2015-02 - Vaasan Sähkö

VA A S A N S Ä H K Ö N A S I A K A S L E H T I 2 / 2 0 1 5
Unelmien koti
nousee kaava-alueen
ulkopuolelle
Työ on turvallista,
kun käytössä on
oikeanlaiset työkalut
Asiakasvisiitti
Onnelan puutarhalla
Testissä painepesurit
nette
VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI
Seuraava Nette ilmestyy lokakuussa 2015.
Numero:2/2015
Julkaisijat:
Vaasan Sähkö Oy,
Vaasan Sähköverkko Oy
Postiosoite: PL 26, 65101 Vaasa
Käyntiosoite: Kirkkopuistikko 0
65100 Vaasa
Puhelinvaihde: 06 324 5111
Vikailmoitukset: 06 324 5700 (24 h)
(puhelut nauhoitetaan)
Faksi: 06 324 5350
Internet:
www.vaasansahko.fi
ISSN:1458-7297
Päätoimittaja: Kia Lettelin
nette@vaasansahko.fi
Toimituskunta: Olli Arola
Håkan Bodö
Göran Heino
Katja Luomaranta
Toimitus:
Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä
Ulkoasu: Mainostoimisto Bock’s Office Oy
Painopaikka:
UPC Print
Asiakaspalvelu
avoinna klo 8.00 - 16.00
06 324 5750
asiakaspalvelu@vaasansahko.fi
Nauhoitamme kaikki asiakaspuhelut.
Kysymyksiä asiakkailtamme
S I S Ä L LY S
Tämän otsikon alla vastaamme asiakaspalveluun tulleisiin sekä Nette-lehden lukijoiden esittämiin kysymyksiin. Onko sinulla kysymys, jonka haluat esittää tällä palstalla?
Lähetä se osoitteeseen nette@vaasansahko.fi.
Olen toista vuotta
ihmetellyt tyttäreni perheen
kerrostaloasunnon suuria
sähkölaskuja. Sain selville, että
vastaavan asunnon ja perheen
(kaksi aikuista ja kaksi lasta)
sähkönkulutus pitäisi olla
keskimäärin alle 50 euroa/kk,
mutta heidän laskunsa on noin
kaksinkertainen. Minne sähkö
karkaa?
Kansikuva: Mikko Lehtimäki
3
4
7
8
12
14
18
19
Pääkirjoitus
Unelmien koti nousee
kaava-alueen ulkopuolelle
Meillä töissä: Meidän Åke jää eläkkeelle
Asiakasvisiitti: Onnelan puutarha
Työ on turvallista, kun käytössä on
oikeanlaiset työkalut
Testissä painepesurit
Lyhyesti
Ristikko
Jos asunnon kylpyhuoneessa on sähköinen lattialämmitys, voi se nostaa
sähkönkulutusta yllättävän paljon. Sähköistä lattialämmitystä käytetään energiatehokkaasti, kun lattia tuntuu kevyesti lämpöiseltä. Jos kylpyhuoneessa on
lämpöpatteri, kannattaa huoneen lämpötila säätää sen avulla. Lattialämmitteisen kylpyhuoneen ovi tulisi myös sulkea.
Myös ilmavaihto on syytä tarkistaa,
sillä ilmanvaihdon kautta voi poistua noin
kolmannes rakennuksen lämmittämiseen
käytetystä energiasta. Koneellinen poistoilmanvaihto on yleisin ilmanvaihtotapa
kerrostaloissa. Voi olla että kyseisen kerrostalon laitteisto tulisi huoltaa, eli puhdistaa kanavat ja venttiilit, sekä tarkistaa
perussäädöt. Jos kerrostalossa on sähkövastuksella varustettu huoneistokohtainen ilmanvaihtokone, on sen tuloilman lämmitysasetukset hyvä tarkistaa.
Kotia kannattaa lämmittää pääasiallisella
lämmitysjärjestelmällä ja pitää tuloilman
lämmitys käyttöohjeiden mukaisena.
Jos kulutuksen syy ei selviä, kannattaa perheen rekisteröityä onlinepalvelumme käyttäjäksi ja kirjautua sen
jälkeen palveluun, josta näkee kodin
tuntikohtaisen sähkön kulutuksen. Palvelussa pystyy seuraamaan, miten kodin
sähkölaitteiden käyttö vaikuttaa tuntikulutukseen.
Miksi en saanut häiriötiedotetta
matkapuhelimeeni, vaikka
meidän asuinalueella oli
sähkökatko?
Sähkökatkoista tulisi automaattisesti
lähteä tekstiviesti Vaasan Sähköverkon
asiakkaiden matkapuhelimiin, jotka on
rekisteröity. Jos olet saanut häiriötiedotteitamme aikaisemmin, voi syy puuttuneeseen viestiin olla jokin seuraavista:
Sähkökatko kesti alle viisi minuuttia.
Silloin ei lähetetä häiriötiedotetta.
Syy sähkökatkoon oli vika pienjänniteverkossa tai 110 kV alueverkossa.
Silloin ei lähetetä häiriötiedotetta.
Sähkökatko tapahtui yöllä. Jos
haluat häiriötiedotteita myös yöaikaan, tulisi sinun hyväksyä
tämä online-palvelumme kautta:
www.vaasansahko.fi.
Voit olla yhteydessä asiakaspalveluumme, jos asuinalueellasi sattunut sähkökatko ei sovi yllämainittuihin vaihtoehtoihin. Selvitämme miksi häiriötiedote ei
tullut perille.
PÄÄKIRJOITUS
Sähköauton uusi tuleminen
Wikipedian mukaan auton kehityksen historiassa sähköautot olivat aluksi vahvoilla.
Sähköautot olivat hiljaisia, helppokäyttöisiä
ja siistejä, ja ne kulkivat tasaisesti ilman pakokaasuja. Niiden markkinointia kohdistettiin
erityisesti naisille.
Sähkö itse oli osasyyllinen sähköauton kehittämisen lopettamisessa, koska sähköisen
starttimoottorin keksiminen poisti yhden tavallisen moottorin suurimmista ongelmista eli
vaarallisen veivikäynnistyksen. Käytännössä
sähköauto jäi jalkoihin autojen sarjatuotannon alettua 1920-luvulle tultaessa. Mummo
Ankka tosin edelleen ajelee tuon aikaisella
Detroit Electricin sähköautolla.
Sähköauto on viime vuosina tehnyt uutta
tuloaan. Yleistyminen on käytännössä ollut
hitaampaa kuin takavuosina ennustettiin.
Akkuteknologian kehitys ei toistaiseksi ole
mahdollistanut sähköautoille ylivoimaisia
ominaisuuksia. Toinen kehityksen hidaste on
ollut autojen latausratkaisujen hidas liikkeellelähtö.
Nopea lataus ja pitkä toimintasäde
toisivat kilpailuetua
Sähköauto on kohdannut perinteisten polttotai dieselmoottorilla varustettujen ajoneuvojen vahvuudet. Tavallinen auto pitäisi voittaa
perillepääsyn luotettavuudessa, eikä matka
saisi katketa satunnaisen reitin muutoksen
taikka kylmän sään seurauksena. Sähköauto
saisi melkoisen kilpailuedun, jos auton ajomatka yhdellä latauksella olisi pitempi kuin
perinteinen auto etenee yhdellä tankkauksella.
Toinen käytännön haaste on akun lataus. Latauksen pitäisi tapahtua nopeammin
kuin normaaliauton polttoainetankkauksen.
Lataustapahtuma saisi mielellään olla myös
tankkausta miellyttävämpi toteuttaa, mikä
ei pitäisi olla vaikeata järjestää. Ellei näitä
tavoitteita saavuteta, kuljettaja kokee sähköauton perinteistä ratkaisua huonompana.
Suomen olosuhteissa auton sisätilojen
tärkein ominaisuus on lämpötila. Paitsi, että
sähköauton sisätilojen on talvella pysyttävä
lämpimänä, toimintasäde ei saa oleellisesti
lyhentyä pakkasten seurauksena.
Sähköauto voisi sopia monelle perheelle
kakkosautoksi, mutta toistaiseksi tätä kehitystä hidastaa sähköauton suhteellisen korkea hankintahinta. Mikäli käyttökustannukset ovat edulliset, voi käyttäjä toisaalta olla
valmis sietämään tiettyjä haittapuolia.
Yksi lupaavimpia kehityssuuntia ovat
hybridiautot, jotka ovat ratkaisseet perille
pääsemisen ongelman sillä, että akun tyhjentyessä autossa on myös joko poltto- tai
dieselmoottori. Hollannissa on tosin päädytty
rajoittamaan hybridiautojen veroetuja, koska
on havaittu autojen omistajien käytännössä
suosivan ajamista normaaleja polttoaineita
käyttäen.
Yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena on
nähty, että sähköauton akkujen lataaminen
tapahtuisi yöaikaan, mikä tasaisi sähkön kulutuksen yö- ja päiväaikaisen kulutuksen vaihtelua. Tämä helpottaisi säätöongelmaa, mitä
Suomessa on perinteisesti pyritty edesauttamaan varaavalla sähkölämmityksellä ja lämpimän käyttöveden yöaikaisella lämmityksellä.
Vaasan Sähkö on mukana Liikennevirta
Oy:ssä edistämässä latausinfrastruktuurin
rakentamista Suomeen ja latauspisteiden
saamista yhteiskäyttöön Virtapisteen asiakkaille. Tavoitteena on kytkeä eri omistajien
latauspisteet käyttäjän kannalta yhtenäiseksi
latausverkoksi.
Jos ajelet kesäaikaan sähköautolla länsirannikolla, niin Vaasassa on juuri otettu käyttöön kaksi sähköauton pikalatauspistettä.
Mukavaa kesää kaikille
Hannu Linna
toimitusjohtaja
Yksi työmatkaliikenteen
kehitysskenaario
Älykkäiden sähköajoneuvojen lisääntyminen
Suomessa olisi erinomainen kehityssuunta.
Suomessa joukkoliikenteeseen panostaminen
ei koskaan tule olemaan yhtä kannattavaa
kuin tiheään asutuissa maissa.
Suomen ei ehkä pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta kannattaisikaan panostaa
joukkoliikenteeseen, vaan keskittyä tekemään Suomesta älykkäiden sähköajoneuvojen paratiisi. Logistiikka voisi olla yksi
elinkeinoelämän kilpailuedun lähde, eikä pienimuotoinen tavaraliikenne tarvitsisi lainkaan
kuljettajia.
"Sähköauto voisi sopia monelle
perheelle kakkosautoksi."
nette 2/2015
3
Vaasan Sähköverkko tuo sähkön hankalaankin paikkaan
Unelmien koti nousee
kaava-alueen ulkopuolelle
Nicklas Örn on haaveillut jo kauan oman kodin rakentamisesta sukunsa
omistamalle tontille Mustasaareen. Mutta miten saadaan sähkö tontille,
joka sijaitsee kaukana muusta asutuksesta?
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Mikko Lehtimäki
Nicklas Örn ja Outi Sipponen rakentavat
omakotitalonsa tontille, joka sijaitsee asemakaava-alueen ulkopuolella. Luonnonkaunis
tontti on nuorten mielestä paras maailmassa.
Noin 4 500 neliön tontilla on tilaa elää ja asua.
Nuoret käynnistivät rakennusprojektinsa viime syksynä kysymällä Vaasan Sähkö
-konsernin asiakaspalvelusta, miten tontille
saadaan sähkö ja kuinka paljon se tulisi maksamaan.
– Olimme katsoneet netistä sähköliittymien hintoja ja arvelimme, että saisimme sähköliittymän noin 3 000 – 4 000 eurolla, Outi
Sipponen kertoo.
Vaasan Sähköverkon suunnittelijat laskivat, että sähköliittymän ja uuden jakelumuuntamon rakentaminen tulisivat maksamaan runsaat 25 000 euroa, josta asiakkaan
osuus olisi noin 14 000 euroa.
4
nette 2/2015
Hinta yllätti nuoret, mutta ei kaatanut rakennushaaveita, koska he olivat varautuneet
budjetissaan yllätyksiin. Nicklas Örn arvelee,
että kipuraja olisi kulkenut 20 000 eurossa.
Jos hinta olisi noussut yli sen, he olisivat todennäköisesti etsineet uutta vaihtoehtoa.
– Mutta ei näin hienoa tonttia ole joka
paikassa. Olen sitä mieltä, että kun kerran
rakentaa talon, se pitää rakentaa sellaiseen
paikkaan, missä haluaa elää. Sähköliittymän
hinta kirpaisee, mutta ilman sähköäkään ei
voi olla, Nicklas Örn sanoo.
Mikä sähköliittymässä
oikein maksaa?
Miksi mustasaarelaispariskunnan sähköliittymä sitten maksaa paljon enemmän kuin Vaasan Sähkö -konsernin internet-sivuilla olevan
hinnaston liittymät? Hinnaston mukaan sähköliittymän saa edullisimmillaan 1 167 eurolla.
Vaasan Sähköverkon maastosuunnittelun
tiiminvetäjä Toni Ahola selittää, että sähkö-
liittymän hintaan vaikuttavat sähköliittymän
koko sekä etäisyys lähimmästä 20 kilovoltin
jakelumuuntamosta. Hinnasto on jaettu erilaisiin vyöhykkeisiin, ja se koskee vain niitä
tontteja, jotka sijaitsevat linnuntietä mitattuna alle 600 metrin päässä muuntamosta.
Halvin liittymä on saatavilla asemakaavaalueella, eli vyöhykkeellä 1. Vyöhyke 2 on
asemakaava-alueen ulkopuolella, ja muuntamo sijaitsee linnuntietä mitattuna alle 400
metrin päässä tontilta. Vyöhykkeellä 3 muuntamolle on matkaa 400 – 600 metriä.
Yli 600 metrin päässä muuntamolta sijaitseville tonteille vedettävien sähköliittymien
hinnat lasketaan tapauskohtaisesti. Mökkialueille, joissa on jo olemassa vapaa-ajan
asutusta, voidaan laskea aluekohtainen liittymismaksu, joka perustuu liittymien määrään
ja verkon rakennuskustannuksiin.
– Tapauskohtaisesti laskettavan sähköliittymän hinta perustuu todellisiin rakennuskustannuksiin, Toni Ahola kertoo.
Outi Sipponen, Nicklas Örn ja Hilma Örn pääsevät muuttamaan uuteen kotiin ensi keväänä.
Verkosto kehittyy ja
sähkön laatu paranee
Ahola tarkentaa, etteivät muut asiakkaat joudu maksamaan asemakaava-alueen ulkopuolelle rakentavien sähköliittymistä aiheutuvia
kuluja. Unelmiensa kotia rakentaviltakaan ei
peritä täyttä, todellisten rakentamiskustannusten mukaista hintaa, vaan Vaasan Sähköverkko tulee hinnassa vastaan.
– Me näemme tällaiset rakennusprojektit
osana Vaasan Sähköverkon sähköverkoston
kehittämistä. Parannamme samalla muidenkin asiakkaiden sähkön laatua, Toni Ahola
sanoo.
800 metriä kaapelia ojaan
Alun perin oli ajateltu, että sähkö vedetään
Outi Sipposen ja Nicklas Örnin tontille ilmateitse. Mutta kun maastosuunnittelija Mikael
Hautanen kävi tontilla, hän huomasi, että
maakaapeli on järkevämpi ja jopa helpommin
toteutettavissa oleva vaihtoehto.
– Maakaapeli saadaan vietyä tontille helposti pellon vieressä kulkevaa ojaa pitkin.
Kaapelia tarvitaan noin 800 metriä, Hautanen kertoo.
Avojohtoa olisi mennyt sata metriä vähemmän, mutta sähkölinjan tieltä olisi jouduttu kaatamaan metsää.
– Siitä eivät maanomistajat yleensä kovin
paljon tykkää, Ahola huomauttaa.
Koska maakaapelin rakentaminen tontille
on tässä tapauksessa pellon ja ojan ansiosta
helppoa, rakentamiskustannukset eivät nouse kovin paljon ilmajohtoa kalliimmiksi.
– Asiakkaalta peritään hinta joka tapauksessa halvemman kustannuslaskelman mukaan, Toni Ahola huomauttaa.
Tontille rakennetaan
uusi muuntamo
Outi Sipponen ja Nicklas Örn luulivat, että
sähköliittymä olisi tullut edullisemmaksi, koska tontin naapurustossa on kolme taloa. Tosin vain yhtä niistä käytetään tällä hetkellä, ja
sitäkin vain loma-asuntona. Huvilalle on vedetty sähkö, ja nuoret olettivat, että heidän
talonsa voitaisiin liittää samaan muuntamoon.
Toni Aholan mukaan olemassa oleva sähkölinja ja muuntamo eivät kuitenkaan riitä
kattamaan molempien talojen tarpeita. Sähkön laatu ei täyttäisi enää tämän päivän vaatimuksia. Siksi nuorten tontille rakennetaan
uusi muuntamo ja vanha sähkölinja tullaan
purkamaan aikanaan pois.
Vaikka naapuriin tuleva sähkö ei riitäkään
nuorille, he hyötyvät silti olemassa olevasta
sähkölinjasta. Ilman sitä rakentajien sähköliittymä olisi Toni Aholan mukaan tullut vielä
kalliimmaksi. Vanhasta sähkölinjasta voidaan
myös ottaa tontille rakennusaikaista sähköä,
kunnes uusi sähköliittymä saadaan valmiiksi.
– Myös huvilanomistajan sähkön laatu paranee, Mikael Hautanen sanoo.
Sähköliittymän rakentaminen
vie aikaa
Outi Sipponen ja Nicklas Örn allekirjoittivat
sähköliittymissopimuksen Vaasan Sähköverkon kanssa joulukuussa. Maaliskuussa tontilla
pidettiin aloituskokous.
– Asemakaava-alueen ulkopuolelle rakentavien pitää varautua siihen, että sähkön
saaminen tontille kestää vähintään kaksi
kuukautta, usein kauemminkin, kuten tässä
tapauksessa, Toni Ahola sanoo.
Sähköliittymän rakentaminen ei käy kädenkäänteessä, koska selvitettäviä asioita on
paljon. Mikael Hautanen, joka on hoitanut
Sipposen ja Örnin sähköliittymäasiaa, on ensinnäkin hankkinut käsiinsä paljon karttoja,
jotka kertovat, missä tontilla kulkee esimerkiksi vesijohto tai teleyhtiön kaapeli.
– Kartat tarvitaan, jotta urakoitsija voi
kaivaa tontilla huoletta hänelle osoitetusta
paikasta, Hautanen sanoo.
Hautanen ottaa tontilla usein myös valokuvia, jotka kertovat urakoitsijalle karttoja
paremmin, mistä kohtaa pitää kaivaa.
Maastosuunnittelija hankkii rakentajan
puolesta kaikilta naapureilta etukäteen kirjalliset luvat kaivutöiden aloittamiseen. Jos kirjallista lupaa ei saada, kaupungin tai kunnan
nette 2/2015
5
rakennuslautakunnasta haetaan viimeisenä
keinona pakkokeinolupaa.
– Maastosuunnittelija joutuu olemaan
monesti salapoliisina, koska maanomistajina
on usein kuolinpesiä, joiden osakkaat voivat
asua ympäri maailmaa, Hautanen kertoo.
Kaukaisimmat Hautasen jäljittämät kuolinpesän osakkaat ovat asuneet Australiassa.
Maastosuunnittelija on yhteydessä myös
muihin toimijoihin, kuten teleyhtiöön: kaivutyöt kannattaa yhdistää, jos tontille on tulossa muitakin kaapeleita.
Muuntamolle tarvitaan lupa
Sipposen ja Örnin sähköliittymän toimitusta on hidastanut muuntamon rakentaminen.
Vaikka kyseessä ei ole mitoiltaan kovin suuri,
vain noin puolitoista metriä leveä ja hiukan
sitä korkeampi rakennus, sille on haettava
kunnasta riippuen joko toimenpide- tai rakennuslupaa.
Muuntamon paikkaa joudutaan usein
miettimään pitkän aikaa, jotta saavutetaan
kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Sähköyhtiö haluaa saada muuntamon melko lähelle
rakennusta, jotta jännitehäviöt pysyvät kohtuullisina. Asukkaat taas haluaisivat sijoittaa
muuntamon tontin reuna-alueille. Ainakaan
se ei saa pilata ikkunoista avautuvia näköaloja.
– Aikataulut venyvät myös siksi, että
muuntamot eivät ole varastotavaraa, vaan
niillä on vähintään kahdeksan viikon toimitusajat, Toni Ahola huomauttaa.
Jos kaapelia kaivetaan valtion tien alle,
mereen tai kaupungin puistoon, maastosuunnittelija pyytää lausunnot myös ELYkeskukselta.
Uuteen kotiin ensi vuonna
Outi Sipponen ja Nicklas Örn suunnittelevat
muuttavansa uuteen kotiin Hilma-vauvan ja
perheen kahden kissan, Åken ja Tikrun, kanssa ensi vuoden maaliskuussa.
– Aikataulu voi venyä, jos tarve vaatii. Rakennamme kaiken itse, joten katsotaan nyt,
miten työ etenee, Nicklas Örn sanoo.
4 500 neliön tontille nousee yksikerroksinen, 153-neliöinen koti sekä autotalli.
Maastosuunnittelija Mikael Hautanen merkitsee
merkkikepeillä maastoon sähkökaapelin reitin. Kepit
kertovat kaivu-urakoitsijalle, mistä saa kaivaa.
6
nette 2/2015
Rakentaja, ole ajoissa liikkeellä
Tarkista sähköliittymän hinta Vaasan
Sähkö -konsernista. Jos haluat esimerkiksi sähkön loma-asunnollesi saareen,
kysy mökkinaapureiltasi, haluaisivatko hekin sähköliittymän. Hinta on sitä
edullisempi, mitä useampi liittyy sähköverkkoon.
Vaasan Sähköverkon verkosto- ja
maastosuunnittelijat laskevat, paljonko sähköliittymäsi tulee maksamaan,
jos liittymään ei voida soveltaa Vaasan
Sähkö -konsernin normaaleja liittymishintoja.
Suunnittelijat suunnittelevat myös,
miten sähköt kannattaa vetää tontillesi.
He hankkivat kaikki työssä tarvittavat
luvat ja muut asiakirjat puolestasi.
Sähköliittymän rakentaminen vie
aikaa. Varaudu asemakaava-alueella
vähintään yhden ja kaava-alueen ulkopuolella vähintään kahden kuukauden
toimitusaikaan.
MEILLÄ TÖISSÄ
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Katja Lösönen ja Åke Blundinin kotialbumi
Meidän Åke jää eläkkeelle
Sähköllä oli oma noin 14 hengen rakennusporukka, johon Åke liittyi.
– Olin tekemässä Klemettilän kiinteistön
perustuksia ja rakentamassa väestönsuojaa,
Åke muistelee.
Kivihiilituhkaa kärräämässä
50 vuotta töissä ja
vain kerran sairauslomalla
Tähän pääsee nykyään enää harva: Kun Åke
Blundin jää lomien jälkeen syksyllä eläkkeelle, hänellä on takanaan 50 vuotta työtä.
Kaikki vuodet ovat vieläpä vierineet saman
työnantajan, Vaasan Sähkön, palveluksessa.
Maailma oli aika lailla erilainen vuonna
1965, kun Åke Blundin pääsi töihin Vaasan
Sähkölle. Vaikka Åkella oli ikää vasta 16 vuotta, hän oli jo ammattimies.
Tuohon aikaan ammattiin valmistuttiin nopeammin kuin nyt. Åke meni kansalaiskoulun
jälkeen ammattiopistoon, jota siihen aikaan
sanottiin ammattikouluksi, ja oli kahden vuoden kuluttua timpuri.
– Vaasan Sähkö oli haluttu ja arvostettu
työpaikka. Kun pääsi turvallisen ja vakaan
työnantajan palvelukseen, omaa elämää saattoi ruveta rauhassa rakentamaan, Åke kertoo.
Vaasan Sähkö oli kaupungin sähkölaitos.
Kun Åke tuli taloon, työntekijöitä oli 330, ja
Klemettilään rakennettiin uusia tiloja. Vaasan
Työ ei ollut pelkkää rakentamista. Aina välillä
Åken apua tarvittiin kaukolämpöhommissa.
Kylmä talvi 1967 on jäänyt erityisesti Åken
mieleen.
Voimalaitoksessa Palosaaren sillan kupeessa tehtiin lämpöä kaikilla kattiloilla. 30
asteen pakkanen jäädytti liukuhihnan, jonka
piti kuljettaa kivihiilituhka ulos. Åke lapioi
tuhkaa kottikärryihin ja kuljetti kuormat hissillä ylös ja ulos. Työ oli raskasta ja likaista.
– Silloin ajattelin, että onko tämä ollenkaan mun juttuni, Åke myöntää, mutta se oli
ainut kerta. Muuten Åke ei ole kertaakaan
miettinyt toisen työnantajan leipiin hakeutumista.
– Tykkään työstäni, koska tämä on vaihtelevaa, ja saa tehdä sekä sisä- että ulkotöitä.
Voi sanoa, että sellaista pientä pintaremonttia, Åke kehuu.
Ovipumppu iski nenään
Åke on harrastanut aina kovasti liikuntaa.
Ehkä onkin hyvän kunnon ansiota, ettei Åke
ole 50 vuoden aikana joutunut olemaan töistä
pois sairauden takia.
– Kerran olin viikon sairauslomalla. Olin
korjaamassa ovipumppua, kun se iski minua
nenään. Nenä murtui ja se piti kipsata, Åke
kertoo ja muistelee työtapaturman sattuneen
joskus 1980-luvulla.
Eläkepäiviin tulee sisältymään ainakin remonttihommia. Åkella on omakotitalon lisäksi
huvila ja vielä isänisän kotitalo, joissa kaikissa
riittää aina jotakin puuhasteltavaa.
Touhua päiviin tuovat myös lapsenlapset,
joita kolmen lapsen isällä on tähän mennessä
kahdeksan.
– Ihan hyvillä mielin jään eläkkeelle, koska
minulla on kaikenlaisia omia juttuja odottamassa. Hyviä työkavereita tulee kyllä ikävä,
ja haluankin kiittää kaikkia menneistä vuosista. Uskon, että Vaasan Sähköllä menee hyvin
seuraavatkin 50 vuotta, koska hommat ovat
osaavan henkilökunnan käsissä. Näyttää hyvältä, Åke sanoo.
Suomen paras talonmies
Åke on vuodesta 1976 lähtien ollut myös
kuorma-autojen ja kauhakuormaajan varakuljettaja. Pääosa työurasta on kulunut
kuitenkin talonmiehen töissä. Åke on pitänyt huolta Klemettilän ja Kirkkopuistikko 4:n
kiinteistöistä. Ennen eläkkeelle jäämistään
hän ehtii hoitaa hetken myös Vaasan Sähkön
uusia toimitiloja Palosaaren sillan kupeessa.
Aina kun joku homma vaatii hoitamista,
lamppu on palanut tai jotakin on mennyt rikki, Åke tulee apuun. Åke on saanut antaumuksella hoidetusta työstään myös julkista
tunnustusta, sillä Radio Nova valitsi vuonna
2010 hänet Suomen parhaaksi talonmieheksi.
Åke Blundin aloitti työt Vaasan Sähkön voimalaitoksella 1965 – samalla tontilla, minne kierros päättyy 50
vuotta myöhemmin. ”Ei 50 vuotta sitten osannut kuvitellakaan, että tähän sillan viereen rakennettaisiin
tällainen talo”, Åke Blundin hymyilee.
nette 2/2015
7
Puutarhureita
neljännessä polvessa
Onnelan Puutarha Vihdin Ojakkalassa on kasvattanut kukkia asiakkaidensa iloksi yli 70
vuotta. Yritystä hoitavat Nuoringon veljekset, puutarhurit jo neljännessä polvessa.
8
nette 2/2015
ASIAKASVISIITTI
Soile Havantola on toinen Onnelan Puutarhan
ulkopuolisista työntekijöistä.
Onnelan Puutarhassa kasvatetaan ruukkukasveja noin 4 000 neliömetrin alalla, yhteensä kymmenessä kasvihuoneessa. ”Asiakkaamme ovat
pääkaupunkiseudulla”, Ari Nuorinko kertoo.
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Katja Lösönen
Onnelan Puutarhan perusti Enäjärven rannalle mies, joka toi Amerikasta tavaraa Suomeen. Hän ryhtyi kasvattamaan vihanneksia
myyntiin, kun maahantuonti kävi hankalaksi
sodan aikana.
Onnelan Puutarhan nykyisten omistajien,
Ari ja Hans Nuoringon, isänisä tuli välirauhan aikaan töihin puutarhalle ja mielistyi
paikkaan niin, että muutaman vuoden kuluttua tehtiin kaupat ja puutarha siirtyi Nuoringon suvun omistukseen.
– Isoisällä oli rahaa, koska hän sai korvauksia rajan taakse Viipuriin jääneestä omasta
puutarhastaan, Ari Nuorinko kertoo.
Suvussa on paljon puutarhureita
Ari Nuorinko on puutarhuri jo neljännessä
polvessa, koska myös isoisän isällä oli aikoinaan puutarha Hyvinkäällä. Ari Nuoringon
isästä tuli puutarhuri, samoin hänen kaikista
kolmesta pojastaan. Vanhin poika on jäänyt
eläkkeelle, ja eläkkeelle jäämistä harkitsee
myös Ari Nuorinko.
– Olisin voinut jäädä eläkkeelle jo viime
syksynä, mutta katsotaan nyt milloin jään.
Minulla on kymmenen vuotta nuorempi vaimo, niin en tiedä maltanko jäädä, kun hän
jatkaa kuitenkin vielä töissä, Ari Nuorinko
mietiskelee. Ari Nuoringon vaimokin on töissä
Onnelan Puutarhassa.
Nuoringon suvussa on puutarhureita jo
viidennessä sukupolvessa, koska Ari Nuoringon poika Mikko Nuorinko on töissä Onnelan Puutarhassa ja Hans Nuoringon poika
Matias Nuorinko opiskelee parhaillaan puutarhuriksi Lepaalla.
-Minä opiskelin ensin nuoriso-ohjaajaksi,
mutta ei se sitten oikein tuntunut omalta alalta. Kasvihuoneet houkuttelivat enemmän, Ari
Nuorinko kertoo.
Kevät on kiireisintä aikaa
Onnelan Puutarha erikoistui kukkien ja koristekasvien kasvattamiseen 1960-luvulla.
Kotipuutarhureita varten kasvatetaan tomaatintaimia, kurkkuja, chilipaprikoita ja
muita hyötykasveja. Myös puut, pensaat ja
hedelmäpuut kuuluvat valikoimiin.
Kevät on puutarhan kiireisintä aikaa. Se
on vuoden sesongeista erilainen, koska suurin osa tuotteista myydään silloin suoraan
kuluttajille. Muun ajan vuodesta Onnelan
Puutarhan asiakkaita ovat pääasiassa kukkien
jälleenmyyjät.
– Keväällä 70 prosenttia liikevaihdosta tulee vähittäismyynnistä, Ari Nuorinko kertoo.
nette 2/2015
9
Onnelan Puutarha tunnetaan erityisesti pelargoneistaan: Niitä kasvatetaan
vuoden mittaan noin 25 000 kappaletta. Lajikkeita on yli 40. Ylemmässä
kuvassa ruusubegonioita.
Onnelan Puutarhalla on kasvihuoneidensa
yhteydessä oma puutarhamyymälä, jonne tullaan tekemään ostoksia laajalta alueelta pääkaupunkiseudulta ja muualta Uudeltamaalta.
Kesäkukkia myydään myymälässä äitienpäivän tienoilta heinäkuun puoliväliin saakka.
– Ennen kiersimme myymässä tuotteitamme myös toreilla, mutta olemme luopuneet
siitä aika paljon. Käymme enää ainoastaan
Hakaniemen torilla, Ari Nuorinko kertoo.
Juuri sinne Hans Nuorinko on lähtenyt haastattelupäivän aamuna.
Valaistus kasvattaa sähkölaskua
Onnelan Puutarha on ollut pitkään Vaasan
Sähkön asiakas. Ari Nuorinko kertoo, että
sähkö ostetaan sieltä, mistä se saadaan edullisimmin. Sähkönmyyjiltä pyydetään aina tarjoukset, joita verrataan tarkasti.
Onnelan Puutarhassa kuluu sähköä vuodessa noin 110 000 – 120 000 kWh. Suurin
osa sähköstä menee valaistukseen. Korkea-
10
nette 2/2015
Sähköä kuluu eniten lokakuusta jouluun, kun kukkia kasvatetaan keinovalon alla.
painenatriumlamput palavat kasvihuoneissa
heinäkuun alusta maaliskuun puoliväliin asti.
– Sähkönkulutus on kovimmillaan lokakuun alusta jouluun saakka, Ari Nuorinko
kertoo.
Eniten valoa tarvitsevat joulutähdet, joiden kasvatus pistokkaista alkaa jo heinäkuussa. Valo hellii myös muun muassa ruusubegonioita ja tulppaaneita.
Sähkölaskua on yritetty pienentää ledivalaistuksella, mutta kokeilun jälkeen palattiin
korkeapainenatriumlamppuihin. Ari Nuoringon kokemuksen mukaan kukat eivät viihdy
led-valojen alla, vaikka vihannesviljelyyn ledvalaistus sopii.
– Haimme tulppaaneille pituuskasvua punaisella valolla, mutta ei se oikein toiminut.
Joulutähtiin voisimme vielä kokeilla led-valoja, Ari Nuorinko sanoo.
Puutarhassa on kaikkiaan kymmenen
kasvihuonetta, joista viidessä on korkeapainenatriumlamput. Kasvihuoneita lämmitetään pelleteillä.
– Pellettilämmitykseen siirtyminen muutama vuosi sitten vähensi sähkönkulutusta,
koska raskasöljyn pumppukeskus vei virtaa
aika paljon, Ari Nuorinko kertoo.
Kasvihuoneissa tarvitaan sähköä myös
kastelujärjestelmään, jossa vesijohtovettä
kierrätetään automaattisesti suljetussa järjestelmässä. Ulkona kasteluun käytetään lisäksi
Enäjärven vettä.
Kukkia ostetaan lamassakin
Taloudellisesti tiukat ajat eivät ole Ari Nuoringon mukaan vieneet asiakkaita puutarhamyymälästä.
– Kukat ovat niin halpoja, että niitä ostetaan lamankin aikana. Sama juttu oli 1990-luvulla, Ari Nuorinko muistelee.
Mutta sen Nuorinko on pannut merkille,
että omakotitaloja ei enää rakenneta samaan
tahtiin kuin ennen. Ja kun ei rakenneta taloja,
ei rakenneta pihojakaan. Perheillä ei myöskään välttämättä jää talon rakentamisen jälkeen enää rahaa koristekasvien ostamiseen.
Ari Nuorinko ja Soile Havantola antavat vinkin kotipuutarhureille: pienikukkaiset orvokit ovat helppohoitoisempia kuin suurikukkaiset, koska niistä ei tarvitse nyppiä
kukkia pois. Orvokintaimet tulevat Onnelan Puutarhaan pieninä pistokkaina Hollannista. Taimia vahvistetaan nyppimällä niiden kaikki kukat pois muutamaan kertaan.
”Viikko sitten nämä kukat olivat vielä ihan kaljuja”, Soile Havantola kertoo.
Kevään tulo merkitsee puutarhamyymälässä silti aina – oli lama tai ei – ostoryntäystä. Ari Nuorinko kertoo Onnelan Puutarhan
myyvän keväisin noin 50 000 ruukkukasvia,
70 000 – 80 000 tainta ja 6 000 – 7 000
amppelia.
– Ihmisten sormet oikein syyhyävät keväällä; ne on pakko päästä upottamaan multaan, Ari Nuorinko naurahtaa.
Orvokkeja, pelargonioita
ja amppeleita
Soile Havantola siirtää daaliette-kukkia
pöydältä toiselle. Menossa on harvennus eli
ruukut asetellaan uudelle pöydälle väljemmin.
Näin kukat saavat enemmän tilaa ympärilleen.
Havantola kertoo, että daaliette on daalian
näköinen kukka, mutta sen kukat ovat isommat kuin daaliassa.
– Kasvatamme kaikista kesäkukistamme
reilun kokoisia, jotta ne ovat valmiita, kun
asiakkaat tulevat ostamaan niitä. Kukkien pi-
tää olla näyttäviä heti eikä vasta heinäkuun
puolivälissä, Ari Nuorinko selittää.
Soile Havantola on toinen Onnelan Puutarhan ulkopuolisista työntekijöistä. Nuorinkojen puutarhasukuun kuuluvien lisäksi puutarhalla työskentelee myös kesätyöntekijöitä
ja harjoittelijoita. Puutarhalle tullaan myös
kieliharjoitteluun.
– Meillä on ollut ihmisiä esimerkiksi Hondurasista, Guatemalasta ja Venäjältä oppimassa suomen kieltä, Nuorinko sanoo.
Soile Havantola on ollut Onnelan Puutarhassa seitsemän vuotta.
– Olen viihtynyt, kun en ole poiskaan lähtenyt, Soile Havantola nauraa.
Eniten Havantola pitää kukka-asetelmien
teosta ja asiakaspalvelusta.
– Kukka-asetelmien teossa saa käyttää
taiteellista puoltaan toisin kuin tässä harvennuksessa, jossa otetaan käyttöön pedanttinen puoli, jos sellainen löytyy, Havantola
sanoo.
Hyötykasvien kysyntä on kasvanut viime vuosina, Ari Nuorinko
kertoo. Innokkaana ruoanlaittajana hän kasvattaa itsekin kotonaan maustekasveja ja yrttejä.
nette 2/2015
11
Työ on turvallista, kun
käytössä on oikeanlaiset
työkalut
Sähköverkosta ei aina katkaista jännitettä, kun tehdään kunnossapitotöitä. Sähkö virtaa asiakkaille koko ajan, kun kaksi erikoiskoulutuksen
saanutta sähköasentajaa tekee yhdessä töitä. Työssä tarvitaan erikoistyökaluja, rauhallista mieltä ja aika paljon myös voimaa.
Kaj Söderman ja Kenneth Rönnholm esittelevät
jännitetyössä tarvittavia erikoistyökaluja.
Jännitetyösauvat ovat eristettyjä.
12
nette 2/2015
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Ann-Sofi Berg
Metsurit kaatavat Österhankmossa Mustasaaressa liian lähellä sähkölinjaa kasvavia
puita. Koska on vaara, että joku puista osuu
sähkölinjoihin, sähkölinja on saatava jännitteettömäksi.
Vaasan Sähköverkko on tilannut Österhankmon työt Raveralta. Raveran asentajat
Kaj Söderman ja Kenneth Rönnholm ovat
saaneet työnjohtaja Roy Rönnsiltä ohjeet,
miten metsureiden työpäivä tehdään turvalliseksi. Roy Rönns on myös itse paikalla valvomassa työnkulkua.
Kyse on niin sanotusta jännitetyöstä, jota
koskevat tarkat säädökset. Jännitetyön vaaroja ovat valokaari ja sähköisku. Siksi työssä
tarvitaan suojaimia ja erikoistyökaluja.
– Jännitetyö on aivan turvallista työtä,
kun se tehdään oikein. Työ on suunniteltava
tarkasti etukäteen, siitä on oltava kirjalliset
ohjeet, ja työtä tekee aina vähintään kaksi
erikoiskoulutuksen saanutta sähköasentajaa,
Roy Rönns kertoo.
Raveran noin 50 sähköasentajasta suunnilleen puolet on suorittanut jännitetyön
vaatiman koulutuksen. Jännitetyöt eivät ole
Rönnsin, Södermanin ja Rönnholmin mukaan
mitenkään harvinaisia.
– Välillä teen näitä töitä joka viikko, mutta
joskus voi mennä jokunen kuukausi ilman yhtään jännitetyötä, Kaj Söderman kertoo.
Sähkö virtaa Österhankmon kylän asukkaille koko ajan, kun Kaj Söderman ja Kenneth Rönnholm tekevät
jännitetyötä.
Nosturiautolla yläilmoihin
Kenneth Rönnholm ohjaa kauko-ohjaimella
nosturiautoa, jonka korissa miehet nousevat
ylös risteyskohtaan, jossa haaralinja erkanee
20 kV:n runkolinjasta. Kun haaralinja saadaan
jännitteettömäksi, metsurit voivat ryhtyä
puunkaatoon. Jännitetyön ansiosta kuitenkin
muille kyläläisille saadaan koko ajan sähköä.
Kaj Söderman pitää käsissään erikoistyökalua, eristettyä sauvaa, jolla hän ryhtyy
irrottamaan haaralinjan sähköjohtoja runkolinjasta. Sauva toimii kuin iso ruuvimeisseli:
Söderman ruuvaa johdon liittimet auki. Rönnholm pitää kiinni johdosta, jotta se ei osu
minnekään. Johdossa on kaiken aikaa jännite.
Johdot irrotetaan
ja maadoitetaan
Keskijänniteverkon avojohdosta irrotetaan
kolme johtoa yksi kerrallaan. Roy Rönns
tarkkailee työtä alhaalta. Miehet joutuvat
vaihtamaan johtojen irrottamisjärjestyksen,
kun Rönns huomaa, että löysille silmukoille
jätettävät johdot olisivat liian lähekkäin toisiaan. Jos ne osuisivat toisiinsa, seurauksena
olisi oikosulku ja valokaari. Rönns kertoo, ettei niin ole kuitenkaan koskaan tapahtunut.
Ilmassa kuuluu narskuntaa, kun Söderman
irrottaa viimeisen johdon.
– Sähkö siellä kipinöi, Rönns selittää.
Sitten on vuorossa maadoitustyövaihe.
Maadoituksella suojataan töihin ryhtyvät
metsurit. Maadoitus tehdään kiinnittämällä
sähköjohtoihin kupariliina.
Kun työ on valmis, Rönns tarttuu puhelimeensa ja soittaa metsureille, jotka odottavat
työlupaa. Heti kun Rönns sulkee puhelimen,
merenlahden yli kantautuu moottorisahan
jyrähdys.
Aurinkoisen päivän
helppo työkohde
Nosturikorista alas kiipeävät asentajat kertovat, että tämänkertainen työ oli aika helppo.
Avojohdoissa oli valmiiksi jännitetyöliittimet,
joten ne voitiin ruuvata auki eristyssauvalla.
Seuraavaksi miehet ovat menossa jännitetyöhön paikkaan, jossa johdot ovat vanhempia. Niissä ei ole liittimiä, joten miehet
käyttävät saksilla varustettua eristyssauvaa.
Johdot leikataan ja niihin kiinnitetään jännitetyöliittimet.
Tämänkertaista työtä helpottivat myös
nosturiauto ja se, että Roy Rönns oli käynyt
etukäteen paikalla katsomassa, millaisia työkaluja työssä tarvitaan.
– Jännitetyötä voidaan tehdä pylvästyönäkin, mutta eristyssauvan kannatteleminen
on sitä raskaampaa, mitä pitempi välimatka
on, Kaj sanoo.
Ohut sauva ei tunnu kovin painavalta, kun
sitä nostaa maasta vaakatasossa. Mutta kun
sauvan nostaa pystyyn – työskentelyasentoon – ymmärtää, että jännitetyössä tarvitaan myös fyysistä voimaa.
Turvallisen työn edellytyksenä on, että
työparina toimivat asentajat voivat luottaa
toisiinsa ja että työnjako on selvä.
– Rauhallisesta mielestä on myös etua tässä työssä, Rönns lisää.
nette 2/2015
13
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Mikko Lehtimäki
Testissä
painepesurit
Kevään Nette-testissä pestiin autoja ja polkupyöriä kotikäyttöön
tarkoitetuilla painepesureilla. Testaajina oli kolme Pohjanmaan
pelastuslaitoksen palomiestä.
Testiryhmän mielestä Clen tuntui painepesureista kestävimmältä
ja laadukkaimmalta. Tikasautoa pesee Kim Widjeskog
14
nette 2/2015
NETTE TESTAA
Pitkä ja joustava letku tekee Clenistä testivoittajan, sekä Tomas Padan, Kim Widjeskogin ja Anders Mecklinin suosikin.
Palomies-sairaankuljettajat Anders Meck- räsputkessa on messinkiset kierreliittimet ja muuttaa. Clenin turbosuutin ei ollut testaalin, Tomas Pada ja Kim Widjeskog testasi- suutinputki on terästä.
jien mielestä yhtä hyvä kuin muissa painevat kotonaan noin viikon ajan kaikkia testiin
Clenin vesijohto on testin paras: teräsvah- pesureissa.
valittuja painepesureita. Vertailtavina olivat vistettu kumipaineletku on notkea ja joustava
– Ehkä se johtuu paineletkun pituudesta,
Kärcher K4 Premium, Nilfisk E 140.3-9 Xtra ja sitä paitsi myös pisin: 12 metriä. Sillä ylet- he arvelivat.
ja Clen G 145 Plus.
Clenissä oli pienimmät renkaat, joten sen
tyy pesemään ympäriinsä pitkänkin auton.
Testaajien mukaan kaikki laitteet toimivat
– Clenin letku oli ehdottomasti paras käyt- siirtäminen soralla on hankalaa.
siten kuin valmistajat ovat tarkoittaneet eli tää, Tomas Pada sanoo.
– Toisaalta pitkän letkun ansiosta paineniillä pesee kotioloissa sujuvasti esimerkiksi
Testaajat pitivät myös pesukahvaa sopi- pesuria ei tarvitse kovin paljon siirrelläkään,
autot, polkupyörät ja matot.
van pituisena, ja pesukahvan lukitus oli tes- Anders Mecklin toteaa.
– Vertailu oli vaikeaa, koska erot ovat pie- tin laitteista paras. Lukitus estää esimerkiksi
niä. Laitteet ovat teknisesti aika samankaltai- lasta käynnistämästä vesisuihkua vahingossa. Kärcher oli testin
sia, Anders Mecklin sanoo.
Testaajat pitivät myös Clenin muotoilua tyy- kevyin painepesuri
Kärcher on testin kevyin. Se painaa ilman valikkäänä.
rusteita noin 11 kiloa ja varusteiden kanssa
Materiaalit toivat voiton Clenille
14 kiloa, kun kilpakumppanit ovat noin 19-kiMutta kun painepesureilla pesi monta päivää Letkukelasta löytyi heikkouksia
peräkkäin, pieniä eroja alkoi löytyä. Testiryh- Clenin letkukelan veivi ja lukko saivat testaa- loisia. Keveys on sekä hyvä että huono asia.
– Kärcher kaatui tosi helposti, koska se on
mä oli testin päättyessä yksimielinen voitta- jilta moitteita.
niin
kevyt. Mutta kevyttä laitetta on tietysti
– Veivi on hutera ja pieni, ja lukko on huono,
jasta:
helppo siirrellä, Kim Widjeskog sanoo.
– Clen on näistä painepesureista laaduk- Kim Widjeskog sanoo.
Anders Mecklin lisää, että painepesurisClenin heikkouksiin testaajat lukevat myös
kaimman tuntuinen, miehet sanovat.
Laadun ja kestävyyden vaikutelma syntyy sen, ettei painepesurissa ole ollenkaan pai- ta piti aina pitää toisella kädellä kiinni, kun
muun muassa materiaaleista. Pesukahvan te- neensäätöä. Vain vesisuihkun muotoa voi
nette 2/2015
15
Kärcher on testin kevyin painepesuri, 14 kiloa
varusteineen. Se siirtyy kevyesti paikasta toiseen.
Tomas Pada näyttää mallia.
vesiletkua veti ulos laitteesta. Jos ei pitänyt,
painepesuri kellahti kumoon.
Kärcherin käyttöönottaminen kesti kauemmin kuin kilpakumppaneiden, koska laitteessa oli enemmän koottavia osia. Muut
painepesurit sai ottaa suurin piirtein suoraan
myyntipakkauksesta käyttöön.
– Käyttöohje oli kyllä hyvä, mutta irto-osien takia asennus kesti 20 minuuttia, Tomas
Pada kertoo.
Kärcherin suurimpana heikkoutena testaajat pitivät sitä, että paineletkun pituus on vain
6 metriä.
Kärcher levittää
pesuaineen parhaiten
Hyvää Kärcherissä oli esimerkiksi se, että vedenpainetta voi säätää helposti pesukahvan
suutinta kääntämällä. Myös pesuaineen levitys sujui Kärcherillä parhaiten.
– Pesuaine jää parhaiten pestävään pintaan
Kärcherillä. Muissa pesureissa vettä tulee niin
paljon pesuaineen mukana, että se huuhtoutuu heti pois, miehet kertovat.
Testaajat ovat sitä mieltä, että kaikki testin
painepesurit tuhlaavat pesuainetta. He neuvovat käyttämään pesuaineen ruiskuttamiseen erillistä painepulloa, jolloin pesuaineen
määrää voi säätää paremmin itse.
Testaajien mielestä Kärcher on hyvä valinta sellaiselle, joka tarvitsee paljon erilaisia
lisäosia.
– Nilfisk on testin pesureista matalin, kun Pesuvesi järvestä tai tynnyristä
– Kärcherissä oli käyttöohjeen lisäksi erit- kahvan painaa alas. Painepesuri mahtuu hy- Testaajat pitävät hyvänä sitä, että kaikki
täin hyvä kuvallinen lisävarusteluettelo, jol- vin pystyasennossa esimerkiksi auton taka- testin painepesurit toimivat myös ilman vesilaista muilla ei ollut, Kim Widjeskog sanoo.
konttiin, Tomas Pada sanoo.
johtoverkostosta otettavaa vettä. Pesuveden
Testaajien mielestä Nilfiskin turbosuutin voi ottaa erillisestä vesiastiasta tai vaikka järNilfisk tuli hyväksi kakkoseksi
on testin tehokkain.
vestä. Painepesuriin on tosin liitettävä silloin
Palomiesten mielestä Nilfisk oli painepesurierillinen suodatin veden puhdistamiseksi.
testin hyvä kakkonen. 9 metrin pituinen pai- Nilfisk oli käyttövalmis
– Tämä on hyvä ominaisuus. Esimerkiksi
neletku alkaa olla jo hyvän pituinen. Nilfiskin kolmessa minuutissa
veneen saa pestyä muutamalla sangollisella
letku kelautuu testaajien mukaan kaikkein – Laite oli helppo koota. Se oli käyttövalmis vettä, kunhan painepesurille vaan saa sähköä,
parhaiten takaisin kelalle. Se on alumiinisen kolmessa minuutissa, Anders Mecklin kertoo. Anders Mecklin kehuu.
Kim Widjeskog ei pitänyt Nilfiskin peletkuohjurin ansiota.
Kaikki painepesurit saavat kiitosta myös
Nilfiskissä on isot pyörät, ja sitä on helppo sukahvasta, koska se ei tuntunut tarpeeksi siitä, että niissä on telineet varusteille.
liikuttaa paikasta toiseen. Plussaa testaajat tukevalta ja turbosuuttimen vaihtaminen peantavat myös siitä, että Nilfiskin kuljetuskah- sukahvan päähän oli hankalaa.
– Pesukahva ei pysy paikallaan, vaan pyörii,
va on teleskooppinen eli sen korkeutta voi
kun suutinta vaihtaa, Kim Widjeskog sanoo.
säätää.
16
nette 2/2015
Kaikissa testin painepesureissa on
hyvät paikat varusteille. Painepesurin säilyttäminen on helppoa eikä
varusteita tarvitse kaivella hyllyistä
tai laatikoista, vaan pesemään
pääsee heti.
Pitkä ja joustava letku tekee Clenistä testivoittajan ja Tomas Padan, Kim Widjeskogin ja Anders Mecklinin suosikin.
Tuotenimi ja malli
Nilfisk E 140.3-9 Xtra
Kärcher K4 Premium
Clen G 145 Plus
Hinta
379 € (Netrauta)
299 € (Kärcherin verkkokaupassa)
299 € (Agrimarket)
Paineletkun pituus
9m
6m
12 m
Maksimipaine
140 bar
130 bar
140 bar
Vesimäärä
500 l/h, maksimissaan 7 l/min.
420 l/h, maksimissaan 7 l/min.
450 l/h, maksimissaan 6,7 l/min.
Paino
19 kg
14 kg
19 kg
Mitat
35 x 40 x 90 cm
29 x 33 x 88 cm
35 x 35 x 85 cm
Liitäntäteho
2 100 W
1 800 W
2 300 W
Äänenvoimakkuus
72 dB
75 dB
84 dB
Vakiovarusteet
Pesusuutin, turbosuutin, pesuainepullo
Suihkuputki, rotojet-suutin, joka suihkuttaa pyörivää, pistemäistä vesisuihkua,
tulovesiletkun pikaliitin ¾”, suodatin,
pullo pesuainetta.
Pesusuutin, turbosuutin, tulovesiletkun
pikaliitin ¾” ja suodatin.
nette 2/2015
17
LYHYESTI
Tuulivoiman osuus kasvaa
Tuulivoiman osuus Vaasan Sähkön hankinnasta kasvaa ja vuonna 2016 se on noin
7,5 prosenttia. Tuotantoa tänä kesänä kasvattaa Vaasan Vähäänkyröön valmistunut
Torkkolan tuulivoimapuisto, joka on Pohjanmaan ensimmäinen suuri tuulivoimapuisto.
Torkkolan puisto koostuu 16 tuulivoimalasta. Se tuottaa sähköä vuodessa noin 10 000
sähkölämmitteisen omakotitalon tarpeisiin.
Puiston on rakentanut EPV Tuulivoima Oy ja
noin puolet puiston tuottamasta energiasta
tulee Vaasan Sähkölle.
Ilmajoen Santavuoreen rakennetaan toinen 16 tuulivoimalan tuulivoimapuisto, jonka arvioitu valmistumisaika on syksyllä 2016.
Rakennuttaja on EPV Energia Oy. Päästötön
sähköntuotanto on voimakkaasti lisääntynyt EPV Energian tuotannossa ja sitä kautta
myös Vaasan Sähkön hankinnassa, sillä suurin osa Vaasan Sähkön hankkimasta sähköstä
tulee EPV Energialta. Vaasan Sähkön omistusosuus Ilmajoen tuulivoimapuistosta on
20 prosenttia.
130 km maakaapelia korvaa
1 600 sähköpylvästä
Vaasan Sähköverkko Oy poistaa noin 1 600 sähköpylvästä jakelualueeltaan tämän vuoden aikana.
Sähköpylväiden tilalle asennetaan noin 130 km
maakaapelia.
– Kaapelointi parantaa verkon varmuutta eri
sääolosuhteissa. Maakaapelointia tehdään jatkuvasti. Tänä kesänä siihen panostetaan erityisesti,
kertoo Vaasan Sähköverkon suunnittelupäällikkö
Karl-Gustav Kolam.
Tämän vuoden kolme suurinta työmaata käynnistyvät kaikki kesän aikana. Yksi työmaa on Vaasan Ristinummen ja Mustasaaressa sijaitsevan Lintuvuoren teollisuusalueen välillä. Siellä poistetaan
170 sähköpylvästä, joissa on 20 kV johdot, ja tilalle
asennetaan 7,8 km maakaapelia. Toinen iso työmaa
on Mustasaaren Koivulahdessa. Siellä 4,2 km maakaapelia korvaa 64 kappaletta 20 kV sähköpylvästä. Kolmas iso työmaa on Maalahden keskustan ja
Maalahden teollisuusalueen välillä. Siellä yhteensä
121 kappaleen 20 kV sähköpylvään tilalle vaihdetaan 10,1 km maakaapelia.
– Asennamme myös lisää kauko-ohjattavia katkaisijoita ja erottimia. Sähkökatkon sattuessa löydämme siten vikakohdan nopeammin, Kolam sanoo.
Kun sähköjohdossa on jokin vika, katkaisija laukeaa, mikä johtaa sähkökatkoon rajatulla alueella.
Vaasan Sähköverkko pystyy palauttamaan sähköt
alueelle vaiheittain niin, että vikakohta voidaan
paikantaa lähimpään katkaisijaan. Se nopeuttaa
vianselvitystä, kun vika-alue on pieni.
Sähkö kulkee kauko-ohjattavan katkaisijan kautta ennen
kuin se jatkaa matkaa johtoa pitkin. Jos sähköjohtoon tulee
jokin vika, katkaisija laukeaa, jotta sähkökatko koskisi vain
rajattua aluetta.
18
nette 2/2015
Markku Mäntymaa
in memoriam
Vaasan Sähkö Oy:n hallituksen
jäsen kansanedustaja Markku
”Mape” Mäntymaa menehtyi vaikean sairauden murtamana lauantaina 9.5.2015. Markku oli yhtiön
hallintoneuvoston jäsen 1997-2000
ja yhtiön hallituksen jäsen vuodesta
2001 alkaen.
Muistamme Markkua lämmöllä yhtiön hyväksi tehdystä työstä.
Hänellä oli kyky tuoda inhimillinen
näkökulma päätöksentekoon.
Uusi toimitalo oli
luetuin juttu
Saimme 1 458 vastausta tämän vuoden
ensimmäisessä Nette-lehdessä olleeseen
lukijakyselyyn. Kiitos kaikille vastanneille!
Palautteenne on meille tärkeää, sillä palautteen avulla pystymme kehittämään asiakaslehteämme.
Lukijakyselyn mukaan artikkeli Vaasan
Sähkön uudesta toimitalosta nousi viime
lehden suosituimmaksi jutuksi. Tulevissa
lehdissä haluaisitte lukea lisää energiasäästövinkkejä. Myös Nette-lehden tekemille
testeille on tilausta ja toivoitte erityisesti
testejä, joissa käytetään eri kodinkoneita.
Kaikkien vastanneiden kesken arvottu iPad on luovutettu Anne Majanevalle
Vaasaan.
RISTIKKO
Maaliskuun Nette lehden ristikkovastauksia tuli yhteensä 473 kpl.
Nimi
Lähiosoite
Postinumero ja -toimipaikka
Puhelin
Lähetä vastaus 31.7.2015
mennessä osoitteeseen:
”Nette-ristikko”
Vaasan Sähkö Oy
PL 26, 65101 Vaasa
tai sähköpostin liitteenä:
nette@vaasansahko.fi
Ristikon ratkaisseiden
kesken arvotaan
kaksi varavirtalähdettä,
5200 mAh
Nette 1/2015 ristikon
voittajat ovat Jaana Saari, Vaasa ja
Esa Päkkilä, Haukipudas
Edellisen ristikon ratkaisu.
nette 2/2015
19