Westenergy polttaa jätteet energiaksi Lamppuostoksilla menee

nette
VA A S A N S Ä H K Ö N A S I A K A S L E H T I
Westenergy polttaa
jätteet energiaksi
Lamppuostoksilla menee
helposti sormi suuhun
Testissä kengänkuivaimet
4/2012
Sähköenergian
hinnanalennus
päättyy ja
alv nousee
s. 18
A S I A K A S PA LV E L U
S I S Ä L LY S
4
Westenergyn toimitusjohtaja Jan Teir on
syystäkin ylpeä komeasta rakennuksesta.
3
4
8
10
Westenergy polttaa jätteet energiaksi
Lamppuostoksilla menee
helposti sormi suuhun
Rakentajat viettivät joulua
uudessa kodissa
Asiakkaiden kysymyksiä asiakaspalvelulle
Miksi pitää maksaa siirtomaksua?
Sähkö ei tule itsestään kotiin, vaan sitä varten pitää ensin rakentaa sähköverkko. Verkon rakentamisesta, uusimisesta, huoltamisesta ja tasalaatuisen sähkön toimittamisesta
maksetaan sähkönsiirtomaksun muodossa. Vuodesta 1996 lähtien laki on vaatinut, että
sähkönsiirto ja sähkönmyynti pitää näkyä laskulla erikseen. Tätä ennen nämä olivat
yhdessä. Sähkönsiirrosta on siis maksettu aina, joten uusi maksu tämä ei ole.
Mihin kellonaikaan takaatte, että mittari vaihtaa yösähkölle?
Mittari vaihtaa aina yösähkölle tasan klo 22 eli yösähköasiakkailla kaikki sähkö, joka
kulutetaan 22 – 07 välillä on halvempaa yösähköä. Sähkötaulusta klo 22 – 23 kuuluva
”napsahdus” on varaavien sähkökuormien ohjaus, eikä merkki yösähkön päälle menosta.
Vievätkö sähkölaitteet virtaa,
kun ne ovat kytkettyinä seinässä vai pitääkö aina ottaa irti?
Mikäli sähkölaitteen virtajohdossa on muuntaja, kuten esimerkiksi rikkaimurissa ja
kännykän laturissa, sähkölaite kuluttaa hiukan sähköä aina kun, laite on kiinni pistorasiassa. Tämän tuntee muuntajan lämpenemisestä. Muut sähkölaitteet, esimerkiksi
kahvinkeitin, leivänpaahdin ja pölyimuri, kuluttavat sähköä vain käytettäessä.
Voinko saada vuosittaisesta energiankäytöstäni raportin?
Lähetämme laskun mukana kerran vuodessa raportin, josta selviää vuosittainen sähkönkulutus. Jos mittari on etäluennassa ja käyttötiedot saadaan laskutusjärjestelmään
joka kuukausi, laskun erittelysivulla näkyy kuukausittain kulutettu energia kilowatteina
Sähkö oli ennen ylellisyyttä
Nette testasi kengänkuivaimet
Kuntaliitos yhdistää energiayhtiötkin
Lyhyesti
Ristikko
nette
12
14
17
18
19
Pääkirjoitus
T I E D OT TA A
Asiakaspalvelu
06 324 5750
asiakaspalvelu@vaasansahko.fi
VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI
Seuraava Nette ilmestyy Maaliskuussa 2013.
Numero:
Julkaisija:
Postiosoite:
Käyntiosoite:
4/2012
Vaasan Sähkö Oy
PL 26, 65101 Vaasa
Kirkkopuistikko 4
65100 Vaasa
Puhelinvaihde: 06 324 5111
Asiakaspalvelu: avoinna klo 8.00 - 16.00
Vikailmoitukset: 06 324 5700 (24 h)
(puhelut nauhoitetaan)
Faksi:
06 324 5350
Internet:
www.vaasansahko.fi
ISSN:
1458-7297
Päätoimittaja:
Hannu Rintala
hannu.rintala@vaasansahko.fi
Toimituskunta: Olli Arola
Hannu Linna
Juha Rintamäki
Arja Rosing
Ossi Suortti
Toimitus:
Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä
Ulkoasu:
Mainostoimisto Bock’s Office Oy
Painopaikka:
UPC Print
Kansikuva:
Mikko Lehtimäki
nette
VINKIT
Talven helpot
energiansäästövinkit
 Tarkista, ettei kylmälaitteesi vieressä ole lämpöpatteri, liesi, astianpesukone tai muu
lämpöä tuottava laite ja ettei ilmankiertoritilät ole peitetty. Työtehoseuran mittausten mukaan kylmälaitteen ilmankierron peittäminen voi nostaa laitteen sähkönkulutusta jopa 160
prosenttia.
 Tuntuuko, että vesipatteri ei oikein lämpene tai lämpenee vain osittain alareunastaan?
Vai kuuluuko patterista lorinaa, sihinää, kurlutusta? Nämä ovat merkkejä siitä, että vesipatterissa on ilmaa veden seassa. Osta ilmausavain rautakaupasta ja kysy samalla patterin
ilmausohjeet.
 Koska viimeksi olet imuroinut ilmalämpöpumppusi suodattimet? Sisäyksikön suodattimet keräävät pölyä, mikä pienentää huomattavasti laitteesta saatavaa hyötyä. Tarkasta
myös, ettei ulkoyksikön ritilöissä ole esimerkiksi puista pudonneita lehtiä.
 Mikäli joudut jatkuvasti turvautumaan lisälämmittimeen, on lämmitysjärjestelmässä
tai talossa jotain vialla. Yksikin lisälämmitin voi saada aikaan satojen eurojen lisälaskun
talven aikana.
 Auton esilämmitykseen sopiva aika on puolesta tunnista kahteen tuntiin. Käytä aina
ajastinta. Auton puolipeite on säästäväisen vaihtoehto sisätilalämmittimelle. Se estää ihan
hyvin ikkunoiden jäätymisen.
 Sulje pakkasella sälekaihtimet ja vedä verhot ikkunoiden eteen ainakin yöksi. Äläkä
unohda sulkea väliovea tuulikaappiin.
PÄÄKIRJOITUS
Hannu Linna
toimitusjohtaja
Vaasan kaukolämpötuotanto
siirtyy uuteen aikakauteen
Kaksi merkittävää tuotantoinvestointia, Westenergyn voimalaitos ja Vaskiluodon Voiman kaasutuslaitos, otetaan käyttöön vuodenvaihteessa 2013.
Molempien investointien valmistuminen ja käyttöönotto on jo vuosia sitten
ajateltu taloudelliseksi puskuriksi EU:n uuden päästökauppajakson alkamiselle. Vuosia kestäneet mittavat investointiprojektit suunnittelu-, rahoitus-,
rakentamis-, asennus- ja käyttöönottovaiheineen ovat nyt viimeistelyä vaille valmiit.
Vuoden ilmastoteko?
Näiden investointien seurauksena Vaasan alueen hiilidioksidipäästöt pienenevät yhteensä lähes 525 000 tonnia vuodessa. Määrä vastaa noin
175 000 henkilöauton vuosipäästöjä. Saavutus on niin merkittävä, että
Vaasan Sähkö Oy, Westenergy Oy ja Vaskiluoto Oy ovat yhdessä päättäneet hakea Energiateollisuuden Vuoden ilmastoteko tunnustusta, joka
ratkeaa keväällä 2013.
Westenergyn voimalaitos on ollut koekäytössä elokuusta alkaen. Voimalaitos käyttää polttoaineenaan jätettä, jota ei voi kierrättää. Vaasan Sähkö
käyttää laitoksen tuottaman höyryn sähkön ja kaukolämmön tuotantoon.
Sähköä laitos tuottaa 80 GWh vuodessa, mikä vastaa noin 7000 kotitalouden sähkön kulutusta. Kaukolämpöä laitos tuottaa 240 GWh, mikä vastaa
noin kolmasosaa Vaasan kaupungin kaukolämmön vuosikulutuksesta.
Investoinnit ovat Vaasassa olleet valtavia ja pääomakulut tulevat rasittamaan taloutta. Polttoaineveroissa ja päästöoikeuksien hankinnassa saavutettavat säästöt lieventävät kasvaneiden pääomakulujen korottavaa
vaikutusta kaukolämmön hintaan. Käyttöön otettujen voimalaitosten ansiosta Vaasan kaukolämpö tulee säilymään eräänä Suomen edullisimmista
pitkälle tulevaisuuteen.
Vaskiluodon Voiman kaasutuslaitoksen ideana on korvata osa voimalaitoksen hiilikattilassa poltettavasta hiilestä biokaasulla. Biokaasu valmistetaan
kaasutuslaitoksessa käyttäen Vaasan lähialueelta kerättävää metsähaketta.
Myös ruokohelven ja olkien käyttö on teknisesti mahdollista. Metsähakkeen
saatavuutta rajoittavat polttoaineen käsittelyalueiden lupaongelmat. Syntynyt polttoainevaje paikataan energiaturpeella. Vaskiluodon Voimalaitos
säilyy Vaasan kaukolämmön suurimpana tuotantoyksikkönä ja kivihiilen
käyttö laitoksessa vähenee 25 – 40 % sähkömarkkinatilanteesta riippuen.
Onnea vuodelle 2013.
nette 4/2012
3
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Mikko Lehtimäki
Westenergy
polttaa jätteet
energiaksi
Osa Vaasan Sähkön kaukolämpöasiakkaiden lämmöstä on
peräisin Mustasaareen rakennetusta Westenergyn jätteenpolttolaitoksesta. Laitos valmistui etuajassa ja viisi miljoonaa
euroa halvemmalla kuin alun perin suunniteltiin.
Jan Teirin kädessä on tekstiilisuodattimen osa, pussisuodin, joka puhdistaa
savukaasuista epäpuhtauksia. Tekstiilisuodattimen sisällä on yli 1 500 pussisuodinta, ja suodattimen kokonaispintaala on 3 700 neliömetriä.
4
nette 4/2012
Jätteet palavat tuhannen asteen lämpötilassa.
Westenergyn jätteenpolttolaitoksen suunnittelua ja rakentamista johtanut toimitusjohtaja Jan
Teir on syystäkin ylpeä komeasta rakennuksesta,
jonka uumenissa jätteet roihuavat tuhannen asteen lämpötilassa. Alkuperäisten suunnitelmien
mukaan laitoksen piti ryhtyä tuottamaan sähköä
ja kaukolämpöä vasta tammikuussa 2013, mutta
tuotanto alkoi jo elokuussa 2012.
Teir kiittää onnistumisesta ensinnäkin realistisesti laadittua kustannusarviota ja riittävän
väljäksi asetettua aikataulua. Laitoksen rakentamiseen varattiin rahaa 135 miljoonaa euroa,
mutta viisi miljoonaa euroa jäi käyttämättä.
– Aika ja raha kulkevat käsi kädessä. Jos
toinen pettää, pettää toinenkin. Rahaa on
käytettävä enemmän, jos on kurottava kiinni
aikaa. Jos taas rahat loppuvat kesken, työ ei
koskaan valmistu, Teir sanoo.
Ei yhtään valitusta
Teir kiittää avoimesti ja huolellisesti tehtyä
ympäristövaikutusten arviointia, jonka ansiosta vältyttiin valituksilta. Se on Teirin mukaan
ainutlaatuista, kun kyse on jätteitä polttavasta
laitoksesta.
Kiitosta Teiriltä saavat myös kokeneet konsultit, joiden neuvojen mukaan laitosta ei tehty avaimet käteen -periaatteella, vaan muutamaan kokeneeseen toimittajaan luottaen.
– Seitsemällä urakalla ja tusinalla sopimuksia
saimme meille räätälöidyn laitoksen, Teir sanoo.
Projektin ydin oli koko ajan hyvin pienen
insinöörijoukon käsissä. Teirin lisäksi Westenergyn palkkalistoilla oli suunnitteluvaiheessa
vain kaksi muuta henkilöä, ja neljäs työntekijä palkattiin, kun laitosta ryhdyttiin rakentamaan.
– Päätöksenteko on nopeaa, kun väkeä on
vähän. Kukaan ei voi myöskään piiloutua toisen selän taakse, vaan jokainen kantaa vallan
lisäksi myös vastuun tekemisistään, Teir sanoo.
Ahkerat rakentajat ulkomailta
Rakentamisvaiheessa mukana oli melkein 2 000
ihmistä, joista toista tuhatta tuli ulkomailta. Teirin mielestä monen suomalaisen kannattaisi ottaa oppia ulkomaalaisten innosta tehdä työtä.
– He ovat tehneet äärimmäisen hyvää työtä, Teir kehuu.
Westenergyn työmaalla sattui vain yksi vakavampi turma, kun asentajan peukalo repeytyi
irti. Onneksi sekin saatiin ommeltua takaisin ja
toimintakykyiseksi.
Joka sekunti palaa pari jätepussia
Westenergyn jätevoimala pystyy polttamaan
parhaimmillaan 550 000 kiloa jätteitä vuorokaudessa. Koko kapasiteetti ei ole käytössä, sillä
Westenergyn omistavat jäteyhtiöt Stormossen, Botniarosk, Lakeuden Etappi, Millespakka ja Vestia tuovat Mustasaaren laitokselle
noin 400 000 kiloa jätteitä vuorokaudessa.
– Se tarkoittaa sitä, että arinalle syötetään
joka sekunti pari kolme jätepussia, Teir selventää.
Jäteautot tyhjentävät jätekuormat 14 metriä syvään jätebunkkeriin. Kun bunkkeriin tulee isoja roskia, kuten huonekaluja, murskain
pilkkoo ne pienemmiksi. Suuri metallinen koura sekoittaa jätevuorta, jotta poltettava jäte
olisi mahdollisimman tasalaatuista.
Valvomon ikkunoista avautuu näkymä jätebunkkeriin. Pieni kaistale lattiasta seinän vierellä on lasia, joten näemme jätteet suoraan
jalkojemme alapuolella.
– Allamme on noin kolme miljoonaa kiloa
roskia, Teir huomauttaa.
Kahmari nostaa jätteet suppiloon, joka ohjaa
ne arinalle puoli metriä paksuksi kerrokseksi.
Ensimmäisellä vyöhykkeellä polttoaine kuivuu,
sitten seuraavat pyrolyysi-, kaasuuntumis- ja
palamisvaiheet. Hyvin suojattu kamera välittää
koko ajan palamisesta kuvaa ylös valvomoon
ja aulaan. Palamista voi katsoa myös kahdesta
lasiluukusta alhaalla arinan edessä.
– Kaikki säädöt pystytään tekemään periaatteessa valvomon pöydän ääressä, mutta joka
työvuoron aikana käydään myös kierroksella
laitoksessa katsomassa ja kuuntelemassa, että
kaikki on kunnossa, Teir kertoo.
Korva oppii nopeasti tunnistamaan, jos jokin muuttuu laitoksen käyttöäänessä. Westenergyssä on tosin melko hiljaista; Teirin mukaan
Westenergy on hiljaisin kaikista jätteenpolttolaitoksista, joissa hän on käynyt.
Tulevaisuuden huoltotarpeet otettiin huomioon jo rakennusvaiheessa. 42 metriä korkeaan rakennukseen on helppo ajaa sisään
autoilla, ja varaosat voidaan nostaa nostureilla ylös kerroksiin.
nette 4/2012
5
Jens Sandberg ja Kristian
Isuls tarkkailevat valvomossa jätteiden palamista.
Suuri metallinen koura sekoittaa jätevuorta, jotta
poltettava jäte olisi mahdollisimman tasalaatuista.
Kaukolämpöä Vaasan Sähkölle
Palavista jätteistä syntyvä lämpö siirtyy savukaasuista veteen suuressa kattilassa. Vesi kuumennetaan höyryksi, joka ohjataan turbiiniin.
Turbiini pyörittää generaattoria. Höyrystä syntyy sähköä ja kaukolämpöä.
Kaukolämpökeskus on turbiinisalin alapuolella. Lämpöenergia siirtyy kaukolämpökeskuksen
lämmönvaihtimissa kuumasta höyrystä Vaasan
Sähkön kaukolämpöverkon veteen. Laitokseen
palaava kaukolämpövesi lämmitetään lämmönvaihtimissa 75–115 asteeseen vuodenajasta
riippuen. Höyry kondensoituu vedeksi, ja se palautuu syöttövesisäiliön kautta takaisin kattilaan
kuumentumaan jälleen höyryksi.
Vaasan Sähkön asiakkailleen myymä kaukolämpö on tähän asti tehty 90-prosenttisesti
Vaskiluodon Voiman sähkön ja kaukolämmön
yhteistuotantovoimalaitoksella Vaskiluodossa.
Kymmenisen prosenttia kaukolämmöstä on tehty
öljyllä Vaasan Sähkön omilla tuotantolaitoksilla.
– Jätteenpolttolaitoksen ansiosta öljyllä tuotettu kaukolämpö vähenee huomattavasti, ja
tulevaisuudessa myös todennäköisesti Vaskiluodosta tuotetaan vähemmän kaukolämpöä, kaukolämmön asiakaspalvelupäällikkö Håkan Bodö
Vaasan Sähköstä kertoo.
Kaukolämmöntuotanto muuttuu ympäristöystävällisemmäksi. Tilanne paranee entisestään, kun Vaskiluodon Voiman kaasutuslaitos
otetaan käyttöön ja kivihiiltä korvataan biomassalla. Vuodesta 2013 alkaen noin puolet kaukolämmön tuotannosta tulee olemaan päästötöntä
lämpöä.
6
nette 4/2012
Kaukolämpökeskus on turbiinisalin alapuolella.
– Suurista ympäristöinvestoinneista huolimatta kaukolämmön hinta pysyy kilpailukykyisenä, Bodö sanoo.
Vaasan Sähkö on investoinut sähkön- ja kaukolämmöntuotantoon Westenergyn jätteenpolttolaitoksessa noin 25 miljoonaa euroa. Rahalla
on rakennettu noin kuusi kilometriä uutta kaukolämpölinjaa, pumppaamo, jätteenpolttolaitoksessa sijaitsevat sähkön- ja lämmöntuotantolaitteet, sähkölinja Westenergyltä Ristinummen
sähköasemalle sekä muuntamo sähkölinjaa varten Westenergyn voimalaitokselle.
Edistyksellisiä ratkaisuja
Teirin mukaan Westenergyn jätteenpolttolaitos on yksi Euroopan parhaista jätteenpolttolaitoksista, ellei suorastaan paras.
– Tänne on poimittu parhaat ideat eurooppalaisista jätteenpolttolaitoksista. Olemme kuorineet kerman päältä, noin 40 laitoksessa vieraillut
Teir myöntää.
Westenergyn laitoksessa on muutama tekninen erikoisuus, mitä muissa laitoksissa ei ole.
– Savukaasujen käsittelyssä käytössä oleva
typenoksidien poistojärjestelmä on ainoa laatuaan, Teir sanoo. Westenergyllä on myös mittareita, jotka mittaavat koko ajan savukaasujen elohopeapitoisuutta ja päästöjen kokonaismäärää.
Pohjakuonat lastataan suoraan kontteihin.
Rekat kuljettavat kontit Ilmajoelle, jossa Lakeuden Etappi käsittelee tuhkat kierrätykseen
sopivaksi. Paluumatkalla rekat tuovat Mustasaareen taas uutta jätettä poltettavaksi. Tehokasta ja ympäristöystävällistä!
Jätteenpolttolaitokset
Suomessa
Käytössä olevat jätteenpolttolaitokset ja niiden polttotehot.
Sulkeissa oleva vuosiluku kertoo, milloin laitos on otettu
käyttöön.
1. Orikedon jätteenpolttolaitos, Turku, 55 MW (1975)
2. Ekokemin jätteenpolttolaitos, Riihimäki, 53 MW (2007)
3. Korkeakosken hyötyvoimalaitos, Kotka, 34 MW (2008)
4. Laanilan ekovoimalaitos, Oulu, 55 MW (2012)
5. Westenergyn jätteenpolttolaitos, Mustasaari, 61 MW (2012)
6. Kymijärven kaasutuslaitos, Lahti, 160 MW (2012)
Suunnitteilla tai rakenteilla olevat laitokset.
Sulkeissa arvioitu käyttöönottoaika.
1. Ekokemin jätevoimala 2, Riihimäki, 55 MW (12/2012)
2. Vantaan Energian jätevoimala, Vantaa, 208 MW (2014)
3. Tammervoima, Tampere, (2014–2015)
4. Puhoksen jätevoimala, Kitee (2014)
5. Itä-Suomen jätevoimala, Leppävirta (2015)
6. Lounais-Suomen jätevoimala, Turku tai Raisio
Varsinaisten jätevoimaloiden lisäksi yhdyskuntajätteitä poltetaan rinnakkaispolttona myös muutamissa tavanomaisissa
voimalaitoksissa. Suomeen on nykyisten suunnitelmien perusteella syntymässä riittävä jätevoimalakapasiteetti vuoteen
2015 mennessä. Käynnissä, rakenteilla ja suunnitteilla olevien
jätevoimaloiden kapasiteetti on yhteensä noin 1,14 miljoonaa
tonnia.
Lähde: Jätelaitosyhdistys ry., www.jly.fi
Patteriverkko
Miten kaukolämpö toimii?
Energiamittari
Painemittarit
suluin
Lämpömittari
Varoventtiili
Kesäsulku
Pumppu
Säätökeskus
Lämmin käyttövesi
Lämmityksen
lämmönsiirrin
Lämpötila-anturi
Käyttöveden
lämmönsiirrin
Pumppu
Paisunta-astia
Lämmityksen säätöventtiili
Virtausanturi
Käyttöveden
säätöventtiili
Kylmä vesi
Asiakkaan
pääsulkuvernttiilit
Suomen suurissa kaupungeissa kaukolämpö tuotetaan yhteistuotannossa. Sähköntuotannosta
jäävä ylimääräinen lämpö käytetään hyödyksi,
ja sillä lämmitetään lähes kaikki kaupungin kiinteistöt.
Lämpö siirretään asiakkaille lämpimän veden
muodossa suljettua, kaksiputkista kaukolämpöverkostoa pitkin. Asiakkaille tulevan kaukolämpöveden lämpötila vaihtelee sään mukaan 65–
115 ºC välillä. Alimmillaan se on kesällä, jolloin
lämpöä tarvitaan vain lämpimään käyttöveteen.
Kaukolämpövesi ei kierrä talojen lämmitysverkossa, vaan asiakkaan luo saavuttuaan vesi
johdetaan lämmönsiirtimien avulla asiakkaan
lämmitysverkkoon. Lämmönjakokeskus luovuttaa edelleen lämpöä huoneiden ja käyttöveden
lämmittämiseen lämmönsiirtimien avulla.
Kaukolämpöverkon vesi palaa jäähtyneenä,
40–60-asteisena paluujohtoa pitkin takaisin
tuotantolaitokseen, jossa se kuumennetaan uudelleen.
Vaasalainen omakotiasukas
– haluatko liittyä Vaasan
Sähkön kaukolämpöön?
1. Kysy Vaasan Sähkön asiakaspalvelusta,
voidaanko kiinteistösi liittää kaukolämpöverkkoon. Liittymisen edellytys on, että kiinteistösi
sijaitsee kohtuullisen matkan päässä kaukolämpöverkostosta, jolloin liittymismaksu on 3300
euroa.
Kaukolämpövesi on käsitelty mekaanisten
epäpuhtauksien ja hapen poistamiseksi ja putken sisäpuolisen korroosion estämiseksi. Usein
vesi myös värjätään mahdollisten vuotojen tai
vaurioiden paikantamiseksi.
Vaivatonta lämmitystä
Kaukolämpö on helppo ja toimitusvarma lämmitysmuoto. Asiakkaan ei tarvitse tehdä oikeastaan mitään, sen jälkeen kun kiinteistö on
liitetty kaukolämpöverkkoon, sillä järjestelmää
ei tarvitse juurikaan huoltaa.
Teknisissä tiloissa kannattaa silti käydä aina
silloin tällöin katsomassa, että kaikki on kunnossa, asiakaspalvelupäällikkö Håkan Bodö
suosittelee.
Aikaisemmin kaukolämpöasiakkaat lähettivät Vaasan Sähkölle kerran kuukaudessa kulutustiedot, mutta nyt kaukolämmönkin kohdalla
on siirrytty lähes kokonaan mittarien etäluen-
2. Jos asuinalueellasi ei vielä ole kaukolämpöverkostoa, voit ryhtyä puuhamieheksi ja kerätä naapurustostasi muiden kaukolämmöstä
kiinnostuneiden nimiä. Vaasan Sähkö voi
ryhtyä rakentamaan kaukolämpöverkkoa, jos
riittävän moni sitoutuu hankkeeseen. Vaasan
kaukolämpöverkostoa on laajennettu monta
kertaa esimerkiksi asukasyhdistysten aktiivisuuden ansiosta.
3. Kun liittyminen on mahdollista, toimita
kiinteistösi tiedot Vaasan Sähkölle. Yhteys- ja
kiinteistötietojen lisäksi tarvitaan tontin ase-
taan. Marraskuun alussa etäluettavia mittareita
oli asentamatta enää noin 130 kiinteistöön.
Kaukolämpö on Bodön mukaan hyvin toimitusvarma lämmitysmuoto, sillä käyttökeskeytyksiä on harvoin. Esimerkiksi öljylämmityksen vaihtaminen kaukolämpöön tuo noin
50 prosentin säästön lämmityksen vuosikustannuksiin. Varsinkin vanhoissa taloissa, joissa
on öljylämmitys, ja joiden öljykattila alkaa olla
elinkaarensa päässä, kaukolämpö on erinomainen vaihtoehto.
– Uusien rakennusmääräyksien mukaan
rakennetuissa normaalipientaloissa käyttökustannukset ovat noin 1 000 euroa vuodessa,
Bodö kertoo. Käyttökustannukset sisältävät
perusmaksun ja energiamaksun.
mapiirustus, pohjakuva talosta ja tieto siitä,
missä lämmönjakohuone sijaitsee.
4. LVI-urakoitsijan kanssa voit sopia lämmönvaihtimen hankinnasta ja asennuksesta.
5. Vaasan Sähkö Oy rakentaa liittymisjohdon sekä asentaa mittauskeskuksen. Valitsemasi LVI-urakoitsija asentaa lämmönvaihtimen
ja liittää sen kaukolämmön mittauskeskukseen. Asennusten jälkeen LVI-urakoitsija tilaa
Vaasan Sähköltä käyttöönottotarkastuksen.
6. Kun kaikki on kunnossa, kaukolämpö voidaan kytkeä päälle.
nette 4/2012
7
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Mikko Lehtimäki
Lamppuostoksilla
menee helposti
sormi suuhun
Lampun ostamisesta on tullut hankalaa. Hehkulamput
pitäisi osata korvata energiatehokkaammilla valonlähteillä, mutta millaisilla? Wattien sijasta kuluttajan pitäisi
tietää nyt, mitä tarkoittavat luumen ja kelvin.
Vaasalaisen ValaisinTarvikkeen omistajat Hannele ja Tapani Leppiniemi ymmärtävät hyvin
kuluttajien hämmennyksen ja harmin. Etenkin vanhoihin, suvussa perintönä kulkeneisiin
antiikkivalaisimiin ei ole helppo löytää tyyliin
sopivaa lamppua.
– Pelastus tässä asiassa on, että energia- ja
halogeenilamppuja saa hehkulampun näköisinä, Tapani Leppiniemi sanoo.
Led-valotkin kehittyvät koko ajan kestävämmiksi, mutta 31 vuotta valaisimia myynyt
pariskunta ei niistä innostu.
8
nette 4/2012
– Aluksi niiden väri oli kylmän sinistä, mutta
nyt saa jo lämpimiäkin sävyjä. En tiedä, ehkä
olen vanhanaikainen, kun en niistä oikein tykkää, Tapani Leppiniemi sanoo.
1980-luku oli kulta-aikaa
Leppiniemet perustivat liikkeensä Vaasaan, Hovioikeudenpuistikolle, kesäkuussa 1981, kun
Tapani Leppiniemen työnantaja lopetti toimintansa Vaasassa. Sähkölaitteita myynyt yritys,
Pohjoismainen Sähkö Oy, toimi saman kadun
varrella, melkein naapurissa.
Hannele Leppiniemi
uskoo erikoisliikkeiden
nousevan vielä uuteen
kukoistukseen.
Hannele Leppiniemi teki aluksi kahta työtä,
mutta vaihtoi kohta kokopäiväiseksi yrittäjäksi
hänkin, kun kaupassa tarvittiin lisää myyjiä.
1980-luku oli liikkeen kulta-aikaa: asiakkaita
riitti, sillä kilpailijoita ei juuri ollut eikä valaisimia vielä myyty marketeissa. Verkkokaupoista ei osattu edes uneksia. Parhaimpina vuosina
liikkeessä oli kiireisimpinä aikoina avioparin lisäksi töissä kuusi työntekijää. Nyt riittää kahden ihmisen työpanos.
– Ei tässä työssä pääse rikastumaan eikä
köyhtymään, Tapani Leppiniemi sanoo.
Hannele ja Tapani Leppiniemen
Vaasan ValaisinTarvike on toiminut
Hovioikeudenpuistikolla 31 vuotta.
Erikoisliike palvelee
Hannele Leppiniemi uskoo erikoisliikkeiden
nousevan vielä uuteen kukoistukseensa. Jo
nyt moni käy Vaasan ValaisinTarvikkeessa kysymässä neuvoja ja apua, kun marketista ostetun valaisimen kanssa tulee ongelmia.
– Ihmiset kaipaavat palvelua ja kyllästyvät
isoihin kauppoihin, Hannele Leppiniemi ennustaa.
Palvelun takia Vaasan ValaisinTarvikkeeseen astuu myös mustasaarelainen Regina
Hakala. Hän on muuttanut miehensä kanssa
uuteen asuntoon, ja kotiin on pitänyt hankkia monta uutta valaisinta. Hakalalla on ollut
kotisovituksessa ikkunaan ripustettava pieni
kristallivalaisin. Se näytti niin hyvältä, että
kaupat syntyvät. Hannele Leppiniemi katkaisee sähköjohdon oikeaan pituuteensa ja valmistelee valaisimen ripustuskuntoon.
– Jos ostaisin marketista, joutuisin tekemään tuon itse. En halua, vaan jätän työn
mieluummin ammattilaisille. Täältä olen saanut aina palvelua ja juuri sellaiset valaisimet,
mitä olen etsinyt, Vaasan ValaisinTarvikkeessa
jo vuosia asioinut Hakala kertoo.
Minkä näistä nyt valitsisi?
Kristallit ovat taas muotia
Vanhojen aikojen paluu näkyy ainakin valaisinmuodissa: Leppiniemet kertovat, että nuoret
ovat nykyään innostuneita kristallikruunuista.
Niitä ostetaan kotiin jopa useita kappaleita.
Suosittuja ovat myös lattia- ja seinävalaisimet.
Tapani Leppiniemi muistelee, että ennen
valikoimissa oli paljon Suomessa valmistettuja
valaisimia. Kotimaiset yritykset katosivat lähes
kokonaan kymmenkunta vuotta sitten. Valaisimetkin tehdään nyt pääosin Kiinassa, nopeana
massatuotantona.
– Ennen tuli paljon kristallikruunuja Italiasta. Ne olivat viimeisen päälle laadukkaita,
Tapani Leppiniemi sanoo haikeana. Naapurimaasta Ruotsista tulee sentään vielä laatutavaraa. Tapani Leppiniemi odottaa liikkeeseen
ruotsalaisia keittiövalaisimia. Ne ovat kuulemma valaisinten aatelia; huippuunsa viimeisteltyjä.
Hannele Leppiniemellä on neuvo kristallikruunujen omistajille:
– Ostakaa kristallikruunuun aina puhdasta
valkoista valoa antavia lamppuja. Valkoinen
valo saa kristallin sädehtimään, Hannele Leppiniemi sanoo.
1. Tarkista hehkulampun wattimäärä.
2. Katso valomittarin keskeltä hehkulampun valovirta-arvo/lumen.
3. Etene siitä oikealle ja valitse sopiva energiansäästölamppu
Lähde: Airam
Mitä lampun ostajan pitää tietää?
1. Kun lähdet ostamaan lamppua valaisimeesi, tarkista valaisimesta, millainen kanta lampussa
pitää olla. Etsi sama merkintä lamppupakkauksesta, esimerkiksi E27 tai E14.
2. Lampun värilämpötila ilmoitetaan Kelvinyksiköllä. Valitse tunnelmavalaistukseen lämmin 2 700 K ja työvaloksi kylmä valkoinen yli
4 000 K. Värintoistoindeksi Ra (CRI) ilmoitetaan
lukuarvona 0–100. Värintoistokyky on sitä parempi, mitä suurempi luku on.
3. Valaistustehon mitta on luumen. Etsi oikea
luumen esimerkiksi Airamin lamppuoppaasta tai
oheisesta taulukosta vertaamalla lukua watteihin, joilla lampun teho ennen ilmaistiin. Esimerkiksi 40 watin hehkulampun korvaat 300–600
luumenin lampulla.
4. Onko valaisimessasi himmenninkytkin?
Tarvitset lampun, joka on himmennettävä ”Dimmerable”.
5. Syttymisnopeus. Älä osta hitaasti syttyvää lamppua paikkaan, jossa lamppua sytytetään ja sammutetaan usein. Pakkauksessa on
merkintä, joka kertoo, kuinka nopeasti lamppu
saavuttaa 60 prosenttia valaistustehostaan.
6. Etsitkö lamppua saunaan tai ulkovalaisimeen? Tarkista pakkauksesta, mihin lämpötilaan lamppu on tarkoitettu.
7. Lampun käyttöikä kerrotaan pakkauksessa käyttötunteina. Jos luku ilmoitetaan vuosina,
oletuksena on, että lamppu palaa 1 000 tuntia
vuodessa. Ilmoitettu aika on keskiarvo, joten todellinen käyttöikä voi olla lyhyempi tai pidempi.
8. Sytytyskertojen määrä vaikuttaa energiansäästölamppujen käyttöikään. Valitse esimerkiksi liiketunnistimella varustettuun valaisimeen
lamppu, jossa sytytyskertojen määrä on suuri.
9. Energiatehokkuusluokitus kertoo lampun
sähkönkulutuksesta. A-luokan lamppu kuluttaa
sähköä vähemmän kuin C-luokan lamppu.
1.
HEHKULAMPPU
100W – E27
75W – E27
60W – E27
40 W – E27
25W – E14
15W – E14
2.
3.
VALOVIRTA/
LUMEN
ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPU*
1500
1400
1300
1200
1100
1000
900
800
700
600
500
400
300
200
100
23W Spiral – E27
23W Longlife – E27
20W Spiral – E27
20W Liliput Plus– E27
20W Prismatic– E27
20W Globe – E27
15W Longlife – E27
14W Spiral – E27
15W POP/Globe – E27
14W Liliput – E27
11W Spiral – E14/E27
11W Liliput – E14/E27
11W Classic – E27
8W Spiral– E27
9W Candle – E14
7W Longlife – E27
5W Spiral – E14/E27
7W Ultra Compact – E14/E27
5W Candle – E14
4W Ultra Compact – E14/E27
nette 4/2012
9
rasi
Nette seu n
ri
nuorenpa kaa
k
ra
su
u
n
n
e
rak
energiaasta
näkökulm
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Mikko Lehtimäki
<< Jessica ja Anders tinkivät olohuoneessa energiatehokkuudesta ulkonäkösyistä. Isot ikkunat
vievät talvella paljon energiaa, mutta näyttävät
upeilta.
Näin nuorten
rakennusprojekti eteni
Kerroimme Andersin ja Jessican talonrakentamisesta myös Nette-lehdissä 3 ja 4/2010,
1, 2, 3 ja 4/2011. Lehdet voi lukea Vaasan
Sähkön verkkosivuilla www.vaasansahko.fi.
Jessica päivittää edelleen blogia (ruotsiksi)
urakan etenemisestä: http://vallvik.wordpress.com.
Rakentajat viettivät
joulua uudessa kodissa
Nette-lehti seurasi syksystä 2010 vuoden 2011 loppuun asti nuorenparin
rakennusurakkaa Mustasaaressa. Lukijoiden toivomuksesta kävimme katsomassa, mitä nuorille kuuluu nyt.
Nuorten elämässä on tapahtunut vuoden aikana paljon. Jessican ja Andersin häitä tanssittiin heinäkuussa, ja samalla Jessicankin sukunimi vaihtui Burmaniksi. Omaan tupaan nuoret
muuttivat keväällä, viimeinen päivä maaliskuuta.
Pitkään odotettu muutto tuntui hienolta,
mutta nuorten yllätykseksi kotiutuminen vei
aikaa.
– Aluksi tuntui oudolta. Ihan kuin olisimme
muuttaneet rakennustyömaalle. Vasta muutaman viikon kuluttua koti alkoi tuntua kodilta,
Anders muistelee.
Kuusivuotias Melvin-kissa sen sijaan otti
uuden kodin heti omakseen eikä lähtenyt karkuretkille.
10
nette 4/2012
Budjetti ylittyi 30 000 eurolla
Anders ja Jessica suunnittelivat rakentavansa 218-neliöisen omakotitalon ja 102 neliön
suuruisen autotallin 250 000 eurolla. Rahaa on
mennyt 265 000 euroa, mutta talo ei ole vielä
aivan valmis. Anders arvioi kokonaisbudjetin
ylittyvän yhteensä noin 30 000 eurolla.
Budjetin ylittyminen ei harmita, sillä rahalla
on saatu kotiin yhdessä mietittyjä, toivottuja
ratkaisuja.
– Takka ja keittiö, varsinkin keittiönkoneet,
maksoivat enemmän kuin olimme arvioineet,
Jessica huomauttaa.
Luksusta ja kauniita muistoja
Luksusta keittiössä on esimerkiksi jääkaapin ja
jääkaappi-pakastimen ovissa. Anders annoste-
lee toisesta ovesta juomalasiin pari jääpalaa ja
toisesta kylmää vettä. Vettä saa hiilihapoilla tai
ilman. Induktioliesi keittiön keskellä olevassa
saarekkeessa kuumentaa Andersin tarjoileman
glögin sekunneissa.
Anders on erityisen tyytyväinen keittiöön ja
vierasvessaan, joiden sisustuksen hän on saanut valita mielensä mukaan. Andersin mieltymys tekniikkaan näkyy hierovassa suihkussa,
joka on varustettu radiolla ja mahdollisuudella
puhelinliitäntään. Yksi kylpyhuoneen seinistä
on hopeanhohtoisella mustalla maalattua raakalautaa. Tyylikästä!
Jessica pitää erityisesti makuuhuoneen katossa olevista paksuista puupalkeista. Ihania
muistoja huoneeseen tuovat vanhan talon hirsiseinästä tehty sängynpääty ja Andersin nik-
karoimat sisustustikkaat, jotka ovat alun perin
olleet heinäseipäitä Jessican lapsuudenkodissa.
– Heinäseipäät ja sängynpääty olivat molemmat koristeina häissämme, Jessica kertoo.
Elävä tuli tuo tunnelmaa
Jessican ja Andersin koti lämpenee maalämpöpumpulla, jonka kokonaiskustannukset olivat
lattialämmitysjärjestelmineen noin 18 000 euroa. Lattialämmitysputkea on talossa ja autotallissa yhteensä 1,8 kilometriä.
Taloa voidaan jäähdyttää kesällä samalla nesteellä, millä sitä lämmitetään talvella. Porakaivosta tuleva kylmä neste kulkee eteisessä olevan jäähdytyspuhaltimen, puhallinkonvektorin,
kautta maalämpöpumpulle.
Jäähdytyspuhallin oli käytössä elokuussa,
kun aurinko paistoi matalalta olohuoneen
koko seinän korkuiseen ikkunaan. Teknisessä
tilassa oleva ilmanvaihtokone piti talon muun
ajan kesästä riittävän viileänä. Laitteen ns. kesäjäähdytystoiminto puhalsi asuntoon viileää
ilmaa kesäöinä.
Olohuoneen ja keittiön välissä oleva, molempiin huoneisiin avautuva takka toimii tarvittaessa
lisälämmittimenä ja varalämmönlähteenä. Anders on laskenut, että tontilta kaadetuista puista
riittää polttopuita 14 vuodeksi.
– En tiedä vielä, pitääkö laskelmani paikkansa, mutta arvioin selviäväni kuutiollisella
puita talvessa, Anders sanoo.
Talossa on myös bioetanolitakka, joka ei tarvitse piippua, joten sen paikkaa voi siirrellä asunnossa, kunhan taustalla vain on palamaton materiaali.
Bioetanolitakka lämmittää 3 kilowatin teholla.
Sähköä on kulunut vähän
Tammi- ja syyskuun välisenä aikana talossa käytettiin sähköä 6 348 kWh. Eniten sähköä kului
huhtikuussa, heti muuton jälkeen, 1 104 kWh.
– Olimme säätäneet sisälämpötilan aluksi
liian korkeaksi, ja autotallissa oli aivan liikaa
lämpöä, Anders kertoo.
Koska tämän vuoden kulutuksesta kolme
kuukautta oli vielä rakennusaikaa, on vaikea arvioida, paljonko talo kuluttaa sähköä normaalisti
vuodessa. Syyskuun lopun lukujen perusteella
vuosikulutus näyttäisi olevan noin 10 000 kWh.
Kun kulutusarviota vertaa 120-neliöisen
sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutukseen, joka on keskimäärin 18 000 kWh, Andersin ja Jessican koti kuluttaa sähköä ilmeisesti
hyvin vähän. Varsinkin kun ottaa huomioon,
että lämmitettäviä neliöitä on reilusti yli 300.
Ei koskaan enää kellaria
Jessica ja Anders ovat tyytyväisiä kättensä jälkiin, mutta sen verran raskas pari vuotta kestänyt rakennusprojekti oli, etteivät nuoret välttämättä enää toista kertaa ryhtyisi samanlaiseen
hommaan.
– Ainakin kellari jäisi rakentamatta, molemmat toteavat yhdestä suusta.
Kotona riittää puuhaa vielä pitkäksi aikaa,
sillä saunaosaston ja kellarin lisäksi yksi makuuhuoneista on kesken. Nuorten apua tarvitaan nyt muuallakin, sillä monet Andersin ja
Jessican ystävistä rakentavat parhaillaan.
– Mekin saimme paljon talkooapua, joten
nyt on meidän vuoromme auttaa muita. Omat
työt saavat odottaa vähän aikaa, Anders sanoo.
>>
Olohuoneen ja keittiön välissä oleva kiertoilmatakka
ottaa takan alareunassa sijaitsevien, säädettävien ritilöiden kautta huoneilmaa tulipesän alle. Lämmin ilma
tulee huoneeseen takan päällä sijaitsevista ritilöistä.
>>>
Makuuhuone on sisustettu hääpäivän muistoilla.
>> Led-valonauha erottaa askeleen verran
alempana olevan olohuoneen keittiöstä.
>>
<< Kylpyhuoneen
valaisimissa on
liiketunnistin,
samoin vesihanassa.
Bioetanolitakassa ei ole piippua, joten sitä voi
siirrellä asunnossa huoneesta toiseen, kunhan
tausta vain on palamatonta materiaalia.
nette 4/2012
11
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Mikael Ahlfors
<< Hämeenlinnan sähkömuseo Elektra yhdistää sähkön historian ihmisten arkipäivään ja näyttää, miten
kodit muuttuivat, kun sähkö tuli taloon. Museonjohtaja Kimmo Kyllösen kädessä on vanha hehkulamppu
puhallettua lasia. Lampun kärjessä on pieni lasipiikki.
Aku Ankan lukijoille muoto on tuttu: sehän näyttää
Pelle Pelottoman pikkuapurilta!
<<
Kuparikehykset tekivät lamppukamiinasta komean
näköisen mutta vaarallisen, sillä laitteessa ei ollut
minkäänlaista maadoitusta.
Kyllönen nostaa valkoiset hansikkaat kädessä vitriinistä ihmeteltäväksi aikansa turhakkeen:
sikarinsytyttimen. Sytytin on ollut huikean kallis,
sillä koristeena oleva pojan figuuri on pronssia.
– Tämä on kuulunut todennäköisesti jollekin kartanonherralle, jolla on ollut tiluksillaan
oma sähkölaitos, Kyllönen sanoo.
Sähkö oli ennen
ylellisyyttä
Hämeenlinnassa sijaitseva sähkömuseo Elektra esittelee viehättävästi
sähkön historiaa. Eri vuosikymmenten tyyliin sisustetut huoneet
näyttävät, mitä suomalaisissa kodeissa tapahtui, kun sähkö tuli taloon.
Sähkö tuli suomalaisiin kaupunkilaiskoteihin
1800-luvun lopussa. Sähkölaitteet yleistyivät
hitaasti, sillä sähkö oli kallista. Museonjohtaja
Kimmo Kyllönen esittelee prameaa lämmitintä, jonka kehykset ovat kuparia. Lamppukamiinassa on ollut alun perin neljä 250 watin
lamppua, mutta yksi on kadonnut tai rikkoutunut vuosien kuluessa. Kamiina on ollut oikea
sähkösyöppö, jonka käyttämiseen vain rikkailla on ollut varaa.
12
nette 4/2012
– 1800-luvun lopullaa sähkö oli niin kallista, että jos hehkulamppua piti päällä puoli
tuntia, siihen meni työmiehen koko päiväpalkka, Kyllönen havainnollistaa.
Sähkölaitteet ovat olleet varakkaille keino
osoittaa varakkuuttaan. Rikkauteen on usein
kytkeytynyt kiinnostus uuteen ilmiöön. Sama
ilmiö näkyy nykyajassakin:
– Nytkin markkinoille tulevia kalliita uutuustuotteita ostavat ensin tekniikasta kiinnostuneet hyvätuloiset ihmiset, Kyllönen rinnastaa.
Muotoilu muuttui hitaasti
Vaikka tekniikka mullistui, esineet säilyivät
pitkään samannäköisinä kuin ennenkin. Hyvä
esimerkki on jääkaappi 1920-luvulta. Elintarvikkeiden viilennykseen käytettiin ennen jäätä.
Kaapin yläosan laatikkoon sijoitettu jääkimpale
viilensi alapuolella olevia ruokia. Ensimmäisissä
jääkaapeissa jääkimpale korvattiin lauhdutinkoneella, mutta muuten kaappi näytti samalta
kuin ennenkin.
– Vasta myöhemmin tajuttiin, että painava
lauhdutin kannattaa sijoittaa alas, jolloin saadaan enemmän tilaa ruuille, Kyllönen sanoo.
Kyllönen nostaa käteensä kiiltävän leivänpaahtimen.
– Tässä on kiehtovaa, kuumottavaa innovaatiota ja pitkälle mietittyjä yksityiskohtia,
Kyllönen hehkuttaa ja demonstroi matkapuhelimellaan, miten paahtimessa olevat pienet
metallinpalat kääntävät leivänpalan, ja tuloksena on molemmin puolin paahtunut leipä.
Leivänpaahtimen museoarvoa nostaa Kyllösen
mukaan se, että sen alkuperäispakkaus on tallella.
– Harva meistä säästää pakkauksia; siksi ne
ovat museoihmisille monesti arvokkaampia kuin
itse esineet, Kyllönen sanoo.
<<
<<
Kekseliäs leivänpaahdin 1930-luvulta käänsi leivän puoliautomaattisesti.
Kun Imatran Voima hankki Saksasta kantaverkon mallinnusjärjestelmän 1957,
se edusti aikansa uusinta tekniikkaa ja maksoi paljon. Eikä ihme, sillä jokainen
johto on juotettu kiinni käsin ja laatikostot ovat jalopuuta. Kokonaisen huoneen
täyttävä simulaattori oli opetuskäytössä Otaniemessä vielä 1980-luvulla.
Energiayhtiöiden historia talteen
Elektran esineet ovat pääosin Suomesta. Kokoelman perustan muodostavat Imatran Voiman
ja toimintansa lopettaneen Hämeen Sähkömuseon kokoelmat. Kokoelma karttuu koko ajan
pääosin yksityisiltä saatavilla lahjoituksilla.
– Mikään muu museo Suomessa ei tallenna
energiayhtiöiden historiaa. Meillä on myös noin
1 300 nidettä kirjallisuutta, joten meillä alkaa
olla materiaalia jo tutkijoillekin, Kyllönen sanoo.
Vuonna 1997 perustetussa museossa käy
vuosittain hieman alle 3 000 ihmistä. Museota
ylläpitää Perinneyhdistys Elektra ja sen toimintaa
rahoittaa Fingrid. Museo on auki toukokuussa
ti-pe 10–16 ja kesä-elokuussa ti-pe klo 11–18
ja la 10–17. Lisätietoja: www.elektra.fi.
<<
>> Ensimmäisissä jääkaapeissa ei ollut kovin paljon
kylmäsäilytystilaa.
Rikkaan miehen lelu vuodelta 1910.
Sikarinsytyttimen johto on epäkäytännöllisen
lyhyt, mutta koristefiguuri on täyttä pronssia.
>> Hämeenlinnalaisesta omakotitalosta
sähkömuseoon kulkeutunut sähkötaulu
oli käytössä 1930-luvulta 1980-luvulle
asti. Taulun alaosassa on automaattisulakkeita 1960-luvulta.
nette 4/2012
13
TESTI
Nette testasi
kengänkuivaimet
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Mikko Lehtimäki
Tuotekuvat valmistajien ja maahantuojien
Sähköllä toimiva kengänkuivain osoittautui helppokäyttöiseksi ja
yllättävän tarpeelliseksi laitteeksi. Kuivaimesta on hyötyä ainakin
silloin, jos perheessä harrastetaan paljon urheilua ja ulkoilua.
Lapsiperheessä kertyy nopeasti iso
pino kuivatettavia vaatteita ja kenkiä,
kun ulkona on märkää ja kuraista.
14
nette 4/2012
>> Britt-Marie Niemisen perheessä OBH Nordica
–kengänkuivainta käytti eniten jääkiekkoa ja
kartingia harrastava Lenni. Pikkusisko Ella hääri
apuna.
>> Urheilullisessa Rosingin perheessä kengänkuivain
osoittautui todella tarpeelliseksi laitteeksi, joka on
käytössä päivittäin.
Kengänkuivain on sähkölaite, jossa on kiinni neljä letkua. Ne pannaan kenkien sisään,
ja lämmin ilma kuivattaa kenkiä sisäpuolelta.
Laitteessa voi olla lisävarusteena teline myös
hansikkaiden ja pipojen kuivattamista varten.
Nette-testiin valittiin mukaan Adax ST 12T
Vaasan Gigantista, Coline 34-4027 Clas Ohlsonilta ja OBH Nordica 6112 Hyllykallion Prismasta. Vaasan Sähkö –konsernin työntekijät
Arja Rosing, Johanna Rajamäki ja BrittMarie Nieminen testasivat kengänkuivaimia
kotonaan parin viikon ajan.
Kaikissa testiperheissä on lapsia. Arjan lapset Eleonora ja Eemeli ovat 16- ja 12-vuotiaita, urheilevia nuoria. Eleonora on pelannut
jalkapalloa jo 12 vuotta ja Eemeli jääkiekkoa
7 vuotta. Arja ja perheen Ari-isä lenkkeilevät
Xorro- ja Rio-koirien kanssa päivittäin.
Johannalla on kolme lasta: 5-vuotias Tomi,
3-vuotias Julia ja 1-vuotias Henna. Kengät ovat
olleet märkiä ja kuraisia etenkin tänä syksynä,
sillä perhe on muuttanut vastikään uuteen
omakotitaloon, ja piha on vielä keskeneräinen.
Kengänkuivainta käyttivät omatoimisesti ja
ahkerasti myös Britt-Marien lapset 9-vuotias
Lenni ja 7-vuotias Ella.
Selkeät ohjeet, helppo käyttää
Kengänkuivain oli kiinnitettävä ensin seinään
ruuveilla. Kaikissa perheissä laite asennettiin
kodinhoitohuoneeseen, ja asennus sujui ongelmitta. Johanna asensi kuivaimen itse; Arjan ja Britt-Marien luona aviomiehet hoitivat
asennuksen.
– Aviomiehen mukaan laite oli todella helppo kiinnittää, mutta ruuvit, kaksi kappaletta,
piti käydä ostamassa itse, Britt-Marie kertoo
OBH Nordicasta. Muissa laitteissa kiinnitysruuvit tulivat pakkauksen mukana.
Kaikkien laitteiden käyttöohjeet olivat selkeitä ja helppolukuisia. Ehkä siksi, että kengänkuivaimen toiminta on suhteellisen yksin-
kertaista eikä laitteessa ole monia painikkeita.
Britt-Marien luona kengänkuivainta käyttivät pääasiassa lapset.
– Käyttö oli tosi helppoa. Panin kengät tai
hansikkaat kuivaimeen, käänsin laitteen päälle
ja panin ajastimella kuivausajaksi tunnin, Lenni kertoo.
OBH Nordica oli siitä kätevä, että laiteen
voi nostaa seinätelineestä myös lattialle. Laitteen sai siten siirrettyä lähemmäs kenkiä.
Kaksi kenkäparia kerralla
Kaikissa kengänkuivaimissa oli neljä muoviputkea, joten kuivaimessa voi kuivattaa enintään
kaksi paria kenkiä kerralla. Johannan perheen
testaamassa Colinessa letkut olivat säädettäviä.
Letkut sai vedettyä 90-senttisiksi, kun muissa
laitteissa letkujen maksimipituus oli 60 senttimetriä.
Käytännössä muiden laitteiden lyhyemmät,
mutta materiaaliltaan joustavammatt letkut olivat parempia. Colinen letkut olivat kovaa muovia, johon tuli helposti taitoksia. Johanna epäili,
että ajan mittaan taitoksiin voi tulla reikiä.
– Putkien käsittely oli aika hankalaa, eivätkä
ainakaan lapset osanneet taitella niitä takaisin
asentoonsa, Johanna kertoo.
Colinessa ja OBH Nordicassa oli lisäksi erillinen lapasteline, joka on Johannan mielestä
turha, mutta Britt-Marien mielestä todella hyvä.
– En edes tiennyt, että lapaskuivaimia on
olemassa, mutta meidän mielestämme se oli
hyvä ja tarpeellinen. Laite kuivasi lapaset nopeasti, Britt-Marie kehuu.
Johanna kuivattaa lapaset mieluummin pesuhuoneen seinällä olevan pyyhekuivainpatterin päällä tai jättämällä lapaset yksinkertaisesti
lattialämmityksen kuivatettavaksi kodinhoitohuoneen lattialle. Arjan testaamassa Adaxissa
ei ollut erillistä lapastelinettä, mutta hansikkaiden kuivaus sujui hyvin myös kenkien kuivaamiseen tarkoitetuilla letkuilla.
nette 4/2012
15
•
•
•
•
•
•
•
Teho:
Hinta:
Virtajohdon pituus:
Ilmaletkun pituus:
Asennusruuvit:
Ajastin:
Lämpötilansäädin:
•
•
•
•
Ääni:
Lapasenkuivausteline:
Putkien sulku:
Muuta:
nette 4/2012
kerralla ei saa kuivumaan enempää kuin yhdet
kengät ja kahdet lapaset tai kaksi kenkäparia,
Johanna perustelee. Laite olisi ollut hänen mielestään parempi, jos toiset letkut olisivat lähteneet laitteen yläosasta.
Arja ja Britt-Marie ottavat kengänkuivaimet
vakituiseen käyttöön.
– Emme tienneet tarvitsevamme tällaista,
mutta se osoittautui käteväksi eikä ole pahanhintainenkaan, Arja sanoo.
Coline 34-4027
290 W
49,90 € Vaasan Gigantti
180 cm
60 cm
Kyllä
Kyllä, 120 minuuttia.
Ei.
Kuivauslämpötila 40°C.
61 dB
Ei
Ei
Takuu 2 vuotta
Testaajien kommentteja:
Ulkonäkö ihan ok, aika huomaamaton. Helppo käyttää.
Kuivasi luistimet ja jääkiekkohanskat kuiviksi puolessa
tunnissa. Huono puoli laitteessa oli se, että kenkien
hikinen haju levisi asuntoon. Sateessa läpimäriksi
kastuneet nahkaiset jalkapallokengät olivat kuivauksen
jälkeen kovat.
16
Colinessa ja OBH Nordicassa oli erillinen
lapasteline hansikkaiden ja pipojen kuivaamiseen.
Kuvassa Colinen teline ja Tomi Rajamäki.
<<
Adax ST 1T2
<<
Rumahko, mutta hyödyllinen
Yksikään laite ei saanut kiitosta ulkonäöstä.
Kukaan testaajista ei kelpuuttaisi laitetta eteiseen. Laite sijoitettiin kodinhoitohuoneeseen
myös siksi, että kengänkuivain vaatii ympärilleen melko paljon tilaa, ja sitä on harvemmin
ylen määrin tarjolla eteisessä. Esimerkiksi Coline vaatii eteensä vähintään 90 senttimetriä
vapaata tilaa.
Kengänkuivainten ääni oli testaajien mielestä kohtuullinen. Sen kyllä kuuli, kun laite
oli päällä, mutta ääni ei ollut häiritsevän kova.
– Pyykinpesukone pitää kovempaa ääntä,
Arja vertaa.
Laitteen hyödyllisyys jakoi hieman mielipiteitä. Johanna ei ostaisi omaan kotiinsa kengänkuivainta, mutta Britt-Marie ja Arja huomasivat
– omaksi yllätyksekseenkin – tarvitsevansa kengänkuivainta.
– Meidän kolmilapsiselle perheelle kengänkuivain oli joka tapauksessa liian pieni, kun
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Teho:
Hinta:
Virtajohdon pituus:
Ilmaletkun pituus:
Asennusruuvit:
Ajastin:
Lämpötilansäädin:
Ääni:
Lapasenkuivausteline:
Putkien sulku:
Muuta: Takuu
Laitteet olivat helppokäyttöisiä ja käyttöohjeet
selkeitä. Arja Rosing lukee Adaxin käyttöohjetta.
OBH Nordica 6112
310 W
42,95 € Clas Ohlson
190 cm
Säädettävä 30 – 90 cm
Kyllä
Kyllä, 60 minuuttia.
Kyllä, asento I tai II.
58 dB
Kyllä
Kyllä
2 vuotta
Testaajien kommentteja:
Kuivasi hyvin eikä ääni ollut häiritsevän kova. Oikein
märkien lapasten kuivattaminen vaati kolme 20 minuutin kuivausjaksoa. Ilmaletkuja oli hankala käsitellä.
Letkut ulottuisivat paremmin ja laite olisi parempi, jos
toiset letkut lähtisivät laitteen yläosasta.
325 W
59,95 € Hyllykallion Prisma
200 cm
60 cm
Ei
Kyllä, 180 minuuttia.
Kyllä. Asento 1 aroille ja asento 2 kestäville materiaaleille.
• Ääni:
58 dB
• Lapasenkuivausteline: Kyllä
• Putkien sulku:
Ei
• Muuta:
Takuu 2 vuotta
•
•
•
•
•
•
•
Teho:
Hinta:
Virtajohdon pituus:
Ilmaletkun pituus:
Asennusruuvit:
Ajastin:
Lämpötilansäädin:
Testaajien kommentteja:
Helppo käyttää. Tehokas ja nopea laite. Lapasteline
oli kätevä. Plussaa siitä, että laitteen voi nostaa myös
lattialle, lähemmäs kenkiä. Ainut huono puoli oli se,
että asennusruuvit piti ostaa erikseen.
Lukuohje
Putkien sulku tarkoittaa laitteiden teknisissä tiedoissa sitä, voiko osan kengänkuivaimen ilmaletkuista sulkea pois käytöstä. Tämä oli testin
laitteista mahdollista vain Colinessa. Ominaisuudesta on hyötyä, jos haluaa esimerkiksi kuivattaa vain yhdet saappaat. Kuivausilman lämpötilatieto ilmoitettiin vain Adaxin käyttöohjeessa. Hintatiedot on kerätty marraskuussa 2012.
Teksti Anne Kytölä
Kuva Mikko Lehtimäki
Hiirikosken Energian vesivoimalaitosta modernisoidaan parhaillaan.
Uudistuksen jälkeen laitoksessa on jälleen kaksi turbiinia ja yhteenlaskettu sähköteho 0,8 MW, kertoo toimitusjohtaja Ahti Källi.
Kuntaliitos yhdistää
energiayhtiötkin
Vaasan ja Vähänkyrön yhdistyminen yhdeksi kunnaksi ensi
vuoden alussa vaikuttaa myös energiayhtiöiden toimintaan.
Hiirikosken Energiasta tulee osa Vaasan Sähkö –konsernia.
Sulautuminen tapahtuu vaiheittain. Hiirikosken
Energian omistus siirtyy Vaasan Sähkölle heti
vuoden alussa, tammikuussa. Verkkoliiketoiminta
siirretään Vaasan Sähkö –konserniin liiketoimintasiirrolla kevään mittaan, ja loppuosa Hiirikosken Energiasta sulautetaan yhtiöön siten, että
Hiirikosken Energian toiminta itsenäisenä yhtiönä päättyy kesään mennessä. Vaasan Sähkön
urakointiyhtiö RAVERA ostaa Hiirikosken Energialta verkon rakentamiskalustoa ja ajoneuvoja.
Hiirikosken Energian 12 työntekijää siirtyvät
Vaasan Sähkön eri yhtiöihin. Hiirikosken Energian noin 4 000 asiakasta maksavat sähkölaskunsa
Hiirikosken Energialle, kunnes sulautumisprosessi on valmis. Sen jälkeen astuvat voimaan Vaasan
Sähkön verkko- ja energiahinnat.
Siirtohinta alenee
Osalle Hiirikosken Energian asiakkaista yhtiöiden
sulautuminen merkitsee halvempaa energialaskua, osalle muutos voi tuoda hinnankorotuksen.
Vaasan Sähkön siirtohinnat ovat tällä hetkellä
keskimäärin edullisempia kuin Hiirikosken Energian, mutta energianhinnoissa tilanne on päinvastainen.
Hiirikosken Energian asiakkaat voivat jatkaa asiointia tutussa paikassa, kunnes yhtiöt
ovat yhdistyneet.
– Tiedotamme asiakkaille erikseen siinä vaiheessa, kun asiointi siirtyy Vaasan Sähköön,
Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Hannu Linna
lupaa.
Hannu Linna kiittää Hiirikosken Energian
johtoa ja työntekijöitä vuosikymmenien hyvästä työstä. Nyt toteutettava järjestely ei olisi
Linnan mukaan ollut mahdollinen, ellei yhtiön
tilanne olisi niin hyvässä kunnossa kuin se on.
Hiirikosken Energia hankkii energiansa EPV
Energian kautta, kuten Vaasan Sähkökin. Hiirikosken Energian verkkoalue yhdistyy maantieteellisen sijaintinsa puolesta luontevasti Vaasan Sähkön verkkoon. Verkostoa on noin 530
kilometriä. Yhtiöllä on runsaasti kapasiteettia
myydä sähköä, sillä vuotuinen sähkönhankinta
on noin 100 GWh, mutta verkkoalueen kulutus
vain 40 GWh.
Kuntien yhdistymisen takia on luontevaa,
että myös energiayhtiöt, joiden suurimpia omistajia Vaasan kaupunki ja Vähänkyrön kunta ovat,
yhdistyvät yhdeksi kokonaisuudeksi.
– Hanke on hyvä ja turvallinen ratkaisu ja
hyödyksi Vähänkyrön elinkeinoelämälle. Esimerkiksi verkkoliiketoiminnan kannalta on kustannustehokasta, että sitä voidaan suunnitella
yhtenä kokonaisuutena, Hannu Linna arvioi.
Vesivoimalaitos uudistuu
Hiirikosken Energiassa on parhaillaan käynnissä
iso rakennustyö, kun yhtiön vesivoimalaitosta modernisoidaan. Hiirikosken Energian edeltäjä, Vähänkyrön kunnan sähkölaitos, sai alkunsa vuonna
1921 vesivoimalaitoksen valmistumisesta.
– Voimalaitos on pieni mutta historiallisesti
arvokas, ja olemme pitäneet siitä hyvää huolta, toimitusjohtaja Ahti Källi kertoo.
Voimalaitosta uudistettiin viimeksi vuonna
1993, jolloin kaksi laitoksen turbiinia poistettiin
vanhentuneina käytöstä ja korvattiin yhdellä uudella. Nyt tyhjänä olleeseen tilaan asennetaan
uusi 400 kW:n turbiini. Elokuussa alkanut modernisointityö saadaan päätökseen huhtikuun
loppuun mennessä.
Modernisoinnin yhteydessä vesivoimalaitoksen rakenteita uusitaan kasvavan vesimäärän
takia. Laitokseen vesiteihin asennetaan muun
muassa neljä uutta sulkuluukkua ja levennetään
veden tulokanavaa. Uudistuksen kustannusarvio
on 2,2 miljoonaa euroa.
Hiirikosken Energian historiaa
Vähäkyröläiset ryhtyivät puuhaamaan omaa
sähkölaitosta vuonna 1916, kun kylillä kiersi
huhu, jonka mukaan ulkopaikkakuntalaiset olisivat erään entisen vähäkyröläisen avulla ostamassa koko Hiirikosken omiin tarkoituksiinsa.
Kunta aloitti koskioikeuksien omat ostot,
ja sähkölaitoksen rakentaminen alkoi 1919.
Vihkiäiset pidettiin kaksi vuotta myöhemmin.
Voimalaitoksen teho oli aluksi 120 kW.
Kysynnän lisääntyessä tehoja kasvatettiin,
ja sähköä tuotettiin myös dieselvoimalla. Vaasan Sähkö toimitti vähäkyröläisille lisäenergiaa 16 vuotta vuosina 1939–1955. Vähänkyrön
kunta oli mukana perustamassa Etelä-Pohjanmaan Voimaa, nykyistä EPV Energia Oy:tä,
jonka kautta merkittävä osa sähköstä on hankittu vuodesta 1956 lähtien.
Sähkömarkkinoiden avautuminen kilpailulle 1995 johti sähkölaitoksen yhtiöittämiseen
vuonna 1999. Vähänkyrön sähkölaitoksen nimi
vaihtui Hiirikosken Energiaksi. Sähkömittarien
etäluentaan yhtiö siirtyi vuosina 2007–2008.
Lähde: Hiirikosken Energian 90-vuotisjulkaisu
Hiirikosken Energia 1921-2011.
nette 4/2012
17
LY H Y E S T I
Sähköenergian 7%
hinnanalennus päättyy
31.12.2012
Vaasan Sähkön toistaiseksi voimassaoleviin sähkösopimusten energiahintoihin 1.6.2012 tehty
7 % määräaikainen alennus päättyy 31.12.2012.
Taulukossa energianhinnat alkaen 1.1.2013.
Hinnoissa on huomioitu arvonlisäveron korotus
23 prosentista 24 prosenttiin.
Sähköenergian hinnat sekä alennetut
hinnat (enintään 63 A pääsulake).
Alennus ei koske perusmaksuja.
Yleissähkö
Yösähkö
päiväenergia
yöenergia
Kausisähkö
talvipäivä
muu aika
Perusmaksu
euroa/kk
(alv. 24%)
Sähköenergian
hinnat snt/kWh
(alv. 24%)
2,52
6,55
3,02
3,02
6,40
5,49
7,21
5,54
Vaasan Sähkölle
uudet toimitilat
Vaasan Sähkö Oy rakennuttaa uudet toimitilat omistamalleen voimalaitostontille Palosaaren sillan kupeeseen. Urakkasopimus parkkitalon rakentamisesta solmittiin Wasacon
Oy:n kanssa, ja työt alkoivat lokakuussa. Toimitalon rakennusurakkakilpailu ratkaistaan ensi keväänä, ja rakennustyöt
alkavat ennen kesää. Toimitalo valmistuu syksyllä 2014.
Toimitaloon muuttaa Vaasan Sähkö Oy:n ja sen tytäryhtiö Vaasan Sähköverkko Oy:n henkilöstö. Ravera jatkaa toimintaansa Klemettilässä. Tontille rakennettavaan erilliseen
rakennukseen tulevat lisäksi toimistotilat muun muassa
EPV Energia Oy:n henkilökunnalle.
Vaasan Sähkö etsii uutta omistajaa nykyisille Kirkkopuistikon ja Silmukkatien toimitiloille. Tilat voidaan
myydä heti, mutta Vaasan Sähkö jatkaa tiloissa vuokralaisena uuden toimitalon valmistumiseen asti.
Nimitykset
Arvonlisävero
nousee 1.1.2013
Linna Juho
Seinäjoelta on nimitetty
sähköasentajaksi
Oy RAVERA Ab:hen
18
nette 4/2012
Ojanpää Olli
Kauhajoelta on nimitetty
sähköasentajaksi
Oy RAVERA Ab:hen
Kivioja Jarno
Vaasasta on nimitetty
verkostosuunnittelijaksi
Vaasan Sähköverkko Oy:öön
Broo Linda-Mari
Vaasasta on nimitetty
asiakasneuvojaksi
asiakaspalveluun
Arvonlisäverokannat muuttuvat
1.1.2013. Yleinen verokanta nousee 23 prosentista 24 prosenttiin.
Sähkö– ja kaukolämpölaskutuksessa sovelletaan 23 %:n verokantaa
siihen osuuteen, joka kohdistuu
aikaan ennen 1.1.2013 ja 24 % tämän jälkeiseen aikaan. Eri verokantojen osuudet on esitetty laskulla.
R istikko
Nimi
Lähiosoite
Postinumero ja -toimipaikka
Puhelin
Lähetä vastaus 31.1.2013
mennessä osoitteeseen:
”NetteRistikko”
Vaasan Sähkö Oy
PL 26, 65101 Vaasa
tai sähköpostin liitteenä:
nette@vaasansahko.fi
Ristikon ratkaisseiden kesken
arvotaan 2 kpl sisä/ulkolämpömittaria kellolla varustettuna.
Edellisen Nette-ristikon voittajat:
Ritva Mäntyniemi, Kauhajoki
Asko Järvinen, Lohja
Edellisen ristikon ratkaisu.
nette 4/2012
19
Onnea vuodelle 2013
Toivoo Vaasan Sähkö -konserni
distystä!
E-lasku on tätä päivää.
Se on varma, vaivaton ja edullinen tapa maksaa laskut.