2012-03 - Vaasan Sähkö

nette
VA A S A N S Ä H K Ö N A S I A K A S L E H T I
Testissä
sähköavusteiset
polkupyörät
Petäjäskoski on
Suomen tehokkain
vesivoimalaitos
Tolppakengät
jalkaan ja
korkeuksiin
3/2012
nergian
Sähköe ennus
l
7 %:n a u
jatku
012
31.12.2
saakka
A S I A K A S PA LV E L U
T I E D OT TA A
S I S Ä L LY S
Asiakaspalvelu
06 324 5750
asiakaspalvelu@vaasansahko.fi
PÄÄKIRJOITUS
Asiakkaiden kysymyksiä asiakaspalvelulle
14
Pääkirjoitus
Miksi meidän yösähkö menee nykyisin päälle vasta kello 22.38?
Vaasan Sähköverkko noudattaa Fingrid Oyj:n valtakunnallista suositusta, jonka mukaan
yösähköä käyttävät varaavat sähkölaitteet tulee kytkeä päälle portaittain. Esimerkiksi
lämminvesivaraajan päälleohjaus ei tapahdu enää tasan klo 22, vaan klo 22–23
välisenä aikana.
Petäjäskoski on Suomen
tehokkain vesivoimalaitos
Muutoksella ei ole vaikutusta yösähköä käyttävien laitteiden toimintaan eikä yösähkötariffiin, joka alkaa edelleen klo 22 ja päättyy klo 7.
Tolppakengät jalkaan ja korkeuksiin
Miksi ristikon vastausta ei voi lähettää sähköisesti?
Voit lähettää sanaristikon vastauksen myös sähköpostin liitteenä: nette@vaasansahko.fi
Nette testasi sähköavusteiset polkupyörät.
3
4
8
10
12
Energisissä kesätöissä
Suomussalmella ratkottiin puolukanpoiminnan maailmanmestaruudet
Testissä sähköavusteiset polkupyörät
Saan sähkölaskun neljä kertaa vuodessa. Voinko saada laskun joka kuukausi?
E-laskun saat halutessasi vaikka joka kuukausi. Tee ensin e-laskusopimus pankkisi
kanssa ja ota sitten yhteyttä asiakaspalveluun, niin asia hoituu. Paperilaskun laskutusväli perustuu vuosikulutukseen eli mitä vähemmän kulutat, sitä harvemmin saat
laskun.
Palkinto motivoi vaihtamaan e-laskuun
Lyhyesti
Ristikko
VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI
nette
14
17
18
19
Onko yösähköstä enää mitään hyötyä Vaasan Sähkön asiakkaalle?
Jos kulutus on yli 12 000 kilowattituntia vuodessa, tulee yösähkö edullisemmaksi.
Esimerkiksi Vaasan Sähköverkon alueella asuva sähkölämmittäjä, jonka vuosikulutus
on keskimääräinen 18 000 kWh, josta päiväkulutuksen osuus 55 prosenttia, hyötyy
209,70 euroa vuodessa.
Seuraava Nette ilmestyy joulukuussa 2012.
Numero:
Julkaisija:
Postiosoite:
Käyntiosoite:
3/2012
Vaasan Sähkö Oy
PL 26, 65101 Vaasa
Kirkkopuistikko 4
65100 Vaasa
Puhelinvaihde: 06 324 5111 (puhelut nauhoitetaan)
Asiakaspalvelu: avoinna klo 8.00 - 16.00
Vikailmoitukset: 06 324 5700 (24 h)
Faksi:
06 324 5350
Internet:
www.vaasansahko.fi
ISSN:
1458-7297
Päätoimittaja:
Hannu Rintala
hannu.rintala@vaasansahko.fi
Toimituskunta: Olli Arola
Hannu Linna
Juha Rintamäki
Arja Rosing
Ossi Suortti
Toimitus:
Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä
Ulkoasu:
Mainostoimisto Bock’s Office Oy
Painopaikka:
UPC Print
Kansikuva:
Mikko Lehtimäki
nette
VINKIT
Syksyn helpot
energiansäästövinkit
 Kylmälaitteet on hyvä vetää kerran vuodessa pois paikoiltaan ja imuroida kaapin takaosa. Lauhduttimeen ja ilmaritilöihin kerääntyvä pöly nostaa energiankulutusta ja voi
aiheuttaa paloriskin.
 Eineslaatikon kuumentaminen mikrossa kuluttaa sähköä noin kymmenesosan verrattuna uunissa kuumentamiseen.
 Pidä leivontapäivä ja leivo samalla uuninlämmityksellä enemmän.
 Lämmintä vettä ei kannata tuhlata, sillä se on yli kolme kertaa kalliimpaa kuin kylmä vesi.
 Jos seisot suihkussa 3 minuuttia päivässä entisen 15 minuutin sijaan ja säädät veden
virtaamaa pienemmälle, säästät helposti 500 euroa vuodessa.
Näkökulma turpeeseen
Hannu Linna
toimitusjohtaja
Miten on mahdollista, että turve kantaa julkisuudessa pahinta taakkaa
vesistöjen likaantumisesta? Turvetuotannon osuus vesistöjen typpi- ja
fosforipäästöistä on 0,5–0,7 %. Määrä on 80–100 kertaa vähemmän kuin
maatalouden vastaavat päästöt. Onko imagotaakka turpeella ennen kaikkea siksi, kun muut voivat tehdä päästönsä pääosin ilman lupamenettelyä?
Tuntuu ihmeelliseltä, että lupamenettely vaatii lähes poikkeuksetta oikeusprosessin Suomen kaltaisessa maassa, jossa asiaa varten on lainsäädäntökin olemassa. Lupaprosessissa on selkeä ongelma, jonka sateinen
kesä on vain tuonut näkyviin. Laskun maksajiksi joutuvat tulevana talvena kaukolämmön käyttäjät. Miten lupaprosessi voi olla niin tehoton?
On totta, että turvefirmat ovat myös itse syyllisiä tilanteeseen suhtauduttuaan takavuosina välinpitämättömästi vesistöpäästöjen valvontaan.
Vallitsevan lainsäädännön noudattaminen, päästöjen jatkuva valvonta
sekä mittaustulosten avoin julkaisu kuuluvat itsestäänselvyyksinä kansalaisvelvollisuuksiin.
Suomen kauppatase on kääntynyt ensimmäistä kertaa negatiiviseksi
tällä vuosituhannella. Keskeinen syy kauppataseen vajeeseen on tuontienergian suuri määrä. Turve on suomalainen vaihtoehto ja luontainen
tuontienergialeikkuri.
Uusien turvemaiden määrää rajoittamalla vesistöpäästöjä ei kyetä vähentämään. Vesistöjen tila ei parane ennen kuin huomio kiinnitetään
päästöjen todellisiin lähteisiin. Maanviljely, karjanhoito, metsätalous,
asutus, teollisuus ja jätevedenpuhdistamot kuormittavat vesistöjä. Vesiensuojelussa tarvitaan vastakkainasettelun ja yhden tahon syyllistämisen sijasta yhteistyötä.
Hidas lupaprosessi tulee kalliiksi
Suomalainen yhteiskunta joutuu lähikuukausina arvottamaan energiatuotantonsa kehityksen suuntaa. Myös sisämaahan tullaan kuljettamaan
hiiltä, jotta kaupungit kyetään pitämään lämpiminä. Suurin syy ensi
talvena lisääntyvään hiilen ja öljyn kulutukseen on uusien turvemaiden
puute. Entäpä, jos seuraavakin kesä on sateinen?
Vapo on saanut tänä vuonna elokuun loppuun mennessä luvan nostaa
turvetta 527 hehtaarin alalta, vaikka vuotuinen lisäalueen tarve olisi 5 000
hehtaaria. Tänä vuonna lupaprosessiin on jätetty 5 115 hehtaaria uutta
turvemaata. Lupakäsittelyssä on nyt yhteensä 14 700 hehtaaria koskeva
hakemusjono. Yli puolet näistä hakemuksista on joko Vaasan hallintooikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä.
Turve on hyvä polttoaine
Monen suomalaisen kaupungin lämmitys on turpeeseen sidoksissa.
Voimalaitokset ovat teknisesti laadukkaita ja osa myös varsin uusia
tuottaen samalla energiatehokkaasti merkittävän osuuden Suomessa tarvittavasta sähköstä. Turve on tasalaatuinen polttoaine. Turpeen
poltto lisää puun käyttöä voimalaitoksissa, koska turpeella on polttoprosessia parantava vaikutus. Turveteollisuus työllistää kaikkine vaiheineen tuhansia suomalaisia.
EU:lle turve olisi aikoinaan todennäköisesti kelvannut uusiutuvaksi
polttoaineeksi. Suomen eduskunnan suuri valiokunta kuitenkin äänesti
sen uusiutumattomaksi: äänestys meni tasan, mutta arpa ratkaisi, ettei
turve uusiudu poliittisesti, vaikka se sen biologisesti tekeekin. Tuntuu
kummalliselta, että Norjassa ei puhuta Pohjanmeren öljystä syntyvistä
päästöistä samalla tavalla kuin Suomessa turpeen päästöistä.
Kestävä turpeen käyttötaso olisi esimerkiksi se määrä, joka vastaa
turpeen vuosittaista uusiutumista. Samanaikaisesti kaikilta turvetta
käsitteleviltä tahoilta tulee edellyttää aivan ehdotonta vastuullisuutta
ympäristöasioiden hoitamisessa.
Lämpimästi kohti talvea
 Hammasmukin käyttö säästää 50 euroa vuodessa verrattuna veden juoksutukseen.
Summan kun kerrot taloutesi henkilömäärällä, tuntuu säästö jo merkittävältä.
 Tarkasta ennen lämmityskauden alkua ovien ja tiivisteiden kunto. Vedon tunne kotonasi
kertoo, että eurot karkaavat lompakostasi.
nette 3/2012
3
Kemijoessa sijaitseva Petäjäskoski on yksi Kemijoki Oy:n 20 voimalaitoksesta.
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Kaisa Sirén
Petäjäskoski on Suomen
tehokkain vesivoimalaitos
Nette kävi Rovaniemellä katsomassa, miten vesi muuttuu sähköksi
Suomen tehokkaimmassa Petäjäskosken vesivoimalaitoksessa.
Petäjäskosken voimalaitoksella on vierailun aikaan menossa iso remontti, kun yhtä viereisen
säännöstelypadon seitsemästä luukusta korjataan. Käyttömestari Heikki Vuollo on käynyt aamulla tarkastamassa, miten työt sujuvat,
mutta nyt hän tulee ottamaan vieraat vastaan.
Voimalaitoksessa on yhdeksän kerrosta,
vaikka sitä ei heti huomaa, kun ovesta astuu
sisään. Kerrokset menevät nimittäin alaspäin:
energiaa tehdään monta metriä katutason alapuolella.
Korkeuseron ansiosta veteen sitoutunut
energia saadaan hyödynnettyä. Sata kertaa
minuutissa pyörähtävä juoksupyörä työntää
ylhäältä tulevaa Kemijoen vettä turbiinin siiville. Veden liike-energia muuttuu sähköksi, kun
turbiini pyörittää generaattoria. Petäjäskosken
voimalaitoksessa on kolme generaattoria.
Vuollo tuntee Petäjäskosken voimalaitoksen hyvin, sillä hän on pitänyt siitä ja kolmesta
4
nette 3/2012
Suomen sähköjärjestelmä kaatuisi ilman vesivoimaa. Vesivoiman
avulla tuotanto ja kulutus saadaan pidettyä tasapainossa, voimalaitospäällikkö Janne Ala sanoo.
Yhtä Petäjäskosken padon seitsemästä patoluukusta peruskorjattiin kesän aikana. Korjausta varten on rakennettava ensin työaikainen pato. Luukun seinämät tarkastetaan, hiekkapuhalletaan, paikataan ja maalataan.
Samalla huolletaan luukkujen nostoa säätelevät hydrauliikkajärjestelmät.
muusta Kemijoki Oy:n voimalaitoksesta huolta
25 vuotta. Itse asiassa on osittain juuri käyttömestarien ansiota, että Petäjäskosken voimalaitos on nykyisin Suomen tehokkain voimalaitos. Sen maksimiteho on 182 MW.
– Käyttöhenkilöstö tiesi kokemuksesta, että
koneilla voi ajaa nimellistehoa suuremmalla teholla. Asiaa lähdettiin tutkimaan ja kehittämään
yhdessä kotimaisen turbiinitoimittajan kanssa,
voimalaitospäällikkö Janne Ala kertoo.
Virtausta lisäämällä enemmän tehoa
Vesivoimalaitoksen teho perustuu kahteen
asiaan: veden putouskorkeuteen ja voimalaitoksen läpi virtaavan veden määrään. Tehoja
on siis sitä enemmän, mitä enemmän vettä
virtaa ja mitä korkeammalta se tulee.
Suomessa on panostettava läpivirtaavan veden määrään, sillä toisin kuin esimerkiksi Norjassa, putouskorkeudet ovat vaatimattomia. Petäjäskosken voimalaitoksen putouskorkeus on
20,5 metriä. Korkein putouskorkeus, 96 metriä,
on Jumiskon voimalaitoksessa Kemijärvellä.
Vuollo kertoo kavitaation syöneen voimalaitoksen tehoja, ennen kuin turbiinin juoksupyörän siivet muotoiltiin uudelleen.
– Kuplat vedessä ovat huono merkki. Alipaine kuluttaa turbiinin siipiä ja energiaa menee hukkaan, Vuollo selittää.
Siipien uuden muotoilun ansiosta turbiinin
hyötysuhde on parempi ja voimalaitoksen ko-
neille virtaa nyt 300 kuutiota enemmän vettä
sekunnissa kuin ennen tehonnostoja.
Kemijoki Oy on ollut tehonnostohankkeissa edelläkävijä. Se aloitti tehonnostot vanhimmasta, vuosina 1953–1957 rakennetusta
Petäjäskosken voimalaitoksesta vuonna 1996.
15 vuotta kestänyt urakka päätettiin samaan
paikkaan viime vuonna. Toisen tehonnoston
jälkeen Petäjäskoski on tehoiltaan Suomen
suurin voimalaitos.
– Tehonnostot ovat tähän mennessä tuoneet Kemijoki Oy:n 20 voimalaitokselle yhteensä 221 MW uutta tehoa, Janne Ala kertoo.
Vesi oli 1950-luvulla
tärkein energianlähde
Pohjolan Voima oli ennättänyt jo ennen Kemijoki Oy:tä rakentamaan Kemijokeen Isohaaran voimalaitoksen 1946. Vesivoimalaitoksia
oli ryhdyttävä rakentamaan, sillä Suomi oli
menettänyt sodissa Neuvostoliitolle noin 30
prosenttia vesivoimastaan. Energiaa tarvittiin
paljon, jotta maa selvisi muun muassa sotakorvausten maksamisesta.
Vesivoimalla tuotettiin 1950- ja 1960-luvuilla jopa 90 prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Vesivoiman merkitys on sittemmin
vähentynyt määrällisesti, ja vesivoimalla tuotetaan vuosittain sähköä vesitilanteesta riippuen 10–20 prosenttia.
Kemijoki Oy:ssä oli yli 500 ihmistä töissä vielä 25 vuotta sitten, kun Heikki Vuollo
tuli taloon. Nyt konsernissa on keskimäärin
261 henkilöä. Petäjäskosken voimalaitoksella
työntekijöitä on Vuollon lisäksi 13.
Voimalaitosten toiminnot on hyvin pitkälle
automatisoitu, ja niitä ohjataan Rovaniemeltä
käsin. Myös päivystys on keskitetty Rovaniemelle.
nette 3/2012
5
1.
Vaasan Sähkön vesivoima
Pääosa Vaasan Sähkön myymästä vesivoimasta tulee Norjasta, Mo i
Ranan voimalaitokselta, jonka putouskorkeus on yli 500 metriä. Viime vuonna norjalaista vesivoimaa myytiin Vaasan Sähkön asiakkaille
127,9 GWh.
Kotimaista vesienergiaa Vaasan Sähkö hankkii Pohjolan Voimalta,
jonka yksi omistajista on Vaasan Sähkön osittain omistama EPV Energia Oy. PVO:n kokonaan tai osittain omistamat vesivoimalaitokset
sijaitsevat Tengeliönjoessa Ylitorniolla, Kemijoessa, Iijoessa sekä Kokemäenjoessa. Viime vuonna PVO-vesivoimaa hankittiin 37,9 GWh.
Vesivoiman osuus Vaasan Sähkön kokonaissähkönhankinnasta oli
viime vuonna hieman alle kymmenen prosenttia.
Voimalaitos pyritään pitämään ennakkohuolloilla sellaisessa kunnossa, ettei häiriöitä tule.
Käyttömestari Heikki Vuollo ja laitoshuoltaja Virpi Hujber tarkastavat turbiinien kunnon.
2.
12.
4.
3.
Karttaan on merkitty Vaasan
Sähkölle vesivoimaa tuottavat
vesivoimalaitokset. >>
1. Jolmankoski, Tengeliönjoki
2. Kaaranneskoski, Tengeliönjoki
3. Portimokoski, Tengeliönjoki
4. Jumisko, Kemijoki
5. Raasakka, Iijoki
6. Maalismaa, Iijoki
7. Kierikki, Iijoki
8. Pahkakoski, Iijoki
9. Haapakoski, Iijoki
10. Harjavalta, Kokemäenjoki
11. Melo, Kokemäenjoki
12. Norjan-vesi Rana, Norja
5. 6. 7. 8. 9.
10.
11.
Petäjäskosken voimalaitoksessa on kolme generaattoria.
Tuhansia vuosia vanha keksintö
Vettä tarvitaan säätövoimaksi
Vesivoima ei ole enää perusvoimaa, kuten 1950- ja 60-luvuilla, mutta sillä on
edelleen tärkeä rooli. Ilman vesivoimaa Suomen sähköjärjestelmä olisi paljon
haavoittuvaisempi.
– Vesivoimaa tarvitaan koko ajan tasaamaan kulutuksen vaihteluita, Janne Ala huomauttaa. Tulevaisuudessa vesivoiman merkitys säätövoimana vain
korostuu, kun kun tuuli- ja aurinkoenergian käyttö lisääntyy.
Alla oleva O. Viljasen laatima
piirros esittää yksinkertaisen
jalkamyllyn toimintaperiaatetta.
(Kuvalähde: Saarenheimo 1974, 388)
Laitoshuoltaja Virpi Hujber säätää turbiinin korkeapainehydrauliikkaa.
Patoallas
Vesivoimalaitos
Siirtoverkko
Imuaukko
Generaattori
Tuloka
n
ava
Turbiini
Joki
Vesivoimalan rakennekuva
6
nette 3/2012
Vesivoima on tulen jälkeen vanhin tunnettu tapa tuottaa energiaa. Ihmiskunta on osannut
hyödyntää koskien ja putousten voimaa jo vuosituhansien ajan. Erityisesti kiinalaiset ja
egyptiläiset olivat edelläkävijöitä erilaisine vedennostolaitteineen. Vesipyöriä ja vesirattaita
on käytetty jo tuhansia vuosia mekaanisen työn tekoon maanviljelyssä, myllyissä, sahoilla
ja tekstiilien valmistuksessa.
Vesivoimaa on pidetty yhtenä selityksenä Euroopan nopealle teolliselle kehitykselle.
Vaikka vesivoimalla jauhettiin viljaa jo antiikin ajan Kaksoivirtainmaassa, Eurooppa nousi
maailmanmahdiksi lukuisten jokiensa ja vesivoiman laajan käytön ansiosta.
Maailman ensimmäisen tunnetun vesimyllyn rakensi kreikkalainen Mitridates VähänAasian Lycusjokeen noin 80 ekr. Maailman suurimman vesirattaan rakensivat roomalaiset.
Syyriassa, Haman kaupungin lähellä, olleen seetripuisen vesirattaan halkaisija oli neljäkymmentä metriä.
Maailman ensimmäisen vesivoimalaitoksen rakennutti Ranskan Aurinkokuningas Ludvig
XIV. Seineen vuonna 1684 valmistuneessa laitoksessa oli 14 vesiratasta, kukin halkaisijaltaan kahdeksan metriä. Laitos pyöritti 235 pumppua, jotka nostivat Seinen vettä 162
metrin korkeuteen. Vesi johdettiin akveduktia (esim. puusta, kivistä tai tiilistä rakennettu
vesijohto, jossa vesi virtaa painovoimaisesti) pitkin kuninkaan palatsin, Versailles’n suihkulähteisiin.
Suomeen ensimmäiset vesimyllyt rakennettiin 1300-luvulla. Vanhin asiakirjatieto on
vuodelta 1352, jolloin piispa Hemming sai myllyoikeudet Aurajoen Halistenkoskeen.
1500-luvulla myllyjä alettiin käyttää viljan jauhamisen lisäksi myös lautojen sahaamiseen. Seuraavalla vuosisadalla vesivoimalla taottiin rautaa. Kehitys oli nopeaa, ja Suomessa
oli 1800-luvun puolivälissä jo noin neljätuhatta vesimyllyä ja vajaat kaksisataa vesisahaa.
1800-luvulla keksitty vesiturbiini otettiin Suomessa ensimmäisen kerran käyttöön
1800-luvun puolivälissä Finlaysonin tehtaalla Tampereella. Tampere oli edelläkävijä myös,
kun vesivoima valjastettiin Suomessa sähköntuotantoon. Tammerkoskeen valmistui Suomen ensimmäinen, 240 kW:n vesivoimalaitos 1891.
Nykyään Suomessa on kaikkiaan yli 220 vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho
on noin 3 100 MW.
Lähteet: Wikipedia, www.kemijoki.fi, www.energia.fi ja www.ymparisto.fi.
nette 3/2012
7
Viisas
katsoo
kauas
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Hannu Rintala
Tolppakengät
jalkaan ja korkeuksiin
Energialähettiläs Vaasan Sähkön töissä
Torstaina energialähettiläs
tutustui EPV Oy:n toimintaan ja rakenteilla olevaan
kaasutuslaitokseen.
Lue lisää:
www.energyvaasa.fi/lahettilas,
www.facebook.com/EnergyVaasa.
Tiistaina Tuomas Vanhanen ja Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Hannu Linna tapasivat eduskunnassa elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen ja kansanedustaja Janne
Sankelon. Vanhanen ja Linna veivät Helsinkiin tietoa
Vaasan seudun energiaosaamisesta. Kuva: Vasek
Vaasan seudun kehitysyhtiö Vasek
Oy ja 11 Vaasan seudun energia-alan
yritystä palkkasivat yhdessä tamperelaisen teekkari Tuomas Vanhasen
kesätöihin Vaasan seudun energialähettilääksi.
8
nette 3/2012
Energialähettiläs Tuomas Vanhanen ja
Raveran toimitusjohtaja Mika Kuusisto
saivat kiivetä pylvääseen kevyissä minimivarusteissa. Asentajilla on tavallisesti
kannettavanaan parikymmenen kilon
edestä tarvikkeita.
Energialähettiläs tutustui seudun energia-alan
osaajiin tekemällä viikon töitä kussakin yrityksessä ja raportoimalla kokemuksistaan sosiaalisessa mediassa.
Tuomas Vanhasen työviikko Vaasan Sähkö
–konsernissa viikolla 32 alkoi leikkimielisellä
kisalla. Vanhanen ja Ravera Oy:n toimitusjohtaja Mika Kuusisto kiipesivät – kumpikin
ensimmäistä kertaa – sähköpylvääseen. Suorituksia arvioivat Raveran asentajat Marko
Hakamäki ja Hans Stenback. He myös
tarkistivat ennen kisaa miesten varusteet ja
neuvoivat niksit kiipeämiseen.
Pisteitä ei annettu nopeudesta, vaan tyylistä ja kokonaissuorituksesta. Mika Kuusisto
keskittyi tolppakenkien asetteluun vaitonaisena, mutta energialähettiläs hymyili, poseerasi
ja kommentoi menoaan kaiken aikaa.
– Energialähettiläs on jälleen saavuttanut
yhden uransa huippupisteistä, Vanhanen vitsaili päästyään tolpan kärkeen.
Alaspääsy oli hankalampaa, ja Vanhanenkin
tiedotti rehvakkuutensa karisevan.
Perjantaina Olli Arola, Ulla Hissa, Pekka Niemelä ja Jyrki Rajala kertoivat
energialähettiläälle Vaasan Sähkön
sähkökauppatoiminnasta.
Asentajat olivat arvioinnissaan diplomaattisia:
– Kummastakin saisi lyhyellä valmennuksella kelpo linja-asentajan, Hakamäki ja Stenback tuumivat.
Ministeriä tapaamassa
Tiistaina energialähettiläs toimi nimensä mukaisesti lähettiläänä, sillä hän kävi toimitusjohtaja Hannu Linnan kanssa eduskunnassa
viemässä Vaasan energiakeskittymän terveisiä
elinkeinoministeri Jyri Häkämiehelle ja kansanedustaja Janne Sankelolle.
– Vastaanotto oli oikein positiivinen, ja tuntui siltä, että Vaasan seudun maine on jo kiirinytkin Helsinkiin, Vanhanen kertoi.
Keskiviikkona toimitusjohtaja Hannu Linna valotti energialähettiläälle Vaasan Sähkön
liiketoimintamallia. Torstaina Vaskiluodon Voima Oy:n toimitusjohtaja Mauri Blomberg
esitteli energialähettiläälle Vaskiluodon voimalaitosta sekä tehtaan viereen parhaillaan
rakennettavaa maailman suurinta biomassan
kaasutuslaitosta.
Kaasutuslaitoksen avulla noin kolmasosa
Vaskiluodon voimalaitoksella poltettavasta
kivihiilestä pystytään korvaamaan kotimaisilla biopolttoaineilla. Polttoaineteholtaan 140
megawatin kaasutuslaitos on tarkoitus ottaa
käyttöön joulukuussa.
Blombergin osuuden jälkeen Juha-Matti
Karvala esitteli Vanhaselle, miten Vaasan
Sähkön oma Palosaaren varavoimalaitos toimii.
– En olekaan aikaisemmin päässyt näkemään, miten sitä lämpöä tuotetaan, vaikka olen
ollut kahtena kesänä töissä Tampereen sähkölaitoksen kaukolämpöpuolella, Vanhanen sanoi.
Vaasassa kaukolämpöä tuotetaan energiatehokkaasti sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa. Kaukolämpö on siis itse asiassa
sähköntuotannon ohessa syntyvä tuote.
Viimeisen työpäivänsä Vanhanen vietti
Vaasan Sähkön sähkökauppayksikössä. Yksikön johtaja Olli Arola, yksityismyyntitiimin
esimies Ulla Hissa, myyntipäällikkö Pekka
Niemelä ja projektipäällikkö Jyrki Rajala
selvittivät energialähettiläälle sähkökaupan
toimintaperiaatteita.
– Sähkökauppa oli minulle ennestään aivan
tuntematonta aluetta, Vanhanen kertoi.
Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Hannu Linna otti
osuvasti kantaa tämän lehden edellisessä numerossa. On täysin totta, että Matti Meikäläinen ei
välttämättä kiinnitä sähkölaskussa huomiota mihinkään muuhun kuin hintaan. Tämä on ensimmäinen asia, joka yksittäisellä kuluttajalla keskimäärin on mielessään.
Vaasan Sähkön tehtävänä on taata asiakkailleen
edullinen ja toimitusvarma sähkönjakelu. Oman verkon alueella sähkön laatuun ja jakeluvarmuuteen
voidaan tietyssä määrin vaikuttaa infrastruktuuriin
investoimalla. Silloin, kun kaikki toimii, ei sähköverkon toimintaan investoitu raha juuri näy, mutta
ongelmatilanteiden vähenemisen tilastointi ja niistä
viestiminen on selkeä keino tuoda toiminnan tulokset asiakkaiden ja potentiaalisten uusien asiakkaiden tietoon.
Toistetaan siis vielä: edullinen hinta ei ole
ainut merkitsevä tekijä, sillä myös laatu on ratkaisevassa asemassa. Tätä ei usein osaa ajatella,
ennen kuin laadussa on häikkää. Tähän voi oman
alueen sähkönjakeluyhtiö vaikuttaa. On kuitenkin olemassa myös kolmas tärkeä seikka, joka
nostaa yhä kasvavassa määrin merkitsevyyttään
päätöksenteon perusteena.
Tämän päivän suuntaus on kohti uusiutuvaa
energiaa. Se ei välttämättä näytä siinä viimeisessä varaston pohjalta kaivetussa hehkulampussa
sen paremmalta. Se ei taivaalle katsoessa kirkasta
Suomen kesää yhtään sen enempää kuin vanhat
menetelmätkään. Ilmanlaatua ja maapallon hyvinvointia ei kykene kotipihalta suoraan näkemään.
Hieman vaikeasti avautuvan ilmastopolitiikan
lisäksi on muitakin syitä ottaa uusiutuva energia
käyttöön. Suomen hallitus on ottanut linjakseen
parantaa vaihtotasetta lisäämällä kotimaisten
energianlähteiden hyödyntämistä. Tästä muuten
seuraa mielenkiintoinen tasapainotilanne muun
muassa turpeen osalta. Toisessa vaakakupissa painaa turpeen kotimaisuus – toisessa paikalliset ympäristöarvot yhdessä ilmastotavoitteiden kanssa.
Painotusten määrittäminen on väkisinkin subjektiivista, eikä ainakaan minun tietooni ole kantautunut autuaaksi tekevää laskentamenetelmää kokonaishyötyjen ja -haittojen arvioimiseksi. Luonto- ja
ilmastoarvoa ei kuitenkaan yleispätevää kansallista
etua ajatellen voi sivuuttaa.
On lyhytnäköistä katsoa pelkkää hintaa, kun
valintojen vaikutukset kantavat vuosikymmeniä
eteenpäin. Olenkin erityisen iloinen muun muassa Vaskiluodon puuhakkeen kaasutusprojektista.
Biopolttoaineet tulevat olemaan yhä tärkeämpiä
Suomen energiahuollolle.
Tuomas Vanhanen, teekkari
nette 3/2012
9
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Mikko Lehtimäki
Energisissä
kesätöissä
Vaasan Sähkö palkkasi viime kesänä kesätöihin konsernin yhtiöihin 14 nuorta. Tapasimme
heistä neljä, jotka kaikki olivat ensimmäistä
kertaa töissä sähköyhtiössä.
1. Missä työskentelet Vaasan Sähkö -konsernissa?
Mitä teet?
2. Mitä pidät työstäsi? Mikä siinä on mukavinta?
Onko huonoja puolia?
3. Millainen työnantaja Vaasan Sähkö on?
Millaisia työkavereita sinulla on?
4. Mitä uutta olet oppinut tänä kesänä?
5. Millainen on tulevaisuuden haavetyösi?
Missä olet esimerkiksi viiden vuoden kuluttua?
10
nette 3/2012
Jenna Bast
Annika Koponen
19-vuotias espool
ainen Annika Ko
ponen muutti viim
e syksynä Vaasaa
n
aloitettuaan trade
nomiopinnot Vaas
an
ammattikorkeakou
lussa.
1. Olen töissä sähk
ökauppayksikössä ja hoidan sähk
önmyyntiin liittyviä
töitä. Asiakkaitani
ovat verkkoaluee
n
ulkopuoliset yksit
yisasiakkaat. Huolehdin esimerkiksi
siitä, että asiakka
an
internetissä tekem
ä sähkösopimus tu
lee voimaan. Vasta
an myös asiakkaid
en
puheluihin.
2. Tykkään kaikesta
työssäni! Olen
ollut aikaisemmin
töissä pankissa ja
tavaratalossa, ja tä
mä on niin erilaist
a,
että nautin ihan ka
ikesta. Koska täm
ä
kaikki on minulle uu
tta, opin joka päivä
jotakin, ja se on ha
uskaa. Mitään huonoja puolia en ole
työssäni huomannu
t,
mutta alan termit
olivat aluksi vaike
ita
.
3. Olen viihtynyt
erinomaisesti. Pidän erityisesti siitä
, että töihin voi tu
lla jo aikaisin aamul
la, sillä herään joka
aamu viideltä juok
sulenkille. Työkaver
it
ovat mukavia ja
ihanan avuliaita.
He
jaksavat vastailla ky
symyksiini ja kerto
a
samatkin asiat uu
delleen ja uudelle
en
.
4. Kaikki mikä liit
tyy sähköön, on
ollut minulle uutta
.
5. Todennäköisesti
olen kaupallisella alalla, sillä olen
myös ylioppilasmer
konomi. Olisi kiva
liittää tulevaan am
mattiini myös liikun
ta, mutta en tiedä
vielä miten.
Heino Järvelä
alaiJärvelä on vaas
18-vuotias Heino
ssa
uu
Hän aloitti elok
nen abiturientti.
luen Vaasan lyseon
kolmannen vuod
kiossa.
kaukolämpöyksi1. Olen töissä
lvänyt
uun muassa ky
kössä ja olen m
asaa
Va
e
iä eri puolill
nurmikonsiemen
e on
ille alueille, jonn
ja Sepänkylää ni
yös
pö. Huolehdin m
vedetty kaukoläm
leikpihan nurmikon
voimalaitoksen
mme
una, kun kuljeta
kuusta ja olen ap
.
le
jil
ta
varoita asen
pakettiautolla ta
itse
rv
ta
aa, kun ei
2. Se on mukav
sJo
.
ikassa koko ajan
olla yhdessä pa
va
ka t
uisin, kun työt al
kus väsyttää aam
kello 7.
öhyvä henki, ja ty
3. Työpaikalla on
in
ih
Tö
a.
ka
sa on haus
kavereiden kans
tiin hyvin.
myös perehdytet
tiesin kaukoläm
4. Aikaisemmin
ä
sit
ein vain sen, että
möstä suurin piirt
dän
odossa. Nyt tie
tehdään Vaskilu
ään.
sitä lämpöä tehd
myös sen, kuinka
eleisk
op
jälkeen
5. Pyrin lukion
saaon
iv
alalle ja to
maan teknilliselle
apa
Sa
kan Vaasasta.
vani opiskelupai
un
ist
sitten, kun valm
nähdä missä olen
.
ja pääsen töihin
21-vuotias Jenna Bast op
iskelee valtiotiedettä Åbo Akademin
Vaasan yksikössä. Pietarsaaresta kot
oisin oleva
Jenna muutti Vaasaan par
i vuotta sitten.
1. Työskentelen Vaasan
Sähkön
asiakaspalvelussa. Aluksi
hoidin Vaasan
Sähköön sähköpostitse tul
leita muuttoilmoituksia, sitten ryhdyi
n ottamaan
vastaan myös asiakkaiden
puheluja ja
opettelin kaikkia muita asi
akaspalveluja tehtäviä töitä, kuten las
kutusasioita.
2. Työ on tosi mukavaa. Ole
n valtavan sosiaalinen ihminen
ja minusta on
kiva olla tekemisissä ihm
isten kanssa.
Opeteltavaa on ollut paljon
. Hankalien
asioiden selvittelyssä aut
taa iloinen ja
reipas asenne ja rauhallisu
us.
3. Parasta työpaikalla
ovat työkaverit! Heidän ansiostaa
n töissä on
hauskaa. Vaasan Sähkö on
myös joustanut kivasti työaikajärjes
telyissä, kun
olen tarvinnut vapaata om
ia menojani
varten.
4. Tiesinköhän ennen ede
s sitä, mitä
kilowattitunti tarkoittaa?
Nyt tiedän
sähköstä ja sähkönkulutu
ksesta paljon
enemmän, ja olen oppin
ut esimerkiksi ymmärtämään omaa säh
kölaskuani
paljon paremmin.
5. Asiakaspalvelusta ker
tyy hyvää
työkokemusta, mutta en
näe itseäni
tulevaisuudessa konttoritö
issä. Aion
lähteä vuoden kuluttua op
iskelijavaihtoon Kanadaan. Kanditu
tkinnon jälkeen haen poliisikouluun
, sillä poliisin
ammatti on aina ollut suu
rin unelmani.
Leevi Suv
isalmi
18-vuotia
s Leevi Su
visalmi asu
rikassa ja
u Kuopiskelee
kolmatta
sähkö- ja a
vuotta
utomaatio
tekniikkaa
Kurikan yk
Sedun
sikössä.
1. Olen
töissä Ra
veran Ku
toimipiste
rikan
essä. Kesä
n aluksi te
inventaari
im
me
on varast
ossa. Sitte
tehnyt m
n olen
uuntamoje
n ja erott
maadoitusm
imien
ittauksia to
isen kesäty
tekijän, Sa
önnteri Kape
rin, kanssa
me mitta
. Teemuspöytäkir
jat ja piirr
maadoitusk
ämme
äyrät Fort
umin käytt
Mitattavia
öön.
kohteita o
n 187. Osa
myös kaik
ll
is
tun
kiin sellais
iin töihin,
opiskelijat
joita
voivat teh
dä, esime
muuntamo
rkiksi
jen rakenta
m
iseen ja ja
kaappien a
kosentamise
en. Moniin
tarvitaan
töihin
turvallisuu
skorttikou
jota minull
lutus,
a ei vielä o
le
.
2. Töissä o
n hyvä se,
että kukaa
hengitä nis
n ei
kaan. Saa
te
h
d
ä töitä om
sa rauhass
asa. Raskain
ta on ollut
että mitta
kai se,
ushommis
sa joutuu
mään paljo
kävelen.
3. Työymp
äristö on to
si mukava
4. Materia
.
alituntemu
s kasvoi a
tavalla, k
ika
un teimm
e inventa
Olettaisin,
ariota.
että siitä o
n hyötyä k
ja myöhem
oulussa
min töissä
.
5. Olen e
hkä linja-a
sentajana
sitten teen
tai
kiinteistöa
sennuksia
näyttää.
. Aika
nette 3/2012
11
Haravasarjassa kilpaili Helli Hyytiäinen Kuhmosta.
Teksti ja kuvat Hannu Rintala
Suomussalmella ratkottiin
puolukanpoiminnan
maailmanmestaruudet
Tänä vuonna marjastuksen
MM-kisat järjestettiin jo 15. kerran
Suomussalmella. Kisaa mainostettiin
leikkimielisenä, mutta jo aamulla
Suomussalmen torilla oli aistittavissa
hienoinen Suomi–Venäjä maaottelun
tunnelma. Järjestelyistä vastasivat
Suomussalmen kunta ja Arktiset
Aromit ry.
Viitostien varrella, lähes Kajaanin ja Kuusamon
puolivälissä, sijaitsee 9 000 asukkaan Suomussalmen kunta. Kunnan kotisivuilla kerrotaan,
että Suomussalmella asuttiin jo 10 000 vuotta
sitten, kun Helsingin ja Turun seutuja peitti
vielä vesi.
Suomussalmen historiaan on vaikuttanut
merkittävästi sijainti Venäjän naapurina. Naapu12
nette 3/2012
rin tärkeyttä seudun elinkeinoelämälle kuvastaa
esimerkiksi se, että kunnan ilmaisjakelulehdestä
painetaan myös venäjänkielinen versio.
Kansainvälistä kisatunnelmaa
Puolukoita poimi Suomussalmella yli 100 kilpailijaa Suomesta ja Venäjältä. Japanista oli
mukana Suomessa opiskelevia vaihto-oppilaita
ja Daisuke Miyagawa, yksi kolmesta hurjapäisestä ”Japanin Duudsonista”, jotka kiertävät ympäri maailmaa ottamassa osaa erilaisiin
paikallisiin kilpailuihin. Kuvausryhmänsä kanssa
metsään rynnännyt Miyagawa kilpaili miesten
haravasarjassa. Edellispäivän harjoittelusta
huolimatta hän jäi sarjansa viimeiseksi. Tunnin
saalis oli silti lähes 12 kiloa!
Kilpailusarjoja oli viisi: lasten ja aikuisten
poimurisarjat, käsinpoiminta kolmihenkisille
joukkueille sekä henkilökohtaiset haravasarjat
miehille ja naisille.
Lastensarjaan osallistui joukkue
Makeet-Marjat eli Ella-Sisko Veteläinen, Lotta Korja ja Milla Veteläinen.
Kilpailualuetta ei paljastettu kilpailijoille
etukäteen, vaan kisaajat vietiin noin 15 kilometrin päähän Suomussalmen torilta järjestäjien linja-autoilla. Aikaa puolukoiden poimimiseen oli tunti.
Haulikon laukaus lähetti poimijat matkaan.
Joukko ryntäsi metsään kuin villiintynyt porotokka. Tunnin poiminnan jälkeen kilpailijat
raahasivat yhteensä uskomattomat 620,8 kiloa
puolukoita punnitukseen, vaikka metsä ei ollut
läheskään punaisena puolukoista.
Venäjä vie poimurisarjan
Kiihkeimmässä sarjassa, joukkueiden poimurisarjassa, voiton nappasi venäläisten kolmimiehinen joukkue tuloksella 34,25 kiloa. Parhaimman suomalaisjoukkueen, viime vuoden
voittajien, saalis jäi vajaan kilon pienemmäksi.
Ehkäpä jotain jäi suomalaisten hampaankoloon ensi vuotta varten.
Naisten haravasarjan voitto meni tuttuun
tapaan suomussalmelaiselle Eeva Romppaiselle. Hän on voittanut kisan monta kertaa
ennenkin. Tällä kertaa metsästä lähti Romppaisen mukaan 14,75 kiloa puolukkaa.
– Nyt oli vähemmän marjoja kuin viime vuonna, ja mielestäni tein taktisen virheen, kun juoksin tien väärälle puolelle ihan poiminta-alueen
rajalle. Siellä oli huonosti marjoja. Maratoonarin
kunto ja vuosien harjoittelu toivat kuitenkin voiton. Työpäivän kun teen metsässä, niin yli 100
kiloa kyllä kerään päivässä, valotti Eeva Romppainen voittonsa salaisuutta.
Ensi kertaa kisaamassa
Makeet-Marjat eli Milla ja Ella-Sisko Veteläinen sekä Lotta Korja kisasivat ensimmäistä
kertaa marjanpoiminnassa lasten sarjassa. Tytöt
eivät olleet harjoitelleet erikseen kisaa varten,
mutta marjastus on heille ennestään tuttua
puuhaa.
– Ei meillä ole etukäteen harkittua taktiikkaa eikä tavoitetta, mutta palkintosija olisi ihan
kiva. Tutkailemme varmaankin, onko heti lähtöalueella marjoja emmekä ryntää ainakaan sinne
minne muut. Täysillä lähdetään kyllä liikkeelle,
joukkue suunnitteli ennen lähtölaukaisua.
Tyttöjen suoritus kilpailussa oli erittäin vauhdikasta katseltavaa. Lähtöpaikalta tytöt hyppäsivät ojan yli metsään ja keruu alkoi heti ja jatkui
lähes samassa paikassa koko kilpailun ajan.
Lotta aloitti keräämisen marjanpoimijalla,
mutta siirtyi käsinpoimintaan puolen tunnin
kuluttua, koska ämpäriin tuli kuulemma roskia
enemmän kuin marjoja. Milla muutti lopussa tekniikkaa ja keräsi puolukoita mahallaan maaten.
Tyttö syöksyi mättäältä mättäälle kuin pesäpalloilija pesälle.
Kuulutus kertoo väliaikatietona, että jollakin joukkueella on jo neljä sankoa täynnä.
– Miten ihmeessä ne noin nopeasti poimivat, tytöt ihmettelivät.
Tunnin kuluttua joukkue Makeet-Marjat kantaa puntarille 4,65 kiloa puolukoita. Voittoa ei
tällä kertaa tullut, mutta kotiväki sai lähes sangollisen puolukoita ja pestäväksi tyttöjen polvista puolukanpunaiset housut.
Haravasarjan voittajan Eeva Romppaisen
voittotulos 14,75 kg.
Keruuperinnettä eteenpäin
Marjanpoiminnan MM-kilpailut toteuttaa
Arktiset Aromit ry. Vuonna 1993 perustetun yhdistyksen tavoitteena on ylläpitää
metsämarjojen, sienten ja yrttien talteenottoperinnettä Suomessa. Se edistää luonnontuotteiden käyttöä kodeissa ja ammattikeittiöissä sekä teollisuuden tuotteissa ja
välittää myös kansantajuista alaan liittyvää
tutkimustietoa.
– Lapsiin ja nuoriin kohdennetaan
paljon toimenpiteitä, koska sitä kautta
saadaan marjojen talteenotto- ja käyttöperinne siirrettyä seuraaville sukupolville,
kertoi yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo
Moisio.
Esimerkiksi tänä vuonna peruskoululaisten Luokasta luontoon –marjakampanjaan
osallistui yli 500 peruskoulua. Kampanjaan
osallistui myös yli 400 päiväkotia ja runsaat
300 päiväkotia.
nette 3/2012
13
TESTI
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Mikko Lehtimäki
Tuotekuvat valmistajien ja maahantuojien
Testissä
sähköavusteiset
polkupyörät
Sähkömoottori antaa polkupyörälle lisäpotkua. Satulan
selässä tuntuu siltä kuin kiitäisi koko ajan myötätuulessa.
14
Ylämäki ei tunnu enää ylämäeltä,
kun sähkö antaa lisävauhtia.
nette 3/2012
Ari Korpilahti näytti testiryhmälle,
miten pyörät käynnistetään.
Hyvin kulkee, mutta Katja Luomaranta ei aio vaihtaa
sähköpyörään.
Katja Luomaranta, Heidi Palo ja Heikki
Räsänen polkevat työmatkansa Vaasan Sähkölle
polkupyörällä. Heidi ja Heikki pyöräilevät ympäri
vuoden, Katja vaihtaa autoon teiden jäätyessä.
Naiset polkevat uudehkoilla vaihdepyörillä, mutta Heikki luottaa yli kymmenen vuotta
vanhaan, vaihteettomaan pyörään.
– Vaihteet vain jäätyvät pakkasilla. Minun
pyöräni ei tarvitse talvella kuin nastarenkaan
eteen, Heikki perustelee.
Pyöräilevä testiryhmämme testaa kolme
sähköpyörää, jotka saadaan lainaksi MySportsurheiluliikkeestä. Edullisin malli on tanskalainen Promovec Wave. Hiukan alle tuhat euroa
maksava pyörä on MySportsin omistajan Dan
Häggblomin mukaan MySportsin neljästä
sähköpyörämallista myydyin. Sähköavusteisten
pyörien menekki ei tosin ole kovin suuri. Niitä
menee noin 15 kappaletta vuodessa.
– Suomalaisilla tuntuu olevan sellainen käsitys, että sähköpyörällä voi ajaa vain silloin,
jos itsellä on jokin fyysinen vaiva. Muualla Euroopassa sähköpyöriä myydään jopa enemmän
kuin tavallisia pyöriä, Häggblom sanoo.
Tanskalaisen rinnalle otetaan kaksi Tunturia,
Tunturi Forte Tango sekä Tunturi Forte Supreme.
Viime vuoden malliston Tango maksaa MySportsissa 1 195 euroa. Supreme edustaa sähköpyörien luksusta, ja hintakin on sen mukainen: 2 499
euroa. Otamme Supremesta kokeiltavaksi miesten mallin; muut testipyörät ovat naistenmalleja.
nopeuden. Sen jälkeen tarvitaan reisilihaksia,
Korpilahti sanoo.
Sähköpyörä toimii siis sähköpyöränä vain
osan aikaa – muulloin sillä voi ajaa kuten tavallisella polkupyörällä.
Sähkömoottoria ei kannata pitää päällä turhaan tyhjentämässä akkua. Valmistajat lupaavat
Promovecin ja Tunturi Tangon akkujen kestävän
70 ja Supremen peräti 145 kilometriä. Määrät
ovat kuitenkin vain ohjeellisia, ja todellinen kestävyys riippuu hyvin paljon käyttäjästä.
Akku kestää pidempään, jos polkija on kevyt ja polkee itse ahkerasti. Jos lasti on painava ja sähkömoottori on päällä lähes koko ajan,
akun puhti ei ehkä riitä luvattuihin kilometrimääriin. Ilman lämpötilallakin on merkitystä.
– Kylmässä ilmassa akku tyhjenee nopeammin kuin kesällä, Korpilahti muistuttaa.
Sähköavustus ei pidä pakkasesta. Tunturi
esimerkiksi suosittelee internet-sivuillaan käyttämään sähköavustusta korkeintaan viiden asteen
pakkasessa. Akku pitää nostaa pakkassäällä aina
sisätiloihin.
Laki asettaa rajat
Suomessa myytävien sähköpyörien sähkömoottorien teho saa olla enintään 250 W ja suurin sallittu avustusnopeus 25 kilometriä tunnissa. Jos
moottori on tehokkaampi tai nopeus kovempi,
ajoneuvo tulkitaan Suomen lainsäädännön mukaan moottoriajoneuvoksi.
Kaikkien testipyörien moottoreiden teho on
sama, suurin sallittu 250 W. Tunturi Tangossa ja
Ajoa testattiin myös 30 lisäkilon kanssa.
Promovecissa on napamoottori, joka sijaitsee
etupyörän navassa. Supremessa moottori on
poljinten välissä, poljinkeskiössä. Napamoottorissa avustusteho välittyy suoraan akselille,
keskiömoottorissa se kulkee ketjuja pitkin takarenkaalle.
– Moottorien ero näkyy käytännössä siten,
että Supremen Bosch-moottorissa tuntuu olevan
enemmän potkua. Pyörä lähtee muita räväkämmin liikkeelle, MySportsissa pyörien huollosta
Ari Korpilahti sanoo.
Vaihteita Supremessa on 8, Promovecissa 7
ja Tunturi Tangossa 3.
Reisilihaksiakin tarvitaan
Korpilahti opastaa testaajat alkuun näyttämällä, miten pyörät käynnistetään. Sähkömoottorilla ei ole suinkaan tarkoitus ajaa kaiken
aikaa: sen voi kytkeä ajon aikana päälle tai
pois mielensä mukaan. Korpilahti neuvoo turvautumaan sähköön ylämäissä ja esimerkiksi
silloin, kun polkee kovaan vastatuuleen.
– Moottori kytkeytyy automaattisesti pois,
kun pyörä saavuttaa 25 kilometrin tunti-
Akku on helppo ladata
Ennen ensimmäistä ajoa akulle suositellaan vähintään kahdeksan tunnin latausta. Testipyörät
ovat olleet latauksessa yön yli.
– Helpointa on panna sähköpyörän akku
yöksi latautumaan, niin pyörä on aamulla ajovalmiina, Dan Häggblom neuvoo.
Testiryhmä kokeilee akkujen irrottamista ja
kytkemistä takaisin paikoilleen. Akut ovat suorakaiteen muotoisia, litteitä laatikoita takapyörän yläpuolella, tavaratelineen alla. Akku irtoaa,
kun virta-avainta käännetään ja akkua vedetään
kevyesti.
– Helppoa, testaajat toteavat. Akut sujahtavat myös yhtä helposti takaisin paikoilleen.
Tanskalaispyörän akun voi ladata myös irrottamatta akkua paikoiltaan.
nette 3/2012
15
Teksti Anne Kytölä
Kuva Ann-Sofi Berg
Vauhti kiihtyy ylämäessä
Entäs se ajo sitten? Testaajat polkevat ylös
loivaa, mutta pitkää ylämäkeä.
– Aivan uskomaton pyörä, Heidi hihkuu tullessaan takaisin testin luksuspyörällä, Tunturi
Forte Supremella. Sillä pääsi muita pyöriä nopeammin 25 kilometrin tuntivauhtiin. Polkijasta
tuntuu siltä, kuin ei joutuisi tekemään itse töitä
juuri ollenkaan.
Ylämäkipyöräily on Katjan ja Heikinkin
mielestä lastenleikkiä kaikilla testin pyörillä.
– Sähköpyörällä käy toisin kuin tavallisella
pyörällä: vauhti vain kovenee ylöspäin mennessä, Heikki sanoo. Sähkömoottorista ei tarvitse edes ottaa kaikkia tehoja irti.
Testaajat tulevat siihen tulokseen, että sähköpyörästä olisi varmasti suurta iloa pyöräilijälle,
jonka reiteillä on paljon jyrkkiä ylämäkiä. Pohjanmaan lakeuksilla mäet ovat harvassa, mutta
tuulisia päiviä rannikolla on sitäkin enemmän.
– Kyllä tästä olisi iloa silloinkin, kun polkee
kotiin vesisateessa ja kovassa vastatuulessa painavien kauppakassien kanssa, testiryhmä tuumii.
Lisäpainokaan ei hidasta
Koska Heidi harrastaa pyöräilyä yhdessä pienten lastensa kanssa, kiinnitämme Promoveciin
pyörän perävaunun. Heidin pikkuiset ovat testin aikaan päiväunilla, joten kärryyn lastataan
painoja 30 kilon edestä. Muutkin kokeilevat,
Akku on taakkatelineen alla. Akun
varaustehon näkee ohjaustangossa
kiinni olevasta ohjainyksiköstä.
Tuntureissa varaustehon ilmoittaa
myös akussa oleva merkkivalo.
Sähkömoottori on hyvin suojassa kuralta ja muilta ulkoisilta häiriöiltä kotelon sisällä. Tunturi Forte Supremessa moottori on poljinten alla, muissa
testipyörissä etupyörän navassa.
hidastaako perävaunu vauhtia.
– Ei minusta. Itse asiassa unohdin koko kärryn, Katja Luomaranta sanoo. Mutta ilman lisäkuormaa pyörä saavuttaa nopeammin 25 kilometrin tuntivauhdin.
Perävaunulla on myös sellainen vaikutus, että
pyörän sähkömoottori pitää kovempaa ääntä,
kun kuorma kasvaa. Ilman lisäkuormaakin Promovec pitää ääntä toisin kuin Tunturit. Etenkin
Supreme on täysin hiljainen.
Hinta jarruttaa ostohaluja
Huonoja puolia testaajat eivät polkupyöristä
keksi, ellei hintaa oteta lukuun. Testin halvinkin pyörä maksaa kaksin verroin sen verran,
mitä samantasoinen vaihdepyörä ilman säh-
Tunturi Forte Tango
Tunturi Forte Supreme
•
•
•
•
•
•
Vaihteita: 3 (Shimano Nexus)
Sähköavustus: napamoottori Protanium
Akku: 10 Ah/24 V Li-ion
Runkokoko: 51 cm
Jarrut: jalkajarru, edessä käsijarru
Valot: paristotoiminen led-etuvalo akkuun
integroitu led-takavalo
• Kokonaispaino: 22 kg
• Valmistajan lupaama akun maksimikesto: 70 km
• Hinta: 1 195 euroa
•
•
•
•
Testiryhmän kommentit:
• Sähköavustuksen saa nopeasti päälle tai pois.
• Tekniikka on yksinkertaista – helppo käyttää.
• Harmi, kun pyörän näytöstä ei näe, kuinka
lujaa pyörä kulkee.
Testiryhmän kommentit:
• Kiihtyy nopeimmin.
• Voi olla aloittelevalle pyöräilijälle turhankin äksy.
• Hiljainen.
• Kallis.
16
•
•
•
•
•
•
Vaihteita: 8 (Shimano Nexus)
Sähköavustus: Bosch-keskiömoottori
Akku: 8 Ah/36 V Li-ion
Runkokoko: 52 ja 56 cm (miesten pyörä),
48 ja 52 cm (naisten pyörä)
Jarrut: Shimano-käsijarrut
Valot: napadynamo, etu- ja takavalo
Kokonaispaino: 24,9 kg
Valmistajan lupaama akun maksimikesto: 145 km
Hinta: 2 499 euroa
Muuta: Bosch-sähköjärjestelmä reagoi pyöräilijän
liikkeisiin ja sopeuttaa moottorin tehon poljettuun
voimaan sopivaksi.
köavustusta.
– Minä voisin kyllä ostaa itselleni sähköpyörän, jos minulla olisi niin pitkä työmatka
kuin Katjalla, Heidi miettii.
Katjalla on kotoa töihin matkaa 11 kilometriä. Urakkaa helpottaa se, että matka taitetaan vain toiseen suuntaan. Jos Katja polkee
aamulla pyörällä töihin, aviomies tuo pyörän
iltapäivällä kotiin. Pyörätön puolisko vie lapset autolla hoitoon tai hakee heidät iltapäivällä
kotiin. Järjestely lyhentää lasten hoitoaikaa ja
antaa kummallekin vanhemmalle mahdollisuuden kuntoiluun.
– Minä en vaihda sähköpyörään, tykkään
kuntoilla, Katja sanoo.
Heikkikin aikoo jatkaa ympärivuotista ajeluaan vanhalla hyväksi koetulla pyörällään.
Promovec Wave
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Vaihteita: 7 (Shimano Nexus)
Sähköavustus: napamoottori, 6 tehoaluetta
Akku: Panasonic 7 Ah/36 V Li-ion
Runkokoko: 50 cm
Jarrut: jalkajarru
Kokonaispaino: 20,8 kg
Valmistajan lupaama akun maksimikesto: 70 km
Hinta: 999 euroa
Muuta: Ohjaustangossa on kätevä pikasäätö,
jonka avulla ohjaustangon korkeutta ja asentoa
voi säätää haluamakseen.
Testiryhmän kommentit:
• Kovin ääni.
• Tehonsäädintä pitää painaa kuusi kertaa,
ennen kuin saa maksimitehot.
• Testin halvin pyörä.
Palkinto motivoi
vaihtamaan e-laskuun
Kesäkuun Nette-lehden takasivulla luvattiin jollekin onnekkaalle Vaasan Sähkön
asiakkaalle palkinnoksi iPad 2, jos hän vaihtaisi e-laskuun. Kun vaasalainen
Raimo Huhta näki ilmoituksen, hän päätti ottaa palkinnon omakseen.
Ja näin todella kävi: arpaonni suosi miestä ja
iPad luovutettiin onnelliselle voittajalle syyskuun alussa.
– Ajattelin, että tällä olisi helppo päästä
nettiin silloin, kun olen liikkeellä asuntoautolla, Huhta kertoo.
Huhta ei ole saanut aikaisemmin vaihdettua suoraveloitussopimuksiaan e-laskuksi,
vaikka pankkikin oli lähettänyt e-laskua suosittelevia kirjeitä. Vasta riittävän hyvä palkinto
kannusti vaihtamaan.
– Helppoahan se oli, ei vaatinut kuin pari
klikkausta. Vaihdan varmaan pikapuolin muutkin laskuni e-laskuiksi, Huhta suunnittelee.
– Kumma, että olet ollut tuossa asiassa
noin vanhanaikainen, vaikka olet muuten niin
tottunut käyttämään tietokonetta, Huhdan
ystävä Marjatta Hyle ihmettelee. Huhta ja
Hyle ovat tutustuneetkin toisiinsa internetin
välityksellä toistakymmentä vuotta sitten.
Hyle kertoo siirtyneensä e-laskutukseen jo
aika päiviä sitten.
– Kai sitä jotenkin haluaa seurata aikaansa,
Hyle nauraa.
Suoraveloitus päättyy
Kotimainen suoraveloitus päättyy 31.1.2014.
Muutos on osa Suomen siirtymistä yhtenäiseen
euromaksualueeseen (SEPA). Verkkopankkia
käyttävän kuluttajan suoraveloituksen korvaa
e-lasku, verkkopankittoman kuluttajan suoraveloitus muuttuu suoramaksuksi. Maksajan
kannalta suoramaksu muistuttaa nykyistä suoraveloitusta. E-lasku puolestaan tarjoaa kuluttajille suoraveloitusta enemmän joustavuutta.
Sähköinen e-lasku menee sinne, missä
se maksetaankin eli verkkopankkiin. Laskun
maksaja valitsee, miten laskut maksetaan tililtä. Vaihtoehtoja on kolme: maksu voi lähteä
tililtä aina ilman vahvistusta, lasku maksetaan
automaattisesti maksajan määrittelemään eurorajaan saakka tai tiukimman säännön mukaan maksajan on hyväksyttävä ja vahvistettava lasku aina ennen maksua.
Suoramaksussa laskun tiedot lähetetään
maksajalle myös paperilla tai muulla sovitulla
tavalla. Suoramaksussa lasku menee suorave-
Kannatti vaihtaa e-laskuun,
Raimo Huhta iloitsee
upouusi iPad käsissään.
loituksen tapaan automaattisesti tilitä laskun
eräpäivänä. Mikäli maksutilillä ei ole katetta
eräpäivänä, ei suoramaksua tehdä. Maksajan on tällöin huolehdittava laskun maksusta
muulla tavoin. Esimerkiksi eräpäivän tai veloitettavan tilin muutos pitää tehdä pankissa.
Mitä toimia muutos
vaatii asiakkaaltamme?
Uusiin palveluihin siirtyminen ei edellytä kuluttajalta toimenpiteitä. Laskuttaja ja pankki
huolehtivat muutoksista.
E-laskujen määrä on kasvussa
Laskutuspäällikkö Kirsti Achrén Vaasan
Sähköstä kertoo, että henkilöasiakkaiden elaskusopimusten määrä on kasvanut vuodenvaihteesta lähtien 28 prosenttia. Tänä vuonna
elokuun loppuun mennessä lähetetyistä laskuista 15 prosenttia lähti asiakkaille sähköisesti.
– Syyskuussa määrä lähestyy jo 20 prosenttia, Achren kertoo.
nette 3/2012
nette 3/2012
*Hinnat vaasalaisessa MySportsissa elokuussa 2012.
Vaasan Sähkö kiittää MySportia testipyörien lainasta.
17
LY H Y E S T I
R istikko
Sähköenergian
7 %:n alennus jatkuu
31.12.2012 saakka
Vaasan Sähkön toistaiseksi voimassaolevien sähkösopimusten energiahintoihin
on tehty 1.6. keskimäärin 7 %:n hinnanalennus. Alennetut hinnat ovat voimassa
31.12.2012 saakka.
Vaasan Sähkö tekee alennuksen sähkölaskuun,
joten asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään.
Sähköenergian
normaalihinnat
snt/kWh
Sähköenergian
hinnat snt/kWh
1.6. - 31.12.2012
6,50
6,05
päiväenergia
6,35
5,90
yöenergia
5,45
5,08
talvipäivä
7,15
6,65
muu aika
5,50
5,12
Sähköenergian hinnat sekä alennetut
hinnat (enintään 63 A pääsulake).
Alennus ei koske perusmaksuja.
Yleissähkö
Yösähkö
Kausisähkö
Sähkön alkuperä
Westenergy tuottaa
jo lämpöä ja sähköä
Vaasan Sähkö Oy:n myymä sähkö jakaantui vuonna 2011
eri energialähteiden kesken seuraavasti:
Uusiutuvia energialähteitä 20,4 %
- vesi- ja tuulivoima
- puupolttoaineet
- uusiutuvat jätepolttoaineet
Ydinvoimaa 38,3 %
Fossiilisia energialähteitä 41,3 %
- maakaasu
- kivihiili
- turve
- öljy
Vuonna 2011 Vaasan Sähkön myymän
sähkön hiilidioksidin ominaispäästöt olivat
309 g/kWh. Myydyn sähkön tuottamisessa
syntyi käytettyä ydinpolttoainetta 1,0 mg/
kWh. Myymästämme sähköstä 27,3 % on
hankittu sähköpörssistä ja 0,0 % ETA-alueen ulkopuolelta. Tuulisähkömme tuotetaan
VS Tuulivoima Oy:n Korsnäsin, Rajakiiri Oy:n
Tornion ja Innopower Oy:n Kemin tuulivoimapuistoissa. Uusiutuvilla energialähteillä
tuotetusta sähköstä on 2,4 prosenttiyksikköä myyty ympäristösähkönä.
Westenergyn jätteenpolttolaitos Mustasaaressa
tuottaa nyt sekä kaukolämpöä että sähköä. Kaukolämmöntuotanto alkoi elokuun alkupäivinä ja
sähköntuotanto elokuun lopussa.
Generaattori tuottaa 13 MW:n sähkötehon.
Laitoksessa syntyy vuodessa sähköä 7 000 kotitalouden tarpeisiin. Kaukolämpötuotanto puolestaan kattaa kolmasosan Vaasan vuotuisesta kaukolämpötarpeesta.
Neten lukijat pääsevät joulukuun numerossa
katsomaan, miltä Westenergyn jätteenpolttolaitoksessa näyttää ja kuinka jätteet muuttuvat lämmöksi ja sähköksi.
Nimitykset
Nimi
Lähiosoite
Postinumero ja -toimipaikka
Puhelin
Anssi Koskiniemi
Kurikasta on nimitetty
sähköasentajaksi Oy
RAVERA Ab:hen.
18
nette 3/2012
Georg Gullström
Närpiöstä on nimitetty
sähköasentajaksi Oy
RAVERA Ab:hen
Philip Norrvik
Kristiinankaupungista on
nimitetty sähköasentajaksi Oy RAVERA Ab:hen
Mikko Huhtasaari
Jalasjärveltä on nimitetty
sähköasentajaksi Oy
RAVERA Ab:hen
Robert West Närpiöstä
on nimitetty projektivastaavaksi Oy RAVERA
Ab:hen
Lähetä vastaus 31.10.2012
mennessä osoitteeseen:
”NetteRistikko”
Vaasan Sähkö Oy
PL 26, 65101 Vaasa
tai sähköpostin liitteenä:
nette@vaasansahko.fi
Ristikon ratkaisseiden kesken
arvotaan 2 kpl sisä/ulkolämpömittaria kellolla varustettuna.
Edellisen Nette-ristikon voittajat:
Sirkka Mannila, Päntäne
Pekka Sankari, Turku
Edellisen ristikon ratkaisu.
nette 3/2012
19
distystä!
Vaihda e-laskuun
E-lasku on varma, vaivaton ja
edullinen tapa maksaa laskut.
E-laskun hoitamiseen riittää hyväksyntäklikkaus eräpäivään mennessä omassa verkkopankissasi. Ei enää lomakkeiden käsittelyä ja pitkien
viitenumeroiden naputtelua!
E-laskusopimuksen teet kätevästi verkkopankissa. Tarvitset vain Vaasan Sähkön asiakasnumeron ja laskutussopimusnumeron, jotka
löydät laskulomakkeelta.
Matti M
en
eikäläin
.
numero
sopimus
s
tu
u
k
s
ja la
umerosi
asiakasn
a
m
sopimus
o
s
i
s
ty
n väli
skusta
je
la
u
o
k
s
ts
la
a
K
e
1.
kissasi
rkkopan
2. Tee ve
:ltä.
ähkölle.
ähkö Oy
Vaasan S
t
Vaasan S
o
d
.
e
ti
a
pankkiin
i toimitta
-laskusi
e
ä
ä
3. Pankk
tt
e
läh
n Sähkö
kissasi.
aattisesti
4. Vaasa
rkkopan
e
v
su autom
n
k
a
u
k
m
s
y
la
y
t
älitt
5. Näe
laskun v
syttyäsi
kölle.
h
ä
6. Hyväk
aasan S
V
ä
iin.
n
ä
iv
kopankk
eräpä
ituu verk
to
is
rk
a
7. Lasku