Tiedote 3 - Kiinteistöliitto

3 ▪ 2011
YHTEYSTIEDOT
17.6.2011
Sisältö
Uutisia Kiinteistöliitosta ................................................................................................ 4
Kiinteistöliiton uudet Internet-sivut avattu! ............................................................ 4
Hyvään asumiseen opastavia tiedotteita Taloyhtiö.netissä........................................... 4
Kiinteistöliiton puheenjohtajana jatkaa Matti Inha .................................................... 4
Videosarja taloyhtiöiden hallituksille Kiinteistöliitolta................................................ 4
Kiinteistöliiton YouTube-kanavalta nyt tietoa myös hisseistä ........................................ 5
Ajankohtaista ............................................................................................................. 5
Karttapaikka näyttää kiinteistöjen rajat................................................................. 5
Vuoden putkiremonttikilpailun voittajaksi As Oy Säästötuki Helsingistä ........................... 5
Vuoden Taloyhtiöteko: Hallinto hallussa Asunto Oy Jyväskylän Aatoksenkatu 6:ssa.............. 6
Yhteystiedot ajan tasalle kaupparekisteriin ja Kiinteistöliittoon .................................... 6
Isännöintiala tarvitsee erityisosaamista.................................................................. 6
Toukotalkoot -kampanja kannustaa asukkaita aktiivisuuteen ...................................... 7
Rakennustyöntekijöiden verotunniste kirjattiin hallitusohjelmaan................................. 7
Asukkaat pettyvät putkiremonttien laatuun ja toteutustapoihin .................................... 8
Luonnonsuojeluliitto haastaa taloyhtiöt energiatalkoisiin ............................................ 8
Vaikuttaminen............................................................................................................ 9
Energiateollisuus vaatii asumiskustannusten nousun pysäyttämistä................................. 9
Lakiasiat ................................................................................................................... 9
Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 astuvat voimaan 1.7.2012........................... 9
Uusi pelastuslaki astuu voimaan heinäkuussa .......................................................... 9
Turhia palohälytyksiä pyritään vähentämään laskuilla ............................................... 10
Vuokra-asunnon irtisanomisehdot ristiriitaisia ........................................................ 10
Kuka vastaa nuohouksesta taloyhtiössä? ............................................................... 11
Oikeustapaukset ........................................................................................................11
KHO: Päätös Rakennuslupa-asiassa (KHO 7.4.2011 T 1000) .......................................... 11
Osakkeenomistajan muutostyö ........................................................................... 11
Tutkimus ja kehitys ....................................................................................................12
Teknisten tarkastusten viidakko hämmentää asukkaita .............................................. 12
Kiinteistöliitto mukana turvallisuusprojektissa ........................................................ 14
Markkina ja suhdanteet ...............................................................................................14
Ara: Välimalli toi uusia sijoittajia vuokra-asuntorakentamiseen.................................... 14
Suomalaiset asuvat matalissa taloissa................................................................... 15
Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset nousivat 7,6 % 1-3/2011 ...................................... 15
Uusista asunnoista tulossa ylitarjontaa pk-seudun ulkopuolella .................................... 15
Vuokrat ovat nousseet Suomessa nopeammin kuin euroalueella.................................... 16
Kiinteistöliiton Korjausrakentamisen barometri, kevät 2011........................................ 16
2
Talous ja verot ..........................................................................................................17
Asiantuntijat: Kiinteistöverotus kiristynee lähivuosina............................................... 18
Julkaisut ja tapahtumat ...............................................................................................18
Taloushallinnon koulutusta................................................................................ 18
Syyskauden isännöinnin ja asumisen koulutukset valtion tukemina ................................ 18
ASUNTO 2011 - asuntojen tuotekehitys ja asumisen uudet konseptit.............................. 19
Vuokrauksen tietosuojaohje julkistettu................................................................. 19
Kunnossapito- ja muutostyöt -oppaasta uusi painos .................................................. 19
Isännöinnin käsikirja ilmestyi uudistettuna............................................................. 20
Ympäristöministeriö avasi korjaustieto.fi -verkkopalvelun .......................................... 20
Opas taloyhtiön viestintäsuunnitelman laatimiseksi ilmestynyt .................................... 20
3
Ulla Maija, hallituksen pj., Helsinki Matsinen Tero, asianajaja, Jyväskylä Merikanto Olavi, hallituksen pj., Espoo Nouro Paul, hallituksen pj.,
Helsinki Ojala Martti, isännöitsijä, Pori Seppä Harri, toimitusjohtaja, Lahti Ullakonoja Jarmo, toimitusjohtaja, Kaarina Vähäkuopus Pentti, hallituksen pj.,
UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA
Kiinteistöliiton uudet Internetsivut avattu!
Helsinki Hallituksen jäseninä jatkavat lisäksi:
Uudistuksen lähtökohtana oli Kiinteistöliiton uusittu ilme ja logo. Niiden pohjalta nettisivuille
suunniteltiin uuden ilmeen mukainen ulkoasu.
Tutustu uusittuihin sivuihimme
www.kiinteistoliitto.fi.
Arjanne Antti, toimitusjohtaja, Helsinki Heiliö
Janne, pankinjohtaja, Kotka Hyvärinen Veijo, toimitusjohtaja, Kuopio Lahti Jouko, toimitusjohtaja, Järvenpää Niskanen Mikko, vastaava isännöitsijä, Nokia Pulkamo Matti, lakimies, Rovaniemi
Paakkola Aaro, kiinteistöneuvos, Oulu Riekkola
Matti, toimitusjohtaja, Hämeenlinna Savolainen
Paavo, isännöitsijä, Savonlinna Vaherno Raimo,
hallituksen pj., Helsinki
osoitteessa
Otamme mielellämme vastaan palautetta uusista
sivuista. Palautetta voi lähettää Kiinteistöliiton
viestintäassistentti Hanna Riihimäelle osoitteeseen hanna.riihimaki@kiinteistoliitto.fi.
Kiinteistöliiton hallitus nimeää työvaliokunnan ensimmäisessä kokouksessa. Kiinteistöliiton toimitusjohtajana toimii Harri Hiltunen.
Hyvään asumiseen opastavia
tiedotteita Taloyhtiö.netissä
Lisätietoja: Suomen Kiinteistöliitto, toimitusjohtaja Harri Hiltunen puh. 050 5511295 ja yhteyspäällikkö Timo Tossavainen puh. 050 3209464.
Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy on
laatinut hyvään asumiseen kannustavia tiedotteita, joiden aiheena on energiansäästö. Tiedotteita
voi jakaa vapaasti esimerkiksi oman taloyhtiön
ilmoitustaululle tai huoneistoihin. Tiedotteiden
laatiminen on osa Kiinteistöliiton toteuttamaa kuluttajien energianeuvonta -hanketta.
Videosarja taloyhtiöiden hallituksille Kiinteistöliitolta
Kiinteistöliitto tukee taloyhtiöiden hallitusten
toiminnan kehittämistä, hallituskauden tehokasta
käynnistämistä sekä tavoitteellista hallitustyöskentelyä. Kiinteistöliitto on julkaissut toukokuussa viisi videota, jotka antavat virikkeitä ja toimintamalleja taloyhtiöiden puheenjohtajille ja hallituksen jäsenille hallitustyöskentelyn kehittämiseen.
Tutustu tiedotteisiin osoitteessa
http://www.taloyhtio.net/asuminen/hyvaasumin
en/.
Kiinteistöliiton puheenjohtajana jatkaa Matti Inha
Videoiden aiheina ovat hallitustyön käynnistäminen, hallituksen tehtävät, vastuualueet ja roolit,
toimikauden aikataulutus sekä hallituksen perehdytys ja tiedonsaanti. Kukin video on muutaman
minuutin pituinen. Uudet hallitusvideot sekä myös
muita videoita ovat katsottavissa videokanavalta
osoitteessa www.youtube.com/Kiinteistoliitto.
Suomen Kiinteistöliiton liittokokous pidettiin Lahdessa 16.4.2011. Kiinteistöliiton puheenjohtajana
jatkaa pitkän linjan asuntovaikuttaja, toimitusjohtaja Matti Inha. Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtajana työskentelevä Inha on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti.
Hallitusvideot ovat jatkoa helmikuussa julkaistuille taloyhtiöiden yhtiökokousvideoille. Yhtiökokousta käsiteltiin 12 videon sarjassa uuden asuntoosakeyhtiölain mukaisesti. Helmikuussa avattua
Kiinteistöliiton videokanavaa on katsottu kolmen
kuukauden aikana jo liki 15 000 kertaa. Suosituinta yhtiökokousvideota on katsottu jo yli 5 400
kertaa.
Varapuheenjohtajiksi liittokokous valitsi toimitusjohtaja Pertti Satopään Turusta, toimitusjohtaja
Juhani Kolehmaisen Tampereelta sekä everstiluutnantti Pekka Kourin Helsingistä.
Hallituksen jäseniksi kaksivuotiskaudelle valittiin:
Junttila Seppo, hallituksen pj., Helsinki Järvenpää Harri, toimitusjohtaja, Kangasala Lehtonen
4
Vuoden putkiremonttikilpailun
voittajaksi As Oy Säästötuki
Helsingistä
Kiinteistöliiton YouTubekanavalta nyt tietoa myös hisseistä
Vuoden Putkiremontti 2011 -kilpailun voittaja on
Helsingin Maunulassa sijaitseva As Oy Säästötuki.
As oy Säästötuki valmisteli ja suunnitteli putkiremontin esimerkillisen huolellisesti ja ammattitaidolla, valvonta oli huippuluokkaa ja urakkatyöt
tehtiin ammattiylpeydellä.
Kiinteistöliitto on sopinut videoyhteistyöstä KONE
Hissit Oy:n kanssa. Kiinteistöliiton YouTubevideokanavalle on koottu oma soittolista KONE
Hissit Oy:n tuottamista hissivideoista. Videot löytyvät samasta paikasta kuin yhtiökokouksen kulkua ja taloyhtiömaailmaa käsittelevät muutkin
Kiinteistöliiton
tuottamat
videot.
Katso:
www.youtube.com/Kiinteistoliitto.
Hanke toteutettiin menestyksekkäästi tavoitehintaisena projektinjohtourakkana siten, että sekä
tavoitehinta että toteutusaikataulu alitettiin. Oy
Säästötuki palkittiin Taloyhtiötapahtumassa Finlandia-talossa tiistaina. Palkinnon vastaanottivat
projektinjohtaja Eino Rantala ja SKH Isännöinnin
toimitusjohtaja Markku Kulomäki.
AJANKOHTAISTA
Karttapaikka näyttää kiinteistöjen rajat
Oman kesämökkikiinteistön
Maanmittauslaitoksen
verkkopalvelusta kätevästi
tiedon kiinteistön rajoista
tunnuksen on voinut nähdä
toista tai ostaa sähköisenä.
Vuoden putkiremontti -kilpailu on Suomen Kiinteistöliiton ja Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat ry:n järjestämä kilpailu taloyhtiöille. Kilpailulla etsitään putkiremontin uusia, hyviksi todettuja toimintamalleja ja -tapoja.
rajat voi nyt katsoa
Karttapaikkamaksutta. Aiemmin
ja tontin yksilöivän
painetuista peruskar-
Laajakatseista viestintää
Teknisen ammattitaidon ohella As Oy Säästötuen
hankkeen onnistumiseen vaikuttivat taloyhtiön sosiaaliset ja viestinnälliset taidot, joita käytettiin
laajakatseisesti ja asukkaiden tarpeet huomioiden. Asukkaille ja osakkaille järjestettiin hankesuunnittelu- ja suunnitteluvaiheessa info- ja keskustelutilaisuuksia. Urakan aikana taloyhtiöllä ja
urakan eri osapuolilla oli käytössään ainutlaatuinen informaatiojärjestelmä verkossa. Verkkopalvelua hyödynnettiin urakka-aineiston ja tiedotteiden tallentamisessa ja jakamisessa kaikkien osapuolten kesken.
Maksuton Karttapaikka-palvelu sisältää Maanmittauslaitoksen maastokartat ja ilmakuvat, joista
voi tehdä koko Suomen kattavia hakuja muun muassa paikannimen tai osoitteen perusteella. Lisäksi palvelussa voi muuttaa koordinaatteja ja tehdä
karttalinkkejä sekä tilata painettuja karttoja.
Näin tutkit kiinteistörajoja Karttapaikalla
1. Hae kartalle kiinnostava kohde esimerkiksi paikannimihaun avulla.
Hanke on hieno esimerkki modernin elementtitekniikan eli asennusmodulien käytöstä, minkä
ansiosta linjasaneeraus valmistui kolmessa kuukaudessa ja vähensi merkittävästi asukkaiden kokemia haittoja. As Oy Säästökari nimesi projektinjohtajan esimerkillisen varhain sekä sopi kokouskäytännöistä ja päätöksentekovaltuuksista. Yhteistyö tilaajan ja urakoitsijan kanssa olikin saumatonta ja ammattimaista.
2. Muuta mittakaavaksi tarkin eli 1:2000, jolloin
senttimetri kartalla vastaa 20:tä metriä luonnossa. Kiinteistörajat näkyvät kartalla ja ilmakuvissa
lähelle tarkennettaessa mittakaavoissa 1:20001:16000 ja kiinteistötunnukset mittakaavoissa
1:2000-1:4000.
3. Siirry Asetukset-välilehdelle ja valitse Kiinteistöjaotus. Tallenna valinta klikkaamalla Ota käyttöön -vaihtoehtoa.
Kunniamaininta As Oy Säästökarille
4. Kokeile eri mittakaavoja, vuorottele karttaa ja
ilmakuvaa ja liikuta karttaa tarvittaessa. Halutessasi voit myös vaalentaa taustakarttaa ja muuttaa
karttakuvan kokoa.
As Oy Säästökari Helsingin Vuosaaressa on vuonna
1965 valmistunut neljän talon yhtiö, jossa on 189
asuntoa. Hankesuunnittelussa tarjottiin kahta toteutusvaihtoehtoa; perinteistä putkien uusintaa
tai viemäreiden pinnoitusta ja vesijohtojen uusintaa. Yhtiökokous valitsi perinteisen menetelmän.
Taloyhtiö toteutti mittavan perinteisen putkiremontin sujuvasti, asukaslähtöisesti ja myös tekni5
sesti taidokkaasti. Hanke vietiin onnistuneesti
päätökseen taloyhtiön vaikuttavan sisäisen ja ulkoisen viestintäosaamisen vauhdittamana. Merkittävää oli myös hanketyöryhmän työskentely aktiivisesti hallituksen tukena.
taloyhtiölle, järjestölle tai yritykselle, joka on
toiminnallaan edesauttanut näitä tehtäviä.
Kilpailun voittajat palkittiin Taloyhtiö 2011 - tapahtumassa Helsingin Finlandia-talossa 3.5.2011.
Lisätietoja
www.taloyhtiotapahtuma.net/Taloyhtiteko 2011
Vuoden putkiremontti 2011 -kilpailun tuomaristoon kuuluivat puheenjohtajana RI, ekonomi Juhani Siikala AKHA ry:stä ja jäseninä varatuomari
Roy Rantanen AKHA ry:stä, kehityspäällikkö TkT
Jari Virta Kiinetistöliitosta, viestintäpäällikkö
Marjukka Vainio Kiinteistöliitosta ja neuvontainsinööri Jaakko Laksola Kiinteistöliitto Uusimaasta.
Kilpailun järjestämisestä vastaavat Kiinteistöliitto
Uusimaa, Kiinteistöalan Kustannus Oy / Suomen
Kiinteistölehti ja Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy
Lisätietoja: toimitusjohtaja Keijo Kaivanto, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, puh. 0400 432 598
Lisätietoja: Tuomariston puheenjohtaja Juhani
Siikala puh. 0400 585102 ja viestintäpäällikkö
Marjukka Vainio puh. 050 347 6233.
Yhteystiedot ajan tasalle kaupparekisteriin ja Kiinteistöliittoon
Vuoden Taloyhtiöteko: Hallinto
hallussa Asunto Oy Jyväskylän
Aatoksenkatu 6:ssa
Kevään yhtiökokouksissa on valittu taloyhtiöihin
hallituksiin uusia jäseniä ja osa aiemmista vastuuhenkilöistä on vaihtunut. Kun puheenjohtaja
on taloyhtiössä valittu, pitää tehdä tarvittavat
muutosilmoitukset. Vastuuhenkilöiden muutoksista on ilmoitettava sekä kaupparekisteriin että jäsentaloyhtiöiden osalta myös Kiinteistöliittoon/kiinteistöyhdistykseen.
Vuoden Taloyhtiöteko -kilpailussa haettiin niitä
pieniä tai suuria tekoja, jotka ovat kehittäneet
hyvän hallintotavan mukaista toimintaa tuoden
merkittäviä muutoksia ja parannuksia mukanaan
vuoden 2010 aikana.
Kilpailuun otti osaa parikymmentä taloyhtiötä
ympäri Suomen. Kaikissa kilpailuehdotuksissa oli
toteutettu esimerkillisiä hallinnon kehittämiseen
ja parantamiseen liittyviä toimenpiteitä:
-
toimivan strategian laatiminen asuntoosakeyhtiölle
-
kaikki osakkaat/asukkaat mukana
-
kattava kysely
-
hyvä perusta myös suunnitelmalliselle kunnossapidolle
Oikeat jäsentiedot mahdollistavat jäsentiedotteiden, Suomen Kiinteistölehden ja muun jäsenpostin toimittamisen oikeille henkilöille. Kiinteistöliittoon muutokset voi tehdä joko kiinteistöyhdistykseen
tai
nettilomakkeella
osoitteessa:
www.kiinteistoliitto.fi/osoitteenmuutos/osoittee
nmuutos.
Kunniamaininta: puheenjohtaja Mika Artesola,
Turku
Isännöintiala tarvitsee erityisosaamista
Puheenjohtajaklubi-toiminta Turussa
Mukana lähes 150 hallituksen puheenjohtaja
Yhteistyö paikallisen kiinteistöyhdistyksen kanssa
Isännöintiala monipuolistuu ja erityisosaamisen
tarve kasvaa, kertovat Isännöintiliiton toteuttaman Isännöinnin Visio 2020 -hankkeen tulokset.
Vuoden Taloyhtiöteko -kilpailu
- Tulevaisuudessa hyvä isännöitsijä sujuvoittaa
ihmisten arkea ja saa ihmiset viihtymään asuinympäristössään, toteaa Isännöintiliiton kehityspäällikkö Heikki Kauranen.
Taloyhtiön tehtävänä ei ole tuottaa voittoa vaan
turvallista, terveellistä ja viihtyisää asumista.
Samanaikaisesti sen tulisi säilyttää ja kehittää
osakkaiden omaisuuden arvoa.
Isännöinnin visio 2020 -hankkeen keskeinen tulos
on, että isännöintiala kehittyy seuraavan kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Ala on laajenemassa eräänlaiseksi elämänhallintapalveluksi,
jonka yhtenä osa-alueena voi olla esimerkiksi
vuokranvälitys.
Vuoden Taloyhtiöteko on kilpailu, jossa etsitään
vuosittain hyvää taloyhtiötekoa. Kilpailun teemana on tänä vuonna hallinto haltuun asuntoosakeyhtiössä. Tunnustus myönnetään henkilölle,
6
Merkittäväksi tulevaisuudessa nousee isännöintiyritysten kyky tuottaa palveluita joustavasti erilaisille asiakkaille.
hansa, tuhlaileva energiankäyttö käy lopulta
asukkaan omaan kukkaroon.
Tarkistuslista huoltotoimien tukena
Isännöinnin visio 2020 -hankkeen tavoitteena oli
kuvata isännöintiliiketoiminnan tulevaisuuden
mahdollisuuksia sekä keskeisimpiä kehityssuuntia
vuoteen 2020 mennessä.
Toukotalkoot 2011 -kampanja muistuttaa suomalaisia siitä, että vähintään kerran vuodessa on
syytä tehdä kotona tarkistuskierros taloteknisten
laitteiden kunnon toteamiseksi. Kierros on helppo
toteuttaa tarkistuslistan avulla. Listan voi tulostaa osoitteesta www.toukotalkoot.info. Lisäksi sivuilla on web-video, joka esittää kuvin tärkeimmät toimenpiteet.
- Toivomme, että tästä herää innokasta keskustelua isännöinnin tulevaisuudesta, Kauranen sanoo.
Talotekniset järjestelmät ja asukkaan vastuu niistä vaihtelevat riippuen siitä, onko kyse kerros- vai
pientalosta. Siksi niille on laadittu omat tarkistuslistansa. Niissä käydään läpi yksinkertaiset tarkistustoimet turva- ja sähkölaitteista vesi- ja viemärilaitteisiin sekä ilmanvaihtoon. Pientaloasukkaiden listassa on lisäksi huomioitu lämmityslaitteisto sekä salaoja- ja sadevesijärjestelmät.
Toukotalkoot -kampanja
kannustaa asukkaita
aktiivisuuteen
Energiansäästön ja turvallisen asumisen puolesta
Toukotalkoot 2011 -kampanja keskittyy asukkaan
mahdollisuuksiin vaikuttaa energiankulutukseensa
ja kodin turvallisuutta ja asumismukavuutta parantaviin toimiin. Toukotalkoiden tarkistuslistan
avulla asukkaan on helppo käydä läpi hänelle kuuluvat keskeiset tarkistus- ja huoltotoimet.
Toukotalkoot järjestetään viidettä kertaa. Mukana on viisi valtakunnallista rakentamisen ja asumisen yhteisöä: Suomen Kiinteistöliitto, RAKLI,
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Sähköja teleurakoitsijaliitto STUL ja Suomen Omakotiliitto.
Jokavuotinen Toukotalkoot -kampanja muistuttaa
asumiseen liittyvistä helpoista tarkistus- ja huoltotoimista. Nämä toimet ovat asukkaan omalla
vastuulla, ja ne lisäävät asumisen turvallisuutta,
terveellisyyttä, energiatehokkuutta ja mukavuutta.
Lisätietoja: www.toukotalkoot.fi
Rakennustyöntekijöiden
verotunniste kirjattiin hallitusohjelmaan
Kotien sähköpaloista suuri osa voitaisiin välttää
asukkaan huolellisuudella. Sähkölaitteiden vikaantumisen tai väärän käytön vuoksi palokunta
vierailee suomalaisissa asunnoissa noin 2500 kertaa vuodessa. Sähköpalojen osuus on jopa kolmasosa kaikista rakennuspaloista. Turvallisuus- ja
kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Jukka Lepistön mukaan sähköpalo saa useimmiten alkunsa
liedestä asukkaan varomattomuuden tai unohduksen takia.
Kaikille rakennustyömaille on tulossa pakolliseksi
verotunniste, jonka tarkoituksena on rekisteröidä
jokainen työntekijä Verohallinnon asiakkaaksi.
Kauppalehden mukaan hallitusneuvotteluissa on
päästy asiasta yksimielisyyteen ja verotunniste
kirjataan hallitusohjelmaan.
Neuvotteluista valmistuva linja harmaan talouden
kitkemisestä aiotaan viedä käytäntöön tiiviillä aikataululla. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti
Harjuniemi toteaa, että pimeä työ muodostaa 60
% rakennusalan harmaasta taloudesta. Jos viranomaiset reagoivat aidosti veronumeron tuomiin
valvontamahdollisuuksiin, harmaaseen talouteen
päästään kiinni.
Myös osa kylmälaitteista alkunsa saaneista paloista olisi voitu estää laitteen oikealla käytöllä tai
jos käyttäjä olisi toimittanut laitteen ajoissa asiantuntijalle korjattavaksi. Kylmälaitteita ei saisi
myöskään sijoittaa kylmään tilaan.
Suomen Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri
Pylsy muistuttaa, että omalla aktiivisuudella voi
myös säästää huomattavasti energiaa. Valistunut
asukas tietää, että pitkän suihkun hinnaksi voi
tulla pari euroa ja huonosti tiivistetyistä ikkunoista häviää lämmön mukana euroja. Sähkönkulutustaan voi tarkkailla esimerkiksi mittarilla, jolla
voidaan seurata pistotulppaliitännäisten sähkölaitteiden kulutuksia. Olipa asumismuoto mikä ta-
7
Jo puolet hallituksista vaatii sertifikaatteja ja
laatujärjestelmää
Asukkaat pettyvät putkiremonttien laatuun ja toteutustapoihin
Taloyhtiöiden hallituksilta kysyttiin, mitkä ovat
luotettavan saneerausyrityksen kolme tärkeintä
piirrettä. Ensimmäiseksi nousi sertifioidut menetelmät (52 %), toiseksi laatujärjestelmän käyttö
(48 ) ja kolmanneksi kyky hoitaa kaikki putkiremonttiin liittyvät työt verkostonsa hyödyntäen (48
%).
Jo puolet taloyhtiöistä vaatii sertifikaatteja ja
laatujärjestelmää
Kolmasosa asukkaista on edelleen tyytymättömiä
siihen, kuinka putkiremontti onnistui heidän taloyhtiössään. Asukkaiden odotukset ennen putkiremonttia ovat korkeat, mutta lähes puolet joutuu
lopulta pettymään saneerauksen toteutustapoihin
ja laatuun. Taloyhtiöissä pidetään yhä tärkeämpänä, että putkisaneerausyritykset käyttävät sertifioituja menetelmiä ja laatujärjestelmää. Tiedot käyvät ilmi Consti Talotekniikan teettämästä
asukaskyselystä, johon vastasi yli 800 taloyhtiön
asukasta. Kysely toteutettiin toisena vuonna peräkkäin.
Kyselytutkimus toteutettiin sähköisenä paneelitutkimuksena maaliskuussa 2011. Kyselyyn vastasi
824 henkilöä, joiden taloyhtiöissä putkisaneeraus
on tehty viimeisen viiden vuoden aikana tai se on
tulossa seuraavan viiden vuoden aikana. Hallituksen jäseniä ja puheenjohtajia vastaajista oli 230.
Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy.
Luonnonsuojeluliitto haastaa
taloyhtiöt energiatalkoisiin
Taloyhtiöissä on edelleen merkittävä määrä putkiremonttien toteutustapoihin tyytymättömiä asukkaita. Kun viime vuonna 32 prosenttia asukkaista
oli sitä mieltä, että heidän yhtiössään toteutettu
putkisaneeraus epäonnistui täysin tai hieman, on
tyytymättömien määrä tänä vuonna noussut vielä
hieman, 34 prosenttiin.
Suomen luonnonsuojeluliitto ja vakuutusyhtiö Tapiola ovat käynnistäneet kolmivuotisen yhteistyön
energiansäästön edistämiseksi. Tapiola tukee
Suomen luonnonsuojeluliiton energianeuvontahanketta, jossa tarjotaan energianeuvontaa taloyhtiöille, kotitalouksille, rakentajille ja remontoijille.
Asukkaiden odotukset putkiremontin onnistumisesta ovat korkealla, mutta saneerauksen jälkeisten arvioiden mukaan moni joutuu pettymään
työn toteutustapoihin ja laatuun. Pahimman pettymyksen aiheuttavat asukkaiden arjen laadun
heikentyminen.
Koti- ja maataloudet kuluttavat Suomen sähköstä
yli neljänneksen ja rakennusten lämmitys koko
energiantarpeesta yli viidenneksen. Neuvonnassa
keskitytään palvelemaan erityisesti taloyhtiöitä ja
kotitalouksia, joille tarjotaan veloituksetta energiakartoituksia ja koulutusta energiankulutuksen
vähentämiseksi. Myöhemmin kohderyhmä on tarkoitus laajentaa myös yrityksiin.
Asukkaiden mielestä pölyn leviämistä asuntoon ei
ole ratkaistu tyydyttävästi (97 % pitää erittäin tai
melko tärkeänä, mutta 45 % kokee sen epäonnistuneen täysin tai hieman) eikä asuntoa ole suojattu hyvin.
Taloyhtiöissä on hyvin merkittäviä ja taloudellisesti kannattavia energiansäästömahdollisuuksia.Tapiolan ja Luonnonsuojeluliiton yhteistyön
perustana on yhteensopiva arvomaailma ja halu
tehdä pitkäjänteistä yhteistyötä. Energianeuvonta
on aivan uudenlainen yhteistyöhanke.
Myöskään remonttien hinta-laatu-suhde ei vastaa
asukkaiden odotuksia. Kaikille asukkaille oli erittäin tai melko tärkeää, että saneerauksen lopputulos on hyvä hintaansa nähden ja työ on sovitun
laatuista, mutta yli kolmanneksen mielestä niissä
epäonnistuttiin täysin tai hieman (37 % ja 35 %).
Energianeuvontahanke on osa työ- ja elinkeinoministeriön ja Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontakokonaisuutta 2010-2011. Lisätietoja
hankkeesta on osoitteessa
http://www.ekoenergia.fi/energiansaasto
Uudet menetelmät tunnetaan yhä paremmin
Perinteiset menetelmät tunnetaan edelleen paremmin kuin uudet menetelmät, mutta ero on kaventunut selvästi. Perinteiset menetelmät tuntee
erittäin tai melko hyvin 72 prosenttia (viime vuodesta +6 %) asukkaista, viemärin pinnoitusmenetelmän 58 prosenttia (+27 %) ja sukitusmenetelmän 45 prosenttia (+21 %).
8
VAIKUTTAMINEN
LAKIASIAT
Energiateollisuus vaatii asumiskustannusten nousun pysäyttämistä
Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 astuvat voimaan 1.7.2012
Energiateollisuus ry vaatii, että uusi hallitus kiinnittää vakavasti huomiota siihen, etteivät asumiskustannukset nouse samalla tavalla kuin nousivat
edellisellä vaalikaudella. Tässä yhteydessä hän
viittaa muun muassa vuoden alusta voimaan tulleisiin energiaverojen huomattaviin korotuksiin.
Uusien määräysten myötä Suomessa siirrytään uudisrakentamisessa
kokonaisenergiatarkasteluun
(kWh/m2), mikä on tervetullut uudistus. Energiatehokkuuden keskeiseksi mittariksi tulee ns. Eluku, joka määrittää kokonaisenergiankulutukselle
ylärajan. E-luvun laskennassa otetaan huomioon
rakennuksen käyttämän energian tuotantomuoto.
Asumiskustannusten nousuun on jo valmiiksi ladattu monenlaisia paineita. Esimerkiksi valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäen
verotyöryhmän raportissa esitettiin jatkoa energiaverojen korotuksille ja jo tehdyille kiinteistöveron korotuksille. Asuntolainojen korkokanta on
nousussa, ja samalla on esitetty asuntolainojen
korkovähennysoikeuden rajoituksia. Vesimaksuissakin on ilmeisiä korotuspaineita.
Rakennusteollisuus RT on tehnyt arviointilaskelmat uusien E-lukuvaatimusten vaikutuksista eri
rakennustyyppien rakenteisiin ja kustannuksiin.
Laskelmat julkistetaan toukokuun alussa.
Lausuntovaiheessa esitettyihin määräyksiin tuli
melko paljon muutoksia. Esimerkiksi mukana ollut
uusiutuvan energian käytön 25 prosentin vähimmäisvaatimus jäi kokonaan pois. Lisäksi ympäristöministeriö päätyi julkaisemaan määräykset vaiheittain: maaliskuun lopussa vahvistettiin pelkästään RakMK osa D3, jossa esitetään kokonaisenergiatarkastelun keskeiset periaatteet ja vaatimukset. Muut osat julkaistaan kesällä. Uusista määräyksistä on valmisteilla ohjeistusta ja koulutusta
mm. ympäristöministeriössä, Sitrassa ja RT:ssä.
Tarkempaa tietoa aiheesta löytyy ympäristöministeriön kotisivulta»
Toteutuessaan nämä verojen ja maksujen korotukset nostavat asumiskustannukset Suomessa
kestämättömälle tasolle. Siksi asiaan on kiinnitettävä sen ansaitsemaa huomiota juuri nyt, kun
kootaan uutta hallitusta ja laaditaan sille ohjelmaa, Energiateollisuus korostaa.
Hänen mukaansa myös jo tehtyjen päätösten vaikutukset asumisen kustannuksiin olisi syytä selvittää nykyistä paremmin. "Asumiskustannusten yksi
tärkeimpiä komponentteja on energia ja siihen
kohdistuva verotus. Energiaverotuksen vaikutukset asumiskustannusten kehitykseen ja sitä kautta
hyvinvointiin voisivat olla keskeinen osa hallitusohjelmaan tehtävää kirjausta."
Uusi pelastuslaki astuu
voimaan heinäkuussa
Uusi pelastuslaki astuu voimaan heinäkuun alussa.
Uudessa laissa määritellään aiempaa selkeämmin
jokaisen ihmisen ja yhteisön velvoitteet turvallisuuden ylläpitämisessä ja eri tahojen vastuut pelastustoimen tehtävien hoitamisessa.
Pelastuslaitos määrittelee palotarkastusten kohteet paikallisen riskinarvioinnin perusteella. Tällä
pyritään kohdentamaan valvonta nykyistä paremmin riskikohteisiin. Pelastuslaitos valvoo myös
kansalaisille säädettyjä varautumis- ja toimintavelvoitteita sekä rakennuksiin liittyvien turvallisuusvelvoitteiden noudattamista.
Uudessa pelastuslaissa on erityiset hoitolaitosten
sekä palvelu- ja tukiasumisen poistumisturvallisuusvaatimukset. Toiminnanharjoittajan tulee
tehdä selvityksiä, suunnitelmia ja niiden perus9
teella toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että
asukkaat ja hoidettavat voivat turvallisesti poistua tulipalossa tai muussa vaaratilanteessa.
Turhia palohälytyksiä pyritään
vähentämään laskuilla
Poistumisturvallisuus paranee
Uudella sääntelyllä selvennetään poistumisturvallisuuden arvioinnissa noudatettavaa menettelyä.
Alueen pelastusviranomaisen antaa hoitolaitoksen
tai palvelu- ja tukiasumisen toiminnasta vastaavalle toiminnanharjoittajalle poistumisturvallisuuden toteuttamismääräyksen silloin, kun kohteen poistumisturvallisuus ja sen parantamiseksi
suunnitellut toimenpiteet eivät täytä laissa säädettyjä poistumisturvallisuusvaatimuksia.
Turhista palohälytyksistä aiheutuu yhteiskunnalle
ainakin 36 milj. euron kustannukset vuosittain. Lisäksi liikenne häiriintyy, ja aiheettomat hälytykset voivat aiheuttaa myös vaarallisia tilanteita.
Automaattisista paloilmoituksista noin 98 % on aiheettomia. Useimmat kiinteistöt hoitavat ilmoittimensa moitteettomasti, ja suuri osa aiheettomista hälytyksistä keskittyykin samoihin kiinteistöihin. Paloilmoittimien huollot jätetään tekemättä kustannussyistä.
Sammutuslaitteiston tarve hoitolaitoksissa ja palvelu- ja tukiasumisessa arvioidaan kohdekohtaisen
riskiarvioinnin perusteella.
Aiheettomia hälytyksiä pyritään nyt vähentämään
lähettämällä niistä lasku kiinteistön omistajalle.
Sisäministeriössä muutama työryhmä miettii parhaillaan, millaisia hinnastoja ja hintojen perusteita pelastuslaitokset alkavat käyttää. Käytännössä
pelastuslaitokset päättävät itse, milloin ja kuinka
suuria laskuja kiinteistöt saavat. Keskusteluissa
on puhuttu 500-1 000 euron laskuista.
Viranomaiset ja muut tahot on velvoitettu riskikohteiden osalta tiiviiseen yhteistyöhön onnettomuusriskien vähentämiseksi. Riskikohteita ovat
esimerkiksi päihdeongelmaisten tukiasunnot.
Väestönsuojien rakentamisvelvoitteet lieventyvät
Laki tulee voimaan heinäkuun 2011 alussa, mutta
laskuja lähetetään ehkä vasta vuoden 2012 alusta
lukien.
Uuden pelastuslain mukaan väestönsuoja tulee
jatkossa rakentaa kaikkiin rakennuksiin, joiden
kerrosala on yli 1 200 neliömetriä. Teollisuus-,
tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten
osalta väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden aiheuttava raja nousee 1 500 neliömetriin.
Vuokra-asunnon
irtisanomisehdot ristiriitaisia
Rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä ei enää
tarvitse rakentaa uutta väestönsuojaa. Sen sijaan
väestönsuoja tulee kunnostaa muutos- ja korjaustyön yhteydessä. Myös yleisten väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta luovutaan.
Asunnon vuokraaja joutuu usein sitoutumaan siihen, että ensimmäinen mahdollinen irtisanomispäivä määrätään 11 tai 12 kuukauden päähän. Laki ei kiellä tätä, mutta toisaalta asukkaalla on
lain mukaan kuukauden irtisanomisaika. Ylitarkastaja Timo Maso kuluttajariitalautakunnasta toteaa
tilanteen olevan ristiriitainen ja aiheuttavan ongelmia.
Muutokset pienentävät väestönsuojien rakentamisen kustannuksia arviolta noin 21 miljoonaa euroa
vuodessa.
Osa palveluista muuttuu maksullisiksi
Pelastuslaitos voi jatkossa periä maksun valvontasuunnitelman mukaisen palotarkastuksen tai
muun valvontatoimenpiteen suorittamisesta.
Yleinen käytäntö on ollut, että toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen ennenaikaisesti irtisanova maksaa vuokranantajalle kahden kuukauden
vuokraa vastaavan summan. Myös kuluttajariitalautakunta suosittelee tätä, mutta se ei ole asiasta yksimielinen. Korkeimman oikeuden ennakkopäätös asiasta puuttuu.
Lisäksi pelastuslaitos voi periä maksun hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuvasta erheellisestä toiminnasta. Tällä tähdätään paljon
turhia hälytyksiä aiheuttavien erheellisten ilmoitusten vähentämiseen.
Ympäristöministeriö aikoo miettiä, pitääkö lakia
selventää.
Pelastustoiminnassa ja väestönsuojelussa sattuneen tapaturman korvaamista koskevaa sääntelyä
täydennetään siten, että korvauksiin ovat oikeutettuja myös pelastustoimintaan vapaaehtoisesti
osallistuneet sekä omatoimisiin pelastustoimenpiteisiin ryhtyneet henkilöt. Vastaavat muutokset
tehdään meripelastuslakiin.
10
Kuka vastaa nuohouksesta
taloyhtiössä?
Jos osakkeenomistaja kuitenkin on omana muutostyönään rakentamisvaiheen aikana tai sen jälkeen rakentanut omalla kustannuksellaan huoneistoonsa hormit, eivät ne ole yhtiön vastuulla.
Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto ovat huolissaan
siitä, etteivät asunto-osakeyhtiöt tiedä, kuka vastaa hormien nuohouksesta. Epäselvyyttä aiheuttaa voimassa olevan pelastuslain 22 § (ja 1.7.2011
voimaan tulevan pelastuslain 13 §), jonka mukaan
huoneiston haltija on vastuussa omistamiensa tilojen nuohouksesta.
Tärkeää on kaikissa tapauksissa muistaa, että kysymys on paloturvallisuudesta. Isännöintiliitto ja
Kiinteistöliitto pitävät tärkeänä, että taloyhtiöt
huolehtivat nuohouksesta asianmukaisesti ja vastuullisesti.
Asunto-osakeyhtiöihin sovelletaan kuitenkin erityislakina asunto-osakeyhtiölakia, joka mahdollisessa ristiriitatilanteessa syrjäyttää pelastuslain
määräykset. Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n
mukaan yhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet, joiden osia hormit ovat.
OIKEUSTAPAUKSET
KHO: Päätös Rakennuslupaasiassa (KHO 7.4.2011 T 1000)
Tämä tarkoittaa sitä, että asunto-osakeyhtiön on
korjattava hormistoissa olevat mahdolliset viat,
kuten ilmavuodot ja rapautumat. Sen lisäksi hormistojen nuohous on asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiön vastuulla, mikäli asunto-osakeyhtiön
yhtiöjärjestyksessä ei ole määrätty asiasta toisin.
Rakennushankkeessa oli kysymys 94 neliömetrin
suuruisen rakennuksen laajentamisesta 48 neliömetrillä.
Rakennuslupahakemuksessa
laajennusosan käyttötarkoitukseksi oli ilmoitettu varasto ja kellarivarasto. Pääpiirustusten mukaan laajennusosa koostui pääosin maanpinnan alapuolelle
sijoittuvasta kellarikerroksesta ja kahdesta kellarin yläpuolisesta kerroksesta. Molemmissa kellarin
yläpuolisissa kerroksissa oli yksi huone. Ensimmäisen kerroksen huoneessa oli olemassa olevan
asuinrakennuksen ikkunoiden kokoiset ikkunat
kahteen ilmansuuntaan. Toisessa kerroksessa oli
ikkunat kolmeen ilmansuuntaan sekä neljänteen
ilmansuuntaan käyntiovi rakennusta sen koillis-,
kaakkois- ja luoteisseinämillä kiertävälle parvekkeelle.
Osakkeenomistajan on asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 3§:n mukaan pidettävä kunnossa osakehuoneistonsa sisäosat. Osakas vastaa siten huoneiston
sisäpuolisista osista, esimerkiksi takoista. Hormit
eivät ole kuitenkaan huoneiston sisäosaa tai "huoneiston haltijan hallinnassa olevaa tilaa", vaikka
hormi huoneiston yhteydessä sijaitseekin. Näin ollen hormi ei kuulu 4 luvun 3§:n perusteellakaan
osakkaan vastuulle.
Osakas vastaa vanhoista kakluuneista ja savuhormeista
Kun otettiin huomioon kolmikerroksiseen laajennusosaan suunniteltujen ikkunoiden koko ja lukumäärä sekä rakennusta kiertävä parveke, rakennusta ei voitu pitää varastona, jolle rakennuslupaa oli haettu. Sen sijaan laajennusosa täytti
asuinhuoneille asetetut vaatimukset. Tähän nähden laajennukselle ei voitu myöntää rakennuslupaa niin, että laajennustilan käyttötarkoitukseksi
vahvistui varastotila.
Monessa taloyhtiössä on keskuslämmitysjärjestelmän vuoksi luovuttu tulisijojen käytöstä lämmitystarkoitukseen. Tällöin yhtiö ei enää vastaa
esimerkiksi vanhojen savuhormien ja kakluunien
korjaamisesta, sillä ne eivät enää toimi siinä
käyttötarkoituksessa, missä ne alun pitäen ovat
olleet.
Tällaisessa tilanteessa kakluunien ja niiden vaatimien hormien kunnossapitovastuu ei siis enää
kuulu yhtiölle. Mikäli osakkaat haluavat jatkaa tulisijojen käyttöä virkistystarkoituksessa, vastaavat
he itse niiden aiheuttamista kustannuksista.
Korkein hallinto-oikeus katsoi 8.4.2011 antamassaan päätöksessä, että rakennuksen laajennusosa
täytti asuinhuoneille asetetut vaatimukset. Tähän
nähden laajennukselle ei voitu myöntää rakennuslupaa niin, että laajennustilan käyttötarkoitukseksi vahvistui varastotila.
Jos taas rakennuksen joissakin huoneistoissa on
alun perin ollut takka, joka ei ole toiminut lämmitysjärjestelmänä, vaan on alun perinkin ollut
virkistyskäytössä, on yhtiön pidettävä kunnossa
hormit, koska ne kuuluvat yhtiön kunnossapitovastuun piiriin. Sama tilanne on silloin, kun huoneistoissa on alun perin ollut hormi, mutta osakkeenomistaja on itse asennuttanut huoneistoon
takan.
Osakkeenomistajan muutostyö
KKO:2011:39
11
Korkein oikeus on tuoreessa ratkaisussaan ottanut
kantaa siihen, edellyttivätkö osakkaan muutostyöt
- huoneiston jakaminen kahdeksi - yhtiöjärjestyksen muuttamista ja voiko tuomioistuin, kun yhtiöjärjestysmuutos ei ollut mennyt yhtiökokouksessa
läpi, edes oikeuttaa osakkaan tekemään hallitsemassaan huoneistossa suunnittelemansa muutostyöt sekä velvoittaa yhtiön hakemaan töille tarvittavan rakennusluvan. Tapaukseen sovellettiin
vielä vanhaa asunto-osakeyhtiölakia ja sen 77 §,
joskin oikeustila on pysynyt lainmuutoksesta huolimatta ennallaan.
Maallikko saattaa mennä sekaisin jo siitä, koskevatko eri tarkastukset ja arviot koko taloyhtiötä
vai yksittäistä asuntoa. Esimerkiksi kuntoarvio
koskee koko kiinteistöä ulkoa ja sisältä ja se toteutetaan aistinvaraisesti, rakenteita rikkomatta
ja haastatteluin. Asukkaiden turvallisuuteen ja
terveyteen vaikuttavat seikat asetetaan etusijalle. Siihen kuuluu myös mm. laajennettu energiatalouden selvitys ja sen parannustoimenpiteet.
Kuntoarvioon liitetään kunnossapidon pitkän tähtäimen suunnitelma, PTS. Arvio on voimassa 5-10
vuotta. PTS ei kuitenkaan ole varsinainen korjausohjelma, joka laaditaan vasta kunnossapitosuunnitelman pohjalta. Suunnitelma tehdään
PTS:n ja kuntoarvion perusteella. Korjausohjelma
ei ole pakollinen, mutta hyvin pidetty taloyhtiö
teettää sellaisen.
Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan A:n
omistamat osakkeet tuottivat hallintaoikeuden
kuusi huonetta ja keittiön käsittävään asuinhuoneistoon. A pyysi yhtiöltä lupaa huoneiston jakamiseksi kahdeksi asuinhuoneistoksi siten, että
muodostettavaan yksiöön rakennettaisiin märkätilat ja keittiö. Yhtiökokouksen päätettyä olla
myöntämättä lupaa muutostöille A vaati yhtiötä
vastaan ajamassaan kanteessa, että A oikeutetaan tekemään muutostyöt ja että yhtiö velvoitetaan hakemaan rakennusviranomaisten lupa muutostöille tai A oikeutetaan hakemaan lupa. Koska
muutostöiden katsottiin edellyttävän yhtiöjärjestyksen muuttamista, ei A:n kannetta voitu hyväksyä.
- Kunnossapitosuunnitelma sisältää suosituksen
korjausten ajankohdista kustannusarvioineen.
Jatkuva kunnossapito ja korjaustoimet kannattaa
ajoittaa niin, että korjaushankkeet eivät mene
päällekkäin ja aiheuta siten turhaa työtä ja kustannuksia, Kiinteistöalan Koulutussäätiön (Kiinko)
koulutuspäällikkö Pertti Huhtanen painottaa.
- Sen sijaan asuntokaupan yhteydessä tehtävä
kuntotarkastus kertoo puolueettomasti omakotitalon tai rivitalohuoneiston, joskus myös kerrostaloasunnon kunnosta ja korjaustarpeista. AKKtarkastukseen voi sisältyä myös pieniä rakenteiden avauksia, Huhtanen jatkaa käsitteiden avaamista.
Korkein oikeus totesi, että kun muutostyö on sellainen, että sen toteuttaminen edellyttää yhtiöjärjestyksen muuttamista, ei pelkkä tuomioistuimen muutostyöhön oikeuttava tuomio ole yksistään riittävä, vaan asia on lisäksi käsiteltävä yhtiökokouksessa. Marssijärjestyksen tulee olla se,
että ensin yhtiökokouksessa päätetään yhtiöjärjestysmuutoksesta, ja vasta sen jälkeen yhtiössä
tehdään päätös rakennusluvan hakemisesta. Oikeussuojan tarvetta osakkaalla voi olla vasta sitten,
jos rakennuslupaa ei yhtiöjärjestysmuutoksesta
huolimatta suostuttaisi hakemaan.
Kunnossapitotarveselvitys ei korvaa pitkän tähtäimen suunnitelmaa
Viime kesänä voimaan tulleen uuden asuntoosakeyhtiölain mukaan taloyhtiön on toimitettava
yhtiökokouksessa vuosittain päivitetty kunnossapitotarveselvitys. Siinä arvioidaan kiinteistön korjaustarpeet seuraaviksi viideksi vuodeksi. Dokumentin merkitystä Huhtanen pitää lähinnä viestinnällisenä. Se on yleiskuvan antava asiakirja. Varsinainen budjettiarvion ja korjaussuunnitelman sisältävä dokumentti on edelleen PTS.
TUTKIMUS JA KEHITYS
Vain tarvittaessa tehtävä kuntotutkimus puolestaan pureutuu rakenteisiin. Sillä selvitetään mahdollisen ongelman tai vaurion syy yksittäisestä rakennuksenosasta tai järjestelmästä. Mittaukset ja
näytteenotot voivat täydentää tutkimusta, jonka
perusteella laaditaan toimenpide-ehdotus tiettyjen osien uusimisen tai korjauksen pohjaksi. Vastaavasti koko kiinteistöä koskevan vaurion selvitys
hoituu kartoituksella, jossa käytetään mittalaitteita.
Teknisten tarkastusten viidakko
hämmentää asukkaita
Taloyhtiön asioihin perehtymätön asunnon omistaja voi joutua ulalle menetelmistä, joilla hänen
osakkeensa tai koko kiinteistön kunto määritellään. Erilaisia huoneiston ja talon tilan arviointimenetelmiä kun tuntuu olevan enemmän kuin
tarpeen. Miksi näin on, ja miten osakas tietää,
mikä selvitys milloinkin kannattaa teettää ja mitkä niistä ovat pakollisia?
Kuntotodistuksella helposti kokonaiskuva talon
kunnosta
12
Kuntoarvioon liitettävä vapaaehtoinen Taloyhtiön
kuntotodistus® lisää asuntokaupan luotettavuutta
sekä ostajalle että myyjälle. Mutta se on käypä
paperi muulloinkin kuin myyntitilanteessa. Kuntotodistus kannattaisi Huhtasen mielestä ripustaa
esille talon aulaan. Siitä asukkaat ja ostajaehdokkaat näkisivät yhdellä silmäyksellä taloyhtiönsä
teknisen kunnon. Asuntoa myytäessä todistuksesta
voisi ottaa kopion ostajaehdokkaille. Taloyhtiön
senhetkinen tila ja tulevat korjaustarpeet eivät
jäisi vaikeaselkoisempien dokumenttien tulkinnan
varaan.
Pieni kuntoselvitysten sanasto:
- Myös vakuutusyhtiöt hyötyvät kuntotodistuksesta. Esimerkiksi jos taloyhtiö on laiminlyönyt putkiremontin, seurauksena voi olla iso vesivahinko.
Taloyhtiön kuntotodistuksesta näkee heti tällaiset
korjaustarpeet. Asunnonvälittäjä on myös velvollinen ottamaan ja tekemään selvää olennaisista
korjaustarpeista. Hänellekin paperi on hyödyllinen.
kunnossapitosuunnitelma:
energiatodistus:
Vapaaehtoinen korkeintaan kuuden asunnon rakennuksille, muille pakollinen. Apuväline energiatehokkuuden arviointiin ja parannuskeinojen etsintään.
kartoitus:
Kiinteistön jonkin ongelman tai vaurion syyn selvittäminen mittalaittein. Kartoitusraportin laativat asiaan perehtyneet asiantuntijat.
Laaditaan kuntoarvion ja tarvittaessa kuntotutkimuksen pohjalta. Määritellään suositeltavat kunnossapito- ja korjaustoimenpiteet kiinteistön alkuperäisen kunnon ylläpitämiseksi.
kunnossapitotarveselvitys:
Vuosittain asuntoyhtiön tilinpäätöskokouksessa
esitettävä asiakirja seuraavien viiden vuoden
kunnostustarpeesta. Ei määrämuotoista lomaketta, mutta Kiinteistöliitto on julkaissut suosituksen
käytettävästä lomakkeesta. Hallituksen ja isännöitsijöiden laatima. Ei yksinään riitä korjaushankkeista päättämiseen.
Nyt onkin pohdittavana, pitäisikö Taloyhtiön kuntotodistuksesta tehdä virallinen kansilehti kuntoarvioon.
Selvitysten koordinointi auttaisi osakkaita
Kymmenen vuotta voimassa olevan pakollisen energiatodistuksen perusteena voidaan käyttää samoja lähteitä kuin kuntoarviossa ja kuntotodistuksessa. Enintään kuuden asunnon rakennukset
ja vapaa-ajan asunnot on vapautettu energiatodistuksen hankinnasta.
kuntoarvio:
Kiinteistön tilojen, järjestelmien tai osien kunnon
selvitys aistinvaraisesti, määrämuotoinen raportti. Tekijänä rakennus- ja talotekniset asiantuntijat. Liitteenä PTS.
- On syytä tietää, että energiatodistus on oltava
näkyvillä, kun asunto myydään tai vuokrataan.
Todistus voi olla joko isännöitsijäntodistuksen liitteenä (ilman toimenpide-ehdotuksia) tai sen voi
tehdä erillisenä energiatodistuksena, joka kertoo
energiatehokkuuden parantamistoimenpiteet.
kuntotarkastus:
Tehdään asuntokaupan yhteydessä omakotitaloihin tai osakkeisiin. Selvittää rakennusteknisen
kunnon, korjaustarpeet ja mahdolliset terveys- ja
turvallisuusriskit. Kokemusperäinen tutkimus,
haastattelut ja esimerkiksi kosteusmittaukset.
Tekijänä rakennustekninen asiantuntija.
Energiatodistus ilmoittaa energiamäärän, joka
tarvitaan rakennuksen tarkoitustaan vastaavaan
käyttöön.
kuntotutkimus:
Huhtasen mielestä olisi osakkaan kannalta järkevintä, jos kaikki rakennuksen tekniset tarkastukset tehtäisiin samalla kertaa. Kaikkia ei tosin tarvitse uusia yhtä usein.
Kiinteistön rakennusosan tai järjestelmän tarkempi tutkimus vaurion syyn selvittämiseksi. Rakenteita rikkova. Liitetään toimenpide-ehdotus.
Rakennus- ja taloteknisten asiantuntijoiden ja laboratorioiden tekemä.
- Siten kustannukset laskisivat ja asunnon kunnon
seurannan laatu paranisi, Huhtanen nimeää hyvin
ajoitettujen tarkastusten etuja.
PTS:
Pakollinen pitkän aikavälin kiinteistön kunnossapitosuunnitelma, joka liitetään kuntoarvioon. Taloyhtiön hallintoelimet hyväksyvät. Kokonaiskuva
korjaustarpeiden aikatauluista ja kuluista.
Osakkaan kannalta eri toimenpiteiden tilaamista
hankaloittaa se, että yksi tekijä harvoin hallitsee
kaikkia. Huhtanen pitääkin suositeltavana, että
tarkastusten toteuttajat koordinoisivat toimintaansa ja tarjoaisivat kokonaispaketteja taloyhtiöille ja osakkaille.
Taloyhtiön kuntotodistus®:
Taloyhtiön kunto tähdin pisteytettynä. Perustuu
kuntoarvioon. Antaa selkeästi tietoa mahdollisista
tulevista korjauksista yhtiössä. Vapaaehtoinen.
13
MARKKINA JA SUHDANTEET
Lisätietoja:
Kiinteistöalan Koulutussäätiö
Ara: Välimalli toi uusia sijoittajia vuokraasuntorakentamiseen
koulutuspäällikkö Pertti Huhtanen
pertti.huhtanen@kiinko.fi
puh. 0400 625 730
Kymmenen vuoden korkotukilainoituksella eli niin
sanotulla välimallilla aloitettiin vuosina 2009-2010
yhteensä 7400 uuden vuokra-asunnon rakentaminen. Rahoitusmalli houkutteli vuokra-asuntojen
rakentamiseen uusia sijoittajia. Tämä käy ilmi
Aran tekemästä selvityksestä välimallin vuokraasuntohankkeista.
Kiinteistöliitto mukana turvallisuusprojektissa
Putkistojen saneerauksessa on otettu käyttöön
menetelmiä, joissa vanhat putket jätetään paikoillaan ja ne joko pinnoitetaan tai niiden sisälle
asennetaan uusi muoviputki. Pinnoituksia tehdään
nykyisin myös talousvesiputkistoihin sekä kiinteistöissä että vesihuoltolaitosten verkostoissa. Talousvesiverkostojen pinnoitteiden tulee olla turvallisia siten, että niistä ei liukene veteen mitään
ihmisten terveydelle haitallista.
Uusien vuokra-asuntojen rakentamiseen on sijoitettu viime vuosina niukasti. Koska etenkin pääkaupunkiseudulla on krooninen pula vuokraasunnoista, toivottiin välimallin sysäävän liikkeelle myös vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja tuottavia rakennuttajia ja tuovan markkinoille aivan uusia investoijia.
Tämä tavoite saavutettiinkin. Välimallin vuokraasuntoja ryhtyivät rakentamaan muun muassa
työeläke- ja vakuutusyhtiöt, jotka eivät investoi
perinteiseen Ara-tuotantoon. Niiden omistukseen
rakennetaan yli 1 700 uutta vuokra-asuntoa. Lisäksi välimalli on edistänyt asuntoihin sijoittavien
kiinteistörahastojen perustamista ja laajentumista. Kiinteistörahastot ovat aloittaneet välimallilla
noin 1 900 uuden vuokra-asunnon rakentamisen.
Vesi-Instituutti on käynnistänyt vesijohtojen saneerauspinnoitusten turvallisuutta selvittävän
projektin, jossa kohteena ovat sekä kiinteistöjen
että vesihuoltolaitosten putkien pinnoitukset.
Projektissa selvitetään saneerauspinnoittamisen
tilanne Suomessa, tarkastellaan hyväksyntämenettelyjä muualla Euroopassa sekä kartoitetaan
pinnoitteille, työsuoritukselle ja laadunvalvonnalle asetettavia vaatimuksia ja mahdollista kansallisten hyväksyntämenettelyjen tarvetta. Projektin
rahoittavat Ympäristöministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kiinteistöliitto ry, Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto sekä Finanssialan Keskusliitto. Työhön osallistuvat myös asiantuntijat Valvirasta, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistyksestä (MetSta ry), Muoviteollisuus ry:stä, VTT Expert Services Oy:stä ja Helsingin kaupungin rakennusvalvonnasta. Projektin tulokset julkaistaan vuoden 2012 alussa.
Välimallin vuokra-asunnoista 4 800 eli kaksi kolmasosaa sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Suurin
osa näistä asunnoista valmistuu vuoden 2011 aikana. Asuntojen omistajat arvioivat välimallin
vuokra- asuntojen keskimääräisen vuokratason
olevan pääkaupunkiseudulla 17,21 euroa neliöltä
ja muualla maassa 13,04 euroa neliöltä.
Välimallin korkotukilainoitus vuokra-asuntojen rakentamiseen otettiin käyttöön suhdannepoliittisena toimenpiteenä vuosiksi 2009 ja 2010. Malli
antoi mahdollisuuden rakentaa valtion tuella
vuokra-asuntoja ilman vuokraan ja asukasvalintaa
liittyviä rajoituksia. Asuntoja on käytettävä vuokra-asuntoina kymmenen vuotta, mutta tästä velvoitteesta voi vapautua jo viiden vuoden kuluttua, jos valtio vapautetaan lainaan liittyvistä vastuista.
Normaaleja Ara-vuokra-asuntoja käynnistyi vuosina 2009-2010 yhteensä 5 700. Elvytystoimenpiteiden seurauksena uusia myös muille kuin erityisryhmille tarkoitettuja vuokra-asuntoja valmistuu
markkinoille enemmän kuin pitkään aikaan: kahden vuoden aikana yhteensä yli 13 000 vuokraasuntoa, joista 7 300 asuntoa pääkaupunkiseudulle.
14
Rakennus, jossa on kymmenen kerrosta tai
enemmän, on jo melko harvinainen. Koko maassa
tällaisia maamerkkejä on noin 300. Näistä varsinaisia asuinkerrostaloja on noin 200.
Suomalaiset asuvat matalissa
taloissa
Suomen rakennuskanta, johon ei lasketa kesämökkejä eikä maatalous- tai muita talousrakennuksia, käsitti vuoden 2010 lopussa kaikkiaan 1,4
miljoonaa rakennusta. Asuinrakennuksia, joista
suurin osa on erillisiä pientaloja, oli Tilastokeskuksen mukaan koko rakennuskannasta 85 prosenttia.
Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset nousivat 7,6 % 1-3/2011
Tilastokeskuksen mukaan kiinteistön ylläpidon
kustannukset nousivat 7,6 prosenttia vuoden 2011
ensimmäisellä neljänneksellä vuoden 2010 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannusten nousu
johtuu suurelta osin käyttöaineiden kallistumisesta. Muut kuin käyttöainekustannukset nousivat
vuodessa 2,2 %.
Muita kuin asuinrakennuksia oli yhteensä 211 000
eli 15 prosenttia koko rakennuskannasta. Asuinrakennuksista lähes 60 prosenttia on rakennettu
vuonna 1970 tai sen jälkeen, erillisistä pientaloista 54 prosenttia ja kerrostaloista 64 prosenttia.
Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistui
kevyt polttoöljy, 50,6 %. Lämpökustannukset nousivat 17,9 %. Käyttösähkön kustannukset nousivat
15,4 %, kaukolämpökustannukset 8,1 %, käyttö- ja
jätevesikustannukset 5,2 %, kunnossapitopalvelun
kustannukset 3 %, hoitopalvelukustannukset 2,3
%, työkustannukset 1,9 %, erilliskustannukset 1,2
% ja tarveaineiden kustannukset 0,8 %.
Rakennuskannan koko kerrosala oli vuoden 2010
lopussa yhteensä yli 434 miljoonaa neliömetriä.
Rakennusten keskimääräinen pinta-ala oli noin
307 neliömetriä ja muiden kuin asuinrakennusten
keskimääräinen pinta-ala 811 neliömetriä.
Kerrosalaan
suhteutettuna
asuinrakennusten
osuus koko kerrosalasta oli vain 63 prosenttia.
Muista kuin asuinrakennuksista teollisuusrakennukset olivat kerrosalaltaan suurin ryhmä.
Kerros- ja rivitaloja on alle kymmenesosa
Uusista asunnoista tulossa ylitarjontaa pk-seudun ulkopuolella
Suomessa oli vuoden 2010 lopussa 1 446 000 rakennusta. Edellisvuodesta rakennuskanta kasvoi
12 000 rakennuksella. Vuodesta 1990 rakennusten
määrä on kasvanut 284 000 rakennuksella eli noin
24 prosenttia.
Rakennuslehden markkinakatsaus kertoo myynnissä olevien uusien asuntojen määrän kääntyvän rajuun kasvuun tammi-toukokuussa 2011 pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Asunnoista uhkaa tulla
ylitarjontaa, sillä kauppa on kääntynyt samaan
aikaan lievään laskuun. STH-Group Oy:n tekemä
seuranta koskee kahdeksaa aluetta pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Alueilla oli myynnissä 3 857
valmista tai rakenteilla olevaa uutta asuntoa.
Tarjonta kasvoi neljässä kuukaudessa 24 %. Valmiiden myymättömien asuntojen määrä ei juuri
pienentynyt ja varasto kääntynee taas kasvuun.
Uusien asuntojen kauppa väheni tammikuusta 2 %.
Vanhoja ennen vuotta 1921 valmistuneita rakennuksia oli noin 77 000 eli 5 prosenttia rakennuskannasta. Rakennuskannasta yli kolme neljäsosaa
oli erillisiä pientaloja.
Kerros- ja rivitalot muodostivat alle kymmenesosan koko rakennuskannan määrästä. Kerrosalana
mitattuna kerrostalot muodostivat kolmasosan
kaikkien asuinrakennusten kerrosalasta.
Rakennuskannasta 67 prosenttia oli yksikerroksisia
rakennuksia. Lukumääräisesti suurin osa rakennuskantaan kuuluvista rakennuksista on pientaloja.
Markkinatilanne vaihtelee eri puolilla Suomea, ja
suurin myyntivarasto on Lahden seudulla.
Yksi- ja kaksikerroksiset rakennukset muodostivat
yhteensä 95 prosenttia koko rakennuskannasta.
Yksi- ja kaksikerroksisissa rakennuksissa asuu 3,6
miljoonaa ihmistä eli 69 prosenttia kansasta.
Myynnissä olevien uusien asuntojen hinnat nousivat neljässä kuukaudessa 1,5 %. Sitä ennen ne olivat kahdeksan kuukautta paikallaan. Hintataso on
selvityksen mukaan selvässä nousussa. Uusi asunto
pääkaupunkiseudun ulkopuolella maksaa keskimäärin 2 864 euroa neliöltä. Halvinta ja Raumalla
ja kalleinta Turussa.
Vähintään neljäkerroksisia rakennuksia oli 26 000.
Niistä suurin osa oli asuinkerrostaloja. Vähintään
neljäkerroksisissa rakennuksissa asuu hieman yli
miljoona suomalaista.
15
Vuokrat ovat nousseet Suomessa nopeammin kuin euroalueella
Suomen Pankin Talouden näkymät -katsauksen
mukaan vuokrat ovat nousseet Suomessa nopeammin kuin euroalueella keskimäärin. Viimeisten kolmen vuoden aikana vuokrat ovat kohonneet Suomessa lähes 12 prosenttia, kun euroalueella hinnat kohosivat keskimäärin vain viisi
prosenttia.
Tammi-maaliskuussa 2011 vuokralaisten kustannukset nousivat Suomessa keskimäärin 2,7 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Euroalueella
nousu oli vain 1,3 prosenttia.
Vuokrissa näkyvät paisuneet asuntojen hoitovastikkeet, joihin on vaikuttanut energian kallistumisesta johtuva lämmityskulujen kasvu. Myös vesija viemärimaksut sekä jätehuoltomaksut ovat
Suomessa nousseet yli viiden prosentin vuosivauhdilla.
Tapiola Pankin mukaan asuntojen hinnat nousivat
pääkaupunkiseudulla 4,3 prosenttia ja muualla
Suomessa 3,6 prosenttia tammi-maaliskuussa
2011. Vuotta aiemmin kasvuluvut olivat 16 ja 7,7
prosenttia. Vanhan kerrostalohuoneiston keskimääräinen neliöhinta oli pääkaupunkiseudulla 3
338 euroa ja muualla Suomessa 1 632 euroa.
Asuntojen hintojen nousua hillitsi palkkatason reaalinen lasku. Pankki uskoo hintojen jatkavan silti
nousuaan.
Kiinteistöliiton Korjausrakentamisen barometri, kevät 2011
-
lähes puolet kunnossapitotarveselvityksistä
toteutettiin ilman ulkopuolista asiantuntemusta
-
silti kuntoarvioiden ja -tutkimusten teettäminen on lisääntynyt
-
akuuteimpia korjaustarpeita ovat edelleen
putkistot, vesikatot, huoneistojen märkätilat,
ikkunat ja ulko-ovet sekä julkisivut
-
remonttien käynnistymistä ovat hidastaneet
eniten kohoavat hinnat, tekijöiden riittämättömyys, osakkaiden maksuhalukkuuden puute
ja päätöksenteko-ongelmat
-
korjauksia ovat vauhdittaneet lainarahan ja
korjaustuen saatavuus, joskaan ei yhtä paljon
kuin vielä syksyllä
-
valvoja sopivin taloyhtiön edustaja korjaushankkeissa
-
tarjouksia pyydetään ja saadaan yleensä kolmelta tai neljältä urakoitsijalta
-
isännöitsijät saavat syksyä vähemmän tarjouksia ja niiden yksikköhinnat nousseet
-
hankkeita syksyä enemmän suunnitteluvaiheessa, mutta vähemmän rakentamisvaiheessa
-
vesiputkistoremonteissa perinteiset toteutustavat säilyttäneet asemansa
-
viemäriremonteissa uusien menetelmien kuten pinnoitusten ja sujutusten osuus noussut
lähes 30 prosenttiin
-
putkiremonttien keskimääräiset kokonaiskustannukset ovat alentuneet parilla kympillä
370 euroon neliöltä, koska pintavedot ovat
yleistyneet
-
remonttilainaa useimmiten 6 -10 vuodeksi
-
syksystä suosiotaan lisänneet alle kuuden
vuoden ja toisaalta yli 15 vuoden lainat
-
tänä keväänä yli 30 prosenttia taloyhtiöistä
haki korjaus- tai energia-avustuksia
-
energia-avustuksia haettiin useimmiten ikkunoiden ja ulko-ovien parantamiseen tai uusimiseen, yläpohjan tai seinien lisäeristämiseen
sekä hissien perusparantamiseen
Taloyhtiöiden hallituksista lähes puolet katsoo
pystyvänsä laatimaan kunnossapitotarveselvityksen tukeutumalla omaan ja isännöitsijänsä ammattitaitoon.
Ensimmäiset
uuden
asuntoosakeyhtiölain edellyttämät hallituksen selvitykset esitettiin tai esitetään tämän kevään yhtiökokouksissa.
Taloyhtiöistä lähes puolet teki selvityksen kunnossapitotarpeesta ilman ulkopuolista asiantuntijaa
Korjausrakentamisbarometrin keskeiset tulokset:
16
Kolmannes hallituksista hyödynsi jo tehtyä kuntoarvioita tai -tutkimusta ja 14 prosenttia teetti tai
päivitti kuntoarvion. Kuusi prosenttia hallituksista
laati kunnossapitotarveselvityksen käyttämällä
muulla tavoin ulkopuolista asiantuntijaa, ilmenee
Kiinteistöliiton viidennestä korjausrakentamisbarometrista. Barometrikyselyyn vastasi huhtikuussa
ennätykselliset 1 100 taloyhtiön hallituksen jäsentä, miltei 300 isännöitsijää ja 65 urakoitsijaa ja
suunnittelijaa.
enintään viideksi vuodeksi ja reilu kolmannes 6 10 vuodeksi.
Toissijaisista rahoitusmuodoista käytetyimpiä ovat
korjaus- ja energia-avustukset, joita haki keväällä
yli 30 prosenttia taloyhtiöistä. Puolet haki korjausavustusta kuntoarvioon, -tutkimukseen tai korjaussuunnitteluun. Energia-avustuksia haettiin
useimmin ikkunoiden ja ulko-ovien parantamiseen
tai uusimiseen, yläpohjan tai seinien lisäeristämiseen sekä hissien perusparantamiseen.
Taloyhtiöiden remonttien käynnistymistä ovat tänä keväänä hidastaneet eniten materiaalien ja
työn hinnannousut sekä suunnittelu- ja urakoitsijakapasiteetin riittämättömyys ja aikaisempaan
tapaan osakkaiden maksuhalukkuuden puute ja
päätöksenteko-ongelmat. Sen sijaan korjausten
käynnistymistä on vauhdittanut edelleen lainarahan saatavuus. Myös korjaustuen on nähty vauhdittavan korjausten käynnistymistä, joskaan ei
samassa määrin kuin vielä syksyllä.
Putkiremonttien valtakunnallisessa keskihinnassa hienoista laskua
Uudet käyttövesiputket ja viemärit asennetaan
yhä useammin uuteen kohtaan, mikä usein tuo
kustannussäästöjä. Uusien menetelmien osuus
putkistokorjauksissa on pysynyt ennallaan. Putkistokorjausten keskimääräiset kokonaiskustannukset alenivat pääkaupunkiseudulla nelisen ja muualla maassa kolme prosenttia syksystä. Näin koko
maan kustannus oli keskimäärin 370 euroa asuinneliöltä.
Taloyhtiöissä akuuteimpia korjaustarpeita ovat
edelleen putkistot, vesikatot, huoneistojen märkätilat, ikkunat ja ulko-ovet sekä julkisivut. Taloyhtiön kuntoa on selvitetty yhä enemmän kuntoarvioin. Kaksi viidestä vastanneista taloyhtiöistä
oli teettänyt kuntoarvion ja myös kuntotutkimusten määrä oli lisääntynyt. Käynnissä olevista
hankkeista rakennusosittain eniten korjattiin piharakenteita, ikkunoita ja ulko-ovia sekä vesikattoja. Näiden kaikkien määrä oli noussut viime syksystä.
Pääkaupunkiseudulla putkistokorjausten keskikustannukset olivat runsaat 450 euroa ja muualla
maassa noin 320 euroa neliöltä. Hajonta on edelleen suurta - alle 200:sta yli 600 euroon neliöltä.
Kun pääkaupunkiseudulla yleisin kustannus on yli
600 euroa, on se muualla maassa alle 200 euroa
neliöltä.
Eroa selittää osin se, että pääkaupunkiseudulla
kustannuksiin sisältyy muuta maata useammin
kylpyhuoneiden vedeneristystyöt. Pääkaupunkiseudulla ne sisältyivät putkistokorjauksiin kahdella kolmanneksella vastaajista, muualla maassa
vain kahdella viidenneksellä. Pääkaupunkiseudulla
putkistoja uusitaan myös useammin vanhojen tilalle, kun muualla maassa yleisempää on niiden
asentaminen uuteen paikkaan, mikä usein alentaa
kustannuksia käytettäessä esimerkiksi niin sanottuja pintavetoja.
Hankkeita on viime syksyä enemmän suunnitteluvaiheessa, mutta vähemmän rakentamisvaiheessa. Myös niiden taloyhtiöiden määrä, joilla ei ole
tänä vuonna lainkaan korjaushanketta on hieman
kasvanut. Lähes puolet taloyhtiöistä katsoo, että
ulkopuolinen valvoja on sopivin edustamaan taloyhtiötä korjaushankkeissa ja runsas viidennes pitää sopivimpana joko projektipäällikköä tai isännöitsijää. Urakoitsijoista ja suunnittelijoista joka
toinen katsoo, että projektipäällikkö olisi sopivin.
Seuraava korjausrakentamisbarometrikysely tehdään lokakuussa. Lisätietoja: Kiinteistöliitto,
tutkimusjohtaja Mauri Marttila, puh. 050 598
6388, mauri.marttila@kiinteistoliitto.fi ja toimitusjohtaja Harri Hiltunen, puh. 050 551 1295, harri.hiltunen@kiinteistoliitto.fi.
Isännöitsijöiden, urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden mukaan urakkatarjousten yksikköhinnat ovat
nousseet viime syksystä. Isännöitsijät saavat tarjouksia vähemmän kuin syksyllä. Urakoitsijoista ja
suunnittelijoista enemmistö sanoo antavansa tarjouksia saman verran kuin syksyllä. Yli puolet taloyhtiöistä pyytää tarjouksia kolmelta tai neljältä
urakoitsijalta. Edelleen yli 15 prosenttia teettää
korjauksia pyytämättä tarjouksia edes kahdelta
urakoitsijalta.
TALOUS JA VEROT
Remonttilainat 6 - 10 vuodeksi yleisimpiä
Korjaushankkeiden pääasiallinen rahoitusmuoto
on edelleen pankkilaina, sitten suorat osakassuoritukset ja ennakkorahastoinnein tai asuintalovarauksin kerätyt varat. Joka neljäs laina otetaan
17
Kiinteistöalan kirjanpidon koulutus ja tutkinto I
(KPT I) käynnistyy 24.8.2011. Koulutus antaa perusvalmiudet kiinteistökirjanpidon tehtäviin.
Asiantuntijat: Kiinteistöverotus
kiristynee lähivuosina
Kiinteistöalan kirjanpidon koulutus ja tutkinto II
(KPT II) käynnistyy 1.9.2011. Koulutus on tarkoitettu muutaman vuoden taloushallinnon työkokemuksen omaaville ja antaa valmiuksia asunto- ja
kiinteistöosakeyhtiöiden taloushallinnon tehtävien
itsenäiseen hoitamiseen.
Vuonna 2010 kaikkiaan 260 kuntaa korotti
asuinrakennusten veroprosenttia. Liki yhtä moni kunta nosti yleistä kiinteistöveroa. Kuntien
kiinteistöveroprosentit nousivat keskimäärin
viidenneksellä. Kuntaliiton ja Veronmaksajain
keskusliiton asiantuntijat uskovat, että kiinteistövero jatkaa nousuaan myös lähivuosina.
Perintätoimen
tutkinto
(PTT)
käynnistyy
6.9.2011. Koulutusohjelma antaa valmiudet hoitaa asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön perintää itsenäisesti ja valmiudet valvoa muualla suoritettavan perinnän laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.
Maankäytön erityisasiantuntija Matti Holopainen
Kuntaliitosta toteaa, että Suomi on halunnut yhtenäistää verotuskäytäntöään kansainvälisen linjan mukaiseksi, sillä monissa länsimaissa kiinteistöverot ovat Suomea korkeammat.
Palkanlaskennan tutkinto (PAK) käynnistyy
12.9.2011. Koulutusohjelman tavoitteena on antaa valmiudet kiinteistöalan palkanlaskennan itsenäisen hoitamiseen.
Kiinteistöliitto vastustaa jyrkästi
Kiinteistöliitto vastustaa kiinteistöverojen korottamista jyrkästi. Asuinkiinteistön arvonnousu nostaa kiinteistön verotusarvoa ja vaikka kiinteistöveroprosentit säilyisivät nykytasolla, yksinomaan
tonttien verotusarvojen korotukset nostavat automaattisesti taloyhtiöiden hoitovastikkeita ja
vuokria, elleivät kunnat voi alentaa kiinteistöveroprosenttejaan.
Monipuolista, erilaiset tarpeet huomioon ottavaa
ja valtion tukemaa kiinteistöalan tutkintokoulutusta on tarjolla. Tee päätös ja osallistu.
Syyskauden isännöinnin ja
asumisen koulutukset valtion
tukemina
Poistamalla veroprosenttien alarajat asuinkiinteistöiltä, kunnat voisivat päättää itsenäisesti keräävätkö ne verotulot niiltä, joilla on verotettavia
tuloja vai kaikilta kuntalaisilta tuloihin katsomatta. Kiinteistöverorasituksen kasvu yhdessä arvonlisä-, energia- ja jäteverojen sekä kunnallisten
maksujen kanssa vie jo nyt yli puolet taloyhtiöiden vastikkeista.
Kiinteistöliitto haastaakin sekä valtion että kunnat torjumaan verotusarvojen
nostamisesta johtuvaa asumiskulujen kasvua.
Kuntien perimä kiinteistövero on epäsosiaalinen
veromuoto, joka ei ota huomioon verotettavien
maksukykyä. Vero iskee yhtälailla pienituloiseen
eläkeläiseen tai työttömään kuin asuntovelalliseen lapsiperheeseen nostaen kaikkien asumiskustannuksia.
Kiinkolla on syyskaudella laaja tarjonta isännöinnin ja asumisen koulutusohjelmia. Kaikkiin vuonna
2011 alkaviin koulutuksiin myönnetty valtion tuki
näkyy selkeästi normaalia hintaa pienempänä
opiskelijalta/yritykseltä laskutettavana osuutena.
Isännöinnin perusteet
- Koulutus antaa perustiedot isännöitsijän tehtävistä sekä vastuu- ja velvollisuuskysymyksistä.
Aloitukset: Helsinki 29.-31.8. ja Kuopio 3.-5.10.
Kiinteistösihteerin koulutus ja tutkinto (KISI)
JULKAISUT JA TAPAHTUMAT
- Koulutuksen tavoite on antaa valmiudet hoitaa
kiinteistöalan yrityksen sihteeri-, toimisto- ja asiakaspalvelutehtäviä.
Taloushallinnon koulutusta
Aloitus Helsinki 5.9.
Asiakaspalvelun ja viestinnän koulutusohjelma
Haluatko täydentää ja syventää osaamistasi kirjanpidon, perinnän tai palkanlaskennan näkökulmasta? Nyt on oikea hetki satsata osaamisen kehittämiseen. Valitse Kiinkon syksyn koulutustarjonnasta omia ja yrityksesi tarpeita vastaava koulutus.
- Koulutuksen tavoite on antaa osallistujille valmiudet hoitaa menestyksekkäästi ja asiakaslähtöisesti kiinteistöalan yrityksen asiakaspalvelu- ja
viestintätehtäviä.
Aloitus Helsinki 12.9.
18
Johtavan ammatti-isännöitsijän koulutus ja tutkinto (AIT)
Mistä uudet asumisen konseptit syntyvät? Mitä
teknologiaratkaisuja konseptit sisältävät? Miten
vanhaa asuntokantaa uudistetaan?
- Koulutusohjelma vahvistaa ammattiisännöitsijän valmiuksia toimia laaja- ja monialaisen kiinteistöalan vaativissa isännöintitehtävissä.
Ota osaa keskusteluun ja ole mukana huipputapahtumassa.
Aloitukset: Tampere 12.9. ja Helsinki 19.10.
Ohjelma ja ilmoittautuminen
Asunto-osakeyhtiön isännöintikoulutus (IK)
- Koulutuksen tavoite on tuottaa selkeä käsitys
asunto-osakeyhtiön isännöintityöstä käytännössä
sekä antaa valmiudet hakeutua alalle ja sitä kautta myös jatko-opintoihin.
Vuokrauksen tietosuojaohje
julkistettu
Aloitus Helsinki 12.9
Vuokralainen joutuu antamaan itsestään erilaisia
tietoja vuokratessaan asuinhuoneistoa. Tuore
vuokrauksen tietosuojaohje opastaa vuokranantajia ja välitysliikkeitä siinä, mitä tietoja vuokralaiselta voidaan kysyä ja kerätä, miten tietoja voidaan säilyttää ja miten tietojen luovuttamisessa
edelleen tulee menetellä. Ohjeessa on huomioitu
sekä valtion tukemat vuokra-asunnot että vapaarahoitteiset vuokra-asuntokohteet.
Isännöitsijän koulutus ja tutkinto 25 (ITS)
- Koulutuksen tavoite on vahvistaa isännöitsijän
valmiuksia toimia ammatti-isännöitsijän tehtävissä ja antaa lisätietoa isännöintityön keskeisistä
osa-alueista.
Aloitus Turku 19.9.
Asumisneuvojan koulutus ja tutkinto (ANT)
Valtion tukemien vuokra-asuntojen osalta on olemassa säännökset kerättävistä tiedoista. Vaikka
vapaarahoitteisissa vuokra-asuntokohteissa näin
ei ole, on tietojen kerääminen vuokralaisilta tarpeellista vuokralaisen henkilöllisyyden, maksukyvyn ja huoneiston huolellisen hoidon varmentamiseksi. Henkilötietolain mukaisesti saa kysyä huoneistoon asumaan tulevien henkilötiedot (avio- ja
avopuolison osalta henkilötunnus ja lasten osalta
syntymävuosi), tulot ja luottotiedot ja sopimuksen tekovaiheessa todistukset maksukyvystä.
- Koulutus on tarkoitettu asumisneuvojille, kiinteistösihteereille, isännöitsijöille, vuokravalvojille
sekä niille, joiden tehtäviin kuuluvat mm. asukasja asiakaspalvelu sekä asumiseen liittyvät neuvonta- ja ohjaustehtävät.
Aloitus Helsinki 8.11.
Isännöinnin ammattitutkintokoulutus - As. Oy:n
isännöinti
- Koulutuksen tavoite on antaa opiskelijalle perusvalmiudet normaalien asuinkiinteistöjen hallinnollisten isännöitsijätehtävien hoitamiseen sekä valmentaa opiskelijaa suorittamaan Isännöinnin ammattitutkinto.
Vuokrauksen tietosuojaohje julkaistiin 7.6.2011.
Ohjeen laatimiseen ovat osallistuneet Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Isännöintiliitto, Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry, Suomen Vuokranantajat ry, Vuokralaiset VKL ry ja
Vuokraturva Oy. Ohjeistus pohjautuu tietosuojalainsäädäntöön ja tietosuojavaltuutettu on sen
hyväksynyt. Vuokrauksen tietosuojaohje (pdf)
Aloitukset: Helsinki 10.11. ja Mikkeli 28.11.
Tutustu
koulutusohjelmiin
osoitteessa
www.kiinko.fi, tee päätös ja tule mukaan kouluttautumaan.
Kunnossapito- ja muutostyöt oppaasta uusi painos
ASUNTO 2011 - asuntojen tuotekehitys ja asumisen uudet
konseptit
Oppaan ensimmäinen painos saavutti suuren suosion ja myytiin nopeasti loppuun. Oppaasta ilmestyikin toinen, päivitetty painos aivan hiljattain.
Asunto 2011 -seminaari järjestetään tiistaina
30.8.2011 Helsingissä. Seminaarin uudistunut sisältö keskittyy jatkossa asuntojen tuotekehityksen ja asumisen uusien konseptien tarkasteluun.
Kunnossapito- ja muutostyöt ­- Osakkaan opas
kertoo tiiviisti ja selkeästi, miten osakkaan kannattaa suunnitella ja toteuttaa remontti huoneistossaan. Oppaassa käydään läpi muun muassa vastuunjako, remontista ilmoittaminen, lausuntojen
Tilaisuuden kuumat kysymykset:
19
ja lupien hankkiminen, rahoituskuviot, remontin
suunnittelu ja toteutus sekä työn valvonta ja laadunvarmistus.
Ympäristöministeriö avasi korjaustieto.fi -verkkopalvelun
Opas perustuu uuteen asunto-osakeyhtiölakiin.
Tässä toisessa painoksessa on otettu huomioon Kiinteistöliiton suositus remonttien ilmoitusvelvollisuudesta sekä oikeusministeriön opas ilmoitusvelvollisuudesta ja osakkailta perittävistä kustannuksista.
Korjausrakentaminen koskettaa yhä useampaa taloyhtiötä ja asukasta. Ympäristöministeriön tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset asuntoosakkeen omistajat pitävät Internetiä tärkeimpänä tiedon lähteenä. Kasvavaan tiedontarpeeseen
tuo apua ympäristöministeriön uusi verkkopalvelu, joka toimii osoitteessa: www.korjaustieto.fi .
Oppaan ovat kirjoittaneet päälakimies Anu Kärkkäinen Kiinteistöliitosta sekä johtava lakimies Mia
Pujals ja neuvontainsinööri Jaakko Laksola Kiinteistöliitto Uusimaasta.
Opas taloyhtiön viestintäsuunnitelman laatimiseksi ilmestynyt
Lisätietoja oppaasta: kustannusjohtaja Maria Kangasluoma,
p.
09-1667
6512,
maria.kangasluoma@kiinkust.fi .
Kiinteistöliitto Pirkanmaa on julkaissut taloyhtiön
viestintäoppaan. Oppaan julkaisemisen tavoitteena on auttaa taloyhtiöiden hallintoa arvioimaan
oman kiinteistönsä viestinnän tilaa ja kehittämään sitä edelleen.
Isännöinnin käsikirja ilmestyi
uudistettuna
Isännöinnin käsikirja on ilmestynyt kauttaaltaan
uusittuna! Käsikirjassa on otettu monipuolisesti
huomioon nykypäivän isännöitsijän haasteet, kuten energiatehokkuusasiat, suuret korjaushankkeet ja uuden asunto-osakeyhtiölain asettamat
vaatimukset. Teos on koko isännöinnin tehtäväkentän kattava perusteos isännöitsijän ammattitaidon ylläpitoon.
Opas pureutuu taloyhtiöviestintää koskeviin pääperiaatteisiin ja sisältää ohjeen ja mallin taloyhtiön viestintäsuunnitelmaksi. Malli on tarkoituksellisesti tehty kevyeksi ja suuntaa antavaksi,
mutta se toimii hyvänä pohjana laadittaessa laajempaakin viestintäsuunnitelmaa.
Viestintäoppaaseen voi tutustua osoitteessa:
http://www.pirkanmaankiinteistoyhdistys.fi/pdf/
viestintaopas.pdf
Käsikirjassa käydään läpi kaikki isännöinnin osaalueet: hallinto, talous, kiinteistön ylläpito ja
korjausrakennuttaminen, vuokraustoiminta sekä
viestintä. Kirjassa tarkastellaan myös isännöitsijän ammattia, isännöintiyrityksen toimintaa sekä
työsuhdeasioita.
Oppaan suunnitteli ja toteutti Kiinteistöliitto Pirkanmaan Asunto Oy -jaoston jäsenet Mikko Niskanen, Jorma Koutonen, Tapio Eloranta, Kari Keidas, Eija Leimu, Heikki Niemelä ja Pentti Rantala:
Kiinteistöliittoa ryhmässä edusti Marjukka Vainio.
Isännöinnin käsikirjan ovat kirjoittaneet alan parhaat asiantuntijat ja osaajat. Kovakantisessa B5kokoisessa kirjassa on 1006 sivua. Kiinteistöalan
Kustannus Oy on tuottanut käsikirjan, jonka hinta
on 130 euroa.
Kiinteistöliiton jäsenet saavat Kiinteistöalan Kustannus Oy:n verkkokaupasta 10 % jäsenalennuksen
ostaessaan kustannusyhtiön kirjoja ja lomakkeita.
Klikkaa itsesi Kiinteistöalan Kustannus Oy:n verkkokaupan sivuille ja tilaa uudistettu Isännöinnin
käsikirja käyttöösi!
20