä vaiva ja yleisin
yläraajan hermopinne. Hermopinne tarkoittaa tilaa,
jossa hermo on puristuksissa ulkopuolelta tulevien
syiden, esimerkiksi hermoa ympäröivien kudosten
kompression vuoksi. Rannekanavaoireyhtymässä keskihermo (nervus medianus) on puristuksissa ranteesta kämmeneen johtavassa rannekanavassa. Suomessa rannekanavaoireyhtymän esiintyvyys väestössä
on 2-4%. Oireyhtymän yleisyys tuo osaltaan suuria
kansantaloudellisia kustannuksia ja tuottavuuden
menetyksiä yhteiskuntaamme.
Konservatiivisissa potilasohjeissa vastataan kysymykseen siitä, miten alkava rannekanavaoireyhtymä tulee
huomioida arjen toiminnoissa. Esimerkkinä on käytetty näyttöpäätetyöskentelyä, jonka oikeanlaisia ergonomisia asetuksia kuvataan tarkemmin. Postoperatiivisissa potilasohjeissa vastataan kysymykseen, mitä
tulee tehdä leikkauksen jälkeen, jotta kuntoutuminen
toteutuisi optimaalisesti ja toimintakyky palautuisi
mahdollisimman hyväksi. Lisäksi postoperatiivisten
ohjeiden yhtenä tavoitteena on mahdollisten komplikaatioiden ennaltaehkäiseminen kertomalla niistä
sekä ohjeistamalla hakemaan tarvittaessa jatkohoitoa.
Potilasohje-ehdotukset ovat liitteenä opinnäytetyössä, joka on kaikkien käytettävissä sähköisesti
Theseus-tietokannassa, www.theseus.fi. Työn löytää
asiasanahaulla ”rannekanavaoireyhtymä”, tekijähaulla
”lempiäinen”, ”timonen”, ”kiviaho”, tai suorasta osoitteesta: urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120116555.
Teoreettisina viitekehyksinä opinnäytetyössä käytettiin Gary Kielhofnerin inhimillisen toiminnan mallia ja
biomekaanista mallia. Opinnäytetyö tehtiin konstruktiivisena tutkimuksena käyttäen aineistonkeruumenetelmänä kirjallisuuskatsausta ja aineiston analyysiä.
Työssä selvitettiin myös, minkälainen on hyvä potilasohje. Aiheesta on julkaistu paljon kirjallisuutta ja artikkeleita, joista valittiin vain tieteelliset ja 2000-luvulla
julkaistut materiaalit. Aineiston avulla kerättiin yhteen
uusin tieto rannekanavaoireyhtymän konservatiivisesta ja postoperatiivisesta kuntoutuksesta. Näistä
asioista tiivistettiin potilasohjeet, jotka terapeutti voi
antaa asiakkaalleen. Potilasohjeista tehtiin selkeät ja
helposti ymmärrettävät.
12
Kinesioteippauskoulutusta
YLÄRAAJAN KINESIOTEIPPAUSKOULUTUS
14.10.2011
Kuntoutus ORTON Oy
Iso Kabinetti 5 krs.
Tenholantie 10, 00280 Hki
HINTA: Jäsenille 85€ , ei-jäsenille 110€, hinta sisältää teipit, lounaan ja kahvin
Ensisijaisesti koulutukseen otetaan yhdistyksen jäsenet ilmoittautumisjärjestyksessä, loput paikat jaetaan ei-jäsenille ilmoittautumisjärjestyksessä.
Kouluttajana toimii Keijo Pitkämäki ft, KP Consult Oy
Ohjelma:
  8.30 –  9.00     Ilmoittautuminen , päivän avaus
  9.00 –  9.30     Kinesioteippaus teoria /teipin ominaisuudet
  9.30 – 10.30    Eri teippaustekniikat kinesioteipillä /testaus
10.30 – 11.15    Yläraajateippaus / tenniskyynärpää
11.15 – 12.00    C-ranka / hartiarengas
12.00 – 12.45    Ruokailu
12.45 – 14.45    Olkapää , impingement , instabiliteetti
14.45 – 15.45    Ranne , peukalo
15.45 – 16.30    Ongelmakohtainen teippaus/ kysymykset
Ilmoittautumiset 15.9.2011 mennessä : annu.voipio@orton.fi
otsikolla: Teippauskoulutus
Koulutus järjestetään jos vähintään 15 osallistujaa.
13
Stipendiasiaa
STIPENDIT
Keväällä 2011 jaettiin 210 eur stipendi tt Marjo Maurolle Opintomatkaa varten Ruotsin Göteborgiin,
Sahlgrenskan sairaalan käsi/selkäydinvammakirurgiseen yksikköön.
 
STIPENDIEN HAKU ON KÄYNNISSÄ SYKSYN 2011 OSALTA 
 
Suomen käsiterapiayhdistys ry:n jäsenillä on mahdollisuus hakea stipendejä sekä koti-että ulkomaisiin vuoden
2011 aikana järjestettäviin koulutuksiin. Myönnettävien stipendien arvoon vaikuttavat mm. hakijoiden määrä
ja koulutuksen kokonaiskustannukset. Syksyllä 2011 stipendirahaa on jaossa 1790 euroa. Stipendien arvoon
vaikuttavat mm. koulutuksen sisältö, hakijoiden määrä ja koulutuksen kokonaiskustannukset sekä aiemmin
myönnetyt stipendit.
Viimeinen hakupäivä 14.10.2011
Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi joko
sähköpostilla tiina.rantanen@sairaalaneo.fi
tai postitse kotiosoitteeseen:
Suomen käsiterapiayhdistys ry
c/o Tiina Rantanen
Anniitunkatu 21 c 6
20900 Turku
Kerro hakemuksessa:
►► mihin koulutukseen haet stipendiä
►► selvitys koulutuksen kustannuksista
►► mitä muuta tukea hakija saa (työnantajan osuus, muut tahot, palkallinen/ palkaton virkavapaus jne)
►► mitä summaa haet
►► yhteystiedot
►► tilinumero
Stipendiä ei myönnetä yhdistyksen järjestämiin koulutuksiin.
HUOMIOITHAN ETTÄ EMME VOI KÄSITELLÄ PUUTTEELLISIA HAKEMUKSIA!
Lämmintä kesää yhdistyksen jäsenille!
Tiina Rantanen
14
Jäsenpalsta
Tulevia kongresseja
9 TH Triennial IFSHT Congress, New Delhi, Intia, 4.-8.3.2013
www.ifssh-ifsht2013.com
KAIPAAMME SINUN EHDOTUKSIASI kiinnostavista koulutusaiheista. Millaista koulutusta kaipaat työsi tueksi. Laita yhdistyksemme koulutusvastaavalle
Annu Voipiolle ehdotuksia osoitteeseen: annu.voipio@orton .fi
MUISTATHAN…
Muistathan päivittää muuttuneet yhteystietosi jäsenrekisterin ylläpitäjällemme Soile Kauppila-Pekkalalle, osoitteeseen soilekp@gmail.com
YHDISTYKSEEN LIITTYNEET UUDET JÄSENET:
tt Mervi Parviainen, Vaasa
ft Jyrki Wigelius, Tampere
ft Kirsti Miettilä, Oulu
tt Soili Kujala, Karviala
tt Birgit Arjasto-Grönholm, Rekijoki
TERVETULOA!
15
16

Lunatum - Suomen Käsiterapiayhdistys ry

Transcription

Similar documents