Lunatum - Suomen Käsiterapiayhdistys ry

Transcription

Lunatum
1/2011
Suomen Ksiterapiayhdistyksen jsenlehti
Tässä lehdessä: Vuosikokousterveiset
arpiasiaa, nivelreuma ja
käsiharjoitukset
www.kasiterapiayhdistys.fi
Lunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti
Kuva: Anne Tikkanen
Sisällys
Mediakortti
Arvet
Hallituksen kokoonpano
►
Pj.palsta
►
Vuosikokousterveiset
Vuosikokouspöytäkirja
Toimintakertomus 2010
Tuloslaskelma 2010
Toimintasuunnitelma 2011
Tulo-menoarvio 2011
►
Outi Kaarela: Arpien hoito
Tuija Oravainen ja Mervi Gröhn:
Käden alueen arpien hoito
Vuokko Kuismin:
Arpimittarit- ja mittauslaitteet
- kirjallisuuskatsaus
Stipendiasiaa
Jäsenpalsta
IFSHT update
Opinnäytetyön esittely
►
Linda Aalto ja Suvi Seitola: Nivelreumaa
sairastavan asiakkaan käsiharjoitusohjeet
- kirjallisuuskatsaus ja käytännönohjeet
Lunatum Mediakortti
Suomen Käsiterapiayhdistys ry
Helsinki, Y-tunnus 1064344-8
Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsentiedote
JULKAISIJA
www.kasiterapiayhdistys.fi
kasiterapia@luukku.com
ILMESTYMINEN
Neljä numeroa vuodessa
Jakelu Jäsenistö
Sivun koko A4
ILMOITUSTAVAT
1. Ilmoitus jäsentiedotteen sivulla
- suurin koko A4
- hinta 100 euroa
Aineistot
pdf-tiedostona
Aineiston toimitus
sähköpostitse tai cd-rom:lla
2. Erillisten ilmoitus-/ mainoslehtisten
postitus tai toimitus
MAKSUEHTO
Laskutus 30 pv netto.
Yhdistys on yleishyödyllinen yhteisö,
hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.
SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS
TAUSTATIEDOT
Suomen Käsiterapiayhdistys
on perustettuvuonna 1993.
Yhdistyksen toiminnassa
on keskeisintä koulutuksen ja
tiedottamisen avulla edistää
yläraajan ja käden
kuntoutusta Suomessa.
Yhdistys osallistuu
kansainväliseen
käsiterapiatoimintaan.
Jäsenistö koostuu fysio- ja
toimintaterapeuteista.
hallitus 2011
Suomen Ksiterapiayhdistys ry:n hallitus
Saara Raatikainen ( ft )
Soile Kauppila-Pekkala (tt)
Puheenjohtaja, EFSHT-delegaatti
Jäsenrekisterin ylläpitäjä
Mehiläinen, Helsinki
Terveydenhoitotuotteiden
saara.raatikainen@mehilainen.fi
palvelukeskus Terttu Lilja Oy
Tuija Oravainen (tt)
Annu Voipio (tt)
Varapuheenjohtaja
IFSHT:n delegaatti, koulutusvastaava
Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti
KuntoutusORTON Oy
tuija.oravainen@phks.fi
annu.voipio@orton.fi
Pia Nahi (tt)
Sari Marjala (tt)
Sihteeri
Jäsenlehden kokoaja
HYKS operatiivinen tulosyksikkö
HYKS, Lastenklinikka
pia.nahi@hus.fi
sari.marjala@hus.fi
Tiina Rantanen (tt, ft)
Rahastonhoitaja
Mirja Tervo (ft)
OYS
Sairaala Neo, Turku
mirja.tervo@ppshp.fi
tiina.rantanen@sairaalaneo.fi
Vuokko Kuismin (tt)
Virpi Natt (ft)
HUS, Porvoon sairaala
Pohjoismaiden delegaatti
äitiyslomalla
HYKS Herttoniemen sairaala
virpi.natt @hus.fi
PJ:n palsta
Mukavaa alkanutta vuotta 2011
teille kaikille!
Suomen Käsiterapiayhdistyksen sääntömääräinen
vuosikokous pidettiin 11.2.2011 Ravintola Vltavassa, Helsingissä. Kokouksessa oli läsnä seitsemän
hallituksen jäsentä ja kolmetoista yhdistyksen
jäsentä. Alustuksena kokoukselle ortopedi Ilkka
Sinisaari Sairaala Ortonista luennoi osallistujille
kyynärnivelen toiminnallisesta anatomiasta sekä
tyypillisimmistä kyynärpään traumoista. Vuosikokous päätti yhdistyksen sääntöihin ehdotetusta
muutoksesta, jonka mukaan vuosikokouksen
järjestämisajankohtaa pidennettiin aiemmasta
tammi-helmikuusta tammi-maaliskuuksi. Muutoksella pyritään takaamaan paremmin aikaa tilintarkastuksen tekoon joka vuoden alussa. Kokouksessa esitetyt yhdistyksen toimintakertomuksen
vuodelta 2010 ja toimintasuunnitelman vuodelle
2011 löydätte yhdistyksen kotisivuilta.
Hallituksen riveistä erosi tänä vuonna Ritva Korvensivu. Omasta ja muun hallituksen puolesta
kiitän Ritvaa hänen panostuksestaan ja mukanaolostaan yhdistyksen hallituksessa sekä toivotan hänelle oikein hyvää jatkoa! Vuosikouksen
ehdotuksesta ja päätöksellä hallitukseen valittiin
uudeksi jäseneksi Pia Nahi, tt. Tervetuloa mukaan
remmiin! Nykyisen hallituksen kokoonpanon ja
tehtävänjaon löydätte jäsenlehden sivuilta.
Tämän vuoden ensimmäisen jäsenlehden osateemana ovat arvet. Aihetta tarkastelevat ja pohtivat omilla artikkeleillaan Outi Kaarela, plastikkakirurgian dos, käsikirurgian el, Tuija Oravainen, tt
ja Mervi Gröhn, tt sekä Vuokko Kuismin, tt. Lisäksi
tässä numerossa vastavalmistuneet toimintaterapeutit Linda Aalto ja Suvi Seitola esittelevät opinnäytetyönsä nivelreumaa sairastavien asiakkaiden
käsiharjoitusohjeista. Huomioittehan myös ilmoituksen stipendien hakuohjeista ja kevään hakuajan takarajasta.
Positiivisen palautteen ja kiinnostuksen takia yhdistys järjestää yläraajan kinesioteippaus -kurssin
myös tänä vuonna. Tarkemmat tiedot ja kurssin
ajankohta ilmoitetaan myöhemmin sekä jäsenlehdessä että yhdistyksen kotisivuilla. Samaisilla
tahoilla ilmoitamme myös muista tulevista koulutuksista sen mukaan kun saamme varmistuksia
ja vahvistuksia suunnitelmillemme. Otamme mielellämme teiltä vastaan ehdotuksia ja kehittämisideoita uusiin koulutuksiin liittyen.
Tulevien kansainvälisten käsiterapiakongressien järjestelytoimikunnat ovat myös liikkeellä,
metsästäen vinkkejä ja ehdotuksia mahdollisista
luennoitsijoista, tutkimuksista ja käsiterapian uusimmista tuulista. Jos olette mukana käsiterapian
tutkimuksissa tai projekteissa, ja haluatte tarjota
työtänne esitettäväksi joko Euroopan (EFSHT)
tai kansainvälisen (IFSHT) käsiterapiayhdistyksen
kongresseihin, ottakaa yhteys meihin hallituksessa, niin viemme tietoa eteenpäin.
Aurinkoista kevään odotusta toivottaen,
Saara Raatikainen
Vuosikokousterveiset
Finlands Handterapi Förening rf
Sääntömääräinen vuosikokous
Aika: 11.2.2011 klo 18.30
Paikka: Ravintola Vltava, Elielinaukio 2, 00100 Helsinki
Osallistujat: Saara Raatikainen, Tiina Rantanen, Sari Marjala, Ritva Korvensivu, Tuija Oravainen, Mirja Tervo, Soile KauppilaPekkala, Pirjo Peurala, Marjaana Pernilä, Heidi Miettinen, Jutta Stenbäck, Tarja Hirvelä, Sari Nikolajew, Liisa Malinen, Leena
Joona-Hillebrand, Pia Nahi, Oili Ask, Irmeli Parjo, Marisa Nikkonen, Riitta Keponen
1. Kokous avattiin klo 18.46
2. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Saara Raatikainen, sihteeriksi Sari Marjala ja pöytäkirjan tarkista
jiksi Mirja Tervo ja Tuija Oravainen.
3. Kokous todettiin lailliseksi ja päätäntävaltaiseksi. Kokoukseen osallistui seitsemän (7) hallituksen jäsentä ja kolmetoista (13) yhdistyksen jäsentä.
4. Esityslista vahvistettiin.
5. Hallitus esittää vuosikokoukselle sääntömääräisen vuosikokouksen pitämistä tammi-maaliskuussa, aiemman tammi-helmikuun sijaan. Pohdintaa käytiin siitä tulisiko sääntömääräisen vuosikokouksen pitämiselle varata vieläkin pidempi aika, esimerkiksi tammi-huhtikuu. Päädyttiin kuitenkin tammi-
maaliskuuhun, vuosikokous kannatti asiaa.
6. Mirja Tervo esitteli vuoden 2010 toimintakertomuksen sihteeri Virpi Nattin valtuuttamana. Toimintakertomus hyväksyttiin.
7. Rahastonhoitaja Tiina Rantanen esitteli tilitiedot kaudelta 1.1.2010-31.12.2010.
Tilintarkastajina toimivat Jutta Stenbäck ja Heidi Miettinen, joka luki tilintarkastajien lausunnon.
Vuosikokous hyväksyi tilit ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille.
8. Puheenjohtaja Saara Raatikainen esitteli vuoden 2011 toimintasuunnitelman ja se vahvistettiin
vuosikokouksen toimesta. Vuosikokous oli tyytyväinen suunniteltuihin koulutuksiin.
9. Hallitus ehdotti vuosikokoukselle jäsenmaksujen säilyttämistä ennallaan. Vuosikokous kannatti asiaa ja vahvisti ehdotuksen.
10. Erotettavia jäseniä ei ollut.
11. Rahastonhoitaja Tiina Rantanen esitti tulo- ja menoarvion toimikaudelle 1.1.2011 – 31.12.2011. Kysymyksiä heräsi koulutustuoton suuruudesta, stipendien kokonaissummista ja hallituksen jäsenille myönnetyistä kongressiavustuksista. Hallitukselle ehdotettiin harkitsevan skype-kokousten järjestämistä kulujen pienentämiseksi. Tulo- ja menoarvio hyväksyttiin vuosikokouksen toimesta.
12. Hallituksen jäsenistä erovuorossa olivat Saara Raatikainen ja Virpi Natt. Molemmat ilmaisivat halunsa jatkaa hallituksessa. Ritva Korvensivu pyysi eroa hallituksesta, jonka vuosikokous myönsi.
► 12.1 Vuosikokous valitsi Saara Raatikaisen ja Virpi Nattin jatkamaan hallituksessa seuraavalle kolmivuotiskaudelle.
Uudeksi jäseneksi ehdotettiin ja valittiin vuosikokouksen toimesta tt Pia Nahi.
► 12.2 Vuosikokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Saara Raatikaisen, sihteeriksi Pia Nahin ja rahastonhoitajaksi
Tiina Rantasen.
13. Tilintarkastajiksi valittiin Heidi Miettinen ja Jutta Stenbäck. Varatilintarkastajaksi valittiin Tarja Hirvelä.
14. Vuosikokouksessa ei ilmennyt ilmoitusasioita.
15. Muut asiat
► 15.1 Riitta Keponen kertoi Helsingin ammattikorkeakoulu Metropoliasta valmistuneen laadukkaita yläraajan kuntoutukseen liittyviä opinnäytetöitä rannekanavaoireyhtymästä, reumapotilaiden käsiharjoituksista sekä motivoidusta
käden käytöstä. Oheisista opinnäytetöistä pyritään saamaan tiedot yhdistyksen internet sivuille, jotta niihin voi käydä
tutustumassa. Lisäksi Riitta Keponen kertoi olevansa lähdössä Haapsaluun, Viroon pitämään lastakurssia.
► 15.2 Heidi Miettinen kertoi IFSHT:n edelleen lahjoittavan JAMAR-puristusvoimamittareita niihin maihin, joissa niitä ei
ole mahdollista hankkia.
16. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19.52.
Helsingissä 25.2.2011
Saara Raatikainen, puheenjohtaja Mirja Tervo, pöytäkirjan tarkastaja
Sari Marjala, sihteeri
Tuija Oravainen, pöytäkirjan tarkastaja Lunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti
TOIMINTAKERTOMUS AJALTA 1.1.2010 - 31.12.2010
1. JOHDANTO
Suomen Käsiterapiayhdistys ry. on perustettu 18.2.1992 ja rekisteröity 21.6.1994. Yhdistyksen tarkoituksena on
yläraajan ja käden kuntoutuksen edistäminen Suomessa ja olla aiheesta kiinnostuneiden fysio- ja toimintaterapeuttien yhdyssiteenä ammattitaidon ja-tiedon kehittämiseksi.
Yhdistys on jäsenenä eurooppalaisessa (the European Federation of Societies for Hand Therapy, EFSHT) ja
kansainvälisessä (the International Federation of Societies for Hand Therapy, IFSHT) käsiterapialiitoissa. Yhdistyksemme on edustettuna näissä hallituksen nimeämillä delegaateilla. Yhdistys tekee yhteistyötä myös Pohjoismaisten käsiterapiayhdistysten kanssa. Suomessa yhteistyötä tehdään mm. Suomen Käsikirurgiyhdistyksen
kanssa.
2. YLEISTÄ
Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 12.2.2010 Sairaala Ortonissa Helsingissä. Osallistujia oli kahdeksantoista (18) yhdistyksen jäsentä. Hallitus ehdotti kahden (2) uuden jäsenen valitsemista hallitukseen. Jäseniksi ehdotettiin ft Mirja Tervoa, tt Vuokko Kuisminia ja tt Pia Nahia. Pia Nahi jättäytyi ehdokkuudesta vapaaehtoisesti.
Hallitukseen valittiin uusiksi jäseniksi Mirja Tervo ja Vuokko Kuismin. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Saara
Raatikainen. Sihteerinä jatkoi Virpi Natt ja rahastonhoitajana Tiina Rantanen. Hallitus kutsui uudeksi kunniajäseneksi tt Irmeli Parjon.
3. ORGANISAATIO
3.1. Hallitus
Hallitus on kokoontunut toimikaudella viisi kertaa.
Hallituksen jäsenet ovat:
Puheenjohtaja
ft Saara Raatikainen
Varapuheenjohtaja
tt Tuija Oravainen
Rahastonhoitajatt, ft Tiina Rantanen
Sihteeri ft Virpi Natt
Jäsen
tt Ritva Korvensivu
tt Sari Marjala
tt Vuokko Kuismin
ft Mirja Tervo
tt Soile Kauppila-Pekkala
tt Annu Voipio
►
►
►
►
►
►
►
►
►
IFSHT- delegaattina ja koulutusvastaavana on toiminut Annu Voipio.
EFSHT -delegaattina on toiminut Saara Raatikainen.
Pohjoismaisena yhteyshenkilönä on toiminut Ritva Korvensivu.
Jäsenrekisterin ylläpidosta on vastannut Soile Kauppila-Pekkala.
Jäsentiedotteen kokoamisesta on vastannut Sari Marjala.
Lehden taiton on tehnyt Annamari Korpi.
Kirjastonhoitajana on toiminut Virpi Natt.
WEB- teamiin on kuulunut Annu Voipio ja Virpi Natt.
Ulkopuolisena asiantuntijana on toiminut Ville Roininen.
3.2. Tilintarkastajat
Tilintarkastajina ovat toimineet Heidi Miettinen ja Jutta Stenbäck sekä varatilintarkastajana Tarja Rantala.
4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA
4.1. Pohjoismainen toiminta
►
Pohjoismaiden yhdistyksille on päivitetty yhteystietomme ja postitettu yhdistyksemme jäsentiedotteet.
Ruotsin yhdistys on lähettänyt jäsenluettelonsa.
►
Norjan yhdistys lähetti kutsun vuosikokoukseensa.
►
4.1.1. Pohjoismainen kongressi
Scandinavian 22nd Hand Society Meeting Gotlanti, Ruotsi 26.5-28.5.2010.
Kongressin järjestäjinä toimivat Svensk Handkirurgisk Förening (SHF), Scandinavian society for Surgery of the
Hand (SSSH) ja Svensk Förening för Hand Rehabilitering (SFH).
Ruotsin Käsiterapia-ja Käsikirurgiyhdistys järjestivät yhteistyössä Pohjoismaisen käsikongressin Gotlannissa
Ruotsissa. Osallistujia oli yhteensä 204, joista 96 oli terapeutteja. Näytteilleasettajia oli 27 kappaletta.Yhdistyksen hallituksen puolesta kongressiin osallistujana toimi Virpi Natt.
4.2. IFSHT
IFSHT kongressi järejstettiin 24.-27.6.10 Orlandossa, Floridassa. Kongressiin osallistui hallituksen puolesta Saara
Raatikainen ja Sari Marjala. Osallistujia kongressissa oli kaikkiaan yli 500, 41:stä eri maasta. Näytteilleasettajia oli
35 kappaletta. IFSHT:n hallituksen kokouksessa järjestön riveihin hyväksyttiin kolme (3) uutta jäsenmaata; Columbia, Kenia ja Hong Kong. Kokouksessa valittiin myös uuden hallituksen jäsenet ja Suomen Heidi Miettinen
valittiin IFSHT:n hallituksen rahastonhoitajaksi. IFSHT: lle on toimitettu päivitetyt yhteystietomme.
4.3. EFSHT
EFSHT:n kokoukseen, Bolognassa 6.-7. toukokuuta, osallistui yhdistyksen delegaatti Saara Raatikainen.
EFSHT :n sihteerille on toimitettu päivitetyt yhteystietomme ja jäsenten osoitetiedot.
EFSHT:n jäsenmaksut vuosilta 2010 ja 2011 on maksettu.
5. JÄSENISTÖ
Toimikauden vaihtuessa 31.12.2010 yhdistyksen jäsenmäärä oli 306. Henkilöjäsenistä oli toimintaterapeutteja
221 ja fysioterapeutteja 78.
Yhdistyksellä on:
► 1 kummijäsen: Virossa edustajana fysiatri Eve Sooba
► 2 kunniajäsentä: Tt Pirkko Lundan ja tt Irmeli Parjo
► 4 kannatusjäsentä: yritykset Villa Manus ja Medi-Orto, Lenaco ja Respecta
Vuoden 2010 aikana yhdistykseen liittyi 11 henkilöä ja erosi 10 henkilöä. Hallitus käsittelee erotettavat jäsenet
kaudelta 2010 seuraavassa kokouksessaan ja hyväksyttää tämän käytännön vuosikokouksessa.
6.KOULUTUSTOIMINTA
►
10.2.2010 järjestettiin KÄDEN TERAPIA- koulutus Helsingissä ORTON Invalidisäätiön auditoriossa. Aiheita
olivat: E- Link- arviointi- ja harjoitusohjelma, josta oli puhumassa tt Marisa Nikkonen ja tt Anna-Maria Kettunen. Fysiatri Jukka-Pekka Kouri, tt Pia Berglund-Hintze ja ft Tarja Rantala luennoivat CRPS:sta. Käsikirurgi
Eero Waris puhui radiusmurtumien leikkaushoidosta ja lisäksi iltapäivällä oli paneelikeskustelu radiusmurtumien terapiasta. Paneeliin osallistuivat Eero Waris, Pirjo Peurala, Mirja Tervo sekä Saara Raatikainen. Lopuksi tt Kaija Lamberg kertoi kokemuksistaan Arcadan käsivammojen erikoistumisopinnoista ja Sari Marjala
esitteli erikoistumisopintojen kehittämistyönä tehdyn Assisting Hand Assesment-testin -suomenkielisen
version.
►
►
Koulutuksen yhteydessä järjestettiin myös vuosikokous
1.10.2010 yhdistys järjesti Yläraajan kinesioteippauskoulutuksen Helsingissä. Kouluttajana toimi fysioterapeutti OMT Keijo Pitkämäki. Koulutukseen osallistui yhteensä 21 fysio- ja toimintaterapeuttia.
Senioritapaaminen järjestettiin 29.10.2010 TAYS:ssa, aiheena oli Reumakuntoutus. Puhujina päivillä olivat
reumatologi Krista Karstila sekä lastenreumatologi Merja Malen. Lisäksi käsikirurgi Simo Vilkki piti puheenvuoron ”Mietteitä”.
7. STIPENDIT
Yhdistys on jakanut stipendejä koti-ja ulkomaisiin koulutuksiin osallistumista varten. Vuoden 2010 stipendejä
oli jaossa 1000 euroa keväälle sekä syksylle 1000 euroa. Keväällä 2010 hallitus myönsi 450 euron stipendin Heidi Miettiselle, 200 euron stipendin Sanna Rautakorvelle sekä Kirsi Karjalaiselle 50 euron stipendin. Syksyllä 2010
hallitus myönsi 500 euron stipendin Anna-Maija Haikaralle ja 250 euron stipendit Pirjo Peuralalle, Marjaana
Pernilälle ja Heidi Kalliolle kullekin. Koulutuksen siirtymisen vuoksi 750 euroa on siirretty maksettavaksi tilikaudella 2011.
8. LUNATUM-JÄSENTIEDOTE
►
►
►
►
►
►
Jäsentiedotteita on julkaistu neljä sähköisenä versiona yhdistyksen kotisivuilla. Niissä on kerrottu alan
koti- ja ulkomaisista koulutuksista, julkaistu käsiterapiaan liittyviä artikkeleita sekä käytännön työtä koskevia
kirjoituksia.
Jäsentiedotteessa 1/2010 oli muun muassa Heidi Kallion ja Minna Nissisen koulutuspalaute Käden terapiakoulutuspäivästä ja Sari Marjalan kirjoitus Arcadan erikoistumisopinnoista käsivammojen kuntoutuksessa.
Erikoistumisopintojen kehittämistehtäviä esiteltiin lehdessä kaksi; Vuokko Kuisminin työ aiheesta CRPS-1
yläraajapotilas toimintaterapiassa ja Virpi Nattin työ aiheesta Peukalon resectioarthroplastia, Ovid Medline.
Lisäksi lehdessä julkaistiin 2010 järjestetyn vuosikokouksen pöytäkirja, toimintakertomus ja tuloslaskelma
vuodelta 2009 sekä toimintasuunnitelma vuodelle 2010.
Jäsentiedotteessa 2/2010 oli muun muassa Annu Voipion artikkeli lääkinnällisen hoitohihan käytöstä yläraajaturvotuksessa ja Keijo Pitkämäen artikkeli kinesioteippauksesta fysioterapiassa. Lisäksi lehdessä esiteltiin
Arcadan erikoistumisopintojen kehittämistöistä Ritvan Korvensivun työ Sormen PIP-nivelen pirstaleisen
murtuman jälkeinen toimintaterapia Töölön sairaalassa ja Sari Marjalan työ Suomenkielinen AHA.
Lehdessä 3/2010 oli muun muassa Virpi Nattin kongressiterveiset Pohjoismaisesta käsikongressista Gotlannista ja Sari Marjalan kongressiterveiset IFSHT:n kongressista Orlandosta. Lisäksi lehdessä oli Saara Raatikaisen artikkeli, joka käsitteli ranteen biomekaniikkaa ja proprioseptiikkaa.
Lehdessä 4/10 oli muun muassa Tiina Rantasen koulutuspalaute yläraajan kinesioteippauskoulutuksesta,
Saara Raatikaisen palaute SOMTY&SMLY:n Syysopintopäivistä ja Sari Marjalan kirjoitus Tampereella järjestetyistä Senioripäivistä. Vuosikokouskutsu julkaistiin tässä lehdessä.
IFSHT update on julkaistu 3/2010 ja 4/010 lehdissä. Kannatusjäsenillä on ollut mahdollisuus laittaa maksutta kerran vuodessa yksi ¼ -sivun kokoinen ilmoitus jäsentiedotteeseen.
8. WEB-SIVUT
►
►
Yhdistyksen kotisivuja käytetään paremman ja nopeamman tiedonkulun kanavana jäsenistölle. Sivuilta löytyy tietoa mm. yhdistyksen historiasta ja toiminnasta, hallituksen yhteystiedot, käden arviointi kaavakkeet,
vertailuarvoja sekä koulutustietoja. Lisäksi jäsenille on tiedotettukotisivujen kautta hyödyllisistä käsiterapiaan liittyvistä internet-osoitteista.
Kotisivujen päivityksestä vastaa Ville Roininen. Sivuja on lisäksi päivittänyt yhdistyksen puolesta Virpi Natt.
Sivujen osoite on www.kasiterapiayhdistys.fi.
Helsingissä 27. tammikuuta 2011
Virpi Natt
sihteeri
TULOSLASKELMA 2010
SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS
tilikausi 1.1.2010-31.12.2010
Tuloslaskelma
Varsinainen toiminta
Tuotto
3010
3020
3110
3120
koulutustuotto
julkaisutuotto
jäsenmaksu
kannatusjäsenmaksu
2 x 120€
3550 muu tuotto
2 160,00 €
200,00 €
6 859,00 €
240,00 €
20,00 €
9 479,00 €
Kulut
4108 jäsenmaksu
IFSHT 2010-2011
EFSHT 2010-2011
4100 jäsentiedote
4101 koulutus
luennoitsjoiden palkkiot
matkakulut
tarjoilu
3620 verot, sosiaalikulut
3010 koulutusmaksun palautus
4104 kokouskulut/tarjoilu
4105 kokouskulut / matkakulut
4103 stipendit
4106 lahjat
4510 muut kulut
postitusmaksu
tietokone
Sigmatic vuosimaksu
mustekasetti
kopiopaperi
puhelin
5510 pankkikulut
4520 kongressiavustus IFSHT / EFSHT
3 x 750€
Tilikauden tulot
1 788,00 €
505,54 €
2 293,54 €
1 293,12 €
3 535,39 €
73,46 €
50,00 €
337,50 €
843,07 €
1 200,00 €
287,48 €
845,84 €
188,12 €
2 250,00 €
13 197,52 €
- 3 718,52 €
SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS RY
TOIMINTASUUNNITELMA
1.1.2011 - 31.12.2011
1. YLEISTÄ
Suomen Käsiterapiayhdistyksen tarkoituksena on yläraajan
ja käden kuntoutuksen edistäminen Suomessa. Toiminnallaan yhdistys tukee jäseniään ammattitiedon- ja taidon
hankkimisessa sekä sen keskinäisessä jakamisessa.
Yhdistys on jäsenenä eurooppalaisessa (EFSHT) ja kansainvälisessä (IFSHT) käsiterapialiitoissa. Hallituksen nimeämät
delegaatit toimivat näihin yhdyshenkilöinä ja kansainvälisten liittojen kokouksiin pyritään lähettämään Suomesta
edustaja. Yhdistys tekee yhteistyötä myös mm. Pohjoismaisten käsiterapiayhdistysten ja Suomen Käsikirurgiyhdistyksen kanssa.
2. ORGANISAATIO
Yhdistystä johtaa perustamissääntöjen ja vuosikokouksen
päätösten mukaisesti hallitus. Hallitus nimeää tarvittaessa
toimikuntia ja työryhmiä. Yhdistyksen tilikausi on 1.1.2011
– 31.12.2011.
3. TALOUS
Tulot ja menot ilmenevät kaudelle 1.1.2011 – 31.12.2011
laaditusta budjetista. Vuosikokouksessa nimetään yhdistyksen sääntöjen mukaisesti kaksi tilintarkastajaa ja yksi varatilintarkastaja vuodelle 2011. Kirjanpito säilyy rahastonhoitajan tehtävänä, tarvittaessa hallitus konsultoi ulkopuolista
kirjanpitäjää.
4. TIEDOTTAMINEN
Käsiterapia-alaan liittyvistä aiheista ja koulutuksista tiedotetaan jäsenille yhdistyksen kotisivuilla www.kasiterapiayhdistys.fi, jäsentiedotteen Lunatumin ja sähköpostin kautta.
Jäsentiedote julkaistaan yhdistyksen nettisivuilla ja sen
ilmestymisestä ilmoitetaan sähköpostilla jäsenille, joiden
osoitteet on päivitetty yhdistykselle. Jäsentiedotetta julkaistaan neljä numeroa toimikaudessa. Yhdistyksen kotisivuja
päivitetään hallituksen kotisivuvastaavan toimesta. Kotisivuja pyritään aktiivisesti kehittämään ja muokkaamaan tarpeen mukaan kuluvan kauden aikana.
Tarvittaessa tiedottamiseen voidaan käyttää myös muita
kanavia, esim. fysioterapeutti- ja toimintaterapeutti lehtiä.
5. KOULUTUSTOIMINTA
Koulutustoiminnassa on edelleen tarkoitus käyttää jäsenistöhyväksi
vuoden 2008 järjestetyn Skandinaavisen käsikongressin tuottoa,
joka tilitettiin yhdistykselle toimikaudella 2009. Tarkoituksena on pitää koulutukset mahdollisimman edullisina jäsenille.
Hallitus on esittänyt tiedustelun ja kutsun brittiläiselle käsiterapeutti Sarah Meelle saapua pitämään yhdistyksen jäsenille suunnattu koulutus / luentopäivä käden toiminnallisesta anatomiasta kevään 2011 aikana. Vastausta kutsuun ei
ole toistaiseksi saatu.
Toiseksi ulkomaalaiseksi kutsuluennoitsijaksi kaudella 2011
hallitus pyytää ruotsalaista käsikirurgia Elisabet Hagertia.
Ranteen neuromuskulaarista kontrollia käsittelevää luentoa suunnitellaan alustavasti pidettäväksi syys-talvella 2011,
luennoitsijan halukkuuden ja saatavuuden mukaisesti.
Positiivisen palautteen ja kysynnän vuoksi yhdistys järjestää
yläraajan kinesioteippaus -kurssin myös vuonna 2011. Koulutus järjestetään syksyllä, tarkempi ajankohta ilmoitetaan
myöhemmin jäsentiedotteessa sekä yhdistyksen kotisivuilla.
Kouluttajana toimii edellisvuoden tapaan Keijo Pitkämäki,
ft, OMT.
Jäseniltoja eri puolilla Suomea jatketaan sen mukaan miten
kiinnostusta löytyy. Jäsenillat pyritään järjestämään jäsenille
maksuttomina koulutuksina ja yhdistykselle kohtuullisin
kustannuksin, joihin ei-jäsenillä on myös mahdollisuus osallistua kahvirahan hinnalla.
Senioritapaamista ei ole suunnitteilla järjestää kaudella
2011.
Yhteistyötä Viron kanssa jatketaan siltä osin, että heillä on
mahdollista lukea Lunatum yhdistyksen sivuilta ja virolaiset
terapeutit kutsutaan mahdollisuuksien mukaan yhdistyksen
järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Lisäksi yhdistys tekee lahjoituksen Viroon toimintaterapiakoululle, jolle se lahjoittaa
IFSHT:ltä lahjoitustarkoitukseen saadun Jamar-puristusvoimamittarin.
Yhdistys jakaa stipendejä tukeakseen jäsenten mahdollisuuksia osallistua koti- ja ulkomaisiin koulutuksiin. Stipendejä
jaetaan kaksi kertaa vuodessa keväällä 1000 euroa ja syksyllä
1000 euroa. Stipendien hakumahdollisuuksista ja -ajankohdista tiedotetaan kotisivuilla.
Helsingissä 11.2.2011
Saara Raatikainen
puheenjohtaja
Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään
11.2.2011 Ravintola Vltavassa, Helsingissä. Kokousta alustaa ortopedi Ilkka Sinisaari pitämällä osallistujille luennon
kyynärnivelen anatomiasta ja yleisimmistä ongelmista.
10
TULO- JA MENOARVIO 2011
SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS / TULO- JA MENOARVIO 2011
Tulot
14 286,42 €
Siirto edelliseltä tilikaudelta 2010
Jäsenmaksut 2011
306 x 25 €
Kannatusjäsenet
7 650,00 €
4 x 120 €
480,00 €
Koulutustuotto
1 000,00 €
Ilmoitussopimukset tiedotteeseen
300,00 €
Tulot yhteensä
23 716,42 €
Menot
Jäsenmaksut
IFSHT
maksettu 2010
EFSHT
maksettu 2010
Jäsentiedote
taitto
Koulutus
jäsenillat 2011
1 000,00 €
koulutus
5 000,00 €
Koulutusavustukset /
kevät
1 000,00 €
Stipendit
syksy
1 000,00 €
2010 myönnetyt stipendit
-
€
-
€
1 500,00 €
6 000,00 €
750,00 €
2 750,00 €
(siirto edel. Tilikaudelta)
Kokouskulut
tarjoilu
1 000,00 €
matkakulut
2 000,00 €
puhelinkokouksen kulut
Muut menot
Korvamerkintä
150,00 €
lahjat
300,00 €
toimisto
350,00 €
pankin palvelumaksut
350,00 €
ATK-kulut
500,00 €
konsultaatio yhd.toiminnasta
200,00 €
WEB-sivut
150,00 €
3 150,00 €
1 850,00 €
EFSHT
1 000,00 €
Menot yhteensä
16 250,00 €
Tulot yhteensä
23 716,42 €
Erotus
7 466,42 €
11
Nivelreumaa sairastavan
asiakkaan ksiharjoitusohjeet
Toimintaterapeutit
Linda Aalto ja Suvi Seitola
Opinnäytetyö “Käsiharjoitusohjeet nivelreumaa
sairastavalle asiakkaalle – Kirjallisuuskatsaus ja
käytännönohjeet” valmistui syksyllä 2010 Metropolian ammattikorkeakoulun toimintaterapian
koulutusohjelmasta. Työn tavoitteena oli tuottaa nivelreumaa sairastavan asiakkaan käsiharjoitusohjeet, jotka perustuvat tutkimustietoon.
Kirjallisuuskatsauksesta saatujen tulosten avulla
pystyimme osoittamaan, että käsiharjoituksilla on
positiivista vaikutusta nivelreumaa sairastavan asiakkaan arkipäiväntoiminnoista suoriutumiseen.
Intensiivisesti tehdyt harjoitusohjelmat vaikuttaisivat olevan tehokkaampi tapa kuin konservatiivisesti tehdyt harjoitusohjelmat, kun halutaan
parantaa käden voimaa. Liikeratoja ylläpitävät
harjoitukset yhdistettynä terapiavahalla tehtyihin
harjoituksiin lisäsivat käden voimaa sekä käden
hienomotorista käyttämistä merkittävästi.
Käsittelimme tutkimusartikkeleista saadun tiedon
aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Opinnäytetyötä ohjaavaksi viitekehykseksi valitsimme
ICF-luokituksen, joka on toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus.
ICF-luokitus tarjosi meille käsitteet, joilla olemme
jäsentäneet tutkimusartikkeleista saadut tulokset.
Täydensimme ICF-luokituksen käsitteistöä toimintaterapian käsitteellä arkipäivän toiminnot.
Tarkemman kuvauksen opinnäytetyön vaiheista
voi lukea verkkokirjasto Theseuksesta osoitteesta
urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120917719.
Käsiharjoitusten hyödyt arkipäivän
toiminnoista suoriutumiseen
Nivelreumaa sairastavalla asiakkaalla käden toiminnot ja rakenteet vaurioituvat, mikä vaikuttaa henkilön arkipäivän toiminnoista
suoriutumiseen, kuten itsestä huoIntensiivisesti
Työelämän yhteistyökumppanitehdyt harjoitusohjellehtimiseen ja kotielämään. Arkina oli Helsingin ja Uudenmaan
mat vaikuttivat
päivän toiminnoista suoriutumisairaanhoitopiiri (HUS) ja se totehokkaammilta kuin
seen tarvitaan käden toimintoja
teutettiin yhteistyössä HYKS:in
konservatiivisesti tehdyt
ja rakenteita. Tutkimusartikkelien
Kirurgisen sairaalan reumatolokäden voimaa
mukaan nivelreuma aiheuttaa
gian klinikan toimintaterapeutparannettaessa
seuraavia muutoksia käden toimintien Irmeli Parjon ja Jenny Lohinoissa ja rakenteissa: nivelrakenteiden
kiven kanssa. Opinnäytetyön tavoitmuutoksia (1,2,3,4), lihasvoiman ja tehon
teena oli tuottaa nivelreumaa sairastavan
tuottotoimintojen heikkenemistä (2,3,4,5,6,7,8,9)
asiakkaan käsiharjoitusohjeet, jotka perustuvat ja nivelten liikkuvuustoimintojen heikkenemistä
tutkimustietoon.
(2,3,4,9) sekä kipuaistimuksia (4,5,7,8,9). Nivelreuman aiheuttamat muutokset käden toiminnoissa
ja rakenteissa vaikuttavat tutkimuksien mukaan
Lähtökohdat ja menetelmät
suorituksiin itsestä huolehtimisessa (1,2,7,8) ja koOpinnäytetyö koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja
tielämässä (1). Haastavia itsestä huolehtimisen ja
käytännön ohjeesta. Työn lähestymistapa on toikotielämän toimintoja ovat esimerkiksi aterioiden
mintatutkimus, jonka mukaan kuvaamme opinvalmistaminen (1), syöminen ja juominen (1,2)
näytetyöraportissamme
käsiharjoitusohjeiden
sekä kynsien leikkaaminen (2,8). Aterioiden valkehittämisprosessin etenemistä. Aineistonkeruumistamisessa hankalaa on muun muassa pannun
menetelmäksi valitsimme kirjallisuuskatsauksen,
nostaminen sekä kurottaminen tavaroiden tavoitjossa noudatimme systemaattisen kirjallisuuskattamiseksi pöydältä tai hyllyltä. Muita mainittuja
sauksen ohjeita. Jatkokäsittelyyn valitun aineiston
hankalia toimia ovat pukeutuminen (2,7), suurten
määrä oli yhteensä yhdeksän tutkimusartikkelia.
12
Nivelreumaa sairastavan asiakkaan ksiharjoitusohjeet
ostosten tekeminen ja ostosten tuominen kotiin
(1). Yleisesti voidaan sanoa, että erityisen haastavaksi ovat todettu välineillä tehtävät toimet, joissa tarvitaan sekä voimakasta puristusvoimaa, että
karkeamotoriikkaa (7). Ongelmat arkipäivän toiminnoista suoriutumisessa lisäävät nivelreumaa
sairastavien asiakkaiden tarvetta pienapuvälineille (2,7).
Käsiharjoituksilla voidaan tutkimusten mukaan
vaikuttaa parantavasti lihasvoiman ja tehon tuottotoimintoihin (4,5,6), kipuaistimukseen (4,5), nivelten liikkuvuustoimintoihin (4) ja käden hienomotoriseen käyttämiseen (4,5,6). Käsiharjoituksilla
ei kuitenkaan näiden tutkimusten mukaan sanottu olevan merkittävää vaikutusta käden rakenteisiin paitsi yhdessä artikkelissa merkittävä EDC-lihasten (extensor digitorum communis)
kasvu (6). Parantamalla käden toimintoja ja hienomotorista käyttämistä tai
ehkäisemällä niiden
heikkenemistä käsiharjoitusten avulla,
voidaan vaikuttaa
myönteisesti asiakkaan arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen.
on enemmän sekä harjoituskertoja useammin
kuin konservatiivisesti suoritetussa harjoitusohjelmassa ja niiden tarkoituksena on lisätä käden
voimaa (4). Harjoitusliikkeiden määrä ei näyttäisi
vaikuttavan siihen, mitä tuloksia harjoitusohjelmista saadaan. Esimerkiksi yhdessä intensiivisessä harjoitusohjelmassa, oli vain neljä liikettä (6) ja
tuloksissa oli enemmän merkittäviä vaikutuksia
verrattuna intensiiviseen harjoitusohjelmaan, (4),
jossa toistettavia liikkeitä oli jopa yhdeksän.
Käsiharjoitusohjelma intensiivisesti
vai konservatiivisesti?
Pääasiassa tutkimuksissa tutkittiin intensiivisesti tehtyjä käsiharjoitusohjelmia (5,6), ainoastaan
yhdessä tutkimuksessa vertailtiin konservatiivisten ja intensiivisten
harjoitusohjelmien
tuloksia (4). Kumpainenkin harjoitusohjelma sisälsi sekä
liikeratoja ylläpitäviä
että terapiavahalla
tehtyjä harjoituksia.
Tutkimuksissa tuodaan esille, että käden aktiivisen käytön
on ajateltu vaikuttavan nivelreumaan
pahentavasti (5,6).
Konservatiivisia harKäsiharjoijoitusohjelmia on
tusten kuvaus
suositeltu jo pitkään
ja vaikutus
nivelreumaa sairastaville
asiakkaille.
Tutkimuksista löytyi
Kuitenkin vuonna
kuusi käsiharjoitus2008 julkaistun tutohjelmaa, joiden
kimuksen mukaan
vaikuttavuutta oli
intensiivinen hartutkittu. KäsiharjoiKUVA 1. Liikeratoja ylläpitävä harjoitusliikkeet: ranteen
joitusohjelma
on
tusohjelmat suoriliikkeet (1a-1b), sormien liu’utusliikkeet (2a-2d) ja peutehokkaampi tapa
tettiin konservatiivi- kalon liu’utusliike (3a-3b).
lisätä lihasvoiman
sesti tai intensiivisesti
ja ne sisälsivät joko liikeratoja ylläpitäviä tai vastuk- ja tehon tuottotoimintoja, kuin konservatiivinen.
sella tehtyjä harjoituksia tai yhdistelmiä molem- Samaisessa tutkimuksessa ehdotetaan, että inmista harjoituksista. Konservatiiviset harjoitukset tensiivisen harjoitusohjelmia tehdään, kun halumääritellään hellävaraisiksi ja varovaisiksi ja niiden taan parantaa ja konservatiivisia, kun halutaan yltarkoituksena on lisätä käden liikkuvuutta ja yllä- läpitää käden toimintoja. (4). Lisäksi intensiivisesti
pitää käden voimaa (4). Intensiivisesti tehdään kä- tehdyt käsiharjoitukset vähensivät merkittävästi
siharjoitukset tehdään tiiviisti ja liikkeiden toistoja enemmän käden väsymystä kuin konservatiiviLunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti
13
sesti tehdyt (4). Intensiiviset harjoitusohjelmat
olivat hyvin siedettyjä kahden artikkelin mukaan
(4,6) ja yhden mukaan niistä saatu hyöty ylittää
todennäköisesti harjoituksen aiheuttamat mahdolliset vaivat. (5). Tästä voimme päätellä että intensiivisesti tehdyt käsiharjoitusohjelmat sopivat
nivelreumaa sairastaville asiakkaille.
Kuitenkin yhteistyökumppaniemme mukaan
liikerataharjoitukset ovat tärkeitä nivelten liikkuvuuden ylläpitämiseen ja lisäämiseen, jotta harjoituksia pystytään ylipäätänsä tekemään. Yhden
artikkelin mukaan tehokkain tapa lisätä käden toimintakykyä olisikin tehdä molempia harjoituksia
yhdessä (5).
Liikeratoja ylläpitävien ja vastuksella tehtyjen käsiharjoitusten
vaikutukset
Johtopäätökset
Valitsimme liikkeet käsiharjoitusohjeeseen tutkimusartikkeleista saamiemme tulosten sekä yhteistyökumppaneiden käytännön kokemuksen
perusteella. Kun käsiharjoitusohjelmia käytetään
toimintaterapian interventiovälineenä, on erityisen tärkeää, että harjoitusohjelmat ohjataan
kullekin asiakkaalle,
jotta liikkeet suoritetaan oikein ja
asiakas motivoituu
ja sitoutuu harjoitusten tekemiseen.
Tekemämme ohje
on kooste, jota voi
tarvittaessa muokata kullekin asiakkaalle sopivaksi.
Vastuksella tehdyistä harjoituksista löytyi enemmän tutkittua vaikutusta, kuin liikeratoja ylläpitävistä. Kaikissa tutkimuksissa vastuksena käytettiin
terapiavahaa. Vastuksilla tehdyillä harjoituksilla
voidaan parantaa merkittävästi lihasvoiman ja tehon tuottotoimintoja
(5,6). Liikeratoja ylläpitävän harjoitusohjelman vaikutusta nivelten liikkuvuuteen
oli tutkittu erikseen
yhdessä tutkimusartikkelissa, mutta merkittävää muutosta ei
havaittu (5). Harjoitusohjelma kuitenkin
Tällä tarkoitamme
vähensi merkittävästi
esimerkiksi terapikipua nivelissä (5).
avahan vahvuutta,
Edellä mainittu ohjelliikkeiden toistojen
ma koostui jänteiden
määrää sekä liikkeiliu’utusharjoituksista.
den soveltuvuutta
Liikeratoja ylläpitäasiakkaalle. Harjoivä harjoitusohjelma
tusohjeessa on liiyhdistettynä vastuk
keratoja ylläpitäviä
sella tehtyyn harjoi- ʹǤ
ja vastuksilla tehtytusohjelmaan lisäsi KUVA 2. Terapiavahalla tehdyt harjoitusliikkeet: käden
ǣ¡ȋͳȌǡȋʹȌǡ
jä
harjoituksia.
(1), sormien ojennusliike (2), peukalon
käden lihasvoiman nyrkistysliike
ȋ͵ȌǡȋͶȌǡȋͷȌ
ȋ͸ȌǤ (3), peukalon koukistusliike (4), nipistysvoja tehon tuottotoi- ajennusliike
Vastuksilla tehdyt
iman
liike(5) ja passiivinen ojennusliike (6).
mintoja sekä käden
harjoitukset
tehhienomotorista käyt- dään terapiavahalla
tämistä merkittävästi (5). Käden hienomotorinen intensiivisesti. Suositeltava harjoitusjakson pituus
käyttäminen parani myös pelkästään vastuksella on 12 viikkoa ja harjoituksia tehdään noin viisi
tehdyllä harjoitusohjelmalla jopa merkittävästi kertaa viikossa ja kerran päivässä. Yksittäinen liike
(6). Tutkimuksissa todetaan, että liikeratoja ylläpi- toistetaan noin 10 kertaa. Suositus perustuu kahtävät ja vastuksella tehdyt harjoitukset olivat hy- teen tutkimukseen, joissa harjoitukset toteutettiin
vin siedettyjä (5,6). Tutkimusartikkelien tuloksien edellämainittujen määrien mukaisesti ja tuloksemukaan vaikuttaisi siltä, että vastuksilla tehty har- na lihasvoiman ja tehon tuottotoiminnot sekä käjoitusohjelma lisää käden toimintakykyä enem- den hienomotorinen käyttäminen paranivat (5,6).
män kuin liikeratoja ylläpitävä harjoitusohjelma. Yhdessä tutkimuksessa ehdotetaan, että lyhyet
14
ja intensiiviset harjoitusjaksot voisivat olla hyvä
tapa toteuttaa käsiharjoituksia. Tutkimukseen
osallistuneet kokivat pitkäaikaiseen harjoitteluun
sitoutumisen haastavaksi. (4) Vastuksella tehtäviä
harjoituksia tulisi tehdä silloin, kun taudin vaihe
on vakaa ja nivelet eivät ole tulehtuneet. Jos asiakas kokee käsiharjoituksia tehdessään ohimeneviä vaivoja, parempi menettelytapa on ensin
vähentää harjoituksia ennen kuin keskeyttää harjoittelun kokonaan. (5) Jos vaivat eivät mene ohi,
harjoittelu keskeytetään ja asiakas ottaa terapeuttiinsa yhteyttä. Vastuksilla tehdyillä harjoituksilla
harjoituksen sietokykyä voidaan lisätä esimerkiksi
muuttamalla terapiavahan vahvuutta (5). Vastuksilla tehdyt harjoitukset kannattaa suorittaa yhdessä liikeratoja ylläpitävien harjoitusten kanssa.
Liikeratoja ylläpitävät harjoitukset pitävät nivelet
liikkuvina. Valitsimme käsiharjoitusohjelmaan jänteiden liu’utusharjoitukset sekä ranteen liikerataa
ylläpitävän harjoituksen. Liikeratoja ylläpitäviä
harjoituksia on hyvä tehdä päivittäin myös tulehdusvaiheessa, jotta nivelet pysyvät liikkuvina. Liikkeitä toistaan noin kymmenen kertaa.
Lähteet
1. Thyberg, Ingrid – Hass, Ursula A.M. – Nordenskiöld, Ulla
– Gerdle, Björn – Skogh, Thomas 2005: Activity limitation
in rheumatoid arthritis correlates with reduced grip force
regardless of sex: the Swedish TIRA project. Arthritis & Rheumatism: Arthritis Care & Research. 53(6). 886–896.
2. Dellhag, Berit – Bjelle, Anders 1999: A five-year followup
of hand function and activities of daily living in rheumatoid arthritis patients. Arthritis Care & Research 12(1).
33–41.
3. Adams, J. – Burridge, J. – Mullee, M. – Hammond, A.
– Cooper, C. 2004: Correlation between upper limb functional ability and structural hand impairment in an early
rheumatoid population. Clinical Rehabilitation 18(4).
405–413.
4. Rønningen, Aud – Kjeken, Ingvild 2008: Effect of an
intensive hand exercise programme in patients with rheumatoid arthritis. Scandinavian Journal of Occupational
Therapy 15(3). 173–183.
5. Hoenig, Helen – Groff, Gerald – Pratt, Kendra – Goldberg,
Elliot – Franck, Walter 1993: A randomized controlled trial
of home exercise on the rheumatoid hand. Journal of
Rheumatology 20(5). 785–789.
6. Brorsson, Sofia – Hilliges, Marita – Sollerman, Christer–
Nilsdotter, Anna 2008: A six-week hand exercise programme improves strength and hand function in patients with
rheumatoid arthritis. Journal of Rehabilitation Medicine
41(5). 338–342.
7.Nordenskiöld, Ulla – Grimby, Gunnar 1997: Assessments
of disability in women with rheumatoid arthritis in relation
to grip force and pain. Disability and Rehabilitation 19(1).
13–19.
8. Chen, Christine C. – Giustino, Jeaninne 2007: Grip Strength, Perceived Ability, and Health Status in Individuals
with Arthritis: An Exploratory Study. Occupational Therapy
in Health Care 21(4): 1–18.
9. Poole, Janet L. – Chiappisi, Heather – Cordova, Jennifer
Schukar – Sibbitt, Wilmer Jr. 2007: Quality of life in American Indian and White women with and without rheumatoid arthritis. American Journal of Occupational Therapy
61(3). 280-289.
15
Arvet
Hypertrofisten ja
keloidi arpien hoito
Plastiikkakirurgian Dosentti, Käsikirurgian Erikoislääkäri, Hus
Outi Kaarela
Haavan paraneminen on edelleen osin tuntematon
prosessi. Se jaetaan kolmeen vaiheeseen. Inflamaatiovaihe kestää muutaman vuorokauden, proliferaatiovaihe kestää noin 3-6 viikon ajan ja remodellaatio eli maturaatiovaihe useita kuukausia. Toisilla tämä
paraneminen johtaa siistiin ja hyvin parantuneeseen
arpeen, mutta joskus arvet voivat tulla paksuiksi, leveiksi, jäädä punaisiksi ja kutiseviksi. Joskus ne voivat
jopa levitä yli varsinaisen haava-alueen. Taipumus arpien liikakasvuun on perinnöllistä ja sitä ilmenee noin
5 prosentilla valkoiseen ja 15 prosentilla mustaan rotuun kuuluvista.
Keloideiksi kutsutaan arpia, jotka ovat edellisiä paksumpia ja suurempia sekä leviävät joskus jopa ulokkeina yli varsinaisen arpialueen vaikuttaen jopa tuumorimaisilta. Suomessa keloidien esiintyminen ei ole
kovin yleistä. Keloidiarpia esiintyy yhtä paljon naisilla
kuin miehillä. Keloidiarven esiintyminen on yleisintä
10 - 30 vuotiailla, harvinaista iäkkäillä. Keloidi arpien
syntyminen on voimakkaasti perinnöllistä. Se voi ilmaantua kuukausien joskus jopa vuosien päästä eikä
samaan tapaan pysähdy kuin hypertrofinen arpi. Keloidi työntyy terveeseen kudokseen. Pelkän kirurgisen
hoidon jälkeen keloidiarpi uusii lähes varmasti.
Yliaktiivisten arpien synnyn etiologia ei ole tiedossa.
Nämä arvet jaetaan kahteen eri ryhmään; puhutaan
hypertrofisista arvista ja keloidi arvista. Jako on joissain
tilanteissa hieman vaikeaa, ja ei ole täyttä varmuutta
siitä, onko loppujen lopuksi kyse saman diagnoosin eri
vaikeusasteesta. Hoitotavan ja ennusteen arvioimisen
kannalta jaon tekeminen on kuitenkin tärkeä. Molemmissa kollageenin määrä on normaalia suurempi ja
kollageenin rakenne on poikkeava. Kollageenisynteesi on 20 kertainen normaaliin verrattuna ja niissä on
normaalia tiheämpi verisuonitus. Hypertrofisia arpia
tai keloideja ei tavallisesti synny ihopoimujen suuntaisiin viiltoihin. Pahin alue tämän kaltaisille arville on
rintakehän yläosa nk decolte alue, olkapään ja hartian
seutu.
ENNALTAEHKÄISY
Hypertrofiset arvet ovat paksuuntuneita aktiivisia
arpia, jotka rajoittuvat aiemman haavan alueeseen.
Hypertrofisten arpien esiintyminen on jossain määrin perinnöllistä. Ne ilmaantuvat yleensä alle 4 vk
kuluttua arven synnystä ja hiljenevät tai muuttuvat
vähemmän aktiivisiksi kuukausien kuluessa. Ne eivät
koskaan työnny terveeseen kudokseen ja niiden vaste
hoitoon on yleensä hyvä. Hoidon kannalta hypertrofisen ja keloidiarven erottaminen on tärkeää siksi, että
hypertrofinen arpi voi hyötyä pelkästä leikkauksesta,
jos esimerkiksi arven suuntaa pystytään muuttamaan
suotuisammaksi ja hypertrofinen arpi ei kirurgisen
hoidon jälkeen yleensä uusi.
Jos ennen leikkausta tiedetään, että potilaalla on taipumusta saada aktiivisia arpia, hänelle kannattaa ompeleiden poiston jälkeen aloittaa arven teippaus joko
haavateipillä tai silikoniteipillä tai rasvaus silikonivoiteella haavan ihon parannuttua ompeleiden poiston,
leikkauksen jälkeen. Teippausta usein suositellaan jatkettavan useamman viikon- parin kuukauden ajan.
HOITO
Jos potilaalla on jo selkeästi oireileva hypertrofinen
arpi tai keloidi, täytyy hoito arvioida potilaskohtaisesti kliinisen oirekuvan ja arven koon mukaan. Arpien
rasvausta ja hierontaa neuvotaan ensimmäiseksi kaikille. Konservatiivinen hoito on aina ensisijainen hoitomuoto. Lievemmissä tapauksissa voidaan yrittää
silikoniteippausta tai silikonivoidetta hoidoksi muutaman kuukauden ajan, mutta hoidon aikana tilanne
on syytä kontrolloida ja ellei tehoa ole, harkita muuta
hoitoa lisänä. Miksi silikoni auttaa ei ole täysin varmasti tiedossa. Vahva tutkimuksellinen näyttö puuttuu,
koska potilasmateriaalit ovat olleet pieniä ja tutkimukset eivät hyvin kontrolloituja. Kaikesta huolimatta silikonit laastarit,- levyt tai -laatat ovat yleisesti ja laajasti
hyväksytysti käytössä ensimmäisenä hoitomuotona.
Laajemmissa arvissa tarvittaessa hoitoon voidaan lisätä painetekstiilien käyttö tai pienemmille alueille kortisoni injektiot.
16
Arvet
Kortisoni injektioita voidaan käyttää arpien pehmittämiseen. Kortisoni, jota on yleisimmin käytetty on triamcinoloni (40mg/ml Kenacort) ja sitä käytetään usein
0,5- 1-1,5 ml arven koosta riippuen ja annostellen siten, että arpi tulee vaaleaksi ruiskutuksen seurauksena. Kortisoni voidaan antaa joko suoraan neulalla arpikudokseen tai esimerkiksi Dermojet paineruiskulla,
jolla kortisonin saa joskus penetroitumaan paremmin
arven sisälle. Kortisoni injektio tulisi saada papillaarisen ja retikulaarisen dermiksen rajalle. Kortisonilla voidaan yrittää 3-4 kertaa, noin 4-6 viikon välein mikäli
vaikuttaa siltä, että injektioilla on tehoa. Kortisoni injektiota voidaan käyttää myös leikkauksen jälkeisessä
tilanteessa siten, että ne aloitetaan noin 4-6 vk kohdalla leikkauksen jälkeen, jos aktiivinen arpi on poistettu
ja injektio voidaan uusia samoin tarpeen mukaan. Kortisonihoitoon liittyviä haittavaikutuksia voi olla ihon
oheneminen, hypopigmentaatio eli ihonvärin vaaleneminen, ihonalaisen kudoksen (subcutiksen) atrofia
ja kapillaarien dilataatio.
Mikäli paikan suhteen on mahdollista, ja jos arpi on
reilusti koholla edellä mainittuihin, niin silikonilaastari kuin kortisoni injektiohoitoihin, voidaan yhdistää
painetekstiilihoito. Usein paksumpien arpien kohdalla
on tarpeen käyttää silikonilevyhoitoa painetekstiilien
lisäksi. Näitä valmisteita on useampia ja pyritään löytämään potilaalle parhaiten sopiva. Painetekstiilien
käyttöä yleensä jatketaan vähintään 6 kk ajan ja tapauskohtaisesti voidaan jatkaa, jos tehoa on 12- 18
kk ajan. Jos arvet ovat käsien alueella ja aiheuttavat
toiminnallista haittaa joudutaan usein painetekstiilien
lisäksi käyttämään lastahoitoa. Toimintaterapeutit valmistavat yksilölliset lastat potilaan tarpeiden mukaan.
Hoitoresistenttien keloidien poistamiseksi voidaan
käyttää leikkausta ja siihen liitettynä postoperatiivista
kortisoni injektiota, johon liitetään silikonilaastari hoito yllä kuvatulla tavalla. Joskus paksuuntunut arpi voi
olla korvalehdessä ja siihen voidaan toimintaterapeut-
tien toimesta rakentaa erilaisia korvanipsuja tai muita
silikonista tehtyjä arpea komprimoivia apuvälineitä.
Valikoiduissa hoitoresistenteissä keloideissa voidaan
tarvittaessa leikkauksen jälkeen kortisonin sijasta käyttää postoperatiivista sädehoitoa, joka tulee aloittaa
heti leikkauspäivänä ja jatkaa sitä kahtena päivänä
sen jälkeen. Usein käytetty sädehoitoannos on 4-5 GY
kolmena peräkkäisenä päivänä. Suuremmissa tutkimuksissa on osoitettu, ettei keloidien sädehoito lisää
maligniteettiriskiä. Sädehoidon jälkeenkin teippaushoitoa ja tarvittaessa myös kompressiohoitoa on syytä
jatkaa useampia kuukausia usein jopa vuoden ajan.
Muina hoitomuotoina on käytetty jäädytyshoitoa eli
kryoterapiaa, jossa nestetypen avulla keloidiarpikudos
jäädytetään. Sitä on käytetty pinnallisena ja uudempana hoitomuotona invasiivisena siten, että arpeen laitetaan neula sisälle, jota pitkin keloidi jäädytetään . Kirjallisuudessa tästä on positiivisia tuloksia, mutta Suomessa käyttö on ollut toistaiseksi kokeiluluontoista.
Kryohoitoon liittyy komplikaatioina kipua, kudoksen
atrofiaa, raakapintoja hoidon jälkeen ja hypopigmentaatiota. Invasiivisessa muodossa tarvitaan vähemmän
hoitokertoja kuin pinnallisessa, mutta teho jäädytyksellä ei ole muita hoitomenetelmiä parempaa.
Erilaisia laserhoitoa on myös koetettu keloidien hoidossa, mutta tutkimusten tuloksien näyttö on ristiriitaista.
YHTEENVETONA
Konservatiivista hoitoa kannattaa suositella aina alkuun. Valitettavasti ei ole olemassa yhtä hyvää kaikkia
varmasti auttavaa hoitoa vaan hoito on arvioitava yksilöllisesti. Leikkaushoitoon hypertrofisen arven suhteen kannattaa mennä vasta kun arpi on kypsä. Usein
tämä tarkoittaa sitä, että arpi on noin puolen vuodenvuoden vanha. Keloidiarven leikkaushoitoon on aina
liitettävä jotain muuta hoitoa, koska pelkkä leikkaus
voi saada sen vaan leviämään laajemmalle.
17
Arvet
Kden alueen arpien hoito
Toimintaterapeutit
Mervi Grhn & Tuija Oravainen
Taustaa
Tämä työ on tehty osana Arcadan erikoistumisopintoja,
arpi kasvaa vamma-alueen sisäpuolella, keloidi tunkeutuu
opintojen kehittämistehtävänä. Kehittämistehtävän aiheen vamma-aluetta ympäröivään terveeseen ihoon.
valintaan vaikutti omassa työssä toimintaterapeuttina Reuman sairaalassa tehdyt havainnot, ettei reumapotilailla ole Arpien hoitaminen
käsileikkausten jälkeen. yleensä arpiongelmia Jos arpiongelmia ilmeni, niitä oli puhdistusleikkauksen jälkitiloina (Peltonen 2007:19) siteeraa Suomen Lääkärilehdessä Zurakämmenpuolella. Reuman sairaalan viimeisinä vuosina dan, Kriegelin ja Davisin katsausartikkelia Topical Treatments
sairaalassa työskenteli käsikirurgi ja potilaina oli muitakin for hypertrophic scars (2006). Katsausartikkelissa käsitellään
kuin reumaa sairastavia. Tämän myötä arpiongelmat tulivat hypertrofisen arven estämiseen kehitettyjä hoitomuotoja.
Arvioinnin ja vertailun kohteena ovat
haasteiksi toimintaterapeutin työhön.
etenkin paikallishoitojen (perinteiset
Halusimme myös selvittää, onko reupainehoidot, polyuretaani- paineleKäden tunto on
mapotilaiden arpien vähäiseen kasvuun
vy, silikonigeeli, sipuliuutos, imikimovaikuttavia tekijöitä tutkittu.
hyvin kehittynyt, näin ollen
di eli immuunijärjestelmää muunKehittämistehtävän tavoitteena oli lisäkättä voidaan pitää myös
tava lääke sekä A- ja E- vitamiinia sitä Reuman sairaalan toimintaterapeutsältävät voiteet) teho ja käytettävyys.
aistinelimenä. Osittainenkin
tien ammattitaitoa käden alueen arpioPeltosen mukaan paras hoitotulos
tuntopuutos aiheuttaa
ngelmien hoidosta ja kuntoutuksesta.
hypertrofisen arven estämisessä ja jo
Kehittämistehtävän halusimme rajata
ongelmia käden
syntyneen arven pehmentämisessä
anatomisesti käden alueeseen , koska
oli silikonigeelilevyhoito. Seuraavaksi
toimintakyvylle ja ihmisen
toimintaterapeutteina vastaamme ko.
parhaimman hoitotuloksen antoi pesuoriutumiselle
alueen ortoosien valmistamisesta ja
rinteinen painehoito ja kolmanneksi
kuntoutuksesta.
päivittäisistä toiminnoista
tehokkain oli arpialueelle levitetty immuunijärjestelmää muuntava lääke
Kehittämistehtävän teimme kirjallisuuseli imikimodi, joka tässä tapauksessa
katsauksena viimeaikaisiin suomalaisiin ja kansainvälisiin
kiihdyttää
kollageenin
hajoamista. Peltosen mukaan muistutkimuksiin, jotka liittyvät arpien hoitomenetelmiin. Haasta
käytetyistä
hoitomuodoista
ei yksinään käytettynä ollut
tattelimme myös Reuman sairaalan käsikirurgia, ortopedia
selkeää
positiivista
näyttöä.
Käytettyjen
hoitojen tehoa on
ja reumatologeja.
Peltosen mukaan hankala arvioida, koska arven muutosten
Kehittämistehtävässä käsittelimme tiivistetysti käden ja mittaaminen on vaikeaa. Evans et al. (2007) julkaisivat Plastic
ihon anatomian, koska niiden ymmärtäminen on välttämä- Surgery Educational Foundation Technology Assessment
töntä käden alueen arpien hoitamisen kannalta. Kävimme Committeen katsauksen, jossa he arvioivat yleisimmin käyläpi myös erilaisia haavatyyppejä ja haavojen paranemiseen tettyjä arpien itsehoitotuotteita julkaistujen kontrolloitujen
hoitamiseen liittyviä asioita.
kliinisten tutkimusten pohjalta. Katsauksessa esitellään painetekstiilien käyttämistä arpienhoitotuotteena, arven kosteutusvoiteita, hengittävää ihoteippiä, e-vitamiinia, silikoniArvet
hoitolevyjä, paikallista sipuliuutosvoidetta eli kauppanimelIhmiskehon kudoksiin tulee vaurioita ja ne paranevat joko
tään Medermaa sekä vaihtoehtoisia luontaistuotteita.
uudistumalla eli regeneroitumalla tai sitten vauriokohtaan
kasvaa sidekudoksinen arpi. Arven kasvu voi kuitenkin ai- Painetekstiilejä käytetään palovammojen ja hypertrofisten
heuttaa myös ongelmia. Kollageenien tuotanto voi olla arpien hoidossa vaikka vankkaa tieteellistä näyttöä niiden
liian voimakasta, kollageenisäikeet voivat kasvaa epäjärjes- vaikutuksista ei ole olemassa. Mekanismia, kuinka paine
tyksessä ja olla paksuja. Lisäksi arpialueelle voi kasvaa ve- vähentää hypertrofisen arven muodostumista, ei tiedetä.
risuonia. Nämä voivat aiheuttaa arpien paksuuntumista ja Uskotaan, että paine edesauttaa arven kypsymistä solunjoustamattomuutta. Arpialueelle voi tulla myös tunnotto- sisäisen yhteyden ja fibroplastien rakenteiden uudelleen
muodostumisen kautta.
muutta tai arpialue voi olla yliherkkä.
Tavallinen arpi kypsyy vuoteen mennessä ja on vaalea, litteä
ja joustava. Arven liikakasvusta käytetään kahta eri nimitystä
eli puhutaan hypertrofisesta arvesta ja keloidista. Nämä arvet eroavat toisistaan kasvutavan perusteella. Hypertofinen
Painetekstiilit voivat aiheuttaa haittaa, jos niitä käytetään asiantuntemattomasti. Painetekstiilit voivat aiheuttaa potilaalle epämiellyttäviä tuntemuksia, ihorikkoja ja haavautumia.
Koska painetekstiilit voivat aiheuttaa potilaalle vahinkoa, on
18
Arvet
kehitetty menetelmiä painetekstiilin oikean suuruisen paineen määrittämiseen. Vaikka julkaistuja kliinisiä tutkimuksia
painetekstiilien hyödyistä ei ole, on niiden asemaa palovammojen ja hypertrofisten arpien hoidossa vaikea jättää
huomioimatta. Painetekstiilien käytöstä on olemassa paljon
hyvää julkaisematonta kokemustietoa.
Hypertrofisten arpien ja keloidien painehoidossa käytetään usein myös erilaisia elastisia siteitä, putkisidoksia sekä
paineortooseja. Paineortoosien käyttö on suositeltavaa
erityisesti kasvojen, kaulan, käsien ja rinnan alueen arpien
liikakasvun ehkäisyssä. Paineortoosit valmistetaan potilaalle
aina yksilöllisesti ja niiden käytöstä sovitaan erikseen.
Nykyisten ohjeiden mukaan arven kosteutusvoiteet ja
–sidokset (esimerkiksi mineraaliöljyt, kosteutusvoiteet ja
vaseliinipohjaiset salvat) edistävät arven paranemista ja nopeaa ihon epiteelikerrosten muodostumista/uusiutumista
ja siten vähentävät hypertrofisten arpien muodostumista.
Nämä tuotteet voivat myös edistää haavan paranemista
estämällä tärkeiden kasvutekijöiden poistumista haavasta.
Kliiniset tutkimukset osoittavat, että arven kosteuttamismenetelmät ovat tehokkaita arpioireiden, kuten kutinan, kiristyksen ja kivun vähentämisessä. Kosteuttamismenetelmien
vaikutus arven ulkonäköön esimerkiksi kokoon, väriin tai
rakenteeseen on epäselvä. Kosteutusvoiteiden ja –sidosten
käytöstä haavojen hoidossa on tehty useita tutkimuksia.
Vaikka tutkimukset näyttäisivät tyydyttävästi kuvaavan kosteutustuotteiden positiivisia vaikutuksia avointen haavojen
hoidossa, tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia asian toteennäyttämiseksi. (Evans et al. 2007) Palovammojen hoitamisessa vamma-alueen rasvaaminen ja hierominen ovat tärkeitä hoitomenetelmiä. Erityisen tärkeää palovamma-arven
hierominen ja rasvaaminen on silloin, kun arpi on jämähtänyt alla olevaan kudokseen. Palovamma-alueet tarvitsevat
rasvaamista useita viikkoja vamman paranemisen jälkeenkin (Vuola & Asko-Seljavaara 2000:298).
E-vitamiini on ihon pää rasvaliukoinen antioksidantti eli
hapettumisen estäjä. Laboratoriokokeissa on todettu e-vitamiinin vähentävän arven muodostusta, koska se ehkäisee
fibroblasteja eli sidekudoksia ja keratosyyttejä.
Useat tutkimukset osoittavat, että arpien hoito paikallisesti käytettävillä silikonigeelituotteilla parantaa arpia etenkin
sellaisilla potilaille, joilla on korkea riski saada ongelmallisia
arpia. Hypertrofista arpea tai keloidia voidaan hoitaa myös
luonnon keinoin. Mm. Argentiinassa käytetään vanhojen ja
hankalien arpien hoitoon etanoita ja tulokset ovat olleet hyviä. Etanat tuottavat A-, C- ja E vitamiineja sisältävää limaa,
luonnon antibiootteja ja ainesosia, jotka muistuttavat ihmisen kollageenejä. Arpikudoksen pehmentämiseen voidaan
käyttää myös esim. Cellu M6®Keymodule Me´dical hoitolaitetta. Kyseessä on alipaineella toimiva imurullaushoitolaite. Laite nostaa ihoa ja lisää näin ollen elastisuutta arven
ympärillä kiihdyttäen ravintoaineiden kulkua ja lievittäen
kipua. Hoito perustuu mekaanisen siirtymisen (mecanical
transduction) ilmiöön.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksena voidaan todeta, että arpien hoitamiseen liittyvät tutkimukset ovat pääasiallisesti
amerikkalaisia ja tutkimukset liittyvät plastiikkakirurgiaan ja
palovammojen hoitamiseen. Käden alueen arpien hoitamiseen liittyviä tutkimuksia ei löydetty. Myöskään ei löydetty
tutkimuksia erityisesti reumapotilaiden arpien muodostuksesta tai arpien hoidosta.
LÄHTEET
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
Ask, Oili & Rantala, Noora. 2009, Yläraajan palovammat, Luennot, Helsinki: Arcada, 16.5.2009.
Brieva, A.; Philips, N; Tejedor, R.; Guerrero, A.; Pivel, J.
P.; Alonso-Lebrero, J. L. & Gonzalez, S. 2008, Molecular
Basis for the Regenerative Properties of a Secretion of
the Mollusk Cryptomphalus aspersa, Skin Pharmacology and Physiology, nro 21, s. 15-22.
Evans, Gregory R. D; Shih, Richard & Waltzman, Joshua.
2007, Review of Over-the-Counter Topical Scar Treatment Products, Safety & Efficacy Report, Plastic and
Reconstructive Surgery Journal, Vol. 119, nro 3, s. 10911095.
Göransson, Harry. 2002, Käsikirurgia, 1.painos, Helsinki:
Karisto Oy, s.17–18; 20; 25–31; 37–39; 42–43.
Helin, Riitta. 2002, Käsikirurgia, 1.painos, Helsinki:
Karisto Oy, s. 475.
Http://www.alasetimport.fi/terapia.html. Nettilähde.
Luettu 20.8.2009.
Härmä, Markku; Ruokonen, Esko; Harvima, Ilkka &
Takala, Jukka. 1996, Palovammojen hoito, Duodecim,
nro 112, s. 1455–1462.
Jaroma, Heikki. 2002, Käsikirurgia, 1.painos, Helsinki:
Karisto Oy, s.286–287;
Jokinen, Janne J.; Sipponen, Arno; Lohi, Jouni & Salo,
Heikki. 2009, Haavanhoidon uusia ja vanhoja tuulia,
Suomen Lääkärilehti, nro 24, vsk 64, 2187-2193.
Koskenvuo, Kimmo 1994, Kenttälääkintä. Ensihoidon
perusteet. Karisto Oy, 360–362.
Laukkanen, Anne-Marita & Manninen, Anne. 2002,
Leikkauspotilaan haavanhoito, Heinola: Reumasäätiön
sairaala.
Nienstedt, Walter; Hänninen, Osmo; Arstila, Antti &
Björkqvist, Stig-Eyrik. 1992, Ihmisen fysiologia ja anatomia, 8. painos, Porvoo: WSOY, s. 88–89; s.93–99.
Nikkonen, Marisa. 2009, Arven karaisuhoito-ohje.
Peltonen, Sirkku. 2007, Hypertrofinen arpi – kuokkavieras paranevassa haavassa, Suomen Lääkärilehti, nro
1-2, vsk 62, s. 19.
Raatikainen, Timo. 2002, Käsikirurgia, 1.painos, Helsinki:
Karisto Oy, s. 300.
Ropo, Leena. 1997, Palovamma-arpien hoito, luentomoniste.
Solonen, Kauko A.2002, Käsikirurgia, 1.painos, Helsinki:
Karisto Oy, s. 11–12.
Vartia, Minttu. 2004, Suomen Käsiterapiayhdistys r.y.
Jäsentiedote, nro 3, s. 9.
Vuola, Jyrki & Asko-Seljavaara, Sirpa. 2002, Käsikirurgia,
1.painos, Helsinki: Karisto Oy, s. 295.
Www.eatonhand.com. Nettilähde. Patient instructions
desensitization. Luettu 11.9.2009.
Www.google.fi. Nettilähde. Iho, kuvahaku. Haettu14.11.2009.
19
Arvet
Arpimittarit ja mittauslaitteet
- kirjallisuuskatsaus
Toimintaterapeutti
Vuokko Kuismin
A Review of Scar Scales and Scar Measuring Devices
Regina Fearmonti, MD, Jennifer Bond, PhD, Detlev Erdmann, MD, PhD, Howard Levinson, MD
Division of Plastic and Reconstructive Surgery, Department of Surgery, Department of Pathology, Duke University
Medical Center, DUMC 3181, Durham, NC 27710
Julkaistu sähköisenä versiona 21.6 2010 Open Science Company, LLC.
Vapaa suomennos, toimintaterapeutti Vuokko Kuismin 28.2.2011
Arpikudoksen kasvuun liittyvät ongelmat koskettavat miljoonia ihmisiä maailmanlaajuisesti. Kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia mittaamisen sääntöjä tarvitaan tehokkaaseen arviointiin ja hoitojen seurantaan. Katsauksessa tarkastellaan
nykyisin käytössä olevia mittauslaitteita ja arviointimittareita. Katsauksen tekijät kuvaavat esitellyistä menetelmistä ja
mittareista niiden hyötyjä ja heikkouksia sekä kehittämisen
alueet sekä vertailevat niitä keskenään.
Arpeutuminen johtuu useimmiten traumasta, palovammasta tai on kirurgisten toimenpiteiden seurausta. Hoitovasteen ja tulosten arvioimiseen on kehitetty useita mittauksiin perustuvia menetelmiä.
Arpiarviointi voi olla joko objektiivista tai subjektiivista.
Objektiivisella arvioinnilla saadaan mitattavia tuloksia, kun
taas subjektiivinen arviointi on riippuvainen havainnoijasta. Kvantitatiivinen arven arviointi perustuu laitteen/mittarin fyysisiin ominaisuuksiin ja Subjektiivisella menetelmällä
saadaan laadullista tulosta potilaan tai havainnoijan toimesta. Lisäksi on kehitetty semi-kvantitatiivisia mittareita, joihin
yhdistyy subjektiivinen arviointi.
Objektiivisesti arpea mittaavat
laitteet
Mittauslaitteelta vaaditaan täsmällisyyttä, toistettavuutta
ja helppokäyttöisyyttä objektiivisen tiedon keräämiseksi
ja kliiniseen työskentelyyn. Nykyiset laitteet arvioivat parametrejä, kuten joustavuutta, lujuutta, väriä, paksuutta ja
kolmiulotteista topografiaa ja läpäisevyyttä.
Joustavuus
Pneumatonometri* (pneumatonometer) ja cutometri*
(cutometer) ovat yleisimmin käytettyjä laitteita ihon joustavuutta mitattaessa. Pneumatonometrissä käytetään painetta, sillä mitataan ihon mukautumista(Δ voima/Δ paine).
Eri puolilta kehoa mitattaessa on saatu tilastollisesti merkitseviä eroja ihon mukautumiskyvyssä. Näyttöä on, että palovammojen aiheuttamien arpien kohdalla iho mukautumiskyky on vähentynyt normaali-ihoon verrattuna, tämän pe-
rusteella laitetta voisi soveltaa arpikudoksen objektiiviseen
mittaamiseen.
Cutometri on non-invasiivinen imulaite joka mittaa ihon
viskoelastisuutta analysoimalla negatiivisen paineen aiheuttaman vasteen arpikudoksessa. Pääasiallisesti sitä on
käytetty palovammahoidon vaikuttavuuden tutkimisessa
ja arven kypsymisen mittaamiseksi ja uutena alueena on
cutometrin käyttö arven joustavuuden sekä arpikudoksen
laajenemisen mittaamisessa, joihin se on osoittautunut luotettavaksi välineeksi.
*suomenkielinen vastine puuttuu
Lujuus
Durometri*(Durometer) käyttää vertikaalisesti suunnattua
kuormitusta arpeen mitatakseen lujuutta. Alun perin mittaria on käytetty skleroderman hoidossa. Sittemmin sitä on
käytetty palovamma-arpien kovettumien arvioinnissa, jossa
tulokset ovat sisältäneet runsaasti vaihtelua riippuen käyttäjästä.
Väri
Arven värin määrittämiseen käytetään seuraavia laitteita:
Chromameter* DermaSpectrometer* Mexameter* sekä
tristimulus colorimeter*. Nämä laitteet käyttävät spektrofotometrisia värianalyysejä punoituksen ja melaniinin mittaamiseen.
Tristimulus colorimeter (kapeanauhainen, yksinkertainen
heijastuskykyyn perustuva mittari) ja chromametri osoittautuivat paremmiksi mittaamaan verekkyyttä ja pigmentaatiota kuin subjektiiviset pisteytysasteikot. Dermaspektrometri on helpompikäyttöinen verrattuna Chromametriin,
luotettavuus oli molemmilla laitteilla hyvä.
Paksuus
Ultraäänilaitteita Tissue Ultrsound Palpation System (TUPS)
on käytetty arven paksuuden määrittämisessä. Ultraäänilaitetta on verrattu cutometriin arven kypsyyden mittaami-
20
Arvet
sessa. Molemmat laitteet olivat arven kypsyyden mittaamisessa herkempiä ja tarkempia kuin värin ja koostumuksen
mittauksessa. TUPS:n tuloksia on verrattu myös VSS- mittarilla saatuihin tuloksiin. VSS (Vancouver Scar Scale) on yksi
eniten käytetyimmistä arven arviointimittareista kliinisessä
tutkimuksessa. TUPS:illa saavutettiin kohtalainen luotettavuus. TUPS:in käyttö vaatii käyttäjältä teknistä osaamista ja
kokemusta kuvien tulkitsemisessa ja se on kallis verrattuna
vastaaviin vaihtoehtoihin.
Läpäisevyys
Laser doppler- kuvauksen tekniikka perustuu palovammaarven läpäisevyyden mittaamiseen. Laser doppler kuvauksen tuottama läpileikkauskuva värikarttoineen auttaa
palovamman syvyyden ja hoitolinjauksen määrittämisessä
ja laite tarjoaa kivuttoman vaihtoehdon palovammabiopsialle. Sarov and Stewart ovat verranneet tätä tekniikkaa
uudempiin laserpohjaisiin menetelmiin, jotka kartoittavat veren virtausta kudoksiin. Tekijät ovat osoittaneet, että
kartoitettaessa relatiivisia muutoksia veren virtaamisessa
kudoksiin, löytyy tilastollisesti merkittävää korrelaatiota
kahden menetelmän välillä. Lisäksi molempien parametrien: (pigmentaatio, joustavuus, verekkyys ja arven korkeus)
vastaavuudet olivat tilastollisesti merkittäviä.
Kolmiuloitteinen(3D) kuvantaminen
3D- kuvantamisjärjestelmä perustuu niiden kykyyn vangita
arven pinnan muodot teräväpiirrolla ja uusittavuudella. Roques ja kumppanit käyttivät 3-d optista profilointisysteemiä
tuottaakseen korkearesoluutioista topograafista kuvaa arven pinnasta ja huomasivat 3d-järjestelmän olevan tehokkaan työkalun arven ominaisuuksien kuvaamiseen.
Taylor ja kumppanit sovelsivat a 3-d digitoijaa omassa keloiditutkimuksessa keloidiarven koon ja hoitovasteen mit-
(A)
taamiseen. Skannaus oli verrattavissa VAS–mittarin tuloksiin. Tilastollisesti merkittävä vastaavuus saatiin arven koon
suhteen sekä arpipisteytyksessä. Nämä edistyneet kuvantamismenetelmät ovat lupaavia erityisesti arven liikakasvun
tutkimisessa. Helppo käytettävyys lisää niiden suosiota tutkimuksessa, mutta nostaa kustannuksia verrattuna perinteiseen kliiniseen arviointiin ja hoidon seurantaan.
Vaikka arven arviointiin käytettävät välineet ovat osoittaneet tarkkuutta ja luotettavuutta vertailevissa tutkimuksissa, niitä vaivaa yhä yhteisymmärryksen puuttuminen koskien sopivinta ja
sovellettavinta laitetta arvioinnin välineenä. Arven arviointimenetelmien tarkentaminen palvelee ja helpottaa hoitotulosten tarkkaa analysointia sekä kehittää arpiin liittyvää
opiskelua.
Subjektiiviset arviointimittarit
Arpimittarit on kehitetty mittaamaan arpea ulkonäön ja
hoitovasteen perusteella. Tällä hetkellä ainakin viisi mittaria,
jotka alun perin on tarkoitettu mittaamaan subjektiivisia
parametrejä objektiivisella tavalla (Taulukko1): The Vancouver Scar Scale (VSS), Manchester Scar Scale (MSS), Patient
and Observer Scar Assessment Scale (POSAS), Visual Analog
Scale (VAS) ja Stony Brook Scar Evaluation Scale (SBSES).
Havainnoija- riippuvaiset mittarit sisältävät tekijöitä, kuten
arven korkeus tai paksuus, joustavuus, pinta, rakenne, pigmentaatio ja verekkyys. Mittarit määrittelevät muutoksia
paremmin yksilöllisesti kuin yksilöiden välillä. Subjektiiviset
mittarit soveltuvat parhaiten pienten, lineaaristen arpien
tutkimiseen. Niistä on hyötyä vain minimaalisesti tutkittaessa isoja arpia ja arvioitaessa arpien vaikutusta toiminnallisuuteen (Kuva1
(B)
(C)
Kuva 1. Kolme erityyppistä arpea valittu kuvaamaan arpien moninaisuutta: (A) arpeutuneet kädet ja
sormet, joissa kontraktuuraa, (B) laaja koko vartalon käsittävä arpeutuminen ja (C) lineaarinen arpi.
Nykyiset mittarit ovat hyödyllisiä arvioitaessa lineaarista arpeutumista mutta eivät toimi luotettavasti
laajoissa vartalon alueen arvissa.
21
Arvet
Taulukko1. Arpimittareiden vertailua
Mittari
Pisteytys
Heikkoudet
Hyödyt
Verekkyys, korkeus/
paksuus, joustavuus
ja pigmentaatio
Potilaan näkökulma
puuttuu, soveltuu
huonommin pigmentaation mittaamiseen
isoissa heterogeenisissä arvissa, tekijän
virheet vaikuttavat,
ei huomioi kipua ja
kutinaa
Runsaasti käytetty
kirjallisuudessa,
palovamma tutkimuksissa
Verekkyys, pigmentaatio, hyväksyttäVisual Analog
0 -> 100 “erin- vyys, käyttäjäystäScale with scar
omaisesta”
vällisyys + ääriviivat
ranking
“huonoon”
ja the yhteenlaskettujen pisteiden summaus
Kuvapohjainen ei sisällä potilaan itsearviointia
yksinkertaisempi
kuin VSS, sisäisen
ja välillisen luotettavuuden arviointi
helpompi tehdä
Vancouver Scar
Scale
Patient and
Observer Scar
Assessment
Scale
Manchester
Scar Scale
The Stony
Brook Scar
Evaluation
Scale
0 -> 13
5 -> 50
5 (paras) ->
18 (huonoin)
0 (huonoin)
->5 (paras)
Ominaisuudet
VSS + pinta; potilaan
poimitut nimikkeet ei- Keskittyy tekijän
itsearviointiosuus kivät välttämättä edus- ja potilaan näkövun, kutinan, värin,
ta luotettavasti potikulmasta arven
jäykkyyden, paksuulaan omia käsityksiä vakavuuden arvioiden, mikä helpottaa
ja huolenaiheita
misessa
-suhteen
Soveltuu laajemVAS + arven väri,
malti erilaisiin
ihon rakenne, suhkohteen sattumanarpiin, fyysisen
teessa ympäröivään
varainen arviointi ja mittauksen sijasta
ihoon, rakenne, reupainottaminen
käyttää kuvaajia,
nat, koko, moninaijoilla kliininen mersuus
kitys
valokuviin perustuva,
kehitetty erityisesasteikossa ei ole poVAS +leveys, korketi lyhytaikaiseen
tilaan itsearviointia,
us, väri, ommel/niitin
arpiarviointiin,
ei ole suunniteltu
jäljet
arpikorjausten ulpitkäaikaiseen arpiarkonäkö
viointiin
**VAS = Visual Analog Scale; VSS= Vancouver Scar Scale.
†Yksikään asteikoista ei mittaa seuraavaa:
1. Vartalon alueen arpien kokonaismäärää
2. Arpien aiheuttamaa toiminnallista haittaa.
3. Kivun ja kutinan vaikutusta yksilön päivittäisiin toimintoihin.
22
Arvet
Vancouver Scar Scale (VSS)
VSS-mittari vuodelta 1990, on yksi tunnetuimmista palovamman aiheuttamien arpien arviointimenetelmistä,
se mittaa neljää muuttujaa: verekkyys, korkeus/paksuus, joustavuus, ja pigmentaatio. Potilaan oma näkemys
arvista ei ole mukana mittarissa. VSS on laajasti sovellettava mittari terapian vaikuttavuuden arviointiin ja palovammatutkimuksiin. (Taulukko2.)
Taulukko 2. The Vancouver Scar Scale
Verekkyys
Pigmentaatio
Joustavuus
Korkeus
arven ominaisuudet
normaali
vaaleanpunainen
punainen
violetti
normaali
hypopigmentaatio
hyperpigmentaatio
normaali
notkea
antaa periksi,taipuu
kiinteä
narumainen(ropes)
kontaktuura eli kurouma
litteä
<2 mm
2-5 mm
>5 mm
Kokonaispisteet
pisteet
0
1
2
3
0
1
2
0
1
2
3
4
5
0
1
2
3
13
Visual Analog Scale (VAS)
VAS-mittari on moniulotteinen, standardisoituihin valokuviin ja neljään muuttujaan perustuva mittari (pigmentaatio, verekkyys, hyväksyttävyys ja arvioijan näkemys) sekä muoto. Mittari summaa yksittäiset pisteet erinomaisesta- huonoon. Mittarin hyviä puolia on sen havainnoijaluotettavuus ja johdonmukaisuus.
Patient and Observer Scar Assessment Scale (POSAS)
POSAS-mittari on kaksiosainen, mukana on yksilön kokemat oireet, kuten kipu ja kutina, perustuen muutoin
VSS-mittariin. Mittari koostuu potilaan ja havainnoijan numeerisesta asteikosta. Mittari arvioi verekkyyttä, pigmentaatiota, paksuutta, helpotusta, viskositeettia/joustavuutta, ja pintaa, sekä yhdistää potilaan itsearvioinnin
koskien kipua, kutinaa, väriä, jäykkyyttä, paksuutta ja helpotuksen tunnetta.
POSAS-mittari on ainoa mittari jossa otetaan huomioon subjektiivinen käsitys kivusta ja kutinasta, mutta sekään
ei huomioi kivun ja kutinan mahdollisesti aiheuttamaa toiminnallista haittaa päivittäisissä toiminnoissa. POSASmittari soveltuu erityisesti kirurgisten toimenteiden jälkeisten arpien arviointiin. Sitä on käytetty lineaaristen
arpien, kuten rintasyöpäleikkausten yhteydessä sen johdonmukaisuuden ja havainnoijaluotettavuuden vuoksi.
Lisäksi mittarin etuja on potilaan itsearviointiosuus.(Taulukko3.)
23
Arvet
Taulukko 3. Patient and Observer Scar Assessment Scale
havainnoija täyttää
normaali iho
verekkyys
pigmentaatio
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10 pahin mahdollinen arpi
hypo/valkoarpisuus
monivärisyys
hyper/voimakas väri
paksuus
kivun lievitys
joustavuus/
potilas täyttää
Ei, ei oireilua
1 2 3 4 5
onko arpi kivulias?
kutiseeko arpi?
ei, kuten normaali iho
1 2 3 4 5
onko iho arvessa erivärinen?
onko arpi jäykempi?
onko arven paksuus erilaisempi?
onko arpi epätasainen?
6
7
8
9
10 kyllä, pahin mahdollinen
6
7
8
9
10 kyllä, erittäin paljon
Manchester Scar Scale (MSS)
MSS-mittarissa, vuodelta 1998, arvioidaan ja pisteytetään 7 parametriä: 1. arven väri (täydellinen, vähäinen, selkeä, tai täsmää
ympäröivään ihoon), 2. ihon rakenne(matta tai kiiltävä), 3. suhteessa ympäröivään ihoon (punoituksesta keloidiin), 4. rakenne
(normaalista kovaan), 5. reuna-alueet (erottuu selkeästi, ei juuri erotu), 6. koko (alle1 cm, 1-5 cm, yli 5 cm), sekä 7. lukumäärä
(yksi tai monta). Molempien taulukoiden mittarit lasketaan yhteen, korkea pistemäärä tarkoittaa kliinisesti vaikeimpia arpia.
Kerätty tieto analysoidaan huomioiden potilaan etninen tausta, historia, syy, oireet, annetut hoidot sekä hoitovaste. Toisin
kuin VSS, MSS-mittari ryhmittää saman otsikon alle (värin täsmäävyys), verekkyyden sekä pigmentaation verraten sitä ympäröivään ihoon. MSS-mittari soveltuu laajemmin erilaisten arpien arviointiin sekä kirurgisten toimenpiteiden jälkeisiin arpiin.
MSS-mittari ei ole tutkimuskäytössä, luultavasti sen laaja-alaisuuden vuoksi (Taulukko 4).
Taulukko 4. Manchester Scar Scale
Visual Analog Scale
erinomainen
väri
matta >< kiiltävä
muoto(contour)
epämuotoisuus(distortion)
rakenne
täydellinen
lievä eroavaisuus
selkeä eroavaisuus
voimakas mismatch
matta
kiiltävä
punottaa ympäröivästä ihosta
hieman koholla
hypertrofinen
keloidi
ei lainkaan
lievä
kohtalainen
vaikea
normaali
erottuu tunnusteltaessa
kiinteä
kova
heikko
1
2
3
4
1
2
1
2
3
4
1
2
3
4
1
2
3
4
24
Arvet
The Stony Brook Scar Evaluation Scale (SBSES)
SBSES- arviointimittari on vuodelta 2007 ja se on a 6-osainen, alun perin haavan arviointiin kehitetty mittari. Se mittaa
lyhytaikaisesti haavan ulkonäköä 5-10 päivää vaurion synnystä ompeleitten poistoon. Mittarissa pisteytetään haavan
ulkonäköä, (1 tai 0), sekä 0 (huonoin) - 5 (paras). SBSES-mittaria on äskettäin esitetty tutkimuskäyttöön, koska se on suunniteltu haavan lyhytaikaiseen mittaamiseen, mutta toisaalta se soveltuu vain rajallisesti arven liikakasvun arvioimiseen.
(Taulukko 5)
Taulukko 5. The Stony Brook Scar Evaluation
leveys
korkeus
väri
niittien/ommelten jäljet
ulkonäkö
Arpiluokitus
>2 mm
≤ 2 mm
koholla/kuopalla suhteessa ympäröivään ihoon
litteä
tummempi kuin ympäröivä iho
samanvärinen tai vaaleampi kuin ympäröivä iho
löytyy
poissa
huono
hyvä
Pisteet
0
1
0
1
0
1
0
1
0
1
Arpimittarit ovat validoitu suhteellisen luotettaviksi ja johdonmukaisiksi, mutta ongelmana on niiden nojautuminen luokittelun varaan tai tasoja on liian vähän. Arpimittarit eivät ole tarpeeksi herkkiä ja virhemarginaali
tällöin kasvaa.
Käytännössä arpimittarien antamat tulokset ovat herkästi käyttäjästä riippuvaisia niin hyvässä kuin pahassa. Tällä
hetkellä on jo arpimittareita, joilla voidaan kerätä potilaan näkökulmasta tietoa arpien vaikutuksesta potilaan
elämän laatuun. Patologinen arpeutuminen on määritelty toiminnallista haittaa aiheuttavaksi ja saa potilaan
hakemaan hoitoa. Potilaan tekemä itsearviointi arven ulkonäköön liittyen ei vertailussa juuri eronnut kliinisestä
arvioinnista; tämä tarkoittaa sitä, että potilaan itsensä toteuttama arven seuranta toimii käytännössä yhtä hyvin
kuin asiantuntijan seurantakäynneillä tekemä.
Arpiarvioinnista puuttuu tällä hetkellä standardisoitu metodologia ja systemaattinen lähestymistapa sekä yksimielisyys sopivimmasta ja käytettävimmästä arviointimenetelmästä.
Arven arviointimenetelmien tarkentaminen palvelee loppukädessä hoitokäytäntöjä ja ehkäpä myös voi estää
arpikudoksen muodostumista. Arvioinneissa käytetyt menetelmät sisältävät arpikudoksen korkeus tai pituuspaksuus, joustavuus-, pinta-ala, rakenne, -pigmentaatio- ja verekkyys-luokitteluja. Potilasarvioinnissa pitäisi määritellä tapahtuma, ikä, arven käyttäytyminen alusta lähtien ja siihen liittyvät oireet, kuten kipu, kutina jne.
Tulevaisuudessa tutkimukset pitäisi suunnata arviointimenetelmän kehittämiseen, jota voidaan soveltaa hypertrofisten arpiin, jotka aiheuttavat vaikeimmat kosmeettiset haitat. Uudessa mittarissa tulisi olla nykyisten
mittareitten pohjalta tehtyjen analyysien perusteella: potilaslähtöinen perusta, joka on validoitu sekä lineaariselle- että palovammapopulaatiolle. Mittarissa tulisi olla psykologinen panos sekä käyttää selkeästi määriteltyä
terminologiaa ja menetelmän analysointia.
YHTEENVETO
Tämän kirjallisuuskatsauksen analyysin perusteella kiteytyy tarve saada universaali arven pisteytyssysteemi, jossa pystyään paremmin kuvailemaan, ymmärtämään ja hoitamaan poikkeavaa arpeutumista. Tutkimukset ovat
puutteellisia eikä kriittistä vertailua ole tehty subjektiivisen arven arviointimenetelmien ja uusien objektiivisten
mittalaitteiden välillä.
Plussien ja miinusten havainnollistaminen palvelisi suuresti lääkäreitä. Monet nykyiset tutkimukset, ja arvenarviointimenetelmät ovat fokusoituneet palovammoihin. Patologisella arpeutumisella on todettu suurempi esiintyvyys palovammojen yhteydessä kuin kirurgisten toimenpiteiden jälkeen tai trauman yhteydessä.
25
Arvet
Siitä huolimatta vain muutama tutkimus on kuvannut ja analysoinut palovamman jälkeistä ja postoperatiivista
arpeutumisen yleisyyttä. Hoitostrategioista riippumatta, objektiivisten ja universaalien menetelmien vähäisyys on
estänyt arpihoidon kehittymistä. Lisäksi molekyylitasolla vaurion syvyyden ja arpikudoksen muodostumisen suhteesta tiedetään edelleen liian vähän. Sopivan hoidon valitseminen kullekin arpityypille tulee jatkossa olemaan
edelleen haastavaa.
Lähteet
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
►
1. Spann K, Mileski WJ, Atiles L, et al. Use of a pneumatonometer in burn scar assessment. J Burn Care Rehabil. 1996;17:515-7.
2. Spann K, Mileski W, Atiles L, et al. The 1996 clinical research award. Use of a pneumatonometer in burn
scar assessment. J Burn Care Rehabil. 1996;17(6, Pt 1):515-17.
3. Enomoto D, Mekkes J, Bossuyt P, et al. Quantification of cutaneous sclerosis with a skin elasticity meter in
patients with generalized scleroderma. J Am Acad Dermatol. 1996;35:381-7.
4. Fong S, Hung L, Cheng J. The cutometer and ultrasonography in the assessment of postburn hypertrophic scar: a preliminary study. Burns. 1997;23(1):S12-18.
5. Draaijers LJ, Botman YA, Tempelman FR, et al. Skin elasticity meter or subjective evaluation in scars: a reliability assessment. Burns. 2004;30(2):109-14.
6. Falanga V, Bucalo B. Use of the durometer to assess skin hardness. J Am Acad Dermatol. 1993;29(1):47-51.
7. Magliaro A, Romanelli M. Skin hardness measurement in hypertrophic scars. Wounds. 2003;15:66-70.
8. Haudenschild DR, Nguyen B, Chen J, et al. Rho kinase-dependent CCL20 induced by dynamic compression of human chondrocytes. Arthritis Rheum. 2008;58:2735-42.
9. Draaijers LJ, Tempelman FR, Botman YA. Colour evaluation in scars: tristimulus colorimeter, narrow-band
simple reflectance meter or subjective evaluation? Burns. 2004;30:103-7.
10. Lau JC, Li-Tsang CW, Zheng YP. Application of tissue ultrasound palpation system (TUPS) in objective
scar evaluation. Burns. 2005;31:445-52.
11. Bray R, Forrester K, Leonard C, McArthur R, Tulip J, Lindsay R. Laser Doppler imaging of burn scars: a
comparison of wavelength and scanning methods. Burns. 2003;29:199-206.
12. Sarov M, Stewart, AF. The best control for the specificity of RNAi. Trends Biotechnol. 2005;23:446-8.
13. Roques C, Téot L, Frasson N, et al. PRIMOS: an optical system that produces three-dimensional measurements of skin surfaces. J Wound Care. 2003;12(9):362-4.
14. Taylor B, McGrouther D, Bayat A. Use of a non-contact 3D digitizer to measure the volume of keloid
scars: a useful tool for scar assessment? JPRAS. 2007;60:87-94.
15. Roques C, Teot L. A critical analysis of measurements used to assess and manage scars. Int J Lower Extr
Wounds. 2007;6(4):249-53.
16. Nedelec B, Shankowsky A, Tredgett EE. Rating the resolving hypertrophic scar: comparison of the Vancouver Scar Scale and scar volume. J Burn Care Rehabil. 2000;21:205-12.
17. Sullivan T, Smith J, Kermode J, et al. Rating the burn scar. J Burn Care Rehabil. 1990;11:256-60.
18. Lye I, Edgar DW, Wood FM, et al. Tissue tonometry is a simple, objective measure for pliability of burn
scar: is it reliable? J Burn Care Res. 2006;27(1):82-5.
19. Duncan JAL, Bond JS, Mason T, et al. Visual Analogue Scale scoring and ranking: a suitable and sensitive
method for assessing scar quality? PRS. 2006;118(4):909-18.
20. Durani P, McGrouther DA, Ferguson MWJ. Current scales for assessing human scarring: a review. J Plastic
Reconstr Aesth Surg. 2009;62:713-20.
26
Stipendiasiaa
STIPENDIEN HAKU KEVLL 2011
Suomen Käsiterapiayhdistys ry:n jäsenillä on mahdollisuus hakea stipendiä sekä koti- että ulkomaisiin vuoden
2011 aikana järjestettäviin koulutuksiin. Stipendiä voi hakea kattamaan osallistumis- tai matkakuluja. Keväällä on
jaossa 1 000€ stipendirahaa. Stipendien arvoon vaikuttavat mm. koulutuksen sisältö, hakijoiden määrä ja koulutuksen kokonaiskustannukset sekä aiemmin myönnetyt stipendit.
KEVÄÄN hakemukset tulee lähettää 1.4.2011 mennessä.
Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi s-postilla; tiina.rantanen@sairaalaneo.fi tai postitse kotiosoitteeseen;
Suomen Käsiterapiayhdistys ry, c/o Tiina Rantanen, Anniitunkatu 21 C 6, 20900 Turku.
Kerro hakemuksessa:
► mihin koulutukseen haet stipendiä (liitteenä koulutusohjelma)
► selvitys koulutuksen kustannuksista
► mitä summaa haet
► ilmoita muut mahdolliset tuet esim. työnantajan osuus, muut tahot,
palkallinen/palkaton virkavapaus jne.
► laita mukaan yhteystietosi ja tilinumero
Huom!
Stipendiä ei myönnetä yhdistyksen järjestämiin koulutuksiin. Puutteellisia hakemuksia ei käsitellä.
Aurinkoista kevättä kaikille yhdistyksen jäsenille!
Toivottaa
Tiina Rantanen
rahastonhoitaja
Jäsenpalsta
Tulevia kongresseja
►
►
EFSHT kongressi 26.-28.5.2011 Oslo
9 TH Triennial IFSHT Congress, New Delhi, Intia, 4.-8.3.2013
www.ifssh-ifsht2013.com
Jsenillat
Kiinnostaisiko sinua järjestää jäsenilta paikkakunnallasi? Hallitus olisi erittäin kiitollinen avustasi ja panoksestasi iltakoulutusten järjestäjänä. Jäseniltojen tavoitteena on tarjota alueellista pienimuotoista iltakoulutusta jäsenten toivomista aihepiireistä. Jos olet esimerkiksi kuullut innostavan luennon tai esitelmän, tai tiedät jonkun
hallitsevan kiinnostavan terapiamenetelmän, ja haluat perehtyä asiaan lisää ja jakaa kiinnostuksesi yhdistyksen
jäsenten kanssa, olet juuri oikealla asialla! Eli järjestämässä jäseniltaa käsiterapiasta kiinnostuneille kollegoillesi!
Tarkemmat ohjeet jäsenillan järjestämisestä löydät osoitteesta www.kasiterapiayhdistys.fi
Muistathan…
Muistathan päivittää muuttuneet yhteystietosi jäsenrekisterin ylläpitäjällemme Soile Kauppila-Pekkalalle, osoitteeseen soilekp@gmail.com.
Tulossa syksyll
Positiivisen palautteen ja kiinnostuksen vuoksi Suomen Käsiterapiayhdistys järjestää syksyllä kinesioteippauskoulutuksen. Tarkemmat tiedot ja kurssin ajankohta ilmoitetaan sekä jäsenlehdessä että yhdistyksen nettisivuilla.
27
ifsht
VOL 5 • ISSUE 1
www.ifhst.org • info@ifsht.org
11th TRIENNIAL IFSSH CONGRESS
Oct 31- Nov 4, 2010; Seoul, Korea
'U /\QQH )HHKDQ 3K' FXUUHQW 3UHVLGHQW
RI ,)6+7 UHFHQWO\ DWWHQGHG WKH
WK 7ULHQQLDO FRQJUHVV RI ,)66+ LQ 6HRXO
5HSXEOLF RI .RUHD 7KH FRQJUHVV KDG RYHU
RIKDQGWKHUDS\LQ.RUHDIRUPDQ\\HDUV7KH
VHVVLRQ ZDV DWWHQGHG E\ RYHU WKHUDSLVWV
DQGIHDWXUHGDVHULHVRIOHFWXUHVUHODWHGWRKDQG
WKHUDS\ 'U )HHKDQ SUHVHQWHG DQ RYHUYLHZ
RI LQWHUQDWLRQDO KDQG WKHUDS\ SUDFWLFH HQWLWOHG
:KDW LV +DQG 7KHUDS\" DQG OHG D VSOLQWLQJ
ZRUNVKRSDWWHQGHGE\WKHUDSLVWV
%DQJODGHVK ,QGLD 1HSDO ,QGRQHVLD DQG
%UD]LO7KHSURMHFWZLOOH[DPLQHWRZKDWH[WHQW
QHXURSDWK\ FDQ EH WUHDWHG DQG QHUYH IXQFWLRQ
LPSDLUPHQW FDQ EH SUHYHQWHG LQ VXEFOLQLFDO
DQG FOLQLFDO OHSURV\ QHXURSDWK\ 7KDQN
\RX WR ,)6+7 IRU WKH GRQDWLRQ RI -DPDU
G\QDPRPHWHUVWRVXSSRUWWKLVUHVHDUFK(DUO\
Outgoing IFSSH president;
Dr. James Urbaniak
SDUWLFLSDQWV IURP FRXQWULHV ZLWK
DSSUR[LPDWHO\ IUHH SDSHUV SRVWHUV
V\PSRVLD DQG SOHQDU\ VHVVLRQV ,Q KLV
SUHVLGHQWLDO DGGUHVV 'U -DPHV 5 8UEDQLDN
86$,)66+3UHVLGHQWH[SORUHG
WKH FKDOOHQJLQJ FOLQLFDO GHFLVLRQV DURXQG
WKXPE UHFRQVWUXFWLYH VXUJHU\ 7KH ,)66+
FRXQFLO DSSURYHG $UJHQWLQD¶V ELG WR KRVW D
MRLQW,)66+,)6+7PHHWLQJLQ
KOREAN SOCIETY FOR HAND THERAPY:
HAND THERAPY SYMPOSIUM
Oct 30 , 2010; Seoul, Korea
:KLOH LQ .RUHD 'U )HHKDQ DOVR DWWHQGHG D
RQHGD\ V\PSRVLXP KRVWHG E\ WKH .RUHDQ
6RFLHW\ IRU +DQG 7KHUDS\ .6+7 DQG ZDV
ZHOFRPHG E\ WKH FXUUHQW SUHVLGHQW RI .6+7
7DH+\XQ&KDDQGWKH,)6+7GHOHJDWH0DU\
3HVFRZKRKDVEHHQDQHQWKXVLDVWLFVXSSRUWHU
IFSHT president, Lynne Feehan, (center) with members of the
Korean Society for Hand Therapy
GLOBAL HAND THERAPY
J Wim Brandsma RPT, PhD
,WDOOVWDUWHGZLWK3DXO%UDQG7KURXJKUHDGLQJ
DERXW'U%UDQG,JRWLQFUHDVLQJO\LQYROYHGLQ
OHSURV\UHKDELOLWDWLRQDQGKDGWKHSULYLOHJHRI
EHLQJDVVRFLDWHGZLWKKLPIURPWR
DWWKHOHSURV\KRVSLWDOLQWKH86$
6LQFH , KDYH OLYHG DQG ZRUNHG LQ GLIIHUHQW FRXQWULHV DQG KDYH YLVLWHG PDQ\
PRUH FRXQWULHV DV D FRQVXOWDQW 5HFHQWO\ ,
VSHQWDZHHNLQ,QGRQHVLDIDFLOLWDWLQJDFRXUVH
RQ WKH KDQG DV LW FDQ EH DIIHFWHG E\ OHSURV\
QHXURSDWK\&XUUHQWO\P\OHSURV\LQYROYHPHQW
LV IURP +ROODQG PDQDJLQJ D UDQGRPL]HG
FOLQLFDO WULDO UHVHDUFK SURMHFW WKDW ZLOO WDNH
SODFHLQGLIIHUHQWOHSURV\HQGHPLFFRXQWULHV
QH[W \HDU IRU WKH WK FRQVHFWLYH \HDU , ZLOO
IDFLOLWDWHDFRXUVHLQ1HSDOIRUWKH$VLDUHJLRQ
:KHQQRWWUDYHOLQJ,ZRUNLQWKHODUJHVWKDQG
WKHUDS\FOLQLFLQ+ROODQGZLWKFOLHQWVUHVHDUFK
SURWRFROGHYHORSPHQWDQGWUDLQLQJ
Wim Brandsma teaching about
leprosy neuropathy in Ethiopia
CALENDAR OF EVENTS
1RWH/LVWLQJRIXSFRPLQJFRXUVHVVSRQVRUHGE\PHPEHUFRXQWULHVGRHVQRWLQGLFDWH,)6+7HQGRUVHPHQW
DATE
EVENT
LOCATION
Mar 24-25, 2011
Annual Meeting
Gothenburg, Sweden
CONTACT
www.sfh.nu
April 29-30, 2011
CSHT Annual Meeting (with surgeons)
Vancouver, Canada
www.csht.org
May 13, 2011
Annual Meeting (with surgeons)
Odense, Denmark
www.etf.dk/haandterapi
May 14, 2011
NGHT Spring Meeting
The Netherlands
www.handtherapie.com
May 26-28, 2011
EFSHT Eurohand2011
Oslo, Norway
www.eurohand2011.com
Sep 22-25, 2011
ASHT Annual Meeting
Nashville, Tennessee USA
www.asht.org
Oct 5-7, 2011
Congreso Argentino & Sudamericano
de Terapistas de la Mano (with surgeons)
Puerto Madero, Argentina
organizacion@mariagraziani.com
9TH TRIENNIAL IFSHT CONGRESS • NEW DELHI, INDIA • MARCH 4-8, 2013 • WWW.IFSSH-IFSHT2013.COM
28

Lunatum - Suomen Käsiterapiayhdistys ry

Transcription

Similar documents

Palovammapotilaan kuntoutumisen erityispiirteet