Oma Yritys Onnistuminen on johtolankana muille

B 16
Kauppalehti | Keskiviikkona 23. l okakuuta 2013
Oma Yritys
kauppalehti.fi/yritykset
Finpron remontti avaa
ovia uusille yrityksille
Viennin­edistämis­
organisaatio
pistetään ensi
vuonna uuteen
uskoon.
Muutoksella
haetaan puhtia
pk-yritysten
palveluihin.
Finpron yleisavustus 2004–2013
Finpro
*Diskontattu vuoden 2011 arvoon
Vuonna 1919 perustettu
rekisteröity yhdistys
tuhatta euroa
25 000
Jäseninä noin
550 suomalaista yritystä,
20 000
Elinkeinoelämän Keskusliitto,
Suomen Yrittäjät sekä
Teknologiateollisuus.
15 000
375 asiantuntijaa
69 toimipisteessä
noin 50 eri maassa.
10 000
5 000
Päivikki Pietarila
paivikki.pietarila@kauppalehti.fi
Suomalaisyritysten kansainvälistymistä edistävällä Finprolla on edessään remontti.
Työ- ja elinkeinoministeriössä
on alettu valmistella muutosta, jonka seurauksena Finpron maksulliset
konsultointipalvelut yhtiöitetään.
Yleishyödylliset, asiakkaille maksuttomat tai edulliset palvelut jäävät yhdistykselle, johon on määrä
yhdistää myös Matkailun edistämiskeskus MEK.
Jatkossa koko Finpron valtiolta
saama, vajaan 20 miljoonan euron
rahoitus on tarkoitus käyttää näihin
peruspalveluihin.
TEM:n kaavailuissa on lisäksi pkyrityksille suunnattu uusi tukimuoto, jota ne voivat käyttää kansainvälistymispalveluiden ostoon joko uudelta Finpro-yhtiöltä tai muilta alan
konsulteilta.
0
2004* 2005* 2006* 2007* 2008* 2009* 2010* 2011 2012 2013 2014
(budjetoitu)
Pk-yritysten osuus asiakkaista
Toimeksiantojen määrä
1 800
kappaletta
prosenttia
80
70
1 500
60
1 200
50
40
900
30
600
20
300
0
10
2008
2009
2010
2011
2012
2008
2009
2010
2011
2012
0
LÄHDE: FINPRO
Finprota on kritisoitu siitä, että se
toimii yksityisten konsulttiyhtiöiden kanssa samalla kentällä, vaikka
saakin valtion tukea.
TEM:n teollisuusneuvos Severi
Keinälän mukaan muutokseen on
tullut painetta myös EU:n ja kotimaisen kilpailulainsäädännön muutoksista.
Julkisia palveluita pk-yritysten
kansainvälistymisen edistämiseen
on haluttu vahvistaa, mutta Finpron
määrärahoja on jouduttu leikkaa-
maan osana valtiontalouden säästökuuria.
”Tämä korostaa muutoksen tarpeellisuutta”, Keinälä sanoo.
Suomen Yrittäjien johtaja Antti
Neimalan mukaan muutos on hyvä
uutinen pk-yrityksille, sillä sen myötä nimenomaan ilmaiset palvelut
laajenevat ja vahvistuvat. Neimalan
mukaan uudistus tuo vienninedistämiseen toivottua tehokkuutta.
Jatkossa Finpron ja yksityisten
konsulttiyhtiöiden pitäisi olla samalla viivalla. Tämän uskotaan
tuovan puhtia palveluiden laatuun
ja tarjontaan.
”Uskon, että konsulttiyritykset pääsevät kehittymään myönteisemmin, kun uudistus on toteutettu”, Neimala sanoo.
Viime vuonna käynnistetty Team
Finland -konsepti saa toimijoilta
varauksetonta kiitosta. Neimala perää vienninedistämisen palveluihin
edelleen lisää yrityslähtöisyyttä, jotta ne olisivat helposti ymmärrettävissä ja lähestyttävissä.
”Ei tilanne ole vielä optimaali, mutta tässä otetaan iso askel oi­
keaan suuntaan. Nyt täytyy pitää
huolta siitä, että palveluntarjonta virtaviivaistuu asiakkaalle asti”,
Neimala sanoo.
Tavoitteena on, että uusi yhtiö
aloittaa toimintansa ensi vuoden
loppuun mennessä. Keinälän mukaan valmistelussa on annettu vasta lähtölaukaus.
”Jatkossa määritellään, mitä yleishyödylliseen palveluun kuuluu ja
miten yhdistyksen ja konsulttiyhtiön rajapinta hoidetaan”, hän kertoo.
Päätökset uuden tuki-instrumentin rahoituksesta tehdään ensi helmikuun budjettiriihessä.
”On vaikea sanoa, millainen volyymi tuelle voidaan tässä taloustilanteessa tarjota. Me toivomme,
että tuen taso olisi niin korkea, että nykyistä useampi pk-yritys voisi
hyödyntää kansainvälistymispalveluita. Se on yhteiskunnallisesti hyvä investointi”, sanoo Yrittäjien Neimala.
Onnistuminen on johtolankana muille
Viennin­
edistämisen
konkari
Pirjo Karhu
uskoo yrittäjä­
vetoisuuteen.
Päivikki Pietarila
paivikki.pietarila@kauppalehti.fi
”Positiivinen alku, periaatteessa”,
kommentoi lappeenrantalainen Pirjo Karhu Finpron muutosta.
”Pidän kilpailuneutraliteettikysymystä olennaisena ja kysyn aina,
harrastetaanko reilua peliä vai onko
jollain etulyöntiasema”, hän sanoo.
Karhu pitää suomalaisen vienninedistämisen kentällä valitettavana
sitä, että julkisrahoitteisilla tahoilla on yhä mahdollisuus pitää hallussaan kokonaisia toimialoja.
Hänen mukaansa julkisten toimijoiden tehtävä on tuottaa tietoa
markkinoista, avata ovia ja tasoittaa tietä.
”Kaupallinen toiminta pitäisi jättää yrittäjille”, hän korostaa.
”Kansainvälistymisessä tarvitaan sparraajaa ja kannustajaa,
muuten siihen ei välttämättä uskalla ryhtyä, ja yrittäjällä on erilainen
ymmärrys toista yrittäjää kohtaan.
Oma onnistumistarina voi olla johtolankana muille”, sanoo yrittäjäneuvos Karhu.
Hän on itse intohimoinen yrittä-
Svetlana Aleksejeva
Sparrausta. Yrittäjäneuvos Pirjo Karhun mukaan erityisesti kansainvälistymisen alkuvaiheessa asiantunteva sparraus on avainasemassa. ”Venäjällä on a ja o, että sinne lähdetään oikealla mallilla.”
jä, joka on 30 vuodessa kasvattanut
yhden naisen tilitoimistostaan 160
hengen konsernin.
Karhun perustama konsulttiyhtiö Konsu lähti Venäjälle ensimmäis-
ten joukossa vuonna 1992. 20 vuotta
myöhemmin yritys tarjoaa markkinoille etabloitumisen, taloushallinnon ja lakiasioiden palveluita Suomen ja Venäjän lisäksi Ukrainassa.
Karhu myi yrityksen ja jätti konsernin toimitusjohtajuuden viime
kesänä. Nyt hän keskittyy konsulttiyritykseensä Centre D’Expertiseen.
Maailmanpankin Doing Business
-vertailussa Venäjä on 185 maan joukossa sijalla 120. Karhun mukaan
suomalaiset ajattelevat silti yhä
usein, että Venäjällä asiat toimisivat
yhtä sujuvasti kuin Suomessa.
”Sitten ihmetellään, miksi siellä
on niin byrokraattista kuin on.”
Itä kiinnostaa suomalaisyrityksiä
aina vain enemmän, ja Karhun mukaan näkymät ovat hyvät.
”Pietarin kaukolämpöverkon
kunnostuksessa riittää hirveästi töitä: se on miljardibisnes. Rakentaminen on muutenkin erittäin aktiivista. Hyvinvointi ja terveys on kasvava sektori ja it-ala isossa murroksessa”, hän luettelee.
17 B
Kauppalehti | Keskiviikkona 23. l okakuuta 2013
Tuottajat Päivikki Pietarila, Hannu S. Vanhanen, Paul Öhrnberg
Puhelinvaihde 010 665 101, Email kl.yritys@kauppalehti.fi
Toimitus Alvar Aallon katu 3 C, Helsinki
Postiosoite: PL 189, 00101 Helsinki
Pekka Karhunen/Kl
Yrittäjillä valoisat odotukset
Yrittäjät ovat
erittäin
optimistisia oman
liiketoimintansa
kehittymiseen
seuraavien
12 kuukauden
aikana.
Lappeenranta
Paul Öhrnberg
paul.ohrnberg@kauppalehti.fi
Lisää myyntiä. Vienninedistämiseen erikoistuneen Frontierin mukaan
kilpailu on tervetullutta. Hallituksen puheenjohtajan Mikko Silventolan
mukaan alalla päästään eteenpäin, kun myyntityötä aletaan arvostaa
vielä nykyistä enemmän.
Vähemmän
selvityksiä,
enemmän
myyntiä
Frontier tahtoo
haastaa Finpron
tosissaan.
Päivikki Pietarila
paivikki.pietarila@kauppalehti.fi
Kansainvälistymisen edistämiseen
keskittyvä Frontier toivottaa kilpailun alalla tervetulleeksi.
”Näemme Finpron muutoksen
erittäin positiivisena asiana ja aiomme haastaa heidät tosissaan”, sanoo
Frontierin hallituksen puheenjohtaja ja osakas Mikko Silventola.
Frontier on vuonna 2008 Dubaihin perustettu yritys, joka on viime
vuonna päättänyt suunnata perinteisestä konsulttiyhtiöstä kasvuyrityksen suuntaan.
Yritys auttaa eri alojen yrityksiä
Lähi-idän markkinoiden lisäksi Singaporea ympäröiviin Aasian maihin
sekä Venäjälle. Myyntitoimisto sillä on Suomen lisäksi Tukholmassa,
mutta suunnitelmissa on kasvattaa
verkosto myös muihin Pohjoismaihin, joissa kasvuhaluisten yritysten
määrä on Silventolan mukaan Suomeen verrattuna monikertainen.
Vastikään yhtiö teki myös ensimmäisen sijoituksen suomalaiseen
koulutusalan peliyhtiöön.
”Jatkossa haluamme kehittää
toimintaamme kiihdyttämön suuntaan, jotta pystymme paremmin
auttamaan myös startupeja”, Silventola kertoo.
Yrityksen palveluksessa on nyt
Dubaissa, Abu Dhabissa ja Riadissa
yhteensä 22 henkeä, ja Lähi-idässä
liikevaihto on kasvanut 1,8 miljoonaan euroon.
Tänä vuonna avatut Singaporen
ja Venäjän toimistot mukaan lukien
yritys aikoo kasvaa 30 hengen porukaksi vuoden loppuun mennessä.
Kasvuhaluisia yritysten kannattaisi Silventolan mukaan suunnata
katsetta nouseviin talouksiin.
”Monet startupit lähtevät Piilaaksoon, jossa on älyttömän kova kilpailu ja paljon rahaa tehdä kilpailevia tuotteita. Meidän näkemyksemme mukaan Lähi-idässä onnistuminen on huomattavasti helpompaa,
sillä toimijoita ei ole niin paljon”,
hän sanoo.
Vienninedistämisen kasvuyh­tiön
mukaan suomalainen kenttä kaipaisi ”sata alexanderstubbia” ja isoja
yksityispuolen toimijoita.
”Vähemmän selvityksiä ja enemmän raakaa myyntityötä”, Silventola lisää.
Silventolan mukaan suomalaisyritysten kansainvälistymistä onkin jarruttanut väheksyvä asenne
myyntiin.
”Meillä ollaan perinteisesti insinöörihenkisiä, mutta vähitellen aletaan tajuta, että tuotteen myyminen on se ykkösjuttu. Kun sitä aletaan arvostaa, päästään varmasti pidemmälle.”
”Varsinkin Lähi-idässä kaupanteko on verissä, joten siellä aktiivinen
yhteydenpito asiakkaisiin on erityisen tärkeää.”
Kauppalehti järjesti viime viikonloppuna Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien yhteydessä kyselyn, jossa tiedusteltiin yrittäjien odotuksia.
Yli 71 prosenttia kyselyyn osallistuneista arvioi, että heidän yrityksillään menee vuoden kuluttua paremmin kuin nyt. Odotukset ovat parantuneet peräti 10 prosenttiyksikköä
vuoden takaiseen vastaavaan kyselyyn verrattuna.
Vain kolme prosenttia vastaajista
arvioi, että heidän yrityksillään menee vuoden kuluttua nykyistä huo-
Miltä näyttää yrityksesi seuraava vuosi?
Vastaajia
yhteensä 177
Kasvaa, %
Liikevaihto
62
Tulos
66
Henkilöstö
25
Investoinnit
26
Laskee, %
3
35
6
28
67
8
62
12
nommin. 26 prosenttia uskoo tilanteen pysyvän ennallaan.
Vastaukset olivat samansuuntaisia myös muissa kysymyksissä. Yli
60 prosenttia arvioi sekä liikevaihdon että tuloksen kasvavan. Myös
henkilöstön määrää koskevat vastaukset olivat viimevuotista optimistisemmat. Neljäsosa arvioi palkkaavansa lisää väkeä. Luku on sama
kuin viime vuonna. Sen sijaan henkilöstön vähenemistä ennustavien
osuus lähes puolittui 15 prosentista
kahdeksaan prosenttiin.
Investointiodotukset pysyvät
tuoreen kyselyn perusteella vaisuina. Enemmistö uskoo investointitason pysyvän ennallaan. 26 prosenttia arvioi lisäävänsä ja 12 prosenttia
supistavansa investointejaan.
Yrittäjäpäivien osallistujilta tie-
Pysyy
ennallaan, %
dusteltiin myös, mikä on heidän yrityksensä vaikein ongelma tällä hetkellä.
Edellisvuoden tapaan selvään
kärkeen nousivat rekrytointivaikeudet. 12 prosenttia vastaajista piti ammattitaitoisen henkilöstön löytymistä suurimpana ongelmanaan.
Luku on kuitenkin kolme prosenttia
pienempi kuin vuosi sitten.
Ongelmien kakkossijalla oli vaisu
kysyntä ja tilauskanta. Tämän mainitsi kahdeksan prosenttia vastaajista.
Rahoitukseen liittyviä vaikeuksia
oli vain kuudella prosentilla.
Useat yrittäjät mainitsivat ongelmaksi myös epäreilun kilpailun, talouden yleisen epävarmuuden sekä yritystoiminnan jatkajan puuttumisen.
Yrityslahjoja Intian slummista
Pintu Namdev
Vaasalainen
Susanna Palmroth
kehittää yhteis­
työtä slummin
käsityöläisten
kanssa.
Sanna Höglund
kl.yritys@kauppalehti.fi
”Elämäni ensimmäinen slummivierailu viime syksynä oli järkytys. Olin
kerännyt tietoa ja yrittänyt valmistautua matkaan, mutta silti näkemäni yllätti”, sanoo vaasalainen ekonomi Susanna Palmroth, 39.
Slummeihin Palmrothin on vienyt liikeidea sikäläisten käsityöläistaitojen hyödyntämisestä Suomessa
myytävien tuotteiden valmistamisessa. Koemallisto on jo valmistunut ja ensimmäisten toimitusten pitäisi lähteä asiakkaille alkuvuonna.
Ensivierailun jälkeen Palmroth
on palannut kahdesti köyhään Madhya Pradeshin osavaltioon ja siellä
sijaitsevaan Indoren miljoonakaupunkiin.
”Olen jo vuosia ollut kiinnostunut
kehitysmaayhteistyön käynnistämisestä. Nyt palaset loksahtivat kohdilleen ja oli oikea aika ryhtyä toimeen”, hän sanoo.
Palasilla Palmroth tarkoittaa sopivan yhteistyöjärjestön löytymistä.
Yrittäjän taustalla vaikuttaa World
Vision -järjestön Weconomy-hanke,
jossa esimerkiksi Biolan ja Fortum
ovat mukana. Toiminnan puitteissa
pyritään muuttamaan maailmaa paremmaksi liiketoiminnan keinoin.
Palmrothin missio on kehittää Indoressa valmistettavia yritystuot-
Työtä slummiin. Susanna Palmroth työllistää Indoren slummin käsityöläisiä Suomessa myytävien liikelahjojen valmistamisessa. Intian-vierailulla hänellä on ollut apunaan muun muassa World Visionin Intian työntekijä Smita Bramhane.
teita, joista hyötyvät niin slummien
naiset kuin hän itsekin. Ilman järjestön tukea ja kontakteja alkuun pääseminen olisi ollut lähes mahdottomuus. Turvallisuusriskien lisäksi
yhteyden luominen olisi tyssännyt
kielimuuriin. Slummien kouluttamattomista asukkaista harva puhuu englantia.
”Paikalliset ovat oppineet luottamaan World Visionin hindiä puhuviin intialaisiin työntekijöihin. Luottamus velvoittaa myös Weconomy
-ohjelmassa mukana olevia käyttämään asemaansa oikein”, Palmroth
sanoo.
Lähes vuoden yhteistyön ja kahden vierailun tuloksena on valmistunut Intiassa ommeltu koemallisto. Mausteisen väristen läp-
pärilaukkujen, helmikirjailtujen
tyynyliinojen ja pussukoiden suunnittelussa Palmrothin ja tuotannosta vastaavien käsityöläisten tukena
on ollut Aalto-yliopistosta valmistunut suunnittelija Karoliina HalstiNdiyae.
Palmrothin tavoitteena on toimittaa suomalaisille asiakkailleen
ensimmäiset tuotteet alkuvuodesta.
Asiakkuussuhteiden luomisessa
hän hyödyntää aiempaa kokemustaan business to business -kaupasta.
”Puhuttelevaa on se, miten positiivisella mielellä ja motivoituneita
Indoren naiset ovat liiketoiminnan
käynnistämisestä. He todella näkevät tässä yhteisönsä mahdollisuuden nousta köyhyydestä parempaan
elämään”, Palmroth sanoo.