tässä lehdessä: - Suomen Käsiterapiayhdistys ry

Lunatum
4/2014
Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
Tässä lehdessä:
Estä kipua kroonistumasta
Sormien puristusvoimat lapsille
Koulutus: Rakenna oma käsi Vol2
www.kasiterapiayhdistys.fi
Lunatum 4/2014 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
1
Sisällys
Hallituksen kokoonpano
Pj.palsta – Virpi Natt
Estä kipua kroonistumasta –Tarja Rantala
Sormien puristusvoimat lapsille Eerika Leivo ja Jaana Mikkonen
Terveiset Ad-AHA Stroke –kurssilta
Tulevia koulutuksia:
- Käden anatomia, rakenna oma käsi Vol2
- Käsiterapiayhdistyksen koulutuspäivä ja
Jäsenpalsta
Joulutervehdys - Villa Manus
Lunatum Mediakortti
Suomen Käsiterapiayhdistys ry
Helsinki, Y-tunnus 1064344-8
Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsentiedote
JULKAISIJA
www.kasiterapiayhdistys.fi
kasiterapia@luukku.com
ILMESTYMINEN
Neljä numeroa vuodessa
Jakelu Jäsenistö
Sivun koko A4
ILMOITUSTAVAT
1. Ilmoitus jäsentiedotteen sivulla
SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS
TAUSTATIEDOT
Suomen Käsiterapiayhdistys
on perustettu vuonna 1993.
Yhdistyksen toiminnassa
on keskeisintä koulutuksen ja
tiedottamisen avulla edistää
yläraajan ja käden kuntoutusta
Suomessa.
Yhdistys osallistuu kansainväliseen
käsiterapiatoimintaan.
- suurin koko A4
- hinta 100 euroa
Jäsenistö koostuu fysio- ja
toimintaterapeuteista.
Aineistot
pdf-tiedostona
Aineiston toimitus
sähköpostitse tai cd-rom:lla
2. Erillisten ilmoitus-/ mainoslehtisten
postitus tai toimitus
MAKSUEHTO
Laskutus 30 pv netto.
Yhdistys on yleishyödyllinen yhteisö,
hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.
Lunatum 4/2014 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
2
hallitus 2014
Suomen Käsiterapiayhdistys ry:n hallitus
Virpi Natt (ft)
Elina Kanninen (tt)
Puheenjohtaja,
Pohjoismaiden delegaatti
Diacor terveyspalvelut
virpi.natt@diacor.fi
Ksshp, Sädesairaala
elina.kanninen@ksshp.fi
Saara Raatikainen ( ft )
EFSHT-delegaatti,varapuheenjohtaja
Terveystalo, Helsinki
saara.raatikainen@terveystalo.com
Sari Marjala (tt)
Sihteeri
HYKS, Lastenklinikka
sari.marjala@hus.f
Tiina Rantanen (tt, ft)
Rahastonhoitaja
Sairaala Neo, Turku
tiina.rantanen@sairaalaneo.fi
Annu Voipio (tt)
IFSHT:n delegaatti, koulutusvastaava
ORTON Oy
annu.voipio@orton.fi
Piia Hautala (ft)
Omasairaala
piia.hautala@omasairaala.fi
Anna Piironen (tt)
Jäsenlehden kokoaja
ORTON Oy
anna.piironen@orton.fi
Pia Nahi (tt)
HUS operatiivinen tulosyksikkö
pia.nahi@hus.fi
Lunatum 4/2014 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
3
PJ:n palsta
Joulu on kohta täällä!
Joulu saapuu ja elämme vuoden pimeintä aikaa eli
otetaan kaikki ilo irti tästä ajasta.
Harmi kuitenkin, ettei etelään ole vielä saapunut valoa tuovaa lunta. Hetken se jo viipyi maassa, mutta
häipyi yön aikana lumen taivaaseen. Valonlähteeksi
ja auringon apuriksi ovat tulleet kynttilät ja jouluvalot, joita pikkuhiljaa ilmestyy lisää talojen pihoille ja
parvekkeille. Viikonloppuja piristävät aina niin ihanat ja perinteiset yritysten ja ystävien pikkujoulut.
Virittäydymme hiljalleen joulun tunnelmaan. Joulu
on rauhan ja yhdessäolon aikaa. Olet ehkä jo suunnitellut joulumenyyn tai toiminut tonttujen apurina. Oletko miettinyt jo minkä suklaarasian syöt, samalla kun ahmit rikosjännäriä sohvalla maatessasi?
Minä taidan olla.
Kädet saavat hyvää kuntoutusta ”ihan itsestään” tähän vuodenaikaan. Nyt saa pikkukätöset askarrella
joulukortteja, -koristeita ja -pipareita. Sammalpallojakin olisi mukava näpertää. Ja miksei sekin olisi
hyvää harjoitusta, kun noukit lempisuklaita rasian
koloista. Terapiassa onkin otollinen aika nyt viimeistään kehittää heistä mielekkäiltä tuntuvia harjoitteita. Pipareiden koristelu, sokerikakkutaikinan vispaaminen ja joulusinapin teko voi olla oivaa kuntoutusta eri tavoitteita miettiessä.
Tähän vuodenaikaan tulee mietittyä mennyttä
vuotta. Mitä kaikkea on vuoden varrella tapahtunut? Tai onko jotain jäänyt tapahtumatta sen takia,
että on itse ollut ajoittain väsynyt ja puolinukuksissa? Voisinko tehdä ensi vuonna jotain paremmin?
Petraisinko ensi vuonna? Tietysti. Me yhdistyksen
hallituksessa pyrimme järjestämään teitä kaikkia
kiinnostavia koulutuksia ensi vuodelle. Annathan
myös oman ideasi uusista aiheista.
Ei kestä onneksi kauaa, kun päivät alkavat taas pidentyä. Se tapahtuu jo ennen joulua ja sen jälkeen
huomaatkin taas, kuinka valo lisääntyy silmissä päivä päivältä.Toivottavasti teidän kaikkien vuosi on
ollut hyvä ja monia muistoja tulvillaan.
Minä ja koko Käsiterapiaayhdistyksen Hallitus toivotamme teille Rauhaisaa Joulun aikaa ja aina yhä
parempaa Uutta Vuotta!
Virpi
Lunatum 4/2014 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
4
Estä kipua kroonistumasta
Tarja Rantala, fysioterapeutti, Orton Oy
Virpi Natt, fysioterapeutti
Me terapeutit tapaamme päivittäin potilaita, joilla
on erityyppisiä kipuja. Kivun pitkittyessä ja aiheuttaessa jo unettomuutta ja ahdistuneisuutta, meillä
on tärkeä rooli ohjata potilas lääkärille tilanteen arviointia varten. Usein on tarpeen aloittaa tarpeeksi
tehokas lääkitys kivun alentamiseksi. Lääkärin tulee
seurata lääkityksen vaikutuksia ja tarvittaessa muuttaa lääkitystä, jos sillä ei saada kipua vähennettyä.
Kipuhoitoihin erikoistuneen lääkärin vastaanotolle
(julkinen, yksityinen) potilas kannattaa ohjata, jos
kivun hoito ei tuota tulosta esimerkiksi perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa. Kivun
voimakkuuden arvioinnissa terapeutin ja lääkärin
tulee käyttää kipujanaa (VAS) tai numeroasteikkoa
(NRS 0-10). Potilaan tekemä oirepiirros taas antaa
tietoa kivun laajuudesta ja tunnon muutoksista.
Tutkimuksissa on havaittu, että potilas ja työntekijät arvioivat kivun voimakkuuden erilaisiksi. Usein
työntekijät arvioivat kivun alhaisemmaksi kuin potilas itse. Mitä voimakkaammasta kivusta oli kyse, sitä
enemmän arviot poikkesivat toisistaan. Jos potilaan
kiputaso on NRS 5/10 tai enemmän, niin puhutaan
voimakkaasta kivusta, johon tulee aina puuttua.
Mikäli potilaan kipua pystytään ajoissa eri keinoin
vähentämään, niin voidaan välttyä kohtuuttoman
raskailta seuraamuksilta kuten työkyvyn menetykseltä, masentuneisuudelta jne. Varsinkin pitkäkestoisen kivun hoito perustuu hyvään hoitosuhteeseen omaan lääkäriin ja sen takia pitäisi vähintään
omalääkäri löytyä jokaiselle potilaalle.
Kehon hahmottamisen häiriö ja
arviointi
Kivulla on vaikutuksia myös aivotasolla. Tutkijat ovat
aivokuvauksissa todenneet aivojen uudelleen muovautumista eri sairauksien yhteydessä, kuten CRPS:ssa tai fibromyalgiassa. Suomessa tehdyssä CRPS
(complex regional pain) -potilaiden tutkimuksessa
(Gockel 2009) selvitettiin kipeän käden edustusalueen kokoa ja sijaintia tuntoaivokuorella mittaamalla
MEG-vasteita eri sormien kosketusärsykkeisiin. Tutkimuksen potilailla oli kipeässä kädessä jatkuvaa
kipua, ihossa allodyniaa ja liikkeissä kömpelyyttä.
Kuvaustulokset osoittivat, että krooninen kipu jät-
tää pysyvät jäljet aivoihin. Potilaiden kipeän käden peukalon ja pikkusormen edustusalueet olivat
poikkeavan lähellä toisiaan verrattuna terveeseen
käteen tai terveisiin verrokkeihin. Sormien edustusalueet olivat fuusioituneet yhteen ja muodostivat
yhden kömpelön kouran erillisten sormien sijaan.
Oireyhtymän toipumisvaiheessa näissä muutoksissa tapahtuu palautumista.
Jenny Lewis kollegoineen (Lewis 2010) on kehittänyt haastattelumallin, jolla pystytään helposti kartoittamaan muutokset potilaan kehon hahmotuksessa. Esille tulevat muutokset auttavat potilasta
ymmärtämään hänen vaikeuksiaan suoriutua liikkumisesta sekä päivittäisistä askareista. Kipupotilas
väsyy helposti esimerkiksi suorittaessaan yksinkertaista tehtävää. Kehon hahmottamisen häiriönä
pidetään tilannetta, jossa raaja tai vartalo koetaan
erilaiseksi terveeseen puoleen verrattuna, esimerkiksi se on isompi tai pienempi. Usein potilaan kertomassa on yksi tai useampi seuraavista tekijöistä:
raajan muoto ja/ tai koko, paino tai lämpötila on
vääristynyt. Potilas voi kokea, että raajasta puuttuu
osa, raaja ei kuulu hänelle ja sen sijaintia on vaikea
paikallistaa.
Kehon hahmotuksen arviointi tehdään häiriöttömässä ympäristössä. Arvioinnin aikana potilas on
hänelle mukavassa asennossa (istuen, selinmakuulla). Potilaalle on hyvä kertoa, että potilaat ovat kuvanneet hyvin erikoisia ja epätyypillisiä kokemuksia
omasta kehostaan. Ilman tätä informaatiota potilas
ei välttämättä uskalla spontaanisti kertoa tuntemuksistaan, koska pelkää tulla leimatuksi mielenvikaiseksi. Potilasta pyydetään silmät suljettuina
kuvailemaan raajojen ja vartalon ääriviivat, koko ja
väri. Terapeutti kirjaa kuvauksen potilaskertomukseen.
Esimerkkinä on vasemman yläraajan hahmotuksen
arviointi: Pyydä potilasta ensin kuvailemaan oireettomat alaraajat edeten tyviosista ääriosiin; ovatko
raajan osat samanpituiset, samanmuotoiset, kuinka
monta varvasta on, minkä väriset raajat ovat, onko
raajojen välillä kokoeroa, pituuseroa. Seuraavaksi pyydetään potilasta kuvaamaan oireeton oikea
Lunatum 4/2014 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
5
estä kipua kroonistumasta
yläraaja tyvestä ääriosiin. Viimeisenä pyydetään
kuvaamaan oireinen vasen yläraaja; ovatko raajan
osat vasemmassa yläraajassa isompia tai pienempiä
kuin oikealla. Kokoeroa pyydetään kuvaamaan prosentteina, pituuden osalta senttimetreinä. Yleensä
nämä arviot eivät tuota potilaalle vaikeuksia. Samalla tavalla voidaan kartoittaa myös vartalolla esiintyvät puolierot.
Kuvattua yläraajan hahmotusta voidaan havainnollistaa asettamalla vasen yläraaja paperiarkin päälle, johon terapeutti piirtää raajan ääriviivat. Potilas
piirtää eri värillä samaan kuvaan omat ääriviivat
omien tuntemustensa mukaan ja täydentää väreillä
ja merkeillä (Kuva 1). Piirroksissa sormet ovat usein
isommat, sormet ovat yhdessä tai kaikki sormet
ovat yksi ”klöntti”. Kuvassa voi myös olla kipua kuvaavia salaman kuvia. Yleensä erilaisia symboleja
on sitä enemmän, mitä kauemmin kipuoireet ovat
kestäneet. Potilas voi myös piirtää ja värittää oman
kehon kuvan A4 kokoiselle paperiarkille ja tulkita
itse piirtämäänsä kuvaa. Tutkimuksissa on todettu,
että esimerkiksi CRPS I (complex regional pain) -potilaat arvioivat kivuliaan raajansa isommaksi kuin se
objektiivisesti mitaten oli. Yliarviointi korreloi merkitsevästi sairauden keston, alentuneen kahden pisteen erotuskyvyn kanssa verrattaessa terveeseen
raajaan ja kontrollihenkilöihin.
- Marita Sandström. Psyyke ja aivotoiminta, neurofysiologinen näkökulma. WSOYpro Oy.1.painos,2010
- Marita Sandström. Aivot ja kehotietoisuus. Fysioterapialehti 3, 2012.
www.tela.fi Facultas/ Krooninen kipu
Kuva 1. Oikean yläraajan hahmottamisen häiriö 2 v 9 kk
ranteen vääntövamman jälkeen. Kiputaso on NRS 4/10.
Olen itse käyttänyt tätä kartoitusta systemaattisesti myös raajojen immobilisaation jälkeisessä mobilisaatiovaiheessa, jossa potilaalla on vaikeuksia
käyttää kättään eri toiminnoissa tai alaraajaansa
kävellessä, kipu ei ole ongelma. Harjoitelkaa tätä,
kyllä potilas kertoo heti, jos hänellä ei ole muutoksia kehon hahmottamisessa. Potilaan antama kuvaus kehostaan voi helpottaa terapian suunnittelua
ja terapiamenetelmien valintaa. Aihetta saa myös
kommentoida.
tarja.rantala@orton.fi
Lähteitä
- Maarit Gockel, Nina Forss. Keskushermoston
muovautuvuus monimuotoisessa paikallisessa
kipuoireyhtymässä (CRPS) Suomen Lääkärilehti
2009;64(41):3423 -3427
- Jenny Lewis, C.S. Cabe. Body perception disturbance (BRD) in CRPS. Practical pain management.
April 2010
- G Lorimer Moseley [PDF].‎ Bodily illusions in health
and disease: Physiological and clinical ... Neuroscience and Biobehavioral Reviews 36 (2012) 34–46.
Lunatum 4/2014 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
6
f
Sormien puristusvoimat lapsille
Eerika Leivo ja Jaana Mikkonen
Arkipäivän toiminnot kuten pukeutuminen, ruokaileminen ja omasta hygieniasta huolehtiminen
edellyttävät sormien riittävää puristusvoimaa ja
hienomotoristen otteiden hallintaa (Henderson –
Pehoski 2006: 193–214). Sormien puristusvoimia
voidaan todentaa hydraulisella pinch-mittarilla,
joka mittaa puristusvoimia pinsetti-, kolmisormi ja avainotteesta. Metropolia ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelijat Eerika Leivo ja Jaana Mikkonen ovat laatineet opinnäytetyönään sormien puristusvoimista ensimmäiset
suomalaiset viitearvot 7–8-vuotiaille lapsille.
Opinnäytetyötä varten mitattiin 197:n suomalaislapsen pinsetti-, kolmisormi- ja avainotteen puristusvoimat hydraulisella, B&L Engineering-merkkisellä pinch-mittarilla. Uudet, kansalliset viitearvot
lisäävät sormien puristusvoimien arvioinnin luotettavuutta.
Sormien puristusvoimien mittaaminen on osa
toimintakyvyn arviointia, joka on tarpeen esimerkiksi käsikirurgisen operaation jälkeen kuntoutumisen todentamiseksi. Sormien puristusvoimiin
vaikuttavia tekijöitä ovat mitattavan ikä ja sukupuoli: voimat kasvavat nopeasti iän karttuessa ja
pojat puristavat samanikäisiä tyttöjä korkeampia
tuloksia (Mathiowetz – Federman – Wiemer 1986:
707–708).
Suomessa käytetään sormien puristusvoimien
vertailuun Yhdysvalloissa 1980-luvulla laadittuja viitearvoja, joiden ajantasaisuus ja käyttökelpoisuus suomalaisväestössä ovat arveluttaneet
opinnäytetyön työelämäyhteistyökumppaneita,
Lastenklinikan toimintaterapeutteja Sanna Rautakorpea ja Sari Marjalaa jo pidemmän aikaa. Toimintaterapeuttiopiskelijat Eerika Leivo ja Jaana
Mikkonen tarttuivat syksyllä 2013 Rautakorven
ja Marjalan tarjoamaan haasteeseen kerätä viitearvot 7–8-vuotiaille suomalaislapsille opinnäytetyönä. Vuoden 2014 lopussa valmistunut opinnäytetyö esittelee uudet, kansalliset viitearvot
pinch-mittarille ensimmäisenä Suomessa.
Viitearvot kerättiin syksyn 2014 aikana Uudenmaan alueen peruskouluista ryväsotantana. Mittauksiin osallistui 197 suomalaislasta, joilla ei
ollut yläraajan toimintakykyyn vaikuttavia sairauksia tai vammoja. Osallistujista poikia oli 101 ja
tyttöjä 96, yhteensä 7-vuotiaita lapsia oli 103 ja
8-vuotiaita 94. Vasenkätisiä otoksessa oli noin 7
% kaikista osallistujista, jolloin heidän osuuttaan
voidaan pitää kohtuullisena, kun tiedetään, että
maailman väestössä vasenkätisiä on noin 10%
(Wright 2011).
Mittaukset tehtiin uudella, kalibroidulla B&L Engineering-merkkisellä pinch-mittarilla, jonka
validiteetti ja reliabiliteetti on todettu yhdysvaltalaistutkimuksessa hyviksi (Mathiowetz – Kasman – Volland – Weber 1984: 222–226). Mittarista
mittaustulos on mahdollista lukea 0,25 kilogramman tarkkuudella. Kyseinen mittarimalli PG-30 on
valmistajan mukaan maailmalla käytetyin ja sen
toiminnalle annetaan kahden vuoden takuu (B&L
Engineering 2009).
Kuva 1. B&L Engineering-merkkisen pinch-mittarin asteikko. Mittarin lukema kuvassa on 3,50 kg.
Sormien puristusvoimamittaukset tulee suorittaa standardoidussa mittausasennossa (kuva 2),
jossa mitattavan olkavarsi on hieman irti kyljestä
ja kyynärnivel 90º kulmassa. Kyynärvarsi pidetään neutraaliasennossa, ranne 0–15º ulnaarideviaatiossa ja 0–30º dorsifleksiossa. (Mathiowetz
– Dowe – Kashman – Rogers – Volland – Weber
1985: 69−74).
Lunatum 4/2014 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
7
sormien puristusvoimat lapsille
Kuva 2. Sormien puristusvoimien mittauksissa mitattava istuu jalkapohjat kiinni lattiassa, selkä selkänojassa.
Olkavarsi on hieman irti kyljestä ja kyynärnivel on 90º kulmassa. Kyynärvarsi on neutraaliasennossa, ranne 0−30º
dorsifleksiossa ja 0−15º ulnaarideviaatiossa.
Mittaustuloksista laadittiin viitearvotaulukot
(kuva 3), joissa tulokset esitetään erikseen tytöille
ja pojille, 7- ja 8-vuotiaille, vasemmalle ja oikealle
kädelle sekä jokaiselle kolmelle eri otteelle. Viitearvotaulukoista ilmenevät keskiarvot, vaihteluvälit ja mediaanit, ja jokaisen viitearvotaulukon
alle on koottu mittausohje otteen kuvalla (kuva 4)
havainnollistettuna.
Kuva 3. Esimerkki pinsettiotteen puristusvoimaviitearvotaulukosta 7–8-vuotiaille suomalaislapsille.
Kuva 4. Avainotteen mittausta havainnollistava kuva.
Opinnäytetyössä tutkittiin lisäksi painoindeksin
(BMI) sekä käsidominanssin vaikutuksia sormien
puristusvoimiin. Tilastollisesti merkitsevä, positiivinen korrelaatio löydettiin painoindeksin ja
avainotteen sekä painoindeksin ja vasemman käden pinsettiotteen väliltä. Vasenkätiset tuottivat
oikeakätisiä korkeammat keskiarvot kaikkien otteiden osalta.
Tarkat tulokset sekä pinsetti-, kolmisormi- ja avainotteen viitearvotaulukot 7–8-vuotiaille suomalaislapsille löytyvät opinnäytetyön sähköisestä
versiosta, joka julkaistaan ammattikorkeakoulujen julkaisuarkisto Theseuksessa (theseus.fi) joulukuussa 2014.
Lähteet:
►►
►►
►►
►►
Määritettyjä pinsetti-, kolmisormi- ja avainotteen
viitearvoja vertailtiin Yhdysvalloissa 1980-luvulla
laadittuihin viitearvoihin. Vertailu osoitti suomalaislasten keski- ja ääriarvot useimmissa tapauksissa yhdysvaltalaisarvoja heikommiksi. Löydös
osoittaa, että sormien puristusvoimien luotettava
arviointi edellyttää tuoreiden, kansallisten viitearvojen käyttöä.
Henderson, A. – Pehoski, C. 2006. Hand Function in the Child. Foundations for Reme-diation. Second edition. Missouri: Mosby Inc.
Mathiowetz, Virgil - Kasman Nancy – Volland, Gloria – Weber, Karen 1984. Reliability
and Validity of Grip and Pinch Strength
Evaluation. The Journal of Hand Surgery. 9.
222–226.
Mathiowetz, Virgil – Federman Susan M.
– Wiemer, Diana M. 1986. Grip and Pinch
Strength: Norms for 6- to 19-Year-Olds. The
American Journal of Occupational Thera-py.
40. 705−711
Mathiowetz, Virgil – Dowe, M. – Kashman,
Nancy – Rogers, S. – Volland Gloria – We-ber
Karen. 1985. Grip and pinch strength: Normative data for adults. Archives of Physi-cal
Medicine and Rehabilitation. 66(2).69−74.
Valokuvat: Eerika Leivo.
Lunatum 4/2014 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
8
Ihotunnon luotettava arviointi 2/2
Terveiset Ad-AHA Stroke –kurssilta
Sari Marjala, toimintaterapeutti Ad-AHA stroke (Adults Assisting Hand Assesment)
-kurssi järjestettiin Helsingissä 23.-25.10.2014. Kurssi oli järjestyksessään kolmas Ad-AHA Stroke-kurssi,
kuitenkin ensimmäinen kurssi Suomessa ja ensimmäinen englanninkielinen kurssi. Kaksi aiempaa
kurssia on järjestetty Ruotsissa ja Norjassa.
Kurssille osallistui 17 toimintaterapeuttia. Erityisen hienoa oli nähdä osallistujia niin julkiselta kuin
yksityiseltäkin sektorilta, ympäri Suomen ja myös
Euroopasta. Kurssilla kouluttajina toimi testin kehittäjä toimintaterapeutti, tohtori Lena Krumlinde-Sundholm, joka työskentelee Astrid Lindgrenin
sairaalassa, Ruotsissa ja vastaava toimintaterapeutti
Anne-Marthe Sanders, Sunnaasin kuntoutuskeskuksesta, Norjasta. Kurssin 2,5 päivää olivat hyvin intensiivisiä. Näiden
päivien aikana tutustuttiin testin perusideaan ja rakenteeseen, testin tekemiseen ja sen pisteytykseen
sekä tulosten yhteenvetämiseen. Testin pisteytys
ja tulkinta vaativat harjoittelua ja siksi testin käyttö
edellyttää käyttökoulutusta. Ad-AHA Stroke-testi on suunnattu nuorille ja aikuisille, joilla hemipareesi esimerkiksi aivohalvauksen
jälkeen. Testin avulla arvioidaan ja kuvataan henkilön avustavan käden käyttöä kaksikätisissä toiminnoissa. Testillä ei ole tarkoitus arvioida henkilön
avustavan käden parasta kapasiteettiä ja suoritusta
vaan sitä, kuinka todellisuudessa avustava käsi on
käytössä arjen toiminnoissa. Testi auttaa myös terapiatavoitteiden suunnittelussa ja terapian toteuttamisessa.
AHA-testiä on jo 10 vuoden ajan käytetty lasten
arvioinnissa, potilailla, joilla olkahermopunoksen
syntymävaurio tai CP-vamma, hemiplegia. Testin
reliabiliteetti ja validiteetti on todettu tutkimuksissa erittäin korkeiksi. AHA-testistä on olemassa myös
pienten lasten versio Mini-AHA. Lisäksi testistä on
kehitteillä muitakin versioita esimerkiksi lapsille,
joilla diplegia. Myös aikuisille, joilla toispuoleinen
vamma on tulossa oma versionsa. Lunatum 4/2014 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
9
koulutusta
Käden anatomia, rakenna oma käsi Vol2
Käsiterapiayhdistys järjestää keväällä pe-la 27-28.2.2015 koulutuksen, jossa käsikirurgi Tove Palmgren-Soppela pitää anatomialuennot ja sen pohjalta
osallistujat rakentavat luurankokäteen erilaisia rakenteita.
Toimintaterapeutti Annu Voipio ja fysioterapeutti Piia Hautala ohjaavat käytännön rakentamista.
Koulutuksen hinta on jäsenille 120€ + materiaalimaksut 50€.
ei-jäsenille150€ +materiaalimaksu 50€
Koulutuksen hintaan sisältyvät kahvit, ruokailu omakustanteinen
Koulutus järjestetään Helsingissä
Ohjelma:
Perjantai 27.2.
8:30 Ilmoittautuminen
9:00 Luento: Käden volaaripuolen anatomia
10:30 tauko
11:00 Luento:Peukalon anatomia
12:00 Lounas
13:00-15:30 Workshop: Käsimallin rakentaminen
Lauantai 28.2.
9:00 Luento: Käden dorsaalipuolen anatomia
10:30 tauko
11-14:30 Workshop: käsimallin rakentaminen
Osallistujamäärä max. 20
Ilmoittautuminen sähköpostilla:
annu.voipio@orton.fi 10.1.2015 mennessä
Lunatum 4/2014 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
10
koulutusta
Suomen Käsiterapiayhdistyksen
KEVÄT KOULUTUSPÄIVÄ
Helsingissä Töölön sairaalassa
Perjantaina 20.3.2015
Hinta: jäseniltä 120€ ei-jäseniltä 170€ (sis. kahvit)
Koulutus alkaa noin klo 9:00
Päivän aiheina:
Faskiat. Biologiaa ja biomekaniikkaa sekä osuus yläraajakivussa
ft Juha Parikka
Laksiteetti. Biologiaa ja laksiteetin merkitys toiminnan kannalta
fysiatri Liisamari Krüger
Laksiteetti. Kuntoutuksen ja harjoittelun näkökulma
ft Karin von Smitten, ttAnnu Voipio
CMC I artroosi. Käsikirurginen näkökulma hoidosta
käsikirurgi Eero Waris
CMC I artroosi. Terapeuttinen näkökulma hoidosta
tt Marisa Nikkonen
Fleksorit. Käsikirurginen näkökulma hoidosta
käsikirurgi Teemu Karjalainen
Fleksorit. Terapeuttinen näkökulma hoidosta
tt Kaisa Jokinen
17:00 Suomen Käsiterapiayhdistys ry:n vuosikokous
Lunatum 4/2014 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
11
jäsenpalsta
-
Tulevia kongresseja:
►►
►►
►►
►►
FESSH, Milano, Italia 17.-20.6.2015
FSSH ja IFSHT, Buenos Aires, Argentiina
24.-28.10.2016
Skandinaavinen kongressi, Levi, Suomi
1.-3.4.2016
FESSH, Santander, Espanja 22.25.6.2016
Stipendit syksy 2014
Suomen käsiterapiyhdistys on myöntänyt syksyn 2014 stipendin 250 eur toimintaterapeutti Sari Marjalalle. Stipendi myönnettiin Suomen Käsikirurgiyhdistyksen järjestämään Wrist Masters- koulutukseen, joka järjestettiin Tahkolla
21. - 23.8.2014.
Rahastonhoitaja
Tiina
Lunatum 4/2014 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
12









Lunatum 4/2014 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
13
hallituksen joulutervehdys
Lumiset oksat vihreän puun,
kimmeltää valossa jouluisen kuun.
Katsoen tähtien hopeista nauhaa,
toivomme jouluusi lämpöä, rauhaa.
Suomen Käsiterapiayhdistyksen hallitus
toivottaa kaikille rauhaisaa joulua ja
hyvää uutta vuotta 2015!
Lunatum 4/2014 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
14
ifsht
Vol 8 Issue 3
JuNe 2014
www.ifsht.org • info@ifsht.org
IFSHT CLINICAL CONNECTIONS
Have you ever... wondered what it is like
to work in another country, thought you
might like to connect with a therapist in a
different work setting, or thought it might
be nice to discuss a clinical case with a
colleague with a different perspective?
If so, perhaps participation in IFSHT’s
Clinical Connections project is for you. As
part of IFSHT’s mission to “provide global
networking and educational opportunities”
as well as to “develop and enhance the
practice of hand therapy,” IFSHT is piloting
a project to connect clinicians worldwide.
How would this work? I am in my clinic; how
can I discuss a case with a therapist half way
around the world? Thanks to technology
it can be surprisingly simple. Possibilities
include
e-mail, Skype, Facetime, and
surprisingly, Youtube!
IFSHT president Sarah Ewald connected
with a colleague in Trinidad & Tobago.
The enterprising therapist had a case about
which she had questions. She videotaped
the patient and with the patient’s permission
sent the video via a Youtube link to Ms.
Ewald. Once both therapists had a clear view
of the patient’s condition, they exchanged
information about treatment options and
available resources via e-mail.
If you are interested in participating in
IFSHT’s Clinical Connections, contact
IFSHT at president@ifsht.org.
INTERNATIONAL LIAISON
ORGANIZATIONS
The
International
Society
Sports
Traumatology of the Hand (ISSPORTH) has
been accepted as an international Liaison of
the IFSHT. ISSPORTH is contributing to the
academic
program at
the Asian
Pacific
Federation
of Societies
for Surgery
of the Hand meeting in Malaysia 2-4
October 2014. More information about the
group is available at www.issporth.org.
MAKE YOUR DONATION TO IFSHT
In 2010, Maria F. Smith, OTR/L CHT
suggested PayPal would make IFSHT
donations more feasible. We are excited
that IFSHT website updates now allow
us to offer PayPal pay processing for
donations to IFSHT.
Please visit the
website at: http://ifsht.org/en/content/
please-contributemake-your-donation.
Your contributions go toward international
teaching awards, the Evelyn Mackin
Triennial Award, and the IFSHT Triennial
Congress Travel Grant. Any contribution,
large or small, is gratefully received and
contributes directly to IFSHT’s mission.
2016 SCIENTIFIC PROGAM
CONGRESS PLANNING
Birgitta Rosén (Sweden) and Sarah Ewald
(Switzerland) are co-chairing the scientific
program committee for the 2016 IFSSHIFSHT Congress October 24-28, 2016
COMMERCIAL MEMBERSHIP
Case video sent via YouTube
ISFHT is pleased to have the commercial
membership support of Orfit Industries,
T-Tape Company and North Coast Medical.
Their membership allows us to support the
IFSHT Triennial Conference host country
with preparation for the each Triennial
Congress.
in Buenos Aires. Look for a stimulating
conference! Please visit the website for
updates and further information at: http://
www.ifssh-ifsht2016.com/home/.
CALENDAR OF EVENTS
Note: Listing of upcoming courses sponsored by member countries does not indicate IFSHT endorsement.
DATE
EVENT
LOCATION
CONTACT
sept 18-20, 2014
AsHT Annual Meeting
Boston, MA, usA
http://www.asht.org/education
oct 2-4, 2014
Kuala lumpur, Malaysia
http://www.apfssh2014.org
oct 9, 2014
Asian Pacific Federation
of Hand surgery & Therapy
19th Annual DAHTH Meeting
Baden Baden, Germany
http://www.dahth.de/
oct 9, 2014
What’s ‘In’ & What’s ‘out’ in Hand Therapy
Foggia, Italy
http://www.riabilitazionedellamano.com/
oct 10-12 2014
AHTA National Congress
Queensland, Australia
http://www.ahta.com.au
Nov 7, 2014
BAHT Annual Conference
Newcastle, uK
http://www.hand-therapy.co.uk/
Nov 13, 2014
swiss Hand Meeting
Thun, switzerland
http://www.sghr.ch
10th Triennial IFSHT Congress · Buenos Aires, Argentina · Oct 24-28, 2016 · www.IFSSH-IFSHT2016.com
Lunatum 4/2014 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
15