Lunatum - Suomen Käsiterapiayhdistys ry

Lunatum
3/2012
Suomen Ksiterapiayhdistyksen jsenlehti
Tässä lehdessä:
Käden arviointi osa 2
Xiapex
Koukistajajännevammojen
kuntoutusprotokollat
www.kasiterapiayhdistys.fi
Lunatum 3/2012 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
Sisällys
Mediakortti
Hallituksen kokoonpano
Pj.palsta – Saara Raatikainen
Käden arviointi, osa 2 –Tarja Rantala
Xiapex – Pia Berglund-Hintze
Villa Manus
Koukistajajänteiden
kuntoutusprotokollat – Sari Marjala
Senioripäivät
Stipendiasiaa
Jäsenpalsta
IFSHT–New Delhi
Lunatum Mediakortti
Suomen Käsiterapiayhdistys ry
Helsinki, Y-tunnus 1064344-8
Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsentiedote
JULKAISIJA
www.kasiterapiayhdistys.fi
kasiterapia@luukku.com
ILMESTYMINEN
Neljä numeroa vuodessa
Jakelu Jäsenistö
Sivun koko A4
ILMOITUSTAVAT
1. Ilmoitus jäsentiedotteen sivulla
- suurin koko A4
- hinta 100 euroa
SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS
TAUSTATIEDOT
Suomen Käsiterapiayhdistys
on perustettu vuonna 1993.
Yhdistyksen toiminnassa
on keskeisintä koulutuksen ja
tiedottamisen avulla edistää
yläraajan ja käden kuntoutusta
Suomessa.
Yhdistys osallistuu kansainväliseen
käsiterapiatoimintaan.
Aineistot
pdf-tiedostona
Aineiston toimitus
sähköpostitse tai cd-rom:lla
Jäsenistö koostuu fysio- ja
toimintaterapeuteista.
2. Erillisten ilmoitus-/ mainoslehtisten
postitus tai toimitus
MAKSUEHTO
Laskutus 30 pv netto.
Yhdistys on yleishyödyllinen yhteisö,
hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.
Lunatum 3/2012 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
hallitus 2012
Suomen Ksiterapiayhdistys ry:n hallitus
Saara Raatikainen ( ft )
Annu Voipio (tt)
Puheenjohtaja, EFSHT-delegaatti
IFSHT:n delegaatti, koulutusvastaava
Mehiläinen, Helsinki
Kuntoutus ORTON Oy
saara.raatikainen@mehilainen.fi
annu.voipio@orton.fi
Virpi Natt (ft)
Varapuheenjohtaja, Pohjoismaiden delegaatti
Diacor
virpi.natt @diacor.fi
Sari Marjala (tt)
Jäsenlehden kokoaja
HYKS, Lastenklinikka
sari.marjala@hus.fi
Pia Nahi (tt)
Sihteeri
Mirja Tervo (ft)
HYKS operatiivinen tulosyksikkö
OYS
pia.nahi@hus.fi
mirja.tervo@ppshp.fi
Tiina Rantanen (tt, ft)
Piia Hautala (ft)
Rahastonhoitaja
HUS Herttoniemen sairaala
Sairaala Neo, Turku
piia.hautala@hus.fi
tiina.rantanen@sairaalaneo.fi
Soile Kauppila-Pekkala (tt)
Jäsenrekisterin ylläpitäjä
Terveydenhoitotuotteiden
Vuokko Kuismin (tt)
HUS, Porvoon sairaala
vuokko.kuismin@hus.fi
palvelukeskus Terttu Lilja Oy
soilekp@gmail.com
Lunatum 3/2012 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
PJ:n palsta
Syysterveisi!
Kesän aurinko alkaa hiljalleen madaltaa profiiliaan
ja ainakin kalenterin mukaan syksy on saapunut.
Monelle meistä se tarkoittanee paluuta rutiineihin
ja tuttuihin kuvioihin, toisille ehkä uusien tuulien
haistelua. Uusi tuulihan voi olla myös jotain ihan
pientä, joka piristää ja antaa pontta astua kohti pimenevää syksyä ja pitää lippu korkealla niiden rutiinien ja tuttujen kuvioiden keskellä. Tai ehkä ne ovat
juuri ne rutiinit, jotka tuovat voimaa. Pääasiahan on,
että jokaiselle löytyy se oma sopiva vaihde ja keino
suunnata hyvillä mielin eteenpäin.
Eteenpäin mennään eurooppalaisen käsiterapiankin saralla. Kesäkuussa järjestetyssä EFSHT:
n delegaattien kokouksessa järjestön hallituksessa tapahtui suurin yhden hetkinen muutos sitten
muutamiin vuosiin. Presidentiksi nousi Sveitsin
Gabriele Versümer, varapresidentiksi Norjan Turid
Aasheim ja EFSHT:n sihteerinä vuosia vaikuttanut
Sheila Harris jättäytyi tehtävästä ja hänen tilalleen
kokous valitsi Belgian Paul de Buckin. Hallituksessa
istuu nyt siis skandinaavista ja muutenkin aiempaa
pohjoiseurooppalaisempaa verta, ja onkin mielenkiintoista seurata näkyykö tämä muutos hallituksen
toiminnassa millään tavalla. Antwerpenissa pidetyssä European Hand Therapy Dayssa julkistettiin
myös uudet ECHT (European Certified Hand Therapist) sertifioinnin saavuttaneet terapeutit sekä
esiteltiin EFSHT:n jäsenmaiden sisällä toteutetun
Delphi tutkimuksen ja sen pohjalta valmistuvien
hoitokäytöntöohjeiden etenemistä. Parin päivän
kokousta ja sen ympärillä kukoistaneita keskusteluja leimasi ihmisten, ympäri Euroopan, kiinnostus
oppia tietämään mitä käsiterapeutit muissa maissa
tekevät ja oppia uutta muiden käytännöistä. EFSHT
ei nykyisellään järjestä virallisia tutustumiskäyntejä tai opinto-/työntekijävaihtoja, mutta jokaisesta
jäsenmaasta löytyy delegaatti tai muu yhteyshenkilö kenen kautta tällaisia haaveita voi yksityisesti
pyrkiä toteuttamaan. Jos teillä on siis haluja päästä tutustumaan ja oppimaan jonnekin Euroopassa,
tai haluatte ottaa vastaan käsiterapeutteja muualta
Euroopasta tutustumaan teidän tapaanne toimia,
olkaa yhteydessä meihin hallituksessa, niin viemme
viestiänne eteenpäin.
Omasta koulutustarjonnastamme nostan esille syksyn Senioripäivän, jonka aiheena on tänä vuonna
sormien fleksorivammat. Ilmoitus päivästä löytyy
tästä numerosta ja kotisivuiltamme. Huomioikaan
myös alustava ilmoitus ensi keväänä järjestettävästä
oman yhdistyksemme 20-vuotis juhlasymposiumista 19.–20.4.2013. Puhujien kutsumiset ja ohjelman
laatiminen ovat parasta aikaa työn alla, tarkentuvista tiedoista ilmoitamme kotisivuilla ja seuraavissa
jäsenlehdissä. Ulkomaisten koulutusten tarjonnasta muistutan kaikkia ensi maaliskuussa järjestettävästä IFSHT:n kongressista, joka järjestetään Intiassa yhdessä kansainvälisen käsikirurgiayhdistyksen
kanssa.
Eli tuulta päin. Tai myötätuulen virrasta nautiskellen. Kukin tyylillään, kunhan löydetään kaikki itsellemme se kantava voiman, jonka avulla tuleva syksy
ei tunnu synkältä vaan on mahdollisuuksia ja iloa
täynnä!
Syysterkuin,
Saara
Lunatum 3/2012 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
Kden arviointi osa 2.
Tarja Rantala, fysioterapeutti
KÄDEN LIIKKUVUUDEN, TURVOTUKSEN JA VOIMAN ARVIOINTI
Liikkuvuuden arviointi
Yläraajan arviointilomakkeisto on netissä osoitteessa (www.kasiterapiayhdistys.fi), johon voitte kirjata
kaikki mitatut tuloksenne.
Käden liikkuvuutta mitattaessa on tärkeää käyttää sopivan kokoisia mittareita sormien ja ranteen alueella.
Markkinoilla on saatavana eri hintaisia tuotteita. Goniometri on yleisesti käytössä.Sitä on helppo käyttää ja
sillä saadaan mittauskertojen välille hyvä toistettavuus.
Mittauspaikka
Mittauspaikaksi kannattaa valita pöytä, jossa pääsee istumaan tutkittavaa vastapäätä. Silloin on helppo mitata molemmat kädet. Mittaus on luotettavampi, jos aina toistaa sen samalla tavalla ja samoilla mittareilla.
Amerikan Käsiterapeuttien yhdistys on julkaissut
vuonna 1992; Clinical Assessment recommendations
kirjan, jossa on sovittu mittausmenetelmät käden
arvioimiseksi. Tässä artikkelissa noudatetaan heidän
suosituksiaan ja nivelten liikelaajuudet asteina on
otettu Suomen Lääkärilehden eripainoksesta 20/ 71:
Nivelten liikkeiden mittaaminen. Nivelten liikelaajuudet ovat yksilöllisiä ja luotettavuuden parantamiseksi
niitä kannattaa verrata toisen raajan vastaavaan liikkeeseen.
Goniometrin oikea asettelu
Dorsaalinen mittaustapa on selvästi eniten käytössä, paitsi vaikeissa turvonneissa tai sidosten peitossa olevissa nivelissä käytetään lateraalista mittaustapaa. Mittauksessa huomioidaan muiden mittaukseen vaikuttavien nivelten asento. Mittarin liikeakseli ja nivelen liikeakseli asetetaan mahdollisimman lähelle toisiaan.
Mittaustuloksen kirjaaminen
Tässä olette huomanneet varmaan eroja eri henkilöiden kirjaamisessa. Amerikan käsiterapeutit ja käsikirurgit suosittelevat kirjaustapaa, jossa nivelen keskiasento on 0o Kun nivelessä on ojennusvajausta esimerkiksi
20 astetta, merkitään -20o. Kun nivelessä on yliojennusta esimerkiksi 15 astetta, merkitään +15o .
Amerikan Ortopedien suosittelema kirjaustapa poikkeaa edellisestä. Liikkuvuus merkitään asteina esimerkiksi 20o- 60o, jolloin nivelessä on 20o ojennusvajausta ja se koukistuu 60o. Nivelen yliojennus merkitään
miinus merkillä, esimerkiksi -15o. Teidän kannattaa työpaikallanne keskustella eri merkintätavoista, mikä
palvelisi teitä parhaiten ja informaatio kulkisi terapeutilta lääkärille ja päinvastoin.
Lunatum 3/2012 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
Käden arviointi osa 2
Ranteen liikkuvuuden mittaus
Ranteen pääasiallinen liike tapahtuu radiokarpaali- ja keskikarpaalinivelissä.
Ranteen ekstensio ( dorsifleksio )
Mittarin liikkumaton varsi on volaarisesti radiuksen suuntaisesti ja liikkuva
varsi volaarisesti keskisormen metakarpaaliluuta pitkin. Kyynärvarsi on keskiasennossa, ei supinaatiota eikä pronaatiota kyynärvarressa. Liikkuvuus on
70 astetta ( 0o - 70o).
Ranteen fleksio ( volaarifleksio)
Mittarin liikkumaton varsi on dorsaalisesti
radiuksen suuntaisesti ja liikkuva varsi on
dorsaalisesti keskisormen metakarpaaliluuta pitkin. Kyynärvarsi on
keskiasennossa ja
sormet ovat rentoina.
Liikkuvuus on 80 astetta ( 0o - 80o).
Ranteen radiaalideviaatio
Kyynärvarsi on pronaatiossa esimerkiksi pöydän päällä. Mittarin liikkumaton
varsi on dorsaalisesti kyynärvarren suuntaisesti ja liikkuva varsi on dorsaalisesti
keskisormen metakarpaaliluun suuntaisesti. Liikkuvuus on 20 astetta ( 0o - 20o).
Ranteen ulnaarideviaation mittaus.
Liikkuvuus on 30 astetta ( 0o-30o).
Sormien liikkuvuuden mittaus
Sormien liikkuvuus mitataan aina ensin aktiivisesti, jos se on sallittua. Sormen
koukistus mitataan yksi nivel kerrallaan. Rannenivel ja kyynärvarsi pysyvät mittauksen aikana keskiasennossa
Kuvassa mitataan keskisormen keskinivelen koukistusta. Liikkuvuus on keskinivelessä (PIP) 100 astetta ( 0o-100o, kärkinivelessä ( DIP) 80 astetta ( 0o-80o),
tyvinivelessä ( MP) 90astetta ( 0o-90o).
Lunatum 3/2012 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
Käden arviointi osa 2
Peukalon tyvinivelen liikkuvuutta mitattaessa kyynärvarsi ja ranne ovat keskiasennossa. Peukalon liikkuvuus on kärkinivelessä ( IP ) 80 astetta ( 0o-80o),
tyvinivelessä ( MP ) 50 astetta ( 0o - 50o) ja karpometakarpaalinivelessä ( CMC
I ) on 15 astetta ( 0o - 15o).
Sormien ojennus mitataan yhteisojennuksena yksi nivel kerrallaan. Rannenivel
pysyy keskiasennossa mittauksen aikana.
Sormien tyvinivelissä ekstensio on 45
astetta ( 0o-45o). Se on luonnollinen liike
tyvinivelissä, mutta epäluonnollinen (hyperekstensio) keski- ja kärkinivelissä.
Sorminivelen passiivinen liike
Mitataan yhden nivelen erillinen liike. Käden muut nivelet ovat rentoina eikä niiden asentoa ole määritelty. Passiivista liikettä mitattaessa
niveleen kohdistuvan voiman tulee olla pieni ja muuttumaton testistä
toiseen. A.B. Swansonin ( 1990 ) mukaan puolen kilon voima olisi sopiva sorminivelten passiivista liikettä mitattaessa. Voima tulisi kohdistaa
keskelle sitä sormiluuta, joka on nivelestä distaalisesti.
Keskisormen keskinivelen
passiivisen koukistuksen mittaus.
Sormenpään etäisyys kämmenpoimusta
Mitataan koko sormen liikkuvuutta mittaamalla viivottimella sormen uloimman kohdan ja kämmenpoimun välistä etäisyyttä. Etäisyys mitataan aktiivisena
ja passiivisena liikkeenä. Ranne on keskiasennossa
mittauksen aikana. Etäisyys distaaliseen kämmenpoimuun kuvaa sormen kärki- ja keskinivelen koukistusta ja proksimaaliseen kämmenpoimuun kärki-,
keski- ja tyvinivelen koukistusta.
Lunatum 3/2012 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
Käden arviointi osa 2
Peukalon liikkuvuuden mittaus
Peukalon liikkuvuutta mitattaessa ranne on keskiasennossa.
Etäisyysmittauksessa mitataan peukalon
uloimman kohdan ja pikkusormen tyven
välinen etäisyys.Tämä ei ole peukalon
oppositioliikkeen mittaus.
Peukalon abduktion mittaus
Liikkuvuus on noin 60 astetta. Vertailukohdaksi suositellaan
abduktiomittauksessa terveen käden peukaloa,
koska peukalon liike on hyvin yksilöllinen.
Peukalon volaari- / palmaariabduktiota
mitattaessa ranne on keskiasennossa.
Mittarin liikkumaton varsi on etusormen
metakarpaaliluun suuntaisesti ja liikkuva varsi
on peukalon metakarpaaliluun suuntaisesti radiaalisesti.
Peukalon radiaali- / lateraaliabduktion
mittauksessa kyynärvarsi on pronaatiossa esimerkiksi pöytää vasten ja
ranne on keskiasennossa. Mittarin liikkumaton varsi on etusormen metakarpaaliluun suuntaisesti dorsaalisesti ja liikkuva varsi peukalon metakarpaaliluun suuntaisesti dorsaalisesti.
Kyynärvarren supinaation ja pronaation mittaus
Kyynärvarren liikkuvuuden arvioinnissa voidaan käyttää goniometriä, arvioida silmämääräisesti tai käyttää OB Myrinin kompassimittaria. Supinaatio on nollasta 80 - 90 asteeseen ja pronaatio on nollasta 80
– 90 asteeseen.
Myrinin kompassimittarilla mitattaessa
testattava istuu nojaten tuolin selkänojaan. Olkavarsi on vartalon sivulla, kyynärnivel on 90 astetta
koukistettuna ja peukalo on ylöspäin. Kompassimittarin kahva asetetaan etu- ja keskisormen väliin ja nyrkki suljetaan. Kyynärvarsia kierretään yhtäaikaa supinaatioon ja sen jälkeen pronaatioon.
Lunatum 3/2012 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
Käden arviointi osa 2
Turvotuksen arviointi
Turvotuksen määrän arviointi ja tehokas poistaminen ovat tärkeitä käden terapiassa. Turvotus hidastaa
aina kudosten paranemista ja nivelten liikkuvuuden palautumista. Luotettavin tapa mitata turvotusta
on käyttää volymetriä, jossa käsi upotetaan astiaan ja mitataan raajan syrjäyttämä vesimäärä. Jäsentiedotteessa 3 / 2005 on Heidi Miettisen kirjoittama artikkeli volymetrillä mittaamisesta. Mittanauha on
käyttökelpoinen mitattaessa esimerkiksi yksittäisen sormen turvotusta, jos kädessä on avohaava tai kipsi.
Mittanauhalla mitattaessa täytyy muistaa merkitä ylös mittauskohta, jotta seurantamittaukset olisivat
mahdollisimman tarkkoja.
Käden voiman arviointi
Käden puristusvoima
Käden puristusvoiman mittausta käytetään yleisesti. Mittareita on useita eri merkkisiä ( Jamar , Baseline jne.). Puristusvoimamittaus antaa nopean ja luotettavan kuvan käden kunnosta ja voimien puolierosta.
R. Härkönen ja M. Piirtomaa (1993) ovat esittäneet puristusvoiman
normaaliarvot suomalaisille. Tutkimuksessa mitattiin 204 eri-ikäisen
henkilön puristusvoimaa Jamar- dynamometrillä viidellä eri kädensijan
etäisyydellä. Jokainen testattava puristi kaksi kertaa kummallakin kädellä. Jos saman käden tulosten välillä oli eroa yli 10%, tehtiin kolmas
puristus.
Paras tulos tässä tutkimuksessa saatiin oteleveydellä kolme. Amerikan
Käsiterapeutit suosittelevat mittauksessa käytettäväksi oteleveyttä kaksi.
Puristusvoimaa mitattaessa testattava istuu selkä- ja käsinojattomalla
tuolilla. Olkavarsi on kevyesti kiinni vartalossa ja olkavarsi on keskiasennossa kiertojen suhteen, kyynärnivel on 90 astetta koukussa. Ranne on
0-30 astetta dorsifleksiossa ja 0-15 astetta ulnaarideviaatiossa.
Dominantin ja ei-dominantin käden puristusvoiman ero on tutkimuksissa havaittu olevan vain 5 –10%
( Swanson 1990, Härkönen 1993 ) .
Pinsetti- ja avainotteen voima
Swansonin mukaan suurin osa yksinkertaista nipistysotetta vaativista tehtävistä onnistuu noin 1 kilon
voimalla. Mittausasento on sama kuin puristusvoiman mittauksessa.
Avainotteessa mittari on peukalon ja etusormen
keskifalangin välissä. Peukalon kärkinivelen tulee olla
suorana mittauksen aikana. Mathiowetzin ( 1985 )
tutkimuksen perusteella avainotteen voima on miehillä
11.1 kg – 10.7 kg ja naisilla 7.3kg – 6.9 kg.
Lunatum 3/2012 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
Käden arviointi osa 2
Kolmen sormen pinsettiotteen mittausasento.
Mathiowetzin tutkimuksessa kolmen sormen pinsettiotteen voima on miehillä 10.6 kg – 10.4 kg ja naisilla 7.3 kg – 7.1 kg.
Pinsettiotteen , jossa mittari on peukalon ja etusormen välissä Mathiowetzin mukaan voima on miehillä 7.7 kg – 7.4 kg ja naisilla 5.1 kg – 4.8 kg.
Manuaalinen lihastestaus
Lihastestauksessa arvioidaan yksittäisen lihaksen voima skaalalla 0-5, jossa nolla tarkoittaa ettei lihaksessa
ole havaittavaa lihassupistusta ja viisi tarkoittaa lihassupistuksen aikaansaamaa liikettä koko nivelen liikeradalla täyttä vastusta vastaan. (Boscheinen - Morris et al 2001). Lihastestausta käytetään esimerkiksi perifeeristen hermovammojen jälkeisessä lihastoiminnan arvioinnissa. Lihasten testaus auttaa seuraamaan
hermon toipumista vamman jälkeen.
Käden voiman mittauksesta julkaistuja vertailuarvoja pyrimme saamaan yhdistyksen jäsenten käyttöön
myöhemmin.
Käden arviointi artikkelisarjan kolmas osa käsittelee tunnon arviointia.
Kirjallisuus
Boscheinen – Morrin J., Connolly W.B. (2001) Assessment in the Hand, Fundaments of Therapy. Elsevier
Limited
Clinical Assessment Recommendations, 2nd Edition (1992)
A Publication of the American Society of Hand Therapists
Härkönen R, Piirtomaa M and Alaranta H. Käden Puristusvoiman normaaliarvot suomalaisille. Fysioterapia
1993; 5: 26 -27
Härkönen R, Piirtomaa M and Alaranta H ( 1993) Grip Strength and Hand Positions of the Dynamometer in
204 Finnish Adults. Journal of Hand Surgery (Br) 18 B; 129-132.
Kaunola Riitta, Rantala Tarja. Kuinka tutkin käden? Fysioterapia 1996; 2: 5-9
Mathiowetz V et al. (1985) Grip and Pinch Strength: Normative Data for Adults. Arch Phys Med Rehabil
Vol 66. www.bleng.com/pdf/grip1.pdf
Nivelten liikkeiden mittaaminen. Eripainos Suomen Lääkärilehden numerosta 20/71
Pernilä Marjaana. ( 2004) Käden arviointimenetelmät – nivelliikkuvuus ja voima. Suomen Käsiterapiayhdistys
Swanson A et al. (1990) Evaluation of impairment of hand function. Rehabilitation of the Hand edited by
Hunter, Schneider, Mackin, Callahan pp. 109 – 134. Mosby
Viitasalo Hanna (2000) Toimintakyvyn arviointi. Käsikirurgia. Vastamäki et al, Duodecim Helsinki
Lunatum 3/2012 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
10
Xiapex
Pia Berglund-Hintze, toimintaterapeutti
Kollagenaasi-injektiot (Xiapex) Dupuytrenin kontraktuuran hoidossa ja toimintaterapeutin osa käden kuntoutuksessa
TAUSTA
Kämmenkalvonkuroumassa syntyy kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvun seurauksena kyhmyjä ja sormia koukkuun kurovia juosteita. Taudista on
kuvauksia jo 1600 luvulta, mutta v. 1831 Dupuytren
kuvasi, kuinka tauti aiheuttaa kurouman kämmenkalvoon, ja ehdotti hoidoksi avointa kämmenkalvonpoistoa. Tämän jälkeen sairaus on nimetty Dupuytrenin kontraktuuraksi.
Sairaus aiheuttaa harvoin kipuja, suurempi ongelma on käden toiminnallisuuden heikkeneminen ja
kosmeettinen haitta. Kurouma aiheuttaa monille
ihmisille vaikeuksia selviytyä arkiaskareista, kuten
kättelystä, kasvojen pesusta, urheilusta, käsineen
käytöstä tai tavaroihin tarttumisesta.
Perinnöllisillä tekijöillä on merkitystä Dupuytrenin
kontraktuurassa 40-70%:lla potilaista. Tauti on yleinen Pohjois-Euroopassa. Tauti alkaa tavallisimmin
40-60- vuotiailla, ja sitä esiintyy miehillä useammin
kuin naisilla. Noin 65% :lla kontraktuura esiintyy
molemmissa käsissä, pääasiallisesti IV-V sormien
alueella, joskus harvoin myös jaloissa (Ledderhosentauti). Tauti etenee hitaasti.
KIRURGINEN HOITO
Dupuytrenin kontraktuuraa on hoidettu kirurgisesti, kunnes markkinoille tuli kollagenaasipistoshoito
(Xiapex). Kirurgisen hoidon jälkeen käsi on kivulias
ja potilas on usein pitkällä sairauslomalla. Komplikaationa voi olla haavatulehdus ja verenkiertohäiriöitä, myös hermovammanriski on suuri. Lisäksi saattaa syntyä lisääntyvää arpeutumista sekä kurouman
uusiutumista. Kirurgisen hoidon jälkeen käytetään
usein myös sormia ojentavaa yöortoosia 1-2:n kuukauden ajan.
PISTOSHOITO
Xiapex-kollagenaasihoito aloitettiin Dextran käsiklinikalla 2008, osana monikansallista kliinistä tutkimusta. Kolmen vuoden seurannassa todettiin lupaavat tulokset. Varsinainen Xiapex hoito aloitettiin
Dextrassa Huhtikuussa 2011.
Xiapex:in vaikuttava aine on clostridium histolyticum-kollagenaasi, jota Clostridium histolyticum
niminen bakteeri tuottaa. Indikaatio hoidon aloittamiselle on merkittävä toiminnallinen haitta tai kipu
ja yli 30 asteen ojennusvajaus.
Lääkäri pistää Dupuytren-juosteeseen Xiapex-valmisteen, joka hajottaa koukistumajuostetta. Pistosja pistosta seuraavana päivänä potilas välttää käden
käyttämistä ja pyrkii pitämään käden kohoasennossa. 1-2 päivää pistoksesta potilas palaa lääkärin vastaanotolle, jolloin suoritetaan suoristustoimenpide.
Lääkäri puuduttaa suoristettavan alueen ja suoristaa sormen. Onnistuneen hoidon lopputuloksena
potilas pystyy suoristamaan sormiaan normaalisti.
Oikaisu toimeenpiteen jälkeen toimintaterapeutti
valmistaa potilaalle palmaarisen, sormia ojentavan
ortoosin. Ortoosia käytetään öisin, 2-4:n kuukauden
ajan. Joissakin tapauksissa hoito onnistuu yhdellä
injektiolla. Tapauksissa, joissa on paljon kuroumaa
ja vaikeita flexiokontraktuuria, tarvitaan lisäpistoksia. Seuraavat pistokset annetaan lääkärin laatiman
suunnitelman mukaan 4:n viikon välein
TOIMINTATERAPEUTIN
VASTAANOTOLLA
Sormen oikomisen jälkeen, potilaan saapuessa toimintaterapeutin vastaanotolle, käsi ja sormet ovat
turvonneet, joskus käsi on myös kipeä. Kättä ei tarvitse sitoa sidoksilla. Jos on ollut vaikea flexiovirheasento, saattaa olla, että kämmenen iho on haljennut ja haava on syytä suojata. (kuvat 1 ja 2)
Lunatum 3/2012 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
11
Xiapex
Kuva1. Pistos on laitettu vain MP IV alueelle.
Kuva 3. Ortoosi pitää MP IV-niveltä suorassa asennossa,
PIP nivelen alle on jätetty tyhjää tilaa, jotta potilas pystyy
vähitellen suoristamaan myös PIP-niveltä. Pidetään
huolta, että DIP-nivel ei missään vaiheessa ole ortoosissa
hyperextensiossa. Ortoosi ei ylety sormenpäähän asti,
jotta tunto säilyy sormenpäässä.
Kuva2. Käsi on turvoksissa, MP IV-nivel ojentuu suoraksi.
Edelleen on flexiokontraktuura näyvissä hoitamattomissa
nivelissä V sormessa ja IV sormen PIP nivelessä.
Toimintaterapeutti valmistaa yksilöllisen palmaarisen ortoosin. Sormien päältä menevien kiinnitys
nauhojen avulla pyritään saavuttamaan maksimaalista ojennusta hoidettuun niveleen. (kuva 3,4)
3.2 mm matalalämpömuovin olen kokenut parhaaksi ja kestävimmäksi muoviksi.
Helpoimmissa tapauksissa on hoidettu vain yksi nivel, esimerkiksi MP-nivel, jolloin ortoosin valmistaminen on yksinkertaisempaa.
Vaikeimmissa tapauksissa annetaan ensin pistos
vain yhteen niveleen, jolloin muut nivelet ovat vielä
flexiokontraktuurassa. Ortoosin valmistaminen on
hieman vaativampaa, koska flexiokontraktuurat eivät anna periksi ojennus-suuntaan. Haastavimmissa
tapauksissa on hyvä pyytää potilasta seuranta-käynnille 1-2:n viikon sisällä. Tällöin turvotus on laskenut
ja ortoosia pystytään vähän vielä oikaisemaan ja
säätämään istuvammaksi.
Potilaalle, jolle on suunniteltu useampaa pistosta,
kannattaa heti tehdä isompi ortoosi, joka kattaa
vielä hoidettavaksi tulevat sormet. Tätä isompaa
Kuva 4. Voimakkaissa kuroumissa tarvitaan lisäkovike
ortoosin palmaaripuolelle.
ortoosia pystytään hoidon edetessä muokkaamaan
aina tilanteen mukaan. Kun hoidetaan monta sormea peräkkäin, suosittelen, että jokaisella sormella
on oma kiinnitysnauhansa. Sormien kiinnitysnauhat
on syytä olla napakat, mutta pehmeät, sillä potilas
pyrkii kiinnitysnauhoilla vähitellen ojentamaan sormia yhä suoremmaksi. Hyvät ja kestävät tarranauhakiinnitykset ovat tärkeät, koska nauhoihin keskittyy
paljon voimaa 2-4:n kuukauden ajan. (Kuva 5 ja 6)
Ortoosi on hyvä pehmustaa reunoista ja nauhoista.
Kämmenosa on hyvä jättää pehmustamatta, jotta
potilas pystyy puhdistamaan ortoosin säännöllisesti.
Ortoosin valmistuksen jälkeen potilaalle opetetaan
käden liikeharjoitukset, jotka hän saa mukaansa
myös kirjallisena. Liikkeet suoritetaan joka päivä 3-5
kertaa. Käden liikeharjoittelu aloitetaan hieromalla
kämmentä pyörivin liikkein. Sen jälkeen käsi ase-
Lunatum 3/2012 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
12
Kuva 5.
Kuva 6.
Kuva 5 ja 6. Esimerkki ortoosista, kun hoidetaan monta sormea, pistos on tällä kertaa annettu MP IV alueelle ja suunnitelmassa on vielä III ja V MP alueiden suoristaminen.
tetaan pöytää vasten ja nostetaan jokaista sormea
vuorotellen irtipöydästä, pidetään sormi ilmassa 5
sekuntia, toistetaan 10 kertaa. Lisäksi sormia loitonnetaan ja lähennetään, jokaista sormea 10 kertaa.
Kyynärpää pidetään pöytää vasten, ranne suorana,
kärkiniveliä koukistetaan, rystysiä ojennetaan niin
pitkälle, kun potilas pystyy. Potilas saa käyttää kättä
ja häntä rohkaistaankin käyttämään kättä normaalisti arkiaskareissa. Töihin hän palaa jo muutama
päivä pistoshoidon jälkeen.
Pia Berglund-Hinze, toimintaterapeutti, Dextran
käsiklinikalla ja Kuntoutus Ortonilla
pia.berglund.hintze@gmail.com
Lähteet:
Käsikirurgia, Duodecim 2000. Xiapex, potilasohje
Lunatum 3/2012 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
13
VILLA MANUS
Iloisia lisäyksiä tuotevalikoimaamme:
tuotetiedot nettisivuillamme
Ihanan pehmeät Handaid- tuet
Olemme aloittamassa
North Coast Medicalin
Fabrifoamin kaltaisesta materiaalista
lapsille ja aikuisille. Sisäpinnan materiaali estää liukumista iholla ja siten
antaa hyvän tuen. Valikoimassa peukaloranne ja supinaatiotuet. Ihoystävälliset
tuet sinisenä, mustana ja beigenä.
tuotteiden maahantuonnin.
Valikoimista löytyy tarranauhoja, ranne- ja peukalotukia yms.
ORFICASTTM muovisidos
Kudottu matalalämpömuovi.
Todella helppo ja nopeakäyttöinen !
Suositun 3 cm leveän nauhan lisäksi
tulossa 6 cm leveänä.
Upeat tarjoushinnat
vuoden 2012 hankinnoille!
Uusi ohjelmaversio 12 sisältää runsaasti
uusia 3D harjoituspelejä.
Tutkimus- ja harjoitusjärjestelmä
Hauska ja haastava harjoitusväline
hahmotuksen, koordinaation ja keskittymisen harjoitteluun lihas- ja nivelliikkuvuuden ohella. Sopii kaikenikäisille.
Tutkimuksen mukaan
jo 4 vko harjoittelu lisäsi
hemipl. asiakkaiden
toimintakykyä 17%
(COPM)
Vihdoinkin toimiva valmiskäsine
Dupuytren kontraktuuran post-op
hoitoon; FixxGlove volaarisella tai
dorsaalisella muotoiltavalla tuella.
Toimitusmyyntinä Solitaire pelit
ja muut tuotteet K.C.Pedersenin
valikoimista.
Tammikuulle 2013 suunnitteilla toivottu pienryhmäkoulutus:
Lastoituksen perusteet 2 pv Vantaalla.
Tiedustelut ja alustavat ilmoittautumiset sähköpostilla.
Ojahaanrinne 4
01600 Vantaa
P. 09-454 3650
F. 09-454 4350
s-posti info@villamanus.com
internet www.villamanus.com
Lunatum 3/2012 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
14
Koukistajajnteiden
kuntoutusprotokollat
Sari Marjala, toimintaterapeutti
Suomen Käsikirurgiyhdistys järjesti menneenä talvena koulutuspäivät Levillä, jonne käsiterapeutit oli
myös kutsuttu. Suomen käsiterapiayhdistyksestä
koulutuspäiville osallistui neljä hallituksen jäsentä.
Ensimmäisen päivän aiheena olivat käden koukistajajännevammat ja niiden kuntoutus. Käsiterapiayhdistys piti oman puheenvuoronsa koukistajajännevammojen kuntoutukseen liittyen. Puheenvuoroa varten kartoitimme Jyväskylän keskussairaalan
sekä Yliopistosairaaloiden; Helsingin, Tampereen,
Turun, Kuopion ja Oulun koukistajajännevammojen
kuntoutus protokollia. Tämän toteutimme haastattelemalla käsiterapeutteja kyseisistä sairaaloista.
Kartoitimme haastattelussamme muun muassa
seuraavia asioita; kuntoutuksen aikataulutus, lasta
ja liikeharjoitukset. Liitännäisvammat rajasimme
tässä yhteydessä pois. Toivoimme terapeuteilta
myös pohdintaa siitä, mikä heidän käyttämässään
protokollassa on hyvää ja mikä huonoa sekä millaisia toiveita heillä olisi leikkaaville lääkäreille. Kiitokset kaikille terapeuteille, jotka autoitte meitä
tässä katsauksessa ja jaoitte tietoanne! Seuraavassa
koonti haastatteluista.
Käytetyt protokollat
toimiminen voi olla lapsilla haastavaa. Aktiiviprotokollan hyötyihin voi lukea lastan turvallisuuden ja
käytännöllisyyden.
Lastat
Kleinertin protokollassa lasta valmistetaan 1.-5.
post.operatiivisena päivänä. Lastassa ranne on 20º30º fleksiossa, MCP:t 50º-70º fleksiossa ja IP-nivelet
suorina. Sormiin laitetaan kumilankavedot, jotka
vetävät sormet koukkuun sallien sormien aktiivisen
ojennuksen lastan suojassa. Lastan käyttöaika vaihtelee kolmesta neljään viikkoon ympäri vuorokauden, yökäyttö jatkuu usein aina kuuteen viikkoon
asti. Rannekkeen käyttöön siirrytään lähes kaikkialla neljän
viikon kohdalla, lastan käyttöä jatketaan vielä öisin
lähes kaikkialla kahden viikon ajan, rannekulmaa
usein muokataan tässä vaiheessa 0º. Poikkeuksiakin on; jossakin ranteen asento lastassa on alusta
alkaen 0º tai viimeistään kahden tai kolmen viikon
päästä. Toisaalla ei ole ollenkaan käytössä ranneketta, kuminauhavedoista saatetaan luopua jo kolmen
viikon kohdalla tai lastaa käytetään kokonaisuudessaankin vain neljä viikkoa.
Kleinert (Kuva: Sairaala Neo)
Tällä hetkellä koukistajajänteiden kuntoutuksessa
noudatetaan pääosin Kleinertin protokollaa tai Kleinertin protokollasta mukailtua protokollaa. Ainoastaan Helsingissä on käytössä rinnakkain Kleinertin
protokolla ja aktiiviprotokolla. Tässä artikkelissa on
yhdistetty Kleinetin protokolla ja sen mukaillut sovellutukset. Kleinertin protokollalla tarkoitetaan
tässä yhteydessä liikeohjelmaa, jossa käytetään sormissa kumilankavetoja. Aktiiviprotokollalla taas tarkoitetaan tässä yhteydessä ilman kumilankavetoja
toteutettua lastaa ja kuntoutusta.
Lasten kohdalla osassa sairaaloissa käytetään kouluikäisten koukistajajännekorjauksissa Kleinertin
protokollaa ja pienemmillä lapsilla mukailtua aktiiviprotokolla. Osassa sairaaloissa käytetään ainoastaan aktiiviprotokollaa kaiken ikäisillä lapsilla.
Kleinertin protokolla edellyttää lapselta hyvää kooperaatiota, sillä kumilankavetojen kanssa arjessa
Aktiiviprotokollassa lastan valmistus tapahtuu
usein 1.-3.post.operatiivisena päivänä. Lasta on
dorsaalinen, mutta siinä on volaarinen suojaläppä.
Lastassa ranne on joko 0º tai pienessä fleksiossa,
MCP:t 45º-60º fleksiossa ja IP:t suorina. Lasta sallii
Lunatum 3/2012 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
15
koukistajajänteiden kuntoutusprotokollat
sormien liikuttamisen lastan suojissa päiväsaikaan
ensimmäisen viikon jälkeen, yöksi sormet tuetaan
lastaa vasten. Liikeharjoitusten ajaksi lasta otetaan
pois kädestä. Lastan kokonaiskäyttöaika on kuusi
viikkoa.
Aktiivilasta (Kuva: Helsingin lastenklinikan toimintaterapia)
Liikeharjoitukset 0-6viikkoa
Liikeharjoitukset Kleinertin protokollassa aloitetaan
lastan valmistus päivänä. Jokaisessa haastatellussa
kaupungissa aktiiviset sormien ojennusharjoitukset
sekä passiivinen fleksio yhdistettynä pitoon aloitetaan heti. Aktiivisen fleksion ja tenodesis harjoituksen aloituksessa variaatio olikin sitten suurempi
aina ensimmäisestä viikosta kuuteen viikkoon.
Liikeharjoitukset aktiiviprotokollassa aloitetaan
myös lastan valmistus päivänä. Heti alusta alkaen
on sallittu niin passiiviset kuin aktiivisetkin sormien
koukistusharjoitukset sekä tenodesis-harjoitukset.
Kontrollit
Kuudesta viikosta eteenpäin kuntoutuskäytänteet
ovat hyvin samanlaisia. Aina kahdeksaan viikkoon
saakka operaatiosta on vain kevyt käden käyttö
sallittua. 12 viikkoa operaatiosta on voimaa vaativa
käden käyttö sallittua ja 12 viikon jälkeen tapahtuu
paluu raskaaseen manuaaliseen työhön.
Protokollien vertailua ja mahdollisia komplikaatioita
Vertailtaessa aktiiviprotokollaa ja Kleinertin protokollaa, on muutamia asioita hyvä nostaa esille. Aktiivisemmassa protokollassa fleksiotoiminta palautuu
helpommin ja IP-nivelen kontraktuuria on vähemmän. Ranteen asennon ollessa neutraali, ovat rannekivut vähentyneet ja aikainen tenodeesis-harjoitteiden aloittaminen on helpottanut ranteen mobilisoitumista lastahoidon jälkeen. Lastan pukeminen
ilman kuminauhoja saattaa olla potilaalle helpompaa. Aktiiviprotokollan suhteen on noussut esiin
ajatuksia siitä, että kun potilaalle sallitaan lastan
poisottaminen liikeharjoitusten ajaksi, lisääntyykö
lastan käyttämättömyys päivän aikana?
Tyypillisimmistä komplikaatioista terapeutit nostavat esiin IP:n kontraktuurat, DIP:n huonon liikkeen,
arpiongelmat, jänteen huonon liukumisen sekä
re-ruptuurat. Lisäksi pohdituttaa pull out- vaijerin
paikka (nappi) ja koko sekä lastan paikallaan pysyminen.
Terapeutit kokevat vahvasti, että yhteneväiset hoitolinjat ovat erittäin tärkeitä. Moniammatillinen
suunnittelu on paikallaan, kun pohditaan protokollien muuttamista. Leikkauskertomuksiin terapeutit toivovat lääkäreiltä tarkkoja tietoja, esimerkiksi
jänteen kunnosta ja kireydestä, käytetyistä ompeleista sekä selkeää jatkohoitosuunnitelmaa. Lapsipotilaiden suhteen toiveena on aktiiviprotokollan
mahdollistaminen ja sulavien ompeleiden käyttäminen ihon sulkuvaiheessa. Lisäksi terapeutit toimivat usein linkkinä potilaan ja lääkärin välillä, mikäli
sairauslomat, lääkkeet tai esimerkiksi kontrolliajat
eivät ole järjestyksessä.
Keskustelu ja pohdinta koukistajajännevammoista
jatkuu Senioripäivillä Turussa 5.10.2012.
Terapeuttien kontrollien määrät vaihtelevat ensimmäisen kuuden viikon aikana sairaalasta riippuen.
Kuuden viikon jälkeen kontrollit toteutuvat pääosin
kahdeksan ja 12.viikon kohdilla. Pääosin työnjako
fysio- ja toimintaterapeuttien välillä toteutuu niin,
että toimintaterapeutti valmistaa lastan sekä ohjaa
arpihoidon ja fysioterapeutti ohjaa liikeharjoitukset,
mutta myös poikkeuksia löytyy. Toimintaterapeutti
voi sekä valmistaa lastan että ohjata liikeharjoitukset. Lääkärin kontrollit toteutuvat pääosin kuntoutuksen aikana kerran tai kaksi, aikataulutus lääkärin
kontrollien suhteen vaihtelee niin ikään eri sairaaloiden väleillä.
Lunatum 3/2012 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
16
senioripäivät
SENIORIPIVT
Perjantaina 5.10.2012, Sairaala NEO Turku,
Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku
Päivän teemana käden koukistajajännevammat
Päivän ohjelma
klo 09:30 klo 09:45
klo 11:00 klo 12:00 klo 13:00 klo 13:45 klo 14:15 klo 15:30 Päivän aloitus
Tutustuminen sairaala NEO:on
Ruokailu
Koukistajasysteemin biomekaniikka, käsikirurgi Teemu Karjalainen
Paneelikeskustelu koukistajajännevammojen kuntoutuksesta
Kahvitauko
Yhteistä keskustelua koukistajajännevammoista
Päivän lopetus
Ilmoittautuminen 21.9 mennessä Annulle
annu.voipio@orton.fi otsikoksi ”seniorit2012”.
Koulutus on maksuton Käsiterapiayhdistyksen jäsenille.
Tarkemmat tiedot sairaala NEO:sta; www.sairaalaneo.fi
Lunatum 3/2012 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
17
stipendiasiaa
STIPENDIEN HAKU ON
KYNNISS SYKSYN 2012 OSALTA
Suomen käsiterapiayhdistys ry:n jäsenillä on mahdollisuus hakea stipendejä sekä koti- että ulkomaisiin
vuoden 2012 aikana järjestettäviin koulutuksiin. Myönnettävien stipendien arvoon vaikuttavat mm. koulutuksen sisältö, hakijoiden määrä ja koulutuksen kokonaiskustannukset sekä aiemmin myönnetyt stipendit.
Viimeinen hakupäivä 31.10.2012
Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi joko sähköpostilla tiina.rantanen[@]sairaalaneo.fi
tai postitse kotiosoitteeseen:
Suomen käsiterapiayhdistys ry, c/o Tiina Rantanen, Anniitunkatu 21c 6, 20900 Turku
Kerro hakemuksessa:
►
►
►
►
►
►
mihin koulutukseen haet stipendiä
selvitys koulutuksen kustannuksista
mitä muuta tukea saat (työnantajan osuus, muut tahot, palkallinen/ palkaton virkavapaus jne)
mitä summaa haet
yhteystiedot
tilinumero
Stipendiä ei myönnetä yhdistyksen järjestämiin koulutuksiin.
HUOMIOITHAN, ETTÄ EMME VOI KÄSITELLÄ PUUTTEELLISIA HAKEMUKSIA!
Hyvää syksyä,
Tiina
Lunatum 3/2012 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
18
Jäsenpalsta
Jsenilta Oulussa torstaina
18.10 klo 17.30
Paikka: OYS Avohoitotalo, Kiviharjuntie 9, sisäänkäynti A8, 4 kerros
Käsikirurgi Marko Sunnari luennoi aiheesta; Kyynärnivelen posttraumaattiset ongelmat
Jäsenille maksuton, muut kahvirahan (5 e) hinnalla mukaan.
Ilmoittautumiset 12.10 mennessä sähköpostilla
soilekp@gmail.com tai mirja.tervo@ppshp.fi
Tervetuloa!
Tulevia Kongresseja
IFSHT New Delhi 4.-8.3.2013
http://www.ifssh-ifsht2013.com
EFSHT Pariisi 18.-21.6. 2014
Uudet jäsenet:
ft Kirsi Romppanen, Joensuu
tt, ft, Hanne Kämäräinen, Joensuu
tt Marja Lindgren, Jakari
tt Asta-Riitta Pesonen, Jamali
Tervetuloa!
Suomen Ksiterapiayhdistys tytt
20-vuotta!
Suomen Käsiterapiayhdistyksen 20-vuotisjuhlasymposium tulossa
ensi keväänä 19.-20.4.2013 Helsingissä.
Laita päivämäärä jo nyt kalenteriisi! Ilmoittelemme tarkemmin ohjelmasta tulevissa lehdissämme ja kotisivuilla. Seuraa ilmoittelua!
Lunatum 3/2012 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
19
ifsht
Abstract Submission extended to
September 20, 2012
9th IFSHT Triennial Congress
&
12th IFSSH Triennial Congress
New Delhi, India | March 4-8, 2013
Join us in a vibrant, colourful, affordable, and friendly city with thousands of
years of culture and history for the 9th IFSHT Triennial Congress: Knowledge
Translation: Moving Evidence into Practice and Practice into Research.
Morning general sessions will focus on key hand therapy topics, with one
joint therapist/surgeon session. Afternoon breakout/workshop sessions
provide interactive discussions and hands-on learning while peerUHYLHZHGVFLHQWLÀFFOLQLFDOSDSHUVDQGSRVWHUVDUHLQWHJUDWHGWKURXJKRXW
the program. All sessions in both congresses are open to all participants.
Abstract submission is open until September 20, 2012.
Two afternoons of the four-day educational program are free for all
participants to join family and friends in exploring the sites of New Delhi.
Free airport and intra-hotel shuttle services will help you navigate New
Delhi. Many options for pre- and post-congress tours and day trips are
available. Come for a few extra days and safely explore exotic India.
www.ifssh-ifsht2013.com
Lunatum 3/2012 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
20