Nurmijärven klinikka

Transcription

Nurmijärven klinikka
SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA
1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT
Palvelujen tuottaja
X
Yksityinen palvelujen tuottaja
Palvelujen tuottajan nimi
Kunta
Kunnan nimi
Kalliolan setlementti, Nurmijärven klinikka
Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan
Sijaintikunta
Työelämän päihdeongelmaiset sekä heidän
läheisensä
Nurmjiärvi
Sijaintikunnan yhteystiedot
Palvelujen tuottajan virallinen nimi
Palvelujen tuottajan Y-tunnus
Kalliolan setlementti
0116577-1
Toimintayksikön nimi
Kalliolan Nurmijärven klinikka
Toimintayksikön postiosoite
Vantalantie 86
Postinumero
Postitoimipaikka
05450
Nukari
Toiminnasta vastaavan henkilön nimi
Puhelin
Jyrki Lausvaara
Postiosoite
Vantalantie 86
Postinumero
Postitoimipaikka
05450
Nukari
Sähköposti
jyrki.lausvaara@kalliola.fi
Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut)
Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset Muutosluvan myöntämisen ajankohta
ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt)
2011 (paikkaluvan muutos)
1982
Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut)
Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta ajankohta
Aluehallintoviraston rekisteröintipäätös ajankohta
Vastuuvakuutuksen voimassaolo (todennettava pyydettäessä)
vakuutus voimassa
2. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET
Toiminta-ajatus
Kalliolan setlementin ylläpitämä Nurmijärven klinikka on erikoistunut työelämässä olevien
päihdeongelmaisten sekä heidän läheisten kuntoutukseen. Suomessa hoitomalli tunnetaan
nimellä Myllyhoito -maailmalla Minnesota-malli. Kalliolassa Myllyhoitoa on toteutettu ja kehitetty
vuodesta 1982.
Minnesota-malli on kuntoutusmenetelmä, joka on tarkoitettu päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen.
Sen tavoitteena on auttaa päihdeongelmaista käsittelemään riippuvuuttaan sairaudenomaisena tilana ja
motivoida häntä päihteettömään elämäntapaan. Läheistä autetaan havahtumaan omiin tunteisiinsa ja
avi21u1
1/14
käyttäytymiseensä, jotka
toipumisohjelmaan.
liittyvät
läheisen
päihdekäyttöön.
Hoito
perustuu
12
askeleen
Arvot ja toimintaperiaatteet
Kalliolan Setlementin perusarvoja ovat elämänhallinnan edistäminen, ihmisten välisen vuorovaikutuksen
tukeminen sekä yhteisöllisyyden toteuttaminen. Näistä lähtökohdista käsin työskentelevät myös
Nurmijärven klinikan työntekijät.
Toimintaperiaatteiden taustalla on Kalliolan Setlementin ja erityisesti Kalliolan päihdetyön strategian
toteuttaminen.
Päivittämissuunnitelma
Kalliolan Setlementissä käydään säännöllisesti arvokeskustelua, ja toiminta-ajatus tarkistetaan
säännöllisen strategiatarkastelun yhteydesä, myös peilautuen toimintaympäristöanalyysiin.
3. OMAVALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT
Kallio, Liisa, Päihdetyönjohtaja
liisa.kallio@kalliola.fi, 040-7017898
Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät
Jyrki Lausvaara, klinikan johtaja,
jyrki.lausvaara@kalliola.fi, 040 8207759
Omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet yksikössä (ammattinimikkeet)
Liisa Kallio, päihdetyönjohtaja
Jyrki Lausvaara, klinikan johtaja
Outi Tynkkynen, toimistonhoitaja
Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteuttamiseen: (voi olla osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa)
Suunnitelma henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä ja kouluttamisesta omavalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen
Omavalvonta on osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa.
4. ASIAKKAAN JA OMAISTEN OSALLISTUMINEN JA ASIAKASPALAUTE
Kuvaus asiakaspalautteen hankinnasta (Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakkailta ja omaisilta kerätään
palautetta, miten asiakaspalautteita käsitellään ja miten sitä käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä)
Hoidon toimivuutta ja laatua ylläpidetään hyödyntämällä nettipohjaista Digium -potilaspalautelomaketta.
Potilas antaa ennen hoidosta lähtöään palautteen siitä, miten hän on hoidon kokenut, miten eri osaalueet tulevat huomioiduiksi hoidossa, millaisena potilas koki henkilöstön osaamisen, fyysiset puitteet,
viihtyvyyden, jne. Asiakaspalaute otetaan huomioon toiminnankehittämisen kaikilla osa-alueilla.
avi21u1
2/14
Yhteisöhoidon periaatteiden mukaisesti asiakkaat osallistuvat klinikan päivittäiseen päätöksentekoon.
Kuvaus asiakaspalautteiden käsittelystä yksikössä/palvelutoiminnassa
Klinikan toimiston henkilöstö kokoaa ja lähettää kuukausittain sähköpostikoosteen koko
henkilökunnalle ja päihdetyön johtoryhmälle. Ruokahuollosta vastaavalle alihankkijalle menee
ruokailuun liittyvä palauteyhteenveto.
Kuvaus asiakaspalautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä
Palautteista esiintulleisiin tilanteisiin reagoidaan nopeastikin, mutta systemaattisesti kyselyjen palaute
käydään läpi työryhmäkokouksessa kaksi kertaa vuodessa ja sitä käytetään apuna kehittämistyössä.
Suunnitelma asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseksi
Käytössä on tällä hetkellä Digiumin sähköinen järjestelmä, jonka sisältöä kehitetään jatkossa siten, että
kysymykset vastaavat entistä paremmin ja ajankohtaisemmin Kalliolan ja yhteistyökumppaneiden
kehittämistarpeisiin.
5. RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET
Tästä kokonaisuudesta laaditaan toimintayksikön sisäiseen käyttöön eri osa-alueita koskevat asiakirjat, joissa sovitaan
suunnitelmat ja aikataulut todettujen puutteiden ja haittatapahtumien korjaavista toimenpiteistä. Omavalvontasuunnitelmaan
kirjataan kuvaus menettelystä haittatapahtumien ehkäisemiseksi sekä haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaamisesta,
käsittelystä ja tiedottamisesta
Kuvaus menettelystä, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti
Kalliolassa toteutetaan säännöllisesti kaikissa yksiköissä Työturvallisuuslain 10§:n edellyttämä
työpaikan riskien ja vaaratekijöiden kartoitus. Se toteutetaan aina myös ennen työterveyshuollon ns.
työpaikkaselvityskäyntejä ja kun olosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Kartoitus ja yhteenveto
tehdään sähköisen lomakkeen avulla. Tulokset käsitellään yksikön työntekijöiden ja kanssa ja sen
pohjalta laaditaan yksikkökohtainen työsuojelun toimenpideohjelma, jossa on aikataulu ja vastuutahot
määritelty.
Kuvaus menettelystä, jolla läheltä piti -tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään
Kalliolassa on käytössä uhka-, väkivalta- ja vaartilanteiden sähköinen raportointijärjestelmä. Raporttiin
kirjataan kaikki turvallisuutta uhkaavat tapahtumat. Raportit lähetettä työsuojelupäällikölle, joka
tarkastaa sen ja lähettää paluupostina raportin sen tehneen henkilön esimiehelle tarpeen mukaan
toimenpidesuosituksin täydennettynä. Tilanteet käydään työryhmässä läpi. Raporttien yhteenvedot
käsitellään työsuojelutoimikunnassa ja ne toimitetaan myös Kalliolan johtoryhmälle. Vakavien
työtapaturmien ilmoittamisesta työsuojeluviranomaisille on henkilöstö ohjeistettu erikseen.
Kriistilanteissa toimitaan Kalliolan kriisisuunitelman ohjeiden mukaan esim. debriefingin
järjestämiseksi.
Kuvaus menettelystä, jolla todetut epäkohdat korjataan
Riskien kartoituksen pohjalta tehdään edellä kuvatulla tavalla toimenpideohjelma. Tapahtumaraporttien
käsíttelyn perusteella tehdään työyksikössä ne korjaavat toimenpiteet, jotka vastuunjakojen mukaan ovat
paikallisesti toteutettavissa. Muut toimenpiteet sovitaan työalan tai koko Kalliolan johtoryhmässä.
avi21u1
3/14
Kuvaus siitä, miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteistyötahoille
Sovituista toimenpiteistä informoidaan henkilöstö työryhmäkokouksissa, johtoryhminen muistiossa ja
intranetissä sekä tarvittaessa erillissä tiedotustilaisuuksissa. Yhteistyötahoja informoidaan
merkittävimmistä toimenpiteistä säännöllisissä tapaamisissa ja palautetilaisuuksissa ja asian luonteesta
riippunen välittömästi.
Lisätietoa tästä muun muassa STM:n julkaisuja 2011:15: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja
terveydenhuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1571326
6. HENKILÖSTÖ
Kuvaus henkilöstön määrästä, mitoituksesta ja rakenteesta; ammatillinen ja avustava henkilöstö (otetaan huomioon päivähoitoja lastensuojelulain, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain, valvontaohjelmien säädökset)
Klinikan moniammatillinen henkilöstö täyttää STM:n päihdepalvelujen laatusuositusten
vähimmäisvaatimuksen 0,5 sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saaneesta työntekijästä
laitospaikkaa kohden. 12 hoitohenkilökunnan jäsenestä usealla työntekijällä on päihdetyötä tukevaa
täydennyskoulutusta.
Koko henkilöstö on perehtynyt päihdetyöhön ja myllyhoidon kuntoutusmenetelmiin. Henkilöstöllä on
säännöllinen työnohjaus (n. kerran kuukaudessa), ja konsultaatiota hankitaan tarvittaessa. Kaikilla
Kalliolan setlementin työntekijöillä on henkilökohtainen koulutussuunnitelma. Täydennyskoulutusta
hankitaan koulutussuunnitelman mukaisesti. Usealla (yli kahdella) henkilökunnasta on sosiaali- ja
terveysalan peruskoulutuksen lisäksi omakohtainen kokemus päihderiippuvuudesta toipumisesta.
Klinikalla työskennellään kolmivuorotyössä, joten klinikalla on ympärivuorokautisesti sosiaali- ja
terveysalan peruskoulutuksen saanutta henkilökuntaa.. Lääkäri- ja terveydenhoitopalveluista sekä
kuntoutuksen aikaisesta lääkityksestä vastaavat sairaanhoitaja sekä tuntitoiminen lääkäri.
Erityistyöntekijöiden osalta klinikalla on saatavilla myös psykologin, teologin sekä perheterapeutin
työpanosta. Perheterapeutti on potilaan luvalla yhteydessä lähiverkostoon. Pari- tai perhetapaamisia
järjestetään sovitusti kuntoutusjakson lopussa. Läheisille on tarjolla myös (kaikille avoin) läheiskurssi.
Kurssin tavoite on antaa tietoa ja tarjota mahdollisuutta läheisille puhua tilanteestaan samassa tilanteessa
olevien kanssa. Vaihtoehtona ovat joko avoläheiskurssi tai viiden vuorokauden kurssi Nurmijärven
klinikalla. Sunnuntain vierailuajan yhteydessä on läheisille suunnattuja luentoja sekä AL-Anon infoja.
Klinikan johtaja vastaa laitoksen toiminnasta ja klinikalla tehtävästä sosiaali- ja verkostotyöstä.
Toimistotyöntekijät ja laitosapulaiset muodostavat hoitotyölle tarvittavan tukiverkon yhdessä Kalliolan
Kannatusyhdistys ry:n tarjoaminen hallinnollisten ja tukipalveluiden kanssa.
Vaitiolositoumus. Jokainen klinikan työntekijä, tai harjoittelija tekee kirjallisen vaitiolosopimuksen.
Kuvaus henkilöstön rekrytoinnin periaatteista (hakumenettelyn avoimuus, kelpoisuuden varmistaminen,
lastensuojelussa rikosrekisterin tarkistaminen, sijaisten hankintamenettelyt jne.)
Kalliolan tasa-arvosuunnitelmassa on kuvattu rekrytoinnin keskeiset periaatteet: tasa-arvo työhönotossa,
työpaikkailmoittelu, valintakriteerit ja –menettelyt. Sen pohjalta on laadittu lastensuojelun työalalle on
oma ohjeistus rekrytointimenettelystä. Sijaisten hankinnassa hyödynnetään Työviesti-sovellusta.
Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä: (suositellaan laadittavaksi henkilöstön perehdyttämissuunnitelma, ks. myös kohta 3.)
Kalliolassa on otettu käyttöön työhönperehtymisen ja työhönopastuksen runko, joka on aikatauluin ja
vastuuhenkilöin varustettu asiakirja. Sitä käytetään soveltaen myös opiskelijoiden perehdytyksessä.
Runko sisältää omat osuudet työturvallisuusasioille.
Kalliolan uusille työntekijöille järjestetään 1-2 kertaa vuodessa erityinen perehdytyspäivä. Keskeinen
apuväline perehdytyksessä ovat sisäiset intranet-sivut, joilta löytyy mm. Uuden työntekijän opas.
Lähimmällä esimiehellä on viime kädessä vastuu perehdyttämisestä. Työyksikköön on nimetty
perehdytykseen kokenut työntekijä mentoriksi. Työyksikössä pidetään säännöllisesti työryhmäkokouksia
joissa käsitellään keskeiset tiedotus- ja kehittämisasiat.
avi21u1
4/14
Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen johtamisesta
(esim. täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyt, sairauspoissaolojen seuranta, osaamisen, ammattitaidon ja sen
kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut) (suositellaan laadittavaksi henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma)
Kalliolassa laaditaan vuosittain työala- ja työyksikkökohtaiset koulutussuunnitelmat. Joko yksilö- tai
ryhmätyönohjaus on tarjolla kaikille työntekijöille.
Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu mm. työsuojelutoimikunnan tehtäviin. Työssä jaksaminen on
otettu huomioon sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa että työsuojelun toimintaohjelmassa.
Vuoden 2011 lopulla otettiin käyttöön työkyvyn tukemeisen toimintamalli, jossa on kuvattu mm.
sairauspoissaolojen hallinnan menettely ja yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuolto on
järjestetty sopimuksin Diacorin ja Mehiläisen kanssa.
Työhyvinvointikysely toteutaan noin kolmen vuoden välein. Koko henkilöstön työhyvinvoinnin ja
vuorovaikutuksen parantamiseen tähdännyt hanke, Dialogista virtaa, toteutettiin vuosina 2010-2011.
Kehityskeskustelut käydään oman esimiehen kanssa sovittuina aikoina,yleensä kaksi kertaa vuodessa.
Kehityskeskustelun menetelmällisenä apuvälineenä käytetään Varman Evita-Peiliä.
Työhyvinvoinnin tukemiseksi henkilökunnalle jaetaan vuosittain Smartumin liikunta ja kulttuuriseteleitä
virkistymistä varten.
Henkilöstöasioiden kehittämissuunnitelma
Kalliolassa on hyväksytty henkilöstöstrategia 2011-2015, joka kattaa keskeiset henkilöstöasioiden
kehittämiskohteet kuten johtaminen ja esimiestyö, työhyvinvoinnin edistäminen, sisäisen osaamisen
hyödyntäminen, henkilöstön osaamisen kehittäminen ja rekrytointi.
7. TOIMITILAT LAITTEET JA TARVIKKEET
Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Tilojen käytön
periaatteissa kuvataan mm. asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: mm. miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin, miten
huolehditaan asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutuminen tms.
Kuvaus asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat tilat (oma huone, huoneen koko, huonekalut jne.)
Perushoidon potilaat jakautuvat kahteen rakennukseen; vuonna 1992 rakennettuun Pellaksen yksikköön
sekä 2001 saneerattuun Vantalan yksikköön. Kaikki potilashuoneet ovat 1- 2 hengen huoneita, joissa on
nykyaikaiset WC- ja suihkutilat (huone n 18 m”).
Kuvaus asiakkaiden yhteisessä käytössä olevista tiloista (ruokailutilojen toimivuus, harraste-, kuntoutus- ja toimintatilat,
hygieniatilojen toimivuus, saunan käyttömahdollisuudet, jne.)
Molemmissa rakennuksissa on makuutilojen lisäksi yhteiset noin 60 m2 kokoiset oleskelutilat, joiden
yhteydessä on pieni keittomahdollisuus.
Toimitiloja on uudistettu ja peruskorjattu vastaamaan myös vammaisten päihdepotilaiden tarpeita, ja
niille asetettuja vaatimuksia. Esteettömyyttä ja valaistusta on parannettiin erityisen VAPA –vammaisten
päihdehankkeen yhteydessä. Kaikissa asumisyksiköissä on inva-huone asianmukaisine varustuksineen.
Kuntoutuksessa käytettävää lukumateriaalia on myös rajoitetusti saatavissa pistekirjoituksina ja
äänikasetteina.
Kuvaus asiakkaiden yhteisöllisyyden toteutumisesta yksikössä toimitilojen näkökulmasta
Klinikkarakennukset on rakennettu ja saneerattu yhteisöhoidon perinteiden mukaisesti: pienimuotoista,
kodinomaista. Molemmissa yksiköissä on yhteistä seurustelutilaa ja tämän välittömässä läheisyydessä
omaa yksityisyyttä. Pihapiiri on hoidettu ja yhteisöllisyyttä tukeva.
avi21u1
5/14
Kuvaus siivous, jäte- ja pyykkihuoltoa koskevista käytänteistä
Klinikan päätoiminen laitosapulainen vstaa kiinteistön siisteydestä. Potilaat hoitavat lauantaisin
potilasyhteisöjen yleistilojen sekä jokainen oman huoneen siisteydestä.
Pyykkihuoltopalvelu ostetaan Lahden pesulalta. Vaihtomatot sekä käsipyyherullista vastaa Lindström.
Jätteet kierrätetää asianmukaisesti: lehdet, pahvit, metalli. Ruokajätteistä vastaa ruoantoimittaja:
Jokelanportti.
Kuvaus sisäilman laadunvarmistusmenettelyistä (kosteushaittojen toteamismenettelyt, sisäilman mittaukset, yhteistoiminta
kiinteistönhuollon, terveydensuojeluviranomaisten kanssa, jne.)
ISS vastaa kiinteistöhuollosta sekä ilmastointilaitteiden kunnosta.
Kalliolan kiinteistöjen määräaikaistarkistuksista vastaa insinööritoimito Jaakko Turkulainen. Viimeinen
tarkastus oli 5/2012.
Ilmastointilaitteiden sekä putkistojen puhdistus tehty viimeksi 11/2011.
Kuvaus yksikössä olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista
Verenpainemittareita
Alkometri
Ensiaputarvikkeet
Vastuuhenkilön yhteystiedot
Klinikan sairaanhoitaja, 04577311338
Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 §:n mukaisia
hoitoon käytettäviä laitteita, joita ovat mm. sairaalasängyt, nostolaitteet, veren sokerin ja verenpaineen mittarit tms.
Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 24–26
§:ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja
tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle.
Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta
vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta.
Linkki Valviran määräyksiin: http://www.valvira.fi/files/tiedostot/m/a/maarays_4_2010_kayttajan_vt_ilmoitus.pdf
Toimitiloja, laitteita ja tarvikkeita koskeva kehittämissuunnitelma
Toimitilojen ja laitteiden kuntoa seurataan jatkuvasti
8. ASIAKASTURVALLISUUS
Asiakasturvallisuuden kehittämiseksi laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään välittömään asiakastyöhön liittyviä
turvallisuuteen liittyviä riskejä
Yksikön turvallisuussuunnittelusta ja turvallisuustoiminnasta vastaavan/vastaavien yhteystiedot
Jyrki Lausvaara, 040 8207759
Kuvaus asiakasturvallisuuden varmistamisesta (kotiin annettavissa palveluissa, lastensuojelussa, vammais- ja ikäihmisten
palveluissa olevat erityispiirteet huomioitava)
Palo- ja pelastusviranomaisten vaatima Turvallisuussuunnitelma on päivitetty viimeksi 26.5.2011
avi21u1
6/14
Kuvaus yksikön valvontalaitteista ja niiden toimivuuden varmistamisesta
Kiinteistö kuuluu automaattisen palohälytyksen piiriin.
Kuvaus asiakkaiden käytössä olevien turvalaitteiden ja hälytysjärjestelmien toimivuuden varmistamisesta (yksikön hälytyslaitteet, turvarannekkeet, valvontalaitteet, kotona asuvien asiakkaiden turvallisuuslaitteet ja hälytysvasteiden toimivuuden
varmistus, jne.)
Kiinteistöissä on vaaditut, huolletut alkusammutusvälineet. Poistumistiet ovat esteettömiä.
Majoitusyksiköissä on Doro-automaattinen puhelinjärjestelmä, josta on suora yhteys henkilökuntaan.
Asiakasturvallisuuden kehittämissuunnitelma
Vaaratilanteiden systemaattinen kirjaaminen, raportointi ja toimenpiteiden läpikäyminen työryhmässä ja
tarvittaessa muualla.Näiden pohjalta tehdään tarvittavat toimenpiteet. Seurataan alan suosituksia ja
toimitaan sen mukaisesti.
9. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET
Kuvaus asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista, palvelusopimuksen/hallintopäätöksen ja hoito- ja
palvelu/asiakassuunnitelman (lastensuojelu/päivähoito) laatimisesta ja päivittämisestä sekä asiakkaan osallistumisesta
päätöksentekoon
Asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista vastaa hyvin usein kotikunnan
sosiaalitoimi / A-klinikka, taikka työterveyshuolto. Usein he tekevät myös kuntoutussuunnitelman.
Klinikka jakso alkaa arvioinnilla, jossa tarkennetaan asiakkaan kanssa em. tilanteet sekä luodaan
perustaa alkavalle kuntoutsjaksolle.
Kuvaus siitä, miten toteutetaan asiakkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen
Sovitusti asiakas voi tulla tutustumaan yksikköön. Tällöin hän tapaa jonkun työntekijän sekä
kuntoutuksessa olevan asiakkaan, jolta voi kysellä tämän kokemuksia jaksosta.
Kuvaus siitä, miten asiakasta informoidaan sopimusten (palvelusopimus, vuokra ym.) sisällöstä, palvelun kustannuksista ja
sopimusmuutoksista.
em. kuvauksen mukaisesti, lähettävä taho avaa prosessin joka tarkentuu arviointijakson aikana.
Paikavarauksen yhteydessä asiakkaalle lähetetään ns tulokirje, jonka avulla avataan ko asioita.
Kuvaus asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen toteutumisesta (yksityisyys, intimiteettisuoja, henkilökohtainen
vapaus, koskemattomuus; perustuslain 7§ ja10§, asiakaslaki 8-10 §)
Noudatetaan säädettyjä lakeja ja asetuksia
Kuvaus menettelystä, miten huolehditaan ja kuka vastaa asiakkaan hallussa olevista rahavaroista, avaimista ja muista
tavaroista
Tulokirjeessä ohjeistetaan jättämään arvokkaat tavarat kotiin ja että halutessaan asiakkaat voivat jättää
rahat ym. klinikan kassakaappiin, Tällöin rahat ym. laitetaan suljettuun kuoreen, jonka sisällön
molemmat osapuolet hyväksyvät allekirjoituksellaan.
avi21u1
7/14
Suunnitelma siitä, miten rajoitteiden ja pakotteiden käytön tarvetta pyritään vähentämään
Asiakkaalle kerrotaan klinikan toimintaperiaatteista tulokirjeessä sekä kuntoutuksen alussa arviointi
jaksolla. Asiakkaan siirtyessä perushoitoon, tehdään ns, hoitosopimus, jolla vahvistetaan, että hän on
tietoinen kuntoutuksen asettamista rajoituksista esim, liikkumisen, päihteiden ym. seikkojen suhteen.
Kuvaus rajoitteiden ja pakotteiden käytön kriteereistä, päätöksenteosta, menettelytavoista, kirjaamisesta ja rajoitustoimenpiteiden vaikutusten seuraamisesta (katso mm. lastensuojelulain 11 luku, kehitysvammalaki, valvontaohjelmat)
Suositellaan laadittavaksi menettelytapaohjeet
Mikäli todetaan päihteiden käyttöä tai henkistä/fyysistä väkivaltaa, niin kuntoutusjakso keskeytyy.
Kuvaus menettelytavasta, jos todetaan, että asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti
Keskustelu moniammatillisen tiimin / johtajan kanssa.
Kuvaus asiakassuhteen päättymiseen liittyvien asioiden valmistelusta ja toteuttamisesta
(asiakkaan siirtäminen hoitopaikasta toiseen, lastensuojelun jälkihuollon valmistelu, jne.)
Hoidon viimeisellä viikolla asiakas tekee henkilökohtaisen jatkohoitosuunnitelman, johon
moniammatillinen tiimi antaa omat suositukset. Suunnitelman välineinä asiakkaalla on työkirja,
jatkohoidonryhmä sekä tilanekohtaisesti verkostokokoukset työpaikan / perheenjäsenten / viranomaisten
kanssa.
Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai
johtavalle viranhaltijalle. Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle
viranomaiselle (Valviran ohje 8:2010).
Henkilö/taho ja yhteystiedot, jolle muistutus osoitetaan
Jyrki Lausvaara
Kalliolan Nurmijärven klinikka
05450 Nukari
jyrki.lausvaara@kalliola.fi
Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot
Nurmijärven sosiaaliasiamies, Puh. (09) 250 9284
Kuvaus yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittelystä
Klinikan johtaja on puhelimitse yhteydessä asiakkaaseen ja kartoittaa tilannetta. Mikäli asia vaatii
jatkoselvitystä, niin palaa asiaan myöhemmin. Keskustelua jatketaan kunnes tilanne on ratkennut ja
molemmat osapuolet ovat selvittelyyn tyytyväisiä.
Kuvaus kunnan ja palvelutuottajan välisestä yhteistyöstä asiakaan hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteutumisen
seurannassa
Kunnan sos.toimi tekee kuntoutussuunnitelman, jonka osana on Kalliolassa tapahtuva kuntoutusjakso.
Jokaiselle asiakkaalle tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma ja nimetään nk. omahoitaja, joka vastaa
hoitoprosessin etenemisestä hoitosuunnitelman mukaan ja toteuttaa sovitut yksilökeskustelut.
Hoitosuunnitelmaa arvioidaan viikoittain moniammatillisessa tiimissä sekä yhdessä asiakkaan kanssa.
Jakson lopussa lähetetään asiakkaan luvalla hoitokertomus hänen nimeämälle sosiaalityöntekijälle / Aklinikalle.
avi21u1
8/14
Kuvaus kuluttajasuojaa koskevasta informaatiosta
Ohjeistuksen mukaisesti
Asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvä kehittämissuunnitelma
Seurataan ja noudatetaan asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyviä ohjeistuksia, ja tarkistaan toimintoja
ja ohjeistuksia sen mukaisesti
10. PALVELUN/YKSIKÖN ASIAKASTYÖN (TOIMINNAN) LAADUN VARMISTAMINEN
Kriteereitä ja tasoja on määritelty toimintakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa, jotka löytyvät Valviran kotisivuilta:
http://www.valvira.fi
Kuvaus asiakkaiden suoriutumista, toimintakykyä, elämänhallintaa sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia
ylläpitävästä ja edistävästä toiminnasta
Kuntoutus Nurmijärven klinikalla voi alkaa muualla toteutetun katkaisuhoitojakson jälkeen. Kuntoutus
alkaa arviointijaksolla, jonka aikana tehdään kattava kuvaus kuntoutujan elämäntilanteesta ja
päihdehistoriasta. Työkaluna käytetään myös strukturoituja tiedonkeruun menetelmiä kuten EuropASIa.
Arviointijako toimii myös kuntoutukseen tulevan henkilön motivoinnin välineenä. Arvioinnissa
huomioidaan myös kuntoutujan huollettavana olevan lapsen hoidon ja tuen tarve. Arviontijakson lopuksi
tehdään kirjallinen kuntoutussuunnitelma, joka tehdään yhteistyössä tarvittavan verkoston kanssa.
Arvioinnin aikana laitetaan alulle kuntoutujan tarvitsema neuvonta, ohjaus ja tuki taloudellisten
etuuksien hakemiseksi kuntoutusjakson aikana (esim. asiakasmaksu ja asiakasmaksukatto sekä
vapaakortti, Kelan kuntoutusraha, sairauspäiväraha, asumistuki, eläke-etuudet, toimeentulotuki).
Kuntoutussuunnitelmaa tarkistetaan hoidon edetessä yhteistyössä asiakkaan verkoston kanssa.
Kuntoutussuunnitelmassa määritellään kuntoutuksessa tavoiteltava muutos, arvioitu hoidon kestoaika,
jatkohoitosuunnitelmat sekä kuntoutujan mahdollisen lapsen huomioinen osana kuntoutusta.
Kuntoutukseen sisältyy klinikan omat lääkäri- ja sairaanhoitajapalvelut sekä kuntoutuksen aikainen
lääkitys. Kuntoutujien päihteettömyyttä tarkkaillaan puhalluskokeiden ja tarvittaessa päihdeseulojen
avulla. Positiiviset seulatulokset varmennetaan.
Kuntoutusjakson lopulla asiakkaat tekevät aina suunnitelmat mm. jatkokuntoutuksen osalta.
Jatkokuntoutuksen yksi tärkeä resurssi ovat vertaistukiryhmät ja siellä olevat tukihenkilöt. Kalliolan
tiloissa Helsingissä kokoontuu jatkohoidon ryhmä ja Nurmijärven klinikalla järjestetään jatkokursseja,
intervalli- sekä interventiojaksoja. Kuntoutuksesta lähetetään kirjallinen hoitoyhteenveto potilaalle,
palvelun tilaajalle sekä muille hänen nimeämilleen tahoille.
Perushoitoon osallistuminen edellyttää riittävää fyysistä, psyykkistä ja kognitiivista toimintakykyä, mikä
arvioidaan arviointijaksolla. Hoito on lääkkeetöntä, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että rauhoittavien ja
muiden riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden käyttö ei ole hoidossa mahdollista. Lääkkeiden tai
huumeiden aiheuttamista riippuvuuksista kärsivät henkilöt voivat myös hakeutua klinikalle hoitoon, kun
asian mukainen vieroitus on ensin hoidettu. Tällöin perushoidon pituus on useimmiten 6 viikkoa.
Menetelmät: kirjalliset lomakkeet yms. arviointihaastattelut: päihdeterapeutti (päihdekartoitus),
sairaanhoitaja (perusterveydentila ja fyysinen toimintakyky), lääkäri tarvittaessa (terveydenhoidon
erityistarpeet ja–ongelmat), sosiaalityöntekijä (sosiaalinen historia ja nykytilanne) ovat kartoituksen
ensisijainen tiedonhankintamenetelmä. Lisäksi käytetään seuraavia testejä:
*Useat päihderiippuvuutta mittaavat testit: päihdeterapeutit
*Mielialaa mittaavat testit: sairaanhoitaja/lääkäri
Lisäksi arviointiohjelmaan kuuluu pienryhmätyöskentelyä, vertaisryhmäkokoontumisia,
päiväkirjan kirjoittamista ja kirjallisia tehtäviä. Arvioinnin päättyessä potilas itse arvioi
avi21u1
9/14
kokemustaan arviointiohjelmasta palautteen avulla
Kuvaus asiakkaiden ravitsemuksen ja ruokailun järjestämiseen liittyvistä käytännöistä (ruokailuvälien pituus, yöaikaisen
paaston pituus, asiakkaiden ravitsemustilan seuranta, jne.)
Ruokailu on ulkoistettu ravintola Jokelanportille. Klinikalla tarjoittaan aamiainen klo 8.00, lounas 12.00,
päivällinen 16.30 ja iltapalatarvikkeita löytyy osaton kahviosta, Henkilökunta, erityisesti
terveydenhoitohenkilöstö seuraa ruokailuja ja puuttuu mahdollisiin syömishäiriöihin.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta:
http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ravitsemussuositukset/
Yksikön ruokahuollon vastuuhenkilön yhteystiedot
Ruokahuollosta vastaa Ravintola Jokelanportti (Y-0987871-7) , jonka vastuuhenkilönä toimivat
hallituksen puheenjohtaja Erkki Riikonen (gsm 0405895563), sekä ravintolapäällikkö Miika Mertamo
(gsm 0442812148). Toimittajan osoite on: Ravintola Jokelanportti, Urakkakuja 1 C, 05400
Jokela.
Kuvaus päivittäinen toiminnan järjestämisestä (lasten koulunkäynnin tukeminen,
erityisopetuksen turvaaminen lapsen kouluasioista vastaavan henkilön nimeäminen
(lastensuojelulaki) asiakkaiden ulkoilun, liikuntamahdollisuuksien, toimintakykyä tukevan
toiminnan, harrastus- ja viriketoiminnan järjestäminen ym.)
Päiväohjelma
7.30
herätys
8.00
aamiainen
8.30
virittäytyminen päivään
9.30
luento
10.15
pienryhmä
12.00
lounas/ulkoilu/rentoutus
14.30
vertaisryhmä
16.30
päivällinen
17.00
stoori
19.00
AA-/NA-ryhmät
22.00
iltarinki
22.30
hiljaisuus
Ulkoilumahdollisuudet klinikan lähiympäristössä, harrastus- ja viriketoimintaa järjestetään klinikalla.
Säännölliset 12-askeleen ryhmäkäynnit järjestyvät klinikan autoilla tai muun kuljetuksen avulla.
THL:n liikuntasuositukset eri-ikäisille:
http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elintavat/liikunta
Kuvaus hygieniakäytännöistä ja infektiotartuntojen ehkäisemisestä sekä epidemiatilanteissa toimiminen
Jokaisessa asiakashuoneessa on suihku- ja peseytymismahdollisuus. Yleisissä tiloissa aulatiloissa,
saunassa sekä ruokasalissa on käsihuuhde mahdollisuus.
avi21u1
10/14
Suunnitelma asiakastyön ja päivittäisen toiminnan kehittämisestä
Toimintaa kehitetään asiakaspalautteiden, THL:n laatusuositusten ja kuntien kilpailutuksien pohjalta
laadittujen standardien mukaisesti. Kouluttautumisen ja verkostoitumisen avulla etsitään jatkossakin
uusia tapoja toteuttaa ja kehittää asiakastyötä sekä päivittäisiä toimintoja.
11. TERVEYDENHUOLLON JA SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN
Kuvaus terveydenhuollon järjestämisestä yksikön/palvelun asiakkaille ja yksikön omat vastuutehtävät asiakkaiden
terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa (terveyden edistäminen, terveystarkastukset, seulontatutkimukset, terveydentilan
seurantaan liittyvät tutkimukset, tarkastukset, kontrollit, jne.)
Jokaiselle asiakkaalle tehdä tullessa RR ja Bdi seulonta ja varmistetaan tarpeenmukainen lääkitys.
Kokopäiväinen sairaanhoitaja sekä tuntitoiminen lääkärin pitävät potilasvastaanottoa. Myös osalla
muulla henkilökunnalla on lääkkeenjako-oikeus.
Kuvaus menettelystä, miten toimintayksikön lääkäripalvelut järjestetään ja mikä taho vastaa asiakkaiden sairauden hoidosta
kiireettömissä tilanteissa
Lääkäri on tavattavissa kerran viikossa, sairaanhoitaja varmistaa tarvittavan hoidon saatavuuden.
Kuvaus menettelystä kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevan asiakkaan hoitamiseksi
Ambulanssi ja terveyskeskus sekä Hyvinkään aluesairaala.
Kuvaus erikoissairaanhoidon käytöstä ja saatavuudesta (terapiapalvelut, lastenpsykiatrian käyttömahdollisuudet, psykiatrinen
hoito, jne.)
Asiakkailla on tullessa ollut omat yhteydet erikoissairaanhoitoon, jossa he jatkavat kuntoutuksen jälkeen.
Akuuteissa tilanteissa ambulanssimiehistö ohjaa tarpeen mukaiseen hoitoon,
Kuvaus lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta, päivittämisestä ja toimeenpanosta sekä toteuttamisen seurannasta
(Lääkehoitosuunnitelma tulee laatia sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2005:32) mukaisesti.)
STM:n opas löytyy osoitteesta: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1083030
Lääkehoitosuunnitelma on päivitetty 11/2011 ja sitä päivitetään uudelleen parhaillaan
avi21u1
11/14
Lääkehoidosta vastaavan henkilön yhteystiedot
Pekka Tuomola, tuntitoiminen lääkäri.
Potilasasiamiehen yhteystiedot
Nurmijärven potilasasiamies,
Puh. 040 317 3323
potilasasiamies@nurmijarvi.fii
Terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskeva kehittämissuunnitelma
Terveydenhuoltoa kehitetään kouluttautumalla ja seuraamalla alan kehitystä. Klinikalle rekrytoidaan
vastaava terveydenhoitaja, joka voi jatkossa tehdä entistä enemmän yhteistyötä hoitoon ohjaavien
tahojen terveydenhoidon henkilöstön kanssa.
12. ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY
(Menettelystä tulee olla kirjalliset ohjeet)
Kuvaus asiakastietojen kirjaamisesta, käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta
Kalliolan johtoryhmä on 26.3.2010 hyväksynyt tietoturvapolitiikan, jossa määritellään tietojen
turvaamisen tavoitteet, vastuut ja toteutuskeinot koko organisaatiossa.
Keskeiset lähtökohdat asiakastietojen käsittelyssä ovat Henkilötietolaki (523/99), Laki sosiaalihuollon
asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) ja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen
sähköisestä käsittelystä (2007/159).
Tietoturvaorganisaatio on määritelty, vastuuhenkilöt nimetty kuhunkin yksikköön ja toimenkuvat tehty.
Tietoturvapolitiikan pohjalta on laadittu tietoturvaohjeet, jotka ovat keskeinen osa henkilöstön
perehdytystä. Kaikki työntekijät ovat allekirjoittaneet salassapitosopimuksen.
Käytössä on Tietoturva perehdytyksen osana -ohje.
Asiakastietojärjestelmistä on laadittu verkkosivuilla ja työyksikössä julkistetu tietosuojaselosteet, joiden
liitteenä ovat ohjeistukset ja lomakkeet tietojen tarkastusoikeudesta ja korjaamismenettelystä.
Rekisteritietoja käytetään asiakkaan hoitopalveluiden järjestämiseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen
sekä hänen asiakastietojensa ja -maksujensa käsittelyyn. Tietoja käytetään myös toiminnan
suunnitteluun, tilastointiin sekä opetus- ja tutkimustarkoituksiin.
Asiakkaan suostumus henkilötietojen käsittelyyn saadaan hoitosopimuksen allekirjoituksella.
Asiakastietoja käsitellään pääosin sähköisesti. Tietojärjestelmänä toimii Leanware Oy:n toimittama
SofiaCRM ohjelmisto. Tietokanta ja tietokantayhteydet ovat suojattu yleisesti hyväksyttävillä
menetelmillä.
Henkilötietoja koskeviin sähköisiin tiedostoihin pääsevät vain nimetyt henkilöt henkilökohtaisen
käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Järjestelmän käyttö edellyttää henkilökohtaista tunnistautumista ja
käyttöä valvotaan keräämällä lokitietoja. Tiedot poistetaan järjestelmästä sovitun ajan kuluttua, kuitenkin
noudattaen tietosuojasääntöjä. Paperisia asiakastietoja käsitellään, säilytetään lukittavassa
arkistokaapissa ja ne hävitetään asianmukaisesti.
Tietosuojavastaavan yhteystiedot
- Yksikön oma tietosuojavastaava: Outi Tynkkynen 045 77311339
- Koko Kalliolan tietosuojavastaava: Matti Pihkala puh. 045 7730 4204
Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirjahallintoon:
Tietoturvan ja –suojan asioiden perehdytystä varten Kalliolassa on käytössä erillinen Tietoturva
perehdytyksen osana –ohjelma. Yksiköihin on nimetty tietoturva/suojavastaavat, joilla on yhteisiä
tapaamisia 2-4 kertaa vuodessa. Kaikissa yksiköissä toteutetaan ”Tietoturva tutuksi” –tietoiskut noin
kerran vuodessa. Niissä käydään tietoturvan ja –suojan perusasiat läpi.
avi21u1
12/14
Kuvaus asiakirjojen arkistoinnin toteuttamisesta (yksityisten sosiaalipalveluyksikköjen on tärkeää sopia yksiköstä pois
lähteneiden asiakkaiden asiakirjojen arkistoinnista etukäteen asiakkaiden kotikunnan kanssa)
Asiakirjat arkistoidaan jakson päätyttyä lukittuun ja palosuojattuun arkistotilaan.
Kuvaus, miten tiedonkulku järjestetään muiden asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa
Potilaan kanssa tehdään kirjallinen sopimus asiakirjojen tilaamisesta klinikan käyttöön sekä sopimus
epikriisin lähettämisestä jakson päätyttyä.
Asiakastietojen käsittelyn kehittämissuunnitelma
Kehitetään yhteistyössä asiakasverkoston kanssa eli hoitoon ohjaavien tahojen kanssa tarpeen mukaan .
Sähköisen järjestelmäön edelleen kehittäminen.
13. ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA
Kuvaus menettelystä, kuinka yksikkö valvoo alihankkijoilta ostettujen palvelujen laatua
Ruokahuolto:.
Henkilökunta ruokailee päivitäin ja voi antaa tällöin suoraa palautetta. Kerran kuussa toimitamme heille
asiakaspalautteen ruokailun osalta.Yhteistyökokoukset ruoan toimittajan kanssa kahdesti vuodessa.
Luettelo alihankkijoita
Ruokahuollosta vastaa Ravintola Jokelanportti (Y-0987871-7) , jonka vastuuhenkilönä toimivat
hallituksen puheenjohtaja Erkki Riikonen (gsm 0405895563), sekä ravintolapäällikkö Miika Mertamo
(gsm 0442812148).
Kehittämissuunnitelma
Säännölliset yhteistyötapaamiset, joissa läpikäydään mm. asiakaspalaut ruokahuollon osalta sekä muut
esiin nousseet asiat
14. OMAVALVONNAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI
Kuvaus yksikön omavalvonnan toteutumisen seurannasta
Yksikön johtaja vastaa omavalvonnasta, mutta jokainen työntekijä on myös osaltaan vastuussa.
Kuvaus omavalvontasuunnitelman päivittämisprosessista
Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa, ja se läpikäydään neljännesvuosittain
avi21u1
13/14
Omavalvontasuunnitelma päivitetään tarvittaessa. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä
omavalvontasuunnitelmaan ja vahvistetaan vuosittain, vaikka muutoksia ei vuoden aikana olisi tehtykään.
Paikka ja päiväys
Nurmijärvi 25.9.2012
Allekirjoitus
(Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja)
Nimenselvennys
avi21u1
Jyrki Lausvaara
14/14