docAutomaattista arvonmääritystä Hackathonit tulevat
download 
Report Transcription
Automaattista arvonmääritystä Hackathonit tulevat
3/2015 Maanmittaustoimistojen aika ### Automaattista arvonmääritystä ### Hackathonit tulevat ### E PÄ S E LVÄT K A L A S T U S O I K E U D E T • EKSPROPRIAATIOSTA ### • ### • JA ERITYISESTI IMPROPRIAATIOSTA • HUUTAVA TARVE INNOVAATIOJOHTAMISELLE ### • ### • ### • • BALTIC VALUATION ### • ### • ### 3/2015 SISÄLTÖ 5 Ari Laitala (pääkirjoitus) MIELENILMAUKSEN JÄLKEEN 6 10 Juho-Pekka Virtanen, Hannu Hyyppä, Marika Ahlavuo, Juha Hyyppä ja Ari Laitala HACKATHON RANTAUTUU MAANKÄYTTÖALALLE Ari Laitala UUDEN ÖLJYN ANATOMIA 11 HÄRKÄÄ SARVISTA 12 Jamie Donovan AUTOMAATTISET ARVONMÄÄRITYSM ALLIT KIINTEISTÖARVIOINNIN ALALLA 16 Jaakko Haapala EPÄSELVÄT KALASTUSOIKEUDET P ERÄMERELLÄ JA TORNION-MUONIONJOELLA 20 Väinö Ylikangas MAANMITTAUSTOIMISTOJEN AIKA 24 Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo OY SUOMI AB:LLA HUUTAVA TARVE OSAAVILLE KEHITYS- JA TEKNOLOGIAJ OHTAJILLE 30 Matti Holopainen KUNTALIITON AVAUKSET DIGITALISAATIOON 32 Ari Laitala BALTIC VALUATION EVALUATION 34 Jaakko Sirkjärvi EKSPROPRIAATIOSTA JA ERITYISESTI IMPROPRIAATIOSTA 37JARRUMIES 38 MAANMITTAUSTA TALLENTAMASSA 39 MAANKÄYTTÖ 120 VUOTTA SITTEN 40 Markku Markkula UUSIA SÄÄDÖKSIÄ 43UUTISIA 50 IN MEMORIAM 51 RESUME 52 PALVELUHAKEMISTO PÄÄKIR JOITUS | S. 5 ”Nokian jälkeiseen m aailmaan totuttautuessa on nyt v iimeistään huomattava, että maailma on muuttumassa.” HACK ATHON | S. 6 ”Usein ohjelmaan on k ytketty huippuasiantuntijoita i nnostamaan ja jakamaan ajatuksiaan aiheesta ja sen vierestä.” AUTOMAAT TINEN KIINTEISTÖA RVIOINTI | S. 12 ”Monille arvion tilaajalle ei l opultakaan näy, onko arvioitsija käyttänyt työssään tietokoneavusteista arvon määritystä.” EPÄSELVISTÄ K AL ASTUS OIKEUKSISTA | S. 16 ”Kalastusoikeuksien k äsittely vaikuttaa hieman sattuman varaiselta ja se ei ole k ohdellut mahdollisia oikeuksien h altijoita samalla tavalla.” MAANMIT TAUSTOIMISTOJEN AIK A | S. 20 ”Asiakkaiden silmissä maan mittaustoimi silti oli edelleen etäinen, salatieteeksikin koettu asia.” INNOVAATIO- JA TUTKIMUS JOHTAMINEN 6.0 | S. 24 ”Kansallisen T&K:n on t ähdättävä selvitymisen ja peruskoulutuksen sijaan m aailmanluokan tuloksiin.” KUNTALIITON AVAUKSET DIGITALISAATIOON | S. 30 ”On kestämätöntä, että kehityshankkeissa veror ahoituksella tuotetaan palvelum onopoleja valitulle yritykselle.” EKSPROPRIAATIOSTA JA IMPROPRIAATIOSTA | S. 34 ”Kiinteistön omistusoikeuden järjestelmä ja kiinteistö järjestelmä elävät eri tasoilla ja erillään.” KUSTANTAJAT: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL, Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja o pistoteknisten liitto MAKLI ry, Suomen Kartoittajayhdistys SKY www.maankaytto.fi • Päätoimittaja: Ari Laitala, sähköposti: ari.laitala maankaytto.fi, puh. 050 512 2745. KANSI: Ali Kämäräinen. PÄÄKIRJOITUS MIELENILMAUKSEN JÄLKEEN ON VAIKEA SANOA, kumpaa uutisvyöryä niskaan enemmän kaatuu: Euroopan pakolaiskriisiä vaiko kansakunnan yksikkötyökustannuskriisiä. Pakolaisten hätämajoittaminen on meidänkin ammattikuntaamme koskeva ponnistus. Kunnista olisi varmaan paljon mielenkiintoista kuultavaa siinä, miten valtava majoitusurakka on toistaiseksi saatu ratkaistua. Tämähän on haaste, joka uusissa muodoissaan jatkuu vielä pitkään. Puolitan potentiaaliset jutun aiheet kuitenkin alkuunsa ja keskityn viiden prosentin haasteeseen. Aihepiiriä on mediassa tietysti kaluttu jo viikkoja ja kuukausiakin. Jotain uutta tuntuu kuitenkin tapahtuvan päivittäin ja sitä myötä uutta pureskeltavaakin syntyy. Koska meidän lehtemme on irti päivittäisestä uutisvirrasta, on sopivaa tähyillä hiukan kauemmas. Sekä taaksepäin että eteenpäin. Vaikka kaiken keskiössä näyttäisi olevan viiden prosentin leikkaus yksikkötyökustannukseen, on kyse pohjimmiltaan tietysti jostain aivan muusta. Viiden prosentin leikkaus on vain hätäapu, jolla valtiovalta yrittää ostaa lisää aikaa. Tähän asti sitä on ostettu lisäämällä valtion velkaa, mutta siinä suhteessa pää on tullut nyt vetävän käteen. Vaikka pitkään jatkunut talouskriisi on monelta osin ulkoistenkin tekijöiden aikaansaamaa tai vauhdittama, on se kuitenkin paljastanut suomalaisen kansantalouden todellisen kilpailukyvyn tai pikemminkin sen rakenteellisen heikkouden. Nokian uskomaton menestys muutti käsitystämme todellisuudesta. Hyvinvointiyhteiskunnan menot viritettiin sellaiselle tasolle, joka olisi edellyttänyt Nokia-klusterin menestyksen jatkumista tai vastaavien menestystarinoiden syntymistä. Valtion velan tuplaaminen on ollut loiventavien ottamista. Nyt on loiventavat otettu – velaksi tietysti. Paluu todellisuuteen tuntuu tietysti aivan järkyttävältä. Varsinkin, kun ensimmäisen sairauspäivänkin palkka viedään. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että koko suomalainen työnteon kenttä ja järjestelmä kaipaavat uutta järjestystä. Sopimusyhteiskunnassa ei olla kyetty toteuttamaan asteittaista uudistumista riittävän ripeästi. Jos uudistukset eivät onnistu pienemmissä erissä, täytyy ne sitten tehdä suuremmissa. Joissakin asioissa olen samaa mieltä Björn ”Nalle”Wahlroosin kanssa. Hän kritisoi hiljattain sopimusyhteiskuntaa. Tässä kohtaa komppaan häntä – ainakin vähän. Sopimusyhteiskunta on vuosikymmeniä ollut varsin toimiva osa vaurautta luovaa ja jakavaa järjestelmäämme. Tämä on samalla ollut sopimusyhteiskunnan perusta ja oikeutus – se on lisännyt kansakunnan kilpailuetua. Nyt tuo perusta horjuu aika lailla. Vaikeaa on kuitenkin luoda parempaakaan järjestelmää tilalle. Paras vaihtoehto lienee se, että valtiovalta ottaa enemmän vastuuta, kuten nyt näyttää tapahtuvankin. Työmarkkinaratkaisujen sisällöillä on tyypillisesti suuri vaikutus kansantalouteen. Onko valtiovalta ulkoistanut oman vastuunsa perinteisessä kolmikannassa liian pitkälle? Niin pitkälle, että valtiontalouden selkäranka ei omia ratkaisujaan enää kestä. Mutta kuten todettu, ”pakkolait” ja sopimustoimet eivät ole muuta kuin hetkittäinen helpotus. Pohjimmiltaan kysymys on yksityisen sektorin kilpailukyvystä ja sen perusta on ennen kaikkea kilpailukykyisissä tuotteissa. Viidenkään prosentin alennus yksikkötyökustannuksessa ei mahdollista kovin kummoista hinnanalennusta lopputuotteessa. Huikean paljon suurempi merkitys edelleen on itse tuotteilla ja siinä, miten niitä osataan myydä ja markkinoida. Nokian jälkeiseen maailmaan totuttautuessa on nyt viimeistään huomattava, että maailma on muuttumassa. Professori Liisa Välikangas sanoi hiljattain, että palkkatyö sellaisena kuin sen tunnemme, on katoamassa. Työn projektiluontoisuus ja sen riippumattomuus ajasta ja paikasta lisääntyy. Asia ei ole mitenkään uusi, mutta se on koko ajan todellisempi. Yhä useammasta työstä on tulossa innovaatiotyötä. Työn tekemisen tavat muuttuvat, mutta muutosta tarvitaan myös työn tekemisen perustassa. Tilauksessa on uudenlainen psykologinen sopimus työnantajien ja työntekijöiden välillä. Samalla on hyvä huomata, että myös uudenlaiselle johtajuudelle on huutava tarve. Tämä kriisi, kuten kaikki muutkin kriisit ovat myös johtajuuskriisejä. Johtajat tekevät päätökset ja ovat niistä myös vastuussa. Mitä suurempi johtaja, sitä suurempi vastuu. Tästä on puhuttu aivan liian vähän. Todelliseen puntariin johtajuus on nyt joutumassa julkisella sektorilla mukaan lukien koulutussektori (joka osin on yksityisluonteista). On kutakuinkin ennen näkemätöntä, että myös koulutuksesta ollaan nyt valmiita leikkaamaan. Miksi näin tehdään? Toiseksi todennäköisin vaihtoehto on mielestäni se, että valtiovalta on lähellä täyttä paniikkia. Velkaantumiskierre ollaan valmiita katkaisemaan hinnalla millä hyvänsä, vaikka tulevan kasvun siivet leikkaamalla. Todennäköisempää taitaa olla kuitenkin se, että korkeakoulu- ja yliopistolaitoksen epäillään olevan pöhöttynyttä ja tehotonta. Töitä siellä kyllä tehdään kovasti, mutta miltä osin se on todellista arvoa luovaa. Yliopistot ovat edelleen mahtavia byrokratian linnakkeita. Väite on tietysti kova, enkä voi sitä todistaa. Mutta päinvastaisen todistaminen taitaa olla vielä vaikeampaa. Ja todettakoon vielä nyt erikseen, että yliopistojahan on juuri pääomitettu vähintäänkin sadoilla miljoonilla euroilla kiinteistöjen ja käteisen muodossa. Ei kai valtion voi olettaa tekevän tätä velkarahalla hyvää hyvyyttään. Koulutusleikkauksista – kuten kaikista leikkauksista – puhuttaessa on huomio kiinnitettävä siihen, että leikkaukset koskevat vain prosessin panoksia. Kukaan ei kai pakota toimimaan siten, että myös prosessin tuotos on vastaavasti huonompi. Siellä, missä kilpailun paine ei ole pakottanut jokapäiväiseen kehittymiseen, on edelleen mahdollisuus melkoisiin tuottavuushyppyihin. Mutta koska johtajat ja johtajien johtajat ratkaisevat sen, mitä tehdään ja miten tehdään, ei suorittavassa portaassa voida ottaa asioita omiin käsiin. Johtajat tarvitaan muutokseen mukaan. A R I L A I TA L A a ri .l ait al a m aank ayt to. f i MAANKÄYTTÖ 3|2015 5 Lopputuote oli katseltavissa myös Oculus Riftillä. Hackathon rantautuu maankäyttöalalle Teksti: Juho-Pekka Virtanen, Hannu Hyyppä, Marika Ahlavuo, Juha Hyyppä ja Ari Laitala Kuvat: J-P Virtanen ja Ali Kämäräinen HACKATHONIN LYHYT OPPIMÄÄRÄ Hackathon-sanassa yhdistyvät sanat “hack” ja “marathon”, mikä paljastaa termin alkuperäksi tietotekniikan ja tarkemmin ohjelmoinnin. Tapahtumat ovat kilpailuhenkisiä koodaustapahtumia, jotka järjestetään yhteistyössä lukuisten yritysten kanssa. Tyypillisesti osallistujat muodostavat ryhmiä, jotka rajoitetussa ajassa ideoivat ja kehittävät toiminnallisen prototyypin. Tapahtuman lopuksi tulokset esitellään kaikille ja paras tekele palkitaan. Sanan alkuperä ei ole täysin tiedossa, mutta yksi ensimmäisiä hackathoneja oli ilmeisesti vuoden 1999 JavaOne-konferenssin työpaja, jossa kehitettiin Java-sovelluksia Palm-alustalle. Tarkoituksena oli tällöin koota ohjelmoijia yhteen kehittelemään pieniä demosovelluksia ja testaamaan uutta kehitysalustaa. ”Hackathon-tyyppistä t yöskentelyä voidaan hyödyntää myös organisaation sisällä.” 6 MAANKÄYTTÖ 3|2015 Usein tapahtumissa pyritään löytämään teknisiä ratkaisuja loppukäyttäjän ongelmiin. Aktiiviset järjestäjät saavat pidettyä osallistujiaan virkeänä ja löytävät keskivertoa paremmin uusia ratkaisuja. Usein ohjelmaan on kytketty huippuasiantuntijoita innostamaan ja jakamaan ajatuksiaan aiheesta ja sen vierestä. Suuressa maailmassa yhdistetään parhaimmillaan pelialan ammattitapahtumat luentosarjoineen ja messuineen osaksi tapahtumaa. Noin viidentoista vuoden aikana toiminta on yleistynyt valtavasti ja levinnyt uusille aloille. Järjestämiseen ja markkinointiin onkin jo syntynyt joukko alustoja ja organisaatioita, kuten esimerkiksi Hackathon.IO ja Hacker League. TIETOTEKNIIKASTA TYÖSKENTELYÄ ON SIIRRETTY MYÖS MUILLE ALOILLE ”AEC Hackathon on Yhdysvalloista lähtöisin oleva avoimen innovoinnin yhteisö, joka pyrkii lisäämään vuorovaikutusta teknologiapainotteisten alojen kuten ICT:n ja peliteollisuuden sekä rakennusalan välillä. Välineenä tässä käytetään teemaviikonloppuja, joissa eri alojen ammattilaiset kokoontuvat ratkomaan yrityksiltä saatuja haasteita sekä demonstroimaan uuden teknologian mahdollisuuksia työpajoissa. Haasteet voivat kummuta eritasoisista käytännön ongelmista ja ratkaisut voivat perustua ohjelmistoihin, fyysisiin tuotteisiin tai palvelukonsepteihin”, valaisee tapahtuman taustoja hackathonaktivisti Teemu Lehtinen. Yksi rakennusalan ensimmäisistä hackathoneista, AEC Hackathon 1.0, järjestettiin vuonna 2013 Piilaaksossa. Motiivina tapahtuman järjestämiselle toimii eri alojen osaajien houkuttelu omalle ongelmakentälle. Monialaisuuden takaavat big ja open datan, digitalisaation, kaupunkikehittämisen, logistiikan, rakennetun ympäristön, uusiutuvan energiaan, paikkatietojen, peliohjelmoinnin ja Internet of Things -teknologian osaajat yhdistettynä rajapintojen guruihin. SUOMALAISET OSALLISTUMASSA JA JÄRJESTÄMÄSSÄ RYM Oy:n tutkimusjohtaja Anssi Salonen innoitti tutkijoita osallistumaan AEC Hackathoniin jo vuoden 2014 alussa. Tällöin paikkana oli Facebookin kampus Palo Altossa. Samaan nippuun yhdistettiin maailman suurin pelialan tapahtuma GDC Expo. Aalto-yliopiston tutkija J-P Virtanen ja Adminotech Oy:n kehittäjä Ali Kämäräinen osallistuivat tapahtumaan. Heidän lopputuotteensa tapahtumassa oli demo maalaserkeilaimella tuotettujen pistepilven visualisoinnista suoraan Meshmoonissa ilman manuaalista mallinnusta. Pistepilviä voitiin katsella myös Oculus Riftillä ja yhdistää esim. rakennusmalleihin. Toteutus näkyi myös Construction Executive – Tech Trends -nettilehdessä (http://enewsletters.constructionexec.com/techtrends/2014/03/second-aec-hackathon-tacklesindustry-pain-points/). ”Tilaisuudessa oli noin 20 tuntia aikaa kehittää tiimissä rakennusalaan liittyvä sovellus, laite tai palvelu. Tuloksena syntyi demoja suojavarusteisiin integroitujen sensorien käytöstä työntekijän seurantaan, Bluetooth-pohjaisen sisätilapaikannuksen ja BIM:n yhdistävä mobiilisovellus, joka hyödyntää tilakohtaiset dokumentit automaattisesti ja robotti sisätilojen lämpötilojen yms. mittaukseen. Lisäksi nähtiin rakennusmallien esittämistä koskevia toteutuksia, syvyyskamerasovelluksia iPadille ja tuotteistettu piirustusten tarkasteluun suunniteltu käyttöliittymä isolle kosketusnäytölle”, kertoo Virtanen. Myös suomalainen kehittäjäyhteisö ja alan teollisuus ovat aktivoituneet järjestäjinä. Sivulla 9 olevaan taulukkoon on koottu joitakin viimeaikaisia ja tulevia hackathoneja. ”Tapahtumilla voi olla hyvin energisoiva vaikutus.” SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT MAANKÄYTTÖALAN HACKATHONIT Hackathonien aihealueet koskettavat myös maankäyttöalaa. Tämän syksyn aikana pääkaupunkiseudulla järjestetään ainakin kaksi tapahtumaa, jossa rakentaminen ja maankäyttö ovat keskeistä aihepiiriä. Tämäntyyppisillä tapahtumilla voi olla hyvin energisoiva vaikutus: “Maankäyttöala ei perinteisesti ole kiinnostanut sovelluskehittäjiä. Uudet avoimet teknologiat ja paikkatiedot mahdollistavat uusia mahdollisuuksia sovelluskehittäjille. Onnistumisen kannalta on tärkeää valmistella rajapinnat ja työkalut valmiiksi ja tarjota riittävä tuki tilaisuuden aikana”, kertoo Adminotech Oy:n toimitusjohtaja Tommi Hollström. RYM SHOKin tutkimusohjelma Energizing Urban Ecosystems (EUE) järjestää 3D City Model Hackathon -tapahtuman, jossa ideoi daan Espoon 3D-kaupunkimallin päälle palveluja ja sovelluksia sekä kehitetään uusia tapoja hyödyntää älykkäitä kaupunkimalleja. Tapahtuma pidetään Aalto Design Factoryssä Otaniemessä tänä syksynä. AEC Hackathon 2014: paikkana Facebookin kampus Palo Altossa. MAANKÄYTTÖ 3|2015 7 Hackathonit tarjoavat nykykoodaajille viihdettä. AEC HACKATHON ON TULOSSA SUOMEEN ”Suomen ensimmäinen AEC Hackathon järjestetään marraskuussa viikonloppuna ennen Slushia Teklan pääkonttorilla. Aiheina ovat muun muassa virtuaalinen todellisuus, esineiden internet, tietomallinnus ja robotiikka. Tapahtuman osallistujat koostuvat startupeista, pk-yrityksistä, suurista yrityksistä ja tutkijoista sekä Suomesta että maailmalta. Yrityksille tapahtuma on ainutlaatuinen tilaisuus demonstroida osaamistaan kansainväliselle yhteisölle ja toisaalta oppia, millaisia mahdollisuuksia uudet teknologiat voivat tuoda omaan toimintaympäristöön. Suomen AEC Hackathon on myös osa Slush Hacksia, jossa eri hackathonien voittajat pääsevät kilpailemaan Slushin ”Kolmen päivän i ntensiivisellä työllä ryhmä sai tuotettua k aksi demoa, joita kukaan r yhmän jäsenistä ei olisi k yennyt t ekemään yksin.” 8 MAANKÄYTTÖ 3|2015 lavalle 20 000 euron pääpalkinnosta”, jatkaa Teemu Lehtinen Aalto-yliopistosta. Formaatin yleistyessä sitä on myös pyritty jatkokehittämään. Slushin varsinaista hackathonia edeltää siis tiukka virtuaalinen ennakkokilpailu, joka takaa Ultrahack-viikonloppuun osallistuvien “tuotteiden” hyödynnettävyyden yritystoiminnassa. SOVELTUVUUS TUTKIMUKSEEN Hackathon -tyyppistä työskentelyä voidaan hyödyntää myös organisaation sisällä. EUE-projektissa Aalto-yliopisto ja Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus FGI (ent. Geodeettinen laitos) järjestivät tutkijoilleen kehityspajan, jossa tavoitteena oli olemassa olevien virtuaalimallien siirto projektissa käytetylle Meshmoon-alustalle ja demosovellusten kehittäminen mallien ympärille. Kolmen päivän intensiivisellä työllä ryhmä sai tuotettua kaksi demoa, joita kukaan ryhmän jäsenistä ei olisi kyennyt tekemään yksin. Mukana oli myös Adminotech Oy:n kehittäjä. Tuloksena syntyi myös uusia ominaisuuksia yrityksen kehittämälle Meshmoon-alustalle. Teollisuuden näkökulmasta tällaiset uudet avaukset voidaan nähdä osana Open Innovation -liikettä ja verkostomaista kehittämistä, jossa sidosryhmiä pyritään ottamaan mukaan toimintaan jo varhaisessa vaiheessa. Tämä malli istuu hyvin myös tutkimustoimintaan ja yliopistomaailmaan. Aalto-yliopiston puitteissa onkin jo järjestetty useita eri alojen hackathoneja, kuten Big Dataa ja siitä tehtäviä analyysejä käsitellyt Data Science Hackathon (http://sci. aalto.fi/en/current/events/2015-03-20/), ja energiatehokkuuteen ja Big Datan ympäristösovelluksiin keskittynyt Green Campus Hackathon (http://acs.aalto.fi/2014/green-campus-hackathonmay-24-25/). Avoimien hackathonien lisäksi voidaankin olettaa, että tämäntyyppinen intensiivinen ryhmätyöskentely yleistyy myös digitalisoituvien tutkimusprojektien sisällä. Monista eri ryhmistä koostuvissa konsortiohankkeissa tällaiselle nopeasti etenevälle yhteiselle kehittämiselle on selvä tilaus. Hackathonit antavat myös ajattelemisen aihetta perinteisen tutkimusprojektin vetäjille: nyt on oikea aika rekrytoida osaavia koodaajia pilotoimaan tulevaisuuden visioita. ESIMERKKE JÄ VUODEN 2015 TAPAHTUMISTA • Big & open data hackhathon, jonka aiheena on 26 tunnin • • • LISÄTIETOA Hackathoneista yleisellä tasolla: • https://en.wikipedia.org/wiki/Hackathon JavaWorld-lehden artikkeli vuoden 1999 JavaOne-tapahtumasta http://www.javaworld.com/article/2076473/mobile-java/ • javaone-s-palm-sized-winner.html AEC Hackathon, http://aechackathon.com/ AEC Hackathon Helsinki http://aechackathon.com/listing/aec-hackathon-helsinki/ 3D City Model Hackathon, http://3dcitymodelhackathon.com/ • http://www.hackathon.io/ • https://www.hackerleague.org Mika Turunen. http://www.cybercom.com/fi/Suomi/Yritys/Blogit/ Blogit/hackathon-ikkunana-innovointiin/ ajan suuret tietomassat ja rajapinnat asiakastiedon dataan. Nordic Internet of Things Hackathon 2015 -tapahtuman aikana 50 tuntia käytetään teeman mukaisen Internet of Things (IoT) -ratkaisun tekemiseen. Slushin yhteyteen marraskuussa 2015 on tulossa Euroopan suurin hackathon. Myös Uber järjestää ensimmäisen virtuaalisen hackathonin marraskuussa 2015. Kuutoskaupungit järjestivät avoimen datan yhteishacka thonin, jossa kehiteltiin uusia vapaa-aikaan liittyviä liiketoimintakonsepteja jai prototyyppejä Konecranes promotoi IndustryHackin, joka avasi suomalaisten teollisuusyritysten laitteiden kehitysrajapintoja ja tarjosi mahdollisuudet rakentaa sovelluksia näiden päälle tavoitteenaan asettaa Suomi teollisen internetin pioneeriksi SmartCity hackathon Tampereella kehittelee ä lykaupunkeja avoimen datan hengessä. Kulttuuriaineistoihin keskittyvä hackathon, Hack4FI – Hack your heritage, kokosi yhteen kulttuurin, teknologian ja taiteen osaajia. Tuttu juttu. Yhteistyö on niin hankalaa, että miksi edes yrittää. Tietoa on niin hankala saada, että päätökset tekee tehokkaimmin mutu-tuntumalla. Paikkatiedosta ei ole hyötyä yritysten liiketoiminnalle, ainakaan kansainvälistymiselle. Olisiko jo tilausta uusille ajatuksille? PAIKKATIETOMARKKINAT – tuttuun tapaan innovatiivinen paikkatiedon ammattitapahtuma 3.11. klo 9.00 – 17.00 LinkkiBuffet klo 16.30 – 19.00 4.11. klo 9.00 – 15.00 Paikka: Messukeskus, Kokoustamo, Helsinki Järjestäjä: Maanmittauslaitos Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu kävijäksi osoitteessa www.paikkatietomarkkinat.fi Maksuton sisäänpääsy paikkatietomarkkinat.fi twitter.com/GIS_Expo facebook.com/paikkatietomarkkinat Sanotaan, että avoin data on uutta öljyä ja että kaikesta datasta noin 90 % on jollain tarkkuudella yhdistettävissä johonkin paikkaan. Mikäli tämä on edes osin totta, istuvat maanmittarit satumaisten rikkauksien päällä. Uuden öljyn anatomia Ari Laitala 10 MAANKÄYTTÖ 3|2015 miseen olemassa olevista öljylähteistä ja eri öljylaaduista. Syntyy huomattavaa kustannusetua, kun yksi tiedon kerääjä voi palvella useita tiedon tarvitsijoita. On siis syntynyt uusi tuote, informaatio, joka ei enää olekaan kaikkien saatavilla ilmaiseksi. Niukkuus ja informaation jalostuminen riittävän hyödylliseksi alkaa synnyttää taloudellista arvoa. Ekosysteemiin syntyy uusi kerros ja kehitys alkaa ruokkia itseään. Kohta joku huomaa, että parempia laatuja saadaan aikaiseksi sekoittamalla erilaisia raakaöljyjä tai niiden ainesosia keskenään. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman öljyn varastointia, johon myös tarvitaan uusia toimijoita. Tarve tutkimukselle, koulutukselle ja konsultoinnillekin jatkaa kasvuaan. Edellä on kuvattu – ehkä hiukan kömpelöstikin – sitä kehittymistä, jonka julkissektorin datan avaamisen odotetaan synnyttävän yritystaloudessa. Suomessa datan avaamisessa ollaan jo varsin pitkällä, mutta varsinaisen ekosysteemin rakentuminen on vielä alkutekijöissään. Olemme ehkä vasta tilanteessa, jossa avoimen datan hyödyntämisestä liiketoiminnan osana alkaa olla ensimmäisiä vakiintuneita esimerkkejä, joista monet näyttävät liittyvän avoimen datan visualisointiin. Suurempaa lisäarvoa olisi tarjolla datan rikastamisesta ja laskennallisesta analysoinnista, mutta sellaisia esimerkkejä on vielä niukasti tarjolla. Kehityksen on kuitenkin syytä uskoa olevan ripeää ja sitä myös ruokitaan monin hankkein, kuten laajalla 6aika-tutkimusohjelmalla (www.6aika.fi). Avoin data on digitalisaatiokehityksenkin tärkeä ajuri, joten seuraamme ekosysteemin kehittymistä mielenkiinnolla. Juttuvinkkejäkin aihepiiristä saa toimitukseen laittaa. iStock | Kotkoa KUVITELLAANPA ENSIN ÖLJYLÄHDE , joka ei ehtyisi ollenkaan. Vaikka lähteestä pumpattaisiin samanaikaisesti kymmenillä tai jopa sadoilla pumpuilla, ei lähteen ehtymisestä olisi merkkiäkään. Käytännössä kuka vain voisi tulla ja olemattomin kustannuksin pumpata öljyä niin paljon kuin vain haluaisi. Yksi rajoitus markkinoilla kuitenkin olisi. Kunkin lähteen öljy olisi laadultaan hiukan erilaista ja kullekin laadulle olisi markkinoilla vain rajallinen kysyntä. Kuka tahansa uuden öljyn tarvitsijoista voisi siis helposti ja aivan olemattomin kustannuksin hakea öljynsä itse. Uuden öljyn pumppaamiseen ja jakeluun ei siten liittyisi juurikaan liiketoimintamahdollisuutta. Ainoat hyötyjät olisivat toimijat, jotka käyttäisivät uutta öljyä olemassa olevan toimintansa parantamiseen. Ehkä jonkinasteista varhaista konsultointia ja koulutusta olisi mahdollista harjoittaa myös. Samoin uuden öljyn laaduntarkkailua ja putsaamista tarvitaan, mutta koska käyttö on vielä pientä ja satunnaistakin, ei edellytyksiä erikoistuneelle toiminnalle vielä ole. Kun jotain on tarjolla ilmaiseksi ja helposti, on siitä vaikeaa kehittää kilpailuetua. Jatketaanpa öljymetaforaa siis vielä hiukan pidemmälle. Uusia öljylähteitä löytyy lisää. Ne kaikki ovat laadultaan toisistaan poikkeavia, mutta suurimmalle osalle on olemassa markkinoilla jonkinlaista tarvetta. Uusia öljylähteitä löytyy edelleen kiihtyvällä vauhdilla lisää. Pian kenelläkään ei ole enää kokonaiskuvaa saatavilla olevasta öljystä. Siitä huolimatta, että öljylähteistä muodostetaan katalogeja ja tietokuvauksia, kokonaiskuvan hahmottaminen tulee mahdottomaksi. Hakukoneetkaan eivät pysty antamaan tilanteesta kuin hajanaisen kokonaiskuvan. Ulkomailta löytyvät lähteet – varsinkin EU:n alueelta – ovat myös kiinnostavia, mutta siellä runsauden pulaa vasta onkin. Tässä kohtaa alkaa syntyä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Muutama toimija erikoistuu informaation tuotta- HÄRK ÄÄ SARVISTA Kangistuuko Suomi kaavoihinsa? ja monialaisen valmistelutyön aloittamista. Olisin odottanut konkreettisia parannusehdotuksia. Kaavajärjestelmämme on minunkin mielestäni raskas ja hitaasti toimiva. Pidän siitä kuitenkin enemmän kuin esim. samoilla alueilla toimivasta vapaasta markkinataloudesta virtuaalitalouksineen. Kaavajärjestelmämme kuitenkin luo vakautta ja ennustettavuutta ja antaa ihmisille luotettavan pohjan omille suunnitelmilleen. Minua kiinnostavat suuresti ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa kaavaprosessien kulkuun ja lopputuloksiin. Valitusmahdollisuuksilla on merkityksensä, mutta kaavoituksessa ovat tärkeämpiä sitä edeltävät vaiheet. Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa asiasta kiinnostuneille hyvät mahdollisuudet tuoda omat näkemyksensä esiin. Toinen asia sitten on, mikä merkitys sillä on lopputuloksen kannalta. Kunnalla on kaavamonopoli. Virkamiesten, konsulttien ja poliittisten päättäjien hyvästä tahdosta riippuu, kuinka yksittäiset kuntalaiset, järjestöt ym. saavat tahtonsa läpi. Ei kaikkea ole aihettakaan saada, mutta toivon, että eri osapuolten vuoropuhelu toimii hedelmällisesti. Käsitykseni mukaan tässä asiassa on paljon parantamisen tarvetta. Otan esiin yhden esimerkin. Liikunta-asiat ovat lähellä sydäntäni. Niin pitäisi olla kaikilla, sillä sydän pitää siitä. Toimin aktiivisesti mm. Jyväskylän Ladun hallituksessa ja latutoimikunnan vetäjänä. Kokemukseni pohjalta voin yhtyä yhdyskuntaprofessori Helka-Liisa Hentilän näkemyksiin, joista STT kertoi Helsingin Sanomissa 26.4.2015. Hentilä on tutkinut Oulun yliopistossa yli kymmenen vuoden ajan, miten arkiliikuntaa voisi parantaa kaavoituksen avulla. Hän toteaa, että valitettavasti kaavoituksessa painottuvat muut asiat kuin arkiliikunnan edistäminen, vaikka sen avulla voidaan alentaa kuntien sosiaali- ja terveyskuluja. Uuden alueen kaavoituksessa mietitään yleensä ensin autotiet. Kävelijöille ja pyöräilijöille annetaan ne alueet, mitkä jäävät yli. Maankäytön suunnittelussa arkiliikunta ei korostu millään lailla. Olen myös huomannut, että ristiriidat kaupungin hallinnossa haittaavat toimintaa. Esim. luonnonsuojelijat ovat kuin valtio valtiossa. Jäykästä reviiriajattelusta pitäisi päästä järkevään yhteistyöhön. Jyväskylän kaupunki on ryhtynyt kehittämään osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia erilaisissa kunnallisissa asioissa. 15.6.2015 valmistui luonnos Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelmaksi. Se on tehty yhteisvoimin. Kymmeniin työpajoihin ja keskusteluihin on osallistunut keväällä 2015 asukkaita, järjestöjä, kaupungin henkilöstöä ja luottamushenkilöitä. Ryhmä, johon on kuulunut edustajat eri palvelualoilta, on vetänyt kehittämisprosessia. Osallisuusohjelman tavoitteena on tuoda osallistumisen ja vaikuttamisen keinot jokaisen ulottuville sekä kannustaa käyttämään niitä. Toisena tavoitteena on käynnistää kaupunkiorganisaatiossa määrätietoisesti omien toimintatapojen ja toimintakulttuurin kehittäminen entistä avoimemmaksi. Luonnoksesta on ollut mahdollisuus antaa palautetta elokuun loppuun saakka. Tämän jälkeen ohjelma työstetään lopulliseen muotoonsa. Käykääpä tutustumassa osallisuusohjelmaan netissä. Raimo Koivistoinen raimo.koivistoinen kolumbus.fi Tampereen teknillisen yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemi haluaisi panna kaavajärjestelmämme täysremonttiin. Hän kirjoitti ajatuksistaan Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 27.6.2015. Rajaniemi kertoo, että nykyinen eli Juha Sipilän hallitus aikoo muuttaa ELY-keskusten roolin ”konsultoivaksi” ja rajoittaa niiden valitusoikeutta. Hallitus aikoo myös selvittää siirtymistä kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen. Tämä tarkoittaisi sitä, että kuntalaisten yleinen oikeus valittaa kaavoista poistuu. Valitusoikeus jää esimerkiksi kaava-alueen asukkaille ja maanomistajille. Rajaniemen mukaan kaavoituksen jäykkä kolmiportainen hierarkia – maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava – edustaa sotien jälkeisten vuosikymmenien yhteiskuntakäsitystä. Hän kritisoi sitä, että asemakaavassa määrätään alueelle tietty käyttötarkoitus. Samalla rajataan pois muut käyttömahdollisuudet, mikä estää monimuotoisen miljöön syntymisen. Oikeastaan lähes kaikki, mitä tiedämme hyvän kaupungin ominaisuuksista, on hänen mukaansa ristiriidassa kaavoituksen sääntöjen kanssa. Rajaniemi haluaisi lopettaa kaavoittamisen kokonaan ja luoda tilalle elinympäristömme säätelyyn paremmin soveltuvia keinoja. Maakunta-, yleis- ja asemakaavan sijaan riittää kaksi suunnittelutasoa etenkin, jos niiden välillä on jatkuva vuorovaikutus. Sipilän hallitus on todellakin ottanut tavoitteekseen säännösviidakon purkamisen. Tätä on yritetty ennenkin, mutta tulokset ovat muodostuneet laihoiksi tai suorastaan päinvastaisiksi kuin tavoitteet. Minunkin mielestäni monet normit ovat turhia tai turhan jäykkiä. Rajaniemen ehdotus on varsin raju hyökkäys kaavajärjestelmäämme kohtaan. Hänen asemansa yhdyskuntasuunnittelun professorina antaa tälle puheenvuorolle erityistä painavuutta. Muutostarpeen lisäksi hän ei kuitenkaan kerro, minkälaisia muutoksia hän odottaa. Hän vain ehdottaa laajapohjaisen MAANKÄYTTÖ 3|2015 11 AUTOMAATTISET ARVONMÄÄRITYS MALLIT KIINTEISTÖARVIOINNIN ALALLA Teksti: Jamie Donovan Alueen keskimääräinen asunto 45,4 m² 0,96 0,76 51 % 7% 14,7 % = 4 900 €/m² Arvioitavan kohteen arvon estimaatti pinta-ala omistustonttia hissiä hyväkuntoisia huonokuntoisia ylimmässä kerroksessa 4 900 €/m² × -18 % × +1 % × +0.9 % × -3 % × +1,0 % = 4 333 €/m² Hissi Laskennallinen keskihinta Omistustontti Kyllä +1 % / Ei -28 % Kyllä +0,9 % / Ei -0,3 % Kuntoluokka Hyvä +4 % / Normaali -3 % Ylin kerros / Kyllä +1,0 % Huono -11 % / Ei -0,2 % €/m² Keskimääräistä (70 m²) suurempi -18 % Koko (m²) Tyypillinen hedoninen monimuuttujaregressio mahdollistaa verrattain tarkan, mutta intuitiivisen markkina-arvon mallinnuksen. Tässä 70 m²:n asunto saa arvon 303 310 euroa (=4 333 €/m² × 70 m²). Taustan valokuva: Anssi Krooks, kaavat: Jamie Donovan. AUTOMAATIO ON PUHUTTANUT PITKÄÄN teollisuuden alalla ja vakiinnuttanut asemansa tuotannontekijänä sekä osana arvoketjua. Tuottavuuden kasvaessa viime vuosituhannella myös kansakunta vaurastui, eikä aikoinaan pelätty massatyöttömyys ole toteutunut. Työn paino on vuosikymmenten kuluessa siirtynyt ennakoidusti fyysisemmästä työstä ajattelutyöhön. Viimeisten vuosikymmenten aikana digitalisaatio on nopeuttanut myös arkisia konttoritehtäviä, kuten laskutusta ja kirjanpitoa, mutta viimeaikaisin trendi ulottuu myös ylempien toimihenkilöiden harkintakykyä vaativiin konsultatiivisiin tehtäviin. Miten käy kiinteistöarviointialan? Kiinteistöarvioinnin alalla kohteen markkina-arvo muodostuu lukemattomista tekijöistä, muun muassa kohteen teknisistä ja taloudellisista ominaisuuksista, ympäristön muuttujista, kuin myös kysynnän ja tarjonnan tasapainosta. Tämä arvo vielä tarkentuu potentiaalisten ostajien ja myyjien kokemusten ja arvomaailmojen kohtaamispisteessä; esimerkiksi oman kodin rahallinen arvo koetaan hyvin yksilöllisesti, eikä julkisivun värityksen tai arkkitehtuuristen ratkaisujen vaikutusta ole aina helppo selittää. Näiden tekijöiden yhdistäminen kohteen teknisiin ja taloudellisiin ominaisuuksiin on harkintakykyä ja tietämystä vaativa tehtävä, jossa kokemus on avuksi arvonmuodostuksen olennaisten tekijöiden määrittämiseksi. Äkkiseltään vaikuttaisi siis siltä, että tämän tehtävän automointi olisi erityisen haastavaa. Kiinteistöarvioinnin tyypillisissä kohteissa arvonmääritysprosessi on kuitenkin säännönmukainen ja toistettava, mikä mahdollistaa tilastollisen analyysin. Myös arvioitavan kohteen ominaisuudet ovat 12 MAANKÄYTTÖ 3|2015 Monet toimiston rutiininomaisista tehtävistä on jo korvattu tietojärjestelmillä, älypuhelinsovelluksilla ja pilvipalveluilla. Myös asiantuntijuutta ja harkintakykyä vaativia tehtäviä automoidaan yhä enemmän. Nyt vuorossa on kiinteistöarviointi. usein yhteneviä muiden rakennusten kanssa, jotka jakavat saman rakennusvuoden ja maantieteellisen alueen. Vaikka yksittäisen henkilön näkemyksiä ja mieltymyksiä on edelleen mahdotonta toisintaa matemaattisin mallein, ovat ostaja- ja myyjäehdokkaiden käyttäytyminen suurena joukkona verrattain ennakoitavissa, johon myös markkina-arvon määritelmä perustuu. Kun ostajia ja myyjiä on riittävä määrä, naapurissa juuri tehty kauppa voi olla hyvinkin vertailukelpoinen arvioitavan kohteen kanssa, vaikka kaikki kauppaan vaikuttavat yksityiskohdat eivät olisikaan tiedossa. KIINTEISTÖALAN ARVONMÄÄRITYSMALLIT PERUSTUVAT KAUPPAHAVAINTOIHIN Tyypilliset automaattiset arvonmääritysmallit perustuvat siis toteutuneisiin kauppoihin, ja vain harvoin hyödyntävät monimutkaisempia ekonometrisia menetelmiä markkinaosapuolien käyttäytymisen mallintamiseen. Tällöin malli voidaan yksinkertaisimmillaan muodostaa kauppa-aineistosta, joka luokitellaan automaattisesti sijaintinsa ja ominaisuuksiensa perusteella. Mallin tulos saadaan ottamalla valikoiduista havainnoista esimerkiksi mediaani. Parempaan tarkkuuteen yltävä malli pohjautuu useimmiten monimuuttujaregressioon, eli aineistosta muodostetaan matemaattinen funktio, joka pyrkii seuraamaan mahdollisimman tarkkaan kiinteistömarkkinan käyttäytymistä. Kehittyneemmissä malleissa saatetaan puolestaan käyttää keinotekoisia neuroverkkoja, jossa yhdistetään tunnetut syy-seuraussuhteet ja heuristinen analyysi. Näissä malleissa monimutkaiset sisäiset rakenteet ja säännöt luodaan kokeiluluontoisesti saatavilla olevan markkinainformaation pohjalta, jonka lopputulos voi olla hyvin hankala ihmismielen ymmärtää. Ensimmäiset kehittyneemmät mallit vaikuttavat kuitenkin varsin lupaavilta. Suomen kaltaisessa maassa mallien sidonnaisuus kauppahavaintoihin tarkoittaa toistaiseksi rajautumista asuntojen hinta-arvion määrittämiseen, sillä muissa tilatyypeissä tilastokelpoinen kauppatieto on verrattain harvassa. Tarkka markkina-arvo saavutetaan helpoiten suuren kauppalukumäärän ja verrattain homogeenisen havaintoaineiston avulla, jolloin kerrostaloasunnot ovat erityisen otollisia kohteita mallinnukseen. Maailman suurissa kaupungeissa myös muita tilatyyppejä mallinnetaan, mutta näiden mallien käyttötarkoitus rajautuu usein mm. herkkyys- ja riskianalyyseihin, joissa tarkkuus ei ole ratkaiseva tekijä. Vaikka kauppakohteiden ominaisuuksien arvottamiseen perustuva regressiopohjainen malli on käsitteellisesti helpompi ymmärtää, on mallinnuksen tilastopohjaisuudessa myös haasteensa. Mikäli markkinat hiljenevät, eikä kauppaa käydä, on malli usein neuvoton – tai pahimmillaan tuottaa selkeästi virheellisiä tuloksia. Kokenut arvioitsija puolestaan vertaa käsitystään hiljaisesta kysynnästä ja tarjonnasta, ja tarjoaa arvonäkemyksensä todennäköisestä markkina-arvosta – joskin myös tällöin arvion tarkkuus on usein merkittävästi normaalia heikompi. TERVE EPÄLUULO KÄYTTÖÖNOTON HIDASTEENA Arvonmääritysmallit maailmalla ovat toistaiseksi saaneet osakseen runsaasti epäilyä, erityisesti mallien vaikeaselkoisuuden, vaihtelevan tason sekä liikesalaisuuksien varjelemisen aiheuttaman salamyhkäisyyden takia. Ratkaisuna on peräänkuulutettu mallien standardisointia, auditointia ja soveltuvan käytön selkeää määrittämistä. Tästä huolimatta arvonmääritysmallien käyttö kuitenkin lisääntyy voimakkaasti kiinteistöarvioinnin alalla – ovatko skeptikkojen epäilyt siis oikeutettuja? Kustannussäästöt ovat yleensä vahvasti automatisointipäätöksien taustalla, mutta niin teollisessa automaatiossa kuin tietotyöläisen apuvälineenä päätöksen taustalla on usein myös halu pienentää virhemahdollisuuksia ja vakioida laatua. Vaikka u seat akateemikot ovat todenneet huolella luotujen arvonmääritysmallien olevan monissa tapauksissa yhtä tarkkoja – ellei tarkempia kuin ”Usein automaation ilmeisin etu on sen mahdollistama nopeus. Kokonaan digitalisoitu r atkaisu voi parhaimmillaan tuottaa h alutun tuloksen muutamalla hiirennäpäytyksellä.” perinteisin menetelmin tuotetut arviot – ei kaikilta ennakoimattomilta olosuhteilta voida suojautua. Automaattisissa arvonmääritysmalleissa, kuten muissakin tietojärjestelmissä, lopputuloksen oikeellisuus on verrannollinen lähtötietojen laatuun ja määrään. Äkillistä muutosta lähtötiedoissa pidetäänkin suurimpana uhkana mallin toiminnan jatkuvuudelle, johon mallin ylläpitäjällä ei välttämättä ole lainkaan vaikutusvaltaa. Lisäksi taival raakadatasta lopulliseen arvoon saattaa olla haavoittuvainen ennalta arvaamattomille ulkoisille tekijöille; vaikka malli olisikin läpikotaisin testattu toimivaksi nykyisessä markkinatilanteessa, voi olennainen muutos kiinteistömarkkinoissa romuttaa luottamuksen arvojen paikkansapitävyyteen. ARVONMÄÄRITYSMALLIT MAHDOLLISTAVAT UUDET TOIMINTAMALLIT JA PALVELUMUOTOILUT Usein automaation ilmeisin etu on sen mahdollistama nopeus. Kokonaan digitalisoitu ratkaisu voi parhaimmillaan tuottaa halutun tuloksen muutamalla hiirennäpäytyksellä. Vaikka mallin ylläpitämisessä ja ajantasaistamisessa saattaa kulua aikaa, tuottaa käyttövalmis malli tuloksen parhaimmillaan sekunnin murto-osassa. Maailmalla tämä on jo laajentanut palvelutarjoamaa. Nopeus mahdollistaa reaaliaikaisien palveluiden tuottamisen, jossa esimerkiksi asuntolainan sopimusmuutokset voidaan käsitellä yhdellä kertaa ja täysin automaattisesti verkon yli. Arvioiden alhaiset yksikkökustannukset mahdollistavat myös portfolioanalyysit ja kuukausittaiset indeksit, jossa kuukaudenkin välein laskettava arvo onnistuu ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Vaikka kauppahavaintojen puutteen takia arviointimalli saattaisi olla ajoittain epätarkka, oikein rakennettu malli ei tule kuitenkaan antamaan keskimäärin korkeampia tai matalampia markkinaarvoja. Lisäksi mallit ovat usein toiminnaltaan itsenäisiä, eivätkä vaadi harkinnanvaraisia parametreja, kuten tuottovaatimusta. ”Vaikka arvonmääritysmalli olisi todettu toimivaksi joissain k iinteistömarkkinoiden osa-alueissa, ei mallia voida pitää t ällöinkään muiden arviointimenetelmien yksiselitteisenä korvaajana.” MAANKÄYTTÖ 3|2015 13 ”Suuri osa arvonmääritysmallien kohtaamasta kritiikistä ei suinkaan kohdistu itse m alleihin, vaan sen käytön s oveltuvuuteen.” Tällöin mallia voidaan käyttää objektiivisena arvon määrittäjänä jopa niissä tilanteissa, joissa arvonmäärittäjän objektiivisuutta ja itsenäisyyttä muuten saatettaisiin kyseenalaistaa, esimerkiksi oman tulosvaikutteellisen tasearvon määrittelemisessä. UUSIEN JA PERINTEISTEN MENETELMIEN YHDISTELMÄ VAIHTOEHTONA Vaikka arvonmääritysmalli olisi todettu toimivaksi joissain kiinteistömarkkinoiden osa-alueissa, ei mallia voida pitää tällöinkään muiden arviointimenetelmien yksiselitteisenä korvaajana. Mikäli havaitaan, että mallin tarkkuus kärsii reuna-alueilla, tai esimerkiksi uudisrakentaminen on laadullisesti merkittävästi aiemmasta uudistuotannosta poikkeavaa, on perusteltua siirtyä tavanomaiseen arviointiin. Monissa maissa haasteena on kuitenkin perinteisen arviointitoiminnan ja mallien rakentamisen eriytyminen eri palvelutuottajiin, jossa yhteistyö voi olla hankala toteuttaa ja mallit nähdään usein uhkana vakiintuneille toimintamalleille. Ammattimaiset kiinteistöarvioitsijat ovat silti otollisin taho laadun arviointiin, sillä he ymmärtävät niin käyttötarkoitukseen soveltuvuuden kuin myös keskeiset arvioinnin periaatteet, kuten riippumattomuuden pyhyyden. Kuitenkin suuri osa arvonmääritysmallien kohtaamasta kritiikistä ei suinkaan kohdistu itse malleihin, vaan sen käytön soveltuvuuteen. Esimerkiksi pankit ovat joutuneet kritiikin kohteeksi hyödyntäessään arvonmääritysmalleja sinisilmäisesti lainavakuuksien määrittelyssä. Aiheuttaahan jokainen arvon tarkistus arvioinnin ammattilaisella lisäkustannuksia. Näihin lyhytnäköisiin toimintamalleihin on myös pyritty puuttumaan yksioikoisella sääntelyllä. Muun muassa Pohjois-Amerikassa alaa säätelevät instanssit ovat vaatineet, että asianmukaisia standardeja noudattava arviointiammattilainen tarkistaa ja vahvistaa mallin antamat tulokset mallin tarkkuuteen katsomatta. Tämä ehdottomuus puolestaan hidastaa prosesseja ja kasvattaa kustannuksia, ja näin vähentää arviointimallien mielekkyyttä. ”Vaikka tiedon j ärjestelmällinen kerääminen onkin l isääntynyt, valtaosa ammattilaisen t ietämyksestä on edelleen niin kutsuttua hiljaista tietoa.” 14 MAANKÄYTTÖ 3|2015 MIKÄ ON MALLIEN KEHITYSSUUNTA? VOIKO MALLI PIAN KORVATA IHMISEN INTUITION? Tekoäly on aina kiehtonut ihmisiä, ja se tuntuukin olevan yksi tieteisjännäreiden ja toimintaelokuvien lempiaiheista. Yksi tekoälytutkimuksen osa-alueista on käytännönläheiset asiantuntijajärjestelmät (expert systems). Näiden järjestelmien tulisi kyetä oppimaan, hyödyntämään uutta tietoa sekä ratkaisemaan annettu ongelma puutteellisesta lähtötiedosta huolimatta. Tämän lisäksi asiantuntijajärjestelmän olisi kyettävä perustelemaan valintaansa, jotta järjestelmiä voidaan todella kutsua asiantunteviksi, eli ihmismielen ajatusprosesseja päätöksien edessä kuvastaviksi. Monimutkaisuudestaan huolimatta automaattiset arvonmääritysmallit ovat tässä suhteessa kehitykseltään edelleen lapsenkengissä, eikä niitä voida kutsua kovinkaan asiantunteviksi. Lieneekin turvallista sanoa, ettei tekoäly ole todellinen uhka kiinteistökonsultin tehtäville seuraavaan pariin vuosikymmeneen. Nykyistä kapea-alaista kiinteistöarvioinnin automointia on sen sijaan mahdollista sekä tarkentaa että laajentaa. Tämä kuitenkin merkitsee yhä mutkikkaampia malleja, jotka puolestaan vaativat erikoistuneita osaajia, joilla on vahva ymmärrys niin matemaattisista menetelmistä kuin kiinteistöalasta. Myös hyödynnettävissä olevan tiedon rajallisuus on yksi suurimmista mallien kehityksen esteistä, sillä tarpeeksi suuresta tietomassasta voidaan tarvittaessa johtaa mitä kummallisimpia, mutta myöhemmin mahdollisesti todeksi osoittautuneita korrelaatio- ja syy-seuraussuhteita. Vaikka tiedon järjestelmällinen kerääminen onkin lisääntynyt, valtaosa ammattilaisen tietämyksestä on edelleen niin kutsuttua hiljaista tietoa, jonka tallentamiseen nykymenetelmät ovat pitkälti riittämättömät. Tämän tietämyksen kerääminen ja jakaminen on ollut aina haasteena – onhan se työyhteisön ja kansakunnan etu, että vaivalla kerätty tietämys ei siirry eläkkeelle yhdessä työntekijän kanssa. Sekin tieto, joka on vaivalla kerätty, voi olla vajaakäytössä. Muun muassa asiakkuudenhallintajärjestelmät mahdollistavat hyvinkin yksityiskohtaisen tiedon keräämisen alan toimijoista, mutta tämänkaltaisesta informaatiosta yksistään ei vielä voida johtaa esimerkiksi kiinteistömarkkinoiden toteutumatonta kysyntää ja tarjontaa. Voi hyvin olla, että tulevaisuudessa rajat ylittävät toimijat, joilla on tarvittava osaaminen ja pääsy moneen tietolähteeseen, tuottavat myös laadukkaimmat mallit. AUTOMAATTISET ARVONMÄÄRITYSMALLIT EHKÄ VÄISTÄMÄTTÖMIÄ Vaikka kiinteistöalalla arvonmääritysmallien käyttöönotolle löytyy hyvin perusteltuja argumentteja sekä puolesta että vastaan, lopullinen läpilyönti vaikuttaa tapahtuvan kuitenkin markkinarealiteettien edessä; vaihtoehtojen puute. Kun tulevaisuudenennustajat näkevät automaation ja robotiikan yhtenä ratkaisuna väestön väistämättömään ikääntymiseen, on kiinteistöarvioinnin alalla jo jouduttu turvautumaan arvonmääritysmalleihin, koska koulutetuista ammattilaisista on pulaa. Esimerkiksi Britanniassa pankit ovat pakotettuja käyttämään automaattisia arvonmääritysmalleja, sillä perinteisten arvioiden toimitusajat venyivät jopa 3–4 kuukauden mittaisiksi, mikä uhkaa jo kariuttaa muuten toteutuvat kaupat. Myös Suomessa on syytä havahtua arvonmääritysmallien tuomiin mahdollisuuksiin. Pula osaavista arvioitsijoista saattaa 𝑒𝑒 −𝑥𝑥 input input 𝑛𝑛 𝑖𝑖=0 𝑥𝑥 𝑖𝑖 𝑧𝑧 𝑛𝑛−𝑖𝑖 𝑥𝑥 𝑧𝑧𝜋𝜋 Arvo Trimble eServices SÄHKÖISET JA ÄLYKKÄÄT ASIOINTIPALVELUT ∃𝑥𝑥: 𝑃𝑃(𝑥𝑥) Keinotekoiset neuroverkot tuottavat tarkempia arvoja, mutta eri lähtötietojen ja sääntöjen vuorovaikutussuhteiden vuoksi ne voivat olla vaikeasti hahmotettavia. iskeä yllättäen, ja kysyntää matalan kustannuksen arviointituotteille löytyy. Kuten teollisen vallankumouksen aikana, työpaikat eivät välttämättä katoa, mutta työn luonne tulee todennäköisesti muuttumaan. Siinä missä paikkatieto-ohjelmien hyödyntäminen on noussut oleelliseksi osaksi alueanalyysiä, mallien käyttö noussee varteenotettavaksi työkaluksi kassavirtojen rinnalle, ja säästyvä aika mahdollistaa toimeksiantojen haastavampiin kohtiin pureutumisen. Automaattiset arvonmääritysmallit ovatkin jo käytössä yhä useammassa arviointitoimistossa maailmalla. Monille arvion tilaajalle ei lopultakaan näy, onko arvioitsija käyttänyt työssään tietokoneavusteista arvonmääritystä, mutta arviointitoimintaa harjoittavien yhteisöjen välisessä kilpailukyvyssä jyvät tulevat erottautumaan akanoista. Tämä markkinatilanteen pakko edesauttaa voimakkaassa kehitysvaiheessa olevien tekniikoiden käyttöönottoa, ja näin nopeuttaa entisestään huimaa kehitysvauhtia. Vähittäisen käyttöönoton myötä myös moni epäilyistä hälvenee ja muutaman vuosikymmenen päästä saattaa arvioinnin ala olla jo täysin toisenlainen. ”Myös Suomessa on syytä havahtua arvonmääritysmallien tuomiin m ahdollisuuksiin.” Jamie Donovan on kiinteistöalan vastavalmistunut DI ja informaatio suunnitteluun erikoistuneen Wondersense Oy -yrityksen p erustaja (www.wondersense.fi). Sähköposti jamie donovan.fi. www.tekla.com Lohisaaliiden viime vuosina tapahtuneen kasvun myötä kiinnostus kalastusoikeuksia kohtaan on Tornion-Muonionjoella lisääntynyt. Epäselvät kalastusoikeudet PERÄMERELLÄ JA TORNION-MUONIONJOELLA Teksti ja kuvat: Jaakko Haapala Pohjois-Suomen kalastus oikeudet poikkeavat monin tavoin muun Suomen käy tännöstä. Asiaa on Ylä-Lapin kuntien (Enontekiö, Inari ja Utsjoki) osalta käsitelty viime vuosina useissa kiinteistö toimituksissa. 16 MAANKÄYTTÖ 3|2015 LAPIN MAAKUNTAAN KUULUVAN Perämeren ja TornionMuonionjoen osalta on kalastusoikeustilanne hieman samanlaatuinen kuin Ylä-Lapissakin. Kalastuksella on läpi vuosisatojen ollut muuta maata merkittävämpi vaikutus alueen asukkaiden toimeentuloon ja kalastuksen muodot ovat olleet moninaisia. Vanhemmasta asutuksesta johtuen ovat kalastusoikeudet kehittyneet tällä alueella hieman eri tavalla kuin pohjoisemmassa Lapissa. Maanmittauslaitoksessa on vuoden 2014 aikana laadittu maa- ja metsätalousministeriön tilauksesta esiselvitys kyseisen alueen kalastusoikeuksien selvittämiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Syynä toimeksiantoon ovat olleet alueen kalastusoikeuksiin kohdistuvat eri käsitykset ja epäselvyydet. Myös Suomen ja Ruotsin valtioiden välistä rajaa koskevan rajajokisopimuksen (91/2010) perusteluissa on edellytetty alueella olevien erityisperusteisten kalastusoikeuksien selvittämistä. Ratkaisukeinoina ovat toisaalta käsittely yleisissä oikeusistuimissa, toisaalta käsittely kiinteistönmääritystoimituksissa. talolle sen perustamisen yhteydessä tai se on voinut syntyä ennen isojakoa ja perustuu ylimuistoiseen nautintaan. Erityinen etuus voi perustua myös riita-asian yhteydessä annettuun oikeuden päätökseen. Ylimuistoinen nautinta on kysymyksessä silloin, kun joku on oikeutta niin kauan häiritsemättä ja estämättä pitänyt ja nauttinut, ettei kukaan muista eikä tosipuheesta tiedä, miten hänen esi-isänsä tai saantomiehensä ovat sen ensin saaneet (Vanha maakaari, 15 luku, 1 §). Ylimuistoisen nautinnan voimassaoloon liittyy kaksi edellytystä: nautinta on rajoiltaan määrätty ja se on ollut jatkuvasti käytettynä. Ylimuistoista nautintaa koskevat säännökset ovat edelleen voimassa (Laki maakaaren voimaanpanosta, 1995/541, 18 §). Voimassa olevan Kalastuslain 13 §:ssä on säännökset ylimuistoisesta nautinnasta kalastuksen osalta. Myös vuoden 2016 alusta voimaan tulevassa uudessa kalastuslaissa on tarkoitus säilyttää nykyinen asiantila. KUKA OMISTAA VESIALUEET? Suomalaisen kiinteistöjärjestelmän mukaan vesialueet ovat kylänrajojen ulkopuolisilla merialueilla ja suurten sisäjärvien selillä olevia yleisvesialueita lukuun ottamatta yksityisessä omistuksessa. Siellä, missä valtion metsämaa ulottuu rantaan, ovat vesialueet valtion omistuksessa. Omistus toteutuu käytännössä siten, että yksityiset vesialueet ovat pääsääntöisesti jakamattomina osakaskuntaan kuuluvien kiinteistöjen yhteisomistuksessa. Poikkeuksellisesti voi tiloilla olla myös omia vesialueita tai vesialue voi olla itsenäinen kiinteistö. Ruotsi-Suomessa 1700-luvun puolivälistä lähtien tehdyissä isojakotoimituksissa on kulloinkin jaettavana olleeseen alueeseen, jakokuntaan, kuuluneet vesialueet jätetty muodostettujen tilojen yhteisiksi ja osakastilat ovat saaneet niihin osuuden suuruutensa mukaan. Osakastilojen osuuksien suuruudet on perusparannustyönä vahvistettu 1980-luvulta lähtien budjettivaroin tehdyissä kiinteistötoimituksissa. Osakaskunta vastaa yhteisen vesialueen hoidosta ja käytöstä. Tätä varten voi osakaskunta järjestäytyä yhteisaluelain (758/1989) mukaisesti. REGAALINEN KALASTUSOIKEUS Oppi regaali (regale) -oikeudesta on peräisin Italiasta ja Saksasta ja sillä tarkoitetaan kuninkaalle kuuluvia oikeuksia yleensä. RuotsiSuomessa oppi on tullut vähitellen käyttöön Kustaa Vaasan hallitusajalta 1500-luvun puolivälistä lähtien. Syynä on ollut valtion tulojen lisääminen. Kalastuksen lisäksi regaalioikeutta on sovellettu mm. kaivostoimintaan. Suomen siirtyessä vuonna 1809 osaksi Venäjää, jäi Suomessa siihenastinen lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö voimaan. Tänä päivänä regaalioppia sovelletaan vielä siten, että valtio katsoo Perämerellä ja Tornion-Muonionjoella lohen ja taimenen kalastusoikeuden kuuluvan itselleen. Ruotsissa vastaavaa oikeutta sovelletaan enää ko. jokialueella Pajalan kunnan rajaan saakka. Regaalioikeus Suomessa on yli 400-vuotisen kehityksen tulos, mutta perusteet sen voimassaololle ovat edelleenkin kiistanalaiset. Viime vuosituhannen loppupuolelle saakka asiantila oli pitkään ollut melko vakiintuneessa tilassa. Kyösti Haataja kirjoittaa teoksessaan Vesioikeus I: ”Vesirajojen käynnin yhteydessä tuli esille kysymys kruunun regaalikalastuksien asemasta kylän alueella voimassa olevina, muille kuin kylän asukkaille kuuluvina kalastusoikeuksina. Kun eräässä kylässä niitä ei oltu kruunulle pidätetty rajankäynnin yhteydessä ja kun kruunu ei myöskään ollut kolmen vuoden kuluessa rajankäynnin päättymisestä nostanut kannetta niiden valtiolle kuulumisesta, katsoivat kyläläiset kruunun menettäneen oikeutensa niihin. Kanne näiden oikeuksien kylälle kuuluviksi julistamisesta hyljättiin kaikissa asteissa. On huomattava, että kruunun oikeus näihin kalastuksiin perustuu kruunun regaalioikeuteen ja on siis julkisoikeudellisella pohjalla. – – Tuomioistuinten ratkaisu asiassa on siis katsottava oikeaan osuneeksi.” Marja-Leena Honkasen mukaan regaalioikeuden soveltamisella on nähty olevan tärkeä merkitys lohikantojen suojelussa. Kokonaisuutena lohenkalastus on siten säänneltyä, että voidaan hyvin väittää kruunun regaalioikeuden olevan edelleen voimassa. KUKA SAA KALASTAA JA KUKA SITÄ VALVOO? Kalastusoikeudesta päättäminen on vesialueen omistajan asia. Poikkeuksena tästä ovat onkimista, pilkkimistä ja viehekalastusta koskevat säännökset (Kalastuslaki, 1982/286, 2. luku, 8 §). Kalastuksen harjoittamisen ja kalakannan hoidon järjestämisestä vastaa kalastuslain 48 §:ssä tarkoitettu kalastuskunta. Yhteisaluelain 3 §:n mukaan kalastuslaissa tarkoitettuna kalastuskuntana toimii edellä mainittu osakaskunta. Kalastuksen harjoittamista ja sen valvontaa varten on vesialueet jaettu kalastusalueisiin (KalL 68 §). Perämerellä ja Tornion-Muonionjoen alueella muodostavat valtion regale-oikeus ja erityisperusteiset kalastusoikeudet poikkeuksen edellä mainittuun pääsääntöön. Tämän lisäksi kyseisellä jokialueella on runsaasti voimayhtiöiden omistamia koskitiloja, joiden alueella on omat poikkeuksensa. ERITYISPERUSTEISET KALASTUSOIKEUDET Kiinteistöön voi kuulua erityisenä etuutena oikeus kalastaa toisen rekisteriyksikön alueella. Tällainen oikeus on voitu antaa uudis ”Kalastusoikeudesta päättäminen on pääasiassa vesialueen omistajan asia.” MAANKÄYTTÖ 3|2015 17 ”Tänä päivänä regaalioppia sovelletaan vielä siten, että valtio katsoo Perämerellä ja Tornion-Muonionjoella lohen ja t aimenen kalastusoikeuden kuuluvan itselleen.” nyt erillään kiinteistöjärjestelmän kehityksestä eikä kuulu millekään kiinteistölle tai kohdistu tiettyyn kiinteistöön. Tämän vuoksi regaalioikeuksia ei voida nykyisen lainsäädännön mukaan käsitellä kiinteistönmääritystoimituksissa. KALASTUS KOSKITILOJEN ALUEELLA Tornion-Muonionjoen vesialueesta on merkittävä osa voimayhtiöiden omistuksessa, vaikka alkuperäiset joen valjastussuunnitelmat eivät ole toteutuneetkaan. Koskiosuuksien kauppakirjoissa ovat myyjät yleensä pidättäneet kosken rakentamisen jälkeiset kalastusoikeudet itsellään. Näitä oikeuksia on pidetty oikeuskäytännössä henkilöön kohdistuvina. Alkuperäisten luovuttajien vähitellen poistuessa on sijaan tulleiden omistajien taholta tuotu esiin, että oikeudet olisivat periytyviä. KALASTUSOIKEUKSIEN KÄSITTELY VESIPIIRIRAJANKÄYNNISSÄ Jakokuntien (kylien) väliset rajat vesialueella perustuvat välirajasta vedessä annetun lain (1902/31) säännöksiin. Pääosin vesipiirirajankäynnit on suoritettu välittömästi lain voimaantulon jälkeisenä aikana 1900-luvun alkupuolella. Rajankäynnin yhteydessä olisi tullut kyseisen lain 4 §:n mukaan ratkaista erityisperusteisten kalastusoikeuksien olemassaolo. Lain 8 §:ssä säädetään hylättyjen vaatimusten saattamisesta oikeuden käsiteltäväksi. Vesipiirirajankäyntejä on myöhemmin tarvittaessa täydennetty. Täydennykset ovat koskeneet yleensä sitä, että itse rajankäynnit ovat saattaneet jäädä kylien välisiltä rajoiltaan epäselviksi tai rajat kokonaan käymättä. Myöhemmin on oikeuskäytännössä kuitenkin omaksuttu se käsitys, että rajankäyntejä voidaan täydentää myös erityisperusteisten oikeuksien osalta, mikäli kyseistä oikeutta ei ole aiemmin käsitelty tai käsittely on ollut puutteellista (ks. esim. KKO 26.1.1998/0179). Jaakko Haapala patikkareissulla Luttojoella elokuussa 2013. Tosin se palvelee nyt fiskaalisten intressien sijasta luonnonsuojelullisia tavoitteita. Erimielisyydet regaalioikeuden laillisuudesta ovat viime aikoina lisääntyneet lohisaaliiden parantumisen ja virkistyskalastuksen merkityksen kasvaessa. Asiasta on tehty eduskuntakyselyjä ja vuonna 2014 on asiaan liittyen laitettu vireille oikeusjuttu valtiota vastaan. Lapin yliopistossa (Juha Joona) on parhaillaan tekeillä maa- ja metsätalousministeriön tilaama tutkimus regaalioikeuden oikeudellisista perusteista. Kiinteistönmääritystoimituksessa voidaan käsitellä vain kiinteistöille kuuluvia tai niihin kohdistuvia etuuksia. Regaalioikeus ei ole luonteeltaan edellä tarkoitetun kaltainen oikeus, koska se on synty18 MAANKÄYTTÖ 3|2015 SUORITETTUJA VESIPIIRIRAJANKÄYNTEJÄ Nykyisin Tornion kaupunkiin kuuluvissa Alatornion ja Karungin pitäjissä on vesipiirirajat käyty vuonna 1910 laillistuneessa toimituksessa. Toimituspöytäkirjassa ei ole mainintaa erityisperusteisten kalastusoikeuksien käsittelystä, joten asia on jäänyt kokonaan käsittelemättä. Ylitornion ja Pellon (ent. Turtola) kuntien osalta vesipiirirajankäynti on laillistunut vuonna 1915. Kalastusoikeuksista on pöytäkirjassa todettu, että kysyttäessä ei kukaan esittänyt mitään asiakirjoja päätöksiin perustuvien oikeuksien olemassaolosta. Ylimuistoiseen nautintaan perustuvat vaatimukset kalastusoikeuksista on toimituksessa hylätty siltä osin, kun niitä on vaadittu. Kolarin kunnan osalta vesipiirirajankäynti on laillistunut vuonna 1941. Kalastusoikeuksia ei ole toimituksessa käsitelty, mutta pöytäkirjan 24 §:ssä on todettu, että niitä koskeva kanne on laitettava lain välirajasta vedessä 8 §:n mukaisesti. Kalastusoikeuksien käsittely vaikuttaa hieman sattumanvaraiselta ja se ei ole kohdellut mahdollisia oikeuksien haltijoita samalla tavalla. Lopuissa rajajoen varren kunnissa eli Muoniossa ja Enontekiössä vesipiirirajankäynnit ovat selvästi uudempia ja kalastuskysymykset on niissä käsitelty systemaattisesti, minkä perusteella voitaneen katsoa, että niissä olevat kalastusoikeudet on käsitelty lopullisesti. KALASTUSTA ON SELVITELTY AIEMMINKIN Selvityksen kohteena olevan alueen kalastuksen harjoittamisesta on tehty useita selvittely- ja kartoitustoimituksia. Eri aikoina tehdyille selvittelytoimituksille on syynä se, että pyyntipaikat ovat saattaneet siirtyä, merialueella maankohoamisen vaikutuksesta ja jokialueella syvävirran paikan muutoksista johtuen. Toimitukset ovat olleet luonteeltaan selvittelytoimituksia, joissa on inventoitu käytössä olevat pyyntipaikat kalastuksen valvontaa ja verotusta varten. Oikeudellisesti sitovia päätöksiä kalastusoikeuk sista ei näissä toimituksissa ole annettu. TORNION-MUONIONJOEN KALASTUKSEN ERITYISPIIRTEITÄ Rajajoki. Koska kyseinen joki on rajajoki, on sen käytön pääpiirteistä sovittava Ruotsin ja Suomen valtioiden välillä. Voimassaoleva rajajokisopimus on tullut voimaan 1.1.2010. Sopimuksen tarkoituksena on edistää rajan ylittävää yhteistyötä vesi- ja kalastussioissa. Yhteistyötä koordinoivana elimenä toimii suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio. Yhteislupa-alue. Kalastuksen harjoittamista varten on joki alueelle aikaisempina vuosina perustettu yhteislupa-alue, joka on vastannut kalastuslupien myynnistä. Lupatulot on jaettu regaalioikeuden ja vesialueen omistusoikeuden perusteella Suomen ja Ruotsin valtioiden ja vesialueen omistajien välillä. Vuonna 2013 on tästä yhteislupa-alueesta irrottautunut joukko kalastuskuntia, jotka ovat perustaneet oman Väylän viehelupa-alue -nimisen kalastusalueen ja myyneet alueella lupia kaikkeen kalastukseen, siis myös lohen ja taimenen kalastukseen. Lapin ELY-keskus on regaalioikeuteen vedoten kiistänyt uuden lupa-alueen oikeuden luvanmyyntiin lohen ja taimenen kalastuksen osalta. Asia on parhaillaan oikeuskäsittelyssä. RATKAISUKEINOJA Selvitettävien erilaisten kalastusoikeuksien luonteesta johtuen asiassa on jatkossa edettävä kahta tietä. Regaalioikeus. Regaalioikeuden olemassaoloon liittyvät erimielisyydet ratkaistaan yleisessä oikeusistuimessa osapuolten intressien perusteella. Tähän liittyy mm. aiemmin mainittu Lapin yliopistossa tekeillä oleva tutkimus. Käräjäoikeus antaa vireillä olevassa riita-asiassa aikanaan ratkaisun, joka luultavimmin johtaa myös käsittelyyn ylemmissä oikeusasteissa. Se, missä määrin tässä asiassa annettavat päätökset lopultakin koskevat itse regaalioi keutta, jää nähtäväksi. Erityisperusteiset kalastusoikeudet. Maanmittauslaitoksen tehtäväksi jää erityisperusteisten kalastusoikeuksien selvittäminen kiinteistönmääritystoimituksissa. Kun vesipiirirajankäynneissä on erityisten oikeuksien käsittely ollut ilmeisen puutteellista, on tehtävä luonteeltaan kiinteistöjärjestelmän selvyyttä parantava perusparannustehtävä, minkä vuoksi se olisi perusteltua tehdä budjettivaroin. Ratkaisu asian vireillepanon suhteen on maa- ja metsätalousministeriön käsissä. ISO TYÖ, SUURET KUSTANNUKSET Tehtävien kiinteistönmääritystoimitusten vaatiman työmäärän arviointi on erittäin haasteellista. Olemassa olevista erityisistä oikeuksista ei ole missään tarkkaa tietoa. Niiden määrä selviää tapauskohtaisesti, kun kalastuskohteita aletaan selvittää. Työn edetessä kiinnostus asiaan lisääntyy ja todennäköisesti syntyy myös uusia selvityshankkeita. Systemaattisesti toteutetussa perusparannustyössä tulisi virallisperiaatteen mukaisesti kaikki kohteet ainakin päätöksiin perustuvien oikeuksien osalta käydä läpi ilman asianosaisten vaatimustakin. Selvitystyö ei todennäköisesti tule rajoittumaan vain Perämeren merialueeseen ja Tornion-Muonionjoen alueeseen. Taloille kuuluvia oikeuksia saattaa kohdistua myös muihin seudun vesialueisiin. Rekisterijärjestelmän selvyyden ja asianosaisten tasapuolisen kohtelun näkökulmasta on myös näiden selvittely tarkoituksenmukaista tehdä samassa yhteydessä. Kiistanalaisten oikeuksien ollessa kyseessä on väistämätöntä, että toimituksissa tehtyjä ratkaisuja testataan myös ylemmissä oikeusasteissa. Mahdollisista uusintakäsittelyistä on luonnollisena seurauksena toimituskustannusten lisääntyminen ja kestoaikojen piteneminen. Toimituskustannukset muodostuvat pääosin toimituksiin käytettävästä ajasta. Ylimuistoisen nautinnan toteamiseen mahdollisesti liittyvät todistajien kuulemiset aiheuttavat normaaleista toimituksista poikkeavia lisäkustannuksia. Lisäkustannuksia syntyy myös erityisistä oikeuksista annettujen päätösten laillistumisen jälkeen. Seuraavaksi on selvitettävä kunkin oikeuden tämänhetkisten haltijoiden osuuksien suuruudet laatimalla oikeuksia koskevat osakasluettelot. Vesialueiden omistussuhteita osoittavia osakasluetteloita ei voitane juurikaan hyödyntää näiden osakasluetteloiden laatimisessa, koska kyseessä on eri oikeus ja se on saattanut jakaantua toimituksissa erilaisen perusteen mukaan. Mikäli rajallisia perusparannusresursseja päätetään käyttää tässä käsiteltyjen erityisten kalastusoikeuksien selvittämiseen, on kaiken kaikkiaan kysymyksessä useamman vuoden toimitusurakka. Kiinteistönmääritystoimitusten suorittamisen jälkeenkin jää edelleen avoimeksi kysymys siitä, mikä on erityisperusteisten kalastusoikeuksien ja regaalioikeuden suhde toisiinsa. Kysymys siitä sulkeeko regaalioikeus pois erityisperusteisen kalastusoikeuden vai onko asia päinvastoin voitaneen ratkaista vain sopimalla tai oikeuden päätöksellä. LÄHTEITÄ DI Esko Rantakiven haastattelu Tietoa Maasta -lehden numerossa 2/2014. Haataja, Kyösti.1951. Vesioikeus I, s. 230–231. HE 192/2014 (Uusi kalastuslaki), 4.4 Yhteiskunnalliset vaikutukset. Honkanen, Marja-Leena.1985. Kalastusoikeus, s. 145. Karvinen, Pauli. 2008. ”Kalastusoikeus kiinteistön erityisenä etuutena” (teoksessa Juhlajulkaisu Leena Kartio 1938-30/8-2008, s. 133). ”Olemassa olevista e rityisistä oikeuksista ei ole missään tarkkaa tietoa.” Jaakko Haapala työskentelee asiantuntijatehtävissä M aanmittauslaitoksessa. Sähköposti jaakko.haapala maanmittauslaitos.fi, puh. 040 5272 148. MAANKÄYTTÖ 3|2015 19 Olli Nissi. Maanmittaustoimisto 1950-luvulla. Paikallisen puusepän tekemällä työpöydällä yhteen- ja kertolaskukoneet. Pöydän ääressä istumassa G.E. Holmberg ja seisomassa vasemmalta Olli Nissi, K-J. Widnäs, Ebba Bäck, Taina Honkavuo, Antero Koivunen, Kauno Jääskeläinen, Thorsten Wentus, Jaakko Penttilä ja Paavo Vuokko. Maanmittaustoimistojen aika Teksti: Väinö Ylikangas Maanmittaustoimistoja maahamme perustettiin vuodesta 1948 alkaen ensin iso- ja uusjakojen ja sitten muidenkin erityisten toimitusten tekemistä varten. Vuonna 1972 kaikkien toimitusten tekeminen ja vuonna 1991 maanmittaus toimen muukin paikallinen hoito määrättiin maanmittaus toimistojen tehtäväksi. Vuonna 2013 toimistot lakkautettiin. 20 MAANKÄYTTÖ 3|2015 MAANMITTAUSTOIMISTOJEN noin 65 vuotta kestänyt aikakausi ei ole ollut alan tutkimuksen ja historiankirjoituksen kohteena. Lyhythän tuo jakso maanmittaustoimen pitkässä historiassa olikin, mutta sen yleiseen kulkuun nähden niin poikkeava, että sitä varmaan tullaan myös tutkimaan. Toistaiseksi tuota aikaa voidaan vain muistella. Minun muistoni perustuvat Kaarlelaan, joka oli mukana maanmittaustoimistojen tarun kaikissa käänteissä sekä omaan toimintaani taksamaanmittarien Martti Plukka ja Pentti Mäki-Hakola harjoittelijana vuosina 1962–65, auskultanttina ja insinöörinä Lapuan maanmittaustoimistossa vuosina 1967–72, johtajana Kaarlelan/Keski-Pohjanmaan maanmittaustoimistossa vuosina 1973–99 sekä keskushallinnon asiantuntijana vuosina 1999–2004 ja 2006. IRTI TAKSAJÄRJESTELMÄSTÄ Maanmittaustoimen hoito maassamme rakentui ennen toimistokautta taksajärjestelmän varaan. Sen perusteista ei silmiini ole osunut tutkimustietoa. Järjestelmä ei sopinut isojaon eikä myöhempien isojen jakotoimitusten tekemiseen. Ne kestivät kauan ja olivat valmistuessaan vanhentuneita. Esimerkiksi Kaarlelan isojaossa 104 talon omistajat joutuivat jaon kestäessä liki viiden sukupolven ajan sopimaan tilustensa käytöstä keskenään isojakoa edeltäneen tilanteen pohjalla. Isojaon valmistuttua olisi tarvittu uusi iso jakotoimitus, mutta koska maanmittausviranomainen ei ollut korjannut organisaatiotaan, alkoivat maanomistajien lisäksi myös toimitusmiehet ja oikeusviranomainenkin jarrutella uusien maareformien käynnistymistä. Niitäkin tehtiin, mutta esimerkiksi Kaarlelassa maanjakoasiain hoito jatkui kylien jakomiesten ja maanomistajien keskinäisten sopimusten varassa eli sovintojakopohjalla 1950-luvulle saakka. Luottamus maanmittausviranomaisen kykyyn ratkoa maankäytön ajankohtaisia ongelmia oli menetetty. Sijaan oli syntynyt hyvin elinvoimaiseksi osoittautunut käsitys, että viranomaisen tarkoituskin on vain työllistää itse itseään. Sitä, miksi korjauksiin ei ryhdytty, ei ole selvitetty. Joka tapauksessa Kaarlelan tilanne osaltaan johti uudistusten käynnistymiseen. Ensi askel oli vuonna 1948 säädetty niin sanottu kuukausipalkka-asetus, joka mahdollisti taksajärjestelmän korvaamisen toimistomallilla yksittäistapauksissa. Vuonna 1950 maanmittaustoimistoja oli jo neljä; Kaarlelassa yksi niistä. Opetushenkilöstö varoitteli 1960-luvun opiskelijoita Kirkkokadun kalkkiveikoista. Minä kuitenkin suuntauduin maanmittaushallintoon ja sain aitiopaikalta seurata silloisen opettajani ja sittemmin pääjohtajani Lauri Kanteen tekemisiä. ”Lehdistössä uusjaot olivat 1970-luvulla lähes a inoa ja lähes aina kielteinen m aanmittaustointa koskenut aihe.” Väinö Ylikangas TOIMISTOJEN AIKA Vuosina 1950–1972 maanmittaustoimistojen lukumäärä nousi kahteenkymmeneen. Toimistot olivat maanmittauskonttorien alaisia ja toimivat samoin ehdoin ja samaan tapaan kuin taksamaanmittarit. Kinaa taksamiesten ja kuukausipalkkaisen henkilöstön välillä en havainnut. Toimistojen ensisijainen tehtävä oli huolehtia toimituksista, joita taksamaanmittarit eivät halunneet tehdä. Toimistojen perustamisen seurauksena yhteydenpito sekä maanmittausväen kesken että asiakkaiden ja yhteistyöosapuolten suuntaan alkoi lisääntyä. Asiakkaiden silmissä maanmittaustoimi silti oli edelleen etäinen, salatieteeksikin koettu asia. Jopa toimitusten tavattoman pitkät kestoajat pikemmin lisäsivät alan arvostusta kuin sen arvostelua. Työtahtiin toimistoilla ei mielestäni ollut vaikutusta. Vuonna 1972 taksajärjestelmä korvattiin kokonaan keskushallinnon, 11 maanmittauskonttorin ja 39 maanmittaustoimiston muodostamalla kolmiportaisella organisaatiolla. Johtajien ensimmäisillä neuvottelupäivillä havaitsin, kuinka uutta, outoa ja innostavaakin tapaaminen, työnantajan vastatessa majoituksesta ja jopa saunasta ja saunakaljoista, taksamiehille oli. Siirtyminen toimistomalliin ja tavoitejohtamiseen ei heitä näyttänyt huolettavan. Lohkomisten määrän nostaminen tavoitejohtamisen sitä ehkä vaatiessa tuntui olevan heille pikku juttu. Virka-aika oli heille tuntematon rajoitus. Luulen, ettei taksajärjestelmästä kukaan ollutkaan oikeasti pitänyt. Vasta sotia seuranneet poikkeusolosuhteet olivat tarjonneet joillekin taksamiehille mahdollisuudet menestyä taloudellisesti niin hyvin, että taksajärjestelmästä luopumista vastustettiin. Uuden organisaationsa myötä maanmittaushallinto otti käyttöön ensin tavoite- ja sitten tulosjohtamisjärjestelmän. Tavoitejohtamisvaihetta on jälkikäteen pidetty epäonnistumisena, koska sen vallitessa sovitut tavoitteet pykivät säilymään lähes samoina vuodesta toiseen. Minun mielestäni kysymyksessä oli harppaus ”keskiajasta nykyaikaan”. Se vaati koulutusta ja aikaa. Tavoiteajattelun omaksuminen oli siinä tarpeellinen, tärkeä ja hyvin toteutettukin ensi askel. Esimerkiksi tiehallinto, jonka vanavedessä maanmittaushallinto oli lähtenyt uudistuksiin, ajautui ja ehkä juuri tämän vaiheen sivuuttamisen vuoksi eri kehitysurille. Maanmittauslaitoksen johtamisessa keskeinen asema oli vuosittaisilla neuvottelupäivillä, joihin keskushallinnon edustajien ohella osallistuivat alue- ja paikallishallinnon yksiköiden noin 50 johtajaa. Läänininsinöörien johtoryhmällä oli tärkeä rooli, mikä edisti laitosyhtenäisyyden muodostumista. Kaarlelalaisille 1950–1960-luvuilla tutuiksi tulleet kyltit. Kesäretket kuuluivat ohjelmaan 1950-luvulta alkaen. Poroluodossa käytiin 1970-luvulla. Seisomassa K-J. Widnäs ja Jaakko Penttilä. Edessä vasemmalta Matti Välikangas, Angela Masar, Anita Kultala, Gun-Britt Borg, Väinö Ylikangas, Liisa Kalliainen, Pentti Kämäräinen, Raija Pökkä, Terttu Sundell ja Arvo Vitikainen. Väinö Ylikangas MAANKÄYTTÖ 3|2015 21 Maanmittauslaitos Kauden 1991–1999 johtajistoa ministeriöstä, keskushallinnosta ja 21 maanmittaustoimistosta. Tulossopimukset kuitenkin tehtiin yksikkötasolla, minkä vuoksi toimistot halusivat ja pääjohtaja Kanteen tuella saivat roolin laitostason johtamisessa. Piiri-insinöörit alkoivat pitää omia kokouksiaan ja perustivat oman johtoryhmänsä, jonka puheenjohtajalla oli oikeus osallistua laitoksen strategiapäiville. Olin toiminnassa tiiviisti mukana, mutta vähän siitä huolissanikin. Esimieheni Juhani Uljas rauhoitti minut toteamalla, että on vain hyvä, että myös piiriinsinöörit alkavat kiinnostua tehtävistään ja niiden tarkoituksesta ja tavoitteista! Näin sitten tosiaan tapahtui. Piiri-insinöörien itsetunto ja aktiivisuus kohosivat ja se havaittiin. Maanmittaushallinnon kaksiportainen hallintomalli vuonna 1991 rakennettiin uudistuksen tavoitteisiin ja valmisteluun nähden yllättävästi keskushallinnon ja toimistoportaan varaan. Alueorganisaatio sivuutettiin ja itse asiassa lakkautettiin. Se oli iso ja monelle kipeä ratkaisu. Jo sitä ennen Kaarlelan maanmittaustoimisto oli läänininsinööri Juhani Uljaan tukemana hakeutunut ja päässyt ministeriön ja korkeakoulun (Raimo Vajavaara, Arvo Vitikainen) virittelemän pohjoismaisen uusjakojen kehittämisprojektin sekä keskushallinnon (Paavo Mustonen, Veikko Tapanainen) virittelemän uusjakotarvetta kartoittavan peruskartta-analyysin kehittelijäksi 22 MAANKÄYTTÖ 3|2015 ja toteuttajaksi Suomessa. Läänininsinöörin tukea oli tarvittu, koska maanmittaushallituksen kollegio oli jo vuonna 1978 päättänyt lakkauttaa Kaarlelan toimiston. Se oli olemassa vain, koska osastopäällikkö Pentti Niemelä oli siirtänyt lakkautuspäätöksen toimeenpanoa toistaiseksi. Kaarlelan toimisto itse tietenkin aktiivisesti tuki toimeenpanon viivyttämistä. Lehdistössä uusjaot olivat 1970-luvulla lähes ainoa ja lähes aina kielteinen maanmittaustointa koskenut aihe. Klassikko lienee lehtikuva, jossa kolme entistä, asianosaiseksi sattunutta poliisimiestä pui uusjakokokouksessa nyrkkiään toimitusinsinöörille (Väinö Ylikangas), joka puolestaan uhkasi kutsua paikalle poliisin. Neuvottelupäivilläkin toistui usein kysymys, miksi uusjakoja tehdään, vaikka laitoksella olisi yllin kyllin oikeaa tekemistä. Vähitellen myönteisiäkin kommentteja tilusjärjestelytoiminnasta alkoi tulla esiin. Niitä toi jo 1970-luvulla päättynyt Kaarlelan uusjako ja erityisesti Kaustisen Jylhän uusjako ja sen pohjalla vuonna 1985 järjestetyt maatilarakennusmessut, jotka huomioitiin koko maan tiedotusvälineissä televisiouutisia myöten. Uusjakoja alkoi käynnistyä ja päättyä ilman oikeudenkäyntejä, mikä oli kautta aikojenkin uusi ilmiö. Asianosaisten ja median ohella aluehallinto- ja aluekehitysviranomaiset alkoivat kiinnostua maanmittausviranomaisen palveluista. Vuosina 1991–1999 tilusjärjestelytoiminta alkoi rakentua uuden asiakas- ja ongelmalähtöisen, alueelliseen yhteistyöhön perustuvan toimintamallin pohjalle. Maanmittaustoimiston edustajia alettiin kutsua asiantuntijoina aluehallinto- ja aluekehitysviranomaisten tilaisuuksiin sekä EU:n myötä syntyneen ohjelmaperusteisen aluekehitystyön ohjelmien laadintaan ja toteuttamiseen. Tilusjärjestelyt mainittiin useiden maakuntien aluekehitysohjelmissa ja niiden edistämiseksi suunniteltiin ja toteutettiin toistakymmentä aluekehityshanketta viidessä maakunnassa. Tätä taustaa vasten ei ollut yllätys, että maanmittauslaitoksen vuoden 1994 organisaatio uudistettiin pääasiasiassa maakuntajaon pohjalla 21 maanmittaustoimiston varaan. Keski-Pohjanmaa sai oman toimistonsa. Keskushallinto näytti näin asettuneen ongelma- ja asiakaslähtöisen, alueellisen yhteistoimintamallin taakse. Mutta ei sittenkään. Keskushallinto oli sallinut Kaarlelan maanmittaustoimiston toiminnan ja sen myötä syntyneen laajan ja konkreettisen yhteistyön maakuntien, kuntien, neuvonta- ja edunvalvontajärjestöjen sekä paikallisten aluehallintoviranomaisten kanssa. Laitoksen varsinainen tavoite oli kuitenkin koko ajan ollut hankkia omatoimisesti markkinarahaa ja turvata työllisyys sen avulla. Toimistoja, jotka olivat esiintyneet messuilla, myyneet karttoja tai tuoneet esiin uusia palveluideoita, kiiteltiin. Idea-asteella olleita palveluraakileita alettiin markkinoida koko maassa. Kaarlelan maanmittaustoimiston aluekehitysrahoitukseen tukeutuneita ja maanmittausosaamiseen perustuneita hankkeita laitos ei hyväksynyt. Niitä ei neuvottelu- ja koulutuspäivillä mainittu eikä toimisto saanut lukea hankkimaansa hankerahoitusta tulokseen. Kaarlelan/Keski-Pohjanmaan nimen laitoksen neuvottelupäivillä kuullessaan ministeriön edustaja parahti, että onko se vielä olemassa. Sitä, että toimisto oli pelastanut uusjakotoiminnan ja saanut sille alueviranomaisten, asiakkaiden ja ministeriönkin tuen, ei mainittu. Vuonna 1999 maakuntapohjainen malli korvattiin keskushallinnon ja 13 maanmittaustoimiston muodostamalla organisaatiolla. Vuonna 1991 hävinnyt läänimalli näin tavallaan palautettiin, mutta ei entisin vastuin ja valtuuksin. Ongelma- ja asiakaslähtöinen aluekehitystoiminta ja alueellinen yhteistyö säilyivät toimistojenkin agendalla, mutta vastuu niistä siirtyi keskushallinnolle. Toimistojen Maanmittauslaitoksen organisaatiokaavio 1972–1991. tehtävä oli huolehtia toimitustuotannon tehokkuudesta ja taloudellisuudesta. Sen varmistamiseksi keskushallinto toteutti laajan johtamistaitojen kehittämisohjelman. Alueellisen yhteistoiminnan suuntaan tehtiin se myönnytys, että minä sain pyynnöstäni hoidettavakseni, 26 vuotta kestäneen johtajapestini jatkoksi, itsenäisen, valtakunnallisen projektin: Maankäytön kehittäminen. Vuoden 1999 organisaatiota luotaessa piiri-insinöörien johtoryhmä oli ottanut aikaisemmista tavoistaan poiketen suoran yhteyden ministeriin, joka yllättäen asettuikin tukemaan heitä ja siis maakunnallisten toimistojen säilymistä. Voitto viestittiin heti piiri-insinööreille, mutta vahingossa (?) myös laitoksen johdolle. Pääjohtaja otti heti yhteyden ministeriin, joka palasi ruotuun. Pian Ratia ilmoitti, ettei toimistojen yhteistyötä enää tarvita. Hänen tavoite oli pitää laitoksen kehittäminen sen omissa ja nimenomaan keskushallinnon käsissä. Piiri-insinöörien osallistuminen laitoksen johtamiseen ja alueellinen yhteistoiminta olivat hänen mielestään sille uhka. Minä sain kyllä vielä esitellä vetämääni Ontonnevan tiehanketta eduskunnan edustajille maastossa, mutta tiedotustilaisuuden Ratia järjesti ilman minua ja kentän edustusta. Vetämäni yhteispohjoismaisen uusjakojen kehittämisprojektin valmistuttua, Ratia käynnisti jatkoprojektin keskusvirastotasolla, minua tai kentän edustajaa mukaan kutsumatta. Alueellista yhteistyötä keskusvirasto ei sen jo saaman julkisuuden ja kannatuksen vuoksi voinut sivuuttaa. Jo alkanut hanketoiminta sai toimistoissa jatkua samoin kuin palvelujen markkinointi ja tuotanto. Toimistojen yhteistyökumppanit keskushallinto otti omien siipensä suojaan, alkamalla kutsua heitä tilaisuuksiinsa ja palkitsemalla heitä. Asiakaslähtöisyyden keskushallinto otti toimintansa kulmakiveksi, käynnistämällä ja rahoittamalla sitä koskevan tieteellisen tutkimuksen. Vain ongelmalähtöisyys jäi paikallisuutensa vuoksi vähälle huomiolle tai hoitamatta. Paikallisella tasolla virinnyt uusi toimintamalli oli nivelletty osaksi yleistä maanmittaushallintoa. TOIMISTOJEN AJAN SAAVUTUKSIA Tutkimus tuonee vastauksen kysymykseen, mikä merkitys maanmittaustoimistojen ajalla oli laitoksen kehitykselle ja menestykselle. Tässä yhteydessä tuota aihepiiriä on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista lähestyä vain esimerkkejä mainitsemalla. Minun havaintojeni mukaan maanmittaustoimistoissa viihdyttiin, maanmittausväen piiriin syntyi vahva me-henki, asiakas- ja ongelmalähtöinen, alueelliseen yhteistoimintaan perustuva toimintamalli sai alkunsa ja tilusjärjestelystä tuli suosittu keino kehittää ja edistää aluekehitystä. ”Neuvottelupäivilläkin toistui usein kysymys, miksi uusjakoja tehdään, vaikka laitoksella olisi yllin kyllin oikeaa tekemistä.” MAANKÄYTTÖ 3|2015 23 ”Minun havaintojeni mukaan m aanmittaustoimistoissa viihdyttiin, m aanmittausväen piiriin syntyi vahva me-henki.” Lentopallo- ja hiihtokisat keräsivät paikalle joukkueita lähes kaikista yksiköistä, jotka kilpailivat keskinäisestä paremmuudestaan tosissaan. Parempaa foorumia me-hengen luomiselle ja vaalimiselle tuskin voi olla. Asiakas- ja ongelmalähtöinen toimintatapa avasi vanhoja pattitilanteita ja tuotti uusiakin sovelluksia. Kaarlelan toimiston puitteissa Kokkolan Hakalahden ratkaisu tuotti kirjoittajalle laitoksen kultaisen ansiomerkin. Ytterjeppon ”domvillan” ratkaisun jälkeen vastustajien nokkamies kätteli ja kiitti, toimitusinsinööri (Martti Virnes) kertoi, että pitkästä aikaa on taas kiva tulla töihin ja ministeriön edustaja (Raimo Vajavaara) suhisi korvaani, että hoidit homman hienosti. Kruunupyyn kaavauudistus toteutui nopeasti ja halvalla kaavoitusalueiden jakolain mukaisilla uusjaoilla ja Pietarsaaren Björnholmin ”ikuisesti isännätön vesijättöalue” sai lailliset omistajat. Kauhava–Ylivieska-tien aiheuttamat menetykset, haitat ja korvaukset minimoitiin laajapohjaisen maapankin avulla. Sain olla kunniavieras tien juhlallisissa avajaisissa. Myös keskushallinto tuki ja avusti näitä toimia. Sain ritarimerkin (SVR RI) ja maanmittausneuvoksen arvon sen lisäksi, että olin saanut olla työssä, jossa viihdyin. TOIMISTOJEN AJAN JÄLKEEN Lauri Kanteen varovaisesti aloittama ja Jarmo Ratian voimallisesti ja taitavasti jatkama pyrkimys pitää laitoksen kehittäminen sen omissa ja nimenomaan keskushallinnon käsissä onnistui erinomaisesti. Oma alue- ja paikallishallinto menetettiin, mutta laitos ei ole vain säilynyt ja säilyttänyt itsenäisyyttään, vaan on saanut vastuulleen muitakin toimintoja. Tekemällä ikävät ratkaisut itse ja jopa etupainotteisesti laitos vältti viimeaikaiset avi- ja ely-keskustelutkin, koska alue- ja paikallishallintoa sillä ei enää ollut. Hieno saavutus. Lakisääteisten tehtävien tehokas ja taloudellinen hoito eivät tulevaisuudessakaan ehkä kuitenkaan riitä turvaamaan viranomaisen säilymistä ja itsenäisyyttä. Se menestyy, joka itse havaitsee, kehittää, myy ja tuottaa parhaat palvelut kulloinkin ajankohtaisiin ongelmiin. Väinö Ylikangas on DI ja m aanmittausneuvos. Hän on t yöskennellyt mm. johtavana maanmittausinsinöörinä, piiri-insinöörinä, maanmittausjohtajana ja yli-insinöörinä Maanmittauslaitoksessa. Sähköposti vaino.ylikangas pp.nic.fi. 24 MAANKÄYTTÖ 3|2015 Noususuhdanteiden aikana kehitys- ja innovaatiotoimintaan panostetaan paljon. Älykästä erikoistumista tavoiteltaessa avainasemassa ovat mm. osaamisen luominen ja siirtäminen sekä tavoitellun kilpailukyvyn lisääminen tulosten kaupallisessa hyödyntämisessä ja näkyvyydessä. Uusimman osaamisen ja toimintatapojen vieminen liike-elämään ja koulutukseen on suomalaisen kilpailu kyvyn edellytys. Tarvitaanko tähän valtakunnallisia kehitys- ja teknologia päälliköitä toteuttamaan yhteinen tehtävä mitattavin tuloksin? Oy Suomi Ab:lla Teksti ja kuvat: Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo INNOVAATIOHUUMA EI AINA KANNA IDEOITA MAALIIN ASTI Media on todennut useasti, että julkisin varoin toteutettua tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä on koetelleet erilaiset haasteet tiedonsiirrossa, tietovarastoissa ja tietoympäristöissä. Lisäksi eri alojen asiantuntijuuksien yhdistäminen on oletettua vaikeamapaa. Innovaatioinnostuskaan ei kanna tarpeeksi usein kuin visioiden tasolle. Hankkeiden lopputuloksena luvatut uudet tuotteet, yritykset, patentit, julkaisut ja työpaikat jäävät kauas tulostavoitteista. Sanktiot ja mittarit sekä oikeastaan koko seuranta puuttuu, joten muutosta tuskin tapahtuu lähiaikoina. SUOMALAINEN INNOVAATIOTOIMINTA ON KESKITTYNYT INNOVAATIOPROSESSIN ALKUUN Tie ideasta innovaatioon voi olla pitkä, kun tarkastellaan hankkeen innovatiivisuutta globaalilla tasolla. Pienen ryhmän innovaatio I N N O VA AT I O - J A T U T K I M U S J O H TA M I N E N 6 . 0 Demot ja pilotit ovat jokapäiväisiä pelialalla. huutava tarve osaaville kehitys- ja teknologiajohtajille saattaa olla suurikin muutos sen ideoimalle ryhmälle. Innovaation arvoa tulisikin mitata näkyvästi paljon enemmän sen yhteiskunnalle tuomassa hyödyssä. Seuraavaan innovaatioon siirrytään helposti ilman, että alkuperäisen innostuksen nostattaneesta ideasta tuotteistetaan koskaan kaupallista tai muuten hyödynnettävää tuotetta tai toimintamallia. Todellisuudessa harvalla on valmiit, suunnitellut prosessit, puhumattakaan tietovarastoista, jotta saavutetut tulokset näkyisivät alueelliseena täysimittaisena hyödyntämisenä koulutukseen ja yritysten toimintaan. Tietojohtaminen on 2010-luvun johtamista, mutta tämän alan osaajien määrä maankäyttöalalla on erittäin pieni. ENNAKOIVASTI JA ITSEOHJAUTUVASTI LUOMAAN UUTTA Kumppanuudet, tutkimusohjelmien valmistelut, hiljaiset signaalit, tekniikan kehittyminen ja valtava tekemisen määrä painopis- ”Tietojohtaminen on 2010-luvun johtamista, mutta tämän alan osaajien m äärä m aankäyttöalalla on erittäin pieni.” tealueilla pitävät tekijät kiireisenä. Aineeton pääoma on jäänyt luvattoman pieneen rooliin, koska se ei näy yritysten taseissa. Sen aikaansaamille tuotoille tai taloudelliselle arvolle ei ole olemassa suoraa mittaria, joten vaikutusten arvioiminen on hankalaa. MAANKÄYTTÖ 3|2015 25 ”Demoilukulttuuria t arvitaan, mutta se edistää i nnovaatiov arkauksia.” PATENTIT JA INNOVAATIO-OSAAMINEN Patentointiin ja immateriaalioikeuksiin ja niiden kouluttamiseen pitäisi panostaa, toteaa painoalapäällikkö, TkL Juhani Talvela Kymenseudun ammattikorkeakoulusta. ”Tieto, osaaminen, luovuus sekä tutkimus ja kehitystyö ovat aineettoman pääoman rakennuspalikoita. Investoinnit aineettomaan pääomaan ovat teollisuusmaissa jo yli 50 % kaikista investoinneista ja suunta on edelleen kasvava. Patentit, tavaramerkit, mallisuojat, tekijänoikeudet sekä muut ’Intellectual Property’ -oikeudet (IPR) muodostavat merkittävän osan aineettoman pääoman arvossa. Suomalaisten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä voitaisiin parantaa lisäämällä niiden IPR-osaamista. Kyse ei ole pelkästään omien keksintöjen ja henkisen luomistyön suojaamisesta tai brändin rakentamisesta. Yhtä tärkeää on ymmärtää IPR-suojausten merkitys globaalissa taloudessa sekä löytää IPR-järjestelmien kautta vapaasti tarjolla olevaa teknologia-, kilpailija- ja markkinatietoa. IPR-osaamisella operointi tulisi olla kiinteä osa innovaatioita tuottavien yritysten strategiassa. Osaamista tulisi vahvasti kehittää sekä pk-sektorilla että yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja myös 2. asteen oppilaitoksissa.” Professori Juha Hyyppä toteaa patentoinnin välttämättömyydestä: ”Patentit kuvaavat potentiaalia teknologian siirtoon ja toisaalta kansainväliset patentit kuvaavat potentiaalia vientimarkkinoilla. Tulevaisuudessa on tarkkaan seurattava, miten eurooppalaisen patenttijärjestelmän uudistaminen vaikuttaa kansalliseen patentointiin ja yritysten patenttisalkkuihin.” RAHOITUSHANKINNASTA MAAILMANLUOKAN TULOKSIIN Kansallisen T&K:n on tähdättävä selvitymisen ja peruskoulutuksen sijaan maailmanluokan tuloksiin. Maailmanlaajuiset kehitystrendit kohti vähähiilisiä, terveellisiä ja kulttuuririkkaita älykaupunkeja pelillistämisen kautta vaativat paljon osaamista, tekoja ja jaettavaa tietoa. Uudenlaiset yhteistyöponnistelut takaisivat, että toimintakentästä saataisiin moderni ja mutkaton. Hyvin toteutetut pilotoinnit, demot, patentit ja tietojohtamisen käyttöönotto ovat askel oikeaan suuntaan. PILOTOINTI JA DEMONSTRAATIOKULTTUURI ON IN Innovaatioketjussa ammattimaiselle pilotointi- ja demonstraatiokulttuurille on tarvetta, kun taas päämäärätön demoilu muuttuu liian helposti itsetarkoitukseksi. Tuotetun tiedon esittäminen myyvästi mielikuvin edistää alaa, kun tekeminen saadaan näkyväksi laajemmille markkinoille. Haasteena on liiketoimintaa tukevan tiedon elinkaari ja suojattavuus. Tiedon suojattavuus paranee usein, kun siihen liitetään hiljaista tietoa, joka vaikeuttaa tiedon kopiointia. Tällä hetkellä menestyvät brändit ja tekijät eivät julkaise tekemisiään niin laajasti kuin haluaisivat. Demoilukulttuuria tarvitaan, mutta se edistää innovaatiovarkauksia. VERKOSTOJEN TIEDON MYYJÄT Tiedon avoimuus ja laajat tutkimusverkostot ovat saaneet liikkeelle verkostojen tiedon myyjät. Tutkimus- ja kehitysrahoitukseen on Tiedekeskukset osaavat h yödyntää ja visualisoida yksinkertaisia luonnontieteellisiä lainalaisuuksia. 26 MAANKÄYTTÖ 3|2015 ”Suomessa ei ole enää varaa t örmäyttää, tutkia, kehittää ja innovoida pienessä piirissä p elkästään omaan käyttöön.” rantautunut ilmiö, jossa rahoitusta haetaan oman sisältöosaamisen ulkopuolelta hyödyntäen verkostojen osaamista haluttuun tulokseen pääsemiseksi. Tekijänoikeudet ovat lapsenkengissä mm. tutkimusideoiden jatkohyödyntämisen osalta. Tämä johtaa tilastollisestikin lopputulosten minimoitumiseen ja vääristymiseen. Tilanne on rahoitushakijoilla tiedossa, mutta rahoittajien tarkkuutta ja substanssiosaamista kaivataan nyt yhä enemmän. Vaikka elämme innovaatioiden ja avoimen datan aikaa, on muistettava aina substanssiosaamisen tärkeys, vain siten syntyy uutta ja kestävää jälkeä. TARVITSEMME UUSIA T&K-ALUSTOJA Strategiset huippuosaamisen keskittymät, allianssit, instituutit, osaamisalueet ja -kiihdyttämöt, huippuyksiköt sekä factory-tyyppiset alustat toimivat kohtalaisesti. Innovaatioketju on kuitenkin Suomessa siilomainen, katkonainen ja hajanainen. Tämän takia uudet ja erilaiset T&K-yhteistyöalustat ovat välttämättömiä yritysten, kuntien, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välille. Alustojen tärkeimpiä investointeja ovat niiden nokkamiehet. TÖRMÄYTTÄMINEN VERKOSTOITUMISESSA SAATAVA SEURAAVALLE TASOLLE Suomessa ei ole enää varaa törmäyttää, tutkia, kehittää ja innovoida pienessä piirissä pelkästään omaan käyttöön. Verkostojen toimivuutta pitää hyödyntää ammattimaisesti paitsi organisaation sisällä myös eri toimijoiden välillä. Esimerkki uudenlaisesta yhteistyöstä Metropolian kulttuuripuolen kanssa. LISÄTIETOJA DEMOPÄIVÄSTÄ: LEHTORI JAAKKO RUUTTUNEN, METROPOLIA AMK Hannu Hyyppä työskentelee Aalto-yliopistossa professorina ja toimii Suomen Akatemian rahoittaman laserkeilauksen huippuyksikön Aalto-yliopiston osuuden johtajana sekä M etropolia Ammattikorkeakoulussa rakennusja kiinteistöalalla. Sähköposti: hannu.hyyppa aalto.fi. Marika Ahlavuo toimii koordinaattorina sekä Aalto-yliopistossa Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutissa, joka on osa Suomen Akatemian laserkeilaustutkimuksen huippuyksikköä 2014–2019, että Metropolia ammattikorkeakoulussa. Sähköposti: marika.ahlavuo aalto.fi. MAANKÄYTTÖ 3|2015 27 Maanmittauspäivät 2016 Jyväskylän Paviljongissa TERVETULOA MAANMITTAUSPÄIVILLE MAANMITTAUSPÄIVÄT 2016 pidetään 8.–9. päivänä maaliskuuta Jyväskylän Paviljongissa. Maanmittauspäivien konsepti pysyy perusidealtaan suhteellisen samanlaisena kuin 2015, mutta koulutuksen osuutta tullaan lisäämään entisestään. Tarjontaa tulee olemaan entistä useammassa rinnakkaissessiossa ja nyt myös jo aloituspäivänä. jolloin aloitetaan ennen puolta päivää. Muitakin uudistuksia on tarjolla. Kalenteriaan jo vilkaisseet ovatkin huomanneet, että to–pe viikonpäivien sijaan päivät ajoittuvat nyt alkuviikolle, tällä kertaa tiistaille ja keskiviikolle. Näin ollen myös illallinen palaa entiselle paikalleen, ensimmäisen päivän iltaan. Koulutussisältöjen laajentamisen toivotaan entisestään parantavan jokaisen alalla toimivan mahdollisuuksia rakentaa omaa ammattiaan ja kehittymistarpeita tukeva koulutuskokonaisuus. Näin ollen entistä useammalla toivotaan olevan työnantajan tukema mahdollisuus osallistua päiville. Yhdistysten kokouksille on varattu aikaa torstai-illalle ennen illallisen alkua. Päivien teemoja ovat muun muassa (lopullinen ohjelma julkaistaan joulukuussa 2015): • Kiinteistötoimitusten kehittäminen • Älykäs kaupunkisuunnittelu, smart-city •Kiinteistöarviointi • Rakennetun ympäristön mittaus ja mallinnus • Kiinteistörekisterin pito • Sähköisten palveluiden kehittäminen • Nuorten maanmittauspäivät. ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittautuminen avautuu noin joulukuun puolessa välissä Maankäyttö-lehden 4/2015 ilmestymisen yhteydessä. Jo nyt on syytä huomata se, että ilmoittautuminen sulkeutuu jo tammikuun 2016 lopulla. Koska päivien ajankohta on reilua kuukautta aikaisemmin kuin viime vuonna, myös ilmoittautuminen joudutaan sulkemaan vastaavasti aiemmin. www.paviljonki.fi www.paviljonki.fi CALL FOR PAPERS Jos haluat pitää esityksen päivillä, pyydämme sinua toimittamaan vapaamuotoisen tiivistelmän esityksestä osoitteeseen: juhana.hiironen aalto.fi ma 9.11.2015 mennessä. Varsinainen kirjallinen artikkeli esityksestä ei ole tarpeellinen jälkikäteenkään. Esiintyjät pääsevät osallistumaan ilmaiseksi päiville (1 henkilö/ esitys), mutta näitä paikkoja on rajoitetusti. Esityksen aiheena voi olla esimerkiksi: • Uuden hyvän käytännön esittely • Toteutetun kehittämisprojektin kuvaus • Tehdyn tutkimuksen (tulosten) esittely. JÄRJESTELYTOIMIKUNTA TkT Juhana Hiironen, Aalto-yliopisto, juhana.hiironen aalto.fi Päätoimittaja Ari Laitala, Maankäyttö-lehti, ari.laitala maankaytto.fi Lisätietoja tulossa: www.maankaytto.fi/mmp2016 MAANKÄYTTÖ Maan mittaus päivät 2016 8.–9. maaliskuuta 2016! www.paviljonki.fi K I I N TE I S TÖT Yaamboo | Wikimedia Commons, CC-BY-SA-3.0 MITTAUS & MALLINNUS w w w . m a a n ka y t t o . f i / m m p 2 0 1 6 TULE MUKAAN KEHITTÄMÄÄN MAANMITTAUSPÄIVIÄ! Osallistu Maanmittauspäiviä koskevaan k yselyyn osoitteessa www.maankaytto.fi M AT T I H O L O PA I N E N Kirjoittaja on kehittämispäällikkö S uomen Kuntaliitossa | matti.holopainen kuntaliitto.fi KUNTALIITON AVAUKSET DIGITALISAATIOON Tuottamaton tiedonvälitystyö pois, ajantasainen tieto käyttöön ja terve kilpailu kuntien sähköisiin palveluihin 1990 -LUVUN PUOLIVÄLIN paikkeilla Lahden kaupungissa esiteltiin meille virkamiehille tilaaja-tuottaja-malliin siirtymistä Fellmannin auditoriossa. Perusajatuksena oli organisaation jakaminen tilaajiin ja tuottajiin tavoitteena toiminnan tehostaminen ja yritysten toimintamahdollisuuksien lisääminen kunnan palvelutuotannossa. Esitin tilaisuudessa epäilykseni, miten osaaminen ja resurssit riittäisivät sekä tilaamiseen että tuottamiseen vai tulisiko säästöjen asemesta lisää kustannuksia? Esitin siinä tilanteessa tilaajatuottajamallin sijasta panostamista kuntien prosessien tehostamiseen. Taustalla oli hyvät kokemukset Lahden karttatietojen vuonna 1987 käynnistyneestä digitalisointityöstä, joka tietysti oli edellyttänyt toimintaprosessien kuvaamista, avaamista ja kehittämistä. Nyttemmin olen tyytyväisenä voinut todeta tilaaja-tuottajamallin sijaan prosessien ja digitalisoinnin nousseen keskustelun ytimeen hallitustasoa myöten. Kuntaliitto on tehnyt periaatetason avauksia toimintaprosessien digitalisointiin liittyen. Tavoitteena on päästä eroon tuottamattomasta tiedon välittämistyöstä sekä mahdollistaa jatkuvasti ajantasaisen tiedon käyttö ja siihen pohjautuvien palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto. Toinen merkittävä epäkohta koskee verorahojen käyttöä kuntien palvelujen kansallisissa kehityshankkeissa. On kestämätöntä, että kehityshankkeissa verorahoituksella tuotetaan palvelumonopoleja valitulle yritykselle. Monopolin kustannukset kaatuvat kuntien syliin. Palvelutuotannossa tarvitaan aina toimiva kilpailu ja markkinat. Tästä syystä Kuntaliitto on esittänyt seuraaviin kansallisiin palvelujen kehittämisen yhteishankkeisiin toimintamallia, jossa verorahoilla tehdään määrittelyt, yritykset toteuttavat kilpailevia palvelutoteutuksia, jotka sertifioidaan, kuntien kilpailuttamat ja käyttöönottamat palvelut auditoidaan, jonka jälkeen kunnille maksetaan ennalta sovittu tuki määräajassa käyttöönotetusta palvelusta. Lopputuloksen 100 %:n tehokas verorahan käyttö maksetaan ainoastaan tuloksesta ja saadaan toimivat markkinat, joilla on myös vientipotentiaalia laajalla rintamalla. Yhden luukun periaatteen ei tule tarkoittaa vain yhtä palvelutoteutusta vaan asiakkaan ohjaamista ko. palvelutoteutukseen ao. kunnassa. Keskustellessamme avauksista varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen tuumi, että ollaanko esittämässä ”pienimuotoista vallankumousta”. Pohdittuamme asiaa lisää johtopäätöksenä oli, että tuon ”pienimuotoista” voisi jättää siitä pois. Niin merkittäviä mahdollisuuksia yhteiskunnan toiminnan tehostamiseksi tarjoaa prosessien verkosto, jossa jatkuvasti ajantasainen tieto on rajapintapalveluina toimijoiden käytettävissä palvelutuotannossa toimivilla markkinoilla. Prosessien verkosto -toimintamalli käyttöön julkishallinnossa ja pidetään yllä ao. prosessien omistajien yhteishankkeina. HAASTEET Kunnille on lainsäädännöllä asetettu ja asetetaan jatkuvasti uusia tiedon toimittamisvelvoitteita valtionhallinnon toimijoille valtakunnallisten rekisterien ylläpitämiseksi. Ko. rekisterien tiedot ja niistä tuotettavat valtakunnalliset palvelut eivät ole ajan tasalla, koska kunnilla ei ole resursseja tietojen jatkuvaan toimittamiseen valtion järjestelmiin. Tiedon toimittaminen aiheuttaa kunnille merkittävästi tuottamattomia henkilötyö- ja tietojärjestelmäkustannuksia. VAIKUTUKSET Kuntien tiedonvälitystehtäviä ja velvollisuuksia voidaan vähentää: jos joka 10:s kunnan työntekijä käyttää tunnin päivässä tietojen toimittamiseen valtion viranomaiselle tai yritykselle tai kunnan sisällä toiselle toimijalle, tarkoittaa se noin 260 miljoonaa €/vuosi (jos kunnallishallinnon henkilöstömenot noin 20 mrd/vuosi). Voidaan arvioida, että todellinen työmäärä on 2–3-kertainen kaikki kunnan vastuulla olevat toiminnat huomioiden. Kunnan palvelujen tehostaminen hyödynnettäessä samoja rajapintoja sähköisessä asioinnissa tuo merkittäviä säästöjä kunnalle ja kuntalaisille, ja on perusteltua käyttää samoja rajapintoja myös tietojen toimittamiseen muuhun käyttöön kunnan sisällä, valtionhallinnossa ja yrityksissä. Säästömahdollisuudet valtionhallinnossa ovat merkittävät pitkällä aikajänteellä, kun voidaan siirtyä valtakunnallisten rekisterien pidosta prosessien ajantasaisista tiedoista koottavien tietopalvelujen järjestäjän rooliin. Tietopalvelujen järjestämistehtäviä voidaan joustavasti siirtää valtiolta ja kunnilta myös yksityisen sektorin hoidettavaksi. Jatkuvasti ajantasaisen tiedon käyttömahdollisuuden taloudellinen merkitys on huomattava, koska se mahdollistaa uusien palveluiden ja toimintatapojen kehittämisen ja käyttöönoton. Esimerkiksi tilastoinnin, toiminnanohjauksen ja seurannan kehittäminen voi perustua jatkuvasti ajantasaisen tiedon poimimiseen prosesseista, tietojen analysointiin ja hyväksikäyttöön nykyisen jälkilaskentamallin sijaan. Toimintamalli mahdollistaa yksityisen sektorin roolin kasvattamisen yhteiskunnan tarvitsemien palveluiden järjestämisessä. Toimintamalli on mahdollisuus suomalaisten yritysten tuotekehitykselle ja viennille, koska kaikissa yhteiskunnissa julkishallinnon tehostaminen on keskeinen haaste. EHDOTUS Alkuperäinen tiedon tuottaja, kunta tai valtion toimija, tarjoaa tuottamansa tiedot tietopalvelurajapinnassa. Tiedon tarvitsija noutaa tarvitsemansa ajantasaisen tiedot rajapinnasta. Tiedon tuottajalla ei ole tiedon toimittamisvelvollisuutta. Tarvittavat tietopalvelurajapinnat määritellään, toteutetaan 30 MAANKÄYTTÖ 3|2015 Kuntien toiminnan kehittämishankkeiden toimintamallin uudistaminen HAASTEET Viime hallituskausilla käynnistetyissä julkishallinnon kehittämishankkeissa on pyritty kehittämään ministeriöiden ohjaamina kunnille suunnattuja keskitettyjä sähköisiä palveluja. Lopputuloksena on ollut jo käytössä olevien, markkina- ja asiakaslähtöisesti kehitettyjen palvelujen kanssa kilpailevia, valtion verovaroilla rahoitettuja monopolipalveluja, joita ei voi kilpailuttaa ja joiden käyttö- ja ylläpitokustannukset jäävät kuntien vastuulle. Toimintamalli on ongelmallinen mm. kuntien itsenäisen toiminta- ja talouskehityksen ohjauksen ja päätöksenteon, yritysten vapaan kilpailun, palvelujen innovoinnin ja kehittämisaktiviteetin sekä vientimahdollisuuksien edistämisen näkökulmista. EHDOTUS Kuntien toiminnan tehostamiseen ja muuhun kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa laaditaan tavoitteina olevien palveluiden tarvitsemat määrittelyt. Näitä ovat ainakin tavoitteena olevien palveluiden toimintaperiaatteet, toiminnallisuudet, tietosisällöt sekä käyttöliittymät. Määrittelyt julkaistaan tarpeellisilta osin julkishallinnon suosituksina. Määrittelyt laaditaan ja niitä pidetään yllä ao. palveluista vastaavien organisaatioiden yhteistyönä. Palveluiden toteuttaminen jää halukkaiden yritysten vastuulle. Tarpeen mukaan voidaan edellyttää palvelutoteutuksen sertifiointia sen varmistamiseksi, että markkinoille tarjottu palvelu vastaa yhteisesti sovittuja määrittelyjä. Palveluiden järjestämisen vastuuorganisaatiot kilpailuttavat palvelutoteutusten ja palvelujen hankinnan tarpeen mukaan. Verovaroin voidaan tukea ja edistää palveluiden käyttöönottoa esimerkiksi palvelun vastuuorganisaatiolle maksettavalla tuella, mikäli ao. yhteisiä määrittelyjä noudattava palvelu on hankittu ja otettu käyttöön sovitussa aikataulussa. Tarvittaessa voidaan tuen saamiseksi edellyttää palvelun auditointia. VAIKUTUKSET Toimintamalli varmistaa markkinoiden toimivuuden ja estää monopolien syntymistä. Palvelujen toteuttaminen ja käyttöönotto on nopeaa, koska mukana on laaja joukko yrityksiä. Kunnilla säilyy täysimääräinen mahdollisuus vaikuttaa kilpailutuksen kautta palveluiden sopivuuteen kunnan toimintaympäristöön sekä hankittavan palvelun laatuun ja hintaan. Yrityksillä on kotimarkkinoiden tuki vientiin suunnattuja palveluita kehitettäessä. Verovarojen käyttöön kuntien toiminnan kehittämisessä ei ole valtiontukisäädöksiin ongelmia yksittäisten yritysten rahoittamiseen liittyen. MAANKÄYTTÖ 3|2015 31 Nyt 25 kertaa järjestetty Baltic Valuation Conference järjestettiin mah dollisimman perinteikkäänä ajankohtana, syyskuun kolmannen viikon lopulla Tallinnassa. Tämä on ollut se kaikkein tavanomaisin ajankohta konferenssin historiassa ja ainakin yliopistoväelle erityisen passeli. Uuden lukuvuoden rutiinit on saatu pyörimään ja kesäpuhteena valmistellusta esityksestä on mukava saada palautetta syksyn henkisiä ponnisteluja ruokkimaan. Täydellisen upeat – toisaalta historialliset, toisaalta huippumodernit – puitteet tarjosivat virikkeellisen konferenssiympäristön. Ja itse konferenssiesityksiä oli tarjolla vähintäänkin tarpeeksi. Ulkomaisia vieraita oli saapunut kuitenkin odotettua vähemmän. Onko niin, että 25-vuotiaskin alkaa nykyisessä maailmanmenossa kaivata radikaalimpaa uudistumista? Ainakin konferenssin kulisseissa käytiin kuiskuttelua uusista ideoista, joita päästäneenkin testaamaan ensi syyskuussa Gdańskissa, kun seuraavan kerran kokoonnutaan. Baltic Valuation evaluation Ari Laitala Konferenssi alkoi perinteiseen tyyliin torstai-illan tervetuliaistilaisuudella. Tilaisuuden pitopaikaksi oli valikoitunut Mustapäiden talo. Mustapäiden veljeskunta oli myöhäiskeskiajan kauppiaiden muodostama yhteisö, joka vaikutti lähinnä nykyisen Viron ja Latvian alueella. Mustapäät lienevät olleet siis myös huomattavia kauppa- ja logistiikkakiinteistöjen omistajia. Hiukan myöhemmällä iällä liiketoiminnan vakiintumisen ja perheellistymisen myötä Mustapäät siirtyivät kaupungin Suuren killan jäseniksi. Mustapäät hyväksyivät jäsenikseen myös opettajia ja muita oppineita, joten teorian ja käytännön vuoropuhelu on koettu tärkeäksi jo varhain tässäkin yhteisössä. 32 MAANKÄYTTÖ 3|2015 MUUT KONFERENSSISSA PIDETYT ESITYKSET • Properties in Public Ownership – Congress Center with Restaurant Ina Viebrok-Hörmann (GER) • – a Proposition for a Valuation Approach Ari Laitala, Mikael Postila, Juhana Hiironen, Dan Häggman, Kauko Viitanen, Juho-Pekka Virtanen, Hannu Hyyppä (FIN) • Eurooppalaisen arviointialan järjestön TEGoVA:n presidentti Krzysztof Grzesik valotti esityksessään eurooppalaisen säädösympäristön muutoksia ja vaikutuksia kiinteistöarviointiin. Kris ei ole kuitenkaan ”pelkkä” presidentti, vaan hänellä on myös oma arviointipraktiikka Puolassa. Krisin esityksen täsmällinen otsikko oli: The Influence of EU Regulation on Real Estate Valuation in Estonia and Europe. Fuel Station Valuation under the Polish and RICS Standards Mirosława Czaplińska, Malgorzata Rymarzak, Dariusz Trojanowski (POL) • • Valuation of Properties in Public Ownership Louise Magnusson (SWE) Comparison of Valuation and Lending Policies in Germany and Sweden Sviatlana Engerstam (SWE) • • Highest and Best Analysis Georgi Georgiev ja Svetozar Atanasov (BUL) The (Possible) Difference between Residential Asking Price Data and Open Transaction Data – Case: Helsinki, Finland Mikael Postila (FIN) • Konferenssin kaukaisin vieras, amerikanintialainen p rofessori Jay Mittal Auburnin yliopistosta Alabamasta, osasi ottaa y leisönsä a itoon jenkkityyliin. Esitys kantoi nimeä Property Value A djustments based on “Proximity to” and “View of ” for Waterfronts, Golf C ourses, and Green ways neighboring Properties: A Review Should a Valuer Understand a Concept of a Regional Brand? The Correlation between Corrosion and Physical Impairment in the Evaluation Process of Special Constructions Assets – Pipeline Transportation Systems Ciprian Gheorghe (ROM) • • The Dynamics of Companies Business Value in Lithuania Jurgita Banytė (LIT) Transferring Real Estate Held for Investment Purposes Urmas Võimre (EST) Kaia Kask Tarton yliopistosta kiittää. Kaian esityksen aiheena oli CAPM versus Expert Opinion: Evidence from the Survey of Estonian Commercial Real Estate Market Barbara Asu ja Maarja Pärs pitivät esityksensä dialogina. Tällaiset poikkeukset piristivät kummasti 16 esityksen mittaista istuntomaratonia. Barbaran ja Maarjan esityksen otsikko oli Specific Issues Regarding to the Valuation for Financial Reporting Purposes. Konferenssiosuuden moderaattorit Monica Meldo ja Tambet Tiits saivat kaiken toimimaan aikataulussa ja kysymyksiä esittäjille l öytyi vielä silloinkin, kun yleisö osoitti jo hyytymisen merkkejä. Pitkään Viron kiinteistöarviointiyhdistyksen p uheenj ohtajana t oiminut Tiits palkittiin myöhemmin iltajuhlassa Viron arviointiy hdistyksen ensimmäisellä kultaisella a nsiomerkillä. Sujuvaa s uomeakin puhuva Tiits on juuri aloittanut Viron m aanm ittauslaitoksen uutena pääjohtajana. LISÄAINEISTOA ARTIKKELIN VERKKOVERSIOSSA! MAANKÄYTTÖ 3|2015 33 Professori Erkki J. Hollo on käsitellyt kirjoituksissaan lunastusta yleisiin tarpeisiin eli ekspropriaatiota ja myös lunastamista yksityiseen tarpeeseen eli impropriaatiota. Hänen kirjoitustensa pohjalta kirjoittaja pohtii impropriaatiota tämän hetken kiinteistölainsäädännössä ja sen mahdollisia kehittämistarpeita. Lisäksi kirjoittaja tarkastelee maapakettilakien tavoitteiden toteutumista 40. juhlavuoden kynnyksellä asuntopolitiikan näkökulmasta. Ekspropriaatiosta ja erityisesti impropriaatiosta Jaakko Sirkjärvi LUNASTUKSET (PAKKOLUNASTUKSET) voidaan jakaa kahteen perustyyppiin eli toisaalta yleistä tarvetta palveleviin lunastuksiin, joissa yleisen edun takia katsotaan tarpeelliseksi syrjäyttää tai rajoittaa yksityinen etu (omistusoikeus, käyttöoikeus tai muu erityinen oikeus). Perustuslain 15§:n mukaisesti omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään erillisellä lailla. Näitä hankkeita voidaan kutsua ekspropriaatioiksi. Kun kiinteää omaisuutta otetaan pakolla yksityiseen tarpeeseen, käytetään terminä impropriaatiota. Tavallisimpia yleiseen tarpeeseen tehtäviä lunastuksia ovat maanteihin liittyvät maantietoimitukset, rautateihin liittyvät ratatoimitukset, kaivostoimitukset sekä lunastustoimitukset, joita käytetään useiden lakien toimeenpanotyökaluina. Näistä lukuisista laeista mainittakoon maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maapoliittinen lunastus, voimajohtolinjoen vaatiman tilan hankinta ja luonnonsuojelulain tarkoittamat lunastukset. Kaikissa edellä mainituissa toimitusmenettely on pitkälti samojen perussääntöjen mukainen. Kaivostoimituksen kuulumisesta tähän kategoriaan voidaan keskustella, sillä hankkeen edunsaaja näyttäisi nykyisin useimmiten olevan yksityinen, ulkomaalainen yhtiö. Kaivoslakia säädettäessä on argumentoitu, että kaivosteollisuuden etujen turvaaminen heijastuu myönteisesti aluetalouteen ja siten myös kansantalouteen eli yleistä tarvetta voisi perustella tätä kautta. Kaivoslakia (2011) säädettäessä perustuslakivaliokunta totesi mm: ”– – valiokunta on käytännössään katsonut, ettei yleisen tarpeen vaatimus välttämättä edellytä lunastuksen toteuttamista julkisyhteisön hyväksi, vaan lunastetun omaisuuden saajana voi olla muukin taho.” ”Tavallisin esimerkki l unastuksesta, joka ei p erustu suunnitelmaan, lienee vesijätön lunastus.” 34 MAANKÄYTTÖ 3|2015 KIINTEISTÖTOIMITUKSET, JOTKA EIVÄT OLE IMPROPRIAATIOTA Impropriaation piiriin ei lueta toimia, joilla kiinteistön ulottuvuutta muotoillaan toisen kiinteistönomistajan aloitteesta lunastamatta omistusoikeudella kuten tapahtuu esimerkiksi pakollisessa tilusvaihdossa ja yksityistietoimitusten yksityistieoikeuksien järjestelyissä. Maantietoimitusten tilusjärjestely (alueen siirto) on hankala luokiteltava, sillä hyötyjiä ovat yksityinen vastiketiluksia saava kiinteistönomistaja sekä julkista tahoa edustava tienpitäjä alentuneiden korvausten muodossa. Rekisteröidyn omistusoikeuden tasolla (title) järjestelmässä ei tapahdu muutoksia vaikka omistusoikeuden reaalisen kohteen (kiinteistön) fyysinen tai oikeudellinen ulottuvuus muuttuu. Kiinteistö voi ääritapauksessa siirtyä maantieteellisesti kokonaan toiseen paikkaan tai sen fyysinen ulottuvuus voi kokonaan hävitä (haamutila). Edellä kuvatuissa tilanteissa lainhuudatustarvetta (saantoa) ei synny. Kiinteistön omistusoikeuden järjestelmä ja kiinteistöjärjestelmä elävät eri tasoilla ja erillään. Yllä kuvatuissa toimituksissa kiinnityksen haltijan etu pitää kuitenkin aina luonnollisesti valvoa eli se kiinnittyy konkreettisemmin kiinteistön todelliseen fyysiseen ulottuvuuteen kuin kirjattu omistusoikeus. IMPROPRIAATIO Yleisellä tarpeella perusteltu lunastus voi näyttää hyväksyttävämmältä kuin selkeästi yhden kiinteistönomistajan omistuspiirin laajentaminen toisen kiinteän omaisuuden omistajan kustannuksella. Impropriaatio ei edellytä yleistä tarvetta. Lainsäätäjä on kuitenkin eräissä tilanteissa antanut toiselle tasavertaisista omistajista oikeuden puuttua toisen kiinteään omaisuuden omistusoikeuteen kiinteistötoimitusmenettelyllä. Asia on periaatteellisesti merkittävä, mutta kiinteistöoikeudellisessa keskustelussa professori Hollon kirjoituksia lukuun ottamatta asiaa ei ole paljoa viime aikoina käsitelty. Impropriaatio-toimituksen tultua loppuun saatetuksi saajalle syntyy saanto ja lainhuudatusvelvollisuus. Ennen puhuttiin manttaalin korotuksesta, mutta manttaalin käsitteestä on aktiivisessa käytössä tunnetusti luovuttu. Varsinaiset impropriaatio-tilanteet voidaan jakaa kahteen perustyyppiin: suunnitelman vahvistuminen antaa lunastuslautakunnalle tuomiossa nähty, jos vesijättö on osa asemakaavan mukaista vahvistetun tonttijaon mukaista tonttia. Tässä lehdessä 2/2013 Mikael Still pohti korvauskäytännön huojuvuutta. Ilmeistä on, että harvinaisiin vapaaehtoisiin vesijättömaiden kauppoihin vaikuttavat vesijättöjen lunastuskorvaukset ja lunastuskorvauksiin taas nämä samat kaupat sekä muiden vesijättöjen lunastuskorvaukset eli arviointiteoreettisesti tähän ”kehäpäätelmään” pitäisi saada parannus. Lainsäätäjä on yleisesti ollut haluton antamaan tarkkoja arviointiohjeita lunastustilanteisiin, poikkeuksena tunnettu ns. ansiottoman arvonnousun leikkaaminen (LunL 31§). Nykyinen korvausperusteiden huojunta eri toimituksissa ei ole kansalaisten oikeusvarmuuden kannalta kuitenkaan tyydyttävää. ”Lunastajan varattomuus ei v iene toimituksen edellytyksiä?” Tavallisin esimerkki lunastuksesta, joka ei perustu suunnitelmaan, lienee vesijätön lunastus. Tämänkin toimituksen osalta voidaan pohtia taustalla olevaa yleistä intressiä – saada kiinteistöjaotus tarkoituksenmukaisemmaksi. Vesijättöjen lunastukseen tuli lainmuutoksella uusi piirre, jossa vesijätön omistaja, joka on useimmiten yhteisen vesialueen osakaskunta, voi vaatia vesijättönsä lunastamista siihen rajoittuvalta kiinteistöltä. Kiinteistönomistaja ei kuitenkaan voi vaatia osakaskuntaa lunastamaan kiinteistöään. Kysymys ei ole puhtaasti teoreettinen, kun vesijättöjen lunastushinnat ovat nousussa ja periaatteessa vesijätön arvo voi ylittää kiinteistön arvon. Jos vesialueen osakaskunta vaatii vesijätön lunastusta ja kiinteistönomistaja ilmoittaa, että ei ole varoja lunastuskorvaukseen, viedään vesijätönlunastustoimitus loppuun ja ulosottoteitse hankitaan lunastuskorvaus luovuttajalle. Lunastajan varattomuus ei viene toimituksen edellytyksiä? Vesijättöjen lunastuskorvauksia ovat tutkineet ainakin Tenkanen, Peltola sekä Hiironen. Korvaustasoksi on ilmennyt karkeasti ilmaisten 50 % rantarakennusmaan kauppa-arvosta, mutta vesijätön koko ja fyysinen laatu vaikuttavat luonnollisesti korvaustasoon. Myös 100 %:n korvaustasoja on esimerkiksi KKO:n Kun kirjoittaja opiskeli viime vuosituhannella, opetettiin, että lunastuksissa tulee luovuttajalle korvata sellainen summa, että hänen varallisuusasemansa ei muutu. Hän ei rikastu eikä köyhdy. Periaate lienee nykyisinkin sama. Tuolloin 1970-luvulla jakolain aikana korvaustaso vesijätön lunastuksissa oli usein metsämaan arvo. Erillinen valtuuslaki 193/1961 määritteli korvaustason: ”rahana suoritettavaa täyttä korvausta vastaan”. Katsottiin, että kun luovuttajalla ei ole rakennusmahdollisuutta, ei hänellä (heillä) ole tuon suurempia menetyksiäkään. Nykyisin korvaustason määrittelee lunastuslain 29.1 §, jonka mukaan lunastettavan omaisuuden omistajalla on oikeus saada täysi korvaus taloudellisista menetyksistä. Maanmittauslaitos toteaa toimitusmenettelyn käsikirjassa, että täysi korvaus on käypä arvo eli markkina-arvo (kauppa-arvo). Pikku hiljaa ilman lainsäädännöllisiä oleellisia asiallisia muutoksia (täysi korvaus, jakolaki ja kiinteistönmuodostamislaki) on korvauskäytäntö toimitusmiesten, MO:n ja KKO:n päätöksillä ja tuomioilla hilautunut korkeammaksi. Ilmeisesti vanha korvaustaso koettiin lunastajan kannalta liian edulliseksi ja korvaustasoa ryhdyttiin nostamaan. Tämän jälkeen kehitettiin teoria voitonjaosta. ©Antero Aaltonen oikeuden lunastaa yksityistä omaisuutta toisen yksityisen tahon tarpeisiin. Tavallisin esimerkki lienee tontinosan lunastus. Tässäkin tapauksessa taustalla kuitenkin piilee yleisempikin intressi – tontin saaminen rakennuskelpoiseksi ja siten alueen kehittäminen suunnitelman (asemakaava) mukaiseksi. Lunastusoikeuden järjestys on säädetty tontinosien omistajien kesken ja jos lunastushaluja kiinteistönomistajilla ei ole, kunta voi lunastaa koko tontin. Toinen vaihtoehto on, että ilman erityistä suunnitelmaa toimitusmiehet päättävät lunastuksen toimeenpanosta yksityiseltä omistajalta toisen yksityisen tahon hyväksi. Näitä toimituksia on käsitelty laissa kiinteistötoimituksissa tapahtuvasta lunastamisesta 553/1995, joka on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä. Kyseisessä laissa luetellaan erilaiset vesijättöjen lunastustilanteet, yhteisten maa-alueiden lunastustilanteet sekä uusjakojen yhteydessä toteutettavat vähäarvoisten alueiden lunastukset. Vähäarvoisten ulkopalstojen lunastukset kuuluvat myös tähän toimitusten ryhmään. Lisäksi laissa mainitaan tilanne, jossa yhteisen maa-alueen osakkaat velvoitetaan lunastamaan osakkaan osuus. MAANKÄYTTÖ 3|2015 35 ”Nykyinen korvausperusteiden huojunta eri toimituksissa ei ole kansalaisten oikeusvarmuuden kannalta tyydyttävää.” Leikkimielellä voisi kaivaa esiin vanhan teorian tontin tai rakennuspaikan osien eriarvoisuudesta. Joskus pohdiskeltiin, että isoilla rakennuspaikoilla (esimerkiksi ns. rintamamiestontit) kadunpuoli on arvokkaampaa kuin takapihan perunamaa-alue. Samalla teo rialla voisi todeta, että lunastettava vesijättöalue on rantarakennuspaikan ehdottomasti arvokkain osa, jolloin 100 % ei riitä. KUNTA, RAKENNUSLIIKE JA IMPROPRIAATIO Kirjoittaja tarkastelee asiaa pääkaupunkiseudun näkökulmasta, missä ongelmat (asuntojen hinnat, vuokrat ja työmatkat) ovat suurimpia. Tonttitarjonnan lisääminen erityisesti kasvukeskuksissa on ollut monen toimijan huolena viime aikojen maa- ja asuntopoliittisessa keskustelussa. Tätä artikkelia kirjoitettaessa hallitusneuvotteluista on julkaistu asiakirja, jossa asuntopolitiikan ongelmia vähennetään säätelyä supistamalla ja tonttituotantoa lisäämällä lähinnä maankäyttö- ja rakennuslain prosesseja sujuvoittamalla merkiten mahdollisesti valitusteiden rajoittamista. Maapakettilakeja (lunastuslaki, rakennuslaki, nykyisin maankäyttö- ja rakennuslaki, laki kunnan etuosto-oikeudesta ja kumottu maanhankintaoikeuslaki) alun perin säädettäessä 1970-luvulla perusteltiin silloin radikaalia lainsäädäntöä yleisellä tarpeella. Keskeinen lainsäädäntö säädettiin perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Maankäyttö- ja rakennuslakia uusittiin voimakkaasti 1999. On käynyt ilmi, että lopputulos ei ole ollut toivottu – jatkuvasti puhutaan tonttipulasta kasvukeskuksissa vaikka kunta voi täydentää omistamiaan kaavoitettuja tai kaavoitettavia alueita vapaaehtoisilla kaupoilla tai, jos se ei onnistu, lunastus- sekä maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön työkaluilla. Neuvottelutilanteessa maanomistajan kanssa (kauppa tai MRL 12a-luvun tilanteet) kunta voi aina (mikäli se kunnassa on kunnallispoliittisesti mahdollista) viitata lunastusmahdollisuuteen. Neuvottelutilanne ei ole tasavertainen. Miksi järjestelmä ei kuitenkaan kaikkialla toimi vaikka kunnalla ovat avaimet käsissään? Onko asia niin yksinkertainen, että kaavavalituksia vähentämällä huolet ovat ohi? Tuskin. Kunnat ovat maapoliittisia kysymyksiä ratkoessaan päätyneet hyvin erilaisiin malleihin ja tuloksiin. Professori Erkki J. Hollo kirjoittaa kirjassaan Oikeus ja ympäristö (Edita 2012, sivu 325): ”Perinteisen lunastusoikeudellisen tarkastelun kannalta voidaankin pohtia, onko kaavoitukseen perustuva kiinteistöolojen muuttamista aiheuttava järjestelmä kehittynyt tai kehittymässä perustuslain 15§:n näkökulmasta sui generis -tyyppiseksi maanhankinta- ja käyttöoikeusjärjestelmäksi, jossa ei lopulta enää ole kysymys lunastuksen yleisten edellytysten perusoikeudellisesta tarkastelusta, vaan impropr iaatiota lähentelevästä kunnan erivapaudesta järjestellä alueensa maankäyttöä ja sen ohessa hankkia itselleen tai valitsemalleen yhteistyökumppanille kaavoitettua maata.” (Lihavointi artikkelin 36 MAANKÄYTTÖ 3|2015 kirjoittajan.) Kirjoittaja antaa seuraavassa oman tulkintansa ko. lainatulle tekstille. Oliko alun perin lainsäätäjällä tarkoituksena se, että maapolitiikan eri työkaluilla syntyneet tontit ja kaavoituksen aiheuttama arvonnousu jaetaan kunnan ja yksityisten rakennusliikkeiden, kiinteistöyhtiön yms. kesken neuvotteluvoiman (tai muiden suhteiden) perusteella alkuperäisen maanomistajan jäädessä vähemmälle? Osa raakamaan ja kunnan saaman tontinhintojen erosta jää alueen vapaa-alueiksi ja yhdyskuntatekniikan kehittämiseen, mutta yleensä ei kaikki. Tunnetusti kuntien budjettien tulopuolta täydennetään maanmyyntituloilla. Miten uuden asunnon ostaja pääsee nauttimaan kunnan maapolitiikasta, kun uusien asuntojen hinnoissa erityisesti kasvukeskuksissa on suhteellisen heikko korrelaatio tonttikustannukseen ja rakennuskustannukseen? Uudisrakennukset hinnoitellaan markkinalähtöisesti. Poikkeuksena lienee HITAS-järjestelmä mutta sen merkitys markkinakokonaisuudessa ei ole merkittävä ja ilmeisesti järjestelmistä pyritään eroon. Onko niin, että kunnan maapakettilait palvelevat kunnan maapolitiikkaa hoitavia virkamiehiä, kunnankamreeria ja vakiintuneita asukkaita kunnallisverotuksen keventymisen tai käytännössä kunnallisveron nousupaineen marginaalisen laskemisen kautta eikä niinkään uusia asunnontarvitsijoita alentuneina asumisen kustannuksina? Ovatko maapakettilakien kauniit perustelut asumisolojen kehittämiseen perusteettomia? Empiirinen kokemus useissa kaupungeissa viittaisi tähän. Oliko valtiopäivillä oikeat tiedot lakeja säädettäessä vai mentiinkö vilpittömällä mielellä ideologia edellä? Tontti on keskeinen tuotannontekijä rakennusliikkeelle tai kiinteistösijoitusyhtiöille. Onko yrityksen saama kate uudisrakennuksesta ja sen tontista ansaittua puhdasta liikevoittoa vai osittain alkuperäiseltä maanomistajalta siirrettyä ”ansiotonta” arvonnousua”? Toisaalta asiassa ei liene perustuslaillista ongelmaa kuin tuomioistuinlaitoksessa tai viranomaisissa asia ei ole aiheuttanut kirjoittajan tietojen mukaan sen mukaista reaktiota, mitä toimien perustuslain vastaisuus edellyttäisi. LOPUKSI Kiinteistöoikeudellinen arviointijärjestelmä toimii kokonaisuutena hyvin. Kirjoittaja näkee kuitenkin kaksi asiaa, joita voisi tarkastella. Ensimmäinen on edellä mainittu vesijättöjen lunastuskorvausten ongelmat. Toinen on maapakettilainsäädäntöön liittyvä kokonaisuus. Selvää on, että perustuslain säätämisjärjestyksessä laadittuja lakeja ei joka vaalikausi muuteta. Toisaalta maapakettilakien keskeiset sisällöt säädettiin 1970-luvulla ja voi kysyä vastaavatko ne tämän päivän eetosta. Olisiko edellä mainittu ansiottoman arvonnousun leikkaus mahdollista säätää tänä päivänä? Kun parhaillaan ollaan nopeuttamassa tonttituotantoa, toivottavasti prosessien sujuvuutta ei toteuteta siten, että perusoikeuksien kannalta siirrytään vielä enemmän harmaalle vyöhykkeelle. Kirjoittaja on kiinteistöopin lehtori M etropolia Ammattikorkeakoulussa. Sähköposti: jaakko.sirkjarvi metropolia.fi. JARRUMIES ERIKOINEN MAA tämä meidän kotomaamme. Jumalaton riita ja mekkala siitä, että konsensusta ei saada. Kun ei saada niin ei saada. Hallitus ja eduskunta ottakoon sitten vallat itselleen. Niille kai se perustuslain mukaan kuluu. Joskin Jarrumies on huomannut, että tämä nykyinen perustuslaki on varsin merkillinen luomus. Jos hallitus puutuu työmarkkinaosapuolien näpertelyihin niin jo löytyy professoria ja muuta viisasta, jotka sanovat, että perustuslain henkeä loukataan. Kun hallitus haluaa puuttua maahanmuuttajien ja täällä oleskeluluvalla asuvien etuuksiin niin taas on media täynnä naama punaisena huutavia sosiaalitanttoja, jota toteavat asian olevan vastoin perustuslakia. Sote-uudistuksessakin on tärkein asia se, että se ei riko perustuslakia niin kuin ensimmäinen yritys teki. Tavoitteista viis, pääasia on, että perustuslain kirjain ja henki toteutuu. Pitäisiköhän vielä kerran vähän tarkistaa sitä perustuslakia? Mutta siihen konsensukseen työmarkkinoilla. Hallitus on pari kertaa yrittänyt. Epäonnistui. Työmarkkinajärjestöt eivät löytäneet konsensusta. Sen jälkeen perusinsinöörimme totesi, että paskat, tehdään homma sitten käyttäen sitä lainsäädäntövaltaa mitä hallituksella ja eduskunnalla on. Perustuslain puitteissa luonnollisesti. No tästähän älämöly nousi. ”Me halutaan työmarkkinoilla tää asia sopia ite ja tavoitteita meille ei saa kukaan asettaa. Ei ainakaan hallitus!” Meillä näyttää olevan päällä perustuslaillinen kriisi, jossa työmarkkinaosapuolet haluavat kiistää hallituksen ja eduskunnan oikeuden säätää lakeja. Tämä on jännä juttu, perustuslakihan lähtee siitä ajatuksesta, että lainsäädäntötyö on oikeastaan eduskunnan (ja hallituksen) ainoa tehtävä. Farssi etenee nyt tätä kirjoitettaessa siten, että kaikki palkansaajajärjestöt ovat ilmoittaneet tekevänsä oman mallin yhteiskuntasopimukseksi. Nyt on sitten tulossa hallitukselle kolme ehdotusta siitä, kuinka maa saadaan nousuun. Lopputulemassa niitä on siis neljä. Palkansaajilta kolme ja hallituksella oma. SAATANALLINEN RALLI PÄÄLLE... Työnantajajärjestöltä ei ilmeisesti ole tulossa mitään, koska siellä ei kukaan tee mitään. Ootellaan, ootelaan, kahtotaan ja kahtotaan, jos joku keksis jotain... Jumalauta mitä sakkia ja isolla palkalla. No, toki on hyvä, että ainakin ehdotuksia on verrattuna siihen, että edellisten hallitusten aikana niitä ei ollut yhtään... Jarrumiehen ajatuksissa näyttäisi siltä että koulutetumman henkilöstön järjestöt Akava ja STTK ovat omista lähtökohdistaan oivaltaneet maan asennon ja ymmärtävät tilanteen vakavuuden ja sen, että aikaa ei ole ikuisesti. SAK:n virkamiehet ja rautakourat elävät vielä totaalisessa menneisyydessä. Heillä on yhä tallella vanha asenne: kiirekkös tässä, otetaan velkaa ja nautitaan olosta. Mietiskellään rauhassa isoja kysymyksiä ja ”sinisiä ajatuksia” tulevaisuudesta. Ja kivointahan se on tehdä ihan oman porukan kesken poissa pahasta reaalimaailmasta. Aikoinaan sanottiin, että tarkoitus pyhittää keinot. SAK:ssa keinot pyhittävät tarkoituksen. Edesvastuutonta porukkaa. Jarrumies ei kuitenkaan jätä ketään pulaan vaan jakaa auliisti ja korvauksetta viisauttaan tässä isänmaan haasteellisessa tilanteessa. Autetaanpa nyt ihan ensimmäiseksi tuota nuorempaa insinööriä. Kuulepas nyt perusinsinööri Juha Sipilä ja kuuntele vanhemman tieteenharjoittajan neuvoja. Älä nyt rupea vatuloimaan ja vehtaamaan niiden AY-pomojen kanssa. Ne kusettaa sua! Ne haluavat pelata aikaa ja ajavat kukin oman porukkansa etua. Ei ne maan parasta vieläkään kokonaisuudessaan tajua. Jos he ymmärtäisivät, tekisivät he yhteisen ehdotuksen tai olisivat asian jo sopineet. Ja jos sopivat, ole tarkka ja etsi sopimuksen kusetus. Jossain siellä se on. Ole siis johtaja ja ota homma hoitoon. Tee niitä lakeja sitä vauhtia kun on tarvis. Älä myöskään pelkää puuttua kuntien lukumäärään ja uskalla todeta niitä olevan 250 kappaletta liikaa. Rohkeutta se vaatii, mutta vähemmän kuin Summan, Raatteen, Suomussalmen ja Kollaan sankareilta. Kyllä porua ja valitusta tulee rankasti joka puolelta. Lakkoja tulee viimeistään ensi syksynä ja YLE:n sosialidemokraattiset sosiaalitanttatoimittajat parkuvat kaikkien puolesta. Mutta kun kaikki kärsivät, niin mitäpä tuosta. Kyllä maailmaan huutoa, valitusta ja hammasten kiristystä mahtuu. Mutta kuule, käytä sitä lainsäädäntövaltaa, perustuslain puitteissa tiemmä, myöskin siten, että yritysjohtajien järjettömät ansiot pannaan kuriin. Eikös ne siellä Sveitsissä ole asiaa jo pohtineet? Ja sitten minun on vanhempana tieteenharjoittajana vielä annettava sinulle yksi erittäin vakava varoitus. Jos et keksi mitään keinoa, jolla saat EU-tuilla eläviä maanviljelijöitä jollain tavalla mukaan maksumiehiksi tähän keittoon olet todella vaikeuksissa ja ihan asiasta. Jos tätä et saa aikaiseksi, et ole valtiomiesainesta vaan pahainen Kepulainen kyläpoliitikko. Ja tämä on pahin solvaus, jonka kukaan voi koskaan toiselle insinöörille antaa. Ymmärrät kai sen. Siis ystäväni Juha Sipilä, ei muuta kun saatanallinen ralli päälle. Se on kovaa menoa kun hevoset nai. Siinä aitaa kaatuu ja tanner tömisee. Mutta lopputuloksena tulee uusia entistä parempia hevosia. Jarrumies MAANKÄYTTÖ 3|2015 37 M A A N M I T TAU S TA T A L L E N T A M A S S A KIPPREGEL AIKOINAAN OLI MITTAPÖYTÄMITTAUS varsin yleinen kartoitustapa. Sehän perustui siihen, että suunnilla kartoitettiin ympäröivää maastoa ja rakennuksia. Siirryttiin yhdeltä pisteeltä toiselle ja saatiin siten eteenpäinleikkauksin kohde kartalle. Kartoitusta varten kehitettiin sitten monipuolisempia välineitä ja yksi sellainen oli kippregel. Siinä oli akselin varassa ylös ja alas liikuteltava kaukoputki asteikolla. Kiikari oli yhdistetty viivaimeen. Näin voitiin suunnan lisäksi mitatta kaltevuuskulma. Laitetta kutsuttiin kippregeliksi eli sanalla, joka tulee saksasta ja muodostuu osista kippen ja regel. Ensimmäinen osa tarkoittanee kallistamista (”kippaamista”) kiikarin osalta. Regel-osa taitaa olla taas peräisin ranskalaisesta sanasta rêgle, viivoitin. Saksassa käytettään myös nimitystä Fernrohrlineal eli suomeksi kiikariviivain. Kuvan kiikariviivaimen valmistaja on V. Falck – Rasmussen, Suomi (Tanska?), 1800-luvun lopulta. Kojeita oli käytössä vuosina 1850–1910 mittapöytäkartoituksessa. Laitteella oli mahdollista määrittää korkeuseroja joko vaaitsemalla tai trigonometrisesti etäisyyden ja korkeuskulman avulla. 38 MAANKÄYTTÖ 3|2015 Tarkkuus oli graafinen tarkkuus ja korkeuskulma-asteikko 100 mgon. Kehitys kulki tästä kohti takymetrejä, joissa oli tarkat taso- ja korkeuskulman mittaamismahdollisuudet. Etäisyys mitattiin optisesti vaaka- tai pystylatalla. Kartoittaminen tapahtui säteettäisesti. Optinen etäisyydenmittaus on kuitenkin epätarkkaa eli 1 cm – 1 dm/50 m ja huononee etäisyyden neliöön verrannollisesti. Sittemminhän kuvioon tulivat mukaan elektroniset etäisyysmittarit. Jürgen Grönfors jurgen.gronfors luukku.com M AAR EKISTER I Maankäyttö 120 vuotta sitten • Grace Chisholm Young saavutti ensimmäisenä naisena tohtorin arvon saksalaisessa yliopistossa • Eljas Erkko, suomalainen lakimies, poliitikko ja lehtimies syntyi (k. 1965) • Rolf Nevanlinna, suomalainen matemaatikko ja akateemikko syntyi (k. 1980) • Yrjö VI, Iso-Britannian kuningas vuodesta 1936 syntyi (k. 1952) • Annettiin ensimmäiset määräykset maarekisteristä VUONNA 1895 K ustaa Vaasa ja Västeråsin valtiopäivät tekivät vuonna 1524 aloitteen maakirjasta. Maakirjan perimmäinen tavoite oli olla luettelo veroista, jotka kannettiin maalla olevista kiinteistöistä. Vasta niinkin myöhään kuin vuonna 1895 saatiin ensimmäiset määräykset maarekisteristä. Tästä aiheesta kirjoittaa Ach. Wahlroos seuraavaa: Armollinen asetus 12 p. kesäkuuta 1895 maatilojen osittamisesta, joka muuten sisältää maamittareille erittäin tärkeitä määräyksiä ja astuu voimaansa 1 p. tammikuuta 1896, säätää myöskin 70 §:ssään, että jokaisessa lääninmaamittauskonttorissa on pidettävä rekisteriä, joka kunnittain ja kylittäin sekä maakirjanumeron mukaan luettelee kaikki läänissä olevat maatilat ja sisältää tiedon kunkin tilan nimestä, rekisterinumerosta, maanluonnosta ja tilusalasta y. m. Tämän johdosta on Keisarillinen Senaatti asettanut komitean valmistamaan ja Senaatille jättämään alamaisen ehdotuksen miten ja missä järjestyksessä sanottu maarekisteri olisi laadittava. –– Maarekisteriä varten tulee asianomainen henkikirjoittaja lääninmaanmittauskonttoriin antaa kunnittain laaditun luettelon kaikista maakirjatiloista kihlakunnastaan erittäin tehdyn kaavan mukaan. Luetteloon merkitään: kylät aakkosjärjestyksessä, talonumerot maakirjassa olevan järjestyksen mukaan, talojen nimet, luonto ja manttaali sekä muistutuksena muut tiedot, jotka maakirja sisältää. Verolle pantuja torppia, ulkosarkoja, omaperäismyllyjä, kalastuspaikkoja y. m. ilman maakirjanumeroa olevia tiloja kirjoitetaan luetteloon talojen jälkeen. –– Kun komitea on huomannut sen mahdottomaksi, että lääninmaamittarit muitten juoksevain töittensä ohessa ennättäisivät johonkin määrin lyhyellä ajalla saada maarekisterin pohja-alustukset tehdyiksi, on komitea ehdotellut, että heille asetettaisiin väliaikaista apua mainittua työtä varten. Saadakseen jonkinlaista tietoa siitä, miten paljon yksi mies voisi saada aikaan rekisteröimisessä, on komitea yhden jäsenensä kautta teettänyt rekisteröimiskokeita Uudenmaan lääninmittauskonttorissa. Näitten kokeitten nojalla, ja kun 1892 vuoden henkikirjoista on saatu selville, että koko maassa löytyy 55,100 talon numeroa, jotka ovat jaetut 128,500 osaan, on komitea, muitakin esiintyviä asianhaaroja harkittuansa, tullut siihen päätökseen, että maarekisterin laatimiseen yli koko maan tulisi menemään yhdeltä hengeltä noin 98 vuotta, lukemalla 6 tuntia työpäiväksi ja 300 työpäivää vuodessa. Jos työ jaettaisiin 16 miehen tehtäväksi kuluisi siis heiltä tähän noin 6 vuotta. –– Tällaiseksi ehdotettu rekisteröiminen tulee epäilemättä muutamissa lääneissä viipymään useampia vuosia ennen kuin se valmistuu. Viipurin läänissä esim., missä maanosittaminen on muihin lääneihin verraten mennyt erinomaisen pitkälle, tulee maarekisterin teko arvattavasti kysymään paljon työtä ja aikaa. Mutta valmiiksi tultuaan täyttääkin maarekisteri suuren puutteen ja antaa kieltämättä täydellisemmän ja luotettavamman kuvan maamme maanomistus- ja kiinteimistö- oloista, kuin mitä entisistä maakirjoista, henkikirjoista y. m. tähän asti on voinut saada. Aikanaan jakautuivat ”maapalat”maaseudulla merkittäviksi maarekisteriin ja kaupungeissa kaavoitetuilla alueilla tonttikirjaan. Sittemmin vuonna 1995 nämä luettelot yhdistettiin koko maan kattavaksi kiinteistörekisteriksi. Jürgen Grönfors jurgen.gronfors luukku.com MAANKÄYTTÖ 3|2015 39 Markku Markkula UUSIA SÄÄDÖKSIÄ Vähäisiä muutoksia on tullut muiden ohella kiinteistönmuodostamislakiin, kaupanvahvistajalakiin, maantielakiin ja valtion virkamieslain 18 §:ään, joka koskee virkamiehen sivutoimia. Uusi säätiölaki ja uusi ilmastolaki on annettu sekä eurooppalaisesta perintötodistuksesta on tullut säännökset. Maanmittauslaitoksen työjärjestystä on tarkistettu. Muutoksenhakusäännösten tarkistamista on annettu lakipaketti, johon liittyy hallintoasioiden muutoksenhakusäännösten tarkistaminen niin, että oikaisuvaatimus on nykyistä laajemmin käytössä muutoksenhaun ensi vaiheena, jolloin hallintotuomioistuimeen saa valittaa vasta oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä. Lakipaketti sisältää myös sen, että valituslupasääntelyn soveltamisalaa laajennetaan uusiin asiaryhmiin muutoksenhaussa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. ”Esityksen keskeisenä tavoitteena on tehostaa ja nopeuttaa oikeussuojan antamista hallintoasioissa sekä kehittää korkeimman hallinto-oikeuden roolia hallintoa ja hallintolainkäyttöä linjaratkaisuin ohjaavan tuomioistuimen suuntaan. Esityksellä pyritään myös yhtenäistämään ja selkeyttämään muutoksenhakusääntelyä eri asiaryhmissä.” • Laki hallintolainkäyttölain muuttamisesta (891/2015). Voimaan 1.1.2016 • Laki hallintolain muuttamisesta (893/2015). Voimaan 1.1.2016 • Laki uhkasakkolain 24 §:n muuttamisesta (894/2015). Voimaan 1.1.2016. Mm. seuraavat säädökset 174 muusta muutetusta säädöksestä, kaikki voimaan 2016 alusta: • Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 33 §:n muuttamisesta (907/2015) • Laki perintökaaren 5 luvun 2 a §:n muuttamisesta (912/2015) • Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain 26 §:n muuttamisesta (914/2015) • Laki valtion maksuperustelain 11 b §:n muuttamisesta (951/2015) • Laki arkistolain 21 §:n muuttamisesta (968/2015) • Laki kiinteistönmuodostamislain 285 §:n muuttamisesta (971/2015) • Laki vesihuoltolain 32 §:n muuttamisesta (979/2015) • Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain 49 §:n • muuttamisesta (997/2015) • Laki maantielain muuttamisesta (999/2015) • Laki ratalain 92 §:n muuttamisesta (1001/2015) • Laki vesiliikennelain 22 §:n muutta40 MAANKÄYTTÖ 3|2015 misesta (1003/2015) Laki kaivoslain 162 ja 164 §:n muuttamisesta (1005/2015) • Laki luonnonsuojelulain 61 ja 62 §:n muuttamisesta (1059/2015) • Laki maastoliikennelain 31 §:n muuttamisesta (1060/2015) • Laki jätelain 137 §:n muuttamisesta (1062/2015) • Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 18 §:n muuttamisesta (1065/2015) • Laki rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain muuttamisesta (1066/2015) ja • Laki etuostolain 22 §:n muuttamisesta (1067/2015). • Maanmittauslaitoksen työjärjestys (782/2015). Voimaan 1.7.2015. Tehty eräitä teknisiä tarkistuksia työjärjestykseen. • Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta (732/2015) ja laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta (733/2015). Säädökset tulevat voimaan 1.1.2016. Oikeudenkäymiskaaren todistelua yleisissä tuomioistuimissa koskevat säännökset uudistetaan. Säännökset tulisivat sovellettaviksi käräjä- ja hovioikeuksissa sekä korkeimmassa oikeudessa niiden käsitellessä riita- tai rikosasiaa. Samassa yhteydessä annetaan muun muassa laki oikeustoimen ja toimituksen todistajan esteellisyydestä (734/2015) ja laki kaupanvahvistajista annetun • lain 4 §:n muuttamisesta (753/2015). Laki hallintolainkäyttölain muuttamisesta (799/2015). Voimaan 1.1.2016. Hallintolainkäyttölain todistelusäännöksiä tarkistetaan siten, että ne olisivat yhteensopivat oikeudenkäymiskaaren todistelusäännösten kanssa. Tähän liittyvät mm. myös laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 13 §:n muuttamisesta (800/2015), laki hallintolain 40 §:n muuttamisesta (801/2015), laki ympäristönsuojelulain 207 §:n muuttamisesta (802/2015) ja laki vesilain 11 luvun 15 §:n muuttamisesta (803/2015). • Laki valtion virkamieslain muuttamisesta (566/2015). Voimaan 1.10.2015. Koskee muun muassa 18 §:ää virkamiehen sivutoimista. 18 a § koskee tuomaria. • Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015). Voimaan 1.1.2016. Laissa säädetään työja virkasuhteeseen liittyvän pakollisen työtapaturma- ja ammattitautiturvan sisällöstä. Laki korvaa nykyiset tapaturmavakuutuslain, ammattitautilain ja tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain. Lain muuttamisesta seuraa tarve KML 10 a ja 10 b §:n tarkistamiseen. • Säätiölaki (487/2015). Tulee voimaan 1.12.2015. Vanha, vuodelta 1930 oleva säätiölaki korvataan uudella säätiölailla, jolla muun muassa lisätään säätiötoiminnan läpinäkyvyyttä. • • • • • Tavoitteena on, että lailla annettaisiin mahdollisimman hyvät puitteet rehelliselle säätiötoiminnalle. Laissa on kuitenkin väärinkäytöksiä silmällä pitäen kiinnitetty huomiota oikeussuojajärjestelmän tosiasialliseen tehostamiseen. Samassa yhteydessä annettiin mm. laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta (498/2015), voimaan 1.12.2015. Laki pohjoismaiden välillä tehdyn perintöä, testamenttia ja pesänselvitystä koskevan sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (681/2015). Voimaan tulosta säädetään asetuksella. Muutoksilla sopimuksen sovellettavaa lakia koskevat määräykset saatetaan vastaamaan Euroopan unionissa sovellettavia sääntöjä. Lisäksi säädetään laki perintöasioista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisesta (682/2015), voimaan 17.8.2015. Laissa annetaan asetuksen soveltamisen edellyttämät täydentävät säännökset toimivaltaisista tuomioistuimista ja eurooppalaisen perintötodistuksen antavasta viranomaisesta. Asetukseen viittaava säännös lisätään perintökaareen lailla perintökaaren 26 luvun 20 §:n muuttamisesta (683/2015), voimaan 17.8.2015. Ilmastolaki (609/2015). Voimaan 1.6.2015. Koskee Suomen ilmastopolittikan suunnittelua ja sen seurannan toteuttamista. Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta (498/2015). Voimaan 1.12.2015. Julkisen hallinnon viranomaisen on pyrittävä järjestämään toimintansa siten, että se käyttää tässä pykälässä tarkoitettuihin tietojärjestelmiin talletettuja tietoja, jos viranomaisen toiminta edellyttää näiden tietojen käyttöä. Näitä tietojärjestelmiä ovat VTJ, yhdistysrekisteri, kaupparekisteri, säätiörekisteri, KTJ ja yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Valtiovarainministeriön asetus p e r u s ko ro n va hv i s t a m i s e s t a (701/2015). Voimaan 15.6.2015. Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 0,25 • • • • • • prosenttia vuodessa 1 päivästä heinäkuuta 2015 vuoden 2015 loppuun. Suomen Pankin ilmoitus viitekorosta ja viivästyskoroista (829/2015). Voimassa 1.7.–31.12.2015. Korkolain 12 §:ssä tarkoitettu, Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon perustuva viitekorko on 0,5 prosenttia ja 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu viivästyskorko on 7,5 prosenttia vuodessa sekä 4 a §:n 1 momentissa tarkoitettu viivästyskorko kaupallisissa sopimuksissa on 8,5 prosenttia vuodessa. Valtioneuvoston asetus julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta (1109/2015). Asetus on annettu julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain (10/2015) nojalla. Lain tarkoituksena on normaalioloissa ja niiden häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa varmistaa valtion ylimmän johdon ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoiminnan edellyttämän viestinnän häiriöttömyys ja jatkuvuus sekä turvata päätöksenteossa ja johtamisessa tarvittavan tiedon käytettävyys, eheys ja luottamuksellisuus. Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista (1107/2015). Voimaan 1.9.2015. Asetus on annettu ympäristönsuojelulain, 527/2014 §:n 142 nojalla. Maa- ja metsätalousministeriön asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen (KEMERA) liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista (622/2015). Voimaan 1.6.2015. Annettu kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla. Sisältää säännöksiä muun muassa metsätien tekemisestä (6 ja 14 §). Ks. myös asetukset 593– 594/2015. Valtioneuvoston asetus kuntien kielellisestä asemasta vuosina 2013—2022 annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:n muuttamisesta(591/2015). Voimaan vuoden 2016 alusta. Koskee eräitä kaksikielisiä Pohjanmaan kuntia. Valtioneuvoston päätös Säkylän ja Köyliön kuntien yhdistymisestä (726/2015). Voimaan 1.1.2016. Päätöksellä Köyliön kunta lakkaa ja yhdistyy Säkylän kuntaan. • Valtioneuvoston päätös Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan lakkauttamisesta ja yhdistämisestä perustamalla uusi Lahden kaupunki (727/2015). Voimaan 1.1.2016. • Valtioneuvoston päätös kunnan osan siirtämisestä Vihdin kunnasta Espoon kaupunkiin (728/2015). Voimaan 1.1.2016. Vihdin kunnasta siirretään Espoon kaupunkiin kiinteistö 927-430-1-83. • Valtioneuvoston päätös kunnan osan siirtämisestä Kuopion kaupungista Rautavaaran kuntaan (729/2015). Voimaan 1.1.2016. Kuopion kaupungista siirretään Rautavaaran kuntaan seuraavat kiinteistöt ja kiinteistöjen osat: 297-509-8-26 Koivula ja 297-5098-4 Lähteenpuro kokonaan sekä osat kiinteistöistä 297-509-8-25 Vimppula ja 297-509-10-13 Niittyjärvi. • Ulkoasiainministeriön asetus Sansibarin maankäyttö- ja ympäristöhallinnan kehittämisen tukemisesta Tansanian hallituksen kanssa tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta (826/2015). Voimaan 1.1.2016. • Valtioneuvoston asetus maailmanlaajuista siviilisatelliittinavigointijärjestelmää (GNSS) koskevan Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan yhteistyösopimuksen voimaansaattamisesta (561/2015). Voimaan 11.5.2015. • Valtioneuvoston asetus Suomen ja Ruotsin välillä tehdyn rajajokisopimuksen kalastussäännön 16 §:ssä tarkoitetun pöytäkirjan voimaansaattamisesta (558/2015). Voimaan 11.5.2015 • Valtioneuvoston asetus ilmailulta rajoitetuista alueista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (614/2015). Voimaan 28.5.2015 • Valtioneuvoston asetus metsätalouden ympäristötuen laskennassa käytettävästä puukuutiometrin keskikantohinnasta (595/2015). Voimaan 1.6.2015. MAANKÄYTTÖ 3|2015 41 UUTISIA UUSI SELVITYS TEKEILLE ASUNTOTUOTANNON TARPEESTA Kiihtyvä kaupungistuminen ja maahanmuutto lisäävät asuntojen kysyntää etenkin kasvukeskuksissa. Jotta tarvittavaa asuntorakentamisen määrää kyettäisiin ennakoimaan väestökehitykseen nähden, Teknologian tutkimuskeskus VTT tekee uuden selvityksen uusien asuntojen tarpeesta. Selvityksessä pyritään arvioimaan, minne uusia asuntoja tulee rakentaa ja kuinka paljon. Tarkastelu ulotetaan vuoteen 2040 saakka. Laskelmat perustuvat tuoreimpiin väestöennusteisiin, ja niissä otetaan huomioon maahanmuutto, maan sisäinen muuttoliike sekä asuntokuntien koon kehitys. Rakennusteollisuus RT on tilannut selvityksen VTT:ltä yhdessä ympäristöministeriön, Kuntarahoituksen, Hypoteekkiyhdistyksen, SAK:n ja SKOLin kanssa. Hanke käynnistyy lokakuussa. Tavoitteena on saada selvitys valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Selvitys tuottaa kaksi vaihtoehtoista näkemystä tulevasta kehityksestä alueittain ja talotyypeittäin. VTT on tehnyt vastaavan selvityksen vuonna 2012, jolloin pohjana käytettiin vuoden 2009 väestöennustetta. Tarkastelujakso oli tällöin vuoteen 2030 saakka. UUDELLA LASERKEILAIMELLA MULLISTAVAT MAHDOLLISUUDET Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa tehdyssä väitöstutkimuksessa on kehitetty uusi laserkeilain, joka on niin pieni, että sitä voidaan käyttää liikkuvalla alustalla – kävelijän selkärepussa, autoissa ja lennokeissa. Perinteisesti maanmittausalalla käytetyt laserkeilauslaitteistot ovat maksaneet satoja tuhansia tai jopa miljoonia euroja, mutta laitteen kehittänyt Anttoni Jaakkola uskoo, että vähitellen tämä uusi laserkeilain voidaan saada käyttöön jopa alle tuhannella eurolla. Laite on jo käytössä mm. suomalaisessa start-up-yrityksessä Sharper Shapessa. Paikkatietokeskuksen ja Sharper Shapen yhteistyön ansiosta esimerkiksi myrskytilanteessa 50 robottikopteria tekee alueen sähköyhtiöiden vikakartoituksen puolessa päivässä, kun siihen aikaisemmin on mennyt viidellä helikopterilla viikko. Laserkeilauslaitteistot, ohjelmistoala, satelliittipaikannus, ajoneuvo- ja kop- teriteknologia kehittyvät nopeasti ja lisäävät innovaatio- ja start-up-yritysten liiketoimintamahdollisuuksia maailmanlaajuisesti. ILMAKUVAUS- JA LASERKEILAUSKAUSI ONNISTUI SITTENKIN Maanmittauslaitoksen ilmakuvaus- ja laserkeilauskausi lähestyy loppuaan. Ilmakuvauksia suunniteltiin tehtävän lähes 120 000 neliökilometrin verran. Laserkeilausten tavoitemäärä on runsaat 70 000 neliökilometriä. Suurin osa ilmakuvaus- ja laserkeilauslennoista saatiin suoritettua kevään sijaan poikkeuksellisesti vasta loppukesällä. Muutamilla pohjoisimman Suomen alueilla päivystys jatkuu vielä syyskuun ajan. Kesällä kerätyissä aineistoissa puiden lehdet ilmakuvilla ja aluskasvillisuus laserkeilausaineistossa heikentävät hieman maanpinnan tulkittavuutta kartoitustoiminnassa, mutta muuten aineistot eivät poikkea Maanmittauslaitoksen laatumäärityksistä. Tämän vuoden ilmakuvat sekä laserkeilausaineistot ovat saatavilla Maanmittauslaitokset eri verkko- ja latauspalveluista keskimäärin vuoden loppuun mennessä. Ilmakuvaus- ja laserkeilausindeksit löytyvät Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta uudesta osoitteesta www. maanmittauslaitos.fi/ammattilaisille/ maastotiedot/kaukokartoitus. RAHOITUSTA FIKSUILLE KOKEILUILLE KALASATAMASSA Helsingin Kalasatamaan rakentuvassa kaupunginosassa kokeillaan uudenlaista älykästä kaupunkikehitystä. Fiksun Kalasataman Nopeiden kokeilujen ohjelma tukee rahallisesti yrityksiä ja yhteisöjä, jotka haluavat kehittää alueelle uusia palveluja. Ensimmäinen hakukierros on meneillään lokakuun loppuun saakka. Ohjelma jakaa pieniä tukisummia (1 000–8 000 euroa) kaupunginosan palvelukehitykseen ja ketteriin kokeiluihin. Ensimmäisen hakukierroksen teemat ovat uudenlaiset kaupunkitilat, tilojen yhteiskäyttö ja yhteisöllisyys sekä resurssiviisas energiakäyttäytyminen. Kokeilut tulisi tehdä nopeasti, alle kuudessa kuukaudessa. Lopputuloksena haetaan uusia palveluita tai niiden aihioita Kalasataman asukkaille. Tavoitteena on luoda Kalasatamasta niin resurssiviisas kaupunginosa, että se säästää asukkaille tunnin omaa aikaa päivässä. Lähtökohtana on arjen sujuvuus, jota älykkäät palvelut tukevat. Hyviä esimerkkejä jo löytyy, kuten asukkaiden yhteiskäytössä olevat sähköautot. Kalasatamaan valmistuu 2030-luvulle mennessä asuntoja noin 20 000 ihmiselle, nyt asukkaita on noin 2 000. Alueelle on tulossa myös 8 000 työpaikkaa. Vuoteen 2017 mennessä Nopeiden kokeilujen ohjelmalla on tarkoitus toteuttaa 9–20 kokeilua Kalasataman alueella. Fiksu Kalasatama saa rahoituksensa osana 6Aika-strategiaa vuosina 2015–2017. Rahoittajia ovat Euroopan aluekehitysrahasto, Helsingin kaupunki sekä työ- ja elinkeinoministeriö.Hanketta koordinoi Forum Virium Helsinki. HALLINTOLAINKÄYTTÖLAIN TODISTELUSÄÄNNÖSTEN MUUTOS 1.1.2016 Eduskunta hyväksyi kesällä muutoksia hallintolainkäyttölain todistelusäännöksiin. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2016. Lakimuutoksen myötä hallintolainkäyttölaissa säädetään keskeisistä todisteluun liittyvistä kysymyksistä nykyistä kattavammin ja yksityiskohtaisemmin. Lakiin otetaan säännökset todistajan esteellisyydestä, todistajan vaitiolo-oikeudesta ja vaitiolovelvollisuudesta, muussa laissa säädetyn vaitiolovelvollisuuden vaikutuksesta todisteluun sekä vajaavaltaisen kuulemisesta. Lisäksi säädetään asiantuntijan kuulemisesta, muusta henkilökohtaisesta kuulemisesta, katselmuksesta, asiakirjan ja esineen esittämisestä tuomioistuimelle sekä toistelukustannusten kurvaamisesta. Lakimuutos aiheuttaa muutoksia myös muussa lainsäädännössä, esim. hallintolaissa ja vesilaissa. YLEISKAAVOJEN TIETOPALVELURAJAPINTAHANKE ON KÄYNNISTYNYT KUNTALIITON JA KUNTIEN YHTEISTYÖNÄ Kuntaliitto on käynnistänyt yleiskaavojen tiedonsiirtorajapinnan valmisteluhankkeen. Työtä on valmisteltu yhdessä Lahden, Jyväskylän, Oulun ja Rovaniemen yleiskaavoituksesta vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on syksyn aikana valmistella KuntaGML-tyyppinen tiedonsiirtoskeema MAANKÄYTTÖ 3|2015 43 UUTISIA yleiskaavan tietojen mallintamista ja välittämistä varten. Työtapana on valmistella skeemaluonnos käyttäen lähtökohtana em. kaupunkien yleiskaavakäsitteistöä sitä tarpeen mukaan laajentaen. Skeemaluonnoksesta pyydetään kommentteja kunnista, yleiskaavojen laatimis- ja julkaisuprosesseja tukevilta järjestelmätoimittajilta sekä ao. ministeriöistä. Skeemaa työstetään palautteen pohjalta, jonka jälkeen järjestetään työpaja skeeman viimeistelemiseksi em. toimijoiden kanssa yhdessä. Esitys skeeman käyttöönotosta tietojärjestelmissä valmistellaan syksyn aikana. MAAKUNTAKAAVOJEN JA KUNTIEN YHTEISTEN YLEISKAAVOJEN VAHVISTUSMENETTELY POISTUMASSA – LAUSUNTOKIERROS ALKOI Ympäristöministeriö lähetti 16.9.2015 lausuntokierrokselle lakiesityksen, jonka mukaan maakuntakaavojen ja yhteisten yleiskaavojen vahvistamismenettelystä luovutaan. Esityksellä korostetaan maakunnan liittojen itsehallinnollista roolia maankäytön suunnittelussa. Tavoitteena on nopeuttaa maakuntakaavoitukseen ja kuntien yhteiseen yleiskaavoitukseen liittyvää päätöksentekoa ja muutoksenhakua. Esitys lisää maakuntien ja kuntien vastuuta kaavoituksessa. Nykyisin ympäristöministeriö vahvistaa maakunnan liittojen laatimat maakuntakaavat. Esitys lisää myös tarvetta viranomaisten väliseen vuorovaikutteiseen yhteistyöhön kaavoja laadittaessa. Tavoitteena on, että valtakunnalliset intressit voidaan ottaa ennakkoon huomioon maakuntakaavoituksessa ja kuntien yhteisessä yleiskaavoituksessa. Vahvistusmenettelyn poistaminen rakennuslainsäädännöstä on mukana hallitusohjelmassa. Esitysluonnoksen lausuntoaika päättyy 21.10.2015. TYÖRYHMÄ VALMISTELEMAAN KAAVOITUKSEN JA RAKENTAMISEN SUJUVOITTAMISTA Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on asettanut työryhmän, joka ryhtyy valmistelemaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista. Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti lyhentää kaavoituksen ja rakentamisen päätösproses44 MAANKÄYTTÖ 3|2015 seja. Työryhmässä on edustettuna keskeiset sidosryhmät. Työryhmän tavoitteena on muun muassa: Sujuvoittaa täydennysrakentamista ja rakennusten käyttötarkoituksen muuttamista, helpottaa hajarakentamista ja rakentamisen normitalkoisiin liittyen valmistellaan normien purkua muun muassa väestönsuojien ja pysäköintipaikkojen osalta, lieventää vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen ohjausta luopumalla kaupan laatuluokituksesta kaavoituksessa sekä keventämällä suuryksikkösääntelyä keskustojen alueella sekä muuttaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten roolia kaavoitus- ja rakentamisasioissa neuvoaantavaksi, ja rajoittaa niiden valitusoikeutta kaavapäätöksissä. Työryhmä pyrkii lisäksi muun muassa ratkaisemaan ongelmia, jotka liittyvät puiden kaatamista yleiskaava-alueella rajoittavan toimenpiderajoituksen soveltamiseen. Työryhmän toimikausi on 1.10.2015– 31.5.2016. VALTAKUNNALLINEN TUULIVOIMANEUVONTA ON KÄYNNISTYNYT Tuulivoimaloita koskevien alueiden kaavoitus on käynnissä monessa kunnassa. Samoin useassa kunnassa pohditaan tuulivoimaloiden suunnittelutarveratkaisuihin ja rakennuslupiin liittyviä kysymyksiä. Ympäristöministeriö on käynnistänyt uuden neuvontapalvelun, joka tarjoaa mm. kunnille asiantuntija-apua. Tuulivoimaneuvonta on sijoitettu Varsinais-Suomen ELY:n ja on tarkoitettu siis kaikille kunnille. Keskitetyllä neuvonnalla on tarkoitus yhtenäistää ohjausta ja auttaa eri prosessien yhteensovittamisessa. TUULIVOIMAN ULKOMELULLE OHJEARVOT Valtioneuvosto on 27.8.2015 antanut asetuksen tuulivoimaloiden ulkomelusta. Asetuksen mukaisilla ohjearvoilla pyritään varmistamaan, että tuulivoimalat ja asutus ovat riittävän etäällä toisistaan eikä melusta aiheudu ihmisille terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista. Näin kunnissa on nykyistä helpompi kaavoituksella ohjata voimaloiden sijoittumista. Ohjearvoja sovelletaan maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä maan- käyttö- ja rakennuslain sekä ympäristönsuojelulain mukaisissa lupamenettelyissä ja valvonnassa. Jatkossa pysyvän asutuksen, lomaasutuksen, hoitolaitosten sekä leirintäalueiden tuulivoimamelun päiväajan ohjearvo on 45 desibeliä ja yöajan 40 desibeliä. Oppilaitosten ja virkistysalueiden alueille säädetään 45 desibelin päiväajan ohjearvo. Kansallispuistoja koskee sekä päivä- että yöajalla 40 desibelin ohjearvo. Asetuksen mukaiset ulkomelun ohjearvot ovat vuonna 1992 valtioneuvoston antamia ohjearvoja tiukemmat. Tuulivoimaloita sijoitettaessa on huomioitava myös mitä rakennusten sisällä olevasta melusta säädetään terveydensuojelulain nojalla. Tuulivoima on uusiutuvaa, lähes päästötöntä energiaa. Siten tuulivoima auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Suomi on sitoutunut ilmasto- ja energiastrategiassaan lisäämään tuulivoiman osuutta merkittävästi. SUOT JA TURVEMAAT MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA -JULKAISU VALMISTUNUT 28.8.2015 julkaistu Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa -julkaisu käsittelee turvetuotantoa, soidensuojelua ja soiden muuta käyttöä maakuntakaavoituksen näkökulmasta. Julkaisussa kuvataan kaavoituksessa tarvittavaa tietopohjaa, soiden luokittelua, vaikutusten arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja sekä soiden erilaisten käyttömuotojen osoittamista kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä. Turvemaiden eri käyttömuotoja käsitellään julkaisussa osana kokonaisvaltaista alueidenkäytön suunnitelmaa. Julkaisun tavoitteena on tukea ja opastaa soiden ja turvemaiden eri käyttömuotoja koskevaa maakuntakaavoitusta siten, että kaavoissa sovitetaan yhteen soiden eri käyttömuodot ja soiden luontoarvojen säilyttäminen. Julkaisun lähtökohtana ovat maankäyttö- ja rakennuslain säännökset maakuntakaavan laadinnasta ja valtioneuvoston hyväksymiin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sisältyvät soiden suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamista koskevat tavoitteet. Julkaisu on tarkoitettu oppaaksi ensisijaisesti maakuntakaavan laatijoille sekä muille maakuntakaavan Tervetuloa Maankäyttötieteiden päiville torstaina 29.10.2015 Tieteiden talossa Helsingissä, Kirkkokatu 6 www.maanmittaustieteidenseura.fi ILMOITTAUTUMINEN JA AAMUKAHVI 9:00–9:10 Tilaisuuden avaus Pj. Eero Valtonen, Maanmittaustieteiden Seura ry SÄHKÖÄ ILMASSA 9:10–9:40Hallitusohjelman digitavoitteet ja niiden toimeenpano Olli-Pekka Rissanen, Valtionvarainministeriö 9:40–10:10Kaksisuuntainen sähköinen asiointi Aaro Mikkola, Maanmittauslaitos 10:10–10:15Happihyppely SIJAINTIPERUSTEINEN VEROTUS 10:15–10:45 Hyvän valtionosuus järjestelmän periaatteet Tuukka Saarimaa, erikoistutkija, VATT 10:45–11:30 Maapohjien aluehinto jen arviointimenetelmän kehittäminen kiinteistöverotuksessa Risto Peltola, Maanmittauslaitos 11:30–12:30 LOUNAS VÄITÖSKIRJATUOTANNOSTA POIMITTUA 12:30–13:00Yhdyskuntasuunnittelun piilevä potentiaali ekologisesti kestävän kehityksen edistämisessä Eeva Säynäjoki, Aalto-yliopisto 13:00–13:30 Kriisinhallintaa tukevan keskeisen informaation 8:30–9:00 ja sen laadun määrittely Hannes Seppänen, Aalto-yliopisto 13:30–13:35Happihyppely KIINTEISTÖNARVIOINTI 13:35–14:05Hinnoitteluvirheiden hyödyntäminen asuntomarkkinoilla Ari Laitala, Aalto-yliopisto 14:05–14:35 Voimalinjan vaikutus rakennetun asuinkiinteistön arvoon Juhana Hiironen, Aalto-yliopisto 14:35–14:55 KAHVITAUKO UUSIA ULOTTUVUUKSIA 14:55–15:25PPGIS-menetelmät maankäytön suunnittelun ja tutkimuksen tukena Anna Broberg, Aalto-yliopisto 15:25–15:553D-kiinteistönmuodostus – kehitystyön kuulumisia Paavo Häikiö, Maanmittauslaitos 15:55–16:00 Päivän päätös Saija Toivonen, Maanmittaustieteiden Seura, vpj. 16:00–17:00 SEUROJEN KOKOUKSET 16:00–16:30Maanmittausinsinöörien Liiton syyskokous 16:30–17:00Maanmittaustieteiden Seuran syyskokous 17:00– ILLALLINEN JA ILLANVIETTO MAANKÄYTTÖ 3|2015 45 UUTISIA KIRJAUUTUUKSIA laadinnassa ja toteuttamisessa mukana oleville. Ympäristöministeriön julkaisu pohjautuu laaja-alaiseen yhteistyöhön, jossa ovat ympäristöministeriön ohella olleet työn eri vaiheissa keskeisimmin mukana työ- ja elinkeinoministeriö, Geologian tutkimuskeskus sekä Keski-Pohjanmaan ja PohjoisPohjanmaan liitot. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA LUONNONVARAKESKUKSEN YHDISTÄMINEN EI AJANKOHTAISTA – SÄÄSTÖT YHTEISTYÖTÄ TIIVISTÄMÄLLÄ Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ei pidä tarkoituksenmukaisena Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Luonnonvarakeskuksen (LUKE) yhdistämistä, sillä LUKEn perustamiseen liittyvät järjestelyt ovat monilta osin vielä kesken. Hallitusohjelmassa kaavaillut säästöt LUKEn ja SYKEn yhdistämisestä etsitään SYKEn määrärahoista, toimitilaan liittyvistä ratkaisuista sekä tehostamalla eri tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä. NIMITYKSIÄ UUKKA RÄSÄNEN ALOITTI 15.6. T LEICA GEOSYSTEMSISSÄ MAAN MITTAUSLAITTEIDEN MARKET S EGMENT MANAGERINA Maanmittausvälineiden market segment managerin tehtävä on aivan uusi ja kuin Tuukka Räsästä varten räätälöity. Mikkelin Ammattikorkeakoulusta vuonna 1998 valmistunut maanmittausinsinööri Räsänen työskenteli aikaisemmin Destialla mittauspalveluiden yksikön päällikkönä ja sitä ennen esimerkiksi Ramboll Finland Oy:ssä. Asiakkaana hänellä on varsin mittava kokemus tuotteista, joiden liiketoiminnan kehittämisestä hän nyt vastaa. 46 MAANKÄYTTÖ 3|2015 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MONINAISET UUDISTUKSET AVAUTUVAT PYKÄLÄ PYKÄLÄLTÄ Professorit Ari Ekroos ja Vesa Majamaa valottavat maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksia tuoreessa kommentaariteoksessaan. ”Muutosten eräänä tarkoituksena on edistää toimivan kilpailun kehittymistä ja selkeyttää vaikutusten arviointia kaavojen laatimiseen liittyen”, laaja-alaisesti ympäristölainsäädännön valmisteluun osallistunut Ekroos sanoo. Maankäyttö- ja rakennuslaki on keskeisin ympäristölakimme. Se sääntelee maankäyttöä ja rakentamista sekä näiden suhdetta ympäristöön. Maankäyttö- ja rakennuslain keskeisimmät säännökset liittyvät kaavoitukseen ja rakentamiseen. Laki sisältää asema-, yleis- ja maakuntakaavoitusta koskevat sisällölliset ja menettelylliset säännökset sekä rakentamiseen ja muuhun maankäyttöön liittyvät lupa-asiat. Maankäyttö- ja rakennuslaki on alan perusteos, jossa selvitetään kaikki maankäyttö- ja rakennuslain pykälät, niiden tausta ja tulkinnat sekä oikeuskäytäntö. Teoksen kirjoittajat Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden emeritusprofessori OTT Vesa Majamaa ja Aalto yliopiston talousoikeuden professori OTT Ari Ekroos ovat laatineet teoksen silmälläpitäen sitä, että se toimii hyvänä työvälineenä ympäristöjuristeille, virkamiehille ja muille asiantuntijoille, jotka työskentelevät ammatikseen maankäyttöä ja rakentamista sekä ympäristön- tai luonnonsuojelua koskevien kysymysten parissa. Teoksen toisen laitoksen ilmestymisen jälkeen lakiin on lisätty 84 kokonaan uutta pykälää. Lain alkuperäisestä 220 §:stä lukumäärältään vähemmän kuin puolet on säilynyt alkuperäisessä muodossaan; muita lainkohtia on muutettu kuluneena ajanjaksona useammankin kerran. Vuoden 2005 alusta lähtien on annettu yhteensä 27 lakia muuttavaa hallituksen esitystä. Merkittävä osa uusista säännöksistä on seurausta perustuslain 80 §:n tulkinnasta, jonka mukaisesti aiemmin asetuksella tai ministeriön määräyksillä säännellyt asiat on nostettu lain tasolle. Muutokset tulevat jatkumaan, kun Suomen rakentamismääräyskokoelma MRL 13 §:n mukaisesti uudistetaan vuoteen 2018 mennessä. Myös maankäyttö- ja rakennuslain soveltamiseen vaikuttavia lakeja on muutettu tai uudistettu kokonaan. Maankäyttö- ja rakennuslain kannalta merkittävimmät kokonaisuudistukset ovat vesilaki (587/2011), ympäristönsuojelulaki (527/2014) sekä rakennusperinnön suojelemisesta annettu laki (498/2010). Lisäksi kiinteistönmuodostamislain (554/1995) muutokset ovat merkittäviä maankäyttö- ja rakennuslain soveltamisen kannalta. Maankäyttö- ja rakennuslain vuoden 2015 muutoksista ensimmäisessä (204/2015) lakiin lisättiin 5 a §, jossa säädetään kunnan maapolitiikasta sekä muutettiin 5, 9, 20, 51 ja 190 §:ää. Tavoitteena oli edistää toimivan kilpailun kehittymistä ja selkeyttää vaikutusten arviointia kaavojen laatimiseen liittyen. Toinen muutos (205/2015) koski ainoastaan MRL:n muutoksen 319/2011 voimaantulon lykkäämistä paljon tilaa vaativan kaupan osalta. ”Tämä ja kunnan maapolitiikka ovat oikeudellisesti mielenkiintoisia erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen valossa”, rakentamisen ja kaavoituksen asiantuntijatehtävissä 40 vuoden ajan toiminut Majamaa korostaa. Kolmannessa vuoden 2015 muutoksessa (301/2015) uudistettiin 117 i §:ää, joka koskee rakennuksen käyttö- ja huoltoohjetta ja rakennuksen kunnossapitoa koskevaa 166 §:ää. Vuoden 2014 muutoksista muun muassa kelpoisuusasiat ja hulevesien hallintaa koskeva sääntely ovat mielenkiintoisia. Sony Alpha 7R täyden kennon kamera Lumix TZ71 + Flirlämpökamera Sony HDRPJ810E videokamera GLS2000 S, M ja L YRITYSUUTISIA GEOTRIM GEOTRIMIN UAV-TUOTE VALIKOIMA LAAJENTUNUT GEODRONE X4L-ORTO KOPTERILLA Tulevaisuudessa kartoitetaan ja mitataan yhä enemmän ketterien kuvauskoptereiden avulla. Geotrim on vastannut tähän kysyntään laajentamalla UAVlaitevalikoimaansa suorituskykyisellä kotimaisella ortokopterilla. Suomessa VideoDrone® Finland Oy:n kehittämä ja valmistama uusi GeoDrone X4L on ortokopteri. Laite omaa pitkän lentoajan, vakaat lento-ominaisuudet ja tuottaa erittäin tarkkaa kuvaa. GeoDrone painaa alle viisi kiloa ja tarjoaa jopa 40 minuutin lentoajan. Tässä ajassa saa hyvin lennettyä n. 50 hehtaarin kokoisen alueen ja samaan aikaan laite tuottaa erittäin korkealaatuista kuvadataa 3,5 cm:n resoluutiolla 150 metrin korkeudelta. Multikopterina GeoDrone X4L tarjoaa kattavasti erilaisia aineistoja ja kameravaihtoehtoja eri käyttötarpeisiin. 24 megapikselin korkearesoluutiokameran ohella vaihtoehtoina ovat myös väärävärikamera esimerkiksi maataloussovelluksiin sekä lämpökamera. Lisäksi saatavilla on varustus viistokuvaukseen. GeoDronen tuottamasta ortomosaiikista voidaan tuottaa mittatarkat 3D-pistepilvit ja digitaaliset maastomallit maanmittaustasoisella tarkkuudella. Laite on kehitetty maankäytön suunnittelun tarpeisiin, maanrakentamiseen ja esimerkiksi tilavuuksien nopeaan määrittämiseen, mutta käy myös kuvauskoptereiden perinteisiin sovelluksiin, kuten onnettomuustutkintaan tai pelastustoimintaan. Suomessa Geotrim vastaa yksinoikeudella GeoDrone X4L -koptereiden myynnistä. TRIMBLEN S-SARJAN UUSIA TAKYMETRIMALLEJA Trimblen® S-sarjan uusiin malleihin S5, S7, S9 ja S9 HP sisältyy laitehallinnan uusin tekniikka: turvallisuutta lisäävä Locate2Protect mahdollistaa kojeiden seurannan 24/7. Pilvipohjaisella InSphere Equipment Managerilla seurataan ohjelmistopäivitysten ja ylläpidon tarpeita. S5 sisältää kattavan paketin teknologiaa ja ominaisuuksia päivittäiseen perusmittaukseen. S7-takymetrissa yhdistyy skannaus, kuvat ja mittaus yhteen tehokkaaseen laitteeseen, jolla voi luoda 3D-malleja, tarkkaa visuaalista työmaadokumentointia ja pistepilviä. Uusi SureScan-tekniikka tarjoaa tasalaatuiset skannaukset mm. digitaalisia maastomalleja ja tilavuuslaskentaa varten. DR Plus -etäisyysmittaus laajentaa prismattomien mittausten kantamaa. S9 on valittavissa joko 0,5”:n tai 1”:n kulmanlukutarkkuudella. Toimintoja voi valita sovellusten mukaan, esimerkiksi tunneleiden, kaivosten tai monitoroinnin työnkulkuja varten. Lisätietoja: www.geotrim.fi LEICA GEOSYSTEMS UUSI LEICA CAPTIVATE -KOKEMUS KOSKETUS TEKNOLOGIAA HYÖDYNTÄVÄ OHJELMISTO JA ITSEOPPIVAT MITTAUSKOJEET Realistisia 3D-malleja luova Leica Captivate -kokemus tarjoaa maanmittauksen ammattilaisille mahdollisuuden käyttää erilaisia sovelluksia monimutkaisten tietojen keräämiseen ja hallintaan helposti ja tarkasti. Ohjelmiston, tarkkojen mittauskojeiden ja luotettavien palvelujen yhdistelmä luo kattavan ratkaisun ja uudenlaisen käsitteen käyttäjäkokemukselle. Käyttäjät voivat nyt selata muokattavia, useissa projekteissa tarvit48 MAANKÄYTTÖ 3|2015 tavia tietoja sisältäviä sovelluksia melkein pelkällä pyyhkäisyllä. Pitkälle kehitettyyn mittaukseen ja koodaukseen on yhdistetty interaktiivinen 3D-malli, jossa voi käyttää zoomausta, panorointia ja kiertää optimaaliseen tarkasteluun ja käsittelyyn. Leica Captivate -ohjelmalla va rustetut uudet Leica-takymetrit ja MultiStationit on optimoitu viidennen sukupolven ATRplusprismantunnistusteknologian avulla. Nämä tarkkuuskojeet tehostavat ja nopeuttavat työskentelyä ja huomioivat kaikki ympäristön häiriöt sekä pysyvät kohdistettuina valittuun prismaan. Ne oppivat minkä tahansa ympäristön, antavat tarkkoja sijainteja vaikeimmissakin olosuhteissa ja mahdollistavat nopean uudelleenlukituksen, jos näkökenttään tulee esteitä. Uutuuslaitteitamme ovat: Leica Nova MS60 MultiStation, Leica CS20 -ohjain, Leica Nova TS60 takymetri, Leica CS35 taulutietokone ja Leica Viva T S16 takymetri. Leica Captivate hyödyntää HxIP- ja Leica Infinity -ohjelmistoja. Kun Leica Captivate yhdistetään Hexagon-kuvaohjelmaan Leica Infinity -toimisto-ohjelmiston kautta, sillä voi katsella laadukkaita peruskarttoja. Leica Infinity, joka myös optimoitiin Leica Captivaten julkaisun yhteydessä, tarjoaa entistä parempia työnkulkuja tukemalla uutta maasto-ohjelmistoa. UUSI LEICA ZENO 20 M ÄÄRITTELEE UUDELLEEN GIS-TIETOJEN KERÄÄMISEN Leica Geosystems on julkistanut uuden GIS-tiedonkeruuratkaisunsa – tarkan ja intuitiivisen ratkaisun nimeltä Leica Zeno 20. Se on tarkka tiedonkeruutyökalu, joka toimii Android- tai Windows Embedded Handheld 6.5.3 -käyttöjärjestelmässä. Käyttäjät voivat nyt ladata haluamansa Android-sovellukset ja tehdä niiden avulla tästä vankasta ja tarkasta GIS-paikkatietolaitteesta kokonaisuuden, joka on yhtä helppo käyttää kuin heidän omat älypuhelimensa. Leica Zeno 20:een sisältyy myös kaksi uutta ja joustavaa Androidpohjaista ohjelmistoratkaisua: Zeno Mobile ja Zeno Connect. Zeno Mobile on suunniteltu tarjoamaan helppo, joustava ja tehokas tiedonkeruuprosessi muidenkin kuin GIS- ja maanmittausammattilaisten käyttöön ja uusi Zeno Connect tuo RTKkorjatut GNSS-sijantitiedot mihin tahansa sovellukseen Android Location Managerin avulla. Lisäksi Zeno 20 tarjoaa runsaasti muutakin sisältöä, kuten vuoden maksuttoman käyttöoikeuden uuteen Hexagonkuvanohjelmaan sekä Open Street Map datan käyttömahdollisuuden. Päivitettävien GNSS-optioiden (metri, alle metri tai cm) avulla käyttäjät voivat valita omiin tarpeisiinsa ja budjettiinsa sopivan tarkkuuden. Lisätietoja: www.leica-geosystems.fi YRITYSUUTISIA NORDIC GEO CENTER NORDIC GEOCENTER RIEGL SOKKIALLE UUSI M AAHANTUOJA Topcon Europe Positioning B.V. ja Nordic Geo Center Oy ovat 15.9. 2015 Stuttgartissa allekirjoittanet sopimuksen SOKKIA-maanmittaus laitteiden maahantuonnista Suomeen. Nyt allekirjoitettu sopimus on lisäys aikaisemmin tänä vuonna allekirjoitettuun sopimukseen Topcon Mass Data Acquisition -tuoteryhmän edustussopimukseen. Sokkia on Topcon Corporationin omistama perinteikäs japanilaisvalmistaja, jonka maahantuonti Suomeen alkoi jo vuonna 1972. Tuoteperheeseen kuuluvat mm. robotti- ja teollisuustakymetrit, GNSS-paikannus-, kartoitus- ja tukiasemalaitteistot, digitaaliset ja perinteiset vaaituslaitteet sekä oheislaitteet ja varusteet. RIEGL LASER MEASUREMENTS SYSTEMS GMBH Uusi, suorituskykyinen maalaserskanneri RIEGL VZ-400i voidaan kytkeä suoraan pilvipalveluihin ja aineiston prosessointi tehdään nyt suoraan skannerissa. Uusi vihreän valon aallonpituudella toimiva UAV-skannausjärjestelmä RIEGL BathyCopter soveltuu esimerkiksi pienienkin ranta-alueiden mittaamiseen suurella kustannustehokkuudella ja tarkkuudella. Jo viime vuonna julkaistu maanpäällisen ja vedenalaisen topografian kartoitukseen tarkoitettu ilmalaserskanneri RIEGL VQ-880-G on täydennetty toisella vihreällä laserilla ja IR-alueen laserilla tehden sen entistä suorituskykyisemmäksi. SOKKIA-TUOTTEET Saimme tuotevalikoimaamme Sokkian tuotteet, jotka päivitämme piakkoin sivuillemme. Esimerkkinä mainittakoon akkuineen vain 375 g painava GNSS-vastaanotin GCX2 ja uusi robottitakymetri NET AXII tarkkoihin teollisuus- ja runkomittauksiin. TOPCON POSITIONING Topcon Mass Data Acquisition -tuoteryhmä täydentyi kahdella uudella versiolla suositusta GLS2000-laserskannerista. Skannerista on nyt kolme vaihtoehtoa – S, M ja L – mittausetäisyyden mukaan. UAV-kuvauslennokki Falcon 8 esiteltiin nyt ensimmäistä kertaa INTERGEOSSA. Lisätietoja: www.geocenter.fi Uudistetuss a laissa 86 uutta pyk älää! Maankäyttö- ja rakennuslaki ARI EKROOS, VESA MAJAMAA Teoksessa selvitetään kaikki maankäyttö- ja rakennuslain pykälät, niiden tausta ja tulkinnat sekä oikeuskäytäntö. Tämä kolmas, uudistettu laitos on huolellisesti saatettu ajan tasalle sekä oikeuskäytännön että lain muutosten osalta. Kirja on tärkeä apuväline ja käsikirja kaikille maankäyttöä ja rakentamista sekä ympäristön- tai luonnonsuojelua koskevien kysymysten parissa työskenteleville. NOIN 1050 SIVUA • 140 € ILMESTYY LOKAKUUSSA 2015. Tilaa nyt: www.edita.fi/verkkokauppa YRITYSUUTISIA IN MEMORIAM TRIMBLE TRIMBLE TEHOSTAA PALAUTEP ROSESSIN TYÖNKULKUA MAASTOSSA JA TOIMISTOSSA Paikkatietopohjaisen Trimble Feedback -palautesovelluksen ja maastokäyttöön tarkoitetun tiedonkeruuohjelma Trimble TerraFlexin integraatio tehostaa palauteprosessin työnkulun hallintaa. Kun Trimble Feedbackillä toteutetussa palautepalvelussa kerrotaan ympäristöön liittyvästä havainnosta, paikantaa TerraFlexiä käyttävä maastotyöntekijä kohteen. Ohjelma toimii myös offlinetilassa, ja tieto tehdyksi kuitatusta työstä välittyy toimistolle, kun laite taas kytkeytyy verkkoon. Integraation ansiosta tiedon suoritetusta toimeksiannosta voi lähettää myös suoraan palautepalveluun, jossa palautteenantaja pääsee seuraamaan työnkulun etenemistä. Terra Flex toimii älypuhelimella, tabletilla tai Trimblen GNSS-laitteella. TRIMBLE FEEDBACKILLA HALLITAAN PALAUTTEITA LOUISIANASSA St. Charles Parish, yli 50 000 asukkaan piirikunta Yhdysvaltojen Louisianan osavaltiossa, on valinnut Trimble Feedbackin palautteenhallinnan välineekseen. Trimble Feedback on paikkatietopohjainen web-sovellus palautetiedon antamiseen, käsittelyyn ja julkaisuun. St. Charles Parish ottaa samassa yhteydessä käyttöön Trimble TerraFlex -tiedonkeruuohjelman, jolla tehostetaan palauteprosessin työnkulkua maastossa. RAKENNUSVALVONNAN LUPAKATSELMOINNIT S UORAAN KENTÄLTÄ T RIMBLE LOCUKSEEN Trimble Locus -paikkatietojärjestelmä on kytketty tehokkaasti rakennuslupien valvontaprosessiin. Näin rakennusvalvontaviranomaisen kohteessa suorittaman lupakatselmoinnin tulos välittyy järjestelmään heti, ja kaikki rakentamishankkeen osapuolet ja viranomaiset voivat seurata hankkeen ja lupakatselmointien etenemistä Trimble Locuksen sähköisen asioin tipalvelun kautta ilman viivettä. TRIMBLE E SERVICES, VARAUSPALVELU -S OVELLUKSELLA H ALLITAAN VUOKRATTAVIA KOHTEITA Trimble eServices, Varauspalvelu -sovellus on tehty helpottamaan venepaikkoja, viljelyspalstoja ja pysäköinti- sekä toripaikkoja vuokraavien kuntien työtä. Sovelluksen avulla kohteita on helppo vuokrata, luovuttaa ja laskuttaa. Varauspalvelu-sovellus tarjoaa välineet kohteiden tietojen ylläpitoon, julkaisuun ja varausten hallinnointiin. Kuntalaiset voivat tehdä varauksia 24/7-periaatteella ja hoitaa maksun suoraan palvelussa. Lisätietoja: www.trimble.com tiesithän • että Maankäytön web-sivustossa ovat luettavissa artikkelikohtaiset PDF-tiedostot kaikista vuoden 2000 jälkeen ilmestyneistä jutuista? • että voit hakea artikkeleita esim. kirjoittajan, otsikon, avainsanan ja vapaan sanahaun perusteella? • että sivustossa on myös lisäaineistoa, joka on ainoastaan sähköisessä muodossa? Käy tutustumassa: www.maankaytto.fi/arkisto/sisallysluettelot.php 50 MAANKÄYTTÖ 3|2015 PAAVO MUSTONEN 1929–2015 PAAVO MUSTONEN NÄKI MAASEUDUN JA KAUPUNGIN KEHITTÄMISTARPEET Yli-insinööri Paavo Mustonen oli syntynyt 17.1.1929 Helsingissä ja hän kuoli 30.7.2015. Mustosella oli koko työuran kantava ote maaseudun kehittämiseen toimeenpanijana konkreettisissa tilusjärjestelyissä mutta myös luottamushenkilönä kahden kaupungin Raahen ja Ke ravan kaavoituksen ja maanhankinnan saralla ja valtuustoissakin. Helsinkiläistaustainen Mustonen oli valmistunut Teknillisen korkeakoulun Maanmittausosastolta 1951 ja auskultoi Kymen läänissä 1953–55. Nuori insinööri aloitti Pohjanmaan uusjaoissa vuonna 1958. Näistä mainittakoon esimerkkinä Pyhäjoen uusjako, jossa hän oli johtava toimitusinsinööri vuodesta 1958 alkaen. Uusjaossa käsiteltiin lähes 30 000 hehtaaria ja osakkaita oli yli 700. Paavo Mustonen siirtyi Maanmittaushallitukseen yli-insinööriksi vuonna 1972 ja sai vastuulleen maan tilusjärjestelytoiminnan, jota työkenttää hän luonteensa mukaisesti aktiivisesti kehitti. Hän kirjoitti ja julkaisi tilusjärjestelyjä esitteleviä artikkeleita ja ideoi uusia toimintatapoja. Hän käynnisti vuosittaiset tilusjärjestelypäivät, joihin kenttäväen ohella kutsuttiin laitoksen johdon ja isäntäministeriön edustajat sekä usein myös ulkopuolisia yhteistyökumppaneita ja asiantuntijoita. Kauaskantoisimpia seurauksia sai peruskartta-analyysi. Sen pohjalta syntyi vähitellen uusia toimintatapoja, joiden myötä tilusjärjestelytoiminta ei vain säilynyt, vaan tilusjärjestelystä kehittyi suosittu työkalu maaseudun ja myös muun yhteiskunnan eteen tulleiden rajujen rakennemuutosten hallitsemisessa ja hoitamisessa. Mustonen oli mukana myös Pohjois-Pohjanmaan Maakuntaliiton aluesuunnittelujaostossa vuosina 1966–68, sisäasiainministeriön haja-asutusalueiden suunnittelutyöryhmässä sekä Kiinteistönmuodostamiskomiteassa ja VTT:n maankäytön laboratorion neuvottelukunnassa. Virkatehtävänä hoitamansa maaseudun kehittämisen lisäksi Mustosella oli mittava ura myös kunnallisissa luottamustehtävissä. Kotikaupungissaan Keravalla hän toimi kaavoitus- ja kiinteistölautakunnassa 1974–76 ja sen puheenjohtajana 1977–80 sekä useissa työryhmissä. Hänellä oli moderni näkemys kunnan kehittämisestä. Hän oli asiantunteva maapolitiikassa ja ymmärsi kaupungin tarvitsevan vahvan otteen kaavoituksessa ja maanhankinnassa. Jo ennen Keravalle tuloaan Paavo Mustonen vaikutti silloisessa kotikaupungissaan Raahessa kunnanhallituksen jäsenenä sekä kaupunginvaltuutettuna. Mustonen osallistui myös useiden kunnallisten lautakuntien toimintaan kuten esimerkiksi asutuslautakunnan pj 1963–68 ja asemakaavalautakunnan pj 1969–1972. Henkilökunnan näkökulmasta Paavo Mustonen oli innostava ja rohkaiseva työtoveri ja esimies, joka myös taisteli henkilökuntansa etujen puolesta. Ei ole ihme, että hän sai osakseen laajaa luottamusta päätoimessaan ja sen lisäksi paikallishallinnossa alueilla, joihin työura oli hänet johtanut. Yhteiskunnallisten asioiden lisäksi harrastuksiin kuuluivat koko iän kestänyt aktiivinen liikuntaharrastus sekä perusteellinen urheilun seuraaminen. Lions-ja reserviläistoiminta sisältyivät myös vuosikymmeniä aktiivisiin harrastuksiin. Väinö Ylikangas Pekka Lehtonen Translation by Karin Kolis RÉSUMÉ Ari Laitala (editorial): After the Demonstration The current economic crisis in Finland is also a crisis of leadership. The traditional concept of work is changing and it sets new requirements for leadership. The need for change is constantly increasing, particularly in the public sector and in education. Probably there are still considerable possibilities to improve productivity, too. The managers and the managers of managers, however, have a key role, so leaders need to take part in the change. Juho-Pekka Virtanen, Hannu Hyyppä, Marika Ahlavuo, Juha Hyyppä and Ari Laitala: The Hackathon is Making its Way into the Land Use Sector A hackathon is often perceived as an event where people gather for a short period of time to work intensively and to create program-based solutions to various challenges. As an event, a hackathon is a good model and it has some connections to the Big Room working spaces that are becoming increasingly common. The hackathon does not work as a model for continuous working – it requires breaks and anticipation. The events usually have an almost unlimited perspective to how the chosen issue can be approached, which enables imaginative solutions. Programming skills and having fun together are an integral part of reaching good results. In the best case, multidisciplinary teams are both able to think up a creative solution to a complex problem and to create a working prototype. Jaakko Haapala: Unclear Fishing Rights in the Gulf of Bothnia and the Tornio-Muonio River The Tornio-Muonio river in Lapland if one of the last unharnessed salmon rivers in Europe. The fishing industry has always been important in the area. Unlike the rest of Finland, there are several special features when it comes to the fishing rights in the area. There are fishing rights based on immemorial enjoyment or decisions made in different contexts. Also the state’s rights to catch salmon and trout, as well as issues related the fishing rights of properties formed in rapids have caused confusion and disputes between parties. The Ministry of Agriculture and Forestry has given the National Land Survey the task of assessing how the confusion and disputes could be reduced. The issues could, partly, be solved in legal cadastral surveys for property definition. The assessment indicates that it would take one person several years to resolve the problems. In the current difficult economic climate, funding the task with budgetary means would be difficult. Furthermore, some of the issues can only be resolved in a general court of law. Jamie Donovan: Automated Valuation Models in Property Valuation Automation is now encroaching on tasks formerly requiring human expertise and analytical skills, including real property valuation. Here, the main barrier to wider adoption of automation is the lingering skepticism of the approach due to the questionable application and uneven quality of the initial models. However, when applied correctly, the use of automated models are more than adequate for certain valuation tasks, allowing valuation professionals to focus their resources on the more challenging assignments. Väinö Ylikangas: The Days of the Land Survey District Offices Väinö Ylikangas describes the history of the land survey district offices. The district offices were established in Finland starting in 1948, first for carrying out land consolidation, and later also for other special cadastral surveys. In 1972, all legal cadastral surveys were assigned the task of the district offices, and in 1991 also other local surveying tasks were assigned to the offices. The separate district offices were abolished in 2013. patents and the introduction of knowledge management are a step in the right direction. A demo culture is needed, but it also promotes innovation theft. Jaakko Sirkjärvi: On Expropriation, and in Particular, on Impropriation Erkki J. Hollo has in his writings dealt with expropriation for public needs and also with impropriation for private needs. Based on Hollo’s writings, Jarkko Sirkjärvi discusses in his article impropriation in current real estate legislation and possible needs for development. In addition, the writer examines if the objectives of land legislation changes in the 1970’s have been reached from the point of view of housing policy, in time for the celebration of the 40th anniversary. Hannu Hyyppä & Marika Ahlavuo: Finland inc. has a Crying Need for Competent Development and Technology Leaders During an economic boom, there is a lot of investment in development and innovation. The value of innovation should to a larger extent be measured visibly, through the benefits it brings to society. Intellectual capital, in particular, has been given a much too small role, because it cannot be seen in the companies’ balance sheets. Worldwide trends towards lowcarbon, healthy and culturally rich smart cities through gamification require a lot of knowledge, deeds and shared information. Successfully implemented pilots, demos, VUOKRAMÖKKI Lemmenjoella MAKLI ry:n, MIL ry:n ja SKY ry:n jäsenille 20%:n alennus listahinnasta. Esittely ja varausmenettely: muuraispuro.fi MAANKÄYTTÖ 3|2015 51 PALVELUHAKEMISTO ATK- JA MITTAUSLAITTEET JA -VÄLINEET Palveluhakemiston ilmoittaja! Nyt samaan hintaan myös 468 x 60 px:n banneri Maankäytön sivustossa www.maankaytto.fi. • Trimnet VRS-palvelu • Takymetrit, GNSS-, GIS /DGPS/DGNSSlaitteet sekä laserkeilaimet •Mobiilikartoitusjärjestelmät •UAV-kartoituslennokkijärjestelmät •Ohjelmistot Perintötie 2 c, 01510 Vantaa Puh. 0207 510 600, faksi 0207 510 699 info geotrim.fi, www.geotrim.fi •GPS/GNSS-laitteet GIS/DGPS/RTK-sovelluksiin • Takymetrit ja laserkeilaimet • Metrologian järjestelmät •Ohjelmistot Sinikalliontie 3 A, PL 119, 02631 Espoo Puh. 09 415 40 200 myynti.suomi leica-geosystems.com www.leica-geosystems.fi ATK- JA MITTAUSLAITTEET JA -VÄLINEET N A V D A T A NORDIC GEOCENTER • Javad GNSS Inc., Hemisphere ja Novatel GNSS-laitteistot • GPS+GLONASS+GALILEO-järjestelmät ja tiedonkeruuohjelmat • Planman projektinhallintaohjelmistot rakennus- ja mittausprojekteihin • Soil Scout maanalaiset säähavaintoasemat • 3D-laserskannerit ja ohjelmistot • RIEGL, FARO, STONEX, TRIMBLE • Mobiiliskannerit – RIEGL • Ilmalaserskannerit – RIEGL • GPS/GNSS/Robottitakymetrit – STONEX Eskolantie 1, 00720 Helsinki / Ilari Koskelo P. 040 5108408, etunimi.sukunimi navdata.fi www.navdata.fi Kyöstinkuja 2, 00570 Helsinki Puh. 045 650 8585 nordic geocenter.fi, www.geocenter.fi GPS-laitteet, servotakymetrit, takymetrit, digitaaliset vaaituskojeet, vaaituskojeet, teodoliitit, taso- ja putkilaserit, koneenohjausjärjestelmät ym. Myynti ja huolto Sarkatie 3–5, 01720 Vantaa Puh. 09 534 033, faksi 09 537 006 topgeo topgeo.fi, www.topgeo.fi ILMAKUVAPALVELUT • Ilmakuvaus, laserkeilaus, digitaaliset kuvatuotteet • Paikkatietopalvelut, digitaaliset kartat ja maastomallit, GIS-konsultointi • Viistoilmakuvakirjastot ja BlomURBEXkuvapalvelinratkaisu • Fotorealistiset 3D-kaupunkimallit Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki info.fi blomasa.com, www.blomasa.com • Laserkeilaukset lentokoneesta ja helikopterista • Digitaaliset ilmakuvaukset • Laserkeilaus- ja ilmakuvatuotteet • Digitaaliset kartta- ja maastomallituotteet •Paikkatietopalvelut Kimmo Pajula / Malminkaari 5, 00700 Helsinki Puh. 09 2522 1700, faksi 09 2522 1717 S-posti: etunimi.sukunimi finnmap.com www.finnmap.com • Fotogrammetrisesti lasketut ortokuvat • Ortokuva-aikasarjat konkretisoivat ympäristön muutoksia • Joustava ilmakuvatuotantomme helpottaa kaavoituksen ja suunnittelun tarpeita Taitajankuja 2 a, 33960 Pirkkala Puh. 03 260 7621, gsm 0500 237 207 toimisto lentokuva.fi, www.lentokuva.fi ILMAKUVAPALVELUT •Ilmakuvaukset • Ortokuvat ja digitaaliset kartat • Maastomallit ja mittauspalvelut Tekniikantie 12, 02150 Espoo Puh. 044 3048175 Sähköposti jussi.yrjola skmgisair.fi Internet: www.skmgisair.fi • Ilmakuvaukset ja viistokuvat • Laserkeilaukset lentokoneesta, helikopterista ja autosta • Digitaaliset kartat ja maastomallit • Paikkatietopalvelut ja GIS-konsultointi Karjalankatu 2, 4 kerros, 00520 Helsinki etunimi.sukunimi terratec.fi www.terratec.fi KIINTEISTÖPALVELUT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU •Kiinteistöarvioinnit • Kiinteistöstrategian suunnittelut •Kiinteistökehittäminen • Maapolitiikan konsultointi •Maankäyttösopimukset Kaupunki- ja aluesuunnittelu Johtava yhdyskuntasuunnittelun asiantuntija Suomessa • Huippulaadukkaat kotimaiset RPAS/UAVortokuvauskopterit • Myynti, huolto ja koulutus • Jopa 30 ha kuvausalue/ lento • Pikselikoko 2 cm / 100 m kuvauskorkeus VideoDrone Finland Oy Ruokomäentie 228, 40530 Jyväskylä Puh. 040 062 5240 info videodrone.fi, www.videodrone.fi Palveluhakemiston Newsec Valuation Oy Mannerheiminaukio 1 A, PL 52, 00101 Helsinki Puh. 0207 420 400 www.newsec.fi, www.maakanta.fi 52 MAANKÄYTTÖ 3|2015 • Rakennesuunnitelmat, master planit • Maakunta-, yleis- ja asemakaavoitus • Suunnitteluprosessien kehittäminen ja koordinointi • MRL:n soveltamisen konsultointi www.poyry.fi/kaupunki i lmoittaja! Nyt samaan hintaan myös 468 x 60 px:n banneri Maankäytön sivustossa www.maankaytto.fi. www.maankaytto.fi/palveluhakemisto PAIKKATIETO-OHJELMISTOT JA -SOVELLUKSET • Ilmakuvaus, laserkeilaus, digitaaliset kuvatuotteet • Paikkatietopalvelut, digitaaliset kartat ja maastomallit, GIS-konsultointi • Viistoilmakuvakirjastot ja BlomURBEXkuvapalvelinratkaisu • Fotorealistiset 3D-kaupunkimallit Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki info.fi blomasa.com, www.blomasa.com • Kuntarekisterit ja paikkatietoratkaisut kunnille • Asiakaskohtaisia paikkatietoratkaisuja yritysten ja julkisen sektorin tarpeisiin • • • • Harava-palvelu (www.eharava.fi) Pihatie.fi-palvelu (www.pihatie.fi) Asiakaskohtaiset ratkaisut Luotettavasti, Innovatiivisesti, Ketterästi ja Iloisesti Heikki Karttunen puh. 050 394 9592 etunimi.sukunimi cgi.com Karvaamokuja 2, 00380 Helsinki www.fi.cgi.com Teemu Virtanen, Jan Lindbom Salorankatu 5–7, 24240 Salo puh. 020 789 0250, myynti dimenteq.fi www.dimenteq.fi • Paikkatietoratkaisut mobiili-, selain- ja työasemaympäristöihin • Konsultointi-, ylläpito- ja tukipalvelut • GPS /GNSS- ja GIS/DGPS-järjestelmät • Ohjelmistot paikkatiedon keruuseen • Mobiiliratkaisut paikkatiedon hallintaan PAIKKATIETO-OHJELMISTOT JA -SOVELLUKSET • Esrin paikkatieto-ohjelmistot • Koulutus-, ylläpito- ja tukipalvelut • Konsultointi- ja asiantuntijapalvelut •Paikkatietoanalyysipalvelut •Sovelluskehitysprojektit Sinikalliontie 3 B, 02630 Espoo Puh. 0207 435 435 info esri.fi, www.esri.fi Geometrix Oy Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki Puh. 09 4730 7141, faksi 09 4730 7149 geometrix geometrix.fi, www.geometrix.fi Perintötie 2 c, 01510 Vantaa Puh. 0207 510 600, faksi 0207 510 699 info geotrim.fi, www.geotrim.fi PAIKKATIETO-OHJELMISTOT JA -SOVELLUKSET • Opaskartat ja opastaulut • InfoGIS-paikkatietopalvelut internetissä • Krysp-, KuntaGML- ja Insipire-tuki • Mobiilitoiminnot GPS-paikannuksella • Tonttipörssi sähköisellä varauslomakkeella • Kehittyneet kaava- ja reitistötoiminnot Kauppurienkatu 33, 90100 OULU Puh. (08) 323 0001, 0400 683331 infokartta infokartta.fi, www.infokartta.fi Verkkotietojärjestelmät, sovelluskehitys-, kartoitus-, dokumentointi- ja konversio palvelut, kuituverkkojen suunnittelu. • GPS/GNSS, GIS/DGPS • Mobiilit kämmenmikrot maastoon •Ohjelmistot KEYPRO OY Horsmakuja 8 A 3, 01300 VANTAA Raimo Hämäläinen GSM +358 40 562 6954 raimo.hamalainen keypro.fi, www.keypro.fi Lisätietoa: Esa Wikman Sinikalliontie 3 A, PL 119, 02631 Espoo Puh. 09 415 40 200 myynti.suomi leica-geosystems.com www.leica-geosystems.fi •CityCad-infrasuunnittelujärjestelmä • Louhi – tietojohtamisen paikkatietoratkaisut • SitoGis – kuntarekisterijärjestelmä • Räätälöidyt järjestelmätoteutukset • Digitaaliset kartat: kaavayhdistelmät, johtokartat, pohjakartat, KatuInfo, ViherInfo, HautaInfo •Paikkatietopalvelin •YTCAD-ohjelmistot Sito, Tuulikuja 2, 02100 Espoo Puh. 020 747 6000, faksi 020 747 6111 info sito.fi, www.sito.fi Sweco Ympäristö Oy Puh. 010 241 4000 etunimi.sukunimi sweco.fi, www.sweco.fi PAIKKATIETO-OHJELMISTOT JA -SOVELLUKSET • GIS- ja Location Intelligence -ohjelmistot •MapInfo-paikkatietoteknologia • Encom- luonnonvara-alan ohjelmistot • Paramics – infrasuunnitteluun • Kartta- ja tietoaineistot • Konsultointi ja koulutus Melkonkatu 18, 00210 Helsinki Puh. 09 6824 060, pbsoftware.finland pb.com www.pb.fi/software PAIKKATIETO-OHJELMISTOT JA -SOVELLUKSET • Erdas ja Intergraph ohjelmistot • ArcGIS räätälöinti • Paikkatietoaineistojen hallinta •Karttatuotteet T-Kartor, Timo Ikola Koronakatu 1 A, 02210 ESPOO Puh. 040 847 6230 timo.ikola t-kartor.com, www.t-kartor.com Tekla Solutions -ohjelmistoratkaisut: Kaavoitus, kiinteistönmuodostus, kartantuotanto, omaisuuden hallinta, katu- ja viheralueiden hallinta, rakennus- ja ympäristövalvonta, sähköinen asiointi Mike von Wehrt, puh. 030 661 10 tekla.solutions.info tekla.com www.tekla.com/fi • Novapoint-suunnittelu ja ylläpito järjestelmät • Autodesk-paikkatieto ja suunnittelu järjestelmät • Asiantuntijapalvelut ja koulutus Vaisalantie 6, 02130 Espoo Puh. 09 2313 2100, faksi 09 2313 2250 Sähköposti: vianova vianova.fi Internet: www.vianova.fi MAANKÄYTTÖ 3|2015 53 PALVELUHAKEMISTO PAIKKATIETOPALVELUT, KARTTATUOTANTO JA -AINEISTO Suomalaiset 3D-Win-ohjelmistot maanmittauksen ammattilaiselle. • Aineistojen käsittely, geodeettiset laskennat, formaatinmuunnokset •Maastomalli • Tiensuunnittelu ja -rakennus •Kairaukset • Paikkatietoaineistot ja niiden tuottaminen • Aineistoihin liittyvät asiantuntijapalvelut • Aineistot online-palveluna Kielotie 14 B, 01300 Vantaa, (09) 2532 4411 3d 3d-system.fi. www.3d-system.fi Pia Lähde-Lyytinen puh. 040 7523132 etunimi.sukunimi cgi.com Karvaamokuja 2, 00380 Helsinki www.fi.cgi.com • Laserkeilaukset lentokoneesta ja helikopterista • Digitaaliset ilmakuvaukset • Laserkeilaus- ja ilmakuvatuotteet • Digitaaliset kartta- ja maastomallituotteet •Paikkatietopalvelut Kimmo Pajula / Malminkaari 5, 00700 Helsinki Puh. 09 2522 1700, faksi 09 2522 1717 S-posti: etunimi.sukunimi finnmap.com www.finnmap.com PAIKKATIETOPALVELUT, KARTTATUOTANTO JA -AINEISTO Kaikki paikkatietoon liittyvä yhdestä paikasta. • IT-ratkaisut ja palvelut, joissa paikkatieto komponenttina • Paikkatietoon liittyvät asiantuntijapalvelut ja konsultointi •Ulkoistuspalvelut • Sekä omat aineistot että välitysaineistot Atomitie 2, 00370 Helsinki Puh. 020 5777 580 www.karttakeskus.fi • Trimnet VRS-palvelu •Access-tiedonhallintapalvelu Perintötie 2 c, 01510 Vantaa Puh. 0207 510 600, faksi 0207 510 699 info geotrim.fi, www.geotrim.fi • Opas- ja osoitekartat •Internetkarttapalvelut •Kaavayhdistelmät • Koordinaatistomuunnokset ja muut aineistokäsittelyt Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki Puh. 09 1481 947 Sähköposti: karttatiimi karttatiimi.fi www.karttatiimi.fi PAIKKATIETOPALVELUT, KARTTATUOTANTO JA -AINEISTO •Paikkatietokonsultointi • AINO aineistopalvelu • Kuntien kantakartat ja kaavat • Nokia HERE •OpenStreetMap-karttatuotteet •Kaupunkimallit •Tietomallipalvelut • Viranomaisaineistot käyttövalmiina Sito, Tuulikuja 2, 02100 Espoo Puh. 020 747 6000, info sito.fi, www.sito.fi •Maanmittaustoimitukset • Lainhuudot ja kiinnitykset • Kiinteistötietojärjestelmä (KTJ) • Avoimet aineistot- ja rajapintapalvelut • Paikkatietoalan tutkimus • Hallinnonalan tietotekniikkapalvelut Lisätietoja: asiakaspalvelu maanmittauslaitos.fi www.maanmittauslaitos.fi •Ilmakuvaukset • Ortokuvat ja digitaaliset kartat • Maastomallit ja mittauspalvelut Tekniikantie 12, 02150 Espoo Puh. 044 3048175 Sähköposti jussi.yrjola skmgisair.fi Internet: www.skmgisair.fi PAIKKATIETOPALVELUT, KARTTATUOTANTO JA -AINEISTO •Maalaserkeilaus • Laserkeilaukseen perustuva 3D-mallinnus • Rakennusten tietomallinnus (BIM) •3D-aluemallit • Laserkeilaus rakentamisen valvonnassa • Konsultointia 3D-tiedonkeruun ratkaisuista SmartGeo Oy, Myyrmäentie 2 A, 01600 Vantaa Puh. 040 548 3406 info smartgeo.fi, www.smartgeo.fi Palveluhakemiston i lmoittaja! Maastomittaus- ja suunnitteluohjelmia: • Laserpisteiden ja kuvien käsittely ja käyttö suunnittelussa • Takymetri- ja GPS-mittaukset •Pohjatutkimukset • Katu- ja viemäriverkostojen sekä kaasu- ja kaukolämpöverkostojen suunnittelu • Johtotietoverkostojen hallinta info terrasolid.fi, www.terrasolid.fi Nyt samaan hintaan myös 468 x 60 px:n banneri Maankäytön sivustossa www.maankaytto.fi. www.maankaytto.fi Maankäytön artikkelitietokanta on osoitteessa www.maankaytto.fi/arkisto/sisallysluettelot.php PÄÄTOIMITTA JA Ari Laitala puh. 050 512 2745, ari.laitala maankaytto.fi TOIMITUSSIHTEERI Susanna Kari susanna.kari maankaytto.fi UUTISTOIMITTA JA Hanna Lauhkonen hanna.lauhkonen gmail.com ILMOITUSMY YNTI Pekka Lehtonen, puh. 040 546 3806, plehtonen1 elisanet.fi KUSTANTA JA Maankäyttö ry (Y-tunnus 1104126-2). Lehti edustaa Suomen Maanmittaus insinöörien Liittoa (MIL), Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistoteknisten Liitto MAKLIa ja Suomen Kartoittajayhdistys SKY:tä. TALOUS JA HALLINTO Maankäyttö ry, c/o Kirsikka Niukkanen, Maankäyttötieteiden laitos, PL 12200, 00076 AALTO, toimisto maankaytto.fi Taloudenhoitaja Katri Nuuja, puh. 0400 455 499, katri.nuuja iki.fi. ILMOITUSHINNAT 1.1.2015 mvväri Takakansi 1 500,– 2 350,– Sisäkannet 1 000,– 1 650,– Pääkirj. vieressä 1 000,– 1 650,– Koko sivu 800,– 1 350,– 1/2 sivua 500,– 750,– 1/4 sivua 400,– 500,– Liitteet Sopimuksen mukaan TILAUSHINNAT 50 €/vsk kotimaahan, 60 €/vsk Pohjoismaihin ja Eurooppaan ja 65 €/vsk muihin maihin. Irtonumerot 12 € + postikulut. ILMEST YMISAIKATAULU ilmestyy jutut 1/2015 20.02.2015 22.01.2015 2/2015 02.06.2015 30.04.2015 3/2015 09.10.2015 10.09.2015 4/2015 11.12.2015 12.11.2015 ilmoitukset 30.01.2015 08.05.2015 18.09.2015 20.11.2015 TOTEUTUS Ulkoasu ja taitto: Lagarto | Arto Tenkanen & Jaana Jäntti puh. 050 4670196, lagarto lagarto.fi Paino: Kirjapaino Uusimaa, PL 15, 06151 Porvoo Painos 2 300 kpl. Aikakauslehtien Liitto ry:n jäsen. ISSN-L 0782-8438 • ISSN 0782-8438 (painettu) ISSN 2323-4660 (verkkojulkaisu) PAIKKATIETOMARKKINAT 2015 Kaupunkimallien tuotanto ja ylläpito Lisätehoa 64 bit sovelluksilla UAV ja LiDAR Ota uudet teknologiat käyttöösi: STARTTIPAKETIT Kokeile ilman sitoumusta Trimble MX2 mobiilikartoitus TAI Starttipaketti sisältää: • Koulutus 2 päivää • Järjestelmä käyttöön 3 päiväksi • Ohjelmistot käyttöön 1 kuukaudeksi GeoDrone X4L ortokopteri Trimble UX5 kartoituslennokki 9700 € Starttipaketti sisältää: • Koulutus 2 päivää • Valitsemasi järjestelmä käyttöön 1 viikoksi • Ohjelmistot käyttöön 2 viikoksi Alv 0% Kokeile maailman tehokkaimpia mittausmenetelmiä helpommin kuin koskaan. Starttipaketissa saat kaiken tarvittavan pienen tai suurenkin projektin toteutusta varten. 4000 € puh. 0207 510 600 info@geotrim.fi – www.geotrim.fi Alv 0%
