2011-01 - Vaasan Sähkö

nette
VA A S A N S Ä H K Ö N A S I A K A S L E H T I
1/2011
0
0
0
00
uu
:nnes
1 asiakas asssa
Espoo
Nette testasi
kahvikoneet
Polttokenno
on tehokas
sähköntuottaja
A S I A K A S PA LV E L U
T I E D OT TA A
S I S Ä L LY S
14
Sähköliittymän tilaaminen
Uusi sähköliittymä omakotitaloon kannattaa tilata hyvissä ajoin, asemakaava-alueella
vähintään kuukautta ja asemakaavan ulkopuolella kaksi kuukautta ennen tarvetta, jotta
Vaasan Sähköverkko ehtii tehdä tarvittavat suunnitelmat, hankkia tarvittavat luvat ja
rakentaa jakeluverkon.
Nette testasi
kahvikoneita
Pääkirjoitus
Westenergy tekee roskistamme energiaa
Ennen kuin sähkö voidaan kytkeä ja mittari asentaa:
• Sähköurakoitsija on tehnyt mittarointitilauksen
• Sähköpääkeskus, maakaapeli ja maadoitusjohdin on asennettu
Sähköliittymissopimuksen voit tehdä kotisivuillamme
www. vaasansahko.fi tai käymällä Kirkkopuistikko 4:ssä.
Polttokenno on tehokas sähköntuottaja
Talonrakentajat pääsivät sisähommiin
Juhlakukat kannettiin Espooseen
Seuraava tavoite: 150 000 asiakasta
Nette testasi kahvikoneet
Marko ostaa voittorahoilla talomaalia
nette
VINKIT
Kevään helpot
energiansäästövinkit
Lyhyesti
Ristikko
Lukijakilpailu
VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI
nette
3
4
6
8
10
12
15
17
18
19
20
Asiakaspalvelu
06 324 5750
asiakaspalvelu@vaasansahko.fi
Seuraava Nette ilmestyy heinäkuussa 2011.
Numero:
Julkaisija:
Postiosoite:
Käyntiosoite:
1/2011
Vaasan Sähkö Oy
PL 26, 65101 Vaasa
Kirkkopuistikko 4
65100 Vaasa
Puhelinvaihde: (06) 324 5111
Asiakaspalvelu: avoinna klo 8.00 - 16.00
Vikailmoitukset: (06) 324 5700 (24 h)
Faksi:
(06) 324 5350
Internet:
www.vaasansahko.fi
ISSN:
1458-7297
Päätoimittaja:
Hannu Rintala
hannu.rintala@vaasansahko.fi
Toimituskunta: Olli Arola
Hannu Linna
Juha Rintamäki
Arja Rosing
Ossi Suortti
Toimitus:
Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä
Ulkoasu:
Mainostoimisto Bock’s Office Oy
Painopaikka:
Oy Litoset Ab
Kansikuva:
Kirsi Tuura
Tee kevätsiivous kodinkoneille
Kylmälaitteiden taustalle kertynyt pöly lisää huomattavasti energiankulutusta. Kun
puhdistat astian- ja pyykinpesukoneen roska- ja nukkasihdin, poista myös koneisiin
mahdollisesti kertyneet kalkki- ja muut saostumat.
Pese ikkunat
Ikkunapinnoille kertyvä pöly ja lika estävät tehokkaasti valon ja kevätauringon lämmön pääsyn ikkunoiden läpi. Pese talven pölyt ja noet pois varhain keväällä, sillä lika
ja pöly voivat viedä valon tehosta jopa 40 %.
Ota auringon energia talteen
Kun kevätaurinko alkaa paistaa, vedä verhot sivuun ja hyödynnä auringon ilmainen
lämpöenergia. Jos pattereissa on yli 10 vuotta vanhat termostaatit, ne eivät välttämättä toimi tehokkaasti. Säädä patterit pienemmälle, jotta ne eivät turhaan lämmitä
huonetilaa.
Säädä ilmanvaihtolaitteesi
Tarkista säiden lämmetessä, ettet lämmitä ilmanvaihtolaitteesi tuloilmaa tarpeettomasti. Kokeile, millä säädöillä saat kotiisi sopivan ilmanvaihtuvuuden ja mikä on
sopiva tuloilman lämpötila.
Lisää energiavinkkejä www.motiva.fi
PÄÄKIRJOITUS
Hannu Linna
toimitusjohtaja
Pakkasta ja edullista energiaa
Suomessa on helmikuu 2011 mukaan luettuna ollut kahdeksan perättäistä
pitkän aikavälin keskiarvoa kylmempää talvikuukautta. Tällöin talveksi on
ajateltu kunkin vuoden kolme ensimmäistä ja kaksi viimeistä kuukautta.
Edellinen keskiarvoa lämpimämpi talvikuukausi oli marraskuu 2009.
Vaasan Sähkön keskeinen tavoite on myös hyvä kannattavuus, joka luo
rohkeutta toteuttaa investointeja tulevaisuudessa. Hyvän kannattavuuden ja edullisten hintojen yhdistäminen on haaste, jonka voi ottaa, jos
yhtiön kilpailukyky on kunnossa.
Sähkön kulutuksen kasvu ja kohonneet sähkömarkkina- ja polttoainehinnat ovat kasaamassa painetta hintojen tarkistukseen. Suhteellisesti hinnat
on tarkoitus pitää jatkossakin kilpailukykyisinä ja kasvua tavoittelevina.
Vaasan Sähkö ei käytä jälleenmyyjiä, bonusjärjestelmiä eikä harrasta kytkykauppaa. Suoraviivainen ja yksinkertainen toiminta luo edellytykset
toimittaa kilpailukykyistä energiaa.
Vaasan Sähkö konsernin liikevaihto kasvoi 15 % edellisestä vuodesta ja
oli 136 miljoonaa euroa. Tilikauden voitto veronmaksun jälkeen oli 24
miljoonaa euroa, mikä oli myös uusi ennätys.
Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen puitteissa asiakkaat voivat hetkellisistä markkinamuutoksista piittaamatta luottaa siihen, että heidän
sähkönsä pärjää hintavertailuissa. Vaasan Sähkön hinta ei ole joka hetki
maan halvin, mutta jatkuvasti kuitenkin edullisimpien joukossa.
Uusia asiakkaita ja kannattavuutta
Vuoden 2010 aikana Vaasan Sähkö sai noin 8300 uutta asiakasta. Sadantuhannen asiakkaan raja rikkoutui joulukuussa, mistä tässä lehdessä
on oma juttunsa. Alkaneen vuoden puolella on asiakasmäärä lisääntynyt
edelleen yli 5000:lla. Lähes kaikki meille vuosien mittaan tulleista ovat
myös pysyneet asiakkaina.
Nousiko liikaa?
Suomen hallitus korotti ”vihreällä verouudistuksella” erityisesti lämmityksen verotusta kompensoidessaan Kela-maksun poistoa. Oppositio
sai vaaliaseen, jonka toimivuutta kevään eduskuntavaaleissa voidaan
seurata. Lämmön tarvetta on Suomessa vaikeata päästä pakoon.
Aurinkoista kevättä.
nette 1/2011
3
Teksti Anne Kytölä
Kuva Johan Hagström
Westenergy
Viiden kunnallisen jäteyhtiön omistama yhtiö Westenergy Oy Ab rakentaa
parhaillaan Mustasaareen, Vaasan naapurikuntaan, jätevoimalaa, joka polttaa
noin 400 000 ihmisen tuottamat roskat
sähköksi ja kaukolämmöksi.
Jätevoimalan rakentaminen on Westenergyn
toimitusjohtaja Jan Teirin mukaan ympäristöystävällinen teko. Teirillä on esittää mustaa
valkoisella:
Saksalainen Philipp Unger selvitti diplomityössään Westenergyn jätevoimalan vaikutuksia kasvihuonepäästöihin. Tutkimuksen mukaan
4
nette 1/2011
uusi voimalaitos vähentää Vaasan seudun hiilidioksidipäästöjä radikaalisti:
– Määrä vastaa noin 100 000 henkilöauton vuotuisia hiilidioksidipäästöjä, Jan Teir
vertaa.
Jos Westenergy voisi käydä kauppaa
päästöoikeuksilla, kyse olisi noin 3-4 miljoonan euron arvoisesta summasta vuodessa.
Jätteitä polttavat voimalaitokset on kuitenkin jätetty EU:n päästökaupan ulkopuolelle.
2,5 jätepussia sekunnissa
Botniaroskin, Lakeuden Etapin, Millespakan,
Vestian ja Stormossenin omistama jätevoi-
mala valmistuu ensi vuonna. Ensimmäiset jätekuormat on tarkoitus polttaa runsaan vuoden
kuluttua elokuussa. Toiminta käynnistyy todenteolla vuonna 2013.
Mustasaareen tuodaan jätteitä poltettavaksi
Kristiinankaupungin ja Ylivieskan väliseltä alueelta. Alue on pohjois-eteläsuunnassa noin 400
kilometrin pituinen ja leveydeltään noin 200 kilometriä.
– Alue kattaa noin 50 kuntaa ja viisi maakuntaa, mukana kaikki Pohjanmaat, Teir sanoo.
Yhteistyö jäteyhtiöiden kesken ja kanssa on
ollut Teirin mukaan mallikasta. Yhteen hiileen
puhaltaminen on ollut helppoa sen jälkeen, kun
Suomessa on tällä hetkellä kolme muuta jätteitä polttavaa voimalaitosta, mutta määrä kasvaa lähivuosina.
Westenergyn toimitusjohtaja Jan Teirin mukaan kaikkien
Suomen kotitalousjätteiden polttamiseen riittää kymmenkunta voimalaitosta.
Laitoksen omistavat kunnalliset
jätehuoltoyhtiöt Botniarosk Oy Ab,
Lakeuden Etappi Oy, Millespakka
Oy, Stormossen Oy Ab ja Vestia Oy,
joiden toiminta-alueella on yli
400 000 asukasta.
tekee roskistamme energiaa
reittejään, esimerkiksi kirpputoreille, paperin-,
lasin- ja metallinkeräykseen.
Westenergy ei ota vastaan myöskään ongelmajätteitä, ja kaatopaikalle päätyy jatkossakin
osa roskista. Kaatopaikkajätteen määrä kuitenkin
vähenee jatkuvasti, kun EU:n direktiivit kannustavat tehostamaan jätteiden kierrätystä.
Kuluttajat joutuvat todennäköisesti opettelemaan tulevina vuosina uudenlaisia lajittelusääntöjä, sillä Westenergyn omistajayhtiöiden on toimitettava roskat Mustasaareen
samoilla säännöillä. Tällä hetkellä lajittelukäytännöt vaihtelevat.
jätevoimalan sijaintipaikasta päästiin yksimielisyyteen.
400 000 ihmistä saa aikaan uskomattomat
määrät roskaa.
– Vajaa 500 000 kiloa joka päivä, Teir
väittää. Kattilaan sujahtaa kuulemma joka
sekunti 2,5 sellaista pussia, mitä me kukin
kiikutamme kotonamme roskalaatikoihin. Siis
joka sekunti!
Teirin mukaan voimalaitos on suunniteltu
niin, että se tulee käyttämään kaikki toimintaalueellaan syntyvät roskat, jotka on järkevää
muuttaa energiaksi polttamalla. Kierrätettäväksi kelpaava tavara kulkee edelleen omia
Roskista syntyy lämpöä ja sähköä
Jätevoimalassa syntyvä energia päätyy lopulta Vaasan Sähkön asiakkaiden käyttöön. Osa
energiasta muuttuu sähköksi, osa kaukolämmöksi.
Sähköä laitos tuottaa noin 7000 kerrostaloasunnon vuositarpeen verran. Kaukolämpöä
syntyy niin paljon, että Vaasan Sähkö saa Westenergyltä kolmanneksen kaikesta tarvitsemastaan kaukolämmöstä. Jätteiden ansiosta kaukolämmöntuotannossa pystytään vähentämään
kivihiilen ja raskaan polttoöljyn käyttöä.
Voimalaitos tarvitsee omaan toimintaansa
jonkin verran öljyä ja puuta. Tuli sytytetään
kahden öljypolttimon avulla. Kun lämpötila on
noussut 850 asteeseen, kattilaan aletaan syöttää roskia. Ne palavat energiaksi 1000 asteen
lämpötilassa.
– Korkea lämpötila tuhoaa jätteistä syntyvät haitalliset aineet, ja savupiipustamme
tulee ilmaan valkoista vesihöyryä, Teir sanoo.
nette 1/2011
5
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Kirsi Tuura
Polttokenno on
tehokas sähköntuottaja
VTT:n laboratoriossa Espoon Otaniemessä testataan polttokennojärjestelmää, joka voi tulevaisuudessa myllertää sähköntuotantoa ja
-jakelua. Esimerkiksi sikalan kaasut
ja hajut voidaan jalostaa naapurustoakin hyödyttäväksi sähköksi.
Johtava tutkija Jari Kiviaho, tutkija Matias
Halinen ja koko muu parikymmenhenkinen
polttokennotiimi tekee VTT:llä uraauurtavaa
työtä. Nollatilanteesta lähtenyt tiimi on vajaassa
kymmenessä vuodessa kehittänyt teknologiaa,
joka on tällä hetkellä alansa huippua maailmassa.
– Suomi on yksi maailman johtavista maista
kiinteäoksidipolttokennoteknologian kehittäjänä, Kiviaho kertoo.
Huipputuloksen takana ovat paitsi innostuneet ja innovatiiviset, eri alojen tietoja työssään
yhdistävät tutkijat, myös hyvä yhteistyöverkosto ja taustarahoittajat. VTT:n polttokennotutkimusta rahoittavat Tekes ja kymmenkunta
yritystä, kuten Vaasan Sähkö, Wärtsilä ja ABB.
6
nette 1/2011
– Wärtsilä tekee koko ajan myös omaa tuotekehitystään polttokennojen parissa, ja uskoisin,
että meistä on molemmista hyötyä toisillemme,
Kiviaho toteaa. Wärtsilä kehittää ja testaa omia
polttokennojaan VTT:n naapurina Otaniemessä.
Polttokenno on vanha keksintö
Polttokenno ei ole uusi keksintö. Wikipedia kertoo, että saksalainen Christian Friedrich Schönbein keksi polttokennon toimintaperiaatteen
jo vuonna 1838. Polttokennon isänä pidetään
kuitenkin englantilaista Sir William Grovea, joka
julkisti muutamaa vuotta myöhemmin yksityiskohtaisen kuvauksen polttokennon toiminnasta.
Ensimmäisen oikeasti toimivan polttokennon rakensi kuitenkin vasta vuonna 1959 insinööri Francis Thomas Bacon.
Polttokenno toimii kuin akku tai patteri
Polttokennon toimintatapaa voi verrata auton
tai kännykän akkuun, tai vaikka tavalliseen
sormipatteriin. Niissä, kuten polttokennossakin, sähköä syntyy sähkökemiallisen prosessin
tuloksena. Akuista ja pattereista virta loppuu
aikanaan, mutta polttokennoon syötetään koko
ajan polttoainetta. Niillä voidaan siis tuottaa
sähköä pidempään.
Matias Halisen tarkka tutkijanluonto kavahtaa
näin yksinkertaista polttokennon määritelmää.
– Kyseessä on paljon monimutkaisempi prosessi, Halinen vastustelee. Hän laajentaisi määritelmää siten, että polttokenno muuttaa polttoaineen sisältämän kemiallisen energian sähköksi
ilman palamisreaktiota.
Kiviaho huomauttaakin, että polttokennon
suomenkielinen nimi on itse asiassa käännösvirhe ja johtaa harhaan. Mistään palamisesta
ei ole kyse. Polttokennon englanninkielisen
nimen voisi kääntää oikeammin vaikka sähkötai polttoainekennoksi.
– Kyseessä on yksinkertaisesti laite, joka
tuottaa sähköä erittäin tehokkaasti, Kiviaho
sanoo ja perustelee määritelmää polttokennon
korkealla hyötysuhteella. Polttokennoilla voidaan saavuttaa yli 50 prosentin sähköhyötysuhde myös pienessä teholuokassa.
<< Suomi on maailman polttokennotutkimuksen kärkimaita. Uraa uurtavaa tutkimustyötä tekevät muun
muassa johtava tutkija Jari Kiviaho ja tutkija Matias
Halinen VTT:llä.
Kiinteäoksidipolttokenno sopii monenlaisille polttoaineille, myös biokaasuille, joita on muuten vaikea
hyödyntää sähköntuotannossa. Maakaasun sisältämä
rikki poistetaan harmaissa lieriöissä, ennen kuin
maakaasu syötetään polttokennostoon. >>
– Aggregaatilla päästään noin 25 prosenttiin, joten samantehoinen polttokenno tuottaisi
samalla polttoainemäärällä tuplasti enemmän
sähköä.
– Olemme tuottaneet tällä jonkin verran
sähköä VTT:lle, mutta voi olla, että olisi tullut
halvemmaksi ostaa sähköä Vaasan Sähköltä, Kiviaho naureskelee.
Laitteen valmistaminen ja polttokennojen
testaaminen ei ole nimittäin halpaa. Kyse on
monivuotisesta miljoonaluokan hankkeesta.
Tekesin hankekokonaisuus SofcPower oli vuosille 2007 – 2010 noin 9,4 miljoonaa euroa.
Hanke tosin sisälsi paljon muutakin kuin VTT:n
polttokennoston.
Halinen ja Kiviaho kumppaneineen ovat testanneet polttokennostoa viime keväästä lähtien. Sillä on ajettu tähän mennessä kaikkiaan
yli 2 400 tuntia. Huoltotauon jälkeen koeajoja
jatketaan taas, ja testauksia tehdään ainakin
tämän vuoden loppuun saakka.
– Tavoitteena on ajaa vähintään 10 000 tuntia.
Monta erilaista polttokennoteknologiaa
Polttokennojen toiminnan ymmärtämistä hankaloittaa vielä se, että polttokennoja on monenlaisia. Halinen ja Kiviaho kertovat, että toiset
polttokennot toimivat korkeissa, toiset matalissa lämpötiloissa. Polttokennot voidaan jakaa
ryhmiin myös niissä käytetyn polttoaineen tai
sähkökemialliseen prosessiin vaikuttavan elektrolyytin mukaan.
täisi naapureillekin. Polttokennot olisivat hyväksi
Yksi kennosto tuottaa 10 kilowattia
ympäristöllekin, kun haitalliset kasvihuonekaaVTT:n käyttämä polttokenno on korkeassa lämsut sidottaisiin tuottamaan sähköä.
pötilassa, noin 700–800 asteessa, toimiva kiin– Suomessa voisi olla vaikka usean maateäoksidipolttokenno eli SOFC, Solid Oxide Fuel
Sähköä omalta tilalta?
tilan yhteisiä lehmänlantavoimaloita, Kiviaho
Cell. Se käyttää polttoaineenaan maakaasua.
Laite täyttää lähes kokonaan yhden huo- Halisen ja Kiviahon mukaan kiinteäoksidipolt- maalailee. Lannat kärrättäisiin yhteiseen poltneen VTT:n polttokennolaboratoriossa. Hali- tokenno saadaan kaupalliseen tuotantoon noin tokennovoimalaan ja muutettaisiin sähköksi.
Sivutuotteena syntyisi vielä hajutonta multaa
sen mukaan varsinainen polttokenno ison kiil- viidessä vuodessa.
Polttokennovoimaloiden yleistymistä on tä- kukkapenkkeihin.
tävän kontin sisällä on aika pieni. Kyse on noin
hän saakka hidastanut se, että järjestelmässä
Polttokennoteknologia voisi korvata myös
30 x 30 senttimetrin kokoisesta laatikosta.
Kennon lisäksi laitteistoon tarvitaan joukko tarvittavat komponentit ovat kalliita, koska niitä meluisat aggregaatit, joita käytetään sähkön
muita komponentteja ja osia, kuten polttoai- ei valmisteta sarjatuotantona. Kyse on muna ja tuottamiseen esimerkiksi saaristossa ja varaneen- ja ilmansyöttöjärjestelmät, lämpöeris- kana -ilmiöstä: sarjatuotantoa on vaikea saada voimalähteinä maatiloilla.
käyntiin, kun ei ole riittävästi polttokennovoiPolttokennoja on toki käytössä jo nyt. Niillä
teitä ja ohjausjärjestelmä.
voidaan tuottaa sähköä esimerkiksi asuntoauHalinen ei näytä meille polttokennoa, tai maloita.
Kiviahon mielestä polttokennot sopivat eri- tojen ja veneiden kahvinkeittimiin ja muihin
oikeammin polttokennostoa, sillä kyse on tartyisesti biokaasuille. Polttokennoilla voitaisiinkin sähkölaitteisiin tai käyttää varavoimalähteenä
kasti varjeltavasta liikesalaisuudesta.
Halinen ottaa käteensä litteitä ja pieniä, tuottaa sähköä esimerkiksi sikaloissa ja muilla vaikkapa telelinkkiasemilla. Kyse on kuitenkin
neliönmuotoisia levyjä. Ne ovat polttokennoja. maatiloilla sekä jätevedenpuhdistuslaitoksilla. eri teknologiasta kuin VTT:n käyttämässä kiinKun niitä pinotaan päällekkäin metallilevyjen Samalla poistettaisiin hajuhaittoja, ja sähköä riit- teäoksidipolttokennostossa.
väliin, saadaan polttokennosto. Juuri sellainen,
polttokennoston prototyyppi täyttää lähes koko huoneen. Laite on rakennettu isoksi, jotta sen sisään
tosin huomattavasti isommista levyistä koottu, VTT:n
on saatu suuret määrät tutkimuksessa tarvittavia mittalaitteita ja järjestelmän tarvitsemia komponentteja. Itse
on vieressämme olevan laatikon sisällä.
kennosto on 30 senttimetrin levyinen ja korkuinen laatikko.
– Kennoston suuri pinta-ala tekee tästä laitteesta uniikin. Tuotamme yhdellä kennostolla
10 kilowattia sähköä, kun normaalisti samaan
määrään tarvitaan jopa 20 kennostoa.
Esimerkiksi Vaasassa, Suvilahden asuntomessualueella kaatopaikkakaasuista sähköä tuottavassa Wärtsilän 20 kilowatin polttokennovoimalassa on useita polttokennostoja.
VTT:n käyttämän polttokennoston tuottama
10 kilowattia on tasasähköä. Kun se muutetaan vaihtovirraksi, energiasta katoaa matkalla
osa, mutta silti sähköä riittäisi vuodeksi noin 20
kerrostaloasunnon keskimääräisen sähkönkulutuksen tarpeisiin. Lisäksi laitteiston tuottamalla
hukkalämmöllä voitaisiin lämmittää vaikka käyttövettä.
nette 1/2011
7
raa
Nette seu n
ri
nuorenpa kaa
k
ra
su
u
n
n
e
rak
energiaasta
näkökulm
Talonrakentajat
pääsivät
sisähommiin
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Katja Lösönen
8
nette 1/2011
Kunhan talo saa keväällä pintaansa valkoisen maalikerroksen,
se näyttää talon suunnitelleen Jessican mielestä juuri siltä kuin pitääkin.
Jessica Paro ja Anders Burman odottavat jo ilmojen
lämpenemistä ja lattiavalua. Tammikuussa nuoret
asensivat ilmastointiputkia.
Andersin ja Jessican tontilla oli viimeksi pystyssä
vasta autotalli. Nyt sinne on ilmestynyt talokin.
Nuoret kertovat, että elementit tulivat Lucian
päivän aamuna, 13. joulukuuta. Talo pystytettiin
kymmenen asteen pakkasessa 14 tunnissa.
– Kahdeksalta aloitettiin, ja illalla kymmeneltä oli valmista, Anders kertoo.
Aluskate saatiin paikoilleen seuraavana päivänä.
Tammikuussa Anders ja Jessica asentavat
paikoilleen ilmastointiputkia. Kun työ on valmis,
he ryhtyvät panemaan ekovillaeristeitä kattoon.
Kun ovet ovat paikoillaan, taloa voi ruveta
lämmittämään diesel-käyttöisellä kannettavalla
puhaltimella, jonka rakentajat ovat ostaneet.
– Sitten tehdään sähkötyöt ja asennetaan
lattialämmitysputket paikoillaan. Lattiavalu on
ehkä maaliskuun lopulla, Anders suunnittelee.
Sekä taloon että autotalliin tulee vesikiertoinen lattialämmitys.
Jessica muistuttaa, että makuuhuoneiden
alapuolelle tulevaan kellariinkin pitää muurata
vielä pari kerrosta.
Anders aikoo vetää kellariin varmuuden
vuoksi lattialämmitysputket, jotta tilan käyttötarkoitusta voi myöhemmin helposti muuttaa.
– Mutta nyt aluksi siitä tulee ilmeisesti viinikellari.
Kalliolämpö maksoi 16 000 euroa
Marraskuun lopussa tontille porattiin kaksi 120
metrin syvyistä reikää. Niistä saadaan lämpöä
sekä taloon että autotalliin, yhteensä noin 300
neliömetrin alalle.
Lämpöpumppu tulee talon sisälle tekniseen
tilaan. Noin neljän neliön kokoiseen tilaan asennetaan myös muun muassa ilmanvaihtokone,
sähköpääkeskus ja keskuspölynimuri.
Reikien poraaminen Andersin ja Jessican
tontille sujui ilman ongelmia. Kallio löytyi noin
10–15 metrin syvyydestä.
– Yhden reiän poraaminen kesti seitsemän
tuntia, ja reiät porattiin peräkkäin ilman taukoja, Anders kertoo.
Poraajia oli kaksi, ja toinen heistä nukkui sillä aikaa, kun toinen porasi ensimmäistä reikää.
Vuoro vaihtui, kun reikä oli valmis, ja kahdenkymmenen asteen pakkasessa värjötellyt poraaja
pääsi vuorostaan kuorma-auton petiin.
Anders ja Jessica arvioivat kalliolämmön perustamiskustannusten olevan noin 16 000 euroa. Hinta sisältää maalämpöpumpun, reikien
poraamiset ja asennustyöt, mutta ei lattialämmitysputkistoja.
– Emme ole vielä ostaneet maalämpöpumppua, mutta porauksen osuus oli 6 300 euroa,
Anders kertoo.
Ensimmäinen sähkölaskukin tuli jo
Anders kertoo heidän saaneen Vaasan Sähköltä ensimmäisen sähkölaskun. 37 euron suuruinen lasku naurattaa rakentajaa.
– Kyllä tuo etäluenta on vain hyvä juttu,
Anders kehuu ja ihmettelee, miten rakentajien
sähkönkulutusta on osattu arvioida aikaisemmin. Etälukumittari kertoo todellisen tilanteen
reaaliajassa eikä sähkölaskun loppusumma pääse yllättämään.
Nuoret ovat pysyneet budjetissa
Rakentaminen etenee suunnitelmien mukaisesti. Talopaketti tosin tuli tontille pari viikkoa
myöhässä, koska kattotuoleja jouduttiin hiukan odottamaan.
Anders ymmärtää hyvin, että kattotuolivalmistaja tarvitsi lisäaikaa, sillä heidän talossaan
on peräti 13 erilaista kattotuolityyppiä.
Nuoret ovat arvioineet rakentavansa uuden
kotinsa autotalleineen noin 250 000 eurolla.
Budjetti on toistaiseksi pitänyt melko hyvin.
– Ilmanvaihtokoneeseen meni hiukan enemmän rahaa kuin ajattelimme, mutta säästöä on
syntynyt siinä, ettemme joutunetkaan ostamaan
ovia erikseen, vaan ne sisältyivät talopakettiin.
Rakennuskustannukset pysyvät kurissa myös
siksi, että Jessica ja Anders tekevät itse paljon
töitä rakennuksellaan. He laskevat esimerkiksi
säästäneensä noin 800 euroa asentamalla ilmanvaihtoputket itse.
Työtä on vielä paljon edessä, mutta aikaakin on.
– Uuteen kotiin pitää päästä jouluksi, Jessica sanoo.
Lähes viiden metrin korkuinen, etelään aukeava
ikkunaseinä on olohuoneen keskipiste.
nette 1/2011
9
Juhlakukat
kannettiin
Espooseen
Vaasan Sähkön 100 000:nnes asiakas Jutta Kasslin sai palkinnoksi
oikeaan saumaan osuneesta kilpailutuksesta kylpylämatkan Naantaliin koko perheelle. Lomaselle pääsee myös Minea- ja Julia-tytärten
isä Kimmo, joka oli kuvanottohetkellä töissä.
10
nette 1/2011
asslHinKÖN
K
a
t
t
Ju SAN SÄ
0
0
0
0
AA
ON V
10
KAS
A
I
S
A
:nnes
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Kirsi Tuura
Viime vuoden lopussa Vaasan Sähkössä kirjattiin ennätyksiä.
Sähkönmyynti kasvoi ja myyntitilastoissa ylitettiin tasaluku:
Vaasan Sähkö myy nyt sähköä 100 000 käyttöpaikkaan.
Juhlakukat ojennettiin tammikuussa espoolaiselle Jutta Kasslinille.
Jutta Kasslin on ilmeinen onnentyttö. Viime
keväänä hän lomaili miehensä Kimmon ja Juliatyttärensä kanssa Karibialla. Matkalahjakortin
Jutta oli voittanut, kun Kasslinit asuivat vielä
Jutan miehen työn takia Kuala Lumpurissa, ja
Jutta pyysi pankeilta asuntolainatarjouksia.
Viime vuoden lopussa Jutta kilpailutti sähköyhtiöitä, ja valitsi uudeksi sähkönmyyjäksi
Vaasan Sähkön.
– Vaasan Sähkö ei ollut kaikkein edullisin,
mutta päädyin pohjalaiseen yhtiöön, koska olen
Seinäjoelta kotoisin, Jutta nauraa.
Kilpailua ei tarvinnut käydä Vaasan ja Seinäjoen kesken, sillä vanhan kotipaikkakunnan
sähköyhtiö ei yltänyt kilpailutushetkellä edullisimpien yhtiöiden listalle.
– Voi kulta, saat odottaa niitä ensi jouluun,
Jutta sanoo ja tarjoaa tilalle keksiä.
Lapsiperheen arkea
Kasslinit asuvat Espoossa vuonna 2004 valmistuneessa paritalossa. Kasslinit muuttivat taloon
vuonna 2007. Neliöitä on 104, ja talossa on
kaukolämpö.
– Tämä on seinäjokelaisrouvien koti, Jutta
kertoo ja selittää, että myös asunnossa aikaisemmin asuneen perheen rouva oli lähtöisin
Seinäjoelta.
Jutta ei muista tarkkaan, paljonko he kuluttavat vuodessa sähköä, mutta arvelee ku-
lutuksen asettuvan 4 000 ja 5 000 kilowatin
väliin. Kulutus on luonnollisesti kasvanut parin viime vuoden aikana, kun perhe on saanut
kaksi uutta jäsentä.
– Emme ole kovin innokkaita saunojia, mutta
peruskodinkoneiden lisäksi meillä on kaikenlaisia
lapsiperheen elämää helpottavia sähkölaitteita,
kuten itkuhälytin, yövalot ja ilmankostutin.
Jutta suunnittelee siirtyvänsä melko pian
e-laskuasiakkaaksi.
– Mutta ensimmäisen laskun haluan nähdä
ihan perinteisenä paperilaskuna.
Hinta tärkein syy kilpailuttaa
Vanhempainvapaalla oleva markkinointiekonomi Jutta on kilpailuttanut sähköyhtiöitä kerran
aikaisemminkin. Raha oli tälläkin kertaa tärkein
syy panna sähköyhtiöt paremmuusjärjestykseen.
– Kyllästyin edellisen sähköyhtiömme suolaisiin hintoihin, Jutta perustelee.
Jutta ostaisi mielellään vihreää sähköä, mutta
ei ole valmis maksamaan siitä kuitenkaan ylimääräistä.
-Haluaisin ainakin olla täysin varma, että
sähkö on todella tuotettu ekologisesti.
Palkintomatkalle Naantaliin
Nette-lehden päätoimittaja Hannu Rintala
ojensi Vaasan Sähkön uusimmalle asiakkaalle juhlan kunniaksi kimpun kukkia. Jutta sai
valita, mihin kylpylään hän haluaa viedä perheensä kahden yön lomalle.
– Loistavaa, kuulostaa oikein kivalta, Jutta
ilostuu ja päätyy Naantalin kylpylään.
– Se sopii oikein hyvin meidän elämäntilanteeseen, ja tytöt pääsevät katsomaan samalla
Muumeja.
Kaksivuotias Julia kantaakin heti nähtäväksi
lempilelunsa Muumipeikon. Elokuussa syntynyt
pikkusisko Minea nukkuu ulkona aamupäivän
päiväunia, ja Julia saa välipalaksi pillimehua.
– Joulutorttua kanssa, tyttö vaatii, mutta
niitä ei enää keittiön kaapeista löydy.
nette 1/2011
11
Seuraava tavoite: 150 000 asiakasta
12
nette 1/2011
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Mikko Lehtimäki
Vaasan Sähkön asiakasmäärä kasvoi viime vuonna ennätyksellisen paljon.
100 000 asiakkaan raja täyttyi joulukuussa, ja tammikuussa kolisteltiin jo
kohti seuraavaa tavoitetta.
Vaasan Sähkön sähkökauppayksikön johtaja Olli Arola kertoo, että Vaasan Sähkö sai
pelkästään tammikuun aikana yli kaksituhatta
uutta asiakasta. Sähkökaupan 13-henkinen tiimi onkin asettanut seuraavaksi tavoitteekseen
rikkoa lähivuosina 150 000 asiakkaan rajan.
Vuosi 2010 oli hyvä Vaasan Sähkölle. Asiakasmäärä kasvoi 8 296 asiakkaalla. Suurin osa
uusista asiakkaista – 96 prosenttia – tuli Vaasan talousalueen ulkopuolelta.
– Yleensä asiakasmäärämme kasvaa noin
5 000 asiakkaalla vuodessa, Arola kertoo.
Myyntitiimi aikoo Arolan mukaan jatkaa tänä
vuonna samalla tahdilla kuin viime vuonna.
Kannattava ja tehokas
Arola kehuu tiimiään osaavaksi porukaksi; ihmisiksi, jotka ovat aktiivisia ja kiinnostuneita omasta työstään ja sen kehittämisestä. Tiimistä on
myös ilmeisen mukava tehdä yhdessä töitä, sillä
työntekijöiden vaihtuvuus on lähes olematonta.
Arola ei kahmi kunniaa asiakasmäärän kasvusta kokonaan omalle tiimilleen.
– Toisten energiayhtiöiden toimet – lähinnä hinnankorotukset – ovat koituneet meidän
eduksemme.
Vaasan Sähkö pyrkii pitämään hinnoittelun
pitkällä aikavälillä asiakkaalle vakaana ja kilpailukykyisenä. Kilpailukykyinen hinta perustuu
kannattavuuteen ja tehokkuuteen. Kannattavalla yhtiöllä on varaa investoida kilpailukykyiseen sähkönhankintakapasiteettiin.
Vaasan Sähkön tehokkuudesta kertoo mm.
se, että yhtiö on saanut kolmena peräkkäisenä
vuonna ainoana energiayhtiönä Talouselämälehden vertailussa arvosanaksi täyden kympin.
Hyviä sijoituksia on tullut myös Taloustutkimuksen vuosittain tekemässä Sähkön myyjät
-tutkimuksessa.
– Sijoituksemme on ollut koko ajan nousussa, ja viimeksi tulimme toiseksi. Saimme nykyisiltä asiakkailta joukon parhaat arvosanat, ja
tunnettuutemmekin on ollut selvässä kasvussa,
Arola iloitsee.
Asiakkaat arvostavat palvelua
Hinta on yksi tärkeimmistä tekijöistä, kun
asiakas valitsee sähköyhtiötä. Vaasan Sähkö
saa uusia asiakkaita paljolti sen ansiosta, että
se sijoittuu toistuvasti Suomen edullisimpien
sähköyhtiöiden listalle sähkönhintavertailuissa.
– Vaikka hinta on tärkeä, olen kuullut
asiakkailtamme, että he arvostavat Vaasan
Sähkössä myös sitä, että meidän kanssamme
on helppo asioida ja meidät tavoittaa ilman
pitkää odottelua.
Sana hyvästä palvelusta leviää usein nopeasti uuden asiakkaan tuttavapiirissä, ja samalta asuinalueelta saattaa tulla lyhyen ajan
sisällä useita uusia asiakkaita. Vaasan Sähköllä
on runsaasti asiakkaita esimerkiksi Rovaniemellä,
Oulussa ja Espoossa, jossa mm. Vaasan Sähkön
100 000:nnes asiakas Jutta Kasslin asuu.
Uusia asiakkaita Pohjoismaista?
Energiaviranomaisten tavoitteena on luoda
vuoteen 2015 mennessä Pohjoismaihin yhteiset sähkön vähittäismyyntimarkkinat. Sähkön
tukkukauppaa käydään jo nyt yhteisillä pohjoismaisilla markkinoilla.
– Vähittäismarkkinoiden avaaminen toisi
meille uusia mahdollisuuksia. Ruotsalaiset,
norjalaiset ja tanskalaiset sähköasiakkaat voisivat ostaa sähkönsä suoraan Vaasan Sähköltä,
Olli Arola sanoo.
Kaksikielisenä yhtiönä Vaasan Sähköllä on
valmius palvella pohjoismaisia asiakkaita ilman
erityisvalmisteluja. Ja energiaa riittää, sillä Vaasan Sähköllä on EPV Energian kautta käytössään monia erilaisia energiantuotantomuotoja.
Merkittävimmät hankintalähteet ovat ydinvoima, vesivoima sekä yhdistetty sähkön- ja
lämmöntuotanto. Investoinnit päästöttömään
tuotantoon luovat pohjaa menestykselle myös
tulevaisuudessa. Vaasan Sähkö panostaa EPV
Energian kautta voimakkaasti mm. tuulivoimaan.
<< Sähkökaupan johtaja Olli Arola tiiminsä kanssa: alarivi Ulla Hissa, Marita Klockars, Tom Lemponen ja Karin
Hagroos. Ylärivi Marko Viita-aho, Tomi Vänskä, Olli Arola, Jari Hovila, Jyrki Rajala, Pekka Niemelä ja Aleksi Valli.
Kuvasta puuttuu Heidi Palo ja Valtter Sundström.
nette 1/2011
13
TESTI
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Mikko Lehtimäki
Tuotekuvat valmistajien ja maahantuojien
Nette testasi kahvikoneet
Espressoa kotikoneella
Jaana Rosenlöf, Annica Törmä, Saku Railio ja Tapani Saarinen testasivat
espressoja italialaistyyppisessä kahvila-ravintola Il Bancossa. Viime vuonna
avattu ravintola toimii entisessä pankkisalissa Vaasassa.
14
nette 1/2011
Nette testasi, miten erikoiskahvien valmistus onnistuu kotikäyttöön myytävillä kahvikoneilla. Maistuuko kotitekoinen
espresso yhtä hyvältä kuin ravintolassa?
Testiryhmään pyydettiin kaksi kahvinkeiton ammattilaista: ravintola Fondiksen pääbaarimestari Tapani Saarinen ja ravintoloitsija Saku
Railio, jonka italialaistyyppisessä Il Banco –ravintolassa Vaasassa testi tehtiin. Ammattilaisten lisäksi kahveja maistelevat ”hyvän kahvin
ystävät”, Jaana Rosenlöf Il Bancon naapurista Ålandsbankenista sekä freelancetulkki ja
-kääntäjä Annica Törmä.
Testiä varten on hankittu kolme konetta:
OBH Nordica Martello Tekniset Hakaradiosta
sekä Nescafé Dolce Gusto Circolo ja espressokeitin C3 Gigantista.
Miten tämä toimii?
Kun koneita valmistellaan testiin, C3 ei käynnisty. Se ei selviä, onko vika koneessa vai käyttäjissä, mutta kone joudutaan joka tapauksessa vaihtamaan. Gigantista saadaan pikaisesti
tilalle toinen laite Siemens TK 52001.
Valitettavasti Siemensinkin kanssa on ongelmia: mukana tulleessa käyttöohjeessa on
suurin piirtein kaikkia muita kieliä paitsi suomea ja ruotsia. Koneen käyttöönotto on hidasta ja hankalaa. Miehet ovat aikansa kokeiltuaan sitä mieltä, ettei laite sovellu espresson
valmistukseen, koska kone valmistaa kahvia
aina 125 ml.
– Se on liikaa, Saku Railio sanoo ja kertoo,
että Il Bancon espressokupissa on kahvia kolmen sentin verran (30 ml).
Testaajat arvaavat, että tehdasasetuksia on
varmaankin mahdollista muuttaa, mutta miten
se tehdään; siihen ei testitilanteessa löydy vastausta englanninkielisistä käyttöohjeista.
Myöhemmin testin jälkeen lataamme suomenkielisen käyttöohjeen Siemensin sivuilta
(www.siemens-home.fi). Käyttöohje kertoo,
että koneella voi valmistaa kahvia 30–220 ml.
Käyttäjä pitää käynnistysnappia alhaalla niin
kauan, kunnes on tyytyväinen kupissa olevaan
kahvimäärään. Käynnistyspainikkeita on kaksi:
yhdellä kahvipavun kuvalla keitetään mietoa ja
kahdella kahvipavulla vahvaa kahvia.
Saku Railio oli laatinut
testiryhmälle lomakkeet,
joihin arviot koneista ja
kahvimauista kirjattiin.
Maidon vaahdotuskaan ei suju niin kuin pitäisi: jostakin syystä höyry ei ole höyryä, vaan
kuumaa vettä.
Kallis ja iso Siemens
Siemensin kahvikone ei siis välttämättä pääse
näyttämään parhaita puoliaan testitilanteessa. Testaajien mielestä kone ei oikeastaan ole
vertailukelpoinen kilpakumppaniensa kanssa.
Jo toimintaperiaate on erilainen: Siemensissä kahvi valmistetaan jauhamalla kahvipavut;
Dolce Gustossa ja Martellossa käytetään kahvikapseleita.
Siemens on hyvin isokokoinen, eikä kukaan
testiryhmästä olisikaan valmis raivaamaan sille
tilaa keittiöstään.
Kahvista nouseva tuoksu miellyttää testaajia, mutta ei maku. Se ei välttämättä ole keittimen vika, vaan ehkäpä testissä käytetyt Löfberg Lilan kahvipavut eivät vain ole testaajien
mieleen.
Tapanin mielestä Siemens on turhan kallis
ostos. Sen hinta Gigantissa on 449 euroa. Hänellä on halvempi vinkki:
– Ostakaa parinkympin kahvimylly ja keittäkää kahvi tavallisessa suodatinkeittimessä.
kyllä olisin valmis maksamaan ilomielin, Jaana
sanoo.
Dolce Guston voittoon on monta syytä. Se
on testaajien mielestä kaunis, mutta ennen
kaikkea sitä on helppo käyttää. Kahvia saadakseen ei tarvitse lukea edes käyttöohjetta.
Laite on myös testin monipuolisin: sillä voi
valmistaa sekä kuumia että kylmiä juomia. Erilaisia makuvaihtoehtoja on parikymmentä. Perusmaut löytyvät tavaratalosta, ja lisää voi tilata
Internetistä.
Sakun mielestä kahvikupin hinta nousee
Dolce Gustossa melko kalliiksi. Kapselit maksavat noin 0,30 – 0,35 euroa/kpl, ja jos tekee
maitokahvia, hinta tuplaantuu.
Mokan makuista kahvia siemailevia naisia
hinta ei hirvitä.
– Kyllä tästä herkusta voi silloin tällöin maksaakin. Juoma maistuu ihanalta esimerkiksi hiihtolenkin jälkeen, Annica sanoo.
Saku ihailee Dolce Gustossa etenkin sitä,
että kuppitelineen korkeutta voi säätää kolmeen eri korkeuteen – kolmelle erikokoiselle
kupille. Kuppiin syntyy sitä kauniimpi vaahto
– crema – mitä lyhyempi matka kahvilla on
keittimestä kuppiin.
Voittaja on Dolce Gusto
Testin voittajasta ei ole pienintäkään epäilystä. Kaikki neljä testaajaa suorastaan rakastuvat
Dolce Gustoon. He kiertelevät laitteen ympärillä, ihastelevat sen sisälle syttyvää valoa,
painelevat painikkeita hykerrellen ja nuuhkivat kahvintuoksua hurmaantuneen näköisinä.
– Noita kahta muuta konetta en ottaisi,
vaikka joku tarjoaisi niistä rahaa, mutta tästä
Martello menettelee
OBH Nordican Martello on testaajien mielestä
toimiva laite, ja sillä saa hyvänmakuista espressoa. Sen käyttö vaatii kuitenkin hiukan enemmän opettelua kuin Dolce Gusto. Testaajien
mielestä käyttöohje on aika hankala.
Martello ei ole testaajien mielestä yhtä tyylikäs kuin Dolce Gusto. Jaanan mielestä laite
muistuttaa hiukan leipäkonetta.
nette 1/2011
15
Jaana Rosenlöfin ja Tapani Saarisen
mielestä Dolce Guston käyttöohje
oli paras, koska käyttäjää neuvottiin
kuvilla, ei tekstillä.
Hyvän espresson tuntee
oikeanlaisesta vaahdosta.
Kertakäyttöiset kahvikapselit kerääntyvät
Martellossa roskasäiliöön. Se on testaajien mielestä sekä hyvä että huono asia. Käytettyä kapselia ei tarvitse poistaa joka kerta, kuten Dolce
Gustossa. Mutta riskinä on, että kapselit unohtuvat koneeseen.
Roskan määrä arveluttaa etenkin naisia. Kahvipavuista kahvia valmistava Siemens tuntuu
ympäristöystävällisemmältä kuin Dolce Gusto ja
Martello. Isoin miinus Martellolle tulee kuitenkin kuppitelineestä: se on ahdas ja pieni eikä
sen korkeutta voi säätää.
Espresso maistui hyvältä
Testin lopputulos on, että kotikäyttöön myytävillä kahvikoneilla saa valmistettua kelpo
espressoa. Ravintola-alan ammattilaiset Saku
Railio ja Tapani Saarinen ovat sitä mieltä, että
Testaajien
suosikki
Kallein
Siemens TK 52001/01
• Hinta:
• Teho:
• Paine:
• Mitat:
• Vesisäiliö:
449 € Gigantti, Vaasa
1 400 W
15 baria
340 (K) x 260 (L) x 450 (S) mm
1,8 l
Kuvaus: Täysautomaattinen kahvinkeitin espresson, cappuccinon tai café latten valmistukseen. Kahvimyllyyn mahtuu noin 250 g kahvipapuja. Jauhatuskarkeus on valittavissa. Kahvin
voimakkuutta voi säätää: 8 tai 12 g/kuppi.
16
Nescafé Dolce Gusto Circolo
• Hinta:
• Teho:
• Paine:
• Paino:
• Vesisäiliö:
159 € Gigantti, Vaasa
1 500 W
15 baria
3,7 kg
1,3 l
Kuvaus: Kahvinkeitin, jolla voi valmistaa kuumia ja kylmiä juomia kahvi-, kaakao- ja maitokapseleista. Noin 20 eri makua. Automaattinen
virrankatkaisu 20 minuutin kuluttua.
Plussaa:
• kahvia vastajauhetuista kahvipavuista
• maidon vaahdotustoiminto
Plussaa:
• kuppitelineen korkeutta voi säätää kolmeen
eri korkeuteen
• Monipuolinen valikoima juomia
Miinusta:
• Iso koko
• Kallis
Miinusta:
• Syntyvä roskamäärä
• Kahvikupin hinta on melko kallis
Testaajien kommentteja: Perinteisen kahvikoneen ulkonäkö. Suurikokoinen. Ei mahdu
meidän keittiöön.
Testaajien kommentteja: Tyylikäs. Moderni.
Hauska. Erikoinen. Sisälle syttyvä valo on hyvä
yksityiskohta. Selkeät käyttöohjeet. Paljon
hyviä yksityiskohtia pienessä koneessa.
nette 1/2011
Dolce Guston ja Martellon kahvit olivat oikein hyvänmakuisia. Espressot myös tuoksuivat siltä miltä pitikin.
Kahvin pintaan muodostuvaa vaahtoa miehet sen sijaan arvostelevat. Se oli heidän mielestään ruma: epätasaisen värinen ja vaahdossa oli liikaa kuplia. Säädettävän kuppitelineen
ansiosta Dolce Guston vaahto on kuitenkin
onnistuneempi.
Halvin
OBH Nordica Martello
• Hinta: 129 € Tekniset Hakaradio, Vaasa
• Teho: 820 - 980 W
• Paine: 20 baria
• Vesisäiliö:1,0 l
Kuvaus: Valmistaa espressoa kapseleista.
Neljä eri makua.
Plussaa:
• Pirtsakka väri
• Roskasäiliö (voi olla miinustakin)
Miinusta:
• Liian pieni kuppiteline
• Syntyvä roskamäärä
Testaajien kommentteja: Näyttää leipäkoneelta. Hiukan kömpelö. Kiva. Yksinkertainen.
Väri ok. Ei vie liikaa tilaa. Helppo ensimmäisen
käyttökerran jälkeen.
Hintatiedot ovat helmikuulta 2011
Marko ostaa
voittorahoilla talomaalia
Vaasalainen e-laskuasiakas Marko Kivimäki voitti 5 000 kWh energiaa Nette-lehden joulukuun kilpailussa. Kotirannalla, vuonna 1962 rakennetussa
omakotitalossa asuva Marko aikoo käyttää pienempien sähkölaskujen ansiosta säästyvät rahat
talon kunnostamiseen.
– Ostan talomaalia ja pidän pienen kökän kavereilleni ensi kesänä, Marko suunnittelee.
Marko asuu lapsuudenkodissaan, jonka hän
osti omakseen vuonna 2005. Taloa lämmittää
ilma-vesi-lämpöpumppu, mutta yli kymmenen
asteen pakkasilla käytössä on talon alkuperäinen
lämmitysmuoto: öljylämmitys.
E-lasku on Markon mielestä kätevä. Todelliseen kulutukseen perustuva etäluenta tuo talvella isoja laskuja, mutta kesällä pääsee sitten
halvemmalla.
– E-lasku on parempi kuin suoraveloitus, sillä
kontrolli pysyy paremmin itsellä. Laskujen maksamista voi säädellä itse tilin tilanteen mukaan.
Yhä useampi maksaa sähköisesti
Noin 11 prosenttia Vaasan Sähkön asiakkaista
on siirtynyt paperilaskuista sähköiseen laskutukseen.
– E-laskuasiakkaiden määrä on selvässä kasvusuunnassa, laskutuspäällikkö Kirsti Achrén
Vaasan Sähköstä kertoo.
Uudet, Vaasan talousalueen ulkopuolella asuvat asiakkaat valitsevat laskutusmuodoksi useimmiten e-laskutuksen.
– He ovat yleensä muutenkin tottuneet asioimaan sähköisesti. Useimmat tekevät esimerkiksi
sähkösopimuksen Vaasan Sähkön kotisivuilla,
Achrén sanoo.
Marko Kivimäki voitti 5000 kWh energiaa
Neten e-laskukampanjassa.
nette 1/2011
17
LY H Y E S T I
Sähkönmyynti kasvoi vuonna 2010 ollen
1 873 GWh, kun se vuonna 2009 oli 1 570
GWh. Loppuvuodesta ylitettiin 100 000 sähköasiakkaan raja. Norjan vesivoimaosuudella
tuotettiin ennätysmäärä sähköä (200 GWh).
Tornion tuulivoimapuiston rakennustyöt valmistuivat loppuvuodesta ja sähköntuotanto
alkoi 1.1.2011.
Kylmä talvi vaikutti merkittävästi kaukolämmön myyntimäärään, jossa saavutettiin ennätyslukema. Vuoden 2010 lämmitystarve oli 13
% normaalivuotta ja 20 % vuotta 2009 suurempi. Eniten vuorokauden aikana kului kaukolämpöä jouluaattona 24.12. keskitehon ollessa
223 MW. Yksittäisen tunnin kulutushuippu 252
MW totetui 23.12.2010 klo 9.00–10.00. Kaukolämpöä myytiin 731 GWh. Sähkön ja lämmön
yhteistuotannon määrä kasvoi ja sen osuus kaukolämmössä oli 93 %.
Sähkön kokonaiskulutus Vaasan Sähköverkko Oy:n jakelualueella (Vaasa, Mustasaari,
Vöyri, Laihia, Maalahti ja Korsnäs) oli yhteensä 1 012 GWh, jossa on kasvua edellisvuodesta 5,9 %. Suurimmillaan sähkön käyttö oli
29.1.2010, jolloin sähköä kului yhden tunnin
aikana 211 MW:n teholla. Vuosi oli ensimmäinen, kun kaikki Vaasan Sähköverkon asiakkaat
olivat etäluennan piirissä ja sähkön laskutus
perustui todelliseen kulutukseen. Uusia sähköliittymiä rakennettiin 600 kpl (554 vuonna
2009). Vaasan Runsoriin valmistui vuoden aikana uusi 110/20 kV sähköasema.
RAVERAn osalta isoina asioina vuoden 2010
aikana esiin nousivat Fortum-sopimuksen laajentuminen alueelle: Jurva, Kauhajoki, Isokyrö,
Vöyri ja Kurikka, uuden toimipisteen avaaminen
Kurikkaan sekä VK Electric Oy:n jakeluverkon
urakointi-liiketoiminnan osto 15.3.2010.
18
nette 1/2011
Kuva: Hannu Rintala
Vaasan Sähkön
vuosi 2010
Westenergy
etenee aikataulussa
Helmikuun alussa Westenergyn työmaalle odotettiin saapuvaksi mm. kattilaa, jossa jätteet poltetaan
energiaksi yli 1 000 asteen lämpötilassa.
Westenergy Oy Ab:n jätteenpolttolaitos Stormossenin naapurissa Mustasaaressa etenee
suunnitelmien mukaan. Suurin osa betonitöistä on saatu valmiiksi, ja laiteasennukset
alkoivat helmikuussa. Toimitusjohtaja Jan Teir
kertoo, että myös julkisivu- ja runkourakoitsija on valittu. Kilpailutukset lvi- ja sähkötöistä sekä hallintorakennuksesta ovat menossa.
Työmaalla työskenteli helmikuussa noin sata
ihmistä. Asentajia on mm. Sveitsistä, Itävallasta, Puolasta ja Kroatiasta.
Viiden kunnallisen jäteyhtiön omistama jätteenpolttolaitos aloittaa toimintansa vuodenvaihteessa 2012-2013. Roskia polttava voimalaitos tuottaa valmistuttuaan noin kolmasosan
Vaasan Sähkön kaukolämmöstä. Energiaa
riittää vuosittain noin 7 000 kaupunkiasunnon
tarpeisiin.
Nimityksiä
Jarno Rajamäki
Mustasaaresta
on nimitetty
projektipäälliköksi
Oy RAVERA Ab:hen
Ilkka Pokela
Isostakyröstä on
nimitetty maastosuunnittelijaksi Vaasan
Sähköverkko Oy:öön.
R istikko
Nimi
Lähiosoite
Postinumero ja -toimipaikka
Puhelin
Lähetä vastaus 10.5.2011
mennessä osoitteeseen:
”NetteRistikko”
Vaasan Sähkö Oy
PL 26, 65101 Vaasa
Ristikon ratkaisseiden kesken
arvotaan 2 kpl sisä/ulkolämpömittaria.
Edellisen Nette-ristikon voittajat:
Hannu Kaarela, Tammisaari
Pirjo Hanka, Kesti
Edellisen ristikon ratkaisu.
nette 1/2011
19
Lukijakilpailu
Mielipiteesi on meille tärkeä!
Miten kiinnostavina pidit seuraavia artikkeleita?
Vaasan Sähkö Oy
En lukenut Tyydyttävä
Hyvä
Erinomainen
maksaa
postimaksun
Pääkirjoitus........................................................................
Westenergy tekee roskistamme energiaa............................
Polttokenno on tehokas sähköntuottaja.............................
Talonrakentajat pääsivät sisähommiin.................................
Juhlakukat kannettiin Espooseen.......................................
VAASAN SÄHKÖ OY
Tunnus 5005432
00003 Vastauslähetys
Seuraava tavoite: 150 000 asiakasta...................................
Nette testasi kahvikoneet...................................................
Marko ostaa voittorahoilla talomaalia.................................
Mitä pidit Nette-lehden ulkonäöstä?
Tyydyttävä
Hyvä
Erinomainen
Miten aktiivisesti luet Nette-lehteä?
Luen lähes kaikki Selailen
En lue
Mistä aiheista haluaisit lukea seuraavissa Nette-lehdissä?
Voita
kylpyläloma!
Ruusuja ja risuja Nette-lehdestä:
Vastaa kyselyyn 10.5.2011 mennessä
ja voita viikonloppuloma valitsemaasi kotimaiseen kylpylään! Arvomme
kaikkien vastanneiden kesken kylpyläviikonlopun (la-su) koko perheelle
(2 aikuista ja 1-3 lasta). Voittajalle
ilmoitetaan henkilökohtaisesti.
Vastaajan sukupuoli
Vastaajan ikä
mies
alle 20
nainen
21-30
31-40
Nimi
Lähiosoite
Postinumero ja -toimipaikka
Voit postittaa Nette-ristikon ja Lukijakilpailun vastaukset yhdessä. Irroita sivu ja lähetä se meille.
41-50
51-60
yli 60