2014-03 - Vaasan Sähkö

VA A S A N S Ä H K Ö N A S I A K A S L E H T I 3 / 2 0 1 4
Asiakasvisiitti:
Lapuan Kankurit
Energiaseuranta osa 3:
Laihialaisperhe asuu
energiatehokkaasti
Testissä
älyrannekkeet
nette
VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI
Seuraava Nette ilmestyy joulukuussa 2014.
Numero:3/2014
Julkaisijat:
Vaasan Sähkö Oy,
Vaasan Sähköverkko Oy
Postiosoite: PL 26, 65101 Vaasa
Käyntiosoite: Kirkkopuistikko 4
65100 Vaasa
Puhelinvaihde: 06 324 5111
Vikailmoitukset: 06 324 5700 (24 h)
(puhelut nauhoitetaan)
Faksi: 06 324 5350
Internet:
www.vaasansahko.fi
ISSN:1458-7297
Päätoimittaja: Toimituskunta:
Toimitus:
Ulkoasu: Painopaikka:
Mikaela Jussila
nette@vaasansahko.fi
Olli Arola
Håkan Bodö
Göran Heino
Katja Luomaranta
Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä
Mainostoimisto Bock’s Office Oy
UPC Print
Asiakaspalvelu
avoinna klo 8.00 - 16.00
06 324 5750
asiakaspalvelu@vaasansahko.fi
Nauhoitamme kaikki asiakaspuhelut.
Kysymyksiä asiakkailtamme
S I S Ä L LY S
Kansikuva: Katja Lösönen
3
4
8
9
10
14
18
19
Pääkirjoitus
Energiaseuranta osa 3:
Laihialaisperhe asuu energiatehokkaasti
Energiatehokasta kaukolämpöä
Meillä töissä
Asiakasvisiitti: Lapuan Kankurit
Testissä älyrannekkeet
Lyhyesti
Ristikko
Tällä palstalla vastaamme asiakaspalveluun tulleisiin sekä Nette-lehden lukijoiden esittämiin kysymyksiin. Onko
sinulla kysymys, jonka haluat esittää
tällä palstalla? Lähetä se osoitteeseen
nette@vaasansahko.fi.
Mikä on valaistuksen osuus kerrostaloasunnon sähkönkulutuksesta?
Valaistuksen osuus sähkönkulutuksesta
on muutaman vuoden sisällä laskenut,
kun energiatehokkaiden lamppujen
käyttö on lisääntynyt. Kerrostaloasuntojen sähkönkäytöstä valaistukseen kuluu
enää hieman yli 10 %. Lisää säästöä syntyy myös siitä, kun muistat sammuttaa
tarpeettomat valot.
Voinko saada kesämökin ja kodin sähkölaskut yhdistettyä niin, että jatkossa
niistä tulee vain yksi lasku?
Se onnistuu kyllä. Ota yhteys asiakaspalveluumme, niin hoidamme asian.
Miten toimin sähkökatkon sattuessa?
Jos talostasi menee sähköt, kannattaa
muutama asia tarkistaa heti alkuun: tarkista pääsulakkeet ja katso, katkesivatko
sähköt myös naapurista. Jos naapurinkaan sähköt eivät toimi, vika on todennäköisesti jakeluverkossa.
Vaasan Sähköverkon alueella tapahtuvista jakeluhäiriöistä voit ilmoittaa
numeroon 06 324 5700. Katso myös
alueen sähkönjakelukeskeytykset kartalta ja lue häiriötiedotepalvelustamme
osoitteessa www.vaasansahkoverkko.
fi. Mikäli käyttöpaikkasi on muualla Suomessa, ota yhteyttä paikalliseen sähköverkkoyhtiöösi.
Useimmitenhan sähkökatkon aiheuttaneet viat saadaan nopeasti korjattua,
mutta siitä huolimatta kannattaa säilyttää taskulamppu paikassa, josta sen
pimeässäkin löytää. Muista myös, ettet
turhaan avaa kylmälaitteiden ovia.
Miksi sain paperilaskun, vaikka olen
tehnyt e-laskusopimuksen verkkopankissani?
Mukavaa, että olet valinnut laskusi muodoksi e-laskun! Saattaa olla, että paperilasku on ehtinyt meiltä jo lähteä ennen
kuin olemme vastaanottaneet pankistasi
tiedon e-laskusta. Jos näin on käynyt,
on varmasti seuraava laskusi jo e-lasku.
Lisäksi sinun kannattaa varmistaa, että
olet syöttänyt verkkopankissasi oikeat
tunnisteet ja valinnut aiheen oikein, eli
asiakasnumerosi ja laskutussopimusnumerosi sekä aiheena joko sähkölasku
tai lämpölasku tilanteen mukaan. Mikäli
näillä neuvoilla ei asia ratkea, otathan
yhteyttä asiakaspalveluumme!
Lue lisää usein kysyttyjä kysymyksiä verkkosivuiltamme www.vaasansahko.fi.
PÄÄKIRJOITUS
”Suurissa voimalaitoksissa voidaan sähköä
tuottaa edullisemmin kuin vastaavanlaisissa
pienissä voimalaitoksissa.”
Kilpailukykyistä sähkön hankintaa
Vaasan Sähkölle tuotetaan sähköä noin neljässäkymmenessä eri voimalaitoksessa. Joukossa on ydin-, vesi-, tuuli-, hiili-, turve-,
bio-, yhdyskuntajäte- ja teollisuuskaasuvoimalaitoksia, joiden tuotannosta Vaasan Sähkön käyttöön ohjautuu omistusta vastaava
teho- ja energiamäärä. Näin hankittu sähkö
toimitetaan edelleen Vaasan Sähkön asiakkaille ja sähkön tukkumarkkinoille.
Sähkö on fyysisiltä ominaisuuksiltaan aivan samanlaista tuotantotavasta riippumatta. Tähän tosiasiaan ei muutosta ole helppo
saada aikaan, koska käyttäjälle toimitettavan sähkön ominaisuudet sähköverkossa on
vakioitu. Vakiointi on ollut pakollista, jotta
sähkölaitteiden valmistukselle ja käytölle on
syntynyt yhtenäinen ja toimiva pohja.
Vaasan Sähkön tavoitteena on omistaa
osuuksia sellaisista voimalaitoksista, joissa tuotetun sähkön kilowattituntikohtaiset
kustannukset ovat alhaisimmat. Sähköllä on
massahyödykkeen luonne. Suurissa voimalaitoksissa voidaan sähköä tuottaa edullisemmin
kuin vastaavanlaisissa pienissä voimalaitoksissa. Tämä pitää paikkansa, mikäli tuotantoa
ohjaavat tuet ja verot unohdetaan.
Vaasan Sähkön energian hankinta on varsin kilpailukykyistä. Hajautus moneen tuotantoyksikköön ja moneen erilaiseen sähkön
tuotantomuotoon on samalla toiminut energian hankinnan suojauksena myös markkinavoimien ja energiapolitiikan aiheuttamia
heilahduksia vastaan.
Hajautettua uusiutuvaa tuotantoa
Hajautettu tuotanto on uusiutuvan energian
voimakkaan tukemisen seurauksena kasvattanut osuuttaan Euroopassa. Hajautetulle
tuotannolle on luonnollista tarvetta ja kysyntää erityisesti alueilla, joilla sähköverkko
puuttuu tai pienimuotoisen tuotannon edellytykset ovat erityisen suotuisat.
Pienimuotoinen hajautettu tuotanto on
piristävä lisä myös Suomessa. Kesämökkien,
maa- ja karjatilojen sekä suurkiinteistöjen yhteyteen on syntynyt tuuli-, aurinko- tai biosähkön tuotantoa. Oman tuotannon rakentaminen saattaa tukea elinkeinoa, harrastusta
tai asumista.
Hankkeiden kannattavuus on voimakkaasti riippuvainen kunkin toteutuskohteen
olosuhteista, eikä se useinkaan ole edes erityisenä tavoitteena. Pientuotanto voi olla
kannattavaa silloin, kun sen avulla on mahdollista tuottaa itse osa omasta ener­gian
kulutuksestaan. Sähköverkkoon liittyminen
paikkaa pientuotannon luotettavuuden
puutteita.
Uusiutuvan energian tuotannon määrä
kasvaa tällä hetkellä nopeimmin isoissa tuotantoyksiköissä. Samanaikaisesti on mielenkiintoista seurata, kuinka paljon nyt suosion
aallonharjalla ratsastavaa pienimuotoista
tuotantoa Suomeen syntyy. Karhunpalvelus
olisi edistää pientuotantoa syöttötariffilla tai
varsinkaan nettolaskutuksella, joka ei edes
ajatuksena sovi sähkömarkkinoille.
Viimeisimpänä muttei
vähäisimpänä
Jaan asiakkaan huolen ensi vuoden alussa
nousevasta sähköveron ja polttoaineveron
tasosta. Suomen olosuhteissa normaalielämää kurittavat korotukset todennäköisesti enemmän vahingoittavat kuin parantavat Suomen taloutta ja hyvinvointia.
Kenelläkään ei ole velvollisuutta muuttua sähkön tuottajaksi. Omaa tuulikaappia ei tarvitse
investoida täyteen digitaaliohjausta, mikäli
vihreät vilkkuvalot ja piipitykset ai­heuttavat
enemmän ahdistusta kuin mielihyvää.
Mukavia syyspäiviä toivottaen
Hannu Linna
toimitusjohtaja
Laihialaisperhe asuu
energiatehokkaasti
Jouni ja Jenni Oikarainen saavat energianeuvoja Mika Korvelta kehuja. Pariskunta on tehnyt
hyviä valintoja omakotitalonsa lämmitysratkaisuissa. Laihialaisperhe ei tuhlaa energiaa.
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Mikko Lehtimäki | Kuvitus Bock’s Office
4
nette 3/2014
ENERGIASEURANTA 1 2 3 4
osa 3 OMAKOTITALO
<
<<
Oikaraisten puolitoistakerroksinen omakotitalo on valmistunut 2005. Aluksi asunnon 163
neliötä lämmitettiin öljyllä ja puilla, mutta keväällä 2013 pihaan porattiin lähes 200 metriä
syvä porakaivo.
– Pannuhuoneessa tapaninpäivänä 2012
syttynyt tulipalo aiheutti loppujen lopuksi
sen, että siirryimme maalämpöön. Olimme
miettineet asiaa aikaisemminkin, ja vaihdolle
tuli sopiva hetki, kun tulipalon takia piti joka
tapauksessa tehdä jotakin, Jouni Oikarainen
kertoo.
Talon yläpohjaan on myös lisätty lämmöneristeeksi selluvillaa.
Lämpöä maasta ja auringosta
Tänä keväänä maalämpöjärjestelmää täydennettiin kahdella aurinkokeräimellä. Ne
asennettiin autotalli-varastorakennuksen
katolle. Turhaksi käynyttä savupiippua hyödynnettiin vetämällä aurinkokeräinten putket sen kautta entiseen pannuhuoneeseen.
Pannuhuoneessa on maalämpöjärjestelmän
teknisen yksikön lisäksi 1 500-litrainen
käyttövesivaraaja.
– Erinomaista, että säilytitte vanhan vesisäiliön. Aurinkolämpöjärjestelmän asentaminen olisi tullut paljon kalliimmaksi, jos
olisitte joutuneet ostamaan myös sen, Mika
Korpi sanoo.
Oikaraiset maksoivat kahdesta aurinkokeräimestä ja niiden vaatimista asennuksista
noin 1 500 euroa. Edullinen hinta selittyy
sillä, että Jounin isä rakensi keräimet Kyrönmaan Opiston järjestämällä kurssilla, ja kurssilaiset asensivatkin keräimet talkoilla.
Kaksi aurinkokeräintä ei riitä lämmittämään tarpeeksi käyttövettä viisihenkisen
Laihialainen Oikaraisen viisihenkinen perhe –
isä Jouni, 12-vuotias Iida, 10-vuotias Siiri, äiti
Jenni ja äidin selän takana piilotteleva 4-vuo­
tias Fanni – kuluttaa sähköä keskivertoperhettä
vähemmän.
Energianeuvoja Mika Korpi (vasemmalla) ja
Jouni Oikarainen ovat kiivenneet katsomaan
autotallin katolle asennettuja aurinkokeräimiä.
perheen tarpeisiin. Jouni on kuitenkin huomannut aurinkoenergian säästävän sähköä.
Maalämpökoneen kompressori pyöri tämän vuoden heinäkuussa kymmenen tuntia
vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana, ja energiaa on kulunut noin 100 kilowattituntia vähemmän.
– Hyöty syntyy siitä, kun aurinkokeräinten keräämä lämpö esilämmittää porakaivosta tulevaa neliasteista lämmönkeruunestettä,
Jouni sanoo.
Yhden asteen nousu lämmönkeruunesteessä parantaa maalämpökoneen hyötysuhdetta noin 5 prosenttia.
Jouni on sopinut isänsä kanssa, että katolle rakennetaan vielä kaksi aurinkokeräintä
lisää. Silloin auringosta saatava energia riittää
lämmittämään myös käyttövesisäiliössä olevan veden.
nette 3/2014
5
Oikaraisen perhe vaihtoi hehkulamput energiansäästölamppuihin jo vuosia sitten.
Isä-Jouni hamstraa energiansäästölamppuja alennusmyynneistä. Taustalla Siiri.
Sähköä kuluu keskiarvoa
vähemmän
Oikaraisen perhe kuluttaa sähköä runsaat
12 000 kilowattituntia vuodessa.
– Se on puolet vähemmän, mitä tämänikäisissä ja -kokoisissa omakotitaloissa kuluu
yleensä, energianeuvoja sanoo.
– Onko näin, Jouni ja Jenni Oikarainen
ilahtuvat.
Alhaista sähkönkulutusta selittää osittain se, että perhe lämmittää kotiaan paljon
myös puilla, joita he saavat ilmaiseksi omasta
metsästään. Perheen isä pitää myös tarkasti
huolta, ettei huoneisiin jätetä turhaan palamaan valoja.
Vanhemmat arvelevat, että sähkölasku todennäköisesti kasvaa, kun perheen 12-, 10- ja
4-vuotiaat tytöt varttuvat ja alkavat viihtyä
entistä pidempään suihkussa.
– Iida rakastaa kuumia suihkuja, Jenni kertoo. 12-vuotias Iida ja 10-vuotias Siiri kertovat kuitenkin sammuttavansa suihkun aina
siksi aikaa, kun he pesevät hiuksiaan. Jenniäidiltä tämä yksinkertainen säästökikka usein
unohtuu.
6
nette 3/2014
Perhe on keksinyt tavan säästää myös saunomisessa. Koska saunassa käydään vain noin
kerran viikossa, heti valmis -kiuas ei olekaan
perheessä koko ajan valmiustilassa.
– Kytkemme sen päälle vasta sitten, kun
haluamme saunaan. Kiuas antaa puolen tunnin lämmityksellä todella mukavat ja kosteat
löylyt, vaikka lämpötila on saunaan mentäessä vain noin 40 astetta, Jouni kertoo.
– Tiedän monia muitakin perheitä, jotka
tekevät samoin kuin te heti valmis -kiukaansa
kanssa, Mika sanoo.
Valmiustila kuluttaa energiaa
Oikaraisilla on keittiössään vielä kaksi alkuperäistä, vuonna 2005 hankittua kodinkonetta:
kiertoilmatoiminnolla varustettu lattialiesi,
jossa on valurautaiset keittolevyt sekä iso
kaappipakastin. Kumpikin toimii edelleen.
Myös mikroaaltouuni ja vedenkeitin ovat
palvelleet perhettä kauan.
Jouni on säätänyt pakastimen tehoa
pienemmäksi, koska lämpömittarin mukaan
pakastimen ylähyllyllä on yli 20 astetta pakkasta.
– Uskallanko säätää vielä pienemmäksi,
ykkösasentoon, Jouni kysyy Mikalta.
– Säädä vain, sillä kaapin alaosassa on todennäköisesti vielä kylmempää. Pakastimen
sopiva lämpötila on -18 astetta, Mika sanoo.
Oikaraisilla on autotallissa 1990-luvulta
peräisin oleva arkkupakastin, jonka lämpömittari näyttää sopivat -18 astetta. Puolilämmin autotalli on energianeuvojan mukaan
erittäin hyvä säilytyspaikka pakastimelle, toisin kuin pannuhuone, jossa pakastinta pidettiin ennen lämmitysjärjestelmän uusimista.
– Pakastin kuluttaa sähköä paljon enemmän, jos se on lämpimässä tilassa, Mika huomauttaa.
Mika neuvoo Oikaraisia sammuttamaan
viihde-elektroniikkalaitteiden valmiustilat,
jos he haluavat löytää lisää säästökohteita.
Helpoiten se onnistuu, kun laitteet liittää
kytkimellä varustettuun jatkojohtoon.
– Valmiustilat kuluttavat yllättävän paljon
energiaa. Pöytätietokonetta teillä ei olekaan,
mikä on hyvä. Kannettava kuluttaa vähemmän sähköä, Mika sanoo.
Mika Korpi antaa Jenni ja Jouni Oikaraiselle julisteen, joka auttaa valitsemaan kodin valaisimiin oikeanlaiset
energiansäästölamput. Hyviä neuvoja löytyy myös osoitteesta www.lampunvalintakone.fi.
Toimivaa laitetta ei kannata
vaihtaa
Jouni tiedustelee, pitäisikö perheen noin
kuusi vuotta vanha plasma-tv vaihtaa uuteen. Samalla voisi ostaa kenties vähän
isomman?
– Uuden television ostaminen ei tuo niin
paljon säästöä, että sitä kannattaisi hankkia
sähkönkulutuksen pienentämiseksi, mutta
tietenkin uusissa televisioissa on paljon
käyttömukavuutta lisääviä ominaisuuksia,
Mika tuumii.
Myös perheen äiti arvostaa käyttömukavuutta kodinhoitohuoneessa:
– Tiedän että kuivausrumpu kuluttaa
paljon energiaa, mutta siitä en luovu. Se
helpottaa meidän arkeamme paljon, Jenni
sanoo.
Oikaraisilla pestään pyykkiä paljon ja
usein, koska kaikki perheen tytöt harrastavat liikuntaa, suunnistusta ja joukkuevoimistelua.
Arjen helpottaminen on Mikankin mielestä järkeenkäypää. Hän on myös sitä mieltä, ettei perheen kannata hoppuilla vanho-
jen kodinkoneiden vaihtamisessa uusiin,
energiatehokkaampiin malleihin. Ostoksille
kannattaa lähteä vasta sitten, kun vanhat
laitteet lakkaavat toimimasta.
– Teidän talossanne on kaikki perusasiat kunnossa ja sähköä kuluu jo nyt niin
vähän, ettei sitä pysty enää kovin paljon
alentamaan. Ihan pientä hienosäätöä voitte
tehdä kiinnittämällä huomiota omiin tottumuksiinne, jos niissä on jotakin korjattavaa,
Mika sanoo. Jenni ja Jouni saavat energianeuvojalta vielä nipun esitteitä ja oppaita,
joista he voivat etsiä itselleen sopivia energiansäästövinkkejä.
Energianeuvoja Mika Korven yhteystiedot:
Neuvontapuhelin 040 686 9877. Puhelinpäivystys keskiviikkoisin klo 8–12 ja torstaisin klo 12–16.
Sähköposti: einfo@vamk.fi
Lisätietoa: www.eneuvonta.fi
Energiaseuranta-sarjan viimeinen juttu tulee rivitalokodista Vantaalta.
Aurinkokeräin vai
aurinkokenno?
Aurinkokeräin ja aurinkokenno ottavat
kumpikin talteen energiaa auringosta.
Aurinkokeräinten keräämä energia käytetään lämmitykseen, aurinkopaneelit
puolestaan muuttavat auringon säteilyenergian sähköksi.
Aurinkokeräimissä on putkia, joiden
sisällä kiertää vesi-glykoliseos. Aurinkopaneeli koostuu aurinkokennoista. Niitä
valmistetaan yksi- tai monikiteisestä piistä tai muun muassa kuparia ja seleeniä sisältävästä ohutkalvosta.
Ole yhteydessä paikalliseen sähköverkkoyhtiöön ennen aurinkosähköjärjestelmän hankintaa. Selvitä myös aurinkopaneelien ja -keräinten asentamisen
vaatima lupakäytäntö oman kuntasi rakennusvalvonnasta.
nette 3/2014
7
Teksti Vaasan Sähkö
Kuvitus Bock’s Office
KASVIHUONEPÄÄSTÖT CO2
VÄHENEVÄT
Sähkön ja lämmön tuottaminen samassa
voimalaitoksessa on kannattavaa sekä talouden
että ympäristön kannalta.
KASVIHUONEPÄÄSTÖT CO2
TUOTETTU ENERGIA
TUOTETTU ENERGIA
KAUKOLÄMMÖN
SÄHKÖN
ERILLISTUOTANTO ERILLISTUOTANTO
POLTTOAINEET
POLTTOAINEET
TUOTETTU ENERGIA
KAUKOLÄMMÖN JA SÄHKÖN
YHTEISTUOTANTO
POLTTOAINEET
POLTTOAINETTA
SÄÄSTYY JOPA 30 %
Energiatehokasta
kaukolämpöä
Kun kaukolämpö tuotetaan lämmitysvoimalaitoksissa kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantona, ovat etuina energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys.
Kaukolämpö on taloudellinen lämmitystapa, jonka avulla voidaan lämmittää kaikki kiinteistön tilat. Se sopii kaiken
tyyppisten ja kokoisten kiinteistöjen lämmitykseen. Kaupunkioloissa kaukolämpö on energiatehokkain tapa kiinteistöjen
lämmittämiseen.
Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa muuten hukkaan
menevä lämpö otetaan hyötykäyttöön. Tämä tuotantotapa
on merkittävä keino kasvihuonekaasujen vähentämiseksi –
parhaimmillaan päästöt tippuvat lähes puoleen sähkön erillistuotantoon verrattuna.
Lisätietoja kaukolämmön toimintaperiaatteesta:
www.vaasansahko.fi
8
nette 3/2014
MEILLÄ TÖISSÄ
Teksti Anne Kytölä
Kuva Mikko Lehtimäki
Marja Lotta haluaa suunnitella
sähköverkkoja
Marja Lotta Vessari on tuleva diplomi-insinööri,
joka ei syty niinkään tietokoneiden, autojen tai
muidenkaan teknisten vempainten hienouksista.
Hänen intohimonsa kohdistuu sähköverkkoihin ja
sähkönjakeluun.
– Minusta on mielenkiintoista tehdä työtä,
jonka avulla turvataan ihmisten sähkönsaanti. En
ymmärrä puheita kylmästä ja kovasta tekniikasta,
sillä tekniikan avullahan ihmisten elämää voidaan
helpottaa tosi paljon, Marja Lotta sanoo.
Marja Lotta tekee parhaillaan diplomityötä
Vaasan Sähköverkko Oy:lle. Koska työ on sujunut suunniteltua joutuisammin, hän tekee Vaasan Sähköverkon toimeksiannosta heti perään
vielä sähkötekniikan erikoistyön. Sen aiheena on
sähköverkkoyhtiöihin kohdistuva viranomaisvalvonta.
Joulukuussa Vaasan yliopistosta diplomi-insinööriksi valmistuvan Marja Lotan diplomityön nimi
on Asemakaava-alueen tavoiteverkon suunnittelu
ja sitä ohjaavat tekijät keskijänniteverkossa.
– Olen suunnitellut, millainen Laihian kirkonseudun sähköverkko on vuoteen 2040 mennessä
ja millainen Petolahden taajaman sähköverkosta
tulee vuoteen 2030 mennessä, Marja Lotta kertoo. Lisäksi hän tutkii, kannattaisiko Koivulahden
kytkinasema saneerata sähköasemaksi.
Suunnitelmat perustuvat muun muassa energiankäytön ennusteisiin ja kuntien kaavoitussuunnitelmiin. Tärkeä ohjaava tekijä suunnittelussa
on uusi sähkömarkkinalaki, joka asettaa erilaiset
vaatimukset sähkönjakelun toimitusvarmuudelle
niin asemakaava-alueella kuin sen ulkopuolellakin.
Marja Lotta on tyytyväinen siitä, että hänen
työnsä tulokset on otettu Vaasan Sähköverkossa
heti käyttöön.
– Vaasan Sähköverkko antaa opiskelijoiden
tehtäväksi tutkimuksia, jotka se tekisi tai teettäisi
joka tapauksessa. Diplomityön tulokset eivät jää
pölyttymään mappiin, Marja Lotta iloitsee.
Marja Lotta haluaisi tulevaisuudessa tehdä töitä
sähköverkkoyhtiössä. Hän haluaa yhdistää unelmatyössään ihmisten auttamisen ja ympäristöä
hyödyttävät ratkaisut.
– Haluan olla tekemässä päätöksiä, joista on
hyötyä ihmisille, mutta jotka eivät myöskään
kuormita ympäristöä. Koulutus antaa tähän hyvät
työkalut, Marja Lotta sanoo.
nette 3/2014
9
ASIAKASVISIITTI
Kansainvälistä designia
lakeuksilta
Pohjalaisen perheyrityksen, Lapuan Kankureiden, juuret juontavat lähes sadan vuoden taakse, 1917
perustettuun suvun ensimmäiseen tekstiilitehtaaseen. Tänä päivänä viljapeltojen keskellä kudotaan
kansainvälisesti kiinnostavaa huippudesignia.
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Katja Lösönen
10
nette 3/2014
Vahvuutemme on siinä, että tekeminen on omissa käsissämme,
Esko ja Jaana Hjelt toteavat.
Lapuan Kankureiden matka maailmalle alkoi
1990-luvun lopussa, kun yritys siirtyi Juha ja
Liisa Hjeltiltä heidän pojalleen Esko Hjeltille ja tämän Jaana-vaimolle. Uudet yrittäjät tähtäsivät alusta pitäen määrätietoisesti
maailman metropoleihin.
Nyt jo yli puolet yrityksen 3,8 miljoonan
euron liikevaihdosta tulee ulkomailta: muun
muassa Pohjoismaista, Ranskasta, Saksasta,
Etelä-Koreasta ja Japanista, joka on tällä hetkellä yrityksen suurin vientimaa.
– Viennin osuus kasvaa valtavalla vauhdilla, markkinointijohtaja Jaana Hjelt kertoo.
Mutta eipä vauhti ole hiljentynyt Suomessakaan. Lapuan Kankureilla on kotimaassa
useita jälleenmyyjiä, verkkokauppa ja kaksi
omaa myymälää: toinen Lapualla Vanhan
Paukun kulttuurikeskuksessa ja toinen Helsingissä.
Asiakkaiden maku
tiedetään kutomossakin
Maailmanvalloituksesta huolimatta Hjeltit korostavat yrityksensä käsityöläisyyttä.
Vaikka tuotteet kudotaan koneilla, jokainen
kutomon työntekijä tietää, kenelle ja millaiselle asiakkaalle koneessa syntyvää tuotetta
kulloinkin tehdään.
– Kutojat tietävät, millainen maku asiakkaalla on ja mitä hän odottaa. Olemme niin
lähellä asiakkaitamme, Jaana Hjelt sanoo.
Asiakassuhteita hoidetaan Lapualla, kutomon vieressä olevassa toimistossa. Siellä Jaana Hjelt, Hannele Rajamäki ja Elina Jokisaari ottavat vastaan tilauksia ja vastailevat
asiakkaiden kysymyksiin. Useimmat asiakkaat
ovat heille tuttuja monen vuoden takaa. Suomen, ruotsin, saksan ja englannin lisäksi huoneesta kuuluu toisinaan myös italiaa.
– Me nautimme aina Elinan kanssa, kun
Hannelella on puhelu Italiaan, Jaana Hjelt
nauraa.
Raaka-aine ulkomailta,
tuotanto Lapualla
Ranskalaisen Joseph Marie Jacquardin
kehittämä konekudonta, kuviolliset tekstiilit
mahdollistava Jacquard-tekniikka, on La­puan
Kankureiden erityisosaamista. Reikäkortit
vain ovat vaihtuneet moderniin tietokoneohjaukseen.
Lapuan Kankureiden tuotanto on lähempänä käsityöläisyyttä kuin tekstiiliteollisuutta, koska kutomossa kudotaan erikoistekstiilejä vaikeasti käsiteltävistä materiaaleista.
– Käyttämämme materiaalit ovat liian
haastavia isolle tekstiiliteollisuudelle, toimitusjohtaja Esko Hjelt sanoo.
Raaka-aine tuotteisiin tulee ulkomailta:
hienoa pitkäkuituista aivinapellavaa Belgiasta
ja Ranskasta, villaa Argentiinasta ja Chilestä,
mohairia Etelä-Afrikasta.
Lisää tilaa kauppaan
ja kutomoon
Suurin osa Lapuan Kankureiden tuotteista
kudotaan Lapuan kutomossa. Villatuotteita
tehdään myös Liettuassa, kutomossa, josta
Hjeltit omistavat osan.
– Siirrämme tulevaisuudessa villoja Liettuasta Lapualle ja tulemme kehittämään kudontaa Lapualla. Sen sijaan ompelutyö tulee
nette 3/2014
11
pitkällä tähtäyksellä todennäköisesti lisääntymään Liettuassa, Esko Hjelt kaavailee.
Lapuan Kankureilla on Lapualla parikymmentä vakituista työntekijää. Kiireaikoina, kuten ennen joulua, tuotannossa tarvitaan lisäkäsiä.
Yritys suunnittelee laajentavansa sekä tehtaanmyymälän että kutomon tiloja. Tehtaanmyymälä saa lisää ne­
liöitä Vanhan Paukun kulttuurikeskuksessa, kun se siirtyy
nykyisen myymälän vieressä sijaitsevaan rakennukseen.
Muutto tapahtunee vuoden kuluttua syksyllä.
Kutomon laajennuksen mahdollistavat lupapaperit
ovat myös kierroksella kaupungin päättävissä elimissä.
Kutomon konekantaa on tarkoitus kasvattaa ja tuotantotiloja modernisoidaan.
– Tehostamme myös energiankäyttöä. Tarkoitus on ottaa koneiden synnyttämä hukkalämpö talteen. Syntyvän
säästön lisäksi se on meille myös imagokysymys, Esko
Hjelt toteaa.
Tämän Nette-lehden ristikon ratkaisseiden
kesken arvotaan kaksi Lapuan Kankureiden
laudeliinapakettia.
12
nette 3/2014
nette 3/2014
13
NETTE TESTAA
Älyä ranteeseen
Kolme Vaasan Sähkön kesätyöntekijää testasi kuukauden ajan kolmea erilaista älyranneketta. Nuorten menossa mukana olivat Samsungin älykellot
Gear 2 ja Gear Fit sekä kotimaisen Polarin aktiivisuusranneke Polar Loop.
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Mikko Lehtimäki
Polar Loop on Sofia Mäki-Onton
mielestä tyylikäs, mutta hiukan liian
iso ja huomiota herättävä.
14
nette 3/2014
Henrietta Selinin mielestä on kätevää, että
Samsung Gear Fitillä voi lähettää soittajalle
pikaviestin, jos ei ehdi vastata puheluun.
Kukaan testaajista ei ollut aikaisemmin
käyttänyt aktiivisuusranneketta tai älykelloa. Aktiivisesti liikuntaa harrastavat nuoret halusivat seurata älyrannekkeiden avulla
erityisesti päivän liikuntatavoitteiden täyttymistä ja eri liikuntalajeissa kuluvaa energian määrää.
– Odotin aika paljon aktiivisuusrannekkeelta, ja Polar Loop täyttikin odotukseni
hyvin. Se näyttää päivän mittaan kertyneet
askeleet, liikuntaan käyttämäni ajan ja kuluttamani kalorit. Koska pidin ranneketta myös
öisin, sain tietoa myös siitä, miten hyvin nukuin yöni, Sofia Mäki-Ontto kertoo.
Mattias Enlund käy juoksemassa kolme
kertaa viikossa. Lisäksi hän pyöräilee ja pelaa
salibandya. Mattiasta kiinnostaa erityisesti
tieto siitä, kuinka pitkän lenkin hän on juossut ja millä nopeudella matka on taittunut.
Samsung Gear 2 kertoo nämä tiedot, ja
monta muuta asiaa, koska se oli testin laitteista monipuolisin.
Henrietta Selin testasi Samsung Gear Fit
-älykelloa. Hän piti kellossa erityisesti siitä,
että laite toimii henkilökohtaisena kuntoneuvojana. Se esimerkiksi neuvoo lenkin aikana,
pitääkö vauhtia lisätä vai hiljentää.
– Laite antoi ohjeet värähtelemällä ranteessani, Henrietta sanoo.
Helppoja käyttää
Kaikkien testin laitteiden käyttöönotto ja
käyttäminen oli nuorten mielestä helppoa.
Vaikka laitteiden käyttökieli on englanti,
nuoret arvelevat älykellojen sopivan myös
vanhempien ihmisten ranteisiin. Käyttöä helpottaa jo se, että kaikissa testin laitteissa on
vain yksi painike, josta laite käynnistetään.
– Käyttö on helppoa, vaikka ei olisi tekniikan ihmelapsi, Henrietta huomauttaa.
Mattiaksen ja Henrietan mukaan Samsungin valikot olivat loogisia. Käytön oppii
helposti valikkoja selailemalla.
– Heti kun laitteen käynnisti, ymmärsi,
miten piti toimia, Mattias kertoo.
– Jos osaa käyttää älypuhelinta, osaa
käyttää älyrannekettakin, Henrietta lisää.
– Polar Loopissa oli lisäksi selkeät ja hyvät
käyttöohjeet sekä suomeksi että ruotsiksi,
Sofia kehuu.
Laiteriippuvuus ärsytti
Älyrannekkeiden heikkous on nuorten mielestä siinä, etteivät ne toimi itsenäisinä laitteina. Etenkään Samsungin älykelloilla ei tee
oikeastaan yhtään mitään, ellei omista myös
älykellon kanssa yhteensopivaa Samsungin
älypuhelinta.
– Minullakin on Samsungin puhelin, mutta
ei juuri sellaista mallia, joka olisi sopinut yhteen älykellon kanssa. Testasin laitetta lainapuhelimen kanssa, Mattias kertoo.
Mattias ja Henrietta huomasivat myös,
että puhelinta on kannettava mukana koko
ajan, jos haluaa hyödyntää kaikkia älykellon
ominaisuuksia. Osa ominaisuuksista nimittäin
lakkasi toimimasta, jos puhelin oli liian kaukana älykellosta.
Käyttöohjeen mukaan Samsung Gear 2:n
käyttö itsenäisenä MP3-soittimena pitäisi
onnistua ilman puhelintakin, kun älykello yhdistetään bluetooth-kuulokkeisiin. Älykellossa oli valmiina yksi musiikkikappale.
– Ilmeisesti kelloon voi ladata musiikkia,
mutta en itse kokeillut sitä, Mattias lisää.
Polar Loop vaatii kaverikseen tietokoneen,
jonka kautta laite otetaan käyttöön. Laite
nette 3/2014
15
myös ladataan yhdistämällä se tietokoneeseen. Latauksen aikana tiedot rannekkeesta
siirtyvät Polar Flow -verkkopalvelussa olevaan harjoituspäiväkirjaan.
Koska Sofialla on iPhone-puhelin, hän
pystyi hyödyntämään myös Polar Loopin
mobiilisovellusta. Mobiilisovelluksen avulla
tiedot voidaan siirtää verkossa olevaan päiväkirjaan langattomasti, ja rannekkeen voi ladata usb-liittimellä varustetulla puhelinlaturilla.
– Mobiilisovellustakin oli helppo käyttää.
Polar Loop lähetti puhelimeeni aina tiedon,
jos istuin liian kauan yhtä mittaa, Sofia kertoo.
Motivoi liikkeelle
Hyvää älyrannekkeissa on se, että ne motivoivat liikkeelle. Iltalenkki saattaa voittaa television katselun, jos päivän liikuntatavoite on
illalla vielä saavuttamatta.
– Aktiiviurheilijalle älykello ei anna tarpeeksi tarkkoja tietoja, mutta liikuntaa harrastaville laite on ihan hyvä, Henrietta miettii.
Vaikka Henrietta ja Mattias pitivät siitä,
että Samsungin älykelloissa oli paljon erilaisia
ominaisuuksia, kumpikaan ei ostaisi testaamansa älykelloa itselleen. Yli 200 ja 300 euroa
maksavat älykellot ovat heidän mielestään liian kalliita, ainakin opiskelijoille.
– Sitten voisin harkita ostamista, jos älykello toimisi ilman puhelinta, Mattias miettii.
Sofia sen sijaan voisi hyvinkin hankkia noin
80 euron hintaisen Polar Loopin itselleen.
– Kun laitteeseen yhdistää sykemittarin,
siitä saa vielä enemmän irti, Sofia suunnittelee.
16
nette 3/2014
Älyrannekkeen heikkous oli Mattias Enlundin mielestä se, että
koko ajan on kannettava mukanaan myös älypuhelinta. ”Ei
liikuntaharrastuksissa halua kantaa mukana mitään ylimääräistä.”
Polar Loop
Samsung Gear 2
Samsung Gear Fit
Ominaisuudet:
Kello, askelmittari, kalorilaskuri. Ranneke
mittaa käyttäjänsä aktiivisuutta 24 tuntia
vuorokaudessa ja ilmoittaa, kun päivän
aktiivisuustaso on saavutettu. Se myös
neuvoo, kuinka tavoite saavutetaan. Esimerkiksi: kävele 50 minuuttia tai hölkkää
20 minuuttia. Suositukset perustuvat
käyttäjän ikään, sukupuoleen, painoon,
pituuteen ja käyttäjän ilmoittamaan fyysiseen aktiivisuuteen.
Kello, integroitu sykemittari, askelmittari, sekuntikello, ajastin, 2 megapikselin kamera, jolla voi kuvata myös videoita.
Älykello toimii myös siihen liitetyn älypuhelimen jatkeena: se
näyttää kalenterimerkinnät ja ilmoittaa puhelimeen tulevista
puheluista ja sähköposti- ja tekstiviesteistä. Viestit voi lukea
kellon näytöstä. Sisäänrakennetun kaiuttimen ja mikrofonin ansiosta kellolla voi soittaa ja vastaanottaa puheluja.
Bluetooth-kuulokkeisiin yhdistettynä laite toimii myös
MP3-soittimena ja WatchOn Remote -sovelluksen avulla jopa
television kaukosäätimenä. Toimii myös puhekomennoilla.
Kello, integroitu sykemittari, askelmittari,
sekuntikello, ajastin. Älykello toimii myös
siihen liitetyn älypuhelimen jatkeena: se
näyttää kalenterimerkinnät ja ilmoittaa
puhelimeen tulevista puheluista ja sähköposti- ja tekstiviesteistä. Viestit voi lukea
kellon näytöstä. Soittajalle voi lähettää
pikaviestin, mutta puheluun ei voi vastata.
Paino
38 g
74 g
27 g
Mitat
Leveys 20 mm, säädettävä rannekkeen
pituus 145–240 mm
36,8 x 56,6 x 11,1 mm
23 x 57 x 12 mm
Sensorit
Kolmiulotteinen kiihtyvyyssensori
Kiihtyvyysanturi, gyroskooppi ja sykemittari
Kiihtyvyysanturi, gyroskooppi ja
sykemittari
Toiminta-aika
5 – 6 päivää
Tyypillisellä käytöllä 2 – 3 päivää
Tyypillisellä käytöllä 3 – 4 päivää
Lataus
USB-laturi
Pakkauksessa tulee latausteline, mutta älykellon voi ladata
myös suoraan pistorasiasta.
Pakkauksessa tulee latausteline, mutta
älykellon voi ladata myös suoraan
pistorasiasta.
Muuta
Ranneketta voi käyttää suihkussa ja
uidessa, koska se on vesitiivis 20 metriin
saakka. Rannekkeeseen voi yhdistää Polar
H6- tai Polar H7-sykevyön, jolloin ranneke ilmoittaa myös sydämen sykkeen.
Sietää pölyä ja vettä (upotuksen metrin syvyyteen
30 minuutiksi).
Kaareva kosketusnäyttö. Tiedot saa näytölle vaaka- tai pystysuuntaan.
Hinta
78 € Gigantti
349 € Expert
219 € Gigantti
Plussaa
+ Helppokäyttöinen
+ Kevyt
+ Motivoi liikkumaan
+ Vedenkestävä
+ Helppo ottaa käyttöön ja käyttää
+ Paljon toimintoja
+ Mittaa sykkeen ilman erillistä sykevyötä
+ Miellyttävä materiaali, ei hiosta
+ Laitteella voi ottaa valokuvia ja videoita
+ Helppokäyttöinen
+ Kevyt ja mukavan tuntuinen
+ Näytön suunnan voi vaihtaa
+ Puhelimen taustakuvan saa myös
älykellon näyttöön
Miinusta
– Rannekkeen leikkaaminen ja
säätäminen sopivankokoiseksi vaati
sorminäppäryyttä.
– Hipaisunäppäin ei aina reagoinut
hipaisuun.
– Vaatii toimiakseen yhteensopivan Samsung-puhelimen.
– Monet sovellukset lakkasivat toimimasta, kun yhteys
puhelimeen katkesi.
– Akun kesto
– Kameran käyttö oli melko hankalaa.
– Vaatii toimiakseen yhteensopivan
Samsung-puhelimen.
– Tiedot katosivat, kun älykellosta loppui
virta.
nette 3/2014
17
LYHYESTI
Elokuussa päättyneen e-laskukilpailun palkinnot on arvottu ja toimitettu voittajille seuraaville
paikkakunnille: Helsinki, Klaukkala, Petolahti, Vaasa, Nivala ja Otanmäki. Onnea voittajille!
Uudet sopimusehdot
astuvat voimaan
1.12.2014
EHTOJEN MERKITTÄVIMMÄT
MUUTOKSET:
Sähkönmyynti
Vakuuteen ja ennakkomaksuun liittyviin käytäntöihin on tullut muutoksia.
Vaasan Sähkö Oy ottaa käyttöön uudet sähköntoimitus- ja sähkönmyyntiehdot ja Vaasan Sähköverkko Oy uudet verkkopalvelu- ja
liittymisehdot. Ehdot ovat Energiateollisuus
ry:n suosittelemat ja kuluttajaviranomaisten
hyväksymät. Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten osalta uudet ehdot astuvat voimaan
1.12.2014. Muutos ei edellytä asiakkaalta toimenpiteitä.
Uudet ehdot löydät tämän lehden
keskiosasta. Verkkopalveluehdot postitamme erikseen niille Vaasan Sähköverkko Oy:n asiakkaille, joita ehdot
koskevat. Lisäksi voit lukea tarkemman
koosteen keskeisistä muutoksista verkkosivuiltamme www.vaasansahko.fi.
Verkkopalvelu
Mikäli kiinteistökaupan yhteydessä tehtyä liittymissopimuksen siirtoa ei voida
toteuttaa, koska liittymää rasittavat
verkonhaltijalle erääntyneet saatavat,
verkonhaltijalla ei ole velvollisuutta
aloittaa verkkopalvelua ennen kuin liittymän omistajan erääntyneet saatavat
on maksettu tai verkonhaltija on hyväksynyt, että liittymissopimuksen siirronsaaja ottaa ne vastattavakseen.
Sähkön tuotantolaitteiston kytkeminen kiinteistön sähköverkkoon, kun
kiinteistön sähköverkko on kytkettynä
jakeluverkkoon, on kielletty ilman erillistä sopimusta.
Verkonhaltijalla on oikeus arvioida
mittaustiedot sähkönkäyttöpaikan aikaisempaan sähkönkulutukseen perustuen, jos mittaustiedot eivät ole saatavilla tuntimittauslaitteiston tilapäisen
tiedonsiirto- tai laitteistohäiriön vuoksi.
Vakiokorvausten osalta on tullut
muutoksia portaisiin ja korvauksen
enimmäismäärään.
Liittymät
Tilapäisen liittymissopimuksen ehtona
on määräaikainen ja kertaluonteinen
tarve.
Liittymän siirrosta tulee mainita
kiinteistön luovutuskirjassa, erillisessä
luovutuskirjassa tai siirrosta tulee sopia
muutoin siten, että sopimus voidaan jälkikäteen todentaa.
Miksi ehtoja muutetaan?
Uudet ehdot noudattavat alan yleistä käytäntöä. Muutosten perusteita ovat lainsäädännön muuttuminen, olosuhteiden
olennainen muuttuminen, vanhentuneiden
sopimus- ja hinnoittelujärjestelyjen uudistaminen sekä energian säästämiseksi tarpeellisten toimenpiteiden toteuttaminen.
Mitkä ehdot koskevat sinun
sopimustasi?
Sähköntoimitusehtoja sovelletaan Vaasan
Sähköverkon jakelualueella toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin, jotka sisältävät
sekä sähköenergian myynnin että sähkön
siirron eli sähköverkkopalvelun.
Liittymisehtoja sovelletaan sähköliittymissopimuksiin Vaasan Sähköverkko Oy:n
alueella.
Kuluttajalla on 30 päivän ajan ehtojen
muutoksesta tiedon saatuaan oikeus irtisanoa toistaiseksi voimassa oleva sähköntoimitus- tai sähkönmyyntisopimus kahden viikon
irtisanomisajalla. Muun käyttäjän kuin kuluttajan tapauksessa vastaava aika on 15 päivää.
Irtisanomisoikeus ei koske asiakkaita, joilla on
määräaikainen sähkönmyyntisopimus. Näille
yritysasiakkaille uudet sähkönmyyntiehdot
tulevat voimaan heti nykyisen sopimuskauden päättyessä.
Sähkön alkuperä
Vaasan Sähkö Oy:n myymä sähkö jakaantui vuonna
2013 eri energialähteiden kesken seuraavasti:
Fossiilisia energialähteitä 44,2 %
Ydinvoimaa 36,0 %
Uusiutuvia energialähteitä 19,8 %
18
nette 3/2014
Vuonna 2013 Vaasan Sähkön myymän sähkön hiilidioksidin ominaispäästöt olivat 298 g/kWh. Myydyn
sähkön tuottamisessa syntyi käytettyä ydinpolttoainetta 0,9 mg/kWh.
Tuulisähkömme tuotetaan Rajakiiri Oy:n Tornion ja
Innopower Oy:n Kemin tuulivoimapuistoissa.
Uusiutuvilla energialähteillä tuotetusta sähköstä
2,7 prosenttiyksikköä on myyty ympäristösähkönä.​
RISTIKKO
Kesäkuun Nette-lehden ristikon ratkaisun lähetti meille 178 lukijaa!
Nimi
Lähiosoite
Postinumero ja -toimipaikka
Puhelin
Lähetä vastaus 3.11.2014
mennessä osoitteeseen:
”Nette-ristikko”
Vaasan Sähkö Oy
PL 26, 65101 Vaasa
tai sähköpostin liitteenä:
nette@vaasansahko.fi
Ristikon ratkaisseiden
kesken arvotaan
2 kpl Lapuan Kankureiden
laudeliinapaketteja.
Edellisen Nette-ristikon voittajat:
Sirpa Järviö, Vaasa
Sarita Kraatila, Espoo
Edellisen ristikon ratkaisu.
nette 3/2014
19
Yllättikö sähkökatko?
Tilaa maksuton häiriötiedote matkapuhelimeesi.
Vaasan Sähköverkon asiakkaana voit saada tiedon sähkökatkoista,
niiden syistä ja kestosta suoraan matkapuhelimeen maksuttoman
tekstiviestipalvelun kautta. Tilaa palvelu koskemaan kotia,
kesämökkiä, yritystä ja muita käyttöpaikkojasi.
Näin tilaat palvelun:
Lähetä tekstiviesti start asiakasnumero
käyttöpaikkanumero (esim.
start 12345 000000123456)
numeroon 16126.
Asiakas- ja käyttöpaikkanumerot voit
tarkistaa sähkölaskusta.
Veikö myrsky sähköt kesämökiltä?
Tarkista tilanne kartalta!
Tiesitkö, että sähkökatkot Vaasan Sähköverkon jakelualueella näkyvät kartalla verkkosivuillamme?
Mikäli haluat tarkistaa tilanteen esimerkiksi kesämökkisi osalta, siirry karttasovellukseen osoitteessa
www.vaasansahkoverkko.fi > Sähkönjakelu > Palvelut > Sähkökatkot kartalla.