Nette-lehteä 01/2014

VA A S A N S Ä H K Ö N A S I A K A S L E H T I
1/2014
Energiaseuranta
alkaa
Pohjanmaa saa
ensimmäisen ison
tuulivoimapuistonsa
Testissä klapikoneet
:
i
t
t
i
i
s
i
v
Asiakas
y
l
l
y
M
n
i
g
n
i
Hels
nette
VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI
Seuraava Nette ilmestyy kesäkuussa 2014.
Numero:1/2014
Julkaisijat:
Vaasan Sähkö Oy,
Vaasan Sähköverkko Oy
Postiosoite: PL 26, 65101 Vaasa
Käyntiosoite: Kirkkopuistikko 4
65100 Vaasa
Puhelinvaihde: 06 324 5111
Vikailmoitukset: 06 324 5700 (24 h)
(puhelut nauhoitetaan)
Faksi: 06 324 5350
Internet:
www.vaasansahko.fi
ISSN:1458-7297
Päätoimittaja: Mikaela Jussila
mikaela.jussila@vaasansahko.fi
Toimituskunta: Olli Arola
Håkan Bodö
Göran Heino
Katja Luomaranta
Toimitus:
Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä
Ulkoasu: Mainostoimisto Bock’s Office Oy
Painopaikka:
UPC Print
Kansikuva:
Mikko Lehtimäki
S I S Ä L LY S
Asiakaspalvelu
avoinna klo 8.00 - 16.00
06 324 5750
asiakaspalvelu@vaasansahko.fi
Nauhoitamme kaikki asiakaspuhelut.
Kysymyksiä asiakkailtamme
Tämän otsikon alla vastaamme asiakaspalveluun tulleisiin sekä Nette-lehden
lukijoiden esittämiin kysymyksiin. Onko
sinulla kysymys, jonka haluat esittää
tällä palstalla? Lähetä se osoitteeseen
nette@vaasansahko.fi.
Miten muistan maksaa
verkkopankkiini tulleen
e-laskun, kun ei enää tule
paperilaskua?
Kansikuva: Mikko Lehtimäki
3
4
8
9
10
14
18
19
Pääkirjoitus
Energiaseuranta alkaa
Pohjanmaa saa ensimmäisen ison
tuulivoimapuistonsa
Meillä töissä: Mikko Pieskä
Asiakasvisiitti: Helsingin Mylly
Testissä klapikoneet
Lyhyesti
Ristikko
Ei huolta! Verkkopankissasi voit laskuttajakohtaisesti asettaa e-laskuille automaattisen maksatuksen eräpäivänä.
Lisäksi voit säädellä automatiikkaa siten, että tietyn summan ylittävät laskut
hyväksyt aina itse ennen maksua. Kirjautuessasi verkkopankkiisi saat myös
huomautuksen, mikäli sinulla on vahvistamattomia e-laskuja odottamassa
hyväksyntääsi.
Suoraveloitukseni muuttui
e-laskuksi. Mistä näen
käyttöpaikan, käytetyt
kilowattitunnit ja muut
sellaiset tiedot?
Pääsääntöisesti kaikki e-laskut näkyvät
verkkopankin e-laskusivulta. Listalla on
laskuttajan nimi sekä laskun euromäärä
ja eräpäivä. Yksittäinen laskutiedosto
avautuu napsauttamalla, jolloin voit tarkastella sen sisältöä tarkemmin.
Talvella lämmin lattia tuntuu
mukavalta, mutta paljonko
lattialämmitys kuluttaa sähköä
neliömetriltä?
Moni on varmasti talven kylminä kuukausina miettinyt samaa asiaa. Jos pidät
esimerkiksi 5 m2:n kylpyhuoneessa lattialämmitystä päällä koko vuoden, kuluu
sähköä noin 4 300 kWh. Kuukaudessa se
tarkoittaa viitisenkymmentä euroa.
Yhtä neliötä kohti lattialämmityksen
päällä pitäminen maksaa siis runsaat
kymmenen euroa kuukaudessa. Käyttöaikaa lyhentämällä ja lämmitystehoa pienentämällä saat siis aikaan ihan mukavia
säästöjä!
Älä myöskään tuhlaa energiaa lämmittämällä koko asuntoasi lattialämmityksellä. Pidä siis kylpyhuoneen ovi
kiinni.
Pohdin aurinkopaneelien
asentamista. Pitääkö siitä
ilmoittaa sähköyhtiölle?
Tuo on usein esitetty ja hyvä kysymys.
Jos aiot kytkeä laitteiston sähköverkkoon, tulee sinun olla verkkoyhtiöön
yhteydessä hyvissä ajoin (3–4 kk) ennen tuotantolaitteiston käyttöönottoa
– mielellään jo ennen laitteiston hankkimista. Näin voidaan varmistua siitä, että
laitteisto soveltuu verkkoon liitettäväksi.
Ennen kuin tuotantolaitteisto liitetään verkkoon, tulee sinun toimittaa
verkonhaltijalle laitteiston tiedot. Siihen
on oma lomakkeensa (Mikrotuotannon
yleistietolomake). Lisäksi verkonhaltijan
kanssa tulee solmia tuotannon liittymissopimus.
Lisätiedot:
rakentajapalvelu@vaasansahko.fi
PÄÄKIRJOITUS
Hannu Linna
toimitusjohtaja
Rohkaisevaa
asiakaspalautetta
Loppuvuonna 2013 tehty Energiateollisuus
ry:n tilaama energia-alan yhteinen asiakastyytyväisyystutkimus osoitti, että Vaasan
Sähköön ollaan tyytyväisiä. Sähkön myynti ja
sähkön siirto saivat asiakkailta yleisarvosanan
erinomainen. Kaukolämmön yleisarvosana oli
erittäin hyvä.
Kiitosta asiakkaat antoivat kyselyssä mm.
henkilöstön palveluhalukkuudesta, sovittujen asioiden hoitamisesta, luotettavasta tiedottamisesta
ja imagosta. Ensimmäistä kertaa mukana ollut
kaukolämpöliiketoiminta
oli asiakkaiden mielestä
toimialan keskiarvoa parempi hintojen kilpailukykyisyydessä, hintalaatusuhteessa sekä joustavassa imagossaan.
Todennäköisesti sähkön käyttäjät huomasivat, että syksyllä koettujen myrskyjen aiheuttamat katkot vaivasivat muualla Suomessa
pitempään kuin Vaasan alueella. Viankorjauksen nopeus ja henkilökohtaisiin tekstiviesteihin pohjautuva häiriötiedottaminen saivat
erityisesti kiitosta. Ehkäpä tuloksessa näkyy
se, että sähköverkkoon on Vaasan alueella investoitu pitkäjänteisesti
ja voimakkaasti.
Sähkön myynnin
arvosanat
paranivat edellisvuodesta
myös lähes kaikilla
osa-alueilla. Vaasan
Sähkön vahvuuksia
ovat kilpailukykyinen hinta ja operatiivinen yksinkertaisuus
asioiden hoitamisessa. Virheitäkin on tullut.
Siitä huolimatta on mukavaa, että asiakastyytyväisyydessä on kokonaisuutena edetty.
Tämä erinomainen asiakaspalaute lämmittää.
”Vaasan Sähkön
vahvuuksia ovat
kilpailukykyinen
hinta ja operatiivinen
yksinkertaisuus
asioiden hoitamisessa.”
Sähköverkko kuljettaa energiaa
valon nopeudella
Ykkössijan sähkön siirto -sarjassa saavuttanut
Vaasan Sähköverkko oli kaikilla mitatuilla osaalueilla parempi tai yhtä hyvä kuin toimiala
keskimäärin. Myös edellisvuoteen verrattuna
tulokset paranivat. Erityisen tyytyväisiä Vaasan Sähköverkon asiakkaat ovat olleet vikojen
korjausnopeuteen, jossa yhtiön pistemäärä oli
4,17 ja alan keskiarvo 3,47.
Energian kulutuksen
raportoinnissa kehitettävää
Raportoinnin kehittämisen perusongelma
on siinä, että kulutuslukemat ovat verkkoyhtiön vastuulla ja raportointi sähkön myyjän
vastuulla. Lähivuosien suuri tavoite onkin
nostaa energiankulutuksen raportointi sellaiselle tasolle, että asiakkaat voivat saada
mahdollisimman suuren hyödyn irti etämittaukseen siirtymisestä.
Vuoden 2013 tunnusluvut
Vuodet 2012 ja 2013 olivat keskenään hyvin
erilaisia. Kuitenkin Vaasan Sähkö -konsernin
vuoden 2013 liikevaihto 149,3 (149,8) miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 24,5 (24,4)
näyttävät lähes edellisvuoden lukujen kopioilta. Investointien määrä oli viime vuonna
56,6 miljoonaa euroa, mikä on ennätyksellinen konsernin historiassa.
Mukavaa kevättä toivottaen
Hannu Linna
Keskeiseksi kehityskohteeksi asiakkaat nostivat energiankäytön raportoinnin. Raportoinnissa on parannettavaa ja siksi Vaasan Sähköllä on käynnissä merkittäviä IT-hankkeita
sen kehittämiseksi.
nette 1/2014
3
ENERGIASEURANTA 1 2 3 4
osa 1 KERROS TA LO
Energiaseuranta
alkaa
Nette vierailee tänä vuonna neljässä kodissa energianeuvojan kanssa.
Asiantuntija kartoittaa asunnosta kohteet, joissa energiaa voi kulua
hukkaan ja opastaa perhettä tehokkaampaan energiankäyttöön.
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Katja Lösönen | Kuvitus Bock’s Office
Vaasan Sähkö etsi joulukuussa Nette-lehden
lukijoiden joukosta omakoti-, rivitalo- ja kerrostaloasujia, jotka haluaisivat osallistua energiaseurantaan. Ilmoittautuneiden joukosta
valittiin mukaan neljä perhettä.
Ensimmäiseksi käymme vaasalaisen Sverre Slotten luona. Eläkkeellä oleva sähkötekniikan opettaja asuu vaimonsa kanssa Vaasan
keskustassa vuonna 1968 valmistuneessa
kerrostalossa, jossa on kaukolämmitys. Asunnossa on 95 neliötä ja lasitettu parveke. Pariskunnan sähkönkulutus on noin 3 000 kWh
vuodessa.
– Sähkönkulutus ei vaikuta kovin suurelta, energianeuvoja Mika Korpi Pohjanmaan
energianeuvonnasta toteaa.
4
nette 1/2014
Sverre Slotte kertoo olleensa varsinkin
nuorempana tarkka seuraamaan sähkönkulutusta. Pariskunta ei ainakaan tietoisesti
halua tuhlata sähköä, vaan esimerkiksi valot
sammutetaan valaisimista, jos huoneissa ei
oleskella.
– Tästä on joskus erimielisyyttäkin vaimon
kanssa, Slotte paljastaa. Hän jättäisi mielellään wc:n pienloistelampun palamaan yöksi,
niin liikkuminen olisi helpompaa ja turvallisempaa. Vaimosta se on kuitenkin tuhlailua.
Energia-asiantuntija myöntää, että valojen
sammuttaminen on energiansäästön kannalta
hyvä ratkaisu, mutta ehdottaa, että Slottet
voisivat hankkia turvallisuutta tuomaan hä-
märäkytkimellä toimivan, pistorasiaan asennettavan yövalon.
Hehkulamppujen tilalle
energiansäästölamput
Valaisimista löytyy ensimmäinen kohde, jossa perhe voi tehostaa energiankäyttöään ja
säästää rahaa. Asunnossa on useita valaisimia,
joissa kaikissa on hehkulamput. Sverre Slotte
kiipeää jakkaralle ja näyttää, että hänellä on
jääkaapin päällä olevassa kaapissa vielä iso
varasto hehkulamppuja.
Korpi neuvoo vaihtamaan energiansäästölamput heti niihin valaisimiin, joita Slottet
pitävät useimmin päällä. Muihin valaisimiin
Sverre Slotte ja Mika Korpi etsivät tietokoneelta linkit sivustoille, joilla annetaan hyviä neuvoja lamppujen ostoon.
vaihdon voi tehdä vähitellen, kun hehkulamppuvarasto alkaa tyhjentyä. Hehkulamppujen
tilalle voi vaihtaa myös led-lamppuja.
Sverre Slotte surkuttelee hehkulamppujen
häviämistä kaupoista. Asunnossa on kristallikruunuja, joihin energiansäästölamput eivät
Slotten mielestä sovi.
Mika Korpi myöntää, ettei Slotte tule
löytämään kristallikruunuihinsa aivan hehkulamppujen kaltaisia lamppuja. Lamppujen
ostaminen oli ennen helpompaa, kun valinta
tehtiin pelkän wattiluvun perusteella. Nyt
pitää tietää, millaiseen valaisimeen lamppu
tarvitaan. On esimerkiksi tarkistettava, voiko
energiansäästölamppua himmentää vai ei.
– Netissä on paljon lampputietoa, Korpi sanoo ja miehet siirtyvät työhuoneeseen
Slotten tietokoneelle. Korpi neuvoo käymään
esimerkiksi sellaisilla sivuilla kuin www.lampputieto.fi ja www.premiumlight.eu.
Vaihda pöytäkone kannettavaan
– Tämä tietokone sinun kannattaisi vaihtaa
kannettavaan. Pöytäkone kuluttaa energiaa
monin verroin enemmän, Korpi huomauttaa.
Jos pöytäkonetta kuitenkin haluaa käyttää, siitä olisi hyvä sammuttaa virta pois, kun
konetta ei käytä.
– Silloin kun olin vielä työelämässä, kone
oli päällä yötä päivää. Nyt se on päällä vain
silloin tällöin, Slotte kertoo.
Uudet kodinkoneet ovat
energiatehokkaita
Slotten pariskunnan kodinkoneet ovat melko
uusia ja hyväkuntoisia. Vaikka markkinoille
on tullut vielä energiatehokkaampia laitteita,
Korven mukaan kunnossa olevia koneita ei
ole tarve lähteä vaihtamaan.
– Vaihdatte vasta sitten, kun näihin tulee
jokin vika. Korjaamaan ei välttämättä kannata
lähteä, Korpi sanoo.
Jos Slottet haluavat ostaa valurautalevyin
varustetun sähkölieden tilalle uuden, Korpi suosittelee induktioliettä. Se tosin vaatii
myös erityisesti induktioliesille suunnitellut
kattilat.
nette 1/2014
5
– Käytän sähköliettä tosi harvoin. Kokkaan
yleensä mikroaaltouunilla, ruokataloudesta
nykyään vastaava Sverre Slotte kertoo.
Sulata pakastin ja imuroi taustat
Lämpömittari näyttää, että asunnossa on aika
kuuma, + 23 astetta. Matalampi lämpötila säästäisi energiaa. Huoneenlämpötilan suositus on
20–22 astetta, makuuhuoneen lämpötila voi olla
vielä viileämpi. Yhden asteen pudotus säästää
lämmitysenergiaa noin 5 prosenttia vuodessa.
Sverre Slotte on sulattanut jääkaappi-pakastimen ja pakastimen noin kuukausi sitten.
Miehet vetävät jääkaappi-pakastimen ulos
syvennyksestä, ja kaapin taustakin saa Korvelta hyväksynnän.
– Ei täällä ole juurikaan pölyä, mutta imuroidaan nyt, kun kerran vedettiin esiin, hän
sanoo.
Kylmäkalusteiden taustat on hyvä imuroida kerran vuodessa, vaikkapa sulatuksen yhteydessä. Samalla kannattaa kurkistaa, että
lauhdeastia on varmasti paikallaan.
Kaapin taakse kertyvä pöly lisää laitteen
energiankulutusta. Kaapin yläpuolella ja molemmissa sivuissa pitäisi olla tilaa ilmanvaihtumista varten.
– Yläpuolella on hyvin tilaa, mutta sivuissa
ei. Tämä on tyypillinen virhe melkein kaikissa
keittiöissä, Korpi tietää.
Pakastinta ja jääkaappia ei kannata pitää
liian kylmänä. Slotten perheessä lämpötilat
ovat kohdallaan: pakastimessa -18 ja jääkaapissa +5. Jääkaapin suosituslämpötila on
+2 – +6 astetta ja pakastimen -18 astetta.
Käsin tiskatessa kuluu paljon vettä
Perheessä ei ole astianpesukonetta, ja Sverre Slotte kertoo pesevänsä astiat käsin. Siinä
tuhlaantuu vettä.
Uudet astianpesukoneet pesevät koneellisen astioita noin 15 vesilitralla. Kun vastaavan
astiamäärän tiskaa käsin, vettä kuluu 35 – 140
litraa. Esimerkiksi kahden hengen taloudessa
astioiden huuhtominen juoksevalla vedellä
voi kuusinkertaistaa huuhteluveden kulutuksen astianpesukoneeseen verrattuna.
Slottet pesevät pyykkinsä yleensä taloyhtiön pesukoneessa. Kylpyhuoneessa olevaan pyykkikoneeseen Sverre Slotte heittää
useimmiten vain omat urheiluvaatteensa.
Hän harrastaa aktiivisesti hiihtoa, ja esimerkiksi viime vuonna hän hiihti 75-vuotispäivänsä kunniaksi 75 kilometrin pituisen lenkin.
– Tänä vuonna hiihtäminen on jäänyt vähemmälle, kun ei ole tullut lunta, Sverre Slotte harmittelee.
Juttusarjan seuraavassa osassa käymme
katsomassa, miten omakotitalossa asuva
perhe voi tehostaa energiankäyttöään.
Energianeuvoja neuvoo
kotitalouksia ja taloyhtiöitä
Jääkaapin tiivisteiden kunnon voi testata
setelillä: Pane seteli oven väliin ja vedä
kevyesti. Tiivisteet ovat kunnossa, jos
tunnet vastustusta, vaikka seteli tuleekin
ulos ovenraosta.
Vaasan ammattikorkeakoulun tekniikan laboratoriossa, Technobothniassa,
laboratorioinsinöörinä työskentelevä
Mika Korpi toimii alueellisena energianeuvojana Vaasan seudulla. Pohjanmaan energianeuvonta on yksi 17 valtakunnallisesta neuvontaorganisaatiosta.
Mika Korven työ energianeuvojana
alkoi vuosi sitten. Aluksi energiansäästöön ja energiatehokkuuteen tähtäävää
neuvontaa ovat saaneet Vaasan seudun
asukkaat ja taloyhtiöt, mutta palvelua
on tarkoitus laajentaa koko Pohjanmaan
alueelle.
Energianeuvojan palvelut ovat osa
Motivan, Vaasan kaupungin, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin ja Vaasan ammattikorkeakoulun rahoittamaa
Energianeuvonta-hanketta, joka jatkuu
vuoteen 2016 saakka.
Energianeuvojan yhteystiedot:
6
nette 1/2014
Neuvontapuhelin: 040 686 9877.
Puhelinpäivystys keskiviikkoisin klo
8–12 ja torstaisin klo 12–16.
Sähköposti: einfo@vamk.fi
Lisätietoa: www.eneuvonta.fi
Kannattaako valot sammuttaa?
Jos haluat säästää energiaa, vastaus on kyllä. Tämä koskee myös pienloistelamppuja ja energiansäästölamppuja.
Siihen, kannattaako sammuttaminen myös taloudellisesti, vaikuttaa moni seikka: lampun hinta, sähkön hinta, lämmitysenergian hinta,
sytytyskertojen määrä. Aalto-yliopiston tekemien laskelmien mukaan
sammuttaminen kannattaa myös rahansäästön näkökulmasta, jos valoja
ei tarvita vähintään 15 minuuttiin.
Lampun käyttöiän kannalta vastaus on edelleen selvä kyllä hehkulamppujen, halogeenien ja ledilamppujen osalta. Sytyttäminen ei
lyhennä niiden polttoikää.
Energiansäästölamppujen ja loisteputkivalaisimien polttoikää sytyttäminen lyhentää jonkin verran. Energian kokonaiskulutuksen kannalta
asialla ei ole suurta merkitystä, koska polttoiän lyheneminen vaikuttaa
vain vähän niiden koko elinkaareen. Lampun käyttäminen vie kuitenkin
enemmän energiaa, kuin mitä sen valmistamiseen on sitoutunut.
Hyvin toimivia kodinkoneita on turha vaihtaa uusiin.
Jos laitteeseen tulee vika, esimerkiksi vanha sähköliesi
kannattaa vaihtaa energiatehokkaampaan induktiolieteen.
Kylmälaitteiden taustat kannattaa imuroida noin kerran
vuodessa, Mika Korpi opastaa.
Muista huoltaa ilmanvaihtojärjestelmä
Sverre Slotte ei voi vaikuttaa kerrostaloasuntonsa ilmanvaihtoon, koska
vuonna 1968 valmistuneessa talossa on rappukäytäväkohtainen huippuimuri.
Monissa uusissa kerros-, rivitalo- ja omakotitaloissa on kuitenkin
koneellinen, lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihtojärjestelmä,
jota asukkaan pitää muistaa huoltaa.
Ilmanvaihdon kautta asunnosta voi poistua jopa 30 prosenttia talon
lämmittämiseen käytetystä energiasta.
– Ilmanvaihtojärjestelmän huoltaminen unohtuu usein, ja se tuhlaa
turhaan energiaa, energianeuvoja Mika Korpi sanoo.
Jotta järjestelmä toimisi moitteettomasti, suodattimet pitää vaihtaa
vähintään kerran vuodessa.
– Vaihtaminen ei yksin riitä. Ne pitäisi myös säännöllisesti imuroida,
Korpi huomauttaa.
Ilmanvaihtokoneen venttiileihin ei pidä mennä koskemaan ollenkaan,
jotta ilmanvaihto ei häiriinny. Koneen säätöjä kannattaa kuitenkin tarkkailla, jotta ei tule lämmittäneeksi asuntoaan ilmanvaihtokoneella.
Tuloilmaa ei kannata lämmittää liikaa. Rahaa palaa hukkaan etenkin
silloin, jos tuloilmaa lämmitetään sähkövastuksella.
Sverre Slottea harmittaa,
kun kristallikruunuun ei
enää saa kauniin punasävyisiä
kynttilälamppuja. Mika Korpi myöntää,
ettei energiansäästölamppu ole aivan samannäköinen.
Kaikkien energiaseurantaan ilmoittautuneiden kesken
on arvottu kolme Polar FT4-sykemittaria. Voittajille on
ilmoitettu henkilökohtaisesti.
nette 1/2014
7
Vaasan Sähkön asiakkaiden ostaman sähkön päästöttömyys lisääntyy, kun Torkkolan tuulivoimapuisto Vaasassa valmistuu kesällä 2015.
Lisää päästötöntä sähköä
Pohjanmaa saa ensimmäisen
ison tuulivoimapuistonsa
Vaasan Vähäänkyröön rakennettavasta tuulivoimapuistosta tulee yksi Suomen suurimmista: sen 16 tuulivoimalaa tuottavat sähköä
vuodessa noin 10 000 omakotitalon tarpeisiin.
Tuulivoimapuiston rakentaminen alkaa
kevään aikana, ja sen arvioidaan valmistuvan
ensi vuoden kesään mennessä, jolloin myös
kaupallinen sähköntuotanto alkaa. Rakentamisesta vastaa EPV Tuulivoima Oy.
Energiantuottokyvyltään tuulivoimapuisto
on yksi Suomen suurimmista. Vuotuinen sähköntuotanto tulee olemaan noin 150 000 MWh,
mikä vastaa lähes 10 000 sähkölämmitteisen
omakotitalon kuluttamaa sähkön määrää.
Vaasan tuulivoimapuisto lisää Suomen tuulivoimatuotantoa viidenneksellä. Viime vuonna
Suomessa tuotettiin kaikkiaan 777 000 MWh
sähköä tuulivoimalla.
Ympäristöystävällistä energiaa
Energiapääkaupungin imago
vahvistuu
Alueelle rakennetaan kuusitoista 3,3 MW:n
tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu kokonaisteho on 52,8 MW. Voimalat ovat fyysisiltä mitoiltaankin suuria: jokaisen yksittäisen
tuulivoimalan napakorkeus on 137 metriä ja
roottorin halkaisija 126 metriä.
Vaasan Sähkö omistaa EPV Energian suurimpana omistajana tuulivoimapuistosta 49
prosenttia. Vaasan Sähkön toimitusjohtajan
Hannu Linnan mielestä on hienoa, että Pohjanmaan ensimmäinen teollisen mittakaavan
tuulivoimapuisto sijoittuu nimenomaan Vaa-
8
nette 1/2014
saan. Tuulivoimapuisto voimistaa Vaasan mainetta Suomen energiapääkaupunkina, jossa
energiateknologian keskittymä työllistää
noin 10 000 ihmistä.
Vaasan Sähkön ja yhtiön asiakkaiden kannalta tuulivoimapuisto on Hannu Linnan mielestä hyvä asia, koska sähköntuotantopaletin
vahvistaminen pienentää energianhankintaan
liittyviä riskejä.
- Tuulienergian osuus Vaasan Sähkön sähkönhankinnasta nousee tuulipuiston myötä
vajaasta kahdesta prosentista yli viiteen prosenttiin, Hannu Linna jatkaa.
MEILLÄ TÖISSÄ
Teksti Anne Kytölä
KuvaMikkoLehtimäki|KuvitusBock’sOffice
Maalämpömiehestä tuli
kaukolämpömies
Raahesta kotoisin oleva Mikko Pieskä kävi
kymmenisen vuotta sitten opiskelemassa
Vaasassa teollisuusekonomiksi. Työ vei miehen Pohjois-Savoon Leppävirralle, mutta
vuosi sitten Mikko palasi Vaasaan.
Ensimmäinen paluuvuosi vierähti Teknologiakeskus Merinovan palveluksessa maalämpöön erikoistuneena energia-asiantuntijana.
Tämän vuoden alussa Mikko aloitti energiaasiantuntijana Vaasan Sähkön kaukolämpöyksikössä.
Mikko halusi tulla Vaasan Sähköön töihin,
koska yhtiö on tehnyt paljon investointeja ja
työtä sen eteen, että se voi tuottaa ja jakaa
ympäristöystävällistä energiaa kustannustehokkaasti. Mikko haluaa olla mukana kehittämässä tulevia ratkaisuja.
– Parhaat ratkaisut ovat sellaisia, että niistä hyötyvät aidosti asiakkaat, yhtiö, ympäristö ja koko yhteiskunta, Mikko uskoo.
Leppävirralla Mikko teki töitä yrityksessä,
joka myi maalämpöratkaisuja ja kaukolämpövaihtimia. Työt aloittaessaan Mikko oli
vannoutunut maalämmön kannattaja. Hän
uskoi sen olevan ainoa oikea tapa lämmittää
kiinteistöjä. Vuoden työskentely avasi silmät:
– Tajusin, että kaukolämmölle on omat
kohteensa ja sitä paitsi sillä on myös vientipotentiaalia, Mikko sanoo.
Leppävirran aikaa Mikko pitää hyvin opettavaisena.
– Se aika oli minulle varsinainen lämmitystekniikan korkeakoulu, Mikko kiittelee ja
kertoo nähneensä aika monta kiinteistöä ja
niiden lämmitysratkaisuja eri puolilla Suomea.
yhteistuotantolaitoksissa syntyvä kaukolämpö on ympäristöystävällistä, ja ympäristöystävällisyyttä voidaan edelleen parantaa
polttoainevalinnoilla.
– On vaikea keksiä tapaa, jolla lämpöä
voisi tehdä ympäristöystävällisemmin, Mikko
sanoo, mutta lisää, että haja-asutusalueilla,
kaukolämpöverkon ulkopuolella, maalämpö
on erinomainen valinta.
Vaasassa on panostettu tekniikkaan, joka
mahdollistaa kaukolämmön tuottamisen entistä ympäristöystävällisemmin. Vaasan Sähkön, Vaskiluodon Voiman ja Westenergyn yhteistyö toi viime vuonna Vuoden ilmastoteko
-tunnustuksen. Yritysten ”energiatäyskäännöksen” ansiosta Vaasan hiilidioksidipäästöjä on mahdollista vähentää 525 000 tonnia
vuodessa.
– Näen luvuista, jos esimerkiksi kiinteistön laitteissa on jotakin vikaa, Mikko sanoo ja
kertoo jo soitelleensa muutamille kaukolämpöasiakkaille poikkeavista lukemista.
Mikko huomauttaa, että kiinteistön omistajan kannattaa hoitaa säädöt kuntoon,
vaikka energiahukka olisi pienikin. Kiinteistö
säästää rahaa, ja kaukolämpöverkon toiminta
paranee, kun lämmönsiirtoon tarvitaan vähemmän pumppaustehoa.
Mikon tehtäviin kuuluu myös hankkia uusia kaukolämpöasiakkaita, tehdä laskelmia
kaukolämpöverkoston laajentamisesta ja olla
mukana erilaisissa kehityshankkeissa.
Vaasan Sähkö toivottaa uuden energiaasiantuntijansa tervetulleeksi taloon.
Kaukolämpöäkin voi
käyttää tehokkaammin
Vaasan Sähköllä Mikko on ensi töikseen tutkinut numeroita, jotka kertovat miten kaukolämpöä virtaa kiinteistöihin. Etäluettavat
mittarit helpottavat tiedonkeruuta ja auttavat palvelemaan asiakkaita nopeammin.
Tietojärjestelmien avulla datasta löydetään
poikkeavuudet.
Kaukolämpö on
ympäristöystävällistä
Kaukolämmön hyvät puolet valkenivat Mikolle vielä enemmän, kun hän tutustui nollaenergiarakentamisen asiantuntijan, tekniikan
tohtori Jarek Kurnitskin ajatuksiin.
Kaukolämpö on etenkin tiiviisti asutuissa
kaupungeissa puhdas ja erinomainen lämmönlähde. Sähköntuotannon sivutuotteena
Mikko Pieskä on
kaukolämmön uusi
energia-asiantuntija.
nette 1/2014
9
ASIAKASVISIITTI
Suomen suurin
luomuviljan jalostaja
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Mikko Lehtimäki
valmistaa hiutaleet aamupuuroosi
Jos söit aamulla kaurapuuroa, söit suurella
todennäköisyydellä Vaasassa valmistettuja kaurahiutaleita. Helsingin Myllyn Vaasan
tuotantoyksikkö Polar Mills jalostaa vuoden
aikana viljasta pääasiassa hiutaleita ja leseitä noin 15 miljoonaa kiloa. Hiukan yli puolet
tuotannosta menee ulkomaille.
– Teemme myös ruis-, ohra- ja vehnähiutaleita sekä -leseitä, mutta kaura on ehdottomasti päätuotteemme, tuotantopäällikkö
Ville Mäki kertoo.
Yhtiö uskoo kauraan sen terveysvaikutusten takia. Ville Mäki kertoo australialaisesta
asiakkaasta, joka ylistää Suomessa kasvatetun kauran olevan maailman parasta.
– Jotakin taikaa siinä on. Ehkä se johtuu
maaperästä tai vuodenaikojen vaihtelusta,
mutta suomalainen yöttömän yön kaura on
arvostettua ympäri maailmaa, Mäki vakuuttaa.
Luomuviljaa kerätään koko
Suomesta
Iso osa Vaasassa jalostettavasta viljasta tulee pelloilta, jotka ovat noin sadan kilometrin säteellä tuotantolaitokselta. Luomuviljaa
kerätään koko Suomesta, ja se varastoidaan
varastoihin eri puolille maata.
– Luomuviljelijöitä pitäisi olla paljon nykyistä enemmän, Mäki sanoo. Kun yritys jalosti vuonna 2002 noin 1,5 miljoonaa kiloa
luomukauraa, tänä vuonna määrä on 12 miljoonaa kiloa.
Viljan hankinnasta vastaa Pekka Kultti,
joka istuu mylläreiden huoneessa kuulosuojaimet päässään. Toisella korvalla, kuulosuojaimen alla, on kännykkä. Linjan toisessa
päässä on viljelijä, jolta Kultti kyselee, paljonko viljelijällä on vielä kauraa jäljellä.
– Viljaa pitää tulla tasaisesti joka päivä ja
joka tunti. Ostamme viljaa keskusliikkeiltä ja
sadoilta viljelijöiltä, Kultti kertoo.
Kultti tekee ostopäätöksen viljelijän lähettämien esinäytteiden mukaan. Kultti ottaa
viljakuormat vastaan ja tarkistaa laadun joka
kerta, ennen kuin hän antaa luvan kuorman
purkamiseen.
– Tänään viljaa tulee vain rekoilla, mutta
huomenna tänne ajaa muutama viljelijäkin
traktorikuormansa kanssa, Kultti kertoo.
Vilja lajitellaan
monta kertaa
Kun viljakuorma on kipattu myllyrakennukseen, se lajitellaan, esipuhdistetaan ja pannaan varastosäiliöihin odottamaan käsittelyä.
Myllyn puolella viljanjyviä odottaa uusi lajittelu, puhdistus ja kuorinta.
Kuoret jyvistä irrottava kone pitää niin isoa
ulinaa, että työntekijät käyttävät kuulosuojaimia tai korvatulppia.
– Ääni johtuu siitä, että kone toimii imulla,
ylimylläri Hannu Rahkonen selittää.
Helsingin Mylly lyhyesti
Helsingin Mylly on virolaisen Edward Puhkin
Helsinkiin vuonna 1934 perustama perheyritys. Puhkin suvulla on ollut myllytoimintaa
Virossa 1600-luvulta lähtien. Yritys on edelleen suvun omistuksessa, ja suku on vahvasti
mukana yrityksen päivittäisessä toiminnassa.
10
nette 1/2014
Perustajan pojantytär, Maret Puhk, on hallituksen puheenjohtaja, ja Maret Puhkin poika
Niklas Kumlin on markkinointitiimissä.
Helsingin Mylly on Suomen suurin luomuviljan jalostaja, ja sillä on tuotantolaitokset
Vaasassa, Järvenpäässä ja Tallinnassa. Tam-
mikuussa yhtiö osti närpiöläisen TopFoodin,
jonka myötä tuotanto laajenee mm. muroihin.
Helsingin Myllyn liikevaihto oli viime
vuonna noin 35 miljoonaa euroa.
Ylimylläri Hannu Rahkonen on tehnyt
myllyalalla töitä yli 28 vuotta.
nette 1/2014
11
Vaasan tuotantolaitoksella käsitellään vuodessa noin 26 tonnia viljaa. Noin puolet määrästä on luomuviljaa.
Mylläri Ari Kangasmäki tutkii hiutalenäytettä.
Kuorimisen jälkeen vilja lajitellaan jälleen.
Jyvät, joista kuori ei ole vielä irronnut, palautetaan kuorijan käsittelyyn.
Seuraavaksi on vuorossa leikkaus, ja sitten
vilja on valmis höyrytettäväksi ja litistettäväksi koneessa, jota sanotaan valssimyllyksi.
Hiutaleiksi muuttunut vilja kuivataan, jäähdytetään, seulotaan ja pakataan. Osa pakataan
kuluttajille päätyviin pahvipakkauksiin, osa
suurkeittiöille lähteviin suuriin säkkeihin.
– Jos tehdään leseitä, valmistusta jatketaan vielä rikkomalla hiutaleet ja poistamalla
niistä tärkkelys, Rahkonen täydentää.
12
nette 1/2014
Laadunvalvonnassa
apuna suu ja nenä
Viljan laatua valvotaan koko prosessin ajan.
Ville Mäki koppaa käteensä kokonaisia kauranjyviä, heittää suuhunsa ja rouskuttaa. Saman hän tekee myöhemmin linjastossa, kun
jyvät ovat litistyneet hiutaleiksi.
– Tämä kuuluu myllärin työhön. Ihmisen
haju- ja makuaisti kertovat heti, jos viljassa
on jotakin vikaa. Jo haju kertoo esimerkiksi
sen, jos viljaa on säilytetty tunkkaisessa varastossa, Mäki sanoo.
Tuotantolaitoksella on myös laboratorio,
jonne vuorossa oleva mylläri Ari Kangasmäki kiikuttaa linjalta napattua näytettä. Hän
ojentaa pakastemuovirasian laborantti Satu
Bergendahlille, joka kaataa hiutaleet pöy-
Laborantti Satu Bergendahl tutkii mylläri
Ari Kangasmäen tuomaa hiutalenäytettä.
dälle ja poimii nopsasti pinseteillä joukosta
muutaman tumman hiutaleen.
– Ne eivät ole hiutaleita, vaan rikkakasvien siemeniä, Bergendahl valistaa. Rikkakasvit
ovat erityisesti luomuviljan vitsaus, koska vilja kasvatetaan ilman torjunta-aineita.
– Onko liikaa, Kangasmäki kysyy Bergendahlilta, ja kaksikko päätyy siihen, että tuotannossa olevalle viljaerälle annetaan vielä
mahdollisuus ja siitä otetaan uusi näyte puolen tunnin kuluttua.
Luomun myynti Venäjälle kasvussa
Susanna Rönn tulee konttorista tuotantolaitoksen puolelle paperinipun kanssa.
– Tässä on poikien käsikirja, hän nauraa.
Listat kertovat ”pojille” eli mylläreille ja va-
Helsingin Mylly panostaa
ympäristöystävällisyyteen.
Vaasassa otettiin viime
vuonna käyttöön
biovoimalaitos, joka
tuottaa lämpöä ja
prosessissa tarvittavaa
höyryä kaurankuorista.
Vaasan tuotantolaitoksella menee hyvin. Tuotanto kasvaa ja myllyyn ostetaan tänä vuonna lisää koneita,
tuotantopäällikkö Ville Mäki kertoo.
Hiutaleet ovat valmiina lähtemään asiakkaille.
Trukkia ajaa Petri Rönn.
rastotyöntekijöille, mitä tuotteita myllyssä
pitää valmistaa, miten ne pakataan ja minne
ne lähetetään.
Susanna Rönn vastaa Vaasassa kaikista
vientiin liittyvistä asioista, toki Järvenpäässä työskentelevän vientijohtajan ohjeiden
mukaan. Kaikki vientituotteet valmistetaan
Vaasassa tilauksesta.
Rönn ottaa tilaukset vastaan, käsittelee
byrokratian vaatimat paperit, joita kuulemma
kertyy nippukaupalla, etenkin kun kauppaa
tehdään Venäjälle. Hän huolehtii myös logistiikasta ja tilaa kuljetukset viemään viljatuotteet maailmalle.
Vaasassa valmistettuja viljatuotteita viedään moniin maihin. Rönnin mukaan ranskalaiset pitävät erityisesti mysleistä ja luo-
Työn ja kokeneiden mylläreiden kouluttama Mäki on käynyt hakemassa alan oppia
Sveitsistä, joka on mylläreiden korkeakoulu.
Sveitsiin hän on lähdössä myös jutuntekohetkellä. Tällä kertaa Mäellä on kuitenkin mielessään investoinnit.
– Tuotanto Vaasassa kasvaa ja investoimme uusiin laitteisiin vielä tämän vuoden aikana. Laajennamme myös varastohallia, vaikka
laajensimme sitä vasta äskettäin, vuonna
2010, Mäki kertoo.
Hyvät uutiset merkitsevät sitä, että Vaasaan saatetaan palkata lisää työntekijöitä.
Tällä hetkellä viljoja jalostaa hiutaleiksi ja leseiksi 21 henkilöä.
mutuotteita viedään Venäjälle koko ajan
enemmän. Myös esimerkiksi aasialaiset arvostavat suomalaisia luomuviljatuotteita.
Uusia koneita ja isompi varasto
Ville Mäki tuli taloon nuorena poikana 1997.
Samana vuonna myllystä tuli osa Helsingin
Myllyä.
– Olen myllyn kasvatti, Mäki sanoo ja
äänessä kuultaa ylpeys. Mäki on kiitollinen
siitä, että perheyritys on antanut tilaisuuden
kasvaa ja kehittyä.
Mäki on tehnyt töitä kaikissa tuotannon
vaiheissa ja edennyt vuoromyllärin töistä
työnjohtajaksi ja sitten vuonna 2007 tuotantopäälliköksi. Hankkipa hän ylioppilastodistuksenkin työn ohessa.
nette 1/2014
13
NETTE TESTAA
Sähköllä toimiva puun halkaisukone helpottaa urakkaa,
kun pilkottavia puita on paljon.
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Mikko Lehtimäki
Nette testasi klapikoneet
Sähkö helpottaa monia töitä – niin polttopuiden pilkkomistakin. Halkaisu­
kone, tuttavallisemmin klapikone, halkoo puut siististi, kevyesti ja hiljai­
sesti. Klapikone on hyvä apuri etenkin silloin, kun pilkottavaa on paljon.
asti polttopuut ainakin silloin, jos pilkottavaa
ei ole mottikaupalla.
Neljä klapia yhdellä kertaa
Testiin on valittu kolme klapikonetta: pystymalli Max Pro 78–9452 ja vaakamallit Park
LS6T-52 sekä kahteen suuntaan halkaiseva
”urakkamalli” Max Power 78–9459. Halkaisuvoima on kaikissa yhtä suuri: 6 tonnia.
Testaajista vain Timo Riikillä on ennestään kokemusta klapikoneista. Hän on
käyttänyt traktorin perään kiinnitettävää
14
nette 1/2014
halkaisu­konetta. Åke Blundin on peräti klapikoneen omistaja, mutta hän ei ole vielä ottanut konetta pois myyntipakkauksesta.
– Ostin sen kolme vuotta sitten, kun sattui
olemaan tarjouksessa, Åke naureskelee. Hän
on pärjännyt tähän asti mielestään mainiosti
kirveen kanssa.
Timo ja Börje Sandberg ovat samaa mieltä: kirves on hyvä työkalu, jolla pilkkoo nope-
Åkella on omakotitalonsa pihassa kasa pilkkomista odottavia koivun, kuusen ja männyn
kantoja ja puupölkkyjä.
– Ne ovat olleet kuivumassa vuoden verran, Åke kertoo ja miehet alkavat nostella
pölkkyjä ensimmäisen koneen selkään. Sininen Max Power on nostettu kahden kuormalavan päälle, jotta työskentelyasento olisi
hiukan mukavampi.
Max Powerissa on hyödyllinen varuste valmiina: ristiterä, joka halkaisee puun kerralla neljään osaan. Terän
voi ostaa myös erikseen ainakin Max Pro -laitteeseen.
Max Power halkoo puita molempiin suuntiin. Ominaisuudesta on hyötyä varsinkin silloin, kun pilkottavana
on suunnilleen samanpituisia ja -paksuisia puita.
Max Powerille kannattaa hankkia jalusta tai pöytä.
Muuten työskentelyasento on aika epämukava.
Börje Sandberg, Timo Riiki ja Åke Blundin uskovat, että naiset voisivat innostua pilkkomaan puita, jos saisivat
apuriksi testin kevyimmän Park-koneen. Kone on myös testin halvin ja se pilkkoo puut siististi ja hiljaisesti.
Park-klapikone halkaisee maksimissaan noin puolen metrin mittaiset puut.
Max Power ei ole ulkomitoiltaan suuri,
mutta laite painaa 63 kiloa.
Kaikissa testattavissa koneissa on kaksi
pyörää, jotka helpottavat laitteen siirtelyä.
Mutta jos kone pitää nostaa esimerkiksi peräkärryyn, 63-kiloinen Max Power on aika
raskas yksin nostettavaksi. Miehet huomauttavat, että painolla on hyvätkin puolensa.
– Vahvasta värkistä tehty kone. Ei varmaan hajoa kovin helposti, miehet pohtivat.
Max Powerilla voi pilkkoa puita kahteen
suuntaan. Laitteen keskellä oleva musta
kappale liikkuu vuorotellen oikealle tai vasemmalle ja painaa väliin jäävää puuta laitteen molemmissa päissä olevia teriä vasten.
Puristusvoimaa on tonnin verran vähemmän,
5 tonnia, kun menosuunta on vasemmalle.
Halkaistavan puun enimmäispituus saa olla
39 cm ja halkaisija 26 cm.
Koneessa on mukana musta ristiterä. Se
halkaisee pölkyn kerralla siististi neljään osaan.
Terä loksautetaan kiinteän terän päälle.
– Näppärää, miehet ihailevat lopputulosta.
Park on kevyin ja edullisin
Park on testin halvin kone. Se on Max Powerin
tavoin vaakamalli eikä siinäkään ole jalustaa
valmiina. Testikoneeseen on ostettu erikseen
myytävä jalusta ja kiinnitetty se valmiiksi paikoilleen. Jalustan ansiosta työskentelyasento
on parempi kuin Max Powerin ääressä.
Parkiin mahtuu pidempiä puita kuin Max
Poweriin: puulla saa olla mittaa enintään 52
cm ja paksuutta 25 cm.
Testaajat huomaavat, että puulla myös
pitää olla mittaa, sillä kun koneen syötäväksi
annetaan 20 senttimetrin pituinen pöllinpala,
klapikone ei pysty tekemään sille mitään.
– Työntövara loppuu kesken, Börje raportoi.
Park palauttaa puuta työntävän osan halkaisun jälkeen itsestään alkuasentoon. Periaatteessa se nopeuttaa työntekoa. Timon
mielestä automaattinen palautus on kuitenkin vain haitaksi, jos töitä tekee yksin, koska
puiden pilkkoja ei välttämättä pysy koneen
tahdissa.
– Apurin kanssa työ sujuu kyllä nopeasti:
toinen käyttää konetta ja toinen syöttää puuta, Timo sanoo.
nette 1/2014
15
Terä jää helposti jumiin paksujen kantojen sisään.
Pystymalli halkoo pisimmät puut
Yli 90 kiloa painava Max Pro on testin isokokoisin laite. Åke on kuljettanut sen testipaikalle pakettiautolla. Tavalliseen henkilöautoon kone ei mahdu.
– Äijämalli, miehet tuumivat. Jykevä kone
miellyttää miehiä selvästi eniten jo testin
alussa, vaikka miehet naureskelevatkin panevansa painoa ulkonäölle vain silloin, kun
ovat ostamassa autoa. Klapikoneen muotoilulla tai värillä ei heidän mukaansa ole suurta
merkitystä.
Pystymallinen klapikone toimii eri tavalla kuin
vaakamalli. Työasento on hyvä, koska käyttäjä seisoo selkä suorassa koneen edessä. Puu
pannaan työskentelytasolle käyttäjän eteen.
Ylhäältä tuleva terä halkaisee puun, kun käyttäjä pitää kiinni työskentelytason molemmin
puolin olevista vivuista ja painaa niitä yhteen,
itseensä päin.
Työskentelytason korkeutta voi säätää pilkottavien puiden pituuden mukaan.
– Tähän mahtuu metrinenkin tavara, Åke
sanoo. Käyttöohje vahvistaa Åken huomion.
Sen mukaan halkaistavalla puulla saa olla pituutta enintään 106 ja paksuutta 40 senttiä.
Testin isoin ja jykevin Max Pro on miesten mieleen. ”Äijämalli” tekee polttopuuta yli metrin pituisista pölkyistä.
Työasento on ergonomisesti paras.
Hiljaisia koneita
Kaikki testin koneet ovat miellyttävän hiljaisia. Käyttöohjeet neuvovat käyttämään
kuulosuojaimia, mutta koneiden käyntiääni
on niin hiljainen, ettei testaajien tarvitse korottaa ääntään. Suurimman äänen pitää välillä
rusahdus, joka syntyy terän halkaistessa paksun, kuivan puun.
Pystymallisen Max Pron ääni tuntuu kovimmalta, koska kone pitää käyntiääntä myös
silloin, kun se ei leikkaa puuta.
Polttopuita syntyy kaikilla
Testin lopputulos on, että kaikki testin koneet
selviytyvät hyvin polttopuiden pilkkomisesta.
16
nette 1/2014
Ne eivät tee kirvestä kokonaan tarpeettomaksi, mutta keventävät työtä huomattavasti. Klapikoneen kanssa puita pilkkoessa ei
tule välttämättä edes hiki.
– Ei hiki ole haitaksi, Börje huomauttaa ja
aikoo halkoa polttopuut jatkossakin kirveellä.
Hänestä puiden pilkkominen käy myös liikunnasta.
Kaikille halonhakkuu ei ole yhtä suurta
herkkua, joten klapikone on hyvä hankinta,
jos työstä haluaa päästä helpommalla joko
terveyssyistä tai muuten vain.
Jos testaajat olisivat ostamassa klapikonetta itselleen, tai varsinkin, jos he saisivat
sen ilmaiseksi, kaikki valitsisivat massiivisimman Max Pron.
– Se on monipuolisin, testaajat perustelevat.
Jos testaajat olisivat ostamassa klapikonetta itselleen,
kaikki valitsisivat massiivisimman Max Pron.
Nyt on pakko ottaa poikkeuksellisesti
käyttöohje käteen, testaajat naureskelevat.
Pystymallisen Max Pron terän palautusmatkaa
voi säätää, mutta vasta käyttöohjeesta selviää,
mitä ruuvia pitää vääntää.
Tuotenimi ja malli
Halkaisukone 6 T
Max Pro
Halkaisukone 6 TN 39 CM
Max Power
Polttopuun halkaisija
Park PI90 LST6-52 ja jalusta IQ00
Pystymalli
78-9452
Kahteen suuntaan halkaiseva vaakamalli
78-9459
Vaakamalli
Hinta
399,00 €
349,00 €
Klapikone 199 €
Jalusta 20,70 €
Moottori
3 000 W
2 000 W
2 200 W
19 MPa
20 Mpa
Hydraulinen paine
Halkaisuvoima
6 tonnia
Oikealle 6 tonnia ja vasemmalle 5 tonnia.
6 tonnia
Suurin halkaisupituus
106 cm
39 cm
52 cm
Puun paksuus enintään
40 cm
26 cm
25 cm
90 kg
63 kg
Myyjä
Motonet
Motonet
Starkki
Plussat
Hyvä työskentelyasento.
Ristiterä halkaisee puun kerralla neljään
osaan.
Hyvä työskentelyasento jalustan kanssa.
Tason korkeutta voi säätää.
Ei synny tyhjäkäyntiä, kun kone pilkkoo
puita molempiin suuntiin.
Kevyt
Pilkkoo jopa metrin mittaiset puut.
Tukevan oloinen, vankka laite.
Tuntuu ajoittain tehottomalta.
Vaatii jalustan tai pöydän alustaksi.
Laitteen mitat
Koneen paino
94 x 27 x 51 cm (ilman jalustaa)
Muuta
Miinukset
42 kg, jalustan kanssa 50 kg.
Jalusta myydään erikseen.
Hiukan hankala käyttää yksin.
Huom. Malli on poistumassa Motonetin
valikoimista. Sen korvaa urakkamalli 7 TN,
joka sisältää valmiiksi jalustan. Tuotenumero 78-9453
nette 1/2014
17
LYHYESTI
Westenergyllä hyvä vuosi
Viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön omistama jätteenpolttolaitos Westenergy Oy Ab aloitti toimintansa vuoden 2012 lopussa, ja ensimmäinen kokonainen
toimintavuosi sujui odotuksia paremmin.
Toimitusjohtaja Olli Alhoniemi kertoo, että laitoksessa poltettiin viime vuonna kaikkiaan 188 000
tonnia jätettä, kun tavoitteeksi oli asetettu 150 000
tonnia. Laitoksen käyttöaste on ollut lähes 100 prosenttia.
Jätteidenpoltosta syntyvä höyry päätyy Vaasan
Sähkön kautta sähkön ja kaukolämmön tuotantoon.
Sähköä tuotettiin viime vuonna 91 GWh ja kaukolämpöä 275 GWh.
– Esimerkiksi viime kesänä kaikki vaasalaisten tarvitsema kaukolämpö tehtiin täällä meillä, Alhoniemi
kertoo.
231
65
Merkittävä hiilijalanjäljen
pienentyminen
Mikäli olet Vaasan Sähkön kaukolämpöasiakas, voit
iloita lämmitysmuodon ympäristöystävällisyydestä! Kaukolämpöratkaisumme palkittiin viime vuonna vuoden ilmastotekona, eikä syyttä: Vaskiluodon
Voiman metsäenergiaa hyödyntävä kaasutinlaitos ja
Westenergyn kierrätyskelvotonta jätettä hyödyntävä
jätteenpolttolaitos takaavat, että jopa 50 % Vaasan
kaukolämpötuotannosta on hiilidioksidivapaata.
Muutos on ollut huima, ja parhaiten eroa kuvaakin
ominaispäästökertoimen tippuminen 231 grammasta
65 grammaan tuotetulta kilowattitunnilta.
Vastaathan lukijakyselyymme!
Nette-lehteä tehdään luonnollisesti sen lukijoita varten. Sisältöä suunnitellessamme pohdimme, mistä asioista on
tärkeää tiedottaa asiakkaillemme ja mitkä aihealueet taas voisivat kiinnostaa lehden lukijoita juuri silloin, kun Nette
tipahtaa postiluukusta. Vuoden ensimmäinen Nette on myös kokenut jonkinasteisen muodonmuutoksen. Koemme
onnistuneemme, jos lehteä lukevat pitävät sitä sisällöltään mielenkiintoisena ja ulkoisesti piristävänä. Kerro siis sinä
meille, mitä pidit tästä maaliskuun numerosta! Otamme ilomielin myös vastaan ehdotuksia aiheista lehden tuleviin
numeroihin. Lukijakyselyyn voit vastata joko täyttämällä takakannen lomakkeen tai verkossa www.vaasansahko.fi.
18
nette 1/2014
RISTIKKO
Joulukuun Nette-lehden ristikon ratkaisun lähetti meille 217 lukijaa!
Nimi
Lähiosoite
Postinumero ja -toimipaikka
Puhelin
Lähetä vastaus 25.4.2014
mennessä osoitteeseen:
”Nette-ristikko”
Vaasan Sähkö Oy
PL 26, 65101 Vaasa
tai sähköpostin liitteenä:
nette@vaasansahko.fi
Ristikon ratkaisseiden
kesken arvotaan
2 kpl Iittalan pientä
Mariskoolia.
Edellisen Nette-ristikon voittajat:
Maj-Britt Ahlskog, Koivulahti
Urho Rantanen, Vihti
Edellisen ristikon ratkaisu.
nette 1/2014
19
Lukijakysely
Mielipiteesi on meille tärkeä! Vastaa alla olevalla lomakkeella
tai verkkosivuillamme www.vaasansahko.fi.
Miten kiinnostavina pidit
seuraavia artikkeleita?
Vaasan Sähkö Oy
maksaa
En lukenut
Tyydyttävä
Hyvä
Erinomainen
postimaksun
Pääkirjoitus ........................................................
Energiaseuranta alkaa ........................................
Pohjanmaa saa ensimmäisen ison
tuulivoimapuistonsa ..........................................
Meillä töissä: Mikko Pieskä ................................
VAASAN SÄHKÖ OY
Tunnus 5005432
00003 Vastauslähetys
Asiakasvisiitti: Helsingin Mylly ...........................
Testissä klapikoneet............................................
Mitä pidit Nette­lehden ulkonäöstä?
Tyydyttävä
Hyvä
Erinomainen
Miten aktiivisesti luet Nette­lehteä?
Luen lähes
kokonaan
Selailen
En lue
Mistä aiheista haluaisit lukea seuraavissa Nette­lehdissä?
Ruusuja ja risuja Nette­lehdestä:
Haluan osallistua arvontaan
Voita iPad
Vastaajan sukupuoli
Vastaajan ikä
mies
alle 20
nainen
21-30
31-40
41–50
51–60
yli 60
Nimi
Lähiosoite
Postinumero ja -toimipaikka
Voit postittaa Nette-ristikon ja lukijakyselyn vastaukset yhdessä. Irrota sivu ja lähetä se meille.
Vaasan Sähkö Oy maksaa postimaksun.
Vastaa kyselyyn 25.4.2014
mennessä ja osallistu iPad:in
arvontaan.
Voittajalle ilmoitetaan
henkilökohtaisesti.